23 luku

Joosia puhdistaa jumalanpalveluksen. Hän saa surmansa Mediggon taistelussa. Jooahas ja Joojakim Juudan kuninkaina.

1. Niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.

1. Ja kuningas lähetti, ja kaikki vanhimmat Juudasta ja Jerusalemista kokoontuivat hänen tykönsä.

1. Ja Cuningas lähetti ja caicki wanhimmat Judast ja Jerusalemist cocounsit hänen tygöns.

1 And the king sent and they gathered to him all the elders of Judah and of Jerusalem.

1. And the king sent, and they gathered unto him all the elders of Judah and of Jerusalem.

1. Og Kongen sendte hen, og alle de Ædste i Juda og Jerusalem samlede sig om ham.

1. Och Konungen sände bort, och till honom församlades alle de äldste i Juda och Jerusalem.

1. Ja kunningas läkkitas neid, kes keik Juda ja Jerusalemma wannemad temma jure piddid kogguma.

1. Karalius sukvietė pas save visus Judo ir Jeruzalės vyresniuosius.

1. Und der König sandte hin, und es versammelten sich zu ihm alle Ältesten in Juda und Jerusalem.

1. Alors le roi envoya, et fit assembler vers lui tous les anciens de Juda et de Jérusalem.

1. ENTÓNCES el rey envió, y se juntaron a él todos los ancianos de Judá y de Jerusalem.

1 Toen zond de koning henen, en tot hem verzamelden al die oudsten van Juda en Jeruzalem.

1. Tedy posławszy król, aby się zebrali do niego wszyscy starsi Judzcy i Jeruzalemscy,

1. És elküldött a király, és hozzá gyűltek Júdának és Jeruzsálemnek minden vénei.

1 И послал царь, и собрали к нему всех старейшин Иуды и Иерусалима.

1. І послав царь посли, й позбірали вони до його всїх знатнїх Юдейських і Ерусалимських.

2. Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, myöskin papit ja profeetat, koko kansa pienimmästä suurimpaan. Ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat.

2. Ja kuningas meni ylös Herran huoneesen ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset hänen kanssansa, papit ja prophetat, ja kaikki kansa, pienet ja suuret; ja luettiin heidän korvainsa kuullen kaikki liittokirjan sanat, joka Herran huoneesta löydetty oli.

2. Ja Cuningas meni HERran huoneseen ja caicki Judan ja Jerusalemin asuwaiset hänen cansans Papit ja Prophetat ja caicki Canssa pienet ja suuret ja luettin heidän corwains cuulden caicki lijttokirjan sanat joca HERran huonesta löytty oli.

2 And the king went up to the house of Jehovah and all the men of Judah and all the inhabitants of Jerusalem with him and the priests and the prophets and all the people, both small and great. And he read in their ears all the words of the book of the covenant which was found in the house of Jehovah.

2. And the king went up into the house of the LORD, and all the men of Judah and all the inhabitants of Jerusalem with him, and the priests, and the prophets, and all the people, both small and great: and he read in their ears all the words of the book of the covenant which was found in the house of the LORD.

2. Og Kongen gik op i Herrens Hus, og alle Judas Mænd og alle Jerusalems Indbyggere med ham og Præsterne og Profeterne og alt Folket, baade smaa og store, og han læste for deres, Øren alle Ordene i Pagtens Bog, som var funden i Herrens Hus.

2. Och Konungen gick upp i Herrans hus, och hvar man af Juda, och alle Jerusalems inbyggare med honom, Prester och Propheter, och allt folket, både små och store; och man las för deras öron all förbundsens boks ord, hvilken i Herrans hus funnen var.

2. Ja kunningas läks ülles Jehowa kotta, ja keik Juda mehhed ja keik Jerusalemma rahwas temmaga, ja preestrid ja prohwetid ja keik rahwas, ni hästi wähhemad kui suremad; ja ta lugges nende kuuldes keik seädusse ramato sannad, mis Jehowa koiast leitud.

2. Karalius su kunigais, pranašais ir Judo bei Jeruzalės gyventojais nuo mažo iki didelio nuėjo į Viešpaties namus. Karalius garsiai skaitė visus žodžius iš sandoros knygos, atrastos Viešpaties namuose.

2. Und der König ging hinauf ins Haus des HERRN und alle Männer von Juda und alle Einwohner von Jerusalem mit ihm, Priester und Propheten, und alles Volk, klein und groß; und man las vor ihren Ohren alle Worte aus dem Buch des Bundes, das im Hause des HERRN gefunden war.

2. Puis le roi monta à la maison de l'Éternel, et avec lui tous les hommes de Juda, tous les habitants de Jérusalem, les sacrificateurs, les prophètes et tout le peuple, depuis le plus petit jusqu'au plus grand. Et ils entendirent lire toutes les paroles du livre de l'alliance, qui avait été trouvé dans la maison de l'Éternel.

2. Y subió el rey a la casa de Jehová con todos los varones de Judá, y con todos los moradores de Jerusalem, con los sacerdotes, y profetas, y con todo el pueblo, desde el más chico hasta el grande, y leyó, oyéndolo ellos, todas las palabras del libro del concierto que había sido hallado en la casa de Jehová.

2 En de koning ging op in het huis des HEEREN, en met hem alle man van Juda, en alle inwoners van Jeruzalem, en de priesters en de profeten, en al het volk, van den minste tot den meeste; en hij las voor hun oren al de woorden van het boek des verbonds, dat in het huis des HEEREN gevonden was.

2. Wstąpił król do domu Paóskiego, i wszyscy mężowie Judzcy, i wszyscy obywatele Jeruzalemscy z nim, i kapłani, i prorocy, i wszystek lud od małego aż do wielkiego; i czytał, gdzie wszyscy słyszeli wszystkie słowa ksiąg przymierza, które były znalezione w domu Paóskim.

2. És felment a király [1†] az Úr házába, és Júdából minden férfi és Jeruzsálem minden lakosa vele volt; a papok, a próféták és az egész nép kicsinytől fogva nagyig. És minden beszédét elolvasá előttök a szövetség könyvének, a mely megtaláltatott az Úr házában.

2 И пошел царь в дом Господень, и все Иудеи, и все жители Иерусалима с ним, и священники, и пророки, и весь народ, от малого до большого, и прочел вслух их все слова книги завета, найденной в доме Господнем.

2. І пійшов царь у храм Господень і всї мужі Юдейські й всї осадники Ерусалимські з ним, і сьвященники й пророки й ввесь люд від малого до великого. І прочитав у слух їм всї словеса з книги закону, що знайдено в Господньому храму.

3. Ja kuningas asettui pylvään viereen ja teki Herran edessä liiton, että heidän tuli seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjänsä, todistuksiansa ja säädöksiänsä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa. Ja kaikki kansa yhtyi siihen liittoon.

3. Ja kuningas seisoi yhden patsaan tykönä, ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen käskynsä, todistuksensa ja säätynsä, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, että heidän piti pitämän nämät liiton sanat, jotka kirjoitetut olivat tässä kirjassa. Ja kaikki kansa mielistyi siihen liittoon.

3. Ja Cuningas seisoi yhden padzan tykönä ja teki lijton HERran edes että heidän piti waeldaman HERran jälken ja pitämän hänen käskyns todistuxens ja oikeudens caikest sydämestäns caikest sielustans että heidän piti pitämän nämät lijton sanat jotca kirjoitetut olit täsä kirjas. Ja Canssa mielistyi sijhen lijtton.

3 And the king stood by the pillar and made a covenant before Jehovah to walk after Jehovah and to keep his commandments and his testimonies and his statutes, with all (his) heart and all (his) soul, to confirm the words of this covenant that were written in this book. And all the people stood to the covenant.

3. And the king stood by a pillar, and made a covenant before the LORD, to walk after the LORD, and to keep his commandments and his testimonies and his statutes with all their heart and all their soul, to perform the words of this covenant that were written in this book. And all the people stood to the covenant.

3. Og Kongen stod paa Forhøjningen og gjorde Pagten for Herrens Ansigt at de skulde vandre efter Herren og holde hans Bud og hans Vidnesbyrd og hans Skikke af ganske Hjerte og af ganske Sjæl for at hævde denne Pagts Ord, som vare skrevne i denne Bog; og alt Folket indgik Pagten.

3. Och Konungen gick in till en stod, och gjorde ett förbund för Herranom, att de skulle vandra efter Herranom, och hålla hans bud, vittnesbörd och rätter, af allt hjerta, och af allo själ, att de skulle upprätta detta förbunds ord, som skrifne stodo uti desso bok; och allt folket trädde uti förbundet.

3. Ja kunningas seisis au-samba jures ja teggi seädusse Jehowa ees, et nemmad piddid käima Jehowa järrel ja piddama temma kässud, ja ta tunnistussed ja ta seädmissed keigest süddamest ja keigest hingest, ja kindlaste piddama selle seädusse sannad, mis kirjotud on selle ramatusse; ja keik rahwas heitsid senna seädusse alla.

3. Karalius atsistojo prie kolonos ir pakartojo sandorą Viešpaties akivaizdoje: sekti Viešpatį ir laikytis Jo įsakymų, įspėjimų ir nuostatų visa širdimi ir visa siela, kad būtų įvykdyti visi sandoros žodžiai, užrašyti šitoje knygoje. Visa tauta pasižadėjo laikytis sandoros.

3. Und der König trat an die Säule und machte einen Bund vor dem HERRN, daß sie sollten wandeln dem HERRN nach und halten seine Gebote, Zeugnisse und Rechte von ganzem Herzen und von ganzer Seele, daß sie aufrichteten die Worte dieses Bundes, die geschrieben standen in diesem Buch. Und alles Volk trat in den Bund.

3. Et le roi, se tenant près de la colonne, traita alliance devant l'Éternel, promettant de suivre l'Éternel et de garder ses commandements, ses témoignages et ses statuts, de tout leur coeur et de toute leur âme, pour accomplir les paroles de cette alliance, écrites dans ce livre. Et tout le peuple adhéra à cette alliance.

3. Y poniéndose el rey en pié junto a la columna, hizo alianza delante de Jehová, que irían en pos de Jehová, y guardarían sus mandamientos, y sus testimonios, y sus estatutos con todo el corazón, y con toda el alma, y que cumplirían las palabras de la alianza que estaban escritas en aquel libro. Y todo el pueblo confirmó el concierto.

3 De koning nu stond aan den pilaar, en maakte een verbond voor des HEEREN aangezicht, om den HEERE na te wandelen, en Zijn geboden, en Zijn getuigenissen, en Zijn inzettingen met ganser harte en met ganser ziele te houden, bevestigende de woorden dezes verbonds, die in dit boek geschreven zijn. En het ganse volk stond in dit verbond.

3. Potem stanął król na majestacie, i uczynił przymierze przed Panem, że chce chodzić za Panem, i strzedz rozkazania jego, i świadectw jego, i wyroków jego ze wszystkiego serca, i ze wszystkiej duszy, i pełnić słowa przymierza tego, które były napisa ne w onych księgach. I przestał lud na onem przymierzu.

3. És oda állott a király az emelvényre, és kötést tőn az Úr előtt, hogy ők az Urat akarják [2†] követni, és az ő parancsolatait, bizonyságtételeit és rendeléseit teljes szívből és lélekből megőrizni, és beteljesíteni e szövetség beszédeit, a melyek meg vannak írva abban a könyvben; és ráállott az egész nép a kötésre.

3 Потом стал царь на возвышенное место и заключил пред лицем Господним завет – последовать Господу и соблюдать заповеди Его и откровения Его и уставы Его от всего сердца и от всей души, чтобы выполнить словазавета сего, написанные в книге сей. И весь народ вступил в завет.

3. Потім став царь на ступенї та й постановив завіт перед Господом, що ходити муть вони слїдом за Господом і пильнувати муть його заповідей й обявів, і встанов його з усього серця й з усієї душі, щоб виконувати слова завіту сього, написані в цїй книзї. І ввесь нарід ввійшов у завіт.

4. Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovenvartijoita viemään Herran temppelistä pois kaikki kalut, mitä oli tehty Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan joukolle. Ja hän poltatti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedoilla, mutta vei niiden tuhan Beeteliin.

4. Ja kuningas käski Hilkiaa ylimmäistä pappia, ja pappeja toisesta vuorosta, ja ovenvartioita, ottaa Herran temppelistä kaikkinaiset kalut, jotka Baalille, metsistölle ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle tehdyt olivat; ja hän poltti ne ulkona Jerusalemin edessä Kidronin laaksossa, ja niitten tuhka kannettiin sieltä Beteliin.

4. JA Cuningas käski Hilkiat ylimmäistä Pappia ja Pappeja toisesta wuorosta ja owen wartioita otta HERran Templist caickinaiset calut jotca Baalille medzistölle ja caikelle taiwaliselle joucolle tehdyt olit ja he poldit ne ulcona Jerusalemin edes Kidronin laxos ja tuhca canntetin sieldä BethElijn.

4 And the king commanded Hilkiah the high priest and the priests of the second order and the keepers of the threshold, to bring forth out of the temple of Jehovah all the vessels that were made for Baal and for the Asherah and for all the host of heaven and he burned them outside Jerusalem in the fields of the Kidron and carried the ashes of them to Bethel.

4. And the king commanded Hilkiah the high priest, and the priests of the second order, and the keepers of the door, to bring forth out of the temple of the LORD all the vessels that were made for Baal, and for the grove, and for all the host of heaven: and he burned them without Jerusalem in the fields of Kidron, and carried the ashes of them unto Bethel.

4. Og Kongen bød Hilkia, Ypperstepræsten, og Præsterne af anden Rang og Dørvogterne, at de skulde udføre af Herrens Tempel alle de Redskaber, som vare gjorte til Baal og til Astarte og til al Himmelens Hær; og de opbrændte dem uden for Jerusalem paa Kedrons Marker, og Støvet af dem lod han bringe til Bethel.

4. Och Konungen böd öfversta Prestenom Hilkia, och Prestenom af det andra skiftet, och dörravaktaromen, att de skulle utkasta af Herrans tempel allahanda tyg, som till Baal och lunden, och all himmelens här gjordt var; och de brände det upp utanför Jerusalem i Kidrons dal, och stoftet deraf vardt buret till BethEl.

4. Ja kunningas käskis üllemat-preestri Ilkia ja need preestrid, kes ollid teisest korrast, ja need läwwe-hoidjad, et nem̃ad piddid Jehowa templist wäljatoma keik need riistad, mis ollid tehtud Paalile, ja iele ja keige taewa wäele; ja ta pölletas neid ärra Jerusalemma tagga Kidroni wäljade peäl, ja laskis nende pörmo Peteli wia.

4. Karalius įsakė vyriausiajam kunigui Hilkijui, antros eilės kunigams ir vartininkams išnešti iš Viešpaties šventyklos visus daiktus, skirtus Baalui, Ašerai bei dangaus kareivijai. Jie buvo sudeginti už Jeruzalės sienų, Kidrono slėnyje, o jų pelenus išnešė į Betelį.

4. Und der König gebot dem Hohenpriester Hilkia und den nächsten Priestern nach ihm und den Hütern an der Schwelle, daß sie sollten aus dem Tempel des HERRN tun alle Geräte, die dem Baal und der Aschera und allem Heer des Himmels gemacht waren. Und sie verbrannten sie außen vor Jerusalem im Tal Kidron, und ihr Staub ward getragen gen Beth-El.

4. Alors le roi commanda à Hilkija, le grand sacrificateur, et aux sacrificateurs de second rang, et à ceux qui gardaient le seuil, de tirer hors du temple de l'Éternel tous les objets qui avaient été faits pour Baal, et pour Ashéra, et pour toute l'armée des cieux; et il les brûla hors de Jérusalem, aux campagnes du Cédron, et en emporta les cendres à Béthel.

4. Entónces el rey mandó a Helcías gran sacerdote, y a los sacerdotes de la segunda órden, y a las guardias de la puerta, que sacasen del templo de Jehová todos los vasos, que habían sido hechos para Baal, y para el bosque, y para toda la corte del cielo, y quemólos fuera de Jerusalem en el campo de Cedron; e hizo llevar los polvos de ellos a Betel.

4 En de koning gebood den hogepriester Hilkia, en den priesteren der tweede ordening, en den dorpelbewaarders, dat zij uit den tempel des HEEREN alle gereedschap, dat voor Baal, en voor het beeld van het bos, en voor al het heir des hemels gemaakt was, uitbrengen zouden; en hij verbrandde dat buiten Jeruzalem in de velden van Kidron, en liet het stof daarvan naar Beth-el dragen.

4. I przykazał król Helkijaszowi, kapłanowi najwyższemu, i kapłanom wtórego rzędu, i odźwiernym, aby wyrzucili z kościoła Paóskiego wszystko naczynie, które sprawione było Baalowi, i gajowi poświęconemu, i wszystkiemu wojsku niebieskiemu, i spalił je precz za Jeruzalemem na polu Cedron, a zaniósł popiół ich do Betela.

4. És megparancsolá a király Hilkiának, a főpapnak és a másod rendbeli papoknak és az ajtóőrizőknek, hogy az Úr templomából hordjanak ki minden edényt, a melyet a [3†] Baálnak, az Aserának és az egész mennyei seregnek csináltak, és megégeté azokat Jeruzsálemen kivül a Kidron völgyében, és azok hamvait [4†] Béthelbe vivé.

4 И повелел царь Хелкии первосвященнику и вторым священникам истоящим на страже у порога вынести из храма Господня все вещи, сделанные для Ваала и для Астарты и для всего воинства небесного, и сжег их за Иерусалимом в долине Кедрон, и велел прах их отнести в Вефиль.

4. І повелїв царь первосьвященникові Хелкії й низшим сьвященникам та придвернїм сторожам повиносити з храму Господнього ввесь посуд, що пороблено про Баала та Астарту й про все військо небесне, й попалив те за Ерусалимом у долинї Кедрон, а попіль велїв повивозити в Бетель.

5. Hän pani myös viralta epäjumalain papit, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet polttamaan uhreja uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympäristössä ja jotka polttivat uhreja Baalille, auringolle, kuulle, eläinradan tähdille ja kaikelle taivaan joukolle.

5. Ja hän otti epäjumalain papit pois, jotka Juudan kuninkaat asettaneet olivat suitsuttamaan korkeuksissa Juudan kaupungeissa ja ympäri Jerusalemia, ja ne jotka suitsuttivat Baalille, auringolle ja kuulle ja planeteille, ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle,

5. Ja hän otti Camarim pois jotca Judan Cuningat asettanet olit suidzuttaman corkeuxis Judan Caupungeis ja ymbärins Jerusalemita. Ja ne jotca suidzutit Baalille ja Auringolle ja Cuulle ja planeteille ja caikelle taiwaliselle joucolle.

5 And he put down the idolatrous priests, whom the kings of Judah had given to burn incense in the high places in the cities of Judah and in the places all around Jerusalem; those also who burned incense to Baal, to the sun and to the moon and to the planets and to all the host of heaven.

5. And he put down the idolatrous priests, whom the kings of Judah had ordained to burn incense in the high places in the cities of Judah, and in the places round about Jerusalem; them also that burned incense unto Baal, to the sun, and to the moon, and to the planets, and to all the host of heaven.

5. Og han afsatte de afgudiske Præster, som Judas Konger havde indsat, og som havde gjort Røgelse paa Højene i Judas Stæder og i dem, som laa omkring Jerusalem, samt dem, som gjorde Røgelse for Baal, for Solen og for Maanen og for Himmeltegnene og for al Himmelens Hær.

5. Och han afsatte de Camarim, hvilka Juda Konungar stiktat hade, till att röka på höjderna uti Juda städer, och omkring Jerusalem; desslikes Baals, solenes, månans, planeternas och all himmelens härs rökare;

5. Ja löppetas ärra need pappid, kedda Juda kunningad ollid seädnud, et piddi suitsetama körge paikade peäl Juda liñnade sees ja Jerusalemma ümberkaudo; ja neid; kes suitsetasid Paalile, päikessele, ja kule, ja taewatähtedele ja keige taewa wäele.

5. Jis išnaikino stabų kunigus, kuriuos buvo paskyrę Judo karaliai deginti smilkalus aukštumose, Judo miestuose ir Jeruzalės apylinkėse; taip pat ir tuos, kurie smilkė Baalui, saulei, mėnuliui, planetoms ir visai dangaus kareivijai.

5. Und er tat ab die Götzenpfaffen, welche die Könige Juda's hatten eingesetzt, zu räuchern auf den Höhen in den Städten Juda's und um Jerusalem her, auch die Räucherer des Baal und der Sonne und des Mondes und der Planeten und alles Heeres am Himmel.

5. Il abolit aussi les prêtres des idoles, que les rois de Juda avaient établis pour faire des encensements dans les hauts lieux, par les villes de Juda et autour de Jérusalem, et ceux qui faisaient des encensements à Baal, au soleil, à la lune, au zodiaque et à toute l'armée des cieux.

5. Y quitó los Camoreos que habían puesto los reyes de Judá, para que quemasen perfumes en los altos en las ciudades de Judá, y en los al derredores de Jerusalem: y asimismo a los que quemaban perfumes a Baal, al sol y a la luna, y a los signos, y a todo el ejército del cielo.

5 Daartoe schafte hij de Chemarim af, die de koningen van Juda gesteld hadden, opdat men roken zou op de hoogten, in de steden van Juda, en rondom Jeruzalem, mitsgaders, die voor Baal, de zon, en de maan, en de andere planeten, en al het heir des hemels rookten.

5. Złożył też z urzędu popów, których byli postanowili królowie Judzcy, aby kadzili po wyżynach w miastach Judzkich i około Jeruzalemu; przytem i onych, którzy kadzili Baalowi, słoócu i miesiącowi, i planetom, i wszystkiemu wojsku niebieskiemu.

5. És kiirtá a bálvány papokat is, a kiket Júda [5†] királyai állítottak be, hogy a magaslatokon tömjénezzenek Júda városaiban és Jeruzsálem körül, és mindazokat is, a kik a Baálnak, a napnak, holdnak, égi jeleknek és az egész mennyei [6†] seregnek tömjéneztek.

5 И отставил жрецов, которых поставили цари Иудейские, чтобы совершать курения на высотах в городах Иудейских и окрестностях Иерусалима, – и которые кадили Ваалу, солнцу, и луне, и созвездиям, и всему воинству небесному;

5. І повідставляв ідолські жерцї, що понаставляли були царі Юдейські, щоб кадили по висотах у городах Юдиних і в Ерусалимських околицях, та що палили кадила Баалові, сонцеві, місяцеві, планетам і всьому військові небесному;

6. Hän vei aseran pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon ja poltti sen Kidronin laaksossa, rouhensi sen tomuksi ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.

6. Ja antoi viedä Astarotin Herran huoneesta, ulos Jerusalemista, Kidronin ojan tykö, ja poltti sen Kidronin ojan tykönä, ja musersi sen tuhaksi, ja heitti sen tuhan kansan lasten hautoihin,

6. Ja andoi Jerusalemista wiedä ulos medzistön ja poltti sen Kidronin ojan tykönä ja musersi tuhwaxi ja heitti tuhwan Canssan lasten hautoin.

6 And he brought out the Asherah from the house of Jehovah, outside Jerusalem, to the brook Kidron and burned it at the brook Kidron and beat it to dust and cast the dust of it upon the graves of the common people.

6. And he brought out the grove from the house of the LORD, without Jerusalem, unto the brook Kidron, and burned it at the brook Kidron, and stamped it small to powder, and cast the powder thereof upon the graves of the children of the people.

6. Og han lod Astartebilledet føre ud af Herrens Hus uden for Jerusalem til Kedrons Bæk og opbrændte det ved Kedrons Bæk og stødte det smaat til Støv, og han kastede dets Støv paa Folkets Børns Grave.

6. Och lät föra lunden utu Herrans hus, ut för Jerusalem, i Kidrons bäck; och brände honom upp i Kidrons bäck, och gjorde honom till stoft, och kastade stoftet uppå det meniga folks grifter.

6. Ja ta laskis se ie kuio Jehowa koiast wäljawia Jerusalemma tahha Kidroni jöe jure, ja pölletas sedda ärra Kidroni jöe jures ja teggi sedda pihhuks pörmuks, ja wiskas se pörmo alwade innimeste haudade peäle.

6. Jis išnešė Ašeros statulą iš Viešpaties namų už Jeruzalės sienų, į Kidrono upelio slėnį; ten ją sudegino, sutrynė į dulkes ir išbarstė kapuose.

6. Und ließ das Ascherabild aus dem Hause des HERRN führen hinaus vor Jerusalem an den Bach Kidron und verbrannte es am Bach Kidron und machte es zu Staub und man warf den Staub auf die Gräber der gemeinen Leute.

6. Il fit emporter de la maison de l'Éternel, hors de Jérusalem, l'image d'Ashéra; il la brûla dans la vallée du Cédron; il la réduisit en cendres, et en fit jeter les cendres sur les tombeaux des enfants du peuple.

6. Asimismo hizo sacar el bosque fuera de la casa de Jehová, y fuera de Jerusalem al arroyo de Cedrón, y quemólo al arroyo de Cedrón, y tornólo en polvo, y echó el polvo de él sobre los sepulcros de los hijos del pueblo.

6 Hij bracht ook het beeld van het bos uit het huis des HEEREN weg, buiten Jeruzalem, tot de beek Kidron, en verbrandde het aan de beek Kidron, en vergruisde het tot stof; en hij wierp het stof daarvan op de graven der kinderen des volks.

6. Kazał też wynieść gaj święcony z domu Paóskiego precz z Jeruzalemu ku potokowi Cedron, a spalił go u potoku Cedron, i starł go w proch, a popiół jego rozmiotał na groby synów onegoż ludu.

6. Kivivé az Úr házából az Aserát is Jeruzsálemen kivül a Kidron patakja mellé, és megégeté azt a Kidron völgyében, és porrá zúzta, és annak porát a község [7†] temetőhelyére hinté.

6 и вынес Астарту из дома Господня за Иерусалим к потоку Кедрону, и сжег ее у потока Кедрона, и истер ее в прах, и бросил прах ее на кладбище общенародное;

6. І повелїв винести Астарту з храму Господнього за Ерусалим на Кедрон-долину, та й спалити коло потока Кедрону, й розбити її на порох, порох же розсипати по гробах простого люду.

7. Ja hän kukisti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet, jotka olivat Herran temppelissä ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.

7. Ja kukisti huorain huoneet, jotka olivat Herran huoneen tykönä, joissa vaimot kutoivat huoneita metsistölle.

7. Ja cukisti huorain huonet jotca olit ylhällä HERran huonen tykönä joisa waimot cudoit huonetta medzistölle.

7 And he broke down the houses of the sodomites that were in the house of Jehovah where the women wove hangings for the Asherah.

7. And he brake down the houses of the sodomites, that were by the house of the LORD, where the women wove hangings for the grove.

7. Og han nedbrød de Skørlevneres Huse, som vare ved Herrens Hus, i hvilke Kvinderne vævede Telte for Astarte.

7. Och han bröt bort de roffarehus, som voro vid Herrans hus, der qvinnor uti vofvo tapeter till lunden.

7. Ja kiskus nende pordo-meeste maiad mahha, mis ollid Jehowa koia liggi, kus naesed kangast kuddusid ie kuiule maiaks.

7. Be to, jis sugriovė paleistuvių namus, buvusius prie Viešpaties namų, kur moterys ausdavo apdangalus Ašerai.

7. Und er brach ab die Häuser der Hurer, die an dem Hause des HERRN waren, darin die Weiber wirkten Häuser für die Aschera.

7. Il démolit les maisons des prostitués qui étaient dans la maison de l'Éternel, et où les femmes tissaient des tentes pour les Ashéra.

7. Asimismo derribó las casas de los sodomíticos que estaban en la casa de Jehová, en las cuales las mujeres tejían pabellones para el bosque.

7 Daartoe brak hij de huizen der schandjongens af, die aan het huis des HEEREN waren, alwaar de vrouwen huisjes voor het beeld van het bos weefden.

7. Zburzył też domy Sodomczyków, które były w domu Paóskim, kędy niewiasty tkały opony do gaju poświęconego.

7. És lerontá a férfi paráznák házait, a [8†] melyek az Úr háza mellett voltak, és a melyekben az asszonyok kárpitokat szőttek az Aserának.

7 и разрушил домы блудилищные, которые были при храме Господнем, где женщиныткали одежды для Астарты;

7. Далїй збурив доми блудничі коло храму Господнього, де женщини ткали занавіси для Астарти.

8. Hän toi pois kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti uhrikukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja, Gebasta Beersebaan asti. Ja hän kukisti porteilla olevat uhrikukkulat, joita oli kaupungin päällikön Joosuan portin oven edustalla, vasemmalla puolella mentäessä sisään kaupungin portista.

8. Ja hän kokosi kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti korkeudet, joissa papit suitsuttivat, Gebasta Bersebaan asti. Ja hän kukisti porttein korkeudet, jotka olivat Josuan kaupungin päämiehen portin vajassa, joka oli vasemmalla puolella kaupungin porttia, sisälle mennessä.

8. JA hän cocois caicki Papit Judan Caupungist ja saastutti corkeuxet joisa Papit suidzutit Gebast BerSeban asti. Ja hän särki corkeuxet portis jotca olit Josuan Caupungin päämiehen portin majas joca oli wasemalla puolella Caupungin portia sisälle mennes.

8 And he brought all the priests out of the cities of Judah and defiled the high places where the priests had burned incense, from Geba to Beer-sheba. And he broke down the high places of the gates that were at the entrance of the gate of Joshua the governor of the city, which were on a man's left hand at the gate of the city.

8. And he brought all the priests out of the cities of Judah, and defiled the high places where the priests had burned incense, from Geba to Beersheba, and brake down the high places of the gates that were in the entering in of the gate of Joshua the governor of the city, which were on a man's left hand at the gate of the city.

8. Og han lod alle Præsterne komme fra Judas Stæder og vanhelligede Højene, hvor Præsterne havde gjort Røgelse, fra Geba indtil Beersaba; og han ned brød Højene ved Portene, den, som var ved Indgangen til Josvas, Stads fyrstens, Port, og den, som var til venstre, naar man gaar ind ad Stadens Port.

8. Och han lät församla alla Presterna utu Juda städer, och orenade de höjder, der Presterna rökte, ifrå Geba allt intill BerSeba; och han bröt bort portaltaren, som voro uti ingångenom i Josua stadsfogdans port, hvilken voro på venstra sidone, der man går till stadsporten.

8. Ja ta laskis keik preestrid tulla Juda liñnadest, ja teggi rojaseks need körged paigad, kus preestrid ollid suitsetanud Kebast Persebast sadik; ja ta kiskus mahha körged paigad wärrawatte jures, mis liñna üllema Josua wärrawa su ees, mis wassakut kät on sel, kes liñna wärrawast sisse lähhäb.

8. Jis sušaukė visus kunigus iš Judo miestų ir išniekino aukštumas, kuriose kunigai smilkė, nuo Gebos iki Beer Šebos. Karalius sunaikino aukštumas prie valdytojo Jozuės vartų, miesto vartų kairėje pusėje.

8. Und ließ kommen alle Priester aus den Städten Juda's und verunreinigte die Höhen, da die Priester räucherten, von Geba an bis gen Beer-Seba, und brach ab die Höhen an den Toren, die an der Tür des Tors Josuas, des Stadtvogts, waren und zur Linken, wenn man zum Tor der Stadt geht.

8. Il fit aussi venir des villes de Juda tous les sacrificateurs, et profana les hauts lieux où les sacrificateurs faisaient des encensements, depuis Guéba jusqu'à Béer-Shéba; et il démolit les hauts lieux des portes, entre autres celui qui était à l'entrée de la porte de Josué, préfet de la ville, à gauche quand on entre par la porte de la ville.

8. E hizo venir todos los sacerdotes de las ciudades de Judá, y profanó los altos donde los sacerdotes quemaban perfumes, desde Gabaa hasta Beer-seba. Y derribó los altares de las puertas, y los que estaban a la entrada de la puerta de Josué gobernador de la ciudad, y los que estaban a la mano izquierda a la puerta de la ciudad:

8 En hij bracht al de priesters uit de steden van Juda, en verontreinigde de hoogten, alwaar die priesters gerookt hadden, van Geba af tot Ber-seba toe; en hij brak de hoogten der poorten af, ook die aan de deur der poort van Jozua, den overste der stad, was, welke aan iemands linkerhand was, in de stadspoort gaande.

8. I zawołał wszystkich kapłanów z miast Judzkich, a splugawił wyżyny, na których kadzili, od Gabaa aż do Beerseba, i popsuł wyżyny przy bramach, które były w wejściu bramy Jozuego książęcia miasta, a było po lewej stronie wchodzącemu w bramę miejską.

8. És behozatta az összes papokat Júda városaiból, és megfertéztette a magaslatokat, a melyeken a [9†] papok tömjéneztek, Gebától egész Beersebáig, és lerontotta a kapuk mellett levő magaslatokat is, a melyek Józsuénak, a város fejedelmének kapuja előtt voltak balkéz felől, a város kapujában.

8 и вывел всех жрецов из городов Иудейских, и осквернил высоты, накоторых совершали курения жрецы, от Гевы до Вирсавии, и разрушил высоты пред воротами, – ту, которая у входа в ворота Иисуса градоначальника, и ту, которая на левой стороне у городских ворот.

8. І повиводив усїх жерцїв із Юдиних городів і посквернив висоти, де жерцї курили кадило, від Геви до Берсабиї, й поруйнував висоти - тую, що коло ввіходу городового голови Йозуї, й тую, що лїворуч у міських воріт.

9. Uhrikukkulapapit eivät kuitenkaan saaneet nousta Herran alttarille Jerusalemissa; he saivat vain syödä happamatonta leipää veljiensä kanssa.

9. Ei kuitenkaan korkeutten papit uhranneet koskaan Herran alttarilla Jerusalemissa, vaan söivät kaltiaista leipää veljeinsä keskellä.

9. Ei cuitengan corkeuxen papit uhrannet coscan HERran Altarille Jerusalemis mutta söit caldiaist leipä heidän weljeins keskenä.

9 Nevertheless the priests of the high places did not come up to the altar of Jehovah in Jerusalem, but they ate unleavened bread among their brothers.

9. Nevertheless the priests of the high places came not up to the altar of the LORD in Jerusalem, but they did eat of the unleavened bread among their brethren.

9. Dog ofrede ikke Højenes Præster paa Herrens Alter i Jerusalem, endskønt de aad usyrede Brød midt iblandt deres Brødre

9. Dock offrade icke höjdernas Prester någon tid på Herrans altare i Jerusalem, utan åto af de osyrade brödena, ibland sina bröder.

9. Agga körge paikade preestrid ei ohwerdanud mitte Jerusalemmas Jehowa altari peäl, waid nemmad said omma wendade seas hapnematta leiwad süa.

9. Aukštumų kunigai neprieidavo prie Viešpaties aukuro Jeruzalėje, bet valgydavo neraugintą duoną su savo broliais.

9. Doch durften die Priester der Höhen nicht opfern auf dem Altar des HERRN zu Jerusalem, sondern aßen ungesäuertes Brot unter ihren Brüdern.

9. Au reste, ceux qui avaient été sacrificateurs des hauts lieux ne montaient pas à l'autel de l'Éternel à Jérusalem, mais ils mangeaient des pains sans levain parmi leurs frères.

9. Empero los sacerdotes de los altos no subían al altar de Jehová en Jerusalem, mas comían panes sin levadura entre sus hermanos.

9 Doch de priesters der hoogten offerden niet op het altaar des HEEREN te Jeruzalem; maar zij aten ongezuurde broden in het midden van hun broederen.

9. Wszakże nie przystępowali kapłani wyżyn do ołtarza Paóskiego w Jeruzalemie, ale jadali chleby przaśne między braćmi swoimi.

9. De a magaslatok papjai soha sem áldoztak az Úr oltárán Jeruzsálemben, hanem a kovásztalan kenyeret az ő atyjokfiai között ették.

9 Впрочем жрецы высот не приносили жертв на жертвеннике Господнем в Иерусалиме, опресноки же ели вместе с братьями своими.

9. Впрочім висотні жерцї не приносили жертов на жертівникові Господньому в Ерусалимі, а їли тілько неквашений хлїб вкупі з браттєм своїм.

10. Hän saastutti myöskin polttopaikan Ben-Hinnomin laaksossa, ettei kukaan voisi panna poikaansa tai tytärtänsä kulkemaan tulen läpi Molokin kunniaksi.

10. Hän saastutti myös Tophetin, joka on Hinnomin lasten laaksossa, ettei yksikään käyttäisi poikaansa ja tytärtänsä tulessa Molokille;

10. Hän saastutti myös Tophetin Hinnomin lasten laxos ettei yxikän käyttäis hänen poicans ja tytärtäns tulen läpidze Molechille.

10 And he defiled Topheth, which is in the valley of the sons of Hinnom, that no man might make his son or his daughter to pass through the fire to Molech.

10. And he defiled Topheth, which is in the valley of the children of Hinnom, that no man might make his son or his daughter to pass through the fire to Molech.

10. Og han vanhelligede Tofet, som var i Hinnoms Børns Dal, for ikke nogen skulde lade sin Søn el ler sin Datter gaa igennem Ilden til Molek.

10. Han orenade ock Tophet, uti Hinnoms barnas dal, att ingen skulle låta gå sin son eller sina dotter genom eld för Molech;

10. Ta teggi ka Taweti paika rojaseks, mis Innomi laste orgus, et ükski ei piddand laskma omma poega egga omma tüttart käia tullest läbbi Molekile.

10. Jozijas išniekino Tofetą Hinomo vaikų slėnyje, kad niekas savo sūnaus ar dukters neleistų per ugnį Molechui.

10. Er verunreinigte auch das Topheth im Tal der Kinder Hinnom, daß niemand seinen Sohn oder seine Tochter dem Moloch durchs Feuer ließ gehen.

10. Il profana aussi Topheth, dans la vallée du fils de Hinnom, afin qu'il ne servît plus à personne pour y faire passer son fils ou sa fille par le feu, à Moloc.

10. Asimismo profanó a Tofet, que era en el valle del hijo de Ennom; porque ninguno pasase su hijo o su hija por fuego a Moloc.

10 Hij verontreinigde ook Thofeth, dat in het dal der kinderen van Hinnom is, opdat niemand zijn zoon of zijn dochter voor den Molech door het vuur deed gaan.

10. Splugawił też i Tofet, które było w dolinie syna Hennomowego, aby więcej nikt nie przewodził syna swego, ani córki swojej przez ogieó ku czci Molochowi.

10. Megfertőztette a Tófetet, a Hinnom fiainak völgyében, hogy senki az ő fiát, vagy leányát át [10†] ne vihesse a tűzön Moloknak.

10 И осквернил он Тофет, что на долине сыновей Еннома, чтобы никто не проводил сына своего и дочери своей чрез огонь Молоху;

10. Посквернив і Тофет, що на долинї синів Еннома, щоб нїхто не проводив сина свого чи дочку свою через огонь Молохові.

11. Ja hän poisti ne hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat auringon kunniaksi asettaneet, siitä, mistä mennään Herran temppeliin, hoviherra Netan-Melekin kammion vierestä, joka oli Parvarimissa, ja poltti auringonvaunut tulessa.

11. Ja otti pois hevoset, jotka Juudan kuninkaat auringolle asettaneet olivat Herran huoneen sisällekäymiseen, NetanMelekin kamaripalvelian majan tykönä, joka oli esikaupungissa; ja auringon rattaat poltti hän tulessa,

11. Ja otti ne hewoiset pois jotca Judan Cuningat Auringolle asettanet olit HERran huonen sisällekäymiseen Nethan Melechin Camaripalwelian majan tykönä joca oli Parwarimis ja Auringon rattat poltti hän tules.

11 And he took away the horses that the kings of Judah had given to the sun, at the entrance of the house of Jehovah, by the chamber of Nathan-melech the official, which was in the suburbs. And he burned the chariots of the sun with fire.

11. And he took away the horses that the kings of Judah had given to the sun, at the entering in of the house of the LORD, by the chamber of Nathanmelech the chamberlain, which was in the suburbs, and burned the chariots of the sun with fire.

11. Og han afskaffede de Heste, som Judas Konger havde indviet til Solen, foran Indgangen til Herrens Hus, ved Hofbetjenten Nethan-Meleks Kammer, hvilket var paa Parvarim, og han opbrændte Solens Vogne med Ild.

11. Och tog bort de hästar, hvilka Juda Konungar solene uppsatt hade, i ingångenom åt Herrans hus, till NethanMelechs åminnelse, kamererarens, som i Parvarim var; och solenes vagnar brände han upp i eld;

11. Ta löppetas ka ärra need hobbosed, mis Juda kunningad ollid pannud päikessele siñna, kust Jehowa kotta minnakse, üllema-teenri Netanmeleki toa jures, kes Parwarimis; ja need päikesse wankrid pölletas ta tullega ärra.

11. Taip pat pašalino Judo karalių saulei pašvęstus žirgus, kurie buvo prie Viešpaties namų įėjimo, prie eunucho Netan Melecho kambario, o saulės vežimus sudegino.

11. Und tat ab die Rosse, welche die Könige Juda's hatten der Sonne gesetzt am Eingang des Hauses des HERRN, an der Kammer Nethan-Melechs, des Kämmerers, die im Parwarim war; und die Wagen der Sonne verbrannte er mit Feuer.

11. Il ôta de l'entrée de la maison de l'Éternel, les chevaux que les rois de Juda avaient consacrés au soleil, vers le logis de Néthanmélec, eunuque, situé à Parvarim, et il brûla au feu les chars du soleil.

11. Asimismo quitó los caballos que los reyes de Judá habían puesto al sol a la entrada del templo de Jehová, en la cámara de Natan-melec eunuco, el cual tenía cargo de los ejidos: y quemó a fuego los carros del sol.

11 En hij schafte de paarden af, die de koningen van Juda voor de zon gesteld hadden, van den ingang van het huis des HEEREN, tot de kamer van Nathan-melech, den hoveling, die in Parvarim was; en de wagenen der zon verbrandde hij met vuur.

11. Zagubił też one konie, które byli królowie Judzcy oddali słoócu, a stały, kędy wchodzą do domu Paóskiego, podle mieszkania Natanmelecha dworzanina, które było na przedmieściu; i wozy słoóca spalił ogniem.

11. És eltávolította a lovakat, a melyeket Júda királyai [11†] a napnak szenteltek az Úr házának bemenetelénél, a Nátán-Mélek udvari szolga háza mellett, a mely a Pharvarimban volt, és a nap szekereit tűzzel elégette.

11 и отменил коней, которых ставили цари Иудейские солнцу пред входом в дом Господень близ комнат Нефан-Мелеха евнуха, что в Фаруриме, колесницы же солнца сжег огнем.

11. Далїй знехтував конї, що царі Юдейські ставляли сонцеві навперід ввіходу в храм Господень коло сьвітлиць скопця Нетан-Мелеха, в Фаруримі, колесницї ж сонцеві попалив огнем.

12. Ja Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit, jotka Juudan kuninkaat olivat teettäneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt Herran temppelin molempiin esipihoihin, kuningas kukisti; sitten hän riensi sieltä ja heitti niiden tomun Kidronin laaksoon.

12. Niin myös alttarit, jotka kattoin päällä Ahaksen salissa olivat, jotka Juudan kuninkaat tehneet olivat. Ja ne alttarit, jotka Manasse tehnyt oli kahdessa Herran huoneen pihassa, särki kuningas, ja pakeni sieltä, ja heitti heidän tuhkansa Kidronin ojaan.

12. Nijn myös Altarit jotca cattoin päällä Ahaxen Salis olit jotca Judan Cuningat tehnet olit. Ja ne Altarit cuin Manasse tehnyt oli nijsä cahdesa HERran huonen cartanos särki Cuningas ja pakeni sieldä ja heitti heidän tuhcans Kidronin ojaan.

12 And the altars that were on the roof of the upper chamber of Ahaz, which the kings of Judah had made and the altars which Manasseh had made in the two courts of the house of Jehovah, the king broke down and beat (them) down from there and cast the dust of them into the brook Kidron.

12. And the altars that were on the top of the upper chamber of Ahaz, which the kings of Judah had made, and the altars which Manasseh had made in the two courts of the house of the LORD, did the king beat down, and brake them down from thence, and cast the dust of them into the brook Kidron.

12. Og de Altre, som vare paa Akas's Sals Tag, og som Judas Konger havde opført, og de Altre, som Manasse havde opført i de to Herrens Huses Forgaarde, nedbrød Kongen, og han skyndte sig derfra og lod deres Støv kaste i Kedrons Bæk.

12. Så ock altaren på taken i Ahas sal, den Juda Konungar gjort hade; och de altare, som Manasse gjort hade uti de två gårdar åt Herrans hus, bröt Konungen bort, och lopp dädan, och kastade deras stoft i Kidrons bäck.

12. Ja need altarid, mis Ahasi üllema toa kattukse peäl, mis Juda kunningad ollid teinud, ja need altarid, mis Manasse olli teinud Jehowa koia kahhe oue peäle, neid kiskus kunningas mahha; ja läks ruttuste seält ärra ja laskis nende pörmo wissata Kidroni jökke.

12. Judo karalių ant Ahazo namų stogo pastatytus aukurus ir Manaso pastatytus aukurus dviejuose Viešpaties namų kiemuose karalius nugriovė, sudaužė ir jų dulkes sumetė į Kidrono upelį.

12. Und die Altäre auf dem Dach, dem Söller des Ahas, die die Könige Juda's gemacht hatten, und die Altäre, die Manasse gemacht hatte in den zwei Höfen des Hauses des HERRN, brach der König ab, und lief von dannen und warf ihren Staub in den Bach Kidron.

12. Le roi démolit aussi les autels qui étaient sur la plate-forme de la chambre haute d'Achaz, et que les rois de Juda avaient faits, et les autels que Manassé avait faits dans les deux parvis de la maison de l'Éternel; il les brisa et les ôta de là, et en répandit la poussière au torrent du Cédron.

12. Asimismo derribó el rey los altares que estaban sobre la techumbre de la sala de Acaz, que los reyes de Judá habían hecho, y los altares que había hecho Manasés en los dos patios de la casa de Jehová: y de allí corrió, y echó el polvo en el arroyo de Cedrón.

12 Verder de altaren die op het dak der opperzaal van Achaz waren, die de koningen van Juda gemaakt hadden, mitsgaders de altaren, die Manasse in de twee voorhoven van het huis des HEEREN gemaakt had, brak de koning af; en hij verbrijzelde ze van daar, en wierp het stof daarvan in de beek Kidron.

12. Także ołtarze, które były na dachu sali Achazowej, które byli poczynili królowie Judzcy, i ołtarze, które był poczynił Manases w obu sieniach domu Paóskiego, pokaził król; a pospieszywszy się stamtąd kazał wrzucić proch ich w potok Cedron.

12. És az oltárokat, a melyek az Akház palotájának tetején voltak, a melyeket a Júda királyai csináltak, és azokat az oltárokat is, a [12†] melyeket Manasse csinált volt az Úr házának mindkét pitvarában, lerontotta a király, és lehányván, porukat a Kidron patakjába szóratta.

12 И жертвенники на кровле горницы Ахазовой, которые сделали цари Иудейские, и жертвенники, которые сделал Манассия на обоих дворах дома Господня,разрушил царь, и низверг оттуда, и бросил прах их в поток Кедрон.

12. І жертівники на даху горішньої сьвітлицї Ахазової, що їх поставляли були царі Юдейські, й жертівники, що поставляв Манассія ув обох переддвірках храму Господнього, порозвалював царь і поскидав, а порох із них покидав у Кедрон-потік.

13. Ja ne uhrikukkulat, jotka olivat itään päin Jerusalemista, etelään päin Turmiovuoresta, ja jotka Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut Astartelle, siidonilais-iljetykselle, ja Kemokselle, Mooabin iljetykselle, ja Milkomille, ammonilais-kauhistukselle, ne kuningas saastutti.

13. Ja ne korkeudet, jotka Jerusalemin edessä olivat, oikialla puolella Maskitin vuorta, jotka Salomo Israelin kuningas rakentanut oli Astarotille Zidonin kauhistukselle, ja Kamokselle Moabin kauhistukselle, ja Milkomille Ammonin lasten kauhistukselle, ne saastutti myös kuningas.

13. Ja ne corkeuxet jotca Jerusalemin edes olit oikialla puolella Mashithin wuorta jonga Salomo Israelin Cuningas rakendanut oli Astharotille Zidonin cauhistuxelle ja Chamoxelle Moabin cauhistuxelle ja Milchomille Amonin lasten cauhistuxelle saastutti myös Cuningas.

13 And the king defiled the high places that were before Jerusalem, which were on the right hand of the mountain of corruption, which Solomon the King of Israel had built for Ashtoreth the abomination of the Sidonians and for Chemosh the abomination of Moab and for Milcom the abomination of the sons of Ammon.

13. And the high places that were before Jerusalem, which were on the right hand of the mount of corruption, which Solomon the king of Israel had builded for Ashtoreth the abomination of the Zidonians, and for Chemosh the abomination of the Moabites, and for Milcom the abomination of the children of Ammon, did the king defile.

13. Og de Høje, om vare lige for Jerusalem, som vare paa den højre Haand af Mashiths Bjerg, hvilke Salomo, Israels Konge, havde bygget for Astarte, Zidoniernes Vederstyggelighed, og for Kamos, Moabiternes Vederstyggelighed, og for Milkom, Ammons Børns Vederstyggelighed, vanhelliggede Kongen.

13. Och de höjder, som för Jerusalem voro, på högra sidone, vid berget Mashith, som Salomo Israels Konung byggt hade till Astoreth, Zidons styggelse, och Chemos, Moabs styggelse, och Milcom, Ammons barnas styggelse, orenade Konungen;

13. Ja kunningas teggi rojaseks need körged paigad, mis Jerusalemma ees, mis ollid parremat kät Massiti mäe pool, mis Israeli kunningas Salomon olli üllesehhitand Astarotile Sidonide läila-jummalale, ja Ramosile Moabi läila-jummalale, ja Miikomile Ammonilaste hirmsa jummalale.

13. Karalius išniekino aukštumas, kurios buvo priešais Jeruzalę, į dešinę nuo Sugedimo kalno, kurias Izraelio karalius Saliamonas buvo padaręs sidoniečių pabaisai Astartei, Moabo pabaisai Kemošui ir amonitų pabaisai Milkomui.

13. Auch die Höhen, die vor Jerusalem waren, zur Rechten am Berge des Verderbens, die Salomo, der König Israels, gebaut hatte der Asthoreth, dem Greuel von Sidon, und Kamos, ,dem Greuel von Moab, und Milkom, dem Greuel der Kinder Ammon, verunreinigte der König,

13. Le roi profana aussi les hauts lieux qui étaient vis-à-vis de Jérusalem, à main droite de la montagne de Perdition que Salomon, roi d'Israël, avait bâtis à Astarté, l'infamie des Sidoniens, et à Kémosh, l'infamie des Moabites, et à Milcom, l'abomination des enfants d'Ammon.

13. Asimismo profanó el rey los altos, que estaban delante de Jerusalem a la mano derecha del monte de la destrucción, los cuales había edificado Salomón rey de Israel a Astarot abominación de los Sidonios, y a Camos abominación de Moab, y a Melcom, abominación de los hijos de Ammón.

13 De hoogten ook, die vooraan Jeruzalem waren, dewelke waren ter rechterhand van den berg Mashith, die Salomo, de koning van Israel, voor Astoreth, het verfoeisel der Sidoniers, en voor Kamos, het verfoeisel der Moabieten, en voor Milchom, den gruwel der kinderen Ammons, gebouwd had, verontreinigde de koning.

13. Wyżyny także, które były przed Jeruzalem, i które były po prawej stronie góry Oliwnej, których był nabudował Salomon, król Izraelski, Astarotowi, obrzydłości Sydoóczyków, i Chamosowi, obrzydłości Moabczyków, i Melchomowi, obrzydłości synów Amm onowych, splugawił król.

13. Azokat a magaslatokat is megfertőztette a király, a melyek Jeruzsálem előtt voltak az Olajfák hegyének jobbfelől levő oldalán, a melyeket még Salamon, [13†] az Izráel királya épített volt Astóretnek, a Sídonbeliek útálatosságának, és Kámósnak, a Moábiták útálatosságának, és Milkómnak, az Ammon fiai útálatosságának.

13 И высоты, которые пред Иерусалимом, направо от Масличной горы, которые устроил Соломон, царь Израилев, Астарте, мерзости Сидонской, и Хамосу, мерзости Моавитской, и Милхому, мерзости Аммонитской, осквернил царь;

13. І висоти перед Ерусалимом по правому боцї од Оливної гори, що построїв був Соломон, царь Ізраїлський, Астартї, гидотї Сидонській, та Хамосові, гидотї Моабійській, та Милхомові, гидотї Аммонїйській, повелїв царь посквернити;

14. Hän murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsikot ja täytti niiden sijan ihmisten luilla.

14. Ja särki patsaat, ja hävitti metsistöt, ja täytti heidän siansa ihmisten luilla,

14. Ja särki padzat ja häwitti medzistöt ja täytti heidän sians ihmisten luilla.

14 And he broke in pieces the pillars and cut down the Asherim {pole-images} and filled their places with the bones of men.

14. And he brake in pieces the images, and cut down the groves, and filled their places with the bones of men.

14. Og han sønderslog Støtterne og udryddede Astartebilederne og opfyldte deres Sted med Menneskeben.

14. Och slog sönder stoderna, och utrotade lundarna, och uppfyllde deras rum med menniskoben;

14. Ta murdis ka need ebbausso-sambad katki ja raius need ied ärra, ja täitis nende asset innimeste ludega.

14. Jis sudaužė atvaizdus, iškirto giraites ir jų vietas užpildė žmonių kaulais.

14. und zerbrach die Säulen und rottete aus die Ascherabilder und füllte ihre Stätte mit Menschenknochen.

14. Il brisa les statues, il coupa les emblèmes d'Ashéra et remplit leur emplacement d'ossements humains.

14. Y quebró las estatuas, y taló los bosques, e hinchió el lugar de ellos de huesos de hombres.

14 Insgelijks brak hij de opgerichte beelden, en roeide de bossen uit; en hij vervulde hun plaats met mensenbeenderen.

14. I pokruszył słupy, a powycinał gaje, i napełnił miejsca ich kościami ludzkiemi.

14. És összetörte az [14†] oszlopokat és kivágatta az Aserákat, és azok helyeit embercsontokkal töltötte meg.

14 и изломал статуи, и срубил дубравы, и наполнил место их костями человеческими.

14. Порозбивав і камяні стовпи (боввани) й повирубував дуброви й закидав їх урочища людськими кістьми;

15. Myöskin Beetelissä olevan alttarin, sen uhrikukkulan, jonka oli teettänyt Jerobeam, Nebatin poika, joka saattoi Israelin tekemään syntiä, senkin alttarin uhrikukkuloineen hän kukisti; sitten hän poltti uhrikukkulan ja rouhensi sen tomuksi sekä poltti asera-karsikon.

15. Niin myös Betelin alttarin, sen korkeuden, minkä Jerobeam Nebatin poika tehnyt oli, joka Israelin saatti syntiä tekemään; hän kukisti sen alttarin ja korkeuden, ja poltti myös metsistön.

15. NIin myös BethElin Altarin joca on sijnä corkeuxes cuin Jerobeam Nebathin poica tehnyt oli joca Israelin saatti syndiä tekemän hän cukisti sen Altarin ja corkeuden ja poltti corkeudet tuhwaxi ja poltti myös medzistön.

15 Moreover the altar that was at Bethel and the high place which Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin, had made, even that altar and the high place he broke down. And he burned the high place and beat it to dust and burned the Asherah.

15. Moreover the altar that was at Bethel, and the high place which Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin, had made, both that altar and the high place he brake down, and burned the high place, and stamped it small to powder, and burned the grove.

15. Ja ogsaa det Alter, som var i Bethel, og Højen, som Jeroboam, Nebats Søn, som kom Israel til at synde, havde gjort, ja det Alter og Højen nedbrød han, og han opbrændte Højen og gjorde den til fint Støv og opbrændte Astartebilledet.

15. Sammalunda ock det altaret i BethEl, höjden, som Jerobeam, Nebats son, gjort hade, den Israel hade kommit till att synda; det samma altaret bröt han neder, och höjdena, och brände upp höjdena, och gjorde henne till stoft, och brände upp lunden.

15. Ja ta kiskus ka mahha se altari, mis Petelis, sedda körge paika, mis Nebati poeg Jarobeam olli teinud, kes Israeli satis patto teggema, ni hästi se altari kui se körge paiga; ja pölletas se körge paiga ärra, ta teggi sedda pihhuks pörmuks, ja pölletas se ie ärra.

15. Aukurą Betelio aukštumoje, kurį pastatė Nebato sūnus Jeroboamas, įtraukęs į nuodėmę Izraelį, ir pačią aukštumą jis nugriovė, sudegino ir sutrynė į dulkes, ir taip pat sudegino giraitę.

15. Auch den Altar zu Beth-El, die Höhe, die Jerobeam gemacht hatte, der Sohn Nebats, der Israel sündigen machte, denselben Altar brach er ab und die Höhe und verbrannte die Höhe und machte sie zu Staub und verbrannte das Ascherabild.

15. L'autel aussi qui était à Béthel, le haut lieu qu'avait fait Jéroboam, fils de Nébat, et par lequel il avait fait pécher Israël, cet autel même et le haut lieu, il les démolit; il brûla le haut lieu et le réduisit en cendres; il brûla aussi l'emblème d'Ashéra.

15. Asimismo el altar que estaba en Betel, y el alto que había hecho Jeroboam, hijo de Nabat, el que hizo pecar a Israel, aquel altar, y el alto, destruyó, y quemó el alto, y el altar tornó en polvo, y puso fuego al bosque.

15 Daartoe ook het altaar, dat te Beth-el was, en de hoogte, die Jerobeam, de zoon van Nebat, dewelke Israel zondigen deed, gemaakt had; te zamen dat altaar en die hoogte brak hij af; ja, hij verbrandde de hoogte, hij vergruisde ze tot stof, en hij verbrandde het bos.

15. Nadto i ołtarz, który był w Betel, i wyżynę, którą był uczynił Jeroboam, syn Nabatowy, który przywiódł do grzechu lud Izraelski, i ten ołtarz, i wyżynę zepsuł, a spaliwszy onę wyżynę, starł na proch, i spalił gaj.

15. Még azt az oltárt is, [15†] a mely Béthelben volt, a magaslatot, a melyet Jeroboám, a Nébát fia csinált, a ki vétekbe ejté az Izráelt, — azt az oltárt is és azt a magaslatot is letörte, és a magaslatot felégette, porrá tette, és az Aserát megégette.

15 Также и жертвенник, который в Вефиле, высоту, устроенную Иеровоамом, сыном Наватовым, который ввел Израиля в грех, – такжеи жертвенник тот и высоту он разрушил, и сжег сию высоту, стер в прах, и сжег дубраву.

15. Та й жертівника у Бетелї, й висоту, що построїв Еробоам Набатенко, що ввів Ізраїля в гріхи, - й сього жертівника й висоту він збурив і спалив, і стер на порох, та спалив і дуброву.

16. Kun Joosia sitten kääntyi ja näki haudat, jotka olivat vuorella, lähetti hän ottamaan luut haudoista, poltti ne alttarilla ja saastutti näin alttarin, Herran sanan mukaan, jonka oli julistanut se Jumalan mies, joka nämä julisti.

16. Ja Josia käänsi itsensä ja näki ne haudat, jotka olivat vuorella, lähetti ja antoi ottaa luut haudoista, ja poltti ne alttarilla ja saastutti sen, Herran sanan jälkeen, jonka Jumalan mies huutanut oli, joka nämät niin ennen puhunut oli.

16. Ja Josia käänsi hänens ja näki ne haudat jotca olit wuorella lähetti ja andoi tuotta luut haudoista ja poltti ne Altareilla ja saastutti sen HERran sanan jälken cuin Jumalan mies huutanut oli joca nämät nijn ennen puhunut oli.

16 And as Josiah turned himself, he noticed the sepulchers that were there in the mountain. And he sent and took the bones out of the sepulchers and burned them upon the altar and defiled it, according to the word of Jehovah which the man of God proclaimed, who proclaimed these things.

16. And as Josiah turned himself, he spied the sepulchres that were there in the mount, and sent, and took the bones out of the sepulchres, and burned them upon the altar, and polluted it, according to the word of the LORD which the man of God proclaimed, who proclaimed these words.

16. Og Josias vendte sig og saa de Grave, som vare der paa Bjerget, og han sendte hen og lod tage Benene af Gravene og opbrændte dem paa Alteret og vanhelligede det efter Herrens Ord, som den Guds Mand havde udraabt, han som udraabte disse Ord.

16. Och Josia vände sig om, och fick se de grifter, som voro på bergena, och sände bort, och lät hemta benen utu grifterna, och uppbrände dem på altarena, och orenade det, efter Herrans ord, som Guds mannen utropat hade, den detta så föresagt hade,

16. Ja Josia olli taggasi waatnud ja näinud need hauad, mis seäl mäe peäl, ja ta läkkitas siñna ja laskis need luud nende haudade seest tua, ja neid seäl altari peäl pölletada, ja nenda teggi ta sedda rojaseks, Jehowa sanna järrele, mis se Jummala mees olli hüüdnud, kes need sannad hüdis.

16. Jozijas, pamatęs kapus ant kalno, pasiuntė ir paėmė kaulus iš kapų, juos sudegino ant aukuro, jį išniekindamas pagal Viešpaties žodį, paskelbtą Dievo vyro.

16. Und Josia wandte sich und sah die Gräber, die da waren auf dem Berge, und sandte hin und ließ die Knochen aus den Gräbern holen und verbrannte sie auf dem Altar und verunreinigte ihn nach dem Wort des HERRN, das der Mann Gottes ausgerufen hatte, der solches ausrief.

16. Or Josias, s'étant retourné, vit les tombeaux qui étaient là dans la montagne, et il envoya prendre les ossements des tombeaux et les brûla sur l'autel. Ainsi il le profana selon la parole de l'Éternel, qu'avait prononcée l'homme de Dieu qui annonça publiquement ces choses.

16. Y volvió Josías, y vió los sepulcros que estaban allí en el monte, y envió, y quitó los huesos de los sepulcros, y quemólos sobre el altar, para contaminarlo, conforme a la palabra de Jehová, la cual había profetizado el varón de Dios que había profetizado estos negocios.

16 En als Josia zich omkeerde, zag hij de graven, die daar op den berg waren, en zond henen, en nam de beenderen uit de graven, en verbrandde ze op dat altaar, en verontreinigde dat; naar het woord des HEEREN, dat de man Gods uitgeroepen had, die deze woorden uitriep.

16. A obróciwszy się Jozyjasz, obaczył groby, które tam były na górze, a posławszy pobrał kości z onych grobów, i popalił je na tymże ołtarzu; a tak go splugawił według słowa Paóskiego, które mówił mąż Boży, który był te rzeczy przepowiedział.

16. És körültekintett Jósiás, és meglátta a sírokat, a melyek ott a hegyen voltak, és elküldött és elhozatta a csontokat a sírokból, és megégette az [16†] oltáron, és megfertőztette azt az Úr beszéde szerint, a melyet mondott volt az Isten embere, a ki e dolgot megjövendölte volt.

16 И взглянул Иосия и увидел могилы, которые были там на горе, и послал и взял кости из могил, и сжег на жертвеннике, и осквернил его по слову Господню, которое провозгласил человек Божий, предрекшийсобытия сии.

16. Озирнувшися ж Йосія, побачив гроби, що були на горі, й послав позабірати з гробів костї, й попалив їх на жертівнику та й опоганив його, по слову Господньому, сказаному чоловіком Божим, що сї речі наперед проповів.

17. Ja hän kysyi: Mikä tuo hautamerkki on, jonka minä näen? Kaupungin miehet vastasivat hänelle: Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli Juudasta ja julisti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Beetelin alttarille.

17. Ja hän sanoi: mikä haudan merkki tämä on, jonka minä näen? Ja kaupungin kansa sanoi hänelle: se on sen Jumalan miehen hauta, joka Juudasta tuli ja huusi näitä, joita sinä tehnyt olet alttarille Betelissä.

17. Ja hän sanoi: mikä haudan mercki tämä on cuin minä täsä näen? Ja Caupungin Canssa sanoi hänelle: se on sen Jumalan miehen hauta joca Judast tuli ja näitä huusi cuins tehnyt olet Altarille BethElis.

17 Then he said, What monument is what I see? And the men of the city told him, It is the sepulcher of the man of God who came from Judah and proclaimed these things that you have done against the altar of Bethel.

17. Then he said, What title is that that I see? And the men of the city told him, It is the sepulchre of the man of God, which came from Judah, and proclaimed these things that thou hast done against the altar of Bethel.

17. Og han sagde: Hvad er det for et Gravmæle, som jeg ser? og Mændene i Staden sagde til ham: Det er den Guds Mands Grav, som kom fra Juda og raabte disse Ting, som du har gjort imod Alteret i Bethel.

17. Och han sade: Hvad är detta för en vård, som jag här ser? Och folket i stadenom sade till honom: Det är den Guds mansens grift, som af Juda kom, och detta utropade, som du gjort hafver med altarena i BethEl.

17. Ja ta ütles: Mis märgi-kiwwi on se, mis ma nään? ja liñna mehhed ütlesid ta wasto: Se on selle Jummala mehhe haud, kes Juda-maalt tulli ja hüüdis need sannad, mis sinna nüüd olled teinud selle altariga Petelis.

17. Tada jis sakė: ‘‘Kieno tas antkapis, kurį aš matau?’‘ Miesto žmonės jam atsakė: ‘‘Tai kapas Dievo vyro, kuris buvo atėjęs iš Judo ir paskelbė, ką tu dabar įvykdei ant Betelio aukuro’‘.

17. Und er sprach: Was ist das für ein Grabmal, das ich sehe? Und die Leute in der Stadt sprachen zu ihm: Es ist das Grab des Mannes Gottes, der von Juda kam und rief solches aus, das du getan hast wider den Altar zu Beth-El.

17. Puis le roi dit: Qu'est-ce que ce tombeau que je vois? Les hommes de la ville lui répondirent: C'est le tombeau de l'homme de Dieu qui vint de Juda et qui cria contre l'autel de Béthel les choses que tu as faites.

17. Y dijo: ¿Qué título es este que veo? Y los de la ciudad le respondieron: Este es el sepulcro del varón de Dios, que vino de Judá, y profetizó estas cosas que tú has hecho sobre el altar de Betel.

17 Verder zeide hij: Wat is dat voor een grafteken, dat ik zie? En de lieden der stad zeiden tot hem: Het is het graf van den man Gods, die uit Juda kwam, en deze dingen, die gij tegen dit altaar van Beth-el gedaan hebt, uitgeroepen heeft.

17. I rzekł: Cóż to jest za napis, który widzę? I odpowiedzieli mu mężowie miasta: Grób to męża Bożego, który przyszedłszy z Judy opowiedział te rzeczy, któreś uczynił nad ołtarzem w Betel.

17. És monda: Miféle síremlék ez, a melyet látok? És felelének néki a város férfiai: Az Isten [17†] emberének sírja ez, a ki Júdából jött volt és mindezeket megjövendölte a Béthelbeli oltár felől, a miket most cselekedtél.

17 и сказал Иосия : что это за памятник, который я вижу? И сказали ему жители города: это могила человека Божия, который приходил из Иудеи и провозгласил о том, что ты делаешь над жертвенником Вефильским.

17. І промовив (Йосія): Що се за памятник, що я там бачу? Міські ж люде відказали йому: Се гроб Божого чоловіка, що прийшов був із Юдеї й сї речі прорік, що ти починив єси над жертівником Бетелським.

18. Hän sanoi: Antakaa hänen olla; älköön kukaan koskeko hänen luihinsa. Niin he jättivät hänen luunsa rauhaan ja samoin sen profeetan luut, joka oli tullut Samariasta.

18. Ja hän sanoi: anna hänen maata, ja älkään yksikään liikuttako hänen luitansa. Näin tulivat hänen luunsa vapahdetuksi sen prophetan luiden kanssa, joka Samariasta tullut oli.

18. Ja hän sanoi: anna hänen maata ja älkän yxikän lijcuttaco hänen luitans. Näin olit hänen luuns wapadetut sen Prophetan luiden cansa joca Samariasta tullut oli.

18 And he said, Let him be; let no man move his bones. So they let his bones alone, with the bones of the prophet who came out of Samaria.

18. And he said, Let him alone; let no man move his bones. So they let his bones alone, with the bones of the prophet that came out of Samaria.

18. Og han sagde: Lader ham hvile, ingen flytte hans Ben; og de reddede hans Ben tillige med den Profets Ben, som kom fra Samaria.

18. Och han sade: Låt honom ligga; ingen röre hans ben. Alltså vordo hans ben friade, med den Prophetens ben, som utaf Samarien kommen var.

18. Ja ta ütles: Laske tedda seista, ükski ärgo likutago temma luid; nenda peästsid nemmad temma luud ja selle prohweti luud, kes Samariast tulnud.

18. Jis sakė: ‘‘Palikite jį. Niekas tenepajudina jo kaulų’‘. Jie paliko jo ir pranašo, kuris buvo iš Samarijos, kaulus nepaliestus.

18. Und er sprach: Laßt ihn liegen; niemand bewege seine Gebeine! Also wurden seine Gebeine errettet mit den Gebeinen des Propheten, der von Samaria gekommen war.

18. Et il dit: Laissez-le! Que personne ne remue ses os. Ils conservèrent donc ses os, avec les os du prophète qui était venu de Samarie.

18. Y él dijo: Dejádle, ninguno mueva sus huesos; y así fueron escapados sus huesos, y los huesos del profeta que había venido de Samaria.

18 En hij zeide: Laat hem liggen, dat niemand zijn beenderen verroere. Zo bevrijdden zij zijn beenderen, met de beenderen van den profeet, die uit Samaria gekomen was.

18. A on rzekł: Zaniechajcie go, niechaj nikt nie rucha kości jego. I wybawili kości jego, i kości proroka onego, który był przyszedł z Samaryi.

18. És monda: Hagyjatok békét néki, és senki meg ne mozdítsa az ő tetemeit. És megmentették az ő tetemeit annak a prófétának a tetemeivel együtt, a ki Samariából [18†] jött volt.

18 И сказал он: оставьте его в покое, никто не трогай костей его. И сохранили кости его и кости пророка, который приходил из Самарии.

18. І повелїв: Не займайте його! Нїхто не трівож костей його! От і зоставили костї його як і костї пророка, що приходив із Самариї.

19. Myöskin Samarian kaupungeista Joosia poisti kaikki uhrikukkulatemppelit, jotka Israelin kuninkaat olivat rakentaneet ja niin vihoittaneet Herran; ja hän teki niille saman, minkä oli tehnyt Beetelissä.

19. Ja Josia pani myös kaikki korkeutten huoneet Samarian kaupungista pois, jotka Israelin kuninkaat tehneet olivat vihaa kehoittaaksensa, ja teki heidän kanssansa peräti niinkuin hän Betelissä tehnyt oli.

19. Hän percais myös caicki corkeusten huonet Samarian Caupungis jotca Israelin Cuningas tehnyt oli wihoittaxens HERra ja teki heidän cansans peräti nijncuin hän BethElis tehnyt oli.

19 And Josiah also took away all the houses of the high places that were in the cities of Samaria, which the kings of Israel had made to provoke (Jehovah) to anger. And he did to them according to all the acts that he had done in Bethel.

19. And all the houses also of the high places that were in the cities of Samaria, which the kings of Israel had made to provoke the LORD to anger, Josiah took away, and did to them according to all the acts that he had done in Bethel.

19. Ja ogsaa alle Højenes Huse, som vare i Samarias Stæder, og som Israels Konger havde opført til at opirre Gud, borttog Josias og gjorde ved dem ganske paa samme Maade, som han havde gjort i Bethel.

19. Han kastade ock bort all höjders hus uti Samarie städer, som Israels Konungar gjort hade, till att förtörna (Herran), och gjorde med dem alldeles såsom han i BethEl gjort hade.

19. Ja Josia satis ka ärra keik nende körge paikade koiad, mis Samaria liñnade sees, mis Israeli kunningad ollid teinud ärritamisseks, ja teggi nendega keik sedda teggemist möda, mis ta olli Petelis teinud.

19. Visus aukštumų namus, buvusius Samarijos miestuose, kuriuos pastatė Izraelio karaliai, sukeldami Viešpaties pyktį, Jozijas pašalino, padarydamas su jais kaip Betelyje.

19. Er tat auch weg alle Häuser der Höhen in den Städten Samarias, welche die Könige Israel gemacht hatten, (den HERRN) zu erzürnen, und tat mit ihnen ganz wie er zu Beth-El getan hatte.

19. Josias ôta aussi toutes les maisons de hauts lieux qui étaient dans les villes de Samarie, et que les rois d'Israël avaient faites pour irriter l'Éternel. Il fit à leur égard tout comme il avait fait à Béthel.

19. Finalmente todas las casas de los altos, que estaban en las ciudades de Samaria, que habían hecho los reyes de Israel para provocar a ira, Josías las quitó, e hizo de ellas, como había hecho en Betel.

19 Daartoe nam Josia ook weg al de huizen der hoogten, die in de steden van Samaria waren, die de koningen van Israel gemaakt hadden, om den HEERE tot toorn te verwekken; en hij deed dezelve naar al de daden, die hij te Beth-el gedaan had.

19. Wszystkie też domy wyżyn, które były w miastach Samaryjskich, które byÜi pobudowali królowie Judzcy, draźniąc Pana, zniósł Jozyjasz, i uczynił im według wszystkiego, jako był uczynił w Betel.

19. És lerontotta Jósiás a magaslatok minden [19†] házát is, a melyek Samária városaiban voltak, a melyeket az Izráel királyai csináltak volt, hogy az Urat haragra ingereljék, és épen úgy cselekedett azokkal mindenekben, a mint Béthelben cselekedett.

19 Также и все капища высот в городах Самарийских, которые построили цари Израильские, прогневляя Господа , разрушил Иосия, и сделал с ними то же, что сделал в Вефиле;

19. До того ж порозвалював Йосія зборища висот по городах Самарийських, що построїли були царі Ізраїлські, прогнївуючи Господа, й вдїяв з ними те саме, що зробив у Бетелї.

20. Ja kaikki siellä olevat uhrikukkulapapit hän teurasti alttareilla ja poltti ihmisten luita niiden päällä. Sitten hän palasi takaisin Jerusalemiin.

20. Ja hän tappoi kaikki korkeutten papit, jotka siellä olivat alttareilla, ja poltti ihmisten luut niiden päällä, ja palasi Jerusalemiin.

20. Ja hän uhrais caicki corkeuden papit cuin siellä olit Altarille ja poltti ihmisten luut sen päällä ja palais Jerusalemijn.

20 And he killed all the priests of the high places that were there, upon the altars and burned men's bones upon them. And he returned to Jerusalem.

20. And he slew all the priests of the high places that were there upon the altars, and burned men's bones upon them, and returned to Jerusalem.

20. Og han slagtede alle Højenes Præster, som der vare, paa Altrene, og opbrændte Menneskeben paa dem; og han kom tilbage til Jerusalem.

20. Och han offrade alla höjdernas Prester, som der voro, på altaren, och brände så menniskoben deruppå, och kom igen till Jerusalem.

20. Ja temma tappis nende altaride peäl keik nende körge paikade preestrid, mis seäl ollid, ja pölletas ärra innimeste luid nende peäl, ja läks taggasi Jerusalemma.

20. Jis išžudė visus ten buvusius aukštumų kunigus ir ant aukurų degino žmonių kaulus. Po to jis sugrįžo į Jeruzalę.

20. Und er opferte alle Priester der Höhen, die daselbst waren, auf den Altären und verbrannte also Menschengebeine darauf und kam wieder gen Jerusalem.

20. Et il sacrifia sur les autels tous les sacrificateurs des hauts lieux qui étaient là; il y brûla des ossements humains. Après quoi il retourna à Jérusalem.

20. Y mató sobre los altares a todos los sacerdotes de los altos, que allí estaban, y quemó sobre ellos los huesos de los hombres, y volvióse a Jerusalem.

20 En hij slachtte al de priesteren der hoogten, die daar waren, op de altaren, en verbrandde mensenbeenderen op dezelve. Daarna keerde hij weder naar Jeruzalem.

20. Pozabijał także wszystkich kapłanów wyżyn, którzy tam byli na ołtarzach, i palił kości ludzkie na nich, potem się wrócił do Jeruzalemu.

20. És megáldozta a magaslatok összes papjait, [20†] a kik ott voltak, az oltárokon, és emberi csontokat égetett [21†] meg azokon, és úgy tért vissza Jeruzsálembe.

20 и заколол всех жрецов высот, которые там были, на жертвенниках, и сожег кости человеческие на них, – и возвратился в Иерусалим.

20. І повбивав всїх висотнїх жерцїв, що там були при жертівниках, та й попалив на них людські костї. Тодї вернувсь у Ерусалим.

21. Ja kuningas käski kaikkea kansaa sanoen: Viettäkää pääsiäistä Herran, teidän Jumalanne, kunniaksi, niinkuin on kirjoitettuna tässä liitonkirjassa.

21. Ja kuningas käski kaikkea kansaa ja sanoi: pitäkäät Herralle Jumalallenne pääsiäistä, niinkuin kirjoitettu on tämän liiton kirjassa,

21. JA Cuningas käski Canssa ja sanoi: pitäkät teidän HERralle Jumalalle Pääsiäist nijncuin kirjoitettu on tämän lijton kirjas.

21 And the king commanded all the people, saying, Keep the Passover to Jehovah your* God, as it is written in this book of the covenant.

21. And the king commanded all the people, saying, Keep the passover unto the LORD your God, as it is written in the book of this covenant.

21. Og Kongen bød alt Folket og sagde: Holder Paaske for Herren eders Gud, saaledes som der er skrevet i denne Pagts Bog.

21. Och Konungen böd folkena, och sade: Håller Herranom edrom Gud Passah, såsom skrifvet är i denna förbunds bok.

21. Ja kunningas käskis keik rahwast ja ütles: Piddage Pasa Jehowale omma Jummalale, nenda kui kirjotud on sesinnatse seädusse ramatusse.

21. Karalius įsakė visai tautai: ‘‘Švęskite Paschą Viešpačiui, savo Dievui, kaip parašyta šitoje sandoros knygoje!’‘

21. Und der König gebot dem Volk und sprach: Haltet dem HERRN, eurem Gott, Passah, wie es geschrieben steht in diesem Buch des Bundes!

21. Alors le roi donna ce commandement à tout le peuple: Célébrez la pâque à l'Éternel votre Dieu, comme il est écrit dans ce livre de l'alliance.

21. Y mandó el rey a todo el pueblo, diciendo: Hacéd la páscua a Jehová vuestro Dios, conforme a lo que esta escrito en el libro de esta alianza.

21 En de koning gebood het ganse volk, zeggende: Houdt den HEERE, uw God, pascha, gelijk in dit boek des verbonds geschreven is.

21. Rozkazał też król wszystkiemu ludowi, mówiąc: Obchodźcie święto przejścia Panu, Bogu waszemu, jako napisano w księgach przymierza tego.

21. És parancsolt a király az egész népnek, és monda: Ünnepeljetek páskhát [22†] az Úrnak, a ti Istenteknek, a mint meg van írva e szövetség könyvében;

21 И повелел царь всему народу, сказав: „совершите пасху Господу Богу вашему, как написано в сей книге завета", –

21. І повелїв царь усьому народові, кажучи: Сьвяткуйте Господеві, Богу вашому, паску, як прописано в цїй книзї закону;

22. Sillä sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty sen ajan jälkeen, jona tuomarit tuomitsivat Israelia, ei Israelin kuningasten eikä Juudan kuningasten koko aikana.

22. Sillä ei yhtään pääsiäistä ollut niin pidetty kuin tämä, tuomarien ajasta, jotka olivat tuominneet Israelia, ja kaikkein Israelin kuningasten ja Juudan kuningasten aikana.

22. Sillä ei yhtän Pääsiäistä ollut nijn pidetty cuin tämä Duomarein ajasta jotca olit duominnet Israelis ja caickein Isralin Cuningasten ja Judan Cuningasten aicana.

22 Surely such a Passover was not kept from the days of the judges who judged Israel, nor in all the days of the kings of Israel, nor of the kings of Judah.

22. Surely there was not holden such a passover from the days of the judges that judged Israel, nor in all the days of the kings of Israel, nor of the kings of Judah;

22. Thi der var ikke holdt en Paaske som denne fra Dommernes Dage af, som dømte Israel, og gennem alle Israels Kongers og Judas Kongers Dage.

22. Ty intet Passah var så hållet som detta, ifrå de domares tid, som Israel dömde, och i alla Israels Konungars och Juda Konungars tid;

22. Sest nisuggust Pasa es olle petud kohtomoistjatte aiast, kes Israelile kohhut moistsid, egga keige Israeli kunningatte ja Juda kunningatte aial.

22. Tokia Pascha nebuvo švenčiama nuo teisėjų laikų per visas Izraelio bei Judo karalių dienas.

22. Denn es war kein Passah so gehalten wie dieses von der Richter Zeit an, die Israel gerichtet haben, und in allen Zeiten der Könige Israels und der Könige Juda's;

22. Et jamais pâque n'avait été célébrée, depuis le temps des juges qui avaient jugé Israël, ni pendant tout le temps des rois d'Israël et des rois de Juda,

22. No fué hecha tal páscua desde los tiempos de los Jueces, que gobernaron a Israel, ni en todos los tiempos de los reyes de Israel, y de los reyes de Judá.

22 Want gelijk dit pascha was er geen gehouden, van de dagen der richteren af, die Israel gericht hadden, noch in al de dagen der koningen van Israel, noch der koningen van Juda.

22. Bo nie obchodzono takiego święta przejścia ode dni sędziów, którzy sądzili Izraela, i przez wszystkie dni królów Izraelskich, i królów Judzkich.

22. Mert nem szereztetett olyan páskha [23†] a birák idejétől fogva, a kik az Izráelt ítélték, sem pedig az Izráel és a Júda királyainak minden idejében,

22 потому что не была совершена такая пасха от дней судей, которые судили Израиля, и во все дни царей Израильских и царей Иудейских;

22. Бо не сьвятковано такої паски від суддївських часів, що судили Ізраїля, й по всї часи царів Ізраїлських і царів Юдейських;

23. Vasta kuningas Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena vietettiin sellainen pääsiäinen Jerusalemissa Herran kunniaksi.

23. Mutta kahdeksantenatoistakymmenentenä kuningas Josian vuonna pidettiin tämä pääsiäinen Herralle Jerusalemissa.

23. Mutta cahdexandena toistakymmendenä Cuningas Josian wuonna oli tämä Pääsiäinen pidetty HERralle Jerusalemis.

23 But in the eighteenth year of king Josiah this Passover was kept to Jehovah in Jerusalem.

23. But in the eighteenth year of king Josiah, wherein this passover was holden to the LORD in Jerusalem.

23. Men i Kong Josias's attende Aar, blev denne Paaske holdt for Herren i Jerusalem.

23. Utan i adertonde årena Konungs Josia vardt detta Passah hållet Herranom i Jerusalem.

23. Agga kahheksateistkümnemal Josia kunninga aastal peti sesinnane Pasa Jehowale Jerusalemmas.

23. Aštuonioliktais karaliaus Jozijo metais vėl šventė tokią Paschą Viešpačiui Jeruzalėje.

23. sondern im achtzehnten Jahr des Königs Josia ward dieses Passah gehalten dem HERRN zu Jerusalem.

23. Comme cette pâque qui fut célébrée en l'honneur de l'Éternel dans Jérusalem, la dix-huitième année du roi Josias.

23. A los diez y ocho años del rey Josías fué hecha aquella páscua a Jehová en Jerusalem.

23 Maar in het achttiende jaar van den koning Josia, werd dit pascha den HEERE te Jeruzalem gehouden.

23. Jako ośmnastego roku króla Jozyjasza, obchodzono takie święto przejścia Panu w Jeruzalemie.

23. Hanem csak Jósiás király tizennyolczadik esztendejében szereztetett ilyen páskha az Úrnak Jeruzsálemben.

23 а в восемнадцатый год царя Иосии была совершена сия пасха Господу в Иерусалиме.

23. Аж у вісїмнайцятому роцї царювання Йосіїного сьвяткували сю паску Господеві в Ерусалимі.

24. Myöskin vainaja- ja tietäjähenkien manaajat, kotijumalat ja kivijumalat ja kaikki iljetykset, joita oli nähty Juudan maassa ja Jerusalemissa, Joosia hävitti, täyttääkseen lain sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran temppelistä.

24. Ja Josia perkasi kaikki noidat, merkkein tulkitsiat, kuvat ja epäjumalat, ja kaikki kauhistukset, jotka nähtiin Juudan maalla ja Jerusalemissa; että hän pitäis lain sanat, jotka kirjassa kirjoitetut olivat, jonka pappi Hilkia löysi Herran huoneesta.

24. JA Josia percais caicki noidat merckein cadzojat cuwat ja epäjumalat ja caicki cauhistuxet cuin Judan maalla ja Jerusalemis pannut olit että hän pidäis Lain sanat jotca kirjas kirjoitetut olit jonga Pappi Hilkia löysi HERran huonest.

24 Moreover Josiah put away the psychics and the wizards and the household-idol and the idols and all the abominations that were seen in the land of Judah and in Jerusalem, that he might perform the words of the law which were written in the book that Hilkiah the priest found in the house of Jehovah.

24. Moreover the workers with familiar spirits, and the wizards, and the images, and the idols, and all the abominations that were spied in the land of Judah and in Jerusalem, did Josiah put away, that he might perform the words of the law which were written in the book that Hilkiah the priest found in the house of the LORD.

24. Men ogsaa Spaakvinderne og Tegnsudlæggerne og Husguderne og de stygge Afguder og alle de Vederstyggeligheder, som bleve sete i Judas Land og i Jerusalem, borttog Josias, for at holde Lovens Ord, som vare skrevne i Bo gen, som Hilkia, Præsten, havde fundet i Herrens Hus.

24. Desslikes rensade Josia ut alla spåmän, tecknatydare, beläte och afgudar, och all styggelse, som i Juda land och i Jerusalem sedde vordo; på det han skulle upprätta lagsens ord, som skrifne stodo i bokene, som Presten Hilkia fann i Herrans hus.

24. Ja Josia pühkis ka ärra pom̃isejad noiad, ja teädma-mehhed, ja Terawi-kuiud, ja sitta-jum̃alad ja keik need läilad-jum̃alad, mis nähti Juda-maal ja Jerusalemmas: et ta piddi kinnitama need kässo-öppetusse sannad, mis kirjotud se ramato sisse, mis preester Ilkia Jehowa koiast leidis.

24. Jozijas pašalino mirusiųjų dvasių iššaukėjus, žynius, atvaizdus, stabus ir visas baisenybes, kurias surado Judo žemėje ir Jeruzalėje, kad įvykdytų įstatymo žodžius, užrašytus knygoje, kurią vyriausiasis kunigas Hilkijas rado Viešpaties namuose.

24. Auch fegte Josia aus alle Wahrsager, Zeichendeuter, Bilder und Götzen und alle Greuel, die im Lande Juda und zu Jerusalem gesehen wurden, auf daß er aufrichtete die Worte des Gesetzes, die geschrieben standen im Buch, das Hilkia, der Priester, fand im Hause des HERRN.

24. Josias fit aussi disparaître les nécromanciens et les devins, les théraphim, les idoles, et toutes les abominations qui se voyaient au pays de Juda et à Jérusalem; afin d'accomplir les paroles de la loi, écrites dans le livre qu'Hilkija, le sacrificateur, avait trouvé dans la maison de l'Éternel.

24. Asimismo barrió Josías los pitones, adivinos, y terafines, y todas las abominaciones que se veían en la tierra de Judá, y en Jerusalem, para cumplir las palabras de la ley, que estaban escritas en el libro que el sacerdote Helcías había hallado en la casa de Jehová.

24 En ook deed Josia weg de waarzeggers, en de duivelskunstenaars, en de terafim, en de drekgoden, en alle verfoeiselen, die in het land van Juda en in Jeruzalem gezien werden; opdat hij bevestigde de woorden der wet, die geschreven waren in het boek, dat de priester Hilkia in het huis des HEEREN gevonden had.

24. Ale i wieszczków, i czarowników, i obrazy, i brzydkie bałwany, i wszystkie obrzydłości, co ich było widać w ziemi Judzkiej i w Jeruzalemie, wykorzenił Jozyjasz, aby wypełnił słowa zakonu napisane w księgach, które znalazł Helkijasz kapłan w dom u Paóskim.

24. És kivesztette Jósiás király az ördöngösöket [24†] és a titokfejtőket, a teráfokat és a bálványokat, és mindazokat az útálatosságokat, a melyek láttattak Júda földjén és Jeruzsálemben, hogy helyreállítsa a törvény beszédit, a melyek meg valának írva a könyvben, a melyet [25†] Hilkia pap talált meg az Úr házában.

24 И вызывателей мертвых, и волшебников, и терафимов, и идолов, и все мерзости, которые появлялись в земле Иудейской и в Иерусалиме, истребил Иосия, чтоб исполнить слова закона, написанные в книге, которую нашел Хелкиясвященник в доме Господнем.

24. І повигублював Йосія ще й викликачів мертвих, й чарівників, терафими й ідоли й всї ті гидоти, які були в землї Юдейській і в Ерусалимі, щоб ввійшли в силу слова закону, написані в книзї, що знайшов у храму Господньому сьвященник Хелкія.

25. Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä tullut hänen vertaistansa.

25. Hänen vertaisensa ei ollut yksikään kuningas ennen häntä, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa itsensä käänsi Herran tykö, kaiken Moseksen lain jälkeen; ja hänen jälkeensä ei tullut myöskään hänen kaltaistansa.

25. Hänen wertaisens ei ollut yxikän Cuningas ennen händä joca nijn caikesta sydämestäns caikesta sielustans caikesta woimastans hänens käänsi HERran tygö caiken Mosexen Lain jälken ja hänen jälkens ei tullut myöskän hänen caltaistans.

25 And there was no king before him like him, who turned to Jehovah with all his heart and with all his soul and with all his might, according to all the law of Moses; neither arose any like him after him.

25. And like unto him was there no king before him, that turned to the LORD with all his heart, and with all his soul, and with all his might, according to all the law of Moses; neither after him arose there any like him.

25. Og der var ingen Konge som han før ham, der omvendte sig til Herren af sit ganske Hjerte og af sin ganske Sjæl og af al sin Formue efter al Moses Lov, og der opstod ej nogen efter ham som han.

25. Hans like hade ingen Konung varit för honom, den så af allt hjerta, af allo själ, och alla krafter sig till Herran vände, efter all Mose lag; och efter honom kom ej heller hans like upp.

25. Ja temma sarnast kunningast ei olnud enne tedda, kes nenda olleks Jehowa pole pöörnud keigest ommast süddamest, ja keigest ommast hingest ja keigest ommast wäest, keik Mosesse kässo-öppetust möda; ja temma järrele ei olle ta sarnast tousnud.

25. Nebuvo iki jo tokio karaliaus, kuris būtų atsigręžęs į Viešpatį visa širdimi, visa siela ir visomis jėgomis pagal visą Mozės įstatymą, ir po jo nebuvo tokio.

25. Seinesgleichen war vor ihm kein König gewesen, der so von ganzem Herzen, von ganzer Seele, von allen Kräften sich zum HERRN bekehrte nach allem Gesetz Mose's; und nach ihm kam seinesgleichen nicht auf.

25. Avant lui, il n'y avait pas eu de roi semblable à lui, qui se fût tourné vers l'Éternel de tout son coeur, de toute son âme et de toute sa force, selon toute la loi de Moïse; et après lui, il ne s'en est point élevé de semblable à lui.

25. No hubo tal rey ántes de él, que así se convirtiese a Jehová de todo su corazón y de toda su alma, y de todas sus fuerzas, conforme a toda la ley de Moisés, ni después de él nació otro tal.

25 En voor hem was geen koning zijns gelijke, die zich tot den HEERE, met zijn ganse hart, en met zijn ganse ziel, en met zijn ganse kracht, naar al de wet van Mozes, bekeerd had; en na hem stond zijns gelijke niet op.

25. I nie był podobny jemu król przed nim, któryby się nawrócił do Pana z całego serca swego, i ze wszystkiej duszy swojej, i ze wszystkiej siły swojej, według wszystkiego zakonu Mojżeszowego, ani po nim powstał jemu podobny.

25. Nem is volt ő hozzá hasonló király ő előtte, a ki úgy megtért volna az Úrhoz teljes szívéből [26†] és teljes lelkéből és teljes erejéből, Mózesnek minden törvénye szerint; de utána sem támadott hozzá hasonló.

25 Подобного ему не было царя прежде его, который обратился бы к Господу всем сердцем своим, и всею душею своею, и всеми силами своими, по всему закону Моисееву; и после него не восстал подобный ему.

25. І не було рівнї йому між царями, перед ним, хто б обернувся так з усього серця, з усієї душі й з усієї сили до Господа, притьма по закону Мойсейовому, та й після його не встав йому рівня.

26. Kuitenkaan ei Herra kääntynyt suuren vihansa hehkusta, kun kerran hänen vihansa oli syttynyt Juudaa vastaan kaikesta siitä, millä Manasse oli vihoittanut hänet.

26. Ei kuitenkaan kääntynyt Herra vihansa suuresta julmuudesta, jolla hän Juudan päälle vihoitettu oli, kaikkein kehoitusten tähden, joilla Manasse hänen kehoittanut oli.

26. Cuitengin ei käändynyt HERra hänen wihans julmuudest jolla hän Judan päälle wihoitettu oli caickein kehoitusten tähden ioilla Manasse hänen kehoittanut oli.

26 Notwithstanding, Jehovah did not turn from the fierceness of his great wrath, with which his anger was kindled against Judah, because of all the provocations with which Manasseh had provoked him.

26. Notwithstanding the LORD turned not from the fierceness of his great wrath, wherewith his anger was kindled against Judah, because of all the provocations that Manasseh had provoked him withal.

26. Dog vendte Herren ikke om fra sin store Vredes Ild, hvormed hans Vrede var optændt imod Juda, for alle de Opirrelser, som Manasse havde opirret ham med.

26. Dock vände icke Herren sig ifrå sine stora vredes grymhet, der han med öfver Juda förtörnad var, för all de retelses skull, dermed Manasse honom rett hade.

26. Ommeti ei pöörnud Jehowa mitte ommast surest tullisest wihhast, misga temma wihha süttis pöllema Juda wasto, keige ärritamisse pärrast, misga Manasse tedda ärritanud.

26. Tačiau Viešpats neatsisakė savo didelės rūstybės, kuri buvo užsidegusi prieš Judą dėl visų Manaso nusikaltimų, kuriais jis supykdė Viešpatį.

26. Doch kehrte sich der Herr nicht von dem Grimm seines Zorns, mit dem er über Juda erzürnt war um all der Reizungen willen, durch die ihn Manasse gereizt hatte.

26. Toutefois l'Éternel ne revint pas de l'ardeur de sa grande colère, qui s'était allumée contre Juda à cause de tout ce que Manassé avait fait pour l'irriter.

26. Con todo eso Jehová no se volvió de la ira de su gran furor, con que su ira se había encendido contra Judá, por todas las provocaciones con que Manasés le había provocado a ira,

26 Nochtans keerde zich de HEERE van den brand Zijns groten toorns niet af, waarmede Zijn toorn brandde tegen Juda, om al de tergingen, waarmede Manasse Hem getergd had.

26. Wszakże nie odwrócił się Pan od popędliwości wielkiego gniewu swego, którą był wzruszony gniew jego przeciw Judzie dla wszelkiego rozdraźnienia, którem go był rozdraźnił Manases.

26. De az Úr még sem szünt meg az ő megbúsult nagy haragjától, a melylyel [27†] megharagudott volt Júdára mindazokért a bosszantásokért, a melyekkel bosszantotta őt Manasse.

26 Однакож Господь не отложил великой ярости гнева Своего, какою воспылал гнев Его на Иуду за все оскорбления, какими прогневал Его Манассия.

26. Однак же Господь не відложив гнїву великої досади своєї, що запалав проти Юди за всї розярювання, якими підпалював його на гнїв Манассія.

27. Ja Herra sanoi: Minä toimitan myöskin Juudan pois kasvojeni edestä, niinkuin minä olen toimittanut pois Israelin; ja minä hylkään Jerusalemin, tämän kaupungin, jonka minä olin valinnut, ja temppelin, josta minä olin sanonut: 'Minun nimeni on oleva siinä'.

27. Ja Herra sanoi: minä heitän myös Juudan pois minun kasvoini edestä, niinkuin minä Israelin heittänyt olen, ja hylkään tämän kaupungin, jonka minä valinnut olen, Jerusalemin, ja sen huoneen, josta minä puhunut olen: minun nimeni on oleva siellä.

27. Ja HERra sanoi: minä heitän Judan pois minun caswoni edest nijncuin minä Israelin heittänyt olen ja tämän Caupungin jonga minä walinnut olen nimittäin Jerusalemin ja sen huonen josta minä puhunut olen: Minun nimen on olewa siellä.

27 And Jehovah said, I will remove Judah also out of my sight as I have removed Israel and I will cast off this city which I have chosen, even Jerusalem and the house of which I said, My name will be there.

27. And the LORD said, I will remove Judah also out of my sight, as I have removed Israel, and will cast off this city Jerusalem which I have chosen, and the house of which I said, My name shall be there.

27. Og Herren sagde: Jeg vil ogsaa bortkaste Juda fra mit Ansigt, ligesom jeg bortkastede Israel, og jeg vil forkaste denne Stad, som jeg udvalgte, Jerusalem, og det Hus, om hvilket jeg sagde: Mit Navn skal være der.

27. Och Herren sade: Jag vill ock kasta Juda ifrå mitt ansigte, såsom jag Israel bortkastat hafver; och skall förkasta denna staden, som jag utvalt hafver, nämliga Jerusalem, och det hus, der jag om sagt hafver: Mitt Namn skall vara der.

27. Ja Jehowa ütles: Ma tahhan ka Juda omma Palle eest ärrasata, nenda kui ma Israeli ollen ärrasaatnud; ja tahhan sesinnatse Jerusalemma liñna, mis ma ollin ärrawallitsenud, ärrapölgada ja sedda kodda, kellest ma ollen öölnud: Seäl peab mo nimmi ollema.

27. Viešpats tarė: ‘‘Aš atstumsiu Judą, kaip atstūmiau Izraelį, ir atmesiu Jeruzalę­šitą miestą, kurį išsirinkau, ir namus, apie kuriuos sakiau: ‘Ten bus mano vardas’ ‘‘.

27. Und der HERR sprach: Ich will Juda auch von meinem Angesicht tun, wie ich Israel weggetan habe, und will diese Stadt verwerfen, die ich erwählt hatte, Jerusalem, und das Haus, davon ich gesagt habe: Mein Namen soll daselbst sein.

27. Car l'Éternel avait dit: J'ôterai aussi Juda de devant ma face, comme j'en ai ôté Israël; et je rejetterai cette ville de Jérusalem que j'ai choisie, et la maison de laquelle j'ai dit: Mon nom sera là.

27. Y dijo Jehová: También tengo de quitar de mi presencia a Judá, como quité a Israel: y tengo de abominar a esta ciudad, que había escogido, a Jerusalem, y a la casa de la cual yo había dicho: Mi nombre será allí.

27 En de HEERE zeide: Ik zal Juda ook van Mijn aangezicht wegdoen, gelijk als Ik Israel weggedaan heb; en Ik zal deze stad Jeruzalem verwerpen, die Ik verkoren heb, en het huis, waarvan Ik gezegd heb: Mijn Naam zal daar wezen.

27. Przetoż rzekł Pan: I Judę odrzucę od obliczności mojej, jakom odrzucił Izraela, i wzgardzę to miasto, którem był obrał, to jest Jeruzalem, i dom ten, o którymem mówił: Będzie tam imię moje.

27. Mert azt mondá az Úr: Júdát is elvetem szemem elől, mint a hogy az Izráelt [28†] elvetettem, és megútálom ezt a várost, a melyet választottam, Jeruzsálemet, és ezt a házat is, [29†] a melyről azt mondottam volt: Ott legyen az én nevem!

27 И сказал Господь: и Иуду отрину от лица Моего, как отринул Я Израиля, и отвергну город сей Иерусалим, который Я избрал, и дом, о которомЯ сказал: „будет имя Мое там".

27. І рече Господь: Віддалю й Юду від лиця мого, як віддалив Ізраїля, й відкину від себе город сей, Ерусалим, що вибрав я, й храм, що про його я сказав: імя моє там пробувати ме.

28. Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

28. Mitä enempi Josiasta sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?

28. Mitä enämbi Josiast sanomist on ja caikist cuin hän tehnyt on cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.

28 Now the rest of the acts of Josiah and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

28. Now the rest of the acts of Josiah, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

28. Men det Øvrige af Josias's Handeler og alt, hvad han gjorde, ere de Ting ikke skrevne i Judas Kongers Krønikers Bog?

28. Hvad nu mer af Josia sägandes är, och allt det han gjort hafver, si, det är skrifvet uti Juda Konungars Chrönico.

28. Ja mis weel tulleks Josiast öölda, ja keik mis ta teinud, eks need asjad olle kirjotud Juda kunningatte asjade aia-ramatusse.

28. Visi kiti Jozijo darbai surašyti Judo karalių metraščių knygoje.

28. Was aber mehr von Josia zu sagen ist und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's.

28. Le reste des actions de Josias, tout ce qu'il fit, n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois de Juda?

28. Lo demás de los hechos de Josías, y todas las cosas que hizo, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá?

28 Het overige nu der geschiedenissen van Josia, en al wat hij gedaan heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Juda?

28. A inne sprawy Jozyjaszowe, i wszystko, co czynił, opisane jest w kronikach o królach Judzkich.

28. Jósiásnak egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei, vajjon nincsenek-é megírva a Júda [30†] királyainak krónika-könyvében?

28 Прочее об Иосии и обо всем, что он сделал, написано в летописи царей Иудейских.

28. Проче про Йосію й про все, що він чинив, прописано в лїтописї царів Юдейських.

29. Hänen aikanansa farao Neko, Egyptin kuningas, lähti Assurin kuningasta vastaan Eufrat-virralle. Niin kuningas Joosia meni häntä vastaan, mutta farao surmasi hänet Megiddossa heti, kun näki hänet.

29. Hänen ajallansa matkusti Pharao Neko, Egyptin kuningas, Assyrian kuningasta vastaan Phratin virran tykö; mutta kuningas Josia meni häntä vastaan, ja se tappoi hänen Megiddossa, sittekuin hän oli nähnyt hänen.

29. HÄnen ajallans matcusti Pharao Necho Egyptin Cuningas Assyrian Cuningasta wastan Phratin wirran tygö mutta Cuningas Josia meni händä wastan ja cuoli Megiddos sijttecuin hän oli nähnyt hänen.

29 In his days Pharaoh Neco {Nechoh, Necho} King of Egypt went up against the king of Assyria to the river Euphrates and king Josiah went against him. And (Pharaoh Neco) killed him at Megiddo when he had seen him.

29. In his days Pharaohnechoh king of Egypt went up against the king of Assyria to the river Euphrates: and king Josiah went against him; and he slew him at Megiddo, when he had seen him.

29. I hans Dage drog Farao Neko, Kongen af Ægypten, op imod Kongen af Assyrien til Floden Frat, og Kong Josias drog imod ham; men denne dræbte ham i Megiddo, der han havde set ham.

29. Uti hans tid drog Pharao Necho, Konungen i Egypten, upp emot Konungen af Assyrien, vid den älfvena Phrat; men Konung Josia drog emot honom, och blef död i Megiddo, då han hade sett honom.

29. Temma päiwil läks Egiptusse kunningas Warao Neko ülles Assuri kunninga wasto Wratti jöe jure; ja kunningas Josia läks temma wasto, ja Neko surmas tedda ärra Megiddusse, kui ta tedda sai näinud.

29. Jo dienomis Egipto faraonas Nekojas išėjo prieš Asirijos karalių Eufrato upės link. Karalius Jozijas išėjo priešais jį, ir tas nužudė jį Megide, kai jie susitiko.

29. Zu seiner Zeit zog Pharao Necho, der König in Ägypten, herauf wider den König von Assyrien an das Wasser Euphrat. Aber der König Josia zog ihm entgegen und starb zu Megiddo, da er ihn gesehen hatte.

29. De son temps Pharaon-Néco, roi d'Égypte, monta contre le roi d'Assyrie, vers le fleuve d'Euphrate; et Josias marcha contre lui. Mais, dès que Pharaon l'eut vu, il le tua à Méguiddo.

29. En aquellos dias subió Faraón Necao rey de Egipto, contra el rey de Asiria al río de Éufrates, y salió contra él el rey Josías, y él, luego que le vió, matóle en Mageddo.

29 In zijn dagen toog Farao Necho, de koning van Egypte, op tegen den koning van Assyrie, naar de rivier Frath; en de koning Josia toog hem tegemoet, en hij doodde hem te Megiddo, als hij hem gezien had.

29. Za dni jego wyciągnął Farao Necho, król Egipski, przeciw królowi Assyryjskiemu ku rzece Eufrates; wyjechał też król Jozyjasz przeciwko niemu, którego on zabił w Megiddo, gdy go ujrzał.

29. Az ő idejében jött fel Faraó-Nékó, az [31†] égyiptomi király Assiria királya ellen az Eufrátes folyóvize mellé. És Jósiás király eleibe ment, de az megölte őt Megiddóban, a mint meglátta őt.

29 Во дни его пошел фараон Нехао, царь Египетский, против царяАссирийского на реку Евфрат. И вышел царь Иосия навстречу ему, и тотумертвил его в Мегиддоне, когда увидел его.

29. За його часу вирушив Фараон Нехао, царь Египецький, проти царя Ассирийського на Ефрат-ріку. І двинув зустріч йому царь Йосія, і той вбив його в Мегиддонї, скоро побачив його.

30. Ja hänen palvelijansa veivät hänet kuolleena vaunuissa Megiddosta, toivat hänet Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa. Mutta maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan, voiteli hänet ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä sijaan.

30. Ja hänen palveliansa veivät hänen kuolleena pois Megiddosta, ja veivät hänen Jerusalemiin ja hautasivat hänen omaan hautaansa. Ja maan kansa otti Joahaksen Josian pojan, voitelivat ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä siaan.

30. Ja hänen palwelians weit hänen cuolluna pois Megiddost ja weit hänen Jerusalemijn ja hautaisit hänen omaan hautaans. Ja maan Canssa otti Joahaxen Josian pojan woitelit ja teit hänen Cuningaxi hänen Isäns siaan.

30 And his servants carried him in a chariot dead from Megiddo and brought him to Jerusalem and buried him in his own sepulcher. And the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah and anointed him and made him king in his father's stead.

30. And his servants carried him in a chariot dead from Megiddo, and brought him to Jerusalem, and buried him in his own sepulchre. And the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah, and anointed him, and made him king in his father's stead.

30. Og hans Tjenere førte ham død fra Megiddo og førte ham til Jerusalem og begravede ham i hans Grav; og Folket i Landet tog Joakas, Josias's Søn, og salvede ham og gjorde ham til Konge i hans Faders Sted.

30. Och hans tjenare förde honom dödan ifrå Megiddo, och hade honom till Jerusalem, och begrofvo honom i hans graf; och folket i landena togo Joahas, Josia son, och smorde honom, och gjorde honom till Konung i hans faders stad.

30. Ja ta sullased wisid tedda töldas surnud ärra Megiddust ja töid tedda Jerusalemma, ja nemmad matsid tedda mahha ta hauda, ja selle Ma rahwas wötsid Josia poia Joahasi ja woidsid tedda kunningaks temma issa assemele.

30. Jo tarnai parvežė jį vežime mirusį iš Megido į Jeruzalę ir palaidojo jo kape. Krašto žmonės paėmė Jehoachazą, Jozijo sūnų, ir patepė jį karaliumi jo tėvo vietoje.

30. Und seine Knechte führten ihn tot von Megiddo und brachten ihn gen Jerusalem und begruben ihn in seinem Grabe. Und das Volk im Lande nahm Joahas, den Sohn Josias, und salbten ihn und machten ihn zum König an seines Vaters Statt.

30. De Méguiddo ses serviteurs le chargèrent mort sur un char, et l'emmenèrent à Jérusalem, et l'ensevelirent dans son tombeau. Et le peuple du pays prit Joachaz, fils de Josias; et ils l'oignirent, et l'établirent roi à la place de son père.

30. Y sus siervos le pusieron en un carro, y trajéronle muerto de Mageddo a Jerusalem, y sepultáronle en su sepulcro. Entónces el pueblo de la tierra tomó a Joacaz, hijo de Josías, y ungiéronle: y pusiéronle por rey en lugar de su padre.

30 En zijn knechten voerden hem dood op een wagen van Megiddo, en brachten hem te Jeruzalem, en begroeven hem in zijn graf; en het volk des lands nam Joahaz, den zoon Josia, en zalfden hem, en maakten hem koning in zijns vaders plaats.

30. I przywieźli go słudzy jego umarłego z Megiddo, a przyprowadzili go do Jeruzalemu, i pogrzebli go w grobie jego. Potem wziąwszy lud onej ziemi Joachaza, syna Jozyjaszowego, pomazali go, i królem go postanowili miasto ojca jego.

30. És az ő szolgái szekérre tévén őt, halva vitték el Megiddóból [32†] és Jeruzsálembe hozván, eltemeték őt az ő sírboltjába. A föld népe pedig vevé Joákházt, [33†] a Jósiás fiát, és felkenvén őt, királylyá tevé az ő atyja helyett.

30 И рабы его повезли его мертвого из Мегиддона, и привезли его вИерусалим, и похоронили его в гробнице его. И взял народ земли Иоахаза, сына Иосиина, и помазали его и воцарили его вместо отца его.

30. І повезли його мертвого слуги його з Мегиддону, й привезли в Ерусалим, і поховали його в гробовищі його. І взяв народ землї Йоахаза, сина Йосіїного, та й помазали його й зробили його царем намість отця його.

31. Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

31. Kolmen ajastajan vanha kolmattakymmentä oli Joahas, kuin hän tuli kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.

31. Colmen ajastajan wanha colmattakymmendä oli Joahas cosca hän tuli Cuningaxi ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis. HÄnen äitins nimi oli Hamutal Jeremian tytär Libnast.

31 Jehoahaz was twenty-three years old when he began to reign and he reigned three months in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal the daughter of Jeremiah of Libnah.

31. Jehoahaz was twenty and three years old when he began to reign; and he reigned three months in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal, the daughter of Jeremiah of Libnah.

31. Joakas var tre og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede tre Maaneder i Jerusalem, og hans Moders Navn var Hamutal Jeremias's Datter fra Libna.

31. Tre och tjugu åra gammal var Joahas, då han vardt Konung, och regerade tre månader i Jerusalem; hans moder het Hamutal, Jeremia dotter af Libna.

31. Joahas olli wanna kolm aastat kolmatkümmend, kui ta kunningaks sai, ja wallitses kolm kuud Jerusalemmas, ja ta emma nimmi olli Amutal Irmeja tüttar Libnast.

31. Pradėdamas karaliauti, Jehoachazas buvo dvidešimt trejų metų ir karaliavo Jeruzalėje tris mėnesius. Jo motina buvo Hamutalė, Jeremijo duktė, iš Libnos.

31. Dreiundzwanzig Jahre war Joahas alt, da er König ward, und regierte drei Monate zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Hamutal, eine Tochter Jeremia's von Libna.

31. Joachaz était âgé de vingt-trois ans quand il commença à régner, et il régna trois mois à Jérusalem. Sa mère, fille de Jérémie, de Libna, s'appelait Hamutal.

31. Joacaz era de veinte y tres años, cuando comenzó a reinar, y reinó tres meses en Jerusalem, el nombre de su madre fué Amital, hija de Jeremías de Lebna.

31 Drie en twintig jaren was Joahaz oud, toen hij koning werd, en hij regeerde drie maanden te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Hamutal, de dochter van Jeremia, van Libna.

31. Dwadzieścia lat i trzy miał Joachaz, gdy królować począł, a trzy miesiące królował w Jeruzalemie. A imię matki jego było Chamutal, córka Jeremijaszowa z Lebny.

31. Huszonhárom esztendős volt Joákház, mikor uralkodni kezdett, és három hónapig uralkodott Jeruzsálemben, és az ő anyjának neve Hamutál, a Libnabeli Jeremiás leánya.

31 Двадцати трех лет был Иоахаз, когда воцарился, и три месяцацарствовал в Иерусалиме; имя матери его Хамуталь, дочь Иеремии, из Ливны.

31. Двайцять і три годи віку було Йоахазові, як став він царем, а три місяцї царював у Ерусалимі. Матїр його звалась Хамуталь Ереміївна, з Ливни.

32. Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.

32. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen esi-isänsä tehneet olivat.

32. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnyt oli.

32 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that his fathers had done.

32. And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his fathers had done.

32. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, efter alt det, som hans Fædre gjorde.

32. Och han gjorde det ondt var för Herranom, såsom hans fäder gjort hade.

32. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees keik sedda möda, kui ta wannemad ollid teinud.

32. Jis darė pikta Viešpaties akyse, kaip ir jo tėvai.

32. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, wie seine Väter getan hatten.

32. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, tout comme avaient fait ses pères.

32. Este hizo lo malo en ojos de Jehová, conforme a todas las cosas que sus padres habían hecho.

32 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, naar alles, wat zijn vaderen gedaan hadden.

32. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi według wszystkiego, co czynili ojcowie jego.

32. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt mind a szerint, a mint az ő atyái [34†] cselekedtek volt.

32 И делал он неугодное в очах Господних во всем так, как делали отцыего.

32. І чинив він те, що Господеві не до вподоби, притьма так, як передки його чинили.

33. Mutta farao Neko vangitutti hänet Riblassa, Hamatin maassa, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja määräsi maan maksettavaksi pakkoveron: sata talenttia hopeata ja kymmenen talenttia kultaa.

33. Mutta Pharao Neko sitoi hänen kiinni Riblatissa Hamatin maalla, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja pani sakkoveron maan päälle, sata leiviskää hopiaa ja leiviskän kultaa.

33. Mutta Pharao Necho otti hänen kijnni Riblathis Hamathin maalla ettei hän hallidzis Jerusalemis ja pani weron maan päälle sata leiwiskätä hopiata ja leiwiskän culda.

33 And Pharaoh Neco put him in bonds at Riblah in the land of Hamath, that he might not reign in Jerusalem. And he put the land to a tribute of a hundred talants of silver and a talant of gold.

33. And Pharaohnechoh put him in bands at Riblah in the land of Hamath, that he might not reign in Jerusalem; and put the land to a tribute of an hundred talents of silver, and a talent of gold.

33. Og Farao Neko lod ham lægge i Lænker i Ribla udi Hamaths Land, at han ikke skulde regere i Jerusalem, og han lagde en Straf paa Landet, hundrede Centner Sølv og et Gentner Guld.

33. Men PharaoNecho grep honom i Riblath i Hamaths land, att han icke regera skulle i Jerusalem; och lade en beskattning på landet, hundrade centener silfver, och en centener guld.

33. Ja Warao Neko laskis tedda kinnisidduda Riblas Amati maal, et ta ei piddand Jerusalemmas wallitsema; ja panni se Ma peäle rahha-makso sadda talenti höbbedat ja ühhe talenti kulda.

33. Faraonas Nekojas suėmė jį Ribloje, Hamato krašte, kad jis negalėtų karaliauti Jeruzalėje, o kraštui uždėjo duoklę: šimtą talentų sidabro ir talentą aukso.

33. Aber Pharao Necho legte ihn ins Gefängnis zu Ribla im Lande Hamath, daß er nicht regieren sollte in Jerusalem, und legte eine Schatzung aufs Land: hundert Zentner Silber und einen Zentner Gold.

33. Et Pharaon-Néco l'emprisonna à Ribla, au pays de Hamath, afin qu'il ne régnât plus à Jérusalem. Et il imposa au pays une amende de cent talents d'argent et d'un talent d'or.

33. Y echóle preso Faraon-necao en Rebla en la provincia de Emat, reinando él en Jerusalem: e impuso de pena sobre la tierra cien talentos de plata, y uno de oro.

33 Doch Farao Necho liet hem binden te Ribla in het land van Hamath, opdat hij te Jeruzalem niet regeren zou; en hij leide het land een boete op van honderd talenten zilvers en een talent gouds.

33. I związał go Farao Necho w Rebli w ziemi Emat, gdy królował w Jeruzalemie, a ułożył daó na onę ziemię sto talentów srebra, i talent złota.

33. De Faraó-Nékó bilincsekbe verte őt [35†] Riblában, Hámát földjén, a mikor Jeruzsálemben királylyá lett; és az országra adót vetett, száz tálentom ezüstöt és egy tálentom aranyat.

33 И задержал его фараон Нехао в Ривле, в земле Емафской, чтобы он не царствовал в Иерусалиме, – и наложил пени на землю сто талантов серебра и талантов золота.

33. Фараон же Нехао задержав його в неволї в Ривлї, в країнї Ематській, щоб не царював у Ерусалимі, й наложив на землю грошевої кари сто талантів срібла й талант золота.

34. Ja farao Neko teki Eljakimin, Joosian pojan, kuninkaaksi hänen isänsä Joosian sijaan ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta Jooahaan hän otti vangiksi, ja tämä joutui Egyptiin; siellä hän kuoli.

34. Ja Pharao Neko teki Eliakimin Josian pojan kuninkaaksi, hänen isänsä Josian siaan, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi; mutta Joahaksen hän otti ja vei Egyptiin, siellä hän kuoli.

34. Ja Pharao Necho teki Eliachimin Josian pojan Cuningaxi hänen Isäns siaan ja muutti hänen nimens Jojachimixi mutta Joahaxen hän otti ja wei Egyptijn siellä hän cuoli.

34 And Pharaoh Neco made Eliakim the son of Josiah king in the place of Josiah his father and changed his name to Jehoiakim. But he took Jehoahaz away and he came to Egypt and died there.

34. And Pharaohnechoh made Eliakim the son of Josiah king in the room of Josiah his father, and turned his name to Jehoiakim, and took Jehoahaz away: and he came to Egypt, and died there.

34. Og Farao Neko gjorde Eliakim, Josias's Søn, til Konge i hans Faders; Josias's Sted, og omvendte hans Navn til Jojakim; men Joakas tog han med, og denne kom til Ægypten og døde der.

34. Och PharaoNecho gjorde Eliakim, Josia son, till Konung uti hans faders Josia stad, och vände hans namn Jojakim. Men Joahas tog han, och förde in uti Egypten; der blef han död.

34. Ja Warao Neko töstis Josia poia Eljakimi kunningaks ta issa Josia assemele, ja panni temmale teise nimme Jojakim; agga Joabasi wöttis ta ennesega, ja kui ta Egiptusse-male sai, siis surri ta siñna ärra.

34. Faraonas Nekojas paskyrė Judo karaliumi Jozijo sūnų Eljakimą jo tėvo Jozijo vietoje ir pakeitė jo vardą į Jehojakimą, o Jehoachazą nusivedė į Egiptą; ten jis ir mirė.

34. Und Pharao Necho machte zum König Eljakim, den Sohn Josias, anstatt seines Vaters Josia und wandte seinen Namen in Jojakim. Aber Joahas nahm er und brachte ihn nach Ägypten; daselbst starb er.

34. Puis Pharaon-Néco établit pour roi Éliakim, fils de Josias, à la place de Josias, son père, et changea son nom en celui de Jéhojakim. Il prit ensuite Joachaz, qui alla en Égypte où il mourut.

34. Entónces Faraon-necao puso por rey a Eliacim, hijo de Josías, en lugar de Josías su padre, y mudóle el nombre, y llamóle Joacim: y tomó a Joacaz y llevóle a Egipto, y murió allá.

34 Ook maakte Farao Necho Eljakim, den zoon van Josia, koning, in de plaats van zijn vader Josia, en veranderde zijn naam in Jojakim; maar Joahaz nam hij mede, en hij kwam in Egypte, en stierf aldaar.

34. A królem postanowił Farao Necho Elijakima, syna Jozyjaszowego, miasto Jozyjasza, ojca jego, i odmienił imię jego, a nazwał go Joakim; ale Joachaza wziął, który, gdy przyszedł do Egiptu, tamże umarł.

34. És Faraó-Nékó Eliákimot, a Jósiás fiát tette királylyá, az ő atyja, Jósiás helyett, és nevét Joákimra változtatta; Joákházt pedig magával vivé, és az Égyiptomba megérkezvén, ott hala meg.

34 И воцарил фараон Нехао Елиакима, сына Иосиина, вместо Иосии, отцаего, и переменил имя его на Иоакима; Иоахаза же взял и отвел в Египет, где он и умер.

34. І зробив Фараон Нехао Елиякима, Йосієнка царем намість отця його Йосії, та й перемінив імя його на Йоакима, а Йоахаза взяв і відвів у Египет, де він і вмер.

35. Hopean ja kullan Joojakim maksoi faraolle; mutta voidakseen maksaa rahat faraon käskyn mukaan hän verotti maata, ottaen maan kansalta, sen mukaan kuin kukin oli verotettu, hopeata ja kultaa, antaakseen farao Nekolle.

35. Ja Jojakim antoi Pharaolle hopian ja kullan; kuitenkin laski hän maan verolliseksi, antamaan hopiaa Pharaon käskyn jälkeen: itsekunkin maakunnan kansan teki hän verolliseksi voimansa perästä hopiaan ja kultaan, Pharao Nekolle antaaksensa.

35. Ja Jojakim andoi Pharaolle hopian ja cullan nijn cuitengin laski hän maan werollisexi että hän wois nijn paljo hopiata anda Pharaon käskyn jälken idzecungin maacunnan Canssan teki hän werollisexi woimans perästä hopiaan ja culdaan Pharaolle Necholle andaxens.

35 And Jehoiakim gave the silver and the gold to Pharaoh, but he taxed the land to give the money according to the commandment of Pharaoh. He exacted the silver and the gold from the people of the land, of every one according to his taxation, to give it to Pharaoh Neco.

35. And Jehoiakim gave the silver and the gold to Pharaoh; but he taxed the land to give the money according to the commandment of Pharaoh: he exacted the silver and the gold of the people of the land, of every one according to his taxation, to give it unto Pharaohnechoh.

35. Og Jojakim gav Farao Sølvet og Guldet, men han lignede en Skat paa Landet for at kunne give Pengene efter Faraos Befaling; eftersom Skatten var lignet paa hver især, inddrev han Sølvet og Guldet af Folket i Landet for at give det til Farao Neko.

35. Och Jojakim gaf Pharao silfret och guldet; dock beskattade han landet, att han sådant silfver gifva kunde efter Pharaos befallning; hvar och en, efter sina förmågo, beskattade han till silfver och guld ibland folket i landena, att han det PharaoNecho gifva skulle.

35. Ja Jojakim andis se höbbeda ja kulla Waraule: agga ta arwas Ma rahwa peäle, et nemmad piddid se rahha Warao su-sanna möda andma, sedda möda kui iggamehhe peäle arro tehti, aias ta se Ma rahwa käest ülles sedda höbbedat ja kulda, et ta woiks Warao Nekule anda.

35. Jehojakimas atidavė sidabrą ir auksą faraonui. Jis apdėjo kraštą mokesčiais, kad galėtų sumokėti faraono uždėtą duoklę. Kiekvienas krašto gyventojas turėjo sumokėti jam paskirtą mokestį sidabru ir auksu.

35. Und Jojakim gab das Silber und das Gold Pharao. Doch schätzte er das Land, daß es solches Silber gäbe nach Befehl Pharaos; einen jeglichen nach seinem Vermögen schätzte er am Silber und Gold unter dem Volk im Lande, daß er es dem Pharao Necho gäbe.

35. Et Jéhojakim donna l'argent et l'or à Pharaon. Mais il taxa le pays, pour fournir cet argent, d'après le commandement de Pharaon; il exigea du peuple du pays l'argent et l'or, selon la taxe de chacun, pour le donner à Pharaon-Néco.

35. Y Joacim pago a Faraón la plata y el oro: e hizo apreciar la tierra para dar este dinero conforme al mandamiento de Faraón, sacando de cada uno, según la estimación de su hacienda, la plata y oro de todo el pueblo de la tierra para dar a Faraon-necao.

35 En Jojakim gaf dat zilver en dat goud aan Farao; doch hij schatte het land, om dat geld naar het bevel van Farao te geven; een ieder naar zijn schatting eiste hij het zilver en goud af van het volk des lands, om aan Farao Necho te geven.

35. A to srebro i złoto dawał Joakim Faraonowi; przetoż szacował ziemię, aby mógł oddawać srebro według rozkazania Faraonowego; od każdego według szacunku jego, brał srebro i złoto od ludu ziemi, aby je oddawał Faraonowi Nechowi.

35. Az ezüstöt és az aranyat megadta ugyan Joákim a Faraónak, de az országot sarczoltatta meg, hogy megadhassa az ezüstöt a Faraó parancsolata szerint; a föld népe közül mindenkitől az ő értéke szerint hajtott be ezüstöt és aranyat, hogy Faraó-Nékónak adja.

35 И серебро и золото давал Иоаким фараону; он сделал оценку земле, чтобы давать серебро по приказанию фараона; от каждого из народа земли, по оценке своей, он взыскивал серебро и золото для того, чтобы отдавать фараону Нехао.

35. І давав Йоаким Фараонові срібло й золото. Він розцїнував землю, щоб виплачувати Фараонові, скільки приказував. Від кожного з народу землї, як кого цїновано, брав срібло й золото, щоб виплачувати Фараонові Нехао.

36. Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Sebida, Pedajan tytär, Ruumasta.

36. Viidenkolmattakymmenen ajastajan vanha oli Jojakim, kuin hän kuninkaaksi tuli, ja hallitsi yksitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa: hänen äitinsä nimi oli Zebuda, Pedajan tytär Rumasta.

36. WIjdencolmattakymmenen ajastajan wanha oli Jojakim cosca hän Cuningaxi tuli ja hallidzi yxitoistakymmendä ajastaica Jerusalemis hänen äitins nimi oli Zebuda Pedajan tytär Rumast.

36 Jehoiakim was twenty-five years old when he began to reign and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Zebidah the daughter of Pedaiah of Rumah.

36. Jehoiakim was twenty and five years old when he began to reign; and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Zebudah, the daughter of Pedaiah of Rumah.

36. Jojakim var fem og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede elleve Aar i Jerusalem, og hans Moders Navn var Sebuda, Pedajas Datter fra Ruma.

36. Fem och tjugu åra gammal var Jojakim, då han vardt Konung, och regerade ellofva år i Jerusalem; hans moder het Zebuda, Pedaja dotter af Ruma.

36. Jojakim olli wanna wiis aastat kolmatkümmend, kui ta kunningaks sai, ja wallitses üksteistkümmend aastat Jerusalemmas, ja ta emma nimmi olli Sebuda Pedaja tüttar Rumast.

36. Pradėdamas karaliauti, Jehojakimas buvo dvidešimt penkerių metų ir karaliavo Jeruzalėje vienuolika metų. Jo motina buvo vardu Zebida, Pedajo duktė, iš Rumos.

36. Fünfundzwanzig Jahre alt war Jojakim, da er König ward, und regierte elf Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Sebuda, eine Tochter Pedajas von Ruma.

36. Jéhojakim était âgé de vingt-cinq ans quand il commença à régner, et il régna onze ans à Jérusalem. Sa mère s'appelait Zébudda, fille de Pédaja, de Ruma.

36. De veinte y cinco años era Joacim cuando comenzó a reinar, y once años reinó en Jerusalem, el nombre de su madre fué Zebuda, hija de Padaia de Ruma.

36 Vijf en twintig jaren was Jojakim oud, toen hij koning werd, en regeerde elf jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Zebudda, een dochter van Pedaja, van Ruma.

36. Dwadzieścia i pięć lat miał Joakim, gdy królować począł, a jedenaście lat królował w Jeruzalemie. A imię matki jego było Zebuda, córka Fadajowa z Rumy.

36. Joákim huszonöt esztendős volt, mikor uralkodni kezdett, és tizenegy esztendeig uralkodott Jeruzsálemben; az ő anyjának neve Zébuda, a Rúmabeli Pedája leánya.

36 Двадцати пяти лет был Иоаким, когда воцарился, и одиннадцать лет царствовал в Иерусалиме; имя матери его Зебудда, дочь Федаии, из Румы.

36. Двайцять і пять год було віку Йоакимові, як він став царем, а одинайцять лїт царював у Ерусалимі. Матїр його звали Зебудда Федаіївна, з Руми.

37. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.

37. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehneet olivat.

37. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnet olit.

37 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that his fathers had done.

37. And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his fathers had done.

37. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, efter alt det, som hans Fædre havde gjort.

37. Och han gjorde det ondt var för Herranom, såsom hans fäder gjort hade.

37. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees keik sedda möda, kui ta wannemad ollid teinud.

37. Jis darė pikta Viešpaties akyse, kaip ir jo tėvai.

37. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, wie seine Väter getan hatten.

37. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, tout comme avaient fait ses pères.

37. Este hizo lo malo en ojos de Jehová, conforme a todas las cosas que sus padres habían hecho.

37 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, naar alles, wat zijn vaders gedaan hadden.

37. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi według wszystkiego, jako czynili ojcowie jego.

37. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt mind a szerint, a mint az ő atyái [36†] cselekedtek.

37 И делал он неугодное в очах Господних во всем так, как делали отцыего.

37. І чинив він те, що Господеві не до вподоби, притьма як предки його чинили.