14 luku

Amasja Juudan kuninkaana. Voitettuaan hän julistaa sodan Israelille, mutta joutuu tappiolle ja saa surmansa. Asarja tulee Juudan kuninkaaksi, Jerobeam II Israelin kuninkaana.

1. Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, toisena hallitusvuotena tuli Amasja, Jooaan poika, Juudan kuninkaaksi.

1. Toisena Joaksen Joahaksen pojan Israelin kuninkaan vuonna tuli Amatsia Joaksen Juudan kuninkaan poika kuninkaaksi.

1. TOisna Joaxen Joahaxen pojan Israelin Cuningan wuonna tuli Amasia Cuningaxi Joaxen Judan Cuningan poica.

1 In the second year of Joash son of Joahaz {Jehoahaz} King of Israel, Amaziah the son of Joash king of Judah began to reign.

1. In the second year of Joash son of Jehoahaz king of Israel reigned Amaziah the son of Joash king of Judah.

1. I Israels Konge Joas's Joahas's Søns, andet Aar blev Amazia, Joas's, Judas Konges Søn, Konge.

1. Uti andro årena Joas, Joahas sons, Israels Konungs, vardt Amazia Konung, Joas, Juda. Konungs, son.

1. Israeli kunninga Joahasi poia Joasi teisel aastal hakkas Amatsja Joasi poeg Juda kunningas wallitsema.

1. Antraisiais Izraelio karaliaus Jehoašo, Jehoachazo sūnaus, metais Jehoašo sūnus Amacijas karaliavo Jude.

1. Im zweiten Jahr des Joas, des Sohnes des Joahas, des Königs über Israel, ward Amazja König, der Sohn des Joas, des Königs in Juda.

1. La seconde année de Joas, fils de Joachaz, roi d'Israël, Amatsia, fils de Joas, roi de Juda, commença à régner.

1. EN el año segundo de Joas, hijo de Joacaz, rey de Israel, comenzó a reinar Amasías, hijo de Joas, rey de Judá.

1 In het tweede jaar van Joas, den zoon van Joahaz, den koning van Israel, werd Amazia koning, de zoon van Joas, den koning van Juda.

1. Roku wtórego Joaza, syna Joachaza, króla Izraelskiego, począł królować Amazyjasz, syn Joaza, króla Judzkiego.

1. Joásnak, a Joákház fiának, Izráel királyának második esztendejében kezdett uralkodni Amásia, [1†] Joásnak, a Júda királyának fia.

1 Во второй год Иоаса, сына Иоахазова, царя Израильского, воцарился Амасия, сын Иоаса, царь Иудейский:

1. У другому роцї Йоаса Йоахазенка, царя Ізраїлського, став Амазія Йоасенко царем Юдейським;

2. Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddin, Jerusalemista.

2. Hän oli viiden ajastajan vanha kolmattakymmentä, kuin hän tuli kuninkaaksi, ja hallitsi yhdeksän ajastaikaa kolmattakymmentä Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Joaddan Jerusalemista.

2. Hän oli wanha wijsi ajastaica colmatta kymmendä cosca hän tuli Cuningaxi ja hallidzi yhdexän ajastaica colmattakymmendä Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Joadan Jerusalemist.

2 He was twenty-five years old when he began to reign and he reigned twenty-nine years in Jerusalem. And his mother's name was Jehoaddin of Jerusalem.

2. He was twenty and five years old when he began to reign, and reigned twenty and nine years in Jerusalem. And his mother's name was Jehoaddan of Jerusalem.

2. Han var fem og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede ni og tyve Aar i Jerusalem; og hans Moders Navn var Joadan fra Jerusalem.

2. Fem och tjugu åra gammal var han, då han vardt Konung; och regerade nio och tjugu år i Jerusalem; hans moder het Joaddan af Jerusalem.

2. Ta olli wanna wiis kolmatkümmend aastat, kui ta kunningaks sai, ja wallitses ühheksa aastat kolmatkümmend Jerusalemmas, ja ta emma nimmi olli Joadan Jerusalemmast.

2. Pradėdamas karaliauti, jis buvo dvidešimt penkerių metų amžiaus ir karaliavo Jeruzalėje dvidešimt devynerius metus. Jo motina buvo vardu Jehoadina, iš Jeruzalės.

2. Fünfundzwanzig Jahre alt war er, da er König ward, und regierte neunundzwanzig Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Joaddan von Jerusalem.

2. Il était âgé de vingt-cinq ans quand il devint roi, et il régna vingt-neuf ans à Jérusalem.

2. Cuando comenzó a reinar era de veinte y cinco años, y veinte y nueve años reinó en Jerusalem, el nombre de su madre fué Joaddán de Jerusalem.

2 Vijf en twintig jaren was hij oud, toen hij koning werd, en regeerde negen en twintig jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Joaddan van Jeruzalem.

2. Dwadzieścia i pięć lat miał, gdy królować począł, a dwadzieścia i dziewięć lat królował w Jeruzalemie. Imię matki jego było Joadana z Jeruzalemu.

2. Huszonöt esztendős volt, mikor uralkodni kezdett, és huszonkilencz esztendeig uralkodott Jeruzsálemben. Az ő anyjának pedig Joáddán volt a neve, Jeruzsálemből való.

2 двадцати пяти лет был он, когда воцарился, и двадцать девять летцарствовал в Иерусалиме. Имя матери его Иегоаддань, из Иерусалима.

2. Двайцять і пять лїт було йому, як настав царем, а царював у Ерусалимі двайцять і девять год. Матїр його звали Егоаддань, з Ерусалиму.

3. Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä Daavid. Kaikessa hän teki, niinkuin hänen isänsä Jooas oli tehnyt.

3. Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä David, vaan kaiketi niinkuin hänen isänsä Joas oli tehnyt, niin myös hän teki.

3. Ja hän teki cuin HERralle hywästi kelpais ei cuitengan nijncuin hänen Isäns Dawid waan caiketi nijncuin hänen Isäns Joas oli tehnyt nijn myös hän teki:

3 And he did what was right in the eyes of Jehovah, yet not like David his father. He did according to all that Joash his father had done.

3. And he did that which was right in the sight of the LORD, yet not like David his father: he did according to all things as Joash his father did.

3. Og han gjorde ret for Herrens Øjne, dog ikke som David, hans Fader; han gjorde efter alt det, som Joas, hans Fader, gjorde.

3. Och han gjorde det Herranom väl behagade; dock icke såsom hans fader David, utan såsom hans fader Joas gjort hade, så gjorde han ock.

3. Ja ta teggi, mis öige Jehowa silma ees, agga mitte nenda kui ta issa Tawet; sedda möda teggi ta keik, kui temma issa Joas olli teinud.

3. Amacijas darė tai, kas teisinga Viešpaties akyse, tačiau ne taip, kaip jo tėvas Dovydas. Jis visur elgėsi taip, kaip jo tėvas Jehoašas.

3. Und er tat, was dem HERRN wohl gefiel, doch nicht wie sein Vater David; sondern wie sein Vater Joas tat er auch.

3. Sa mère s'appelait Joaddan, et elle était de Jérusalem. Il fit ce qui est droit aux yeux de l'Éternel; non pas toutefois comme David, son père. Il fit tout comme avait fait Joas, son père.

3. E hizo lo que era recto en ojos de Jehová, aunque no como David su padre. Hizo conforme a todas las cosas que había hecho Joas su padre.

3 En hij deed dat recht was in de ogen des HEEREN, nochtans niet als zijn vader David; hij deed naar alles, wat zijn vader Joas gedaan had.

3. Ten czynił, co dobrego jest przed oczyma Paóskiemi, aczkolwiek nie tak jako Dawid, ojciec jego; według wszystkiego, co czynił Joaz, ojciec jego, postępował.

3. És kedves dolgot cselekedett az Úr szemei előtt, de még sem annyira, mint Dávid, [2†] az ő atyja, hanem csak úgy tett mindent, mint az ő atyja, Joás.

3 И делал он угодное в очах Господних, впрочем не так, как отец его Давид: он во всем поступал так, как отец его Иоас.

3. І чинив він, що було Господеві до вподоби, хоч не так, як предок його Давид, а во всїм чинив так, як отець його Йоас.

4. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.

4. Sillä korkeudet ei olleet pannut pois; mutta kansa uhrasi vielä ja suitsutti korkeuksilla.

4. Sillä ne corkeudet ei ollet pannut pois mutta Canssa wielä uhraisit ja suidzutit corkeuxis.

4 However the high places were not taken away; the people still sacrificed and burnt incense in the high places.

4. Howbeit the high places were not taken away: as yet the people did sacrifice and burnt incense on the high places.

4. Dog bleve Højene ikke borttagne; Folket ofrede og gjorde Røgelse endnu paa Højene.

4. Ty höjderna vordo icke aflagda; utan folket offrade och rökte ännu på höjderna.

4. Agga need körged paigad ei saand mitte ärra, rahwas ohwerdasid ja suitsetasid alles körge paikade peäl.

4. Aukštumos nebuvo panaikintos, ir žmonės vis dar aukojo ir smilkė jose.

4. Denn die Höhen wurden nicht abgetan; sondern das Volk opferte und räucherte noch auf den Höhen.

4. De sorte qu'il n'y eut que les hauts lieux qui ne furent point ôtés; le peuple sacrifiait encore et faisait des encensements sur les hauts lieux.

4. Con todo eso los altos no fueron quitados, que aun el pueblo sacrificaba, y quemaba perfumes en los altos.

4 Alleenlijk werden de hoogten niet weggenomen; het volk offerde en rookte nog op de hoogten.

4. Wszakże wyżyny nie były zniesione; jeszcze lud ofiarował i kadził po wyżynach.

4. Mert a magaslatokat [3†] nem rontották le, hanem a nép még mindig ott áldozott és ott tömjénezett a magaslatokon.

4 Только высоты не были отменены: народ совершал еще жертвы и курения на высотах.

4. Тілько вижин не знесено; люд жертував і кадив ще по висотах.

5. Ja kun kuninkuus oli vahvistunut hänen käsissään, surmautti hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.

5. Ja kuin valtakunta hänen kädessänsä vahvistui, löi hän palveliansa, jotka kuninkaan hänen isänsä tappaneet olivat.

5. Ja cosca waldacunda hänen kädesäns wahwistui löi hän palwelians jotca Cuningan hänen Isäns tappanet olit.

5 And it happened, as soon as the kingdom was established in his hand, that he killed his servants who had slain the king his father,

5. And it came to pass, as soon as the kingdom was confirmed in his hand, that he slew his servants which had slain the king his father.

5. Og det skete, der Riget blev befæstet i hans Haand, da ihjelslog han sine Tjenere, som havde ihjelslaget Kongen, hans Fader.

5. Då han nu var mägtig vorden i riket, slog han sina tjenare, som Konungen hans fader dräpit hade.

5. Ja se sündis, kui kunningriik temma kätte olli kinnitud, siis löi ta ommad sullased mahha, kes kunningast ta issa ollid mahhalönud.

5. Kai karalystė įsitvirtino jo rankose, jis nužudė tuos tarnus, kurie nužudė jo tėvą karalių.

5. Da er nun seines Königreiches mächtig ward, schlug er seine Knechte, die seinen Vater, den König geschlagen hatten.

5. Et, dès que la royauté fut affermie entre ses mains, il fit mourir ceux de ses serviteurs qui avaient tué le roi, son père.

5. Y como el reino fué confirmado en su mano, hirió a sus siervos, los que habían muerto al rey su padre.

5 Het geschiedde nu, als het koninkrijk in zijn hand versterkt was, dat hij zijn knechten sloeg, die den koning, zijn vader, geslagen hadden,

5. A gdy zmocnione było królestwo w ręku jego, pobił sługi swe, którzy byli zabili króla, ojca jego.

5. Mikor azután a birodalom kezében megerősödött, megölte az ő [4†] szolgáit, a kik a királyt, az ő atyját megölték volt.

5 Когда утвердилось царство в руках его, тогда он умертвил слуг своих, убивших царя, отца его.

5. Скоро ж зміцнилась у руках його царська сила, повелїв повбивати слуги свої, що вбили царя, батька його.

6. Mutta murhaajain lapset hän jätti surmaamatta, niinkuin on kirjoitettu Mooseksen lain kirjaan, jossa Herra on käskenyt: Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden.

6. Mutta tappajain lapsia ei hän surmannut, niinkuin kirjoitettu on Moseksen lakikirjassa, jossa Herra käskenyt oli ja sanonut: Isät ei pidä kuoleman lasten tähden, ja lapset ei pidä kuoleman isäinsä tähden, vaan jokainen pitää kuoleman oman syntinsä tähden.

6. Mutta tappaitten lapsia ei hän surmannut nijncuin kirjoitettu on Mosexen Lakikirjas josa HERra käskenyt oli ja sanonut: Isät ei pidä cuoleman lastens tähden ja lapset ei pidä cuoleman Isäins tähden waan jocainen pitä cuoleman oman syndins tähden.

6 but he did not put to death the sons of the murderers, according to what is written in the book of the law of Moses, as Jehovah commanded, saying, The fathers will not be put to death for the sons, nor the sons be put to death for the fathers, but every man will die for his own sin.

6. But the children of the murderers he slew not: according unto that which is written in the book of the law of Moses, wherein the LORD commanded, saying, The fathers shall not be put to death for the children, nor the children be put to death for the fathers; but every man shall be put to death for his own sin.

6. Men Mordernes Børn dræbte han ikke, som skrevet er i Moses Lovbog, som Herren bød og sagde: Forældre skulle ikke dødes for Børnenes Skyld, og Børnene ikke dødes for Forældrenes Skyld, men hver skal dødes for sin Synds Skyld.

6. Men dråparenas barn drap han icke; såsom ock skrifvet är i Mose lagbok, der Herren budit hade, och sagt: Fäderna skola icke dö för barnens skull, och barnen skola icke dö för fädernas skull; utan hvar och en skall dö för sina synd.

6. Agga nende tapjatte lapsi ei pannud ta mitte surma, nenda kui kirjotud on Mosesse kässo-öppetusse ramatusse, mis Jehowa käsknud ja üttelnud : Issasid ei pea mitte surma pandama laste pärrast, ja lapsi ei pea mitte surma pandama issade pärrast, waid iggaühte peab omma patto pärrast surma pandama.

6. Tačiau jų vaikų jis nenužudė, laikydamasis to, kas parašyta Mozės įstatymo knygoje, kur Viešpats sako: ‘‘Nežudykite tėvų už vaikus, nė vaikų už tėvus, bet kiekvienas turi mirti už savo nuodėmę’‘.

6. Aber die Kinder der Totschläger tötete er nicht, wie es denn geschrieben steht im Gesetzbuch Mose's, da der HERR geboten hat und gesagt: Die Väter sollen nicht um der Kinder willen sterben, und die Kinder sollen nicht um der Väter willen sterben; sondern ein jeglicher soll um seiner Sünde sterben.

6. Mais il ne fit point mourir leurs enfants, se conformant à ce qui est écrit au livre de la loi de Moïse, où l'Éternel a donné ce commandement: On ne fera point mourir les pères pour les enfants, et on ne fera point mourir les enfants pour les pères; mais on fera mourir chacun pour son péché.

6. Mas a los hijos de los que le mataron, no mató, como está escrito en el libro de la ley de Moisés, donde Jehová mandó, diciendo: No matarán a los padres por los hijos, ni a los hijos por los padres; mas cada uno morirá por su pecado.

6 Doch de kinderen der doodslagers doodde hij niet; gelijk geschreven is in het wetboek van Mozes, waar de HEERE geboden heeft, zeggende: De vaders zullen voor de kinderen niet gedood worden, en de kinderen zullen voor de vaders niet gedood worden; maar een ieder zal om zijn zonde gedood worden.

6. Lecz synów onych morderców nie pobił, jako napisano w księgach zakonu Mojżeszowego, gdzie rozkazał Pan, mówiąc: Nie pomrą ojcowie za synów, ani synowie pomrą za ojców, ale każdy za grzech swój umrze.

6. De a gyilkosok fiait nem ölte meg, a mint meg van írva a Mózes törvénykönyvében, a melyben az Úr megparancsolta és megmondotta: Meg ne ölettessenek az atyák a fiakért, se a fiak meg ne ölettessenek az atyákért; kiki az ő bűnéért haljon meg. [5†]

6 Но детей убийц не умертвил, так как написано в книге закона Моисеева, в которой заповедал Господь, говоря: „не должны быть наказываемы смертью отцы за детей, и дети не должны быть наказываемы смертью за отцов, но каждый за свое преступление должен быть наказываем смертью".

6. Дїтей же душогубцїв не повбивав, після того як написано в книзї закону Мойсейового, де заповів Господь, кажучи: Не мають бути карані смертю батьки за дїтей, і дїти не мають бути карані смертю за батьків, а кожен за свої переступи прийме смерть.

7. Hän voitti edomilaiset Suolalaaksossa, kymmenentuhatta miestä, ja valloitti Seelan asevoimalla ja antoi sille nimen Jokteel, joka sillä tänäkin päivänä on.

7. Hän löi myös kymmenentuhatta Edomilaista Suolalaaksossa, ja voitti Selan (kaupungin) sodalla, ja kutsui sen nimen Jokteel tähän päivään asti.

7. HÄn löi myös kymmenen tuhatta Edomeriä suolalaxos ja woitti Selan Caupungin sodalla ja cudzui hänen Jaktheel tähän päiwän asti.

7 He killed ten thousand of Edom in the Valley of Salt and took Sela by war and called the name of it Joktheel, to this day.

7. He slew of Edom in the valley of salt ten thousand, and took Selah by war, and called the name of it Joktheel unto this day.

7. Han slog ti Tusinde af Edom i Saltdalen og indtog Sela i samme Krig og kaldte dens Navn Jokthel indtil denne Dag.

7. Han slog desslikes de Edomeer i saltdalenom, tiotusend, och vann den staden Sela med strid; och kallade honom Joktheel, allt intill denna dag.

7. Temma löi ka Edomi-rahwast kümme tuhhat mahha sola-orko, ja wöttis Sela liñna söaga ärra, ja panni temmale nimme Jokteel tännapäini.

7. Jis nugalėjo Druskos slėnyje edomitus, nukaudamas jų dešimt tūkstančių, ir užkariavo Selą. Jis ją pavadino Jokteeliu, ir taip ji vadinama iki šios dienos.

7. Er schlug auch die Edomiter im Salztal zehntausend und gewann die Stadt Sela mit Streit und hieß sie Joktheel bis auf diesen Tag.

7. Il frappa dix mille hommes d'Édom dans la vallée du Sel, et prit d'assaut Séla, et lui donna le nom de Jokthéel, qu'elle a gardé jusqu'à ce jour.

7. Este también hirió diez mil Idumeos en el valle de las salinas, y tomó la roca por guerra, y llamóla Jectel hasta hoy.

7 Hij sloeg de Edomieten in het Zoutdal tien duizend, en nam Sela in met krijg, en noemde haar naam Jokteel, tot op dezen dag.

7. Ten też poraził Edomczyków dziesięć tysięcy w dolinie solnej, i wziął mocą Selę, a nazwał imię jej Jokteel, aż do tego czasu.

7. Ugyanő megvert az [6†] Edomiták közül tízezeret a sós völgyben; és bevette Sélát ostrommal, és ezt nevezé Jokteélnek mind e mai napig.

7 Он поразил десять тысяч Идумеян на долине Соляной, и взял Селу войною, и дал ей имя Иокфеил, которое остается и до сего дня.

7. Се він був, що побив десять тисяч Ідуміїв на Солоній долинї й завоював Селу, й назвав її Йоктеїл аж по сей день.

8. Silloin Amasja lähetti sanansaattajat Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, Jeehun pojanpojan luo ja käski sanoa hänelle: Tule, otelkaamme keskenämme.

8. Silloin lähetti Amatsia sanansaattajat Joaksen Joahaksen pojan Jehun pojan Israelin kuninkaan tykö, ja käski hänelle sanoa: tule ja katselkaamme toinen toistamme!

8. Silloin lähetti Amasia sanansaattajat Joaxen Joahaxen pojan Jehun pojan Israelin Cuningan tygö ja käski hänelle sanoa: tule ja cadzelcam toinen toistam.

8 Then Amaziah sent messengers to Jehoash, the son of Jehoahaz son of Jehu, King of Israel, saying, Come, let us look each other in the face.

8. Then Amaziah sent messengers to Jehoash, the son of Jehoahaz son of Jehu, king of Israel, saying, Come, let us look one another in the face.

8. Da sendte Amazia Bud til Joas, en Søn af Joahas, Jehus Søn, Kongen i Israel, og lod sige: Kom og lader os se hinandens Ansigt!

8. Då sände Amazia båd till Joas, Joahas son, Jehu sons, Israels Konung, och lät säga honom: Kom hit, och låt oss se hvarannan.

8. Siis läkkitas Amatsja Käskusid Joasi jure, kes Joahasi poeg, kes Israeli kunninga Jeu poeg olli, ja ütles: Tulle, katsugem teine teise silmi.

8. Tuomet Amacijas siuntė pasiuntinius pas Jehuvo sūnaus Jehoachazo sūnų Jehoasą, Izraelio karalių, ir sakė jam: ‘‘Išeik, kad susitiktume veidas į veidą’‘.

8. Da sandte Amazja Boten zu Joas, dem Sohn des Joahas, des Sohnes Jehus, dem König über Israel, und ließ ihm sagen: Komm her, wir wollen uns miteinander messen!

8. Alors Amatsia envoya des messagers vers Joas, fils de Joachaz, fils de Jéhu, roi d'Israël, pour lui dire: Viens, que nous nous voyions en face!

8. Entónces Amasías envió embajadores a Joas, hijo de Joacaz, hijo de Jehú, rey de Israel, diciendo: Ven, y veámosnos de rostro.

8 Toen zond Amazia boden tot Joas, den zoon van Joahaz, den zoon van Jehu, den koning van Israel, zeggende: Kom, laat ons elkanders aangezicht zien.

8. Tedy posłał Amazyjasz posły do Joaza, syna Joachaza, syna Jehu, króla Izraelskiego, mówiąc: Pójdź, wejrzymy sobie w oczy.

8. Akkor követeket küldött Amásia Joáshoz, a Joákház fiához, a ki Jéhunak, az Izráel királyának volt a fia, ezt izenvén: Jere, nézzünk egymás szemébe!

8 Тогда послал Амасия послов к Иоасу, царю Израильскому, сыну Иоахаза, сына Ииуева, сказать: выйди, повидаемся лично.

8. Тодї послав Амазія посли до Йоаса Йоахазенка, Егуєнка, царя Ізраїлського, сказати йому: Ось вийди, поміряємось один з одним.

9. Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi minun pojalleni.' Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen ylitse ja tallasivat sen maahan.

9. Mutta Joas Israelin kuningas lähetti Amatsian Juudan kuninkaan tykö ja antoi hänelle sanoa: orjantappura, Libanonissa, lähetti sedripuun tykö Libanonissa ja antoi hänelle sanoa: anna tyttäres minun pojalleni emännäksi! Mutta metsän eläimet kedolla Libanonissa juoksivat orjantappuran päälle ja maahan tallasivat sen.

9. Mutta Joas Israelin Cuningas lähetti Amasian Judan Cuningan tygö ja andoi hänelle sanoa: Orjantappurapensas cuin Libanonis on lähetti Cedripuun tygö Libanonijn ja andoi hänelle sanoa: anna tyttäres minun pojalleni emännäxi mutta medzän eläimet kedolla Libanonin medzäs juoxit orjantappuran päällen ja maahaan tallaisit hänen.

9 And Jehoash the King of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give your daughter to my son as a wife. And a wild beast that was in Lebanon passed by and trampled the thistle.

9. And Jehoash the king of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give thy daughter to my son to wife: and there passed by a wild beast that was in Lebanon, and trode down the thistle.

9. Men Joas, Israels Konge, sendte til Amazia, Judas Konge, og lod sige: Tornebusken, som er paa Libanon, sendte til Gedertræet, som er paa Libanon, og lod sige: Giv min Søn din Datter til Hustru; men vilde Dyr paa Marken, som vare paa Libanon, gik over og nedtraadte Tornebusken.

9. Men Joas, Israels Konung, sände till Amazia, Juda Konung, och lät säga honom: Törnebusken, som i Libanon är, sände till cedreträt i Libanon, och sade: Gif dina dotter minom son till hustru; men vilddjuret på markene i Libanon lopp öfver törnebuskan, och förtrampade honom,

9. Ja Israeli kunningas Joas läkkitas Juda kunninga Amatsja jure ja ütles: Orjawits, mis Libanonis, läkkitas seedripu jure, mis Libanonis, ja ütles: Anna omma tüttar mo poia naeseks; agga metsalissed, mis Libanonis, tullid ta peäle ja tallasid se orja witsa ärra.

9. Izraelio karalius Jehoašas siuntė Judo karaliui Amacijui tokį atsakymą: ‘‘Libane auganti usnis siuntė pas Libano kedrą, sakydama: ‘Leisk savo dukterį už mano sūnaus’. Bet Libano laukinis žvėris prabėgdamas sutrypė usnį.

9. Aber Joas, der König Israels, sandte zu Amazja, dem König Juda's und ließ ihm sagen: Der Dornstrauch, der im Libanon ist, sandte zur Zeder im Libanon und ließ ihr sagen: Gib deine Tochter meinem Sohn zum Weibe! Aber das Wild auf dem Felde im Libanon lief über den Dornstrauch und zertrat ihn.

9. Mais Joas, roi d'Israël, envoya dire à Amatsia, roi de Juda: L'épine qui est au Liban a envoyé dire au cèdre du Liban: Donne ta fille pour femme à mon fils. Mais les bêtes sauvages qui sont au Liban ont passé et ont foulé l'épine.

9. Y Joas rey de Israel envió a Amasías rey de Judá esta respuesta: El cardillo, que está en el Líbano, envió al cedro que está en el Líbano, diciendo: Dá tu hija por mujer a mi hijo. Y pasaron las bestias fieras que están en el Líbano, y hollaron al cardillo.

9 Maar Joas, de koning van Israel, zond tot Amazia, den koning van Juda, zeggende: De distel, die op den Libanon is, zond tot den ceder, die op den Libanon is, zeggende: Geef uw dochter mijn zoon ter vrouw; maar het gedierte des velds, dat op den Libanon is, ging voorbij, en vertrad den distel.

9. Posłał zasię Joaz, król Izraelski, do Amazyjasza, króla Judzkiego, mówiąc: Oset, który jest na Libanie, posłał do cedru Libaóskiego, mówiąc: Daj córkę twoję synowi memu za żonę. Wtem przyszedł zwierz polny, który jest na Libanie, i podeptał on oset.

9. És elkülde Joás, Izráel királya Amásiához, Júda királyához, ezt válaszolván: A bogácskóró, mely a Libánonon van, [7†] elküldött a Libánon czédrusfájához, ezt izenvén: Add a te leányodat az én fiamnak feleségül; de a mező vadja, a mely a Libánonon van, átszaladt a bogácskórón, és eltapodta azt.

9 И послал Иоас, царь Израильский, к Амасии, царю Иудейскому, сказать: терн, который на Ливане, послал к кедру, который на Ливане же, сказать: „отдай дочь свою в жену сыну моему". Но прошли дикие звери, что на Ливане, и истоптали этот терн.

9. Та Йоас, царь Ізраїлський, послав до Амазиї, царя Юдейського, так відказати: Терен на Ливанї послав до кедра на Ливанї сказати: Оддай дочку твою за сина мого. Та пробігли дикі зьвірі, що на Ливанї, через тернину та й потоптали тернину.

10. Sinä olet voittanut Edomin, ja siitä olet käynyt ylpeäksi. Tyydy siihen kunniaan ja pysy kotonasi. Minkätähden tuotat onnettomuuden? Sinä kukistut itse ynnä Juuda sinun kanssasi.

10. Sinä olet kokonansa lyönyt Edomilaiset, siitä paisuu sinun sydämes: pidä se ylistys ja ole kotonas! miksis etsit vahinkoa kaatuakses sekä itse että Juuda sinun kanssas?

10. Sinä olet lyönyt Edomerit sijtä paisu sinun sydämes pidä se ylistys ja ole cotonas mixis edzit wahingota caatuaxes ja Juda sinun cansas?

10 You have indeed struck Edom and your heart has lifted you up. Glory by it and abide at home, for why should you meddle to (your) hurt, that you should fall, even you and Judah with you?

10. Thou hast indeed smitten Edom, and thine heart hath lifted thee up: glory of this, and tarry at home: for why shouldest thou meddle to thy hurt, that thou shouldest fall, even thou, and Judah with thee?

10. Du har jo slaget Edom, og dit Hjerte gør dig hovmodig; behold din Ære, og bliv i dit Hus; hvi søger du Ulykke, at du skal falde, du og Juda med dig?

10. Du hafver slagit de Edomeer, deraf förhäfver sig ditt hjerta; behåll den prisen, och blif hemma; hvi söker du efter olycko, att du må falla, och Juda med dig?

10. Sa olled Edomi-rahwast wahwaste mahhalönud, sepärrast teeb so südda sind surelisseks; pea se au ennesele, ja jä omma kotta, ja mikspärrast tahhad sa tappelda ennese önnetusseks, et sa langed, sinna ja Juda-rahwas sinnoga.

10. Tu nugalėjai edomitus, todėl pasididžiavo tavo širdis. Džiaukis tuo ir pasilik namie. Kodėl nori prisišaukti nelaimę ir žūti kartu su Judu?’‘

10. Du hast die Edomiter geschlagen; des überhebt sich dein Herz. Habe den Ruhm und bleibe daheim! Warum ringst du nach Unglück, daß du fällst und Juda mit dir?

10. Tu as rudement frappé les Iduméens, et ton coeur s'est élevé. Jouis de ta gloire, et reste dans ta maison. Et pourquoi attirerais-tu un mal par lequel tu tomberais, toi et Juda avec toi?

10. Hiriendo has herido a Edom, y tu corazón te ha elevado: gloríate pues, mas estáte en tu casa: ¿o por qué te entremeterás en mal para que caigas tú, y Judá contigo?

10 Gij hebt de Edomieten dapper geslagen, daarom heeft uw hart u verheven; heb de eer, en blijf in uw huis; want waarom zoudt gij u in het kwade mengen, dat gij vallen zoudt, gij en Juda met u?

10. Żeś ty bardzo poraził Edomczyki, dlatego się podniosło serce twoje. Chlubże się, a siedź w domu twoim; i przeczże się masz wdawać w to złe, abyś upadł ty, i Juda z tobą?

10. Megverted az Edomitákat, [8†] azért fuvalkodtál fel szívedben. Elégedjél meg a dicsőséggel és maradj otthon; miért akarsz a szerencsétlenséggel harczra kelni, hogy elessél magad is és Júda is veled együtt?

10 Ты поразил Идумеян, и возгордилось сердце твое. Величайся и сиди у себя дома. К чему тебе затевать ссору на свою беду?Падешь ты и Иуда с тобою.

10. Що тобі пощастилось побити Ідуміїв, то й згордїло серце твоє. Славися славою та й седи дома. На що тобі викликати сварку на своє лихо? І самий впадеш й Юду повалиш.

11. Mutta Amasja ei totellut. Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he, hän ja Amasja, Juudan kuningas, ottelivat keskenään Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.

11. Mutta Amatsia ei totellut häntä. Niin meni Joas Israelin kuningas ylös, ja he katselivat toinen toistansa, hän ja Amatsia Juudan kuningas Betsemeksessä, joka Juudassa on.

11. Mutta Amasia ei totellut händä. Nijn meni Joas Israelin Cuningas ylös ja he näit toinen toisens hän ja Amasia Judan Cuningas BethSemexes joca Judaas on.

11 But Amaziah would not hear. So Jehoash King of Israel went up. And he and Amaziah king of Judah looked each other in the face at Beth-shemesh, which belongs to Judah.

11. But Amaziah would not hear. Therefore Jehoash king of Israel went up; and he and Amaziah king of Judah looked one another in the face at Bethshemesh, which belongeth to Judah.

11. Men en Amazia vilde ikke høre; saa drog Joas, Israels Konge, op, og de saa hinandens Ansigt, han og Amazia, Judas Konge, i Beth-Semes, som hører til Juda.

11. Men Amazia hörde honom intet. Så drog Joas, Israels Konung, upp; och de besågo hvarannan, han och Amazia, Juda Konung, i BethSemes, som i Juda ligger.

11. Agga Amatsja ei wötnud kuulda, ja Israeli kunningas Joas tulli ülles, ja nemmad katsusid teine teise silmi, temma ja Juda kunningas Amatsja Petsemesis, mis Juda pärralt.

11. Amacijas nepaklausė, todėl Izraelio karalius Jehoasas atėjo. Jis ir Judo karalius Amacijas susitiko veidas į veidą Bet Šemeše, kuris priklauso Judui.

11. Aber Amazja gehorchte nicht. Da zog Joas, der König Israels, herauf; und sie maßen sich miteinander, er und Amazja, der König Juda's, zu Beth-Semes, das in Juda liegt.

11. Mais Amatsia ne l'écouta point. Et Joas, roi d'Israël, monta et ils se virent en face, lui et Amatsia, roi de Juda, à Bethsémèsh de Juda.

11. Y Amasías no consintió, y subió Joas rey de Israel, y viéronse de rostro él y Amasías rey de Judá en Bet-sames, que es en Judá.

11 Doch Amazia hoorde niet; daarom toog Joas, de koning van Israel, op, zodat hij en Amazia, de koning van Juda, elkanders aangezicht zagen te Beth-semes, dat in Juda is.

11. Ale nie usłuchał Amazyjasz. Przetoż wyciągnął Joaz, król Izraelski, a wejrzeli sobie w oczy, on i Amazyjasz, król Judzki, w Betsemes, które jest w Judztwie.

11. De Amásia nem hallgatott reá, és felvonult Joás, Izráel királya, és szembe-szállottak egymással, ő és Amásia, Júda királya Bethsemesnél, amely [9†] Júdában van.

11 Но не послушался Амасия. И выступил Иоас, царь Израильский, иувиделись лично он и Амасия, царь Иудейский, в Вефсамисе, что в Иудее.

11. Та не послухав Амазія. І вирушив Йоас, царь Ізраїлський, і змірялись вони один з одним, він та Амазія, царь Юдейський, у Бетсамисї, що в Юдеї.

12. Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.

12. Mutta Juuda lyötiin Israelilta, niin että jokainen pakeni majoillensa.

12. Mutta Juda lyötin Israelildä nijn että jocainen pakeni heidän majoins.

12 And Judah was put to the worse before Israel and they fled every man to his tent.

12. And Judah was put to the worse before Israel; and they fled every man to their tents.

12. Men Juda blev slagen for Israels Ansigt, og de flyede hver til sit Telt.

12. Men Juda vardt slagen för Israel, så att hvar och en flydde i sina hyddo.

12. Ja Juda lödi mahha Israeli ette, ja nemmad pöggenesid ärra iggamees omma telgisse.

12. Izraelis nugalėjo Judą, ir jo vyrai pabėgo į savo palapines.

12. Aber Juda ward geschlagen vor Israel, daß ein jeglicher floh in seine Hütte.

12. Et ceux de Juda, ayant été défaits par Israël, s'enfuirent chacun dans sa tente.

12. Mas Judá cayó delante de Israel, y huyeron cada uno a sus estancias.

12 En Juda werd geslagen voor het aangezicht van Israel, en zij vloden, een iegelijk in zijn tenten.

12. I porażony jest Juda od ludu Izraelskiego, a uciekł każdy do przybytku swego.

12. De megveretett [10†] Júda Izráeltől, és kiki elfutott az ő sátorába.

12 И разбиты были Иудеи Израильтянами, и разбежались по шатрам своим.

12. І побили Юдеїв Ізрайлитяне, так що вони повтїкали додому.

13. Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Ahasjan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi. Kun hän tuli Jerusalemiin, revitti hän Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.

13. Ja Joas Israelin kuningas otti Amatsian Juudan kuninkaan Joaksen pojan, Ahasian pojan, Betsemeksessä kiinni, ja tuli Jerusalemiin, ja kukisti Jerusalemin muurit Ephraimin portista Kulmaporttiin asti, neljänsadan kyynärän pituudelta,

13. Ja Joas Israelin Cuningas otti Amasian Judan Cuningan Joaxen Ahasian pojan pojan BethSemexes kijnni ja tuli Jerusalemijn ja cukisti Jerusalemin muurit Ephraimin portist culmaporttin asti neljän sadan kynärän pituudelda.

13 And Jehoash King of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Jehoash the son of Ahaziah, at Beth-shemesh and came to Jerusalem and broke down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim to the corner gate, four hundred cubits.

13. And Jehoash king of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Jehoash the son of Ahaziah, at Bethshemesh, and came to Jerusalem, and brake down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim unto the corner gate, four hundred cubits.

13. Og Joas, Isr aels Konge, fangede Amazia, Judas Konge, en Søn af Joas, Ahasias Søn, i Beth- Semes; og han kom til Jerusalem og nedrev af Jerusalems Mur fra Efraims Port indtil Hjørneporten et Stykke paa fire Hundrede Alen.

13. Och Joas, Israels Konung, grep Amazia, Juda Konung, Joas son, Ahasia sons, i BethSemes; och kom till Jerusalem, och ref omkull, murarna i, Jerusalem, ifrån Ephraims port, allt intill hörnporten, fyrahundrad alnar långt.

13. Ja Israeli kunningas Joas wöttis Petsemesis kinni Juda kunningast Amatsja, kes Ahasja poia Joasi poeg olli, ja tulli Jerusalemma ja kiskus nellisadda künart Jerusalemma mürist mahha Ewraimi wärrawast nurga wärrawast sadik.

13. Judo karalių Amaciją, Ahazijo sūnaus Jehoašo sūnų, Izraelio karalius Jehoašas paėmė į nelaisvę Bet Šemeše; tada atėjo į Jeruzalę ir nugriovė Jeruzalės sieną nuo Efraimo vartų iki Kampo vartų, keturis šimtus uolekčių.

13. Und Joas, der König Israels, griff Amazja, den König in Juda, den Sohn des Joas, des Sohnes Ahasjas, zu Beth-Semes und kam gen Jerusalem und riß ein die Mauer Jerusalems von dem Tor Ephraim bis an das Ecktor, vierhundert Ellen lang,

13. Et Joas, roi d'Israël, prit Amatsia, roi de Juda, fils de Joas, fils d'Achazia, à Bethsémèsh. Ensuite il vint à Jérusalem, et fit une brèche de quatre cents coudées dans la muraille de Jérusalem, depuis la porte d'Éphraïm jusqu'à la porte du Coin.

13. Y también Joas rey de Israel tomó a Amasías rey de Judá, hijo de Joas, hijo de Ocozías, en Bet-sames; y vino a Jerusalem, y rompió el muro de Jerusalem, desde la puerta de Efraim hasta la puerta de la esquina, cuatrocientos codos.

13 En Joas, de koning van Israel, greep Amazia, den koning van Juda, den zoon van Joas, den zoon van Ahazia, te Beth-semes, en kwam te Jeruzalem; en hij brak aan den muur van Jeruzalem, van de poort van Efraim tot aan de Hoekpoort, vierhonderd ellen.

13. Lecz Amazyjasza, króla Judzkiego, syna Joaza, syna Ochozyjaszowego, pojmał Joaz, król Izraelski, w Betsemes, a przyciągnąwszy do Jeruzalemu, zburzył mur Jeruzalemski od bramy Efraim aż do bramy narożnej, na cztery sta łokci.

13. És Amásiát, Júda királyát, Joásnak, az Akházia fiának fiát is elfogta Joás, Izráel királya Bethsemesnél; és Jeruzsálem ellen ment, és lerontotta Jeruzsálem kerítését, az Efraim kapujától egész a szegletkapuig, négyszáz singre.

13 И Амасию, царя Иудейского, сына Иоаса, сына Охозиина, захватил Иоас, царь Израильский, в Вефсамисе, и пошел в Иерусалим и разрушил стену Иерусалимскую от ворот Ефремовых до ворот угольных на четыресталоктей.

13. І Амазію, царя Юдейського, сина Йоасового Охозієнкового, зайняв у полонь Йоас, царь Ізраїлський, в Бетсамисї та й пійшов в Ерусалим, і зробив у Ерусалимському мурі проломину від Ефреїмових ворот та й до ворот наріжних, на чотириста локот.

14. Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kaikki kalut, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan linnan aarrekammioissa oli, ynnä panttivankeja, ja palasi Samariaan.

14. Ja otti kaiken kullan ja hopian ja kaikki astiat, jotka löyttiin Herran huoneesta ja kuninkaan huoneen tavaroista, ja vielä hänen lapsensa pantiksi, ja palasi Samariaan.

14. Ja otti caiken cullan ja hopian ja astiat jotca löyttin HERran huonest ja Cuningan huonen tawaroist ja wielä hänen lapsens pantixi ja palais Samariaan.

14 And he took all the gold and silver and all the vessels that were found in the house of Jehovah and in the treasures of the king's house, the hostages also and returned to Samaria.

14. And he took all the gold and silver, and all the vessels that were found in the house of the LORD, and in the treasures of the king's house, and hostages, and returned to Samaria.

14. Og han tog alt Guldet og Sølvet og alle Karrene, som fandtes i Herrens Hus og i Kongens Hus's Skatkamre, tilmed Børn som Gidsler, og vendte tilbage til Samaria.

14. Och tog allt det guld och silfver, och tyg, som funnet vardt i Herrans hus, och i Konungshusens fatebur, dertill barnen, till pant; och drog åter till Samarien.

14. Ja wöttis ärra keik kulda ja höbbedat ja keik riistad, mis leiti Jehowa koiast ja kunninga koia warrandustest, ja wöttis mehhi pandiks ja läks taggasi Samaria.

14. Jis pasiėmė visą auksą, sidabrą, visus indus, rastus Viešpaties namuose ir karaliaus namų ižde, bei įkaitus ir sugrįžo į Samariją.

14. und nahm alles Gold und Silber und Gerät, das gefunden ward im Hause des HERRN und im Schatz des Königshauses, dazu die Geiseln, und zog wieder gen Samaria.

14. Et, ayant pris tout l'or et l'argent et tous les objets précieux qui furent trouvés dans la maison de l'Éternel et dans les trésors de la maison royale, et des otages, il s'en retourna à Samarie.

14. Y tomó todo el oro, y la plata, y todos los vasos que fueron hallados en la casa de Jehová, y en los tesoros de la casa del rey, y los hijos en rehenes, y volvióse a Samaria.

14 En hij nam al het goud, en het zilver, en al de vaten, die gevonden werden in het huis des HEEREN, en in de schatten van des konings huis, mitsgaders gijzelaars; en hij keerde weder naar Samaria.

14. I zabrał wszystko złoto i srebro i wszystkie naczynia, które się znalazły w domu Paóskim, i w skarbach domu królewskiego, i ludzie zastawne, i wrócił się do Samaryi.

14. És elvitt minden aranyat, [11†] minden ezüstöt és minden edényt, a mely találtatott az Úr házában és a király házának kincsei között, és kezeseket is vévén, visszatért Samariába.

14 И взял все золото и серебро, и все сосуды, какие нашлись в домеГосподнем и в сокровищницах царского дома, и заложников, и возвратился в Самарию.

14. І забрав усе золото й срібло й увесь посуд, що був в Господньому храму й у скарбівнях в царській палатї, й людей у застав, та й вернувсь у Самарию.

15. Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, siitä, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Amasjaa, Juudan kuningasta, vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

15. Mitä enempi Joaksesta sanomista on, mitä hän tehnyt on, ja hänen väkevyydestänsä, ja kuinka hän Amatsian Juudan kuninkaan kanssa soti: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

15. Mitä enämbi Joaxest sanomist on mitä hän tehnyt on ja hänen wäkewydestäns ja cuinga hän Amasian Judan Cuningan cansa sodei cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

15 Now the rest of the acts of Jehoash which he did and his might and how he fought with Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

15. Now the rest of the acts of Jehoash which he did, and his might, and how he fought with Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

15. Men det øvrige af Joas's Handeler, hvad har gjorde og hans Vælde, og hvorlede han stred imod Amazia, Judas Konge, ere de Ting ikke skrevne i Isaels Kongers Krønikers Bog?

15. Hvad nu mer af Joas sägande är, det han gjort hafver, och hans magt, och huru han med Amazia, Juda Konung, stridde, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

15. Ja mis weel tulleks Joasist öölda, mis ta teinud, ja temma wäggi, ja kuida ta söddinud Juda kunninga Amatsja wasto, eks need asjad olle kirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

15. Visi kiti Jehoašo darbai, jo galia ir jo kova su Judo karaliumi Amaciju yra aprašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

15. Was aber mehr von Joas zu sagen ist, was er getan hat, und seine Macht, und wie er mit Amazja, dem König Juda's gestritten hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

15. Le reste des actions de Joas, et sa valeur, et comment il combattit contre Amatsia, roi de Juda, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

15. Lo demás de los hechos de Joas, que hizo, y sus valentías, y como trajo guerra contra Amasías rey de Judá, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

15 Het overige nu der geschiedenissen van Joas, wat hij gedaan heeft, en zijn macht, en hoe hij gestreden heeft tegen Amazia, den koning van Juda, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

15. A inne sprawy Joazowe, które czynił, i moc jego, i jako walczył z Amazyjaszem, królem Judzkim, azaż tego nie zapisano w kronikach o królach Izraelskich?

15. Joás [12†] egyéb dolgai pedig, a melyeket cselekedett, és az ő erőssége, és miképen hadakozott Amásia, a Júda királya ellen, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

15 Прочее об Иоасе, что он сделал, и о мужественных подвигах его, и какон воевал с Амасиею, царем Иудейским, написано в летописи царей Израильских.

15. Проче про Йоаса, що він чинив, і про хоробрі його дїї, та й як він воювавсь із Амазією, царем Юдейським, те прописано в книзї лїтописній царів Ізраїлських.

16. Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen. Ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

16. Ja Joas nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariassa, Israelin kuningasten sekaan; ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

16. Ja Joas nuckui Isäins cansa ja haudattin Samarias Israelin Cuningasten secaan Ja hänen poicans Jerobeam tuli Cuningaxi hänen siaans.

16 And Jehoash slept with his fathers and was buried in Samaria with the kings of Israel. And Jeroboam his son reigned instead of him.

16. And Jehoash slept with his fathers, and was buried in Samaria with the kings of Israel; and Jeroboam his son reigned in his stead.

16. Og Joas laa med sine Fædre og blev begraven i Samaria hos Israels Konger, og hans Søn Jeroboam blev Konge i hans Sted.

16. Och Joas afsomnade med sina fader, och vardt begrafven i Samarien ibland Israels Konungar; och hans son Jerobeam vardt Konung i hans stad.

16. Ja Joas läks maggama omma wannemattega ja tedda maeti Samaria mahha Israeli kunningatte jure, ja ta poeg Jarobeam sai kunningaks ta assemele.

16. Jehoašas užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas Samarijoje prie Izraelio karalių, o jo sūnus Jeroboamas karaliavo jo vietoje.

16. Und Joas entschlief mit seinen Vätern und ward begraben zu Samaria unter den Königen Israels. Und sein Sohn Jerobeam ward König an seiner Statt.

16. Et Joas s'endormit avec ses pères, et fut enseveli à Samarie avec les rois d'Israël; et Jéroboam, son fils, régna à sa place.

16. Y durmió Joas con sus padres, y fué sepultado en Samaria con los reyes de Israel, y reinó en su lugar Jeroboam su hijo.

16 En Joas ontsliep met zijn vaderen, en werd te Samaria begraven bij de koningen van Israel; en zijn zoon Jerobeam werd koning in zijn plaats.

16. I zasnął Joaz z ojcami swymi, a pogrzebiony jest w Samaryi z królmi Izraelskimi, a królował Jeroboam, syn jego, miasto niego.

16. És elaluvék Joás az ő atyáival, és eltemetteték Samariában az Izráel királyaival együtt; és az ő fia, Jeroboám uralkodék ő helyette.

16 И почил Иоас с отцами своими, и погребен в Самарии с царями Израильскими. И воцарился Иеровоам, сын его, вместо него.

16. І спочив Йоас із отцями своїми, й поховано його в Самариї з царями Ізраїлськими. А син його Еробоам став намість його царем.

17. Mutta Juudan kuningas Amasja, Jooaan poika, eli Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.

17. Mutta Amatsia, Joaksen Juudan kuninkaan poika, eli Joaksen Joahaksen Israelin kuninkaan pojan kuoleman jälkeen viisitoistakymmentä ajastaikaa.

17. MUtta Amasia Joaxen Judan Cuningan poica eli Joaxen Joahaxen Israelin Cuningan pojan cuoleman jälken wijsitoistakymmendä ajastaica.

17 And Amaziah the son of Joash king of Judah lived fifteen years after the death of Jehoash son of Jehoahaz King of Israel.

17. And Amaziah the son of Joash king of Judah lived after the death of Jehoash son of Jehoahaz king of Israel fifteen years.

17. Og Amazia Joas's Søn, Judas Konge, levede efter Joas's, Joahas's Søns, Israel Konges, Død femten Aar.

17. Men Amazia. Joas son, Juda Konungs, lefde efter Joas död, Joahas sons, Israels Konungs, i femton år.

17. Ja Juda kunningas, Joasi poeg Amatsja ellas wiisteistkümmend aastat pärrast sedda, kui Israeli kunningas Joahasi poeg Joas olli surnud.

17. Jehoašo sūnus Amacijas, Judo karalius, mirus Jehoachazo sūnui Jehoašui, Izraelio karaliui, dar gyveno penkiolika metų.

17. Amazja aber, der Sohn des Joas, des Königs in Juda, lebte nach dem Tod des Joas, des Sohnes des Joahas, des Königs über Israel, fünfzehn Jahre.

17. Amatsia, fils de Joas, roi de Juda, vécut quinze ans après la mort de Joas, fils de Joachaz, roi d'Israël.

17. Y vivió Amasías, hijo de Joas, rey de Judá, después de la muerte de Joas, hijo de Joacaz, rey de Israel, quince años.

17 Amazia nu, de zoon van Joas, koning van Juda, leefde na den dood van Joas, den zoon van Joahaz, den koning van Israel, vijftien jaren.

17. I żył Amazyjasz, syn Joazowy, król Judzki, po śmierci Joaza, syn Joachaza, króla Izraelskiego, piętnaście lat.

17. Amásia pedig, [13†] Joásnak, a Júda királyának fia, Joásnak, a Joákház fiának, az Izráel királyának halála után még tizenöt esztendeig élt.

17 И жил Амасия, сын Иоасов, царь Иудейский, по смерти Иоаса, сына Иоахазова, царя Израильского, пятнадцать лет.

17. Амазія ж Йоасенко, царь Юдейський, жив по смертї Йоаса Йоахазенка, царя Ізраїлського, пятнайцять год.

18. Mitä muuta on kerrottavaa Amasjasta, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

18. Mitä enempi Amatsiasta sanomista on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?

18. Mitä enämbi Amasiast sanomist on se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.

18 Now the rest of the acts of Amaziah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

18. And the rest of the acts of Amaziah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

18. Men det øvrige af Amazias Handeler, ere de Ting ikke skrevne i Judas Kongers Krønikers Bog?

18. Hvad nu mer af Amazia sägandes är, det är skrifvet uti Juda Konungars Chrönico.

18. Ja mis weel Amatsjast tulleks öölda, eks need asjad olle kirjotud Juda kunningatte asjade aia-ramatusse.

18. Visi kiti Amacijo darbai surašyti Judo karalių metraščių knygoje.

18. Was aber mehr von Amazja zu sagen ist, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's.

18. Le reste des actions d'Amatsia n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois de Juda?

18. Lo demás de los hechos de Amasías, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá?

18 Het overige nu der geschiedenissen van Amazia, is dat niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Juda?

18. A inne sprawy Amazyjaszowe, azaż nie są opisane w kronikach o królach Judzkich?

18. És Amásiának egyéb dolgai vajjon nincsenek-é megírva a Júda királyainak krónika-könyvében?

18 Прочие дела Амасии записаны в летописи царейИудейских.

18. Прочі дїї Амазіїні прописані в книзї лїтописній царів Юдейських.

19. Ja häntä vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja ne surmasivat hänet siellä.

19. Ja he tekivät liiton häntä vastaan Jerusalemissa; mutta hän pakeni Lakikseen, ja he lähettivät hänen peräänsä Lakikseen, ja tappoivat hänen siellä.

19. Ja he teit lijton händä wastan Jerusalemis mutta hän pakeni Lachixeen ja he lähetit hänen peräns Lachixeen ja tapoit hänen siellä.

19 And they made a conspiracy against him in Jerusalem. And he fled to Lachish. But they sent after him to Lachish and killed him there.

19. Now they made a conspiracy against him in Jerusalem: and he fled to Lachish; but they sent after him to Lachish, and slew him there.

19. Og de indgik et Forbund imod ham i Jerusalem, og han flyede til Lakis; men de sendte efter ham til Lakis og dræbte ham der.

19. Och de gjorde ett förbund emot honom i Jerusalem; men han flydde till Lachis. Och de sände efter honom till Lachis, och dråpo honom der.

19. Ja nemmad piddasid sallaja kurja nou ta wasto Jerusalemmas, ja ta pöggenes ärra Lakisi, ja nemmad läkkitasid ta järrele Lakisi ja surmasid tedda senna ärra.

19. Jeruzalėje prieš jį kilo sąmokslas, ir Amacijas pabėgo į Lachišą. Bet jie pasiuntė į Lachišą ir jį ten nužudė.

19. Und sie machten einen Bund wider ihn zu Jerusalem; er aber floh gen Lachis. Und sie sandten hin, ihm nach, gen Lachis und töteten in daselbst.

19. Or on fit une conspiration contre lui à Jérusalem, et il s'enfuit à Lakis. Mais on envoya après lui à Lakis, et on le tua là.

19. E hicieron conspiración contra él en Jerusalem, y huyendo él a Laquis, enviaron tras él a Laquis, y allá le mataron.

19 En zij maakten een verbintenis tegen hem te Jeruzalem, dat hij vluchtte naar Lachis; maar zij zonden hem na tot Lachis, en doodden hem aldaar.

19. Potem sprzysięgli się przeciwko niemu niektórzy w Jeruzalemie; ale uciekł do Lachys. Przetoż posławszy za nim do Lachys, zabili go tam.

19. És pártot ütöttek ő ellene Jeruzsálemben, és ő Lákisba menekült; de utána küldtek Lákisba, és megölték ott.

19 И составили против него заговор в Иерусалиме, и убежал он в Лахис. И послали за ним в Лахис, и умертвили его там.

19. І счинили змову проти його в Ерусалимі, й він утїк у Лахис; та послали наздогін за ним в Лахис і вбили його там.

20. Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin Jerusalemiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin.

20. Ja he veivät hänen sieltä hevosilla pois, ja hän haudattiin Jerusalemissa isäinsä oheen Davidin kaupungissa.

20. Ja he weit hänen sieldä hewoisilla pois ja hän haudattin Jerusalemis Dawidin Caupungis hänen Isäins ohen.

20 And they brought him upon horses and he was buried at Jerusalem with his fathers in the city of David.

20. And they brought him on horses: and he was buried at Jerusalem with his fathers in the city of David.

20. Og de førte ham paa Heste, og han blev begraven i Jerusalem hos sine Fædre i Davids Stad.

20. Och de förde honom dädan på hästar; och han vardt begrafven i Jerusalem, när sina fäder uti Davids stad.

20. Ja nemmad wisid tedda ärra hoostega, ja tedda maeti Jerusalemma mahha ta wannematte jure Taweti liñna.

20. Jo kūną pargabeno ant žirgų Jeruzalėn ir palaidojo prie jo tėvų Dovydo mieste.

20. Und sie brachten ihn auf Rossen, und er ward begraben zu Jerusalem bei seinen Vätern in der Stadt Davids.

20. Puis on le transporta sur des chevaux, et il fut enseveli à Jérusalem avec ses pères, dans la cité de David.

20. Y trajéronle sobre caballos, y le sepultaron en Jerusalem en la ciudad de David con sus padres.

20 En zij brachten hem op paarden; en hij werd te Jeruzalem begraven, bij zijn vaderen, in de stad Davids.

20. Skąd przynieśli go na koniach, i pogrzebiony jest w Jeruzalemie z ojcami swymi, w mieście Dawidowem.

20. És visszahozták őt lovakon, és eltemetteték Jeruzsálemben, a Dávid városában az ő atyáival.

20 И привезли его на конях, и погребен он был в Иерусалиме с отцами своими в городе Давидовом.

20. І привезли його кіньми, й поховано його в Ерусалимі з отцями його в Давидовому городї.

21. Mutta koko Juudan kansa otti Asarjan, joka oli kuudentoista vuoden vanha, ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä Amasjan sijaan.

21. Ja koko Juudan kansa ottivat Asarian kuudentoistakymmenen ajastajan vanhana, ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä Amatsian siaan.

21. Ja coco Judan Canssa otit Azarian cuudentoistakymmenen ajastajan wanhana ja teit hänen Cuningaxi hänen Isäns Amasian siaan.

21 And all the people of Judah took Azariah, who was sixteen years old and made him king in the place of his father Amaziah.

21. And all the people of Judah took Azariah, which was sixteen years old, and made him king instead of his father Amaziah.

21. Og alt Judas Folk tog Asaria, men han var seksten Aar gammel, og de gjorde ham til Konge i hans Fader Amazias Sted.

21. Och hela Juda folk togo Asaria, uti lians sextonde äre, och gjorde honom till Konung i hans faders Amazia stad.

21. Ja keik Juda rahwas wötsid Asarja (ja ta olli kuusteistkümmend aastat wanna) ja töstsid tedda kunningaks ta issa Amatsja assemele.

21. Tada visi Judo žmonės ėmė Azariją, kuriam buvo šešiolika metų, ir padarė savo karaliumi vietoje jo tėvo Amacijo.

21. Und das ganze Volk Juda's nahm Asarja in seinem sechzehnten Jahr und machten ihn zum König anstatt seines Vaters Amazja.

21. Alors tout le peuple de Juda prit Asaria, qui était âgé de seize ans, et on l'établit roi à la place d'Amatsia, son père.

21. Entónces todo el pueblo de Judá tomó a Azarías, que era de diez y seis años, e hiciéronle rey en lugar de Amasías su padre.

21 En het ganse volk van Juda nam Azaria (die nu zestien jaren oud was), en maakten hem koning in plaats van zijn vader Amazia.

21. A tak wziąwszy wszystek lud Judzki Azaryjasza, któremu było szesnaście lat, postanowili go królem na miejscu ojca jego Amazyjasza.

21. És az egész Júda népe vevé Azáriát, a ki tizenhat esztendős volt, és őt tette királylyá, az ő atyja, Amásia helyett.

21 И взял весь народ Иудейский Азарию, которому было шестнадцать лет, и воцарили его вместо отца его Амасии.

21. І взяв увесь нарід Юдейський Азарію, що йому було шіснайцять год віку, й зробили його царем намість отця його Амазії.

22. Hän linnoitti Eelatin ja palautti sen Juudalle, sittenkuin kuningas oli mennyt lepoon isiensä tykö.

22. Hän rakensi Elatin ja saatti sen jälleen Juudan alle, sitte kuin kuningas isäinsä kanssa nukkunut oli.

22. Hän rakensi Elathin ja saatti sen jällens Judan ala sijttecuin Cuningas hänen Isäins cansa nuckunut oli.

22 He built Elath and restored it to Judah, after the king slept with his fathers.

22. He built Elath, and restored it to Judah, after that the king slept with his fathers.

22. Han byggede Elath og bragte den igen til Juda, efter at Kongen laa hos sine Fædre.

22. Han byggde Elath, och fick det igen under Juda, sedan Konungen med hans fäder afsomnad var.

22. Temma ehhitas Elati ülles ja satis sedda jälle Juda kätte, pärrast kui kunningas ta issa sai maggama läinud omma wannemattega.

22. Jis sutvirtino Elatą ir sugrąžino jį Judui po to, kai karalius užmigo prie savo tėvų.

22. Er baute Elath und brachte es wieder zu Juda, nachdem der König mit seinen Vätern entschlafen war.

22. C'est lui qui rebâtit Élath, l'ayant reconquise pour Juda, après que le roi se fut endormi avec ses pères.

22. Este edificó a Elat, y la restituyó a Judá, después que el rey durmió con sus padres.

22 Die bouwde Elath, en bracht haar weder aan Juda, nadat de koning met zijn vaderen ontslapen was.

22. Ten pobudował Elat, i przywrócił je do Judy, gdy zasnął król z ojcami swymi.

22. Ő építé meg Elátot, [14†] a melyet visszavett Júdának azután, hogy a király elaludt az ő atyáival.

22 Он обстроил Елаф, и возвратил его Иуде, после того как царь почил с отцами своими.

22. Сей відбудував Елат і вернув його Юдеї, після того, як царь спочив із батьками своїми.

23. Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, viidentenätoista hallitusvuotena tuli Jerobeam, Jooaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa neljäkymmentä yksi vuotta.

23. Amatsian Joaksen pojan Juudan kuninkaan viidentenä vuonna toistakymmentä oli Jerobeam Joaksen poika Israelin kuningas Samariassa yhden ajastajan viidettäkymmentä,

23. WIidendenätoistakymmendenä Amasian Judan Cuningan Joaxen pojan wuonna oli Jerobeam Joaxen poica Israelin Cuningas Samarias yhden ajastajan wijdettäkymmendä.

23 In the fifteenth year of Amaziah the son of Joash king of Judah, Jeroboam the son of Joash King of Israel began to reign in Samaria, (and reigned) forty-one years.

23. In the fifteenth year of Amaziah the son of Joash king of Judah Jeroboam the son of Joash king of Israel began to reign in Samaria, and reigned forty and one years.

23. I Amazias, Joas's Søns, Judas Konges, femtende Aar blev Jeroboam, en Søn af Israels Konge Joas, Konge i Samaria, et og fyrretyve Aar.

23. Uti femtonde årena Amazia, Joas sons, Juda Konungs, vardt Jerobeam, Joas son, Konung öfver Israel i Samarien, ett och fyratio år,

23. Juda kunninga Joasi poia Amatsja wieteistkümnemal aastal sai Israeli kuñinga Joasi poeg Jarobeam kunningaks Samarias, ja olli ühhe aasta wietkümmend.

23. Jeroboamas, Izraelio karaliaus Jehoašo sūnus, pradėjo karaliauti Samarijoje penkioliktaisiais Judo karaliaus Amacijo, Jehoašo sūnaus, metais. Jis valdė keturiasdešimt vienerius metus.

23. Im fünfzehnten Jahr Amazjas, des Sohnes Joas, des Königs in Juda, ward Jerobeam, der Sohn des Joas, König über Israel zu Samaria einundvierzig Jahre;

23. La quinzième année d'Amatsia, fils de Joas, roi de Juda, Jéroboam, fils de Joas, devint roi sur Israël à Samarie, et il régna quarante et un ans.

23. El año quince de Amasías, hijo de Joas, rey de Judá, comenzó a reinar Jeroboam, hijo de Joas, sobre Israel en Samaria cuarenta y un años.

23 In het vijftiende jaar van Amazia, den zoon van Joas, den koning van Juda, werd te Samaria koning, Jerobeam, de zoon van Joas, koning van Israel, en regeerde een en veertig jaren.

23. Roku piętnastego Amazyjasza, syna Joaza, króla Judzkiego, królował Jeroboam, syn Joaza, króla Izraelskiego, w Samaryi czterdzieści lat i rok.

23. Amásiának, Joásnak, a Júda királya fiának tizenötödik esztendejétől fogva uralkodott Jeroboám, Joásnak, az Izráel királyának fia Samariában, negyvenegy esztendeig.

23 В пятнадцатый год Амасии, сына Иоасова, царя Иудейского, воцарился Иеровоам, сын Иоасов, царь Израильский, в Самарии, и царствовал сорок один год,

23. У пятнайцятому роцї Амазії Йоасенка, царя Юдейського, став Еробоам Йоасенко царем Ізраїлським у Самариї, та й царював сорок і один рік.

24. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

24. Ja teki pahaa Herran edessä, ja ei lakannut kaikista Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.

24. Ja teki paha HERran edes ja ei lacannut caikista Jerobeamin Nebathin pojan synneist joca Israelin saatti syndiä tekemän.

24 And he did what was evil in the sight of Jehovah. He did not depart from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, with which he made Israel to sin.

24. And he did that which was evil in the sight of the LORD: he departed not from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.

24. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne; han veg ikke fra nogen af Jeroboams, Nebats Søns, Synder, som han kom Israel til at synde med.

24. Och gjorde det ondt varför Herranom, och öfvergaf icke alla Jerobeams, Nebats sons, synder, den Israel kom till att synda.

24. Ja teggi kurja Jehowa silma ees, ei ta lahkund ärra ei ühhestki Nebati poia Jarobeami pattust, kes Israeli satis patto teggema.

24. Jis darė pikta Viešpaties akyse ir neatsitraukė nuo nuodėmių Nebato sūnaus Jeroboamo, kuris įtraukė Izraelį į nuodėmę.

24. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, und ließ nicht ab von den Sünden Jerobeams, des Sohnes Nebats, der Israel sündigen machte.

24. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel. Il ne se détourna d'aucun des péchés de Jéroboam, fils de Nébat, par lesquels il avait fait pécher Israël.

24. E hizo lo malo en ojos de Jehová, y no se apartó de todos los pecados de Jeroboam, hijo de Nabat, el que hizo pecar a Israel.

24 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN; hij week niet van alle zonden van Jerobeam, den zoon van Nebat, die Israel zondigen deed.

24. A czynił złe przed oczyma Paóskiemi, nie uchylając się od wszystkich grzechów Jeroboama, syn Nabatowego, który przywiódł do grzechu Izraela.

24. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt, mert Jeroboámnak, a Nébát fiának semmi bűnétől el nem távozott, a ki bűnbe ejtette az Izráelt.

24 и делал он неугодное в очах Господних: не отступал от всех грехов Иеровоама, сына Наватова, который ввел Израиля в грех.

24. І чинив він те, що не вгодне в очах Господнїх: не відцуравсь усїх гріхів Еробоама Набатенка, що довів до гріха Ізраїля.

25. Hän palautti entiselleen Israelin alueen, siitä, mistä mennään Hamatiin, aina Aromaan mereen saakka, sen sanan mukaan, jonka Herra, Israelin Jumala, oli puhunut palvelijansa, profeetta Joonan, Amittain pojan, kautta, joka oli kotoisin Gat-Heeferistä.

25. Hän otti Israelin maan rajat jälleen, Hematista hamaan kedon mereen asti, Herran Israelin Jumalan sanan jälkeen, jonka hän sanonut oli palveliansa, propheta Jonan, Amittain pojan kautta, joka oli GatHepheristä.

25. Hän otti Israelin maan rajat jällens Hemathist haman meren asti joca on sillä tasaisella kedolla HERran Israelin Jumalan sanan jälken jonga hän sanonut oli hänen palwelians Jonan Prophetan cautta Amithain pojan joca oli GathHepherist.

25 He restored the border of Israel from the entrance of Hamath to the sea of the Arabah, according to the word of Jehovah, the God of Israel, which he spoke by his servant Jonah the son of Amittai, the prophet, who was of Gath-hepher.

25. He restored the coast of Israel from the entering of Hamath unto the sea of the plain, according to the word of the LORD God of Israel, which he spake by the hand of his servant Jonah, the son of Amittai, the prophet, which was of Gathhepher.

25. Han indtog igen Israels Landemærke fra Hamath af indtil Havet ved den slette Mark efter Herren Israels Guds Ord, som han talte ved sin Tjener Jona, Amithajs Søn, den Profet, som var fra Gath-Hefer.

25. Men han tog igen Israels gränsor, ifrå Hamath allt intill hafvet, som ligger i hedmarkene, efter Herrans Israels Guds ord, som han sagt hade genom, sin tjenare Propheten Jona, Amitthai son, som var af GathHepher.

25. Temma satis jälle kätte Israeli raia, seält kust tullakse Amatist laggeda-ma merrest sadik, Jehowa Israeli Jummala sanna järrele, mis ta olli räkinud Amittai poia Jona omma sullase se prohweti läbbi, kes olli Kattewerist.

25. Jis atstatė Izraelio ribas nuo Hamato iki lygumos jūros pagal Viešpaties, Izraelio Dievo, žodį, kurį Jis paskelbė per savo tarną pranašą Joną, Amitajo sūnų, iš Get Hefero.

25. Er aber brachte wieder herzu das Gebiet Israels von Hamath an bis an das Meer, das im blachen Felde liegt, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch seinen Knecht Jona, den Sohn Amitthais, den Propheten, der von Gath-Hepher war.

25. C'est lui qui rétablit les frontières d'Israël, depuis l'entrée de Hamath jusqu'à la mer de la plaine, selon la parole que l'Éternel, Dieu d'Israël, avait prononcée par son serviteur Jonas, le prophète, fils d'Amitthaï, qui était de Gath-Hépher.

25. Este restituyó los términos de Israel desde la entrada de Emat, hasta la mar de la llanura, conforme a la palabra de Jehová Dios de Israel, la cual él había hablado por su siervo Jonás, hijo de Amati, profeta, que fué de Get de Ofer.

25 Hij bracht ook weder de landpale van Israel van den ingang van Hamath, tot aan de zee van het vlakke veld; naar het woord des HEEREN, des Gods van Israel, dat Hij gesproken had door den dienst van Zijn knecht Jona, den zoon van Amitthai, den profeet, die van Gath-hefer was.

25. Ten zasię przywrócił granice Izraelskie od wejścia do Emat aż do morza pustego, według słowa Pana, Boga Izraelskiego, które był wyrzekł przez sługę swego Jonasza, syna Amaty, proroka; który był z Gatefer.

25. Ő szerezte vissza az Izráel határát Emáthtól fogva a pusztasági tengerig, az Úrnak, Izráel Istenének beszéde szerint, a melyet szólott volt az ő szolgája, Jónás próféta, az Amittai fia által, [15†] a ki Gáth-Kéferből való volt.

25 Он восстановил пределы Израиля, от входа в Емаф до моря пустыни, по слову Господа Бога Израилева, которое Он изрек чрез раба СвоегоИону, сына Амафиина, пророка из Гафхефера,

25. Сей привернув гряницї Ізраїля від уходу в Емат аж до Степового моря, по слову Господньому, виреченому через слугу свого, пророка Йону Аматієнка з Гатхеферу;

26. Sillä Herra oli nähnyt Israelin ylen katkeran kurjuuden, kuinka kaikki tyynni menehtyivät eikä Israelilla ollut auttajaa.

26. Sillä Herra näki Israelin suuren viheliäisyyden, niin ettei ollut suljettua, eikä hylättyä, eikä auttajaa Israelissa.

26. Sillä HERra näki Israelin suuren wiheljäisyden nijn että ne suljetut ja hyljätyt olit myös pois ja ei yhtän auttajat ollut Israelis.

26 For Jehovah saw the affliction of Israel, that it was very bitter, for there was none shut up nor left at large, neither was there any helper for Israel.

26. For the LORD saw the affliction of Israel, that it was very bitter: for there was not any shut up, nor any left, nor any helper for Israel.

26. Thi Herren saa Israels Elendighed, som var saare bitter, ja at baade den bundne var intet, og den løsladte var intet, og at der var ingen Hjælper for Israel.

26. Ty Herren såg till Israels svåra jämmer, så att ock de innelyckte och igenlefde förgingos; och ingen hjelpare var i Israel.

26. Sest Jehowa näggi Israeli willetsust, et se wägga kibbe olli, ja otsas olli, mis kallis ja mis alw, ja abbimeest ei olnud Israelil.

26. Viešpats matė didelį Izraelio vargą, kad nebeliko nei vergų, nei laisvųjų ir kad nebuvo nė vieno, kas padėtų Izraeliui.

26. Denn der HERR sah an den elenden Jammer Israels, daß auch die Verschlossenen und Verlassenen dahin waren und kein Helfer war in Israel.

26. Car l'Éternel vit que l'affliction d'Israël était fort amère, et qu'il ne restait plus rien ni de ce qui est serré ni de ce qui est délaissé, et qu'il n'y avait personne qui aidât Israël.

26. Por cuanto Jehová miró la aflicción de Israel muy amarga, que ni había guardado ni desamparado, ni había quien diese ayuda a Israel.

26 Want de HEERE zag, dat de ellende van Israel zeer bitter was, en dat er geen opgeslotenen noch verlatenen waren, en dat Israel geen helper had.

26. Albowiem widział Pan utrapienie Izraelskie, im dalej tem większe, tak, że i więzieó, i opuszczony zniszczeni byli, a nie był, ktoby ratował Izraela.

26. Mert megtekintette [16†] az Úr az Izráel igen nagy nyomorúságát, hogy a berekesztetett és az elhagyatott is semmi és nincs senki, a ki az Izráelt megszabadítaná.

26 ибо Господь видел бедствие Израиля, весьма горькое, так что неоставалось ни заключенного, ни оставшегося, и не было помощника у Израиля.

26. Вбачав бо Господь злиднї Ізрайлеві, вельми гіркі, так що не зісталось нї зачиненого нї покинутого, а не було нїкого, хто б допоміг Ізраїлеві.

27. Herra ei ollut vielä sanonut, että hän oli pyyhkivä Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän vapautti heidät Jerobeamin, Jooaan pojan, kautta.

27. Ja Herra ei ollut sanonut tahtovansa pyyhkiä Israelin nimeä taivaan alta pois; mutta autti heitä Jerobeamin Joaksen pojan kautta.

27. Ja HERra ei ollut sanonut tahtowans pyhkiä Israelin nime taiwan alda pois mutta autti heitä Jerobeamin Joaxen pojan cautta.

27 And Jehovah did not say that he would blot out the name of Israel from under heaven, but he saved them by the hand of Jeroboam the son of Joash.

27. And the LORD said not that he would blot out the name of Israel from under heaven: but he saved them by the hand of Jeroboam the son of Joash.

27. Og Herren havde ikke sagt, at han vilde udslette Israels Navn under Himmelen; men han frelste dem ved Jeroboams, Joas's Søns, Haand.

27. Och Herren hade icke sagt, att han ville utskrapa Israels namn under himmelen; utan halp dem genom Jerobeam, Joas son.

27. Ja Jehowa es olle mitte räkinud, et ta tahtis Israeli nimme ärrakustutada taewa alt, ja satis neile abbi Joasi poia Jarobeami läbbi.

27. Viešpats nesakė, kad išnaikins Izraelio vardą nuo žemės paviršiaus, bet Jis išgelbėjo juos per Jehoašo sūnų Jeroboamą.

27. Und der HERR hatte nicht geredet, daß er wollte den Namen Israels austilgen unter dem Himmel, und half ihnen durch Jerobeam, den Sohn des Joas.

27. Or l'Éternel n'avait point parlé d'effacer le nom d'Israël de dessous les cieux; aussi les délivra-t-il par les mains de Jéroboam, fils de Joas.

27. Y Jehová no había aun determinado de raer el nombre de Israel debajo del cielo, por tanto los salvó por mano de Jeroboam, hijo de Joas.

27 En de HEERE had niet gesproken, dat Hij den naam van Israel van onder den hemel verdelgen zou; maar Hij verloste hen door de hand van Jerobeam, den zoon van Joas.

27. A nie rzekł był Pan, aby miał wygładzić imię Izraela, żeby nie zostało pod niebem: przetoż je wybawił przez rękę Jeroboama, syna Joazaowego.

27. És nem mondta azt az Úr, hogy az Izráel nevét eltörli az ég alól; annakokáért megszabadította [17†] őket Jeroboám, a Joás fia által.

27 И не восхотел Господь искоренить имя Израильтян из поднебесной,и спас их рукою Иеровоама, сына Иоасова.

27. І не схотїв Господь вигубити імя Ізрайлеве зпід небес, і поміг їм рукою Еробоама Йоасенка.

28. Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, kuinka hän kävi sotaa ja kuinka hän palautti Israelille Damaskosta ja Hamatista sen, mikä oli ollut Juudan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

28. Mitä enempi Jerobeamista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on, ja hänen väkevyydestänsä, kuinka hän sotinut on, ja kuinka hän otti Damaskun jälleen ja Hematin Juudalle Israelissa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

28. Mitä enämbi Jerobeamist sanomist on ja caikista cuin hän tehnyt on ja hänen wäkewydestäns cuinga hän sotinut on ja cuinga hän otti Damascun jällens ja Hemathin Judalle Israelis cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

28 Now the rest of the acts of Jeroboam and all that he did and his might, how he warred and how he recovered Damascus and Hamath, (which had belonged) to Judah, for Israel, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

28. Now the rest of the acts of Jeroboam, and all that he did, and his might, how he warred, and how he recovered Damascus, and Hamath, which belonged to Judah, for Israel, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

28. Men det øvrige af Jeroboams Handeler og alt det, som han gjorde, og hans Vælde, hvorledes han stred, og at han bragte Damaskus og Hamath, som havde tilhørt Juda, tilbage til Israel, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

28. Hvad nu mer af Jerobeam sägandes är, och allt det han gjort hafver, och hans magt, huru han stridt hafver, och huru han igenfick Damascon och Hamath till Juda i Israel, si, det är skrifvet i Israels Konungars Chrönico.

28. Ja mis weel tulleks Jarobeamist üttelda, ja keik mis ta teinud, ja temma wäggi, kuida ta söddinud, ja kuida temma Tamaskust ja Amati, mis Juda pärralt, Israeli kätte jälle saatnud; eks need asjad olle kirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

28. Visi kiti Jeroboamo darbai, jo galia, kovos, kaip jis sugrąžino Izraeliui Damaską ir Hamatą, yra aprašyta Izraelio karalių metraščių knygoje.

28. Was aber mehr von Jerobeam zu sagen ist und alles, was er getan hat, und seine Macht, wie er gestritten hat, und wie er Damaskus und Hamath wiedergebracht an Juda in Israel, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

28. Le reste des actions de Jéroboam, tout ce qu'il fit, la valeur avec laquelle il combattit, et comment il reconquit pour Israël Damas et Hamath de Juda, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

28. Y lo demás de los hechos de Jeroboam, y todas las cosas que hizo, y su valentía, y todas las guerras que hizo, y como restituyó a Judá en Israel a Damasco, y a Emat, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

28 Het overige nu der geschiedenissen van Jerobeam, en al wat hij gedaan heeft, en zijn macht, hoe hij gekrijgd heeft, en hoe hij Damaskus en Hamath, tot Juda behorende, aan Israel wedergebracht heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

28. A inne sprawy Jeroboamowe, i wszystko co czynił, i moc jego, którą walczył, i którą przywrócił Damaszek i Emat Judzkie Izraelowi, azaż tego nie zapisano w kronikach o królach Izraelskich?

28. Jeroboám egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei és az ő erőssége, hogy miképen hadakozott, és mi módon nyerte vissza Damaskust és a Júdához tartozó Hámátot az Izráelnek, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

28 Прочее об Иеровоаме и обо всем, что он сделал, и о мужественных подвигах его, как он воевал и как возвратил Израилю Дамаск и Емаф, принадлежавших Иуде, написано в летописи царей Израильских.

28. Инше про Еробоама й про все, що він чинив, і про хоробрі його дїї, як він воював, та й як вернув Ізраїлеві Дамаск і Емат, що належались Юдї, те прописано в книзї лїтописній царів Ізраїлських.

29. Ja Jerobeam meni lepoon isiensä, Israelin kuningasten, tykö. Ja hänen poikansa Sakarja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

29. Ja Jerobeam nukkui isäinsä, Israelin kuningasten kanssa; ja hänen poikansa Sakaria tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

29. Ja Jerobeam nuckui hänen Isäins Israelin Cuningasten cansa ja hänen poicans Sacharia tuli Cuningaxi hänen siaans.

29 And Jeroboam slept with his fathers, even with the kings of Israel and Zechariah his son reigned instead of him.

29. And Jeroboam slept with his fathers, even with the kings of Israel; and Zachariah his son reigned in his stead.

29. Og Jeroboam laa med sine Fædre, med Israels Konger, og hans Søn Sakaria blev Konge i hans Sted.

29. Och Jerobeam afsomnade med sina fäder, Israels Konungar; och hans son Zacharia vardt Konung i hans stad.

29. Ja Jarobeam läks maggama omma wannemattega Israeli kunningattega, ja ta poeg Sekarja sai kunningaks ta assemele.

29. Jeroboamas užmigo prie savo tėvų, Izraelio karalių, ir jo sūnus Zacharija karaliavo jo vietoje.

29. Und Jerobeam entschlief mit seinen Vätern, mit den Königen Israels. Und sein Sohn Sacharja ward König an seiner Statt.

29. Et Jéroboam s'endormit avec ses pères, les rois d'Israël; et Zacharie, son fils, régna à sa place.

29. Y durmió Jeroboam con sus padres los reyes de Israel, y reinó en su lugar Zacarías su hijo.

29 En Jerobeam ontsliep met zijn vaderen, met de koningen van Israel; en zijn zoon Zacharia werd koning in zijn plaats.

29. I zasnął Jeroboam z ojcami swymi, z królmi Izraelskimi, a królował Zacharyjasz, syn jego, miasto niego.

29. És elaluvék Jeroboám az ő atyáival, Izráel királyaival, és uralkodék az ő fia, Zakariás, ő helyette.

29 И почил Иеровоам с отцами своими, с царями Израильскими. И воцарился Захария, сын его, вместо него.

29. І спочив Еробоам із своїми отцями, з царями Ізраїлськими. І настав царем Захарія, син його, намість його.