10 luku

Jeehu hävittää Ahabin suvun ja tuhoaa Baalin palvelijat. Hasael valloittaa osan Israelin aluetta. Jeehun kuolema.

1. Mutta Ahabilla oli seitsemänkymmentä poikaa Samariassa. Ja Jeehu kirjoitti kirjeet ja lähetti ne Samariaan, Jisreelin päämiehille, vanhimmille ja Ahabin poikien holhoojille; hän kirjoitti näin:

1. Ja Ahabilla oli seitsemänkymmentä poikaa Samariassa. Ja Jehu kirjoitti kirjan ja lähetti Samariaan Jisreelin päämiesten tykö, ja vanhimpain ja Ahabin edustusmiesten tykö, näin:

1. JA Ahabilla oli seidzemenkymmendä poica Samarias. Ja Jehu kirjoitti kirjat ja lähetti Samariaan Jesreelin Caupungijn päämiesten tygö ja wanhimbain ja Ahabin edustosmiesten tygö näin:

1 Now Ahab had seventy sons in Samaria. And Jehu wrote letters and sent to Samaria, to the rulers of Jezreel, even the elders and to those who brought up (the sons of) Ahab, saying,

1. And Ahab had seventy sons in Samaria. And Jehu wrote letters, and sent to Samaria, unto the rulers of Jezreel, to the elders, and to them that brought up Ahab's children, saying,

1. Og Akab havde halvfjerdsindstyve Sønner i Samaria; og Jehu skrev Breve og sendte til Samaria, til de øverste i Jisreel, de Ældste, og til de af Akab indsatte Fosterfædre og lod sige:

1. Och Achab hade sjutio söner i Samarien; och Jehu skref bref, och sände till Samarien till de öfversta i Israels stad, till de äldsta, och Achabs förmyndare, hvilket så lydde:

1. Ja Ahabil olli seitsekümmend poega Samarias, ja Jeu kirjotas ramatud ja läkkitas Samaria nende wannematte Isreeli üllematte kätte, ja Ahabi laste kaswatajatte kätte ja ütles:

1. Ahabas turėjo septyniasdešimt sūnų Samarijoje. Jehuvas nusiuntė Samarijos miesto vyresniesiems ir Ahabo sūnų globėjams laiškus, kuriuose rašė:

1. Ahab aber hatte siebzig Söhne zu Samaria. Und Jehu schrieb Briefe und sandte sie gen Samaria, zu den Obersten der Stadt (Jesreel), zu den Ältesten und Vormündern Ahabs, die lauteten also:

1. Or il y avait à Samarie soixante-dix fils d'Achab. Et Jéhu écrivit des lettres et les envoya à Samarie, aux principaux chefs de Jizréel, aux anciens, et aux gouverneurs des enfants d'Achab, pour leur dire:

1. Y TENÍA Acab en Samaria setenta hijos: y escribió cartas Jehú, y enviólas a Samaria a los principales de Jezrael, a los ancianos, y a los ayos de Acab, diciendo:

1 Achab nu had zeventig zonen te Samaria; en Jehu schreef brieven, dewelke hij zond naar Samaria, tot de oversten van Jizreel, de oudsten, en tot de voedsterheren van Achab, zeggende:

1. A miał Achab siedmdziesiąt synów w Samaryi. I napisał Jehu list, a posłał go do Samaryi do książąt Jezreelskich, i do starszych i do tych, którzy wychowywali syny Achabowe, w te słowa:

1. Akhábnak pedig hetven fia volt Samariában. És levelet írt Jéhu, és elküldé azt Samariába Jezréel fejedelmeihez, a vénekhez, és az Akháb fiainak tútoraihoz, ilyen parancsolattal:

1 У Ахава было семьдесят сыновей в Самарии. И написал Ииуй письма,и послал в Самарию к начальникам Изреельским, старейшинам и воспитателям детей Ахавовых, такого содержания:

1. Ув Ахаба ж було сїмдесять синів у Самариї. І розписав Егуй листи та й послав у Самарию до зверхників Езреелських, і до значнїх людей та до опікунів синів Ахабових, такого змісту:

2. Kun tämä kirje tulee teille, joiden hallussa herranne pojat ovat ja joiden hallussa ovat sotavaunut, hevoset, varustettu kaupunki ja aseet,

2. Kuin tämä kirje tulee teidän tykönne, joiden tykönä teidän herranne pojat ovat, niin myös vaunut, hevoset, vahvat kaupungit ja sota-aseet,

2. Cosca nämät kirjat tulewat teidän tygön. Joiden tykönä teidän herran pojat owat waunut hewoiset wahwat Caupungit ja sotaaset.

2 And now as soon as this letter comes to you*, seeing your* master's sons are with you* and there are with you* chariots and horses, also a fortified city and armor,

2. Now as soon as this letter cometh to you, seeing your master's sons are with you, and there are with you chariots and horses, a fenced city also, and armour;

2. Og nu, naar dette Brev kommer til eder - efterdi eders Herres Sønner ere hos eder, og Vognene ere hos eder og Hestene, samt en fast Stad og Vaabnene -

2. När detta bref kommer till eder, när hvilkom edars herras söner äro, hans vagnar, hästar, faste städer och rustning;

2. Ni pea kui sesinnane ramat teie kätte saab, et teie issanda lapsed teie jures, ja söawankrid ja hobbosed teie jures on, ja tuggew lin ja söariistad teie kä.

2. ‘‘Gavę šitą laišką, visi, kurie turite savo valdovo sūnų, sustiprintą miestą, kovos vežimų ir ginklų,

2. Wenn dieser Brief zu euch kommt, bei denen eures Herrn Söhne sind und Wagen, Rosse, feste Städte und Rüstung,

2. Maintenant, dès que cette lettre vous sera parvenue, à vous qui avez avec vous les fils de votre maître, les chars, les chevaux, une ville forte, et les armes,

2. Luego en viniendo estas cartas a vosotros los que tenéis los hijos de vuestro señor, y los que tenéis carros y gente de a caballo, la ciudad pertrechada, y las armas;

2 Zo wanneer nu deze brief tot u zal gekomen zijn, dewijl de zonen van uw heer bij u zijn, ook de wagenen en de paarden bij u zijn, mitsgaders een vaste stad, en wapenen;

2. Skoro was dojdzie ten list, gdyż u was są synowie pana waszego, i u was wozy, i konie, i miasto obronne, i rynsztunek;

2. Mihelyt e levél hozzátok jut, a kiknél vannak a ti uratok fiai a szekerekkel, lovakkal, az erős városokkal és fegyverekkel együtt,

2 когда придет это письмо к вам, то, так как у вас и сыновья господина вашего, у вас же и колесницы, и кони, и укрепленный город, и оружие, –

2. Як прийде се письмо до вас, що маєте догляд над синами вашого пана й над його колесницями й кіньми, над утвердженими городами й зброєю,

3. niin valitkaa herranne pojista paras ja oikeamielisin ja asettakaa hänet isänsä valtaistuimelle ja sotikaa herranne suvun puolesta.

3. Niin valitkaat herranne pojista paras ja kelvollisin, ja asettakaat häntä isänsä istuimelle, ja sotikaat herranne huoneen puolesta.

3. Nijn walitcat teidän herran pojista paras ja kelwollisin ja asettacat händä hänen Isäns istuimelle ja soticat teidän herran huonen puolest.

3 look out for the best and fittest of your* master's sons and set him on his father's throne and fight for your* master's house.

3. Look even out the best and meetest of your master's sons, and set him on his father's throne, and fight for your master's house.

3. saa ser, hvem der er den bedste og den rette af eders Herre Sønner, og sætter ham paa hans Faders Trone og strider for eders Herres Hus!

3. Så ser till, hvilken bäst och likast är ibland edars herras söner, och sätter honom på hans faders stol, och strider för edars herras hus.

3. Siis wadage, kes se parrem ja öiglasem on teie issanda poegade seast, ja pange tedda temma issa aujärje peäle, ja söddige omma issanda suggu eest.

3. pasirinkite geriausią ir tinkamiausią iš savo valdovo sūnų, pasodinkite jį į tėvo sostą ir kariaukite už savo valdovo namus’‘.

3. so sehet, welcher der Beste und geschickteste sei unter den Söhnen eures Herrn, und setzet ihn auf seines Vaters Stuhl und streitet für eures Herrn Haus.

3. Voyez quel est parmi les fils de votre maître celui qui vous plaît et vous convient le mieux, mettez-le sur le trône de son père et combattez pour la maison de votre seigneur.

3. Mirád cual es el mejor, y el más recto de los hijos de vuestro señor, y ponédle en el trono de su padre: y peleád por la casa de vuestro señor.

3 Zo ziet naar den beste en gerechtigste van de zonen uws heren, zet dien op zijns vaders troon; en strijdt voor het huis uws heren.

3. Obierzcież najgodniejszego i najsposobniejszego z synów pana waszego, a posadźcie na stolicy ojca jego, i walczcie o dom pana waszego.

3. Nézzétek meg, melyik a legjobb és a legigazabb a ti uratok fiai közül, azt ültessétek az ő atyjának királyi székébe, és harczoljatok a ti uratok házáért.

3 выберите лучшего и достойнейшего из сыновей государя своего, и посадите на престол отца его, и воюйте за дом государя своего.

3. Так оберіть між синами вашого пана лучшого й з'угадлившого, посадїть його на батьковому престолї та й воюйте (проти мене) за дом вашого пана.

4. Mutta he peljästyivät kovin ja sanoivat: Katso, ne kaksi kuningasta eivät kestäneet hänen edessään, kuinka me kestäisimme?

4. Mutta he pelkäsivät sangen suuresti ja sanoivat: katso, kaksi kuningasta ei voineet seisoa hänen edessänsä: kuinka siis me seisoisimme?

4. Mutta he pelkäisit sangen suurest ja sanoit: cadzo hän on woittanut caxi Cuningast cuingast sijs me seisoisim händä wastan?

4 But they were exceedingly afraid and said, Behold, the two kings did not stand before him. How then will we stand?

4. But they were exceedingly afraid, and said, Behold, two kings stood not before him: how then shall we stand?

4. Men de frygtede saa meget og sagde: se, de to Konger kunde ikke staa sig for hans Ansigt, hvorledes ville vi da kunne staa os?

4. Men de fruktade sig ganska fast, och sade: Si, två Konungar hafva icke blifvit ståndande för honom; huru skulle vi då stå?

4. Ja nemmad kartsid üpris wägga ja ütlesid: Wata, kaks kunningast ei woinud ta wasto seista, kuida meie siis woime seista?

4. Bet jie labai nusigando ir sakė: ‘‘Du karaliai neatsilaikė prieš jį, kaip tad mes atsilaikysime?’‘

4. Sie aber fürchteten sich gar sehr und sprachen: Siehe, zwei Könige konnten ihm nicht widerstehen; wie wollen wir denn stehen?

4. Alors ils eurent une fort grande peur, et dirent: Voici, deux rois n'ont pu tenir devant lui; et nous, comment tiendrions-nous?

4. Y ellos hubieron gran temor, y dijeron: He aquí, dos reyes no pudieron resistirle, ¿cómo le resistiremos nosotros?

4 Doch zij vreesden gans zeer, en zeiden: Ziet, twee koningen bestonden niet voor zijn aangezicht, hoe zouden wij dan bestaan?

4. Ale się oni bardzo bojąc rzekli: Oto dwaj królowie nie ostali się przed nim, a jakoż my się ostoimy?

4. És megrettenének felette igen, és mondának: Ímé már két [1†] király nem maradhatott meg ő előtte, mimódon maradhatnánk hát mi meg?

4 Они испугались чрезвычайно и сказали: вот, два царя не устояли перед ним, как же нам устоять?

4. Вони ж полякались вельми та й кажуть: Коли два царі не встояли проти його, то як ми встоїмо?

5. Niin linnan päällikkö ja kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät Jeehulle sanan: Me olemme sinun palvelijoitasi; me teemme kaiken, mitä sinä meille määräät. Emme me tee ketään kuninkaaksi; tee, mitä tahdot.

5. Ja ne huoneen ja kaupungin haltiat, ja vanhimmat ja edustusmiehet lähettivät Jehun tykö, sanoen: me olemme sinun palvelias, me teemme kaikki, mitäs meille sanot: emme tee ketään kuninkaaksi: tee mitä sinulle kelpaa.

5. Ja ne huonen ja Caupungin haldiat ja wanhimmat ja edustosmiehet lähetit sanoman Jehulle: me olemme sinun palwelias me teem caicki mitäs meille sanot en me tee ketän Cuningaxi tee mitä sinulle kelpa.

5 And he who was over the household and he who was over the city, the elders also and those who brought up (the sons), sent to Jehu, saying, We are your servants and will do all that you will bid us. We will not make any man king. Do you what is good in your eyes.

5. And he that was over the house, and he that was over the city, the elders also, and the bringers up of the children, sent to Jehu, saying, We are thy servants, and will do all that thou shalt bid us; we will not make any king: do thou that which is good in thine eyes.

5. Og den, som var over Huset og den, som var over Staden, og de Ældste og Fosterfædrene sendte til Jehu og lode sige: Vi ere dine Tjenere, vi ville gøre alt det, som du siger til os, vi ville ingen gøre til Konge; gør det, som dig synes godt.

5. Och de som voro öfver huset, och öfver staden, och de äldste, och förmyndarena, sände bort till Jehu, och läto säga honom: Vi äre dine tjenare, vi vilje göra allt det du säger oss; vi vilje ingen göra till Konung; gör hvad dig täckes.

5. Ja kes se koia ülle olli, ja liñna üllem-pealik, ja need wannemad ja need laste kaswatajad läkkitasid Jeu jure ja ütlesid: Meie olleme so sullased ja tahhame keik tehja, mis sa meile ütled; meie ei tahha keddagi kunningaks tösta, te sinna, mis so melest hea.

5. Namų valdytojas, miesto valdytojas, vyresnieji ir sūnų globėjai pasiuntė Jehuvui tokį atsakymą: ‘‘Mes esame tavo tarnai ir visa, ką mums įsakysi, darysime. Nė vieno karaliumi nepaskirsime. Daryk, kaip tau patinka’‘.

5. Und die über das Haus und über die Stadt waren und die Ältesten und Vormünder sandten hin zu Jehu und ließen ihm sagen: Wir sind deine Knechte: wir wollen alles tun, was du uns sagst; wir wollen niemand zum König machen. Tue was dir gefällt.

5. Les préfets du palais et de la ville, et les anciens, et les gouverneurs des enfants envoyèrent donc dire à Jéhu: Nous sommes tes serviteurs. Nous ferons tout ce que tu nous diras. Nous ne ferons personne roi. Fais ce qu'il te semblera bon.

5. Y enviaron el mayordomo, y el presidente de la ciudad, y los ancianos, y los ayos, a Jehú, diciendo: Siervos tuyos somos; todo lo que nos mandares, haremos; y no elegiremos por rey a ninguno: mas tú harás lo que es bueno en tus ojos.

5 Die dan over het huis was, en die over de stad was, en de oudsten, en de voedsterheren zonden tot Jehu, zeggende: Wij zijn uw knechten, en al wat gij tot ons zeggen zult, zullen wij doen; wij zullen niemand koning maken; doe wat goed is in uw ogen.

5. A tak posłał ten, który był sprawcą domu, i ten, który był sprawcą miasta, i starsi, i ci, którzy wychowywali syny królewskie, do Jehu, mówiąc: Słudzyśmy twoi, a co nam rozkażesz, uczynimy. Nie postanowiemy króla żadnego; co dobrego jest w oczach twoich, czyó.

5. És elküldének mind a király házának, mind a városnak fejedelmei, és a vének és a tútorok Jéhuhoz, mondván: A te szolgáid vagyunk mi, valamit parancsolsz nékünk, azt cselekeszszük; mi senkit királylyá nem teszünk, a mi néked tetszik, azt cselekedjed!

5 И послал начальствующий над домом царским , и градоначальник, и старейшины, и воспитатели к Ииую, сказать: мы рабы твои, и что скажешь нам, то и сделаем; мы никого не поставим царем, что угодно тебе, то и делай.

5. От і послали палатнїй начальник і городовий гетьман вкупі з значними людьми й з опікунами таке посельство до Егуя: Ми кметї твої, і чинити мемо все, що нам звелиш; ми не можемо нїкого зробити царем; чини що тобі здається добрим.

6. Silloin hän kirjoitti heille toisen kirjeen, näin kuuluvan: Jos te olette minun puolellani ja kuulette minua, niin ottakaa herranne poikien päät ja tulkaa huomenna tähän aikaan minun luokseni Jisreeliin. Ne seitsemänkymmentä kuninkaan poikaa asuivat näet kaupungin ylimysten luona, jotka heitä kasvattivat.

6. Silloin kirjoitti hän heidän tykönsä toisen kirjan näin: jos te olette minun ja olette minulle kuuliaiset, niin ottakaat teidän herranne poikain päät ja tulkaat huomenna tällä aikaa minun tyköni Jisreeliin; ja oli niitä kuninkaan poikia, joita kaupungin ylimmäiset kasvattivat, seitsemänkymmentä miestä.

6. SIlloin kirjoitti hän heille toisen kirjan näin: jos te olet minun palweliani ja olet minulle cuuliaiset nijn ottacat teidän herran poicain päät ja tuocat huomena tällä aica minun tygöni Jesreelijn (oli myös nijtä Cuningan poikia joita Caupungin ylimmäiset caswatit seidzemenkymmendä miestä).

6 Then he wrote a letter the second time to them, saying, If you* are on my side and if you* will listen to my voice, take the heads of the men your* master's sons and come to me to Jezreel by tomorrow this time. Now the king's sons, being seventy persons, were with the great men of the city who reared them.

6. Then he wrote a letter the second time to them, saying, If ye be mine, and if ye will hearken unto my voice, take ye the heads of the men your master's sons, and come to me to Jezreel by to morrow this time. Now the king's sons, being seventy persons, were with the great men of the city, which brought them up.

6. Da skrev han et andet Brev til dem og lod sige: Dersom I ere mine og høre min Røst, saa tager Hovederne af Mændene, eders Herres Sønner, og kommer til mig i Morgen ved denne Tid til Jisreel. Men Kongens Sønner, halvfjerdsindstyve Mænd, vare hos de store i Staden, som fødte dem op.

6. Då skref han ett annat bref till dem; det lydde alltså: Ären I mine, och lyden mine röst, så tager hufvuden af de män edars herras söner, och förer dem i morgon bittida till mig i Jisreel. Och Konungssönerna voro sjutio män, och de ypperste i staden uppfödde dem.

6. Ja ta kirjotas teise ramato nende kätte ja ütles: Kui teie minno poolt ollete ja tahhate mo sanna kuulda, siis wötke nende meeste om̃a issanda poegade Pead ärra, ja tulge mo jure hom̃e sel aial Isreeli; ja kunninga poiad seitsekümmend meest ollid liñna üllematte jures, kes neid ülleskaswatasid.

6. Tada Jehuvas parašė jiems antrą laišką: ‘‘Jei jūs esate manieji ir klausysite manęs, paimkite savo valdovo sūnų galvas ir rytoj apie šitą laiką atneškite jas man į Jezreelį!’‘ Karaliaus sūnūs, septyniasdešimt vyrų, buvo miesto didžiūnų užauginti.

6. Da schrieb er den andern Brief an sie, der lautete also: So ihr mein seid und meiner Stimme gehorcht, so nehmet die Häupter von den Männern, eures Herrn Söhnen, und bringt sie zu mir morgen um diese Zeit gen Jesreel. (Der Söhne aber des Königs waren siebzig Mann, und die Größten der Stadt zogen sie auf.)

6. Il leur écrivit une seconde lettre, en ces termes: Si vous êtes pour moi, et si vous obéissez à ma voix, prenez les têtes des fils de votre maître, et venez vers moi, demain à cette heure, à Jizréel. Or les fils du roi, au nombre de soixante-dix, étaient chez les grands de la ville qui les élevaient.

6. Él entónces les escribió la segunda vez, diciendo: Si sois míos, y queréis obedecerme, tomád las cabezas de los varones, de los hijos de vuestro señor, y veníd mañana a estas horas a mí a Jezrael. Y los hijos del rey, setenta varones, estaban con los principales de la ciudad, que los criaban.

6 Toen schreef hij ten tweeden male tot hen een brief, zeggende: Zo gij mijn zijt, en gij naar mijn stem hoort, neemt de hoofden van de mannen, de zonen uws heren, en komt tot mij morgen omtrent dezen tijd naar Jizreel. (De zonen nu de konings, zeventig mannen, waren bij de groten stad, die hen opvoedden.)

6. I napisał do nich list drugi, mówiąc: Jeźliście moi, a głosu mego słuchacie, weźmijcież głowy synów pana waszego, a przyjdźcie do mnie jutro o tym czasie do Jezreel. A synów królewskich było siedmdziesiąt mężów u najprzedniejszych w mieście, którzy je wychowywali.

6. És írt nékik levelet másodszor is, mondván: Ha velem tartotok és az én beszédemre hallgattok, vegyétek fejöket a férfiaknak, a ti uratok fiainak, és jőjjetek hozzám holnap ilyenkor Jezréelbe. És a király fiai: hetven férfiú, és a város nagyjaival tartottak, a kik nevelték őket.

6 И написал он к ним письмо во второй раз такое: если вы мои и слову моему повинуетесь,то возьмите головы сыновей государя своего, и придите ко мне завтра в это время в Изреель.(Царских же сыновей было семьдесят человек; воспитывали их знатнейшие в городе.)

6. І пише він до них друге письмо, а в листї каже: Коли ви до мене прихиляєтесь і моїх наказів слухати готові, так беріте голови синів пана вашого та й прибувайте завтра о сїй добі до мене в Езреель. (Царських же синів було сїмдесять чоловіка, а виховували їх самі знатні в городї.)

7. Kun kirje tuli heille, ottivat he kuninkaan pojat ja tappoivat heidät, seitsemänkymmentä miestä, panivat heidän päänsä koreihin ja lähettivät ne Jeehulle Jisreeliin.

7. Kuin he saivat kirjan, ottivat he ne kuninkaan pojat ja tappoivat seitsemänkymmentä miestä, ja panivat niiden päät astioihin ja lähettivät ne hänen tykönsä Jisreeliin.

7. Cosca he sait kirjan otit he ne seidzemenkymmendä Cuningan poica ja tapoit ja heitit nijden päät astiaan ja lähetit ne hänen tygöns Jesreelijn.

7 And it happened, when the letter came to them, that they took the king's sons and killed them, even seventy persons and put their heads in baskets and sent them to him to Jezreel.

7. And it came to pass, when the letter came to them, that they took the king's sons, and slew seventy persons, and put their heads in baskets, and sent him them to Jezreel.

7. Og det skete, der Brevet kom til dem, da toge de Kongens Sønner og slagtede dem, halvfjerdsindstyve Mænd, og lagde deres Hoveder i Kurve og sendte dem til ham i Jisreel.

7. Då nu brefvet kom till dem, togo de Konungssönerna, och dråpo sjutio män, och lade deras hufvud i korgar, och sände dem till honom i Jisreel.

7. Ja se sündis, kui se ramat nende kätte sai, siis wötsid nem̃ad kunninga poiad ja tapsid ärra seitsekümmend meest, ja pannid nende Pead korwide sisse ja läkkitasid neid ta jure Isreeli.

7. Gavę šitą laišką, jie nužudė visus karaliaus sūnus, septyniasdešimt vyrų, ir, sudėję jų galvas į pintines, nusiuntė jas Jehuvui į Jezreelį.

7. Da nun der Brief zu ihnen kam, nahmen sie des Königs Söhne und schlachteten die siebzig Männer und legten ihre Häupter in Körbe und schickten sie zu ihm gen Jesreel.

7. Aussitôt donc que la lettre leur fut parvenue, ils prirent les fils du roi et égorgèrent ces soixante-dix hommes; et, ayant mis leurs têtes dans des paniers, ils les lui envoyèrent à Jizréel.

7. Y como las cartas llegaron a ellos, tomaron a los hijos del rey, y degollaron setenta varones, y pusieron sus cabezas en canastillos, y enviáronselas a Jezrael.

7 Het geschiedde dan, als die brief tot hen kwam, dat zij de zonen des konings namen, en zeventig mannen sloegen; en zij leiden hun hoofden in korven, die zij tot hem zonden naar Jizreel.

7. A gdy ich list doszedł, wziąwszy syny królewskie, pobili onych siedmdziesiąt mężów, a składłszy głowy ich do koszów, posłali je do niego do Jezreela.

7. És mikor a levél hozzájok jutott, vevék a király fiait, és megölték a hetven férfiút, és fejeiket kosarakba rakták, és ő hozzá küldték Jezréelbe.

7 Когда пришло к ним письмо, они взяли царских сыновей, и закололи их – семьдесят человек, и положили головы их в корзины, и послали к немув Изреель.

7. Як же прийшов до їх лист, взяли вони царських синів та й постинали всїх сїмдесять чоловіка, повкладали голови їх у коші та й послали йому в Езреель.

8. Ja sanansaattaja tuli ja ilmoitti hänelle sanoen: He ovat tuoneet kuninkaan poikien päät. Hän sanoi: Pankaa ne kahteen roukkioon portin oven edustalle huomiseen saakka.

8. Ja sanoma saatettiin hänelle, että he ovat tuoneet kuninkaan poikain päät tänne. Hän vastasi: asettakaat ne kahteen roukkioon aamuun asti, kaupungin portin eteen.

8. Ja sanoma saatettin hänelle että he owat tuonet Cuningan poicain päät tänne. Han wastais: asettacat ne cahteen rouckioon amun asti Caupungin portin eteen.

8 And a messenger came and told him, saying, They have brought the heads of the king's sons. And he said, Lay you* them in two heaps at the entrance of the gate until the morning.

8. And there came a messenger, and told him, saying, They have brought the heads of the king's sons. And he said, Lay ye them in two heaps at the entering in of the gate until the morning.

8. Og der Budet kom og gav ham det til Kende og sagde: De have bragt Kongens Sønners Hoveder hid, da sagde han: Lægger dem i to Hobe ved Indgangen til Porten indtil i Morgen!

8. Och då bådet kom, och bådade honom det, och sade: De hafva fört hit Konungssönernas hufvud; sade han: Lägger dem i två hopar för stadsporten, intill morgons.

8. Ja se Käsk tulli, ja andis temmale teäda ja ütles: Nemmad on kunninga poegade Pead tonud; ja temma ütles: Pange neid kahte hunnikusse wärrawa tahha homseks.

8. Pasiuntinys jam pranešė: ‘‘Atnešė karaliaus sūnų galvas’‘. Jis įsakė: ‘‘Sukraukite jas į dvi krūvas vartų įėjime ir palikite iki ryto’‘.

8. Und da der Bote kam und sagte es ihm an und sprach: Sie haben die Häupter der Königskinder gebracht, sprach er: Legt sie auf zwei Haufen vor die Tür am Tor bis morgen.

8. Et le messager vint le lui annoncer, en disant: On a apporté les têtes des fils du roi. Jéhu dit: Mettez-les en deux monceaux à l'entrée de la porte, jusqu'au matin.

8. Y vino un mensajero que le dió las nuevas, diciendo: Traido han las cabezas de los hijos del rey. Y él dijo: Ponédlas en dos montones a la entrada de la puerta hasta la mañana.

8 En er kwam een bode, en boodschapte hem, zeggende: Zij hebben de hoofden van de zonen des konings gebracht. En hij zeide: Legt ze in twee hopen, aan de deur der poort, tot morgen.

8. I przyszedł poseł, który mu oznajmił, mówiąc: Przyniesiono głowy synów królewskich. A on rzekł: Składźcie je na dwie kupie u wejścia bramy aż do poranku.

8. És mikor odaérkezett a követ, és bejelenté néki, mondván: Elhozták a király fiainak fejeit, monda: Rakjátok két rakásba azokat a kapu előtt reggelig.

8 И пришел посланный, и донес ему, и сказал: принесли головы сыновей царских. И сказал он: разложите их на две груды у входа в ворота, до утра.

8. Як звістив йому посланець, що принесли голови царських синів, повелїв він: Зложіть їх у дві купи перед ввіходом у ворота, до ранку.

9. Ja aamulla hän meni ulos, asettui siihen ja sanoi kaikelle kansalle: Te olette syyttömät. Katso, minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja tappanut hänet; mutta kuka on surmannut kaikki nämä?

9. Kuin hän aamulla meni ulos, seisoi hän ja sanoi kaikelle kansalle: te olette oikiat: katso, minä olen liiton tehnyt herraani vastaan ja tappanut hänen; mutta kuka siis nämät kaikki tappanut on?

9. Cosca hän amulla meni ulos seisoi hän ja sanoi caikellen Canssalle: te tahdotte teillen oikeutta cadzo minä olen lijton tehnyt minun Herrani wastan ja tappanut hänen mutta cuca sijs nämät caicki tappanut on?

9 And it happened in the morning, that he went out and stood and said to all the people, You* are righteous. Behold, I conspired against my master and killed him. But who killed* all these?

9. And it came to pass in the morning, that he went out, and stood, and said to all the people, Ye be righteous: behold, I conspired against my master, and slew him: but who slew all these?

9. Og det skete om Morgenen, der han gik ud og stod der, da sagde han til alt Folket: I ere retfærdige! se, jeg har gjort et Forbund imod min Herre og slaaet ham ihjel; men hvo har slaget alle disse?

9. Och om morgonen, när han utgick, trädde han dit, och sade till allt folket: Ären I rättvise? Si, hafver jag gjort ett förbund emot min herra, och dräpit honom; ho hafver då slagit alla dessa?

9. Ja se sündis hom̃iko, et ta wäljaläks ja jäi seisma ja ütles keige rahwa wasto: Kas teie ollete öiged? wata, ma ollen sallaja nou piddanud omma issanda wasto ja tedda ärratapnud, agga kes on keik needsinnatsed mahhalönud?

9. Rytą Jehuvas, išėjęs ir atsistojęs prie vartų, kalbėjo visiems žmonėms: ‘‘Jūs esate nekalti. Aš padariau sąmokslą prieš savo valdovą ir jį nužudžiau. Bet kas nužudė šituos?

9. Und des Morgens, da er ausging, trat er dahin und sprach zu allem Volk: Ihr seid ja gerecht. Siehe, habe ich wider meinen Herrn einen Bund gemacht und ihn erwürgt, wer hat denn diese alle geschlagen?

9. Et le matin il sortit; et, se présentant, il dit à tout le peuple: Vous êtes justes! Voici, j'ai conspiré contre mon maître, et je l'ai tué; mais qui a frappé tous ceux-ci?

9. Venida la mañana él salió, y estando en pié dijo a todo el pueblo: Vosotros sois justos, y, he aquí, yo he conspirado contra mi señor, y le he muerto: mas, ¿quién muerto ha todos estos?

9 En het geschiedde des morgens, toen hij uitging, dat hij stil stond, en tot al het volk zeide: Gij zijt rechtvaardig. Ziet, ik heb een verbintenis gemaakt tegen mijn heer, en heb hem doodgeslagen; en wie heeft alle deze geslagen?

9. A gdy rano wyszedł, stanął, i rzekł do wszystkiego ludu: Sprawiedliwiście wy. Otom się ja sprzysiągł przeciwko panu memu, i zabiłem go; ale te wszystkie któż pobił?

9. És mikor reggel kiment, megállott, és monda az egész népnek: Ti igazak vagytok. Ímé az én uram ellen én ütöttem pártot és én öltem meg őt; de ki ölte meg mind ezeket?

9 Поутру он вышел, и стал, и сказал всему народу: вы невиновны. Вот я восстал против государя моего и умертвил его, а их всех кто убил?

9. Рано вранцї вийшов він та й промовив до всього люду: Ви безвинні. Я, правда, вчинив заговір проти мого пана та й убив його, хто ж повбивав оцїх усїх?

10. Tietäkää siis, ettei ainoakaan Herran sana, jonka Herra on puhunut Ahabin sukua vastaan, varise maahan. Herra on tehnyt, minkä hän on puhunut palvelijansa Elian kautta.

10. Niin tietäkäät nyt, ettei yksikään Herran sana, jonka Herra puhunut on Ahabin huoneesta, ole turhaksi tullut: ja Herra teki niinkuin hän puhunut oli palveliansa Elian kautta.

10. Josta te ymmärrätte ettei yxikän HERran sana jonga HERra puhunut on Ahabin huonest ole turhaxi tullut. Ja HERra teki nijncuin hän puhunut oli hänen palwelians Elian suun cautta.

10 Know now that there will fall to the earth nothing of the word of Jehovah, which Jehovah spoke concerning the house of Ahab, for Jehovah has done what he spoke by his servant Elijah.

10. Know now that there shall fall unto the earth nothing of the word of the LORD, which the LORD spake concerning the house of Ahab: for the LORD hath done that which he spake by his servant Elijah.

10. Vider nu, at der er ikke eet af Herrens Ord, som Herren har talt over Akabs Hus, faldet til Jorden; thi Herren har gjort, som han talte ved sin Tjener Elias.

10. Så må I ju se, att intet Herrans ord är på jordena fallet, som Herren talat hafver emot Achabs hus; och Herren hafver gjort såsom han talat hafver genom sin tjenare Elia.

10. Moistke nüüd, et # ühtegi polle Jehowa sannast mahha langenud, mis Jehowa Ahabi sou wasto räkinud, ja Jehowa on teinud, mis ta omma sullase Elia läbbi räkinud.

10. Žinokite, kad nė vienas Viešpaties žodis nekris į žemę, ką Viešpats kalbėjo apie Ahabo namus. Dabar Viešpats įvykdė, ką kalbėjo per savo tarną Eliją’‘.

10. So erkennet ihr ja, daß kein Wort des HERRN ist auf die Erde gefallen, das der HERR geredet hat wider das Haus Ahab; und der HERR hat getan, wie er geredet hat durch seinen Knecht Elia.

10. Sachez maintenant qu'il ne tombera rien à terre de la parole de l'Éternel, que l'Éternel a prononcée contre la maison d'Achab, et que l'Éternel a fait ce qu'il avait dit par son serviteur Élie.

10. Sabéd ahora que de la palabra de Jehová, que habló sobre la casa de Acab, nada caerá en tierra: y que Jehová ha hecho lo que dijo por su siervo Elías.

10 Weet nu, dat niets van het woord des HEEREN, hetwelk de HEERE tegen het huis van Achab gesproken heeft, zal op de aarde vallen; want de HEERE heeft gedaan, wat Hij door den dienst van Zijn knecht Elia gesproken heeft.

10. Wiedzcież teraz, że nie upadło próżno żadne z słów Paóskich na ziemię, które mówił Pan przeciwko domowi Achabowemu, gdyż uczynił Pan, co był powiedział przez sługę swego Elijasza.

10. Azért vegyétek eszetekbe ebből, hogy az Úrnak beszédéből egyetlen egy sem esik a földre, a mit az Úr az Akháb háza ellen szólott, és az Úr véghezvitte, a [2†] mit az ő szolgája, Illés által mondott.

10 Знайте же теперь, что не падет на землю ни одно слово Господа,которое Он изрек о доме Ахава; Господь сделал то, что изрек чрез рабаСвоего Илию.

10. Оце ж зрозумійте, що з слова Господнього, яке виповів Господь проти дому Ахабового, не впало нї одно на землю; Господь виповнив те, що вирік через слугу свого Ілию.

11. Sitten Jeehu surmasi kaikki, jotka olivat Ahabin suvusta jäljellä Jisreelissä, sekä kaikki hänen ylimyksensä, uskottunsa ja pappinsa, päästämättä pakoon ainoatakaan.

11. Niin hävitti Jehu kaikki ne jotka Ahabin huoneesta olivat jääneet Jisreelissä: kaikki hänen ylimmäisensä, ja hänen ystävänsä, ja hänen pappinsa, niin ettei hän yhtäkään heistä jättänyt;

11. Näin häwitti Jehu ne cuin Ahabin huonest olit jäänet Jesreelijn caicki hänen suurens ystäwäns ja Pappins nijn ettei yxikän heistä jäänyt.

11 So Jehu killed* all who remained of the house of Ahab in Jezreel and all his great men and his familiar friends and his priests, until he left to him none remaining.

11. So Jehu slew all that remained of the house of Ahab in Jezreel, and all his great men, and his kinsfolks, and his priests, until he left him none remaining.

11. Saa ihjelslog Jehu alle, som vare overblevne af Akabs Hus i Jisreel og alle hans store Mænd og hans Kyndinger og hans Præster, indtil han ikke levnede ham een tilovers.

11. Alltså slog Jehu alla dem som qvare voro af Achabs hus i Jisreel, alla hans yppersta, hans vänner, och hans Prester, tilldess icke en var qvar;

11. Ja Jeu löi mahha keik, mis Ahabi soust üllejänud Isreeli, ja keik ta üllemad, ja temma tutwad ja ta preestrid, senni kui ta temmale ei suggugi jällejätnud.

11. Jehuvas išžudė visus, kas liko iš Ahabo namų Jezreelyje, visus jo didžiūnus, patikėtinius ir kunigus; nė vieno nepaliko gyvo.

11. Also schlug Jehu alle übrigen vom Hause Ahab zu Jesreel, alle seine Großen, seine Verwandten und seine Priester, bis daß ihm nicht einer übrigblieb;

11. Jéhu fit aussi mourir tous ceux qui restaient de la maison d'Achab à Jizréel, tous ses grands, ses familiers et ses principaux officiers, jusqu'à ne lui laisser personne de reste.

11. Y mató Jehú a todos los que habían quedado de la casa de Acab en Jezrael, y a todos sus príncipes, y a todos sus familiares, y sus sacerdotes, que no le quedó ninguno.

11 Daartoe sloeg Jehu al de overgeblevenen van het huis van Achab te Jizreel, en al zijn groten, en zijn bekenden, en zijn priesteren; totdat hij hem geen overigen liet overblijven.

11. A tak pobił Jehu wszystkie, którzy pozostali z domu Achabowego w Jezreelu, i wszystkie najprzedniejsze jego, i przyjaciele jego, i kapłany jego, tak iż nie zostawił po nim żadnego żywego.

11. Azután levágá Jéhu mindazokat, a kik megmaradtak volt az Akháb házából Jezréelben, és minden főemberét, egész rokonságát és minden papját, míg csak ki nem irtotta [3†] a maradékát is.

11 И умертвил Ииуй всех оставшихся из дома Ахава в Изрееле, и всехвельмож его, и близких его, и священников его, так что не осталось от него ни одного уцелевшего.

11. І повбивав Егуй усїх, що зоставались іще від дому Ахабового в Езреелї вкупі з його великими панами, з його приятелями й з його жерцями, так що нї один не остався.

12. Sitten hän nousi ja lähti Samariaan; mutta tullessaan paimenten Beet-Eekediin, joka on tien varrella,

12. Ja nousi ja matkusti Samariaan, ja kuin hän tuli paimenten majan tykö, joka oli hänen tiessänsä,

12. JA nousi ja matcusti Samariaan ja cosca hän tuli paimenden majan tygö joca oli hänen tiesäns.

12 And he arose and departed and went to Samaria. And as he was at the shearing-house of the shepherds in the way,

12. And he arose and departed, and came to Samaria. And as he was at the shearing house in the way,

12. Og han gjorde sig rede og drog hen og kom til Samaria. Og der han var ved Hyrdernes Beth-Eked paa Vejen,

12. Och stod upp, och drog bort till Samarien. Men i vägen var ett herdahus.

12. Ja ta wöttis kätte ja tulli ärra, et ta piddi Samaria minnema; kui ta olli karjaste nido hone jures, tee äres,

12. Po to jis ėjo į Samariją. Pakelyje, prie piemenų namų,

12. und machte sich auf, zog hin und kam gen Samaria. Unterwegs aber war ein Hirtenhaus.

12. Puis il se leva et prit le chemin de Samarie. Et, comme il était près d'une maison de bergers, sur le chemin,

12. Y levantóse de allí, y vino a Samaria: y llegando él a una casa de trasquiladura de pastores en el camino.

12 En hij maakte zich op, en toog heen en ging naar Samaria; en zijnde te Beth-heked der herderen, op den weg,

12. Potem wstawszy odszedł, i pojechał do Samaryi. A gdy był a domu, gdzie pasterze strzygali owce na drodze,

12. És felkelvén, elindult és elment Samariába. De útközben volt a pásztorok juhnyíró háza.

12 И встал, и пошел, и пришел в Самарию. Находясь на пути при Беф-Екеде пастушеском,

12. І рушив він і пійшов у Самарию. По дорозї коло Бет-Екеда пастушого

13. Jeehu kohtasi Ahasjan, Juudan kuninkaan, veljet ja kysyi: Keitä te olette? He vastasivat: Me olemme Ahasjan veljiä ja menemme tervehtimään kuninkaan poikia ja kuninkaan äidin poikia.

13. Löysi Jehu siinä Ahasian Juudan kuninkaan veljet ja sanoi niille: mitkä te olette? He vastasivat: me olemme Ahasian veljet ja menemme tervehtimään kuninkaan ja kuningattaren poikia.

13. Löysi Jehu sijnä Ahasian Judan Cuningan weljet ja sanoi nijlle: mitkä te oletta? he wastaisit: me olem Ahasian weljet ja menem terwettämän Cuningan ja Drotningin poikia.

13 Jehu met with the brothers of Ahaziah king of Judah and said, Who are you*? And they answered, We are the brothers of Ahaziah and we go down to salute the sons of the king and the sons of the queen.

13. Jehu met with the brethren of Ahaziah king of Judah, and said, Who are ye? And they answered, We are the brethren of Ahaziah; and we go down to salute the children of the king and the children of the queen.

13. da traf Jehu paa Ahasias, Judas Konges, Brødre og sagde: Hvem ere I? og de sagde: Vi ere Ahasias Brødre og fare ned for at hilse paa Kongens Børn og Dronningens Børn.

13. Der råkade Jehu vid Ahasia, Juda Konungs, bröder, och sade: Ho ären I? De sade: Vi äre Ahasia bröder, och drage ned till att helsa Konungens barn, och Drottningenes barn.

13. Siis leidis Jeu Juda kunninga Ahasja wennad ja ütles: Kes teie ollete? ja nemmad ütlesid: Meie olleme Ahasja wennad ja lähhäme alla watama, kas kunninga poegade ja kunninga emmanda poegade kässi hästi käib.

13. Jehuvas sutiko Judo karaliaus Ahazijo brolius ir klausė: ‘‘Kas jūs esate?’‘ Jie atsakė: ‘‘Mes esame Ahazijo broliai, atėjome aplankyti karaliaus sūnų ir karalienės sūnų’‘.

13. Da traf Jehu an die Brüder Ahasjas, des Königs Juda's, und sprach: Wer seid ihr? Sie sprachen: Wir sind Brüder Ahasjas und ziehen hinab, zu grüßen des Königs Kinder und der Königin Kinder.

13. Jéhu rencontra les frères d'Achazia, roi de Juda, et leur dit: Qui êtes-vous? Ils répondirent: Nous sommes les frères d'Achazia. Nous descendons pour saluer les fils du roi et les fils de la reine.

13. Halló allí a los hermanos de Ocozías, rey de Judá, y díjoles: ¿Quién sois vosotros? Y ellos dijeron: Somos hermanos de Ocozías, y habemos venido a saludar a los hijos del rey, y a los hijos de la reina.

13 Vond Jehu de broederen van Ahazia, den koning van Juda, en hij zeide: Wie zijt gijlieden? En zij zeiden: Wij zijn de broederen van Ahazia, en zijn afgekomen, om de zonen des konings en de zonen der koningin te groeten.

13. Tedy Jehu znalazł u braci Ochozyjasza króla Judzkiego, i rzekł: Któście wy? I odpowiedzieli: Braciaśmy Ochozyjaszowi, a idziemy, abyśmy pozdrowili syny królewskie, i syny królowej.

13. És itt Akháziának, [4†] a Júda királyának atyjafiaira talált Jéhu, és monda: Kik vagytok? És felelének azok: Akházia atyjafiai vagyunk, és alájöttünk, hogy köszöntsük a király gyermekeit és a királyné fiait.

13 встретил Ииуй братьев Охозии, царя Иудейского, и сказал: кто вы? Они сказали: мы братья Охозии, идем узнать о здоровье сыновей царя и сыновей государыни.

13. Наткнувсь Егуй на братів Охозії, царя Юдиного, й спитав: Хто ви такі? Відказали вони: Ми брати Охозії, й прибули розвідати про здоровлє синів царських та синів царицї.

14. Hän sanoi: Ottakaa nämä elävinä kiinni. Ja he ottivat heidät elävinä kiinni ja tappoivat heidät ja heittivät Beet-Eekedin vesisäiliöön, neljäkymmentä kaksi miestä. Hän ei jättänyt heistä eloon ainoatakaan.

14. Ja hän sanoi: ottakaa heitä elävinä kiinni; ja he ottivat heidät elävinä kiinni, ja tappoivat paimenten majan kaivon tykönä kaksi miestä viidettäkymmentä, niin ettei hän heistä yhtäkään jättänyt.

14. Ja hän sanoi: ottacat heitä eläwänä kijnni ja he otit heidän kijnni ja tapoit paimenden majan caiwon tykönä neljä miestä wijdettäkymmendä nijn ettei yxikän eläwänä pääsnyt.

14 And he said, Take them alive. And they took them alive and killed them at the pit of the shearing-house, even forty-two men; neither did he leave any of them.

14. And he said, Take them alive. And they took them alive, and slew them at the pit of the shearing house, even two and forty men; neither left he any of them.

14. Da sagde han: Griber dem levende, og de grebe dem levende; og de slagtede dem ved Grøften ved Beth-Eked, to og fyrretyve Mænd, og man lod ikke een Mand blive tilovers af dem.

14. Han sade: Griper dem lefvande. Och de grepo dem lefvande, och dråpo dem vid brunnen när herdahuset, två och fyratio män; och lät icke en af dem slippa.

14. Ja ta ütles: Wötke neid ellawalt kinni; ja nemmad wötsid neid ellawalt kinni ja tapsid neid ärra seäl lammaste nido hone kaewo jures, kaks meest wietkümmend, ja ta ei jätnud neist ei ühteainust jälle.

14. Jehuvas įsakė suimti juos gyvus. Jie suėmė juos ir nužudė prie Bet Ekedo šulinio keturiasdešimt du vyrus; nė vieno nepaliko gyvo.

14. Er aber sprach: Greifet sie lebendig! Und sie griffen sie lebendig und schlachteten sie bei dem Brunnen am Hirtenhaus, zweiundvierzig Mann, und ließen nicht einen von ihnen übrig.

14. Alors il dit: Saisissez-les vifs! Ainsi on les saisit vifs, et on les égorgea, au nombre de quarante-deux, à la citerne de la maison des bergers; et on n'en laissa pas subsister un seul.

14. Entónces él dijo: Prendédlos vivos. Y después que los tomaron vivos, los degollaron junto al pozo de la casa de la trasquiladura, cuarenta y dos varones, que ninguno de ellos dejó.

14 Toen zeide hij: Grijpt hen levend. En zij grepen hen levend; en zij sloegen hen bij den bornput van Beth-heked, twee en veertig mannen, en hij liet niet een van hen over.

14. Tedy rzekł: Pojmajcie je żywo. I pojmali je żywo, i pobili je u studni onegoż domu, gdzie strzygano owce, czterdziestu i dwóch mężów, i nie zostawił żadnego z nich.

14. Ő pedig monda: Fogjátok meg őket elevenen. És megfogták őket elevenen, és megölték őket a juhnyíróház kútja mellett, negyvenkét férfiút; és egyetlen egyet sem hagyott meg közülük.

14 И сказал он: возьмите их живых. И взяли их живых, и закололи их – сорок два человека, при колодезе Беф-Екеда, и не осталось из них ни одного.

14. І повелїв: спіймайте їх живцем. І спіймали їх живцем та й повбивали - сорок і два чоловіка при колодязї Бет-Екеда, й не зісталось із них нї одного.

15. Kun hän sitten lähti sieltä, kohtasi hän Joonadabin, Reekabin pojan, joka tuli häntä vastaan. Ja hän tervehti häntä ja sanoi hänelle: Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan, kuin minun sydämeni on sinua kohtaan? Joonadab vastasi: On. — Jos niin on, niin lyö kättä minun kanssani. Ja hän löi kättä, ja hän otti hänet vaunuihinsa.

15. Ja kuin hän sieltä vaelsi, löysi hän Jonadabin Rekabin pojan, joka häntä kohtasi, tervehti häntä ja sanoi hänelle: onko sinun sydämes vilpitöin, niinkuin minun sydämeni on sinun sydämes kanssa? Jonadab vastasi: on niinkin. Jos niin on, (sanoi hän) niin ojenna kätes tänne; ja hän ojensi kätensä ja hän asetti hänen istumaan sivuunsa vaunuihin,

15. JA cosca hän sijtä waelsi löysi hän Jonadabin Rechabin pojan joca händä cohtais terwetti ja sanoi: ongo sinun sydämes wilpitöin nijncuin minun sydämen on sinun sydämes cansa? Jonadab wastais: on nijngin. Hän sanoi jällens: ojenna kätes tänne ja hän ojensi kätens ja andoi kättä ja asetti sijtte istuman waunuin hänen siwuns.

15 And when he was departed from there, he came upon on Jehonadab the son of Rechab coming to meet him. And he saluted him and said to him, Is your heart right, as my heart is with your heart? And Jehonadab answered, It is. If it be, give me your hand. And he gave him his hand and he took him up to him into the chariot.

15. And when he was departed thence, he lighted on Jehonadab the son of Rechab coming to meet him: and he saluted him, and said to him, Is thine heart right, as my heart is with thy heart? And Jehonadab answered, It is. If it be, give me thine hand. And he gave him his hand; and he took him up to him into the chariot.

15. Og der han drog derfra, da traf han Jonadab, Rekabs Søn, som mødte ham og velsignede ham, og han sagde til ham: Mon dit Hjerte er oprigtigt, som mit Hjerte imod dit Hjerte og Jonadab sagde: Det er. Er det saa, da giv mig din Haand; og han gav ham sin Haand, og han lod ham stige op til sig i Vognen.

15. Och då han drog dädan, fann han Jonadab, Rechabs son, den honom mötte, och helsade honom, och sade till honom: Är ditt hjerta rätt, såsom mitt hjerta med dino hjerta? Jonadab sade: Ja. Är det så, sade han, så räck mig dina hand. Och han räckte honom sina hand; och han lät honom sitta uppe när sig på vagnen;

15. Ja ta läks seält ärra ja leidis Rekabi poia Jonadabi ennese wasto tullemast, ja terretas tedda ja ütles ta wasto: Ons so südda öiglane, nenda kui mo südda on sinno süddame wasto? ja Jonadab ütles: On jah! nenda on, anna siis omma kät; ja ta andis omma kät ja laskis tedda ennese jure tölda astuda.

15. Pasitraukęs iš ten, jis sutiko Rechabo sūnų Jehonadabą. Jis jį pasveikino ir klausė: ‘‘Ar tavo širdis nusiteikusi, kaip ir mano širdis dėl tavęs?’‘ Jehonadabas atsakė: ‘‘Taip’‘. Jehuvas tarė: ‘‘Jei taip, tai duok ranką’‘. Jam padavus ranką, Jehuvas padėjo jam įlipti į savo vežimą

15. Und da er von dannen zog, fand er Jonadab, den Sohn Rechabs, der ihm begegnete. Und er grüßte ihn und sprach zu ihm: Ist dein Herz richtig wie mein Herz mit deinem Herzen? Jonadab sprach: Ja. Ist's also, so gib mir deine Hand! Und er gab ihm seine Hand! Und er ließ ihn zu sich auf den Wagen sitzen

15. Étant parti de là, il rencontra Jonadab, fils de Récab, qui venait au-devant de lui; et il le salua, et lui dit: Ton coeur est-il aussi droit envers moi, que mon coeur l'est à ton égard? Et Jonadab répondit: Il l'est. S'il l'est, dit Jéhu, donne-moi la main. Et Jonadab lui donna la main. Et Jéhu le fit monter auprès de lui dans le char.

15. Y partiéndose de allí, topóse con Jonadab, hijo de Recab, y después que le hubo saludado, díjole: ¿Es recto tu corazón como el mío es recto con el tuyo? Y Jonadab dijo: Es, y es. Dáme pues la mano. Y él le dió su mano, e hízole subir consigo en el carro.

15 En van daar gegaan zijnde, zo vond hij Jonadab, den zoon van Rechab, hem tegemoet; die hem groette; en hij zeide tot hem: Is uw hart recht, gelijk als mijn hart met uw hart is? En Jonadab zeide: Het is, ja, het is; geef uw hand. En hij gaf zijn hand, en hij deed hem tot zich op den wagen klimmen.

15. Potem odjechawszy stamtąd, trafił Jonadaba, syna Rechabowego, idącego przeciwko sobie, a pozdrowił go i rzekł do niego: Jestże serce twoje szczere, jako serce moje z sercem twojem? I odpowiedział mu Jonadab: Jest. A jest? rzekł Jehu, dajże mi rękę twoję. Tedy mu dał rękę swą; i kazał mu wsiąść do siebie na wóz.

15. És mikor elment onnét, Jonadábbal, [5†] a Rekháb fiával találkozott, a ki elébe jött, és köszönté őt, és monda néki: Vajjon olyan igaz-é a te szíved, mint az én szívem a te szívedhez? És felele Jonadáb: Olyan. Ha így van, nyújts kezet. És ő kezet nyújta, és felülteté őt maga mellé a szekérbe.

15 И поехал оттуда, и встретился с Ионадавом, сыном Рихавовым, шедшим навстречу ему, и приветствовал его, и сказал ему: расположено ли твое сердце так, как мое сердце к твоему сердцу? И сказал Ионадав: да. Если так, то дай руку твою. И подал он руку свою, и приподнял он его к себе в колесницу,

15. І поїхав ізвідти, й стрітив Йонадаба Рихабенка, що йшов зустріч його, й сказав йому: Чи твоє серце так до мене прихильне, як моє серце до твого серця? І відказав Йонадаб: Так. І каже Егуй: Коли так, дай руку. І подав той руку свою, й посадив він його до себе на колесницю,

16. Ja hän sanoi: Tule minun kanssani katsomaan minun kiivailuani Herran puolesta. Niin hän sai ajaa hänen vaunuissansa.

16. Ja sanoi: tule minun kanssani katsomaan minun kiivauttani Herran tähden! Ja hän antoi hänen ajaa vaunuissansa.

16. Ja sanoi: tule minun cansani cadzoman minun kijwaustani HERran tähden. Ja hän wei hänen waunuis.

16 And he said, Come with me and see my zeal for Jehovah. So they made him ride in his chariot.

16. And he said, Come with me, and see my zeal for the LORD. So they made him ride in his chariot.

16. Og han sagde: Gak med mig, og se paa min Nidkærhed for Herren; og de kørte ham paa hans Vogn.

16. Och sade: Kom med mig, och se mitt nit om Herran. Och de förde honom med honom på hans vagn.

16. Ja Jeu ütles: Tulle moga ja wata mo öige wihha Jehowa pärrast; ja nemmad lasksid tedda temma töldas söita.

16. ir tarė: ‘‘Eime su manimi ir pamatysi, koks aš uolus dėl Viešpaties’‘.

16. und sprach: Komm mit mir und siehe meinen Eifer um den HERRN! Und sie führten ihn mit ihm auf seinem Wagen.

16. Puis il dit: Viens avec moi, et tu verras le zèle que j'ai pour l'Éternel. Ainsi ils l'emmenèrent dans son char.

16. Y díjole: Ven conmigo, y verás mi zelo por Jehová. Y pusiéronle en su carro.

16 En hij zeide: Ga met mij, en zie mijn ijver aan voor den HEERE. Zo deden zij hem rijden op zijn wagen.

16. I rzekł: Jedź ze mną, a przypatrz się gorliwości mojej za Pana. A tak wiózł go na wozie swoim.

16. És monda: Jer velem és lásd meg, mint állok bosszút [6†] az Úrért. És vele együtt vitték őt az ő szekerén.

16 и сказал: поезжай со мною, и смотри на мою ревность о Господе. Ипосадили его в колесницу.

16. Та й промовив: Ідь зо мною, й приглянься моїй ревностї до Господа. От і посадали його на колесницю.

17. Tultuaan Samariaan hän surmasi kaikki, jotka olivat Ahabin jälkeläisistä jäljellä Samariassa, kunnes hän oli hävittänyt hänen sukunsa, Herran sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut Elialle.

17. Kuin hän Samariaan tuli, löi hän kaikki Ahabista jääneet Samariassa, siihenasti että hän hänen hävitti, Herran sanan jälkeen, jonka hän puhunut oli Elialle.

17. Cosca he Samariaan tulit löit he caicki Ahabin perilliset Samariast sijhenasti että hän hänen häwitti HERran sanan jälken cuin hän puhunut oli Elialle.

17 And when he came to Samaria, he killed* all who remained to Ahab in Samaria, till he had destroyed him, according to the word of Jehovah, which he spoke to Elijah.

17. And when he came to Samaria, he slew all that remained unto Ahab in Samaria, till he had destroyed him, according to the saying of the LORD, which he spake to Elijah.

17. Og der han kom til Samaria, da slog han alle ihjel, som vare overblevne af Akabs i Samaria, indtil han havde ødelagt ham, efter Herrens Ord, som han talte til Elias.

17. Då han kom till Samarien, slog han allt det som qvart var af Achab i Samarien, tilldess han förgjorde honom, efter Herrans ord, som han till Elia talat hade.

17. Ja ta tulli Samaria ja löi mahha keik, mis Ahabile Samaria jälleätnud, kunni ta tedda ärrakautas Jehowa sanna järrele , mis ta Elia wasto räkinud.

17. Atvykęs į Samariją, jis išžudė visus likusius Ahabo gimines Samarijoje pagal Viešpaties žodį, kurį Jis kalbėjo per Eliją.

17. Und da er gen Samaria kam, schlug er alles, was übrig war von Ahab zu Samaria, bis daß er ihn vertilgte nach dem Wort des HERRN, das er zu Elia geredet hatte.

17. Et, étant entré à Samarie, il frappa tous ceux qui restaient d'Achab à Samarie, jusqu'à ce qu'il les eût exterminés selon la parole que l'Éternel avait dite à Élie.

17. Y como vino a Samaria, mató a todos los que habían quedado de Acab en Samaria, hasta raerlos del todo, conforme a la palabra de Jehová, que había hablado por Elías.

17 En toen hij te Samaria kwam, sloeg hij allen, die aan Achab te Samaria overgebleven waren, totdat hij hem verdelgd had, naar het woord des HEEREN, dat Hij tot Elia gesproken had.

17. A gdy przyjechał do Samaryi, bił wszystkie, którzy byli pozostali z domu Achabowego w Samaryi, i wytracił je według słowa Paóskiego, który mówił do Elijasza.

17. És megérkezett Samariába, és levágta mindazokat, a kik az Akháb nemzetségéből megmaradtak volt Samariában, míg ki nem veszté azt az Úr beszéde szerint, a melyet [7†] szólott Illésnek.

17 Прибыв в Самарию, он убил всех, остававшихся у Ахава в Самарии, так что совсем истребил его, по слову Господа, которое Он изрек Илии.

17. Прибувши ж у Самарию, повбивав він усїх, що зоставались іще від Ахаба в Самариї, так що зовсїм вигубив його, по слову Господньому, що вирік до Ілиї.

18. Sitten Jeehu kokosi kaiken kansan ja sanoi heille: Ahab on palvellut Baalia vähän; Jeehu on palveleva häntä paljon.

18. Ja Jehu kokosi kaiken kansan ja antoi heille sanoa: jos Ahab on vähän palvellut Baalia; Jehu tahtoo enemmän häntä palvella.

18. JA Jehu cocois caiken Canssan ja andoi heille sanoa: jos Ahab on wähän palwellut Baalia Jehu tahto enämmän händä palwella.

18 And Jehu gathered all the people together and said to them, Ahab served Baal a little, but Jehu will serve him much.

18. And Jehu gathered all the people together, and said unto them, Ahab served Baal a little; but Jehu shall serve him much.

18. Og Jehu samlede alt Folket og sagde til dem: Akab tjente Baal lidet; Jehu vil tjene ham meget.

18. Och Jehu församlade allt folket, och lät säga till dem: Achab hafver fögo tjent Baal; Jehu vill bättre tjena honom.

18. Ja Jeu koggus keik rahwast kokko ja ütles nende wasto: Ahab on Paalit pissut teninud, Jeu tahhab tedda paljo ennam tenida.

18. Jehuvas, sušaukęs visus žmones, jiems tarė: ‘‘Ahabas mažai tarnavo Baalui, Jehuvas tarnaus jam daugiau.

18. Und Jehu versammelt alles Volk und ließ ihnen sagen: Ahab hat Baal wenig gedient; Jehu will ihm besser dienen.

18. Puis Jéhu assembla tout le peuple, et lui dit: Achab n'a servi Baal que peu; mais Jéhu le servira beaucoup.

18. Y juntó Jehú todo el pueblo, y díjoles: Acab poco sirvió a Baal: mas Jehú le servirá mucho.

18 En Jehu verzamelde al het volk, en zeide tot hen: Achab heeft Baal een weinig gediend; Jehu zal hem veel dienen.

18. Zatem zebrał Jehu wszystek lud, i rzekł do niego: Achab służył Baalowi mało, Jehu mu będzie służył więcej.

18. És Jéhu összegyűjté az egész népet, és monda néki: Akháb [8†] kevéssé szolgálta Baált; Jéhu sokkal jobban akarja szolgálni.

18 И собрал Ииуй весь народ и сказал им: Ахав мало служил Ваалу; Ииуй будет служить ему более.

18. І скликав Егуй увесь люд і промовив до їх: Ахаб не так то поважав Баала, Егуй гаряче шанувати ме його.

19. Kutsukaa nyt minun luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen palvelijansa ja kaikki hänen pappinsa, älköönkä kukaan jääkö pois; sillä minä aion uhrata suuret uhrit Baalille. Eloon ei jää kukaan, joka jää pois. Mutta Jeehu menetteli kavalasti, tuhotakseen Baalin palvelijat.

19. Sentähden kutsukaat kaikki Baalin prophetat kokoon, kaikki hänen palveliansa ja kaikki hänen pappinsa minun tyköni, niin ettei yksikään heistä jää; sillä minä teen suuren uhrin Baalille, ja joka ikänä jää pois, ei sen pidä elämän. Mutta Jehu teki sen kavaluudella, että hän olis saanut hävittää Baalin palveliat.

19. Sentähden cudzucat caicki Baalin Prophetat cocoon caicki hänen palwelians ja caicki hänen pappins minun tygöni nijn ettei yxikän heistä jää: sillä minä teen suuren uhrin Baalille ja jocainen cuin heistä jää pois ei sen pidä elämän. Mutta Jehu teki sen cawaludella että hän olis saanut häwittä caicki Baalin palweliat.

19 Now therefore call to me all the prophets of Baal, all his worshipers and all his priests. Let none be lacking, for I have a great sacrifice (to do) to Baal. Whoever will be lacking, he will not live. But Jehu did it in subtlety, to the intent that he might destroy the worshipers of Baal.

19. Now therefore call unto me all the prophets of Baal, all his servants, and all his priests; let none be wanting: for I have a great sacrifice to do to Baal; whosoever shall be wanting, he shall not live. But Jehu did it in subtilty, to the intent that he might destroy the worshippers of Baal.

19. Saa kalder nu alle Baals Profeter, alle hans Tjenere og alle hans Præster til mig, at ingen savnes, thi jeg har et stort Slagtoffer for til Baal, hvo som savnes, skal ikke leve; men Jehu gjorde det med Svig, at han kunde ødelægge Baals Tjenere.

19. Så låt nu kalla alla Baals Propheter, alla hans tjenare, och alla hans Prester, till mig, så att ingen är borto; förty jag hafver ett stort offer till att göra Baal; hvilken borto är, den skall icke lefva. Men Jehu gjorde detta med listighet, att han måtte förgöra Baals tjenare.

19. Sepärrast kutsuge keik Paali prohwetid, keik ta teenrid ja keik ta preestrid mo jure, et ükski waia ei olle, sest mul on suur ohwer Paalile tehja, ükski ei pea ellusse jäma, kes ärrajääb; agga Jeu teggi sedda kawwalussega, et ta piddi neid ärrahukkama, kes Paali tenisid.

19. Dabar sušaukite pas mane visus Baalo pranašus, visus jo garbintojus ir visus kunigus; žiūrėkite, kad nė vieno netrūktų, nes turiu aukoti Baalui didelę auką. Kas neatvyks, neliks gyvas’‘. Jehuvas tai darė klastingai, norėdamas išžudyti Baalo garbintojus.

19. So laßt nun rufen alle Propheten Baals, alle seine Knechte und alle seine Priester zu mir, daß man niemand vermisse; denn ich habe ein großes Opfer dem Baal zu tun. Wen man vermissen wird, der soll nicht leben. Aber Jehu tat solches mit Hinterlist, daß er die Diener Baals umbrächte.

19. Et maintenant, convoquez vers moi tous les prophètes de Baal, tous ses serviteurs et tous ses prêtres; qu'il n'en manque pas un; car j'ai à offrir un grand sacrifice à Baal. Quiconque y manquera ne vivra point. Or Jéhu agissait par finesse, pour faire périr ceux qui servaient Baal.

19. Llamádme pues luego a todos los profetas de Baal, a todos sus siervos, y a todos sus sacerdotes, que no falte ninguno, porque tengo un grande sacrificio para Baal: cualquiera que faltare, no vivirá. Esto hacía Jehú con astucia, para destruir los que honraban a Baal.

19 Nu daarom roept alle profeten van Baal, al zijn dienaren, en al zijn priesteren tot mij, dat niemand gemist worde; want ik heb een grote offerande aan Baal; al wie gemist wordt, zal niet leven. Doch Jehu deed dat door listigheid, opdat hij de dienaren van Baal ombracht.

19. Przetoż teraz wszystkich proroków Baalowych, i wszystkich sług jego, i wszystkich kapłanów jego, zwołajcie do mnie aż do jednego; albowiem ofiarę wielką będę sprawował Baalowi. Ktoby się kolwiek nie stawił, nie zostanie żyw. A to Jehu chytrze czynił, chcąc wytracić chwalce Baalowe.

19. Most azért hívjátok hozzám a Baál minden prófétáit, minden papját és minden szolgáját; senki el ne maradjon; mert nagy áldozatot akarok tenni a Baálnak; valaki elmarad, meg kell halni annak. Jéhu pedig ezt álnokságból cselekedte, hogy elveszítse a [9†] Baál tisztelőit.

19 Итак созовите ко мне всех пророков Ваала, всех служителей его и всех священников его,чтобы никто не был в отсутствии, потому что у меня будет великая жертва Ваалу. А всякий, кто не явится, не останется жив. Ииуй делал это с хитрым намерением, чтобы истребить служителей Ваала.

19. Оце ж поскликайте до мене усїх пророків Баалових, усїх слуг його й всїх жерцїв його, всїх до одного, бо я наготовив велике жертівне сьвято Баалові. А кого не буде, тому смерть. Егуй же піднявся на хитрощі, щоб вигубити всїх поклонників Баалових.

20. Niin Jeehu sanoi: Kuuluttakaa pyhä juhlakokous Baalin kunniaksi. Ja se kutsuttiin koolle.

20. Ja Jehu sanoi: pyhittäkäät Baalille juhlapäivä! Ja he kutsuivat kokoon.

20. Ja Jehu sanoi: pyhittäkät Baalille juhlapäiwä ja andacat cudzua cocoon.

20 And Jehu said, Sanctify a solemn assembly for Baal. And they proclaimed it.

20. And Jehu said, Proclaim a solemn assembly for Baal. And they proclaimed it.

20. Og Jehu sagde: Helliger Baal en Højtidsdag; og de udraabte den.

20. Och Jehu sade: Helger Baal ena högtid, och låter den utropa.

20. Ja Jeu ütles: Pühhitsege Pühha Paalile; ja nemmad kulutasid sedda.

20. Jis įsakė suruošti Baalui iškilmingą šventę.

20. Und Jehu sprach: Heiligt dem Baal das Fest! Und sie ließen es ausrufen.

20. Et Jéhu dit: Célébrez une fête solennelle à Baal! Et on la publia.

20. Y dijo Jehú: Santificád un día solemne a Baal. Y ellos convocaron.

20 Verder zeide Jehu: Heiligt Baal een verbods dag. en zij riepen dien uit.

20. Nadto rzekł Jehu: Zapowiedzcie święto Baalowi. I obwołano je.

20. És monda Jéhu: Szenteljetek ünnepet Baálnak. És kikiálták.

20 И сказал Ииуй: назначьте праздничное собрание радиВаала. И провозгласили собрание .

20. І сказав Егуй: Визначіть сьвяточні збори про Баала. І визначили.

21. Ja Jeehu lähetti sanan kaikkeen Israeliin, ja kaikki Baalin palvelijat tulivat; ei yksikään jäänyt tulematta. Niin he menivät Baalin temppeliin, ja Baalin temppeli täyttyi ääriään myöten.

21. Ja Jehu lähetti kaikkeen Israeliin, ja kaikki Baalin palveliat tulivat, niin ettei yksikään heistä jäänyt, joka ei tullut; ja he tulivat sisälle Baalin huoneesen ja täyttivät Baalin huoneen joka loukkaan.

21. Ja Jehu lähetti caickeen Israelijn ja andoi caicki Baalin palweliat tulla cocoon nijn ettei yxikän heistä jäänyt pois. Ja he tulit cocoon Baalin huoneseen ja täytit Baalin huonen joca louckaan.

21 And Jehu sent through all Israel. And all the worshipers of Baal came, so that there was not a man left who did not come. And they came into the house of Baal and the house of Baal was filled from one end to another.

21. And Jehu sent through all Israel: and all the worshippers of Baal came, so that there was not a man left that came not. And they came into the house of Baal; and the house of Baal was full from one end to another.

21. Og Jehu sendte til hele Israel, og alle Baals Tjener kom, og ingen blev tilbage, som ej kom og de kom i Baals Hus, at Baals Hus blev fuldt her og der.

21. Och sände Jehu i hela Israel, och lät komma alla Baals tjenare, så att ingen qvar var, som icke kom. Och de kommo i Baals hus; så att Baals hus vardt fullt i all rum.

21. Ja Jeu läkkitas keige Israelile sannumid; siis tullid keik Paali teenrid, ja ei ühteainust ei jänud taggasi, kes ei olleks tulnud; ja nemmad läksid Paali kotta, ja Paali kodda sai täis ühhest otsast teise.

21. Jehuvas apie tai paskelbė visam Izraeliui. Atvyko visi iki vieno Baalo garbintojai, ir Baalo namai buvo pilni nuo vieno krašto iki kito.

21. Auch sandte Jehu in ganz Israel und ließ alle Diener Baals kommen, daß niemand übrig war, der nicht gekommen wäre. Und sie gingen in das Haus Baals, daß das Haus Baals voll ward an allen Enden.

21. Puis Jéhu envoya par tout Israël, et tous les serviteurs de Baal vinrent; il n'y en eut pas un qui n'y vînt. Ils entrèrent dans la maison de Baal, et la maison de Baal fut remplie d'un bout à l'autre.

21. Y envió Jehú por todo Israel, y vinieron todos los siervos de Baal, que no faltó ninguno, que no viniese. Y entraron en el templo de Baal, y el templo de Baal se hinchió de cabo a cabo.

21 Ook zond Jehu in het ganse Israel; en alle Baalsdienaren kwamen, dat niet een man overbleef, die niet kwam; en zij kwamen in het huis van Baal, dat het huis van Baal vervuld werd van het ene einde tot het andere einde.

21. I rozesłał Jehu do wszystkiego Izraela. I zeszli się wszyscy chwalcy Baalowi, tak że nie został żaden, któryby nie przyszedł. I weszli do kościoła Baalowego, a napełniony był dom Baalowy od koóca aż do koóca.

21. És szétküldött Jéhu egész Izráelbe, és eljövének mind a Baál tisztelői, és senki el nem maradt a ki el nem jött volna, és bemenének a Baál templomába, és megtelék a Baál temploma [10†] minden zugában.

21 И послал Ииуй по всему Израилю, и пришли все служители Ваала; не оставалось ни одного человека, кто бы не пришел; и вошли в дом Ваалов, и наполнился дом Ваалов от края до края.

21. І розіслав Егуй по всьому Ізраїлеві, й посходились усї поклонники Баалові; не остало нї одного чоловіка, щоб не прийшов: і ввійшли в храм Баалів, так що храм Баалів був повен від одного кінця до другого.

22. Ja hän sanoi vaatekammion hoitajalle: Tuo puvut kaikille Baalin palvelijoille. Ja tämä toi heille puvut.

22. Silloin sanoi hän vaatehuoneen haltialle: kanna kaikki Baalin palveliain vaatteet ulos; ja hän kantoi heille vaatteet ulos.

22. Silloin sanoi hän waatehuonen haldioille: candacat caicki Baalin palweliain waattet ulos ja he cannoit waattet ulos.

22 And he said to him who was over the vestry, Bring forth vestments for all the worshipers of Baal. And he brought out for them vestments.

22. And he said unto him that was over the vestry, Bring forth vestments for all the worshippers of Baal. And he brought them forth vestments.

22. Da sagde han til dem, som vare over Klædekammeret: Bærer Klæder ud til alle Baals Tjenere; og man bar Klædene ud til dem.

22. Då sade han till dem, som voro öfver klädehuset: Bärer ut kläder för alla Baals tjenare. Och de båro kläder ut.

22. Ja ta ütles riette hoidjale: To ridid wälja keikile, kes Paali teniwad; ja temma töi ridid neile wälja.

22. Jis įsakė drabužių saugotojui išdalinti drabužius visiems Baalo garbintojams.

22. Da sprach er zu denen, die über das Kleiderhaus waren: Bringet allen Dienern Baals Kleider heraus! Und sie brachten die Kleider heraus.

22. Alors il dit à celui qui avait la charge du vestiaire: Sors des costumes pour tous les serviteurs de Baal. Et il sortit des costumes pour eux.

22. Entónces dijo al que tenía cargo de las vestiduras: Saca vestiduras para todos los siervos de Baal. Y él les sacó vestiduras.

22 Toen zeide hij tot dengene, die over het klederhuis was: Breng voor alle dienaren van Baal de kleding uit. En hij bracht voor hen de kleding uit.

22. Tedy rzekł temu, który był nad szatami: Wynieś szaty wszystkim chwalcom Baalowym. I wyniósł im szaty.

22. Akkor monda a ruhatárnoknak: Hozz ruhákat ki a Baál minden tisztelőinek. És hozott nékik ruhákat.

22 И сказал он хранителю одежд: принеси одежду для всех служителейВаала. И он принес им одежду.

22. І повелїв він доглядникові над одежою: Принесїть одїж усїм служителям Бааловим. І принесли їм ризи.

23. Kun Jeehu Joonadabin, Reekabin pojan, kanssa tuli Baalin temppeliin, sanoi hän Baalin palvelijoille: Tutkikaa ja katsokaa, ettei täällä teidän joukossanne ole ketään Herran palvelijaa, vaan ainoastaan Baalin palvelijoita.

23. Ja Jehu meni Jonadabin Rekabin pojan kanssa Baalin huoneesen ja sanoi Baalin palvelioille: tutkistelkaat ja katsokaat, ettei kukaan tässä teidän seassanne ole Herran palvelia, vaan ainoastaan Baalin palveliat.

23. Ja Jehu meni Jonadabin Rechabin pojan cansa Baalin kirckoon ja sanoi Baalin palwelioille: tutkistelcat ja cadzocat ettei jocu teidän seasan ole HERran palwelia waan ainoastans Baalin palweliat.

23 And Jehu went and Jehonadab the son of Rechab, into the house of Baal. And he said to the worshipers of Baal, Search and look that there is here with you* none of the servants of Jehovah, but the worshipers of Baal only.

23. And Jehu went, and Jehonadab the son of Rechab, into the house of Baal, and said unto the worshippers of Baal, Search, and look that there be here with you none of the servants of the LORD, but the worshippers of Baal only.

23. Og Jehu og Jonadab, Rekabs Søn, gik ind i Baals Hus; og han sagde til Baals Tjenere: Ransager og ser til, at her ikke er nogen af Herrens Tjenere iblandt eder, men alene Baals Tjenere.

23. Och Jehu gick in uti Baals hus med Jonadab, Rechabs son, och sade till Baals tjenare: Ransaker, och ser till, att ingen Herrans tjenare är ibland eder, utan Baals tjenare allena.

23. Ja Jeu tulli Rekabi poia Jonadabiga Paali kotta, ja ütles Paali teenridele: Kulage ja wadage järrele, et siin wahhest ei olle teie jures üks Jehowa sullasist, waid et need üksi on, kes Paali teniwad.

23. Jehuvas, įėjęs su Rechabo sūnumi Jehonadabu į Baalo namus, tarė Baalo garbintojams: ‘‘Rūpestingai patikrinkite ir pažiūrėkite, kad čia nebūtų su jumis Viešpaties tarnų, tik vieni Baalo garbintojai’‘.

23. Und Jehu ging in das Haus Baal mit Jonadab, dem Sohn Rechabs, und sprach zu den Dienern Baals: Forschet und sehet zu, daß nicht hier unter euch sei jemand von des HERRN Dienern, sondern Baals Diener allein!

23. Et Jéhu entra, avec Jonadab, fils de Récab, dans la maison de Baal, et il dit aux serviteurs de Baal: Cherchez et regardez, afin qu'il n'y ait ici aucun des serviteurs de l'Éternel, mais les seuls serviteurs de Baal.

23. Y entró Jehú con Jonadab, hijo de Recab, en el templo de Baal, y dijo a los siervos de Baal: Mirád, y ved que por dicha no haya aquí entre vosotros alguno de los siervos de Jehová, sino solos los siervos de Baal.

23 En Jehu kwam met Jonadab, den zoon van Rechab, in het huis van Baal; en hij zeide tot de dienaren van Baal: Onderzoekt, en ziet toe, dat hier misschien bij u niemand zij van de dienaren des HEEREN, maar van de dienaren van Baal alleen.

23. Zatem wszedł Jehu i Jonadab, syn Rechabowy, do domu Baalowego, i rzekł chwalcom Baalowym: Dowiedzcie się, a obaczcie, by snać nie był kto z wami z chwalców Paóskich, oprócz samych chwalców Baalowych.

23. És bement Jéhu és Jonadáb, [11†] a Rekháb fia a Baál templomába, és monda a Baál tisztelőinek: Tudakozzátok meg és lássátok meg, hogy valamiképen ne legyen itt veletek az Úr szolgái közül valaki, hanem csak a Baál tisztelői.

23 И вошел Ииуй с Ионадавом, сыном Рихавовым, в дом Ваалов, и сказал служителям Ваала: разведайте и разглядите, не находится ли у вас кто-нибудь из служителей Господних, так как здесь должны находиться только одни служители Ваала.

23. І ввійшов Егуй із Йонадабом Рихабенком до Баалового храму, й сказав служителям Бааловим: Шукайте й передивітесь, чи нема між вами кого зо слуг Господнїх, бо тут мають бути тільки слуги Баалові.

24. Sitten he menivät uhraamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Mutta Jeehu oli asettanut ulkopuolelle kahdeksankymmentä miestä ja sanonut: Jos kuka päästää pakoon yhdenkään niistä miehistä, jotka minä tuon teidän käsiinne, menee henki hengestä.

24. Kuin he tulivat sisälle tekemään uhria ja polttouhria, asetti Jehu kahdeksankymmentä miestä ulos ja sanoi: kuka teistä yhden niistä, jotka minä teidän käteenne annan, päästää hengissä, hänen sielunsa pitää oleman sen sielun edestä.

24. Cosca he tulit sisälle uhria tekemän ja polttouhria asetti Jehu cahdexankymmendä miestä ulos ja sanoi heille: cuca teistä yhden nijstä cuin minä teidän käteen annan päästä hengis hänen sieluns pitä oleman sen sielun edest.

24 And they went in to offer sacrifices and burnt offerings. Now Jehu had appointed for him eighty men outside and said, If any of the men whom I bring into your* hands escape, (he who lets him go), his life will be for the life of him.

24. And when they went in to offer sacrifices and burnt offerings, Jehu appointed fourscore men without, and said, If any of the men whom I have brought into your hands escape, he that letteth him go, his life shall be for the life of him.

24. Og der de gik ind til at gøre Slagtofre og Brændofre, da beskikkede Jehu sig firsindstyve Mænd udenfor og sagde: Dersom nogen af de Mænd skulde undkomme, som jeg har ført hid under eders Hænder, da skal der bødes med Liv for Liv.

24. Och som de kommo in till att göra offer och bränneoffer, beställde Jehu sig åttatio män utanföre, och sade: Ho som släpper någon af männerna, som jag får under edra händer, hans själ skall vara för hans själ.

24. Ja nemmad tullid sisse tappa- ja pölletamisse-ohwrid ohwerdama; ja Jeu olli ennesele oue kahheksakümmend meest seädnud ja ütles: Kui ial üks neist mehhist ärrapeäseb, kedda ma ollen teie kätte saatnud, siis peab selle hing temma hinge assemel ollema.

24. Jie įėjo aukoti deginamąsias ir kitas aukas. Jehuvas buvo pastatęs lauke aštuoniasdešimt vyrų ir įsakęs: ‘‘Tas vyras, kuris leis ištrūkti bent vienam iš žmonių, kuriuos atiduodu į jūsų rankas, savo gyvybe atsakys už jį’‘.

24. Und da sie hineinkamen Opfer und Brandopfer zu tun, bestellte sich Jehu außen achtzig Mann und sprach: Wenn der Männer jemand entrinnt, die ich unter eure Hände gebe, so soll für seine Seele dessen Seele sein.

24. Ils entrèrent donc pour offrir des sacrifices et des holocaustes. Or Jéhu avait posté dehors quatre-vingts hommes, et leur avait dit: Celui qui laissera échapper un de ces hommes que je remets entre vos mains, paiera de sa vie la vie de l'autre.

24. Y como ellos entraron para hacer sacrificios y holocaustos, Jehú puso fuera ochenta varones, y díjoles: Cualquiera que dejare vivo alguno de aquellos hombres, que yo he puesto en vuestras manos, su vida será por la del otro.

24 Toen zij nu inkwamen, om slachtofferen en brandofferen te doen, bestelde zich Jehu daarbuiten tachtig mannen, en hij zeide: Zo iemand van de mannen, die ik in uw handen gebracht heb, ontkomt, zijn ziel zal voor deszelfs ziel zijn.

24. A tak weszli, aby sprawowali ofiary, i całopalenia. Ale Jehu sporządził był sobie na dworze ośmdziesiąt mężów, którym był rzekł: Jeźliby kto uszedł z ludu tego, który ja podawam w ręce wasze, dusza wasza będzie za duszę onego.

24. És mikor bementek, hogy ajándékokkal és égőáldozatokkal áldozzanak, Jéhu oda állított kivül nyolczvan embert, a kiknek azt mondta: A ki egyet elszalaszt azok közül, a kiket én kezetekbe adok, annak meg kell érette halni.

24 И приступили они к совершению жертв и всесожжений. А Ииуй поставил вне дома восемьдесят человек и сказал: душа того, у которого спасется кто-либо из людей, которых я отдаю вам в руки, будет вместо души спасшегося .

24. Тодї приступили до приношення жертов та всепалення. А Егуй поставив знадвору вісїмдесять чоловіка з наказом: Коли попустить хто втекти кому з тих людей, що я вам оддаю в руки, той наложить за його своєю душею.

25. Ja päätettyänsä polttouhrin uhraamisen sanoi Jeehu henkivartijoille ja vaunusotureille: Menkää sisään ja surmatkaa heidät; älköön yksikään pääskö ulos. Niin he surmasivat heidät miekan terällä, ja henkivartijat ja vaunusoturit heittivät ulos heidän ruumiinsa. Sitten he menivät Baalin temppelilinnaan

25. Kuin he olivat uhranneet polttouhrin, sanoi Jehu vartioille ja päämiehille: menkäät sisälle ja lyökäät ne, niin ettei yksikään heistä pääse. Ja he löivät heidät miekan terällä, ja vartiat ja päämiehet heittivät heidät pois ja menivät Baalin huoneen kaupunkiin,

25. COsca he olit uhrannet polttouhrin sanoi Jehu wartioille ja Ruhtinaille: mengät sisälle ja murhackat ne siellä nijn ettei yxikän heistä pääse. Ja he löit heidän miecan terällä ja wartiat ja Ruhtinat heitit heidän pois ja menit Baalin kirckoCaupungijn.

25 And it happened, as soon as he had made an end of offering the burnt offering, that Jehu said to the guard and to the captains, Go in and kill them; let none come forth. And they killed* them with the edge of the sword. And the guard and the captains cast them out and went to the city of the house of Baal.

25. And it came to pass, as soon as he had made an end of offering the burnt offering, that Jehu said to the guard and to the captains, Go in, and slay them; let none come forth. And they smote them with the edge of the sword; and the guard and the captains cast them out, and went to the city of the house of Baal.

25. Og det skete, der man var færdig med at bringe Brændofferet, da sagde Jehu til Drabanterne og Høvedsmændene: Gaar ind, slaar dem, ingen maa komme ud; og de sloge dem med skarpe Sværd, og Drabanterne og Høvedsmændene kastede dem hen, og de gik til Baals Hus's Stad.

25. När nu bränneoffret fullkomnadt var, sade Jehu till drabanterna och höfvitsmännerna: Går in, och slår dem allasamman; låter ingen komma derut. Och de slogo dem med svärdsegg, och drabanterna och höfvitsmännerna hofvo dem bort. Och de gingo till Baals hus stad;

25. Ja se sündis, kui ta sai pölletamisse-ohwri ohwerdanud, siis ütles Jeu trabantidele ja üllema-pealikkudele: Tulge, löge neid mahha, et ükski ei sa wäljaminna; ja nemmad löid neid mahha moöga terraga, ja need trabantid ja üllemad-pealikkud wiskasid neid ärra ja läksid siñna Paali koia liñna,

25. Baigus aukoti deginamąją auką, Jehuvas įsakė sargybai ir kariams: ‘‘Išžudykite juos! Niekas tenelieka gyvas!’‘ Jie išžudė juos kardu, sargyba bei vyresnieji juos išmetė ir, įėję į Baalo namus,

25. Da er nun die Brandopfer vollendet hatte, sprach Jehu zu den Trabanten und Rittern: Geht hinein und schlagt jedermann; laßt niemand herausgehen! Und sie schlugen sie mit der Schärfe des Schwerts. Und die Trabanten und Ritter warfen sie weg und gingen zur Stadt des Hauses Baals

25. Et dès qu'il eut achevé de présenter l'holocauste, Jéhu dit aux coureurs et aux capitaines: Entrez, frappez-les; que personne ne sorte! Ils les passèrent donc au fil de l'épée et les jetèrent là. Puis ils s'en allèrent jusqu'à la ville de la maison de Baal.

25. Y después que ellos acabaron de hacer el holocausto, Jehú dijo a los de su guardia, y a los capitanes: Entrád, y matádlos, que no escape ninguno. Y pasáronlos a cuchillo, y dejáronlos tendidos los de la guardia y los capitanes, y fueron hasta la ciudad del templo de Baal;

25 En het geschiedde, als hij voleind had het brandoffer te doen, dat Jehu zeide tot de trawanten en tot de hoofdmannen: Komt in, slaat hen, dat niemand uitkome. En zij sloegen hen met de scherpte des zwaard; en de trawanten en hoofdmannen wierpen hen weg; daarna kwamen zij tot de stad in het huis van Baal;

25. A gdy się dokoóczyły ofiary całopalenia, rzekł Jehu żołnierzom i rotmistrzom swym: Wnijdzcie, a pomordujcie je, aby żaden nie uszedł. A tak pomordowali je ostrzem miecza, i rozrzucili je żołnierze i rotmistrze; potem odeszli do każdego miasta, gdzie był dom Baalowy.

25. Mikor pedig elvégezték az égőáldozatot, monda Jéhu a vitézeknek és hadnagyoknak: Menjetek be, vágjátok le őket, csak egy is közülök meg ne meneküljön! És [12†] levágták őket fegyver élével, és elhányták az ő holttestöket a vitézek és a hadnagyok. Azután elmentek a Baál templomának városába,

25 Когда кончено было всесожжение, сказал Ииуй скороходам и начальникам: пойдите, бейте их, чтобы ни один не ушел. И поразили их острием меча и бросили их скороходы и начальники, и пошли в город, где было капище Ваалово.

25. Скінчивши приносини всепалення, повелїв Егуй прибічникам і лицарям: Поввіходьте та й повбивайте всїх до одного. І повбивали їх мечем, і повикидали прибічники й гетьмани, та й рушили в місто, де була божниця Баалова,

26. ja toivat ulos Baalin temppelin patsaat ja polttivat ne,

26. Ja kantoivat ulos Baalin huoneen patsaat ja polttivat ne,

26. Ja cannoit padzat ulos Baalin kircost ja poldit ne.

26 And they brought out the pillars that were in the house of Baal and burned them.

26. And they brought forth the images out of the house of Baal, and burned them.

26. Og de bare Støtterne af Baals Hus ud og opbrændte dem.

26. Och togo ut de stodar i Baals hus, och brände dem upp;

26. Ja töid Paali koia ebbausso-sambad wälja ja pölletasid neid ärra.

26. išnešė atvaizdus iš Baalo namų, juos sudegino,

26. und brachte heraus die Säulen in dem Hause Baal und verbrannten sie

26. Ils tirèrent dehors les statues de la maison de Baal et les brûlèrent;

26. Y sacaron las estatuas de la casa de Baal, y las quemaron.

26 En zij brachten de opgerichte beelden uit het huis van Baal, en verbrandden ze.

26. A wyrzuciwszy bałwany z domu Baalowego, popalili je.

26. És kihordván a Baál templomának bálványait, [13†] megégeték azokat.

26 И вынесли статуи из капища Ваалова и сожгли их.

26. І повиносили ідоли з Баалової божницї та й попалили.

27. ja he kukistivat Baalin patsaan. He hävittivät Baalin temppelin ja tekivät siitä käymälöitä; niin aina tähän päivään asti.

27. Ja kukistivat Baalin patsaat ja Baalin huoneen ja tekivät niistä yhteiset huoneet hamaan tähän päivään asti.

27. Ja hackaisit Baalin padzan ja Baalin kircon ricki ja teit nijstä yhteisen huonen haman tähän päiwän asti.

27 And they broke down the pillar of Baal and broke down the house of Baal and made it an out-house to this day.

27. And they brake down the image of Baal, and brake down the house of Baal, and made it a draught house unto this day.

27. Og de nedbrøde Baals Støtte og nedbrøde Baals Hus og gjorde et hemmeligt Mag deraf indtil denne Dag.

27. Och slogo sönder Baals stodar, samt med Baals hus; och gjorde der ett hemligt hus af, allt intill denna dag.

27. Ja nemmad kiskusid Paali ebbausso-samba mahha, Paali kodda kiskusid nemmad ka mahha ja teggid sedda peltikkuks tännapäni.

27. sudaužė Baalo atvaizdą, sugriovė šventyklą ir toje vietoje padarė išvietes, išlikusias iki šios dienos.

27. und zerbrachen die Säule Baals samt dem Hause Baals und machten heimliche Gemächer daraus bis auf diesen Tag.

27. Et ils démolirent la statue de Baal. Ils démolirent aussi la maison de Baal et en firent un cloaque qui subsiste jusqu'à ce jour.

27. Y quebraron la estatua de Baal, y derribaron la casa de Baal, e hiciéronla necesarias hasta hoy.

27 Zij braken ook het opgerichte beeld van Baal af; daartoe braken zij het huis van Baal af, en maakten dat tot heimelijke gemakken, tot op dezen dag.

27. Obalili też słup Baalowy, obalili i dom jego, a uczynili z niego wychody, aż do tego czasu.

27. És lerontották a Baál képét is templomostól együtt, és azt árnyékszékké tették mind e mai napig.

27 И разбили статую Ваала, и разрушили капище Ваалово; и сделали из него место нечистот, до сего дня.

27. І подробили стовпа Баалового, зруйнували й храм Баалів і зробили з його місце нечисте, по сей день.

28. Näin Jeehu hävitti Baalin Israelista.

28. Näin hävitti Jehu Baalin Israelista.

28. Näin häwitti mehu Baalin Israelist.

28 Thus Jehu destroyed Baal out of Israel.

28. Thus Jehu destroyed Baal out of Israel.

28. Saa ødelagde Jehu Baal af Israel.

28. Alltså förgjorde Jehu Baal utur Israel.

28. Ja Jeu kautas Paalit Israelist ärra.

28. Taip Jehuvas išnaikino Baalą iš Izraelio.

28. Also vertilgte Jehu den Baal aus Israel;

28. Ainsi Jéhu extermina Baal du milieu d'Israël.

28. Así rayó Jehú a Baal de Israel.

28 Alzo verdelgde Jehu Baal uit Israel.

28. A tak wygładził Jehu Baala z Izraela.

28. Így veszté ki Jéhu a Baált Izráelből.

28 И истребил Ииуй Ваала с земли Израильской.

28. Так викоренив Егуй Баала з Ізраїля.

29. Mutta Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, Beetelissä ja Daanissa olevista kultavasikoista, Jeehu ei luopunut.

29. Mutta ei Jehu lakannut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka oli saattanut Israelin syntiä tekemään, kultaisilla vasikoilla Betelissä ja Danissa.

29. Mutta Jehu ei lacannut Jerobeamin Nebathin pojan synneist joca oli saattanut Israelin syndiä tekemän cullaisilla wasicoilla BethElis ja Danis.

29 However from the sins of Jeroboam the son of Nebat, with which he made Israel to sin, Jehu did not depart from after them, (namely), the golden calves that were in Bethel and that were in Dan.

29. Howbeit from the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin, Jehu departed not from after them, to wit, the golden calves that were in Bethel, and that were in Dan.

29. Dog fra Jeroboams, Nebats Søns, Synder, som kom Israel til at synde, dem veg Jehu ikke fra, nemlig fra de Guldkalve, den som var i Bethel, og den som var i Dan.

29. Men ifrå Jerobeams, Nebats sons, synder, den Israel kom till att synda, gick Jehu icke, och öfvergaf icke de guldkalfvar i BethEl och i Dan.

29. Agga Nebati poia Jarobeami pattust , misga ta Israeli satis patto teggema, neist ei lahkund Jeu mitte ärra, neist kuld-wassikaist, mis Petelis ja mis Tanis.

29. Tačiau nuo nuodėmių Nebato sūnaus Jeroboamo, kuris įtraukė Izraelį į nuodėmę, nuo auksinių veršių Betelyje ir Dane, Jehuvas nepasitraukė.

29. aber von den Sünden Jerobeams, des Sohnes Nebats, der Israel sündigen machte, ließ Jehu nicht, von den goldenen Kälbern zu Beth-El und zu Dan.

29. Toutefois il ne se détourna point des péchés que Jéroboam, fils de Nébat, avait fait commettre à Israël, savoir, des veaux d'or de Béthel et de Dan.

29. Con todo eso Jehú no se apartó de los pecados de Jeroboam, hijo de Nabat, el que hizo pecar a Israel, de en pos de los becerros de oro, que estaban en Betel, y en Dan.

29 Maar van de zonden van Jerobeam, den zoon van Nebat, die Israel zondigen deed, na te volgen, week Jehu niet af, te weten, van de gouden kalveren, die te Beth-el en die te Dan waren.

29. Wszakże od grzechów Jeroboama, syna Nabatowego, który do grzechu przywiódł Izraela, nie odstąpił Jehu, ani opuścił cielców złotych, które były w Betel, i które były w Dan.

29. De Jeroboámnak, a Nébát fiának bűneitől, a ki vétekbe ejté az Izráelt, nem szakadt el Jéhu, az arany [14†] borjúktól, melyek Béthelben és Dánban valának.

29 Впрочем от грехов Иеровоама, сына Наватова, который ввел Израиляв грех, от них не отступал Ииуй, – от золотых тельцов, которые в Вефиле и которые в Дане.

29. Однакже від гріхів Еробоамових Набатенкових, що довів і Ізраїля до гріху, від них не відцуравсь Егуй, - від золотих телцїв у Бетелї й в Данї.

30. Niin Herra sanoi Jeehulle: Koska olet hyvin toimittanut sen, mikä oli oikein minun silmissäni, ja koska teit Ahabin suvulle aivan minun mieleni mukaan, niin istukoot sinun poikasi Israelin valtaistuimella neljänteen polveen.

30. Ja Herra sanoi Jehulle: ettäs olet ollut hyväntahtoinen tekemään sitä mikä minulle kelpasi, ja sinä teit Ahabin huonetta vastaan kaiken sen, mikä minun sydämessäni oli; niin pitää sinun poikas istuman Israelin istuimella neljänteen polveen asti.

30. JA HERra sanoi Jehulle: ettäs olet ollut hywän tahtoinen tekemän sitä cuin minulle kelpais ja sinä teit Ahabin huonetta wastan caiken sen cuin minun sydämesäni oli nijn sinun lapses istuwat Israelin istuimella neljänden polwen asti.

30 And Jehovah said to Jehu, Because you have done well in executing what is right in my eyes, (and) have done to the house of Ahab according to all that was in my heart, your sons of the fourth generation will sit on the throne of Israel.

30. And the LORD said unto Jehu, Because thou hast done well in executing that which is right in mine eyes, and hast done unto the house of Ahab according to all that was in mine heart, thy children of the fourth generation shall sit on the throne of Israel.

30. Og Herren sagde til Jehu: Fordi du fuldkommelig har gjort det, som er ret for mine Øjne, og har gjort imod Akabs Hus efter alt det, som var i mit Hjerte, da skulle dine Sønner i fjerde Led sidde paa Israels Trone.

30. Och Herren sade till Jehu: Derföre, att du hafver viljog varit till att göra min vilja, och hafver gjort på Achabs hus allt det i mino hjerta var, skola dina söner sitta dig på Israel stol intill fjerde led.

30. Ja Jehowa ütles Jeu wasto: Et sa wötnud hästi tehja, mis öige mo melest, sa olled keik sedda möda, mis mo süddames olli, teinud Ahabi soule: sepärrast peawad so poiad neljandast pölwest sadik Israeli aujärje peäl istuma.

30. Viešpats tarė Jehuvui: ‘‘Kadangi tu gerai padarei įvykdydamas, kas teisinga mano akyse, ir padarei Ahabo namams visa, kas buvo mano širdyje, tai tavo sūnūs iki ketvirtos kartos sėdės Izraelio soste’‘.

30. Und der HERR sprach zu Jehu: Darum, daß du willig gewesen bist zu tun, was mir gefallen hat, und hast am Hause Ahab getan alles, was in meinem Herzen war, sollen dir auf dem Stuhl Israels sitzen deine Kinder ins vierte Glied.

30. Et l'Éternel dit à Jéhu: Parce que tu as fort bien exécuté ce qui était droit devant moi, et que tu as fait à la maison d'Achab tout ce que j'avais dans mon coeur, tes fils seront assis sur le trône d'Israël jusqu'à la quatrième génération.

30. Y Jehová dijo a Jehú: Por cuanto has hecho bien, haciendo lo que es recto delante de mis ojos, conforme a todo lo que estaba en mi corazón has hecho a la casa de Acab, tus hijos se asentarán sobre el trono de Israel hasta la cuarta generación.

30 De HEERE dan zeide tot Jehu: Daarom dat gij welgedaan hebt, doende wat recht is in Mijn ogen, en hebt aan het huis van Achab gedaan, naar alles, wat in Mijn hart was, zullen u zonen tot het vierde gelid op den troon van Israel zitten.

30. Tedy rzekł Pan do Jehu: Ponieważeś się pilnie starał, abyś uczynił, co dobrego jest w oczach moich, według wszystkiego, co było w sercu mojem, uczyniłeś domowi Achabowemu: synowie twoi aż do czwartego pokolenia siedzieć będą na stolicy Izraelskiej.

30. És monda az Úr Jéhunak: A miért szorgalmatosan megcselekedted azt, a mi nékem tetszett, és az én szívem kívánsága szerint cselekedtél az Akháb házával: azért a te fiaid [15†] negyedízig ülnek az Izráel királyi székiben.

30 И сказал Господь Ииую: за то, что ты охотно сделал, что было праведно в очах Моих, выполнил над домом Ахавовым все, что было на сердце у Меня,сыновья твои до четвертого рода будут сидеть на престоле Израилевом.

30. І рече Господь Егуєві: Що вчинив єси те, що до вподоби менї, й притьма по моїй думцї розправивсь із домом Ахабовим, за се потомки твої седїти муть на престолї Ізрайлевому до четвертого поколїння.

31. Mutta Jeehu ei vaeltanut tarkoin, kaikesta sydämestänsä, Herran, Israelin Jumalan, lain mukaan; hän ei luopunut Jerobeamin synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

31. Mutta ei Jehu kuitenkaan pysynyt, että hän Herran Israelin Jumalan laissa kaikesta sydämestänsä vaeltanut olis; sillä ei hän lakannut Jerobeamin synneistä, joka Israelin oli saattanut syntiä tekemään.

31. Mutta Jehu ei cuitengan pysynyt että hän HERran Israelin Jumalan lais caikesta sydämestäns waeldanut olis: sillä ei hän lacannut Jerobeamin synneistä joca Israelin oli saattanut syndiä tekemän.

31 But Jehu did not take heed to walk in the law of Jehovah, the God of Israel, with all his heart. He did not depart from the sins of Jeroboam, with which he made Israel to sin.

31. But Jehu took no heed to walk in the law of the LORD God of Israel with all his heart: for he departed not from the sins of Jeroboam, which made Israel to sin.

31. Dog tog Jehu ikke Vare paa at vandre i Herrens, Israels Guds Lov af sit ganske Hjerte; han veg ikke fra Jeroboams Synder, med hvilke han kom Israel til at synde.

31. Dock höll icke Jehu, att han i Herrans Israels Guds lag vandrade af allo hjerta; ty han trädde icke ifrå Jerobeams synder, som kom Israel till att synda.

31. Agga Jeu ei kannud hoolt, et ta olleks Jehowa Israeli Jummala kässo-öppetusse järrel käinud keigest ommast süddamest: ei ta lahkund ärra Jarobeami pattust, misga ta satis Israelit patto teggema.

31. Tačiau Jehuvas nesilaikė Viešpaties, Izraelio Dievo, įstatymo visa širdimi ir neatsitraukė nuo nuodėmių Jeroboamo, kuris įtraukė Izraelį į nuodėmę.

31. Aber doch hielt Jehu nicht, daß er im Gesetz des HERRN, des Gottes Israels, wandelte von ganzem Herzen; denn er ließ nicht von den Sünden Jerobeams, der Israel hatte sündigen gemacht.

31. Mais Jéhu ne prit point garde à marcher de tout son coeur dans la loi de l'Éternel, le Dieu d'Israël. Il ne se détourna point des péchés par lesquels Jéroboam avait fait pécher Israël.

31. Mas Jehú no guardó andando en la ley de Jehová Dios de Israel con todo su corazón, ni se apartó de los pecados de Jeroboam, el que había hecho pecar a Israel.

31 Maar Jehu nam niet waar te wandelen in de wet des HEEREN, des Gods van Israel, met zijn ganse hart; hij week niet van de zonden van Jerobeam, die Israel zondigen deed.

31. Ale Jehu nie strzegł tego, aby chodził w zakonie Pana, Boga Izraelskiego, ze wszystkiego serca swego, ani odstąpił od grzechów Jeroboamowych, który do grzechu przywiódł Izraela.

31. De Jéhu még sem igyekezett azon, hogy az Úrnak, Izráel Istenének törvényében járjon teljes szívéből, mert nem szakadt el [16†] a Jeroboám bűneitől, a ki bűnbe ejtette az Izráelt.

31 Но Ииуй не старался ходить в законе Господа Бога Израилева, от всего сердца. Он не отступал от грехов Иеровоама, который ввел Израиля в грех.

31. Та не дбав Егуй про те, щоб з усього серця ходити в законї Господа, Бога Ізрайлевого; не відцуравсь від гріхів Еробоамових, що довів до них і Ізраїля.

32. Niihin aikoihin Herra rupesi lohkomaan Israelia, sillä Hasael voitti heidät kaikkialla Israelin raja-alueella

32. Silloin rupesi Herra Israelista lohkaisemaan; sillä Hasael löi heidät kaikissa Israelin rajoissa,

32. Silloin rupeis HERra Israelist lohcaiseman: sillä Hasael löi heidän caikis Israelin rajois.

32 In those days Jehovah began to cut off from Israel. And Hazael killed* them in all the borders of Israel,

32. In those days the LORD began to cut Israel short: and Hazael smote them in all the coasts of Israel;

32. I de samme Dage begyndte Herren at tage Stykker bort af Israel; thi Hasael slog dem i hele Israels Landemærke,

32. På den tiden begynte Herren ledas vid Israel; ty Hasael slog dem i alla Israels gränsor;

32. Neil päiwil hakkas Jehowa Israeli wähhemaks teggema, sest Asael löi neid mahha keikide Israeli raiade peäle,

32. Tuo laiku Viešpats pradėjo mažinti Izraelį. Hazaelis juos nugalėjo visame pasienyje,

32. Zur selben Zeit fing der HERR an, Israel zu mindern; denn Hasael schlug sie in allen Grenzen Israels,

32. En ce temps-là, l'Éternel commença à entamer Israël; car Hazaël battit les Israélites dans toutes leurs contrées,

32. En aquellos dias comenzó Jehová a talar en Israel: e hiriólos Hazael en todos los términos de Israel,

32 In die dagen begon de HEERE Israel af te korten, want Hazael sloeg ze in alle landpalen van Israel:

32. W one dni począł Pan umniejszać Izraela: bo je poraził Hazael po wszystkich granicach Izraelskich:

32. Abban az időben kezdett az Úr pusztítani Izráelben, és megveré őket Hazáel, [17†] Izráel minden határában.

32 В те дни начал Господь отрезать части от Израильтян, и поражал ихАзаил во всем пределе Израилевом,

32. З того часу почав Господь гнївитись на Ізраїля, й побивав їх Азаїл у всїх гряницях займища Ізрайлевого

33. ja valloitti Jordanista auringonnousuun päin koko Gileadin maan, gaadilaiset, ruubenilaiset ja manasselaiset, alkaen Aroerista, joka on Arnon-joen rannalla — sekä Gileadin että Baasanin.

33. Hamasta auringon ylenemisen puolelta Jordania, ja kaiken Gileadin, Gadilaisten, Rubenilaisten ja Manasselaisten maan, hamasta Aroerista, joka on Arnonin ojan tykönä, ja Gileadin ja Basanin.

33. Hamast idän puolelda Jordanit ja caiken Gileadin Gaditerein Rubeniterein ja Manassiterein maan hamast Aroerist joca on Arnonin ojan tykönä ja Gileadin ja Basanin.

33 from the Jordan eastward, all the land of Gilead, the Gadites and the Reubenites and the Manassites, from Aroer, which is by the valley of the Arnon, even Gilead and Bashan.

33. From Jordan eastward, all the land of Gilead, the Gadites, and the Reubenites, and the Manassites, from Aroer, which is by the river Arnon, even Gilead and Bashan.

33. fra Jordan af, imod Solens Opgang, det hele Gileads Land, Gaditerne og Rubeniterne og Manassiterne, fra Aroer, som er ved Arnons Bæk, baade Gilead og Basan.

33. Ifrå Jordan österut, och hela Gilead, de Gaditers, Rubeniters, och Manassiters land, ifrån Aroer, som ligger när den bäcken vid Arnon; och Gilead, och Basan.

33. Jordanist päwatousmisse pole, keik Kileadi, Kadi ja Rubeni ja Manasse maad, Aroerist, mis on Arnoni jöe äres, ja sedda Kileadi ja Pasani.

33. nuo Jordano rytuose, visą Gileado šalį, gadus, rubenus ir manasus, iki Aroero miesto prie Arnono upės, ir Bašaną.

33. vom Jordan gegen der Sonne Aufgang, das Land Gilead der Gaditer, Rubeniter und Manassiter, von Aroer an, das am Bach Arnon liegt, so Gilead wie Basan.

33. Depuis le Jourdain jusqu'au soleil levant, tout le pays de Galaad, les Gadites, les Rubénites et les Manassites; depuis Aroër, sur le torrent d'Arnon, jusqu'à Galaad et Bassan.

33. Desde el Jordán al nacimiento del sol, toda la tierra de Galaad, de Gad, de Rubén, y de Manasés: desde Aroer, que está junto al arroyo de Arnón, a Galaad, y a Basán.

33 Van de Jordaan af, tegen den opgang der zon, het ganse land van Gilead, der Gadieten, en der Rubenieten, en der Manassieten; van Aroer, dat aan de beek van Arnon is, en Gilead, en Basan.

33. Od Jordanu aż na wschód słoóca, wszystkę ziemię Galaadską, Gadową, i Rubenową, i Manasesową od Aroer, które jest u potoku Arnon, i Galaad, i Basan.

33. A Jordántól egész napkeletig, a Gileádbelieknek, a Gád nemzetségének, a Rúben nemzetségének, Manasse nemzetségének egész földjét. Aroertől fogva; mely az Arnon patak mellett van, mind Gileádot, mind Básánt.

33 на восток от Иордана, всю землю Галаад, колено Гадово, Рувимово, Манассиино, начиная от Ароера, который при потоке Арноне, и Галаад и Васан.

33. Від Йорданї на схід сонця всю землю Галаад, і Гадїїв, і Рубенїїв, і Манассіїв, від Ароеру на Арнон ріцї, й Галаад і Басан.

34. Mitä muuta on kerrottavaa Jeehusta ja kaikesta, mitä hän teki, ja kaikista hänen urotöistänsä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

34. Mitä enempi Jehusta on sanottavaa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaikesta hänen voimastansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

34. Mitä enämbi Jehust on sanottapa ja caikist hänen töistäns ja caikest hänen woimastans cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

34 Now the rest of the acts of Jehu and all that he did and all his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

34. Now the rest of the acts of Jehu, and all that he did, and all his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

34. Men det øvrige af Jehus Handeler, og alt det, han har gjort, og al hans Vælde, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

34. Hvad nu mer af Jehu sägande är, och allt det han gjort hafver, och all hans magt, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

34. Ja mis weel tulleks Jeust öölda, ja keik mis ta teinud, ja keik ta wäggi, eks need asjad olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

34. Visi kiti Jehuvo darbai ir jo galia yra aprašyta Izraelio karalių metraščių knygoje.

34. Was aber mehr von Jehu zu sagen ist und alles, was er getan hat, und alle seine Macht, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

34. Le reste des actions de Jéhu, tout ce qu'il fit et tous ses exploits, n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

34. Lo demás de los hechos de Jehú, y todas las cosas que hizo, y toda su valentía, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

34 Het overige nu der geschiedenissen van Jehu, en al wat hij gedaan heeft, en al zijn macht, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

34. Ale ostatek spraw Jehu, i wszystko, co czynił, i wszystka moc jego, azaż tego nie napisano w kronikach królów Izraelskich?

34. Jéhunak egyéb [18†] dolgai pedig és minden cselekedetei, és minden erőssége, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

34 Прочее об Ииуе и обо всем, что он сделал, и о мужественных подвигах его написано влетописи царей Израильских.

34. Инше про Егую й про все, що він чинив, і про всї хоробрі його дїї, те прописано в книзї лїтописній царів Ізраїлських.

35. Sitten Jeehu meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan. Ja hänen poikansa Jooahas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

35. Ja Jehu nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariaan. Ja Joahas hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

Ja Jehu nuckui Isäins cansa ja haudattin Samariaan. Ja Joahas hänen poicans tuli Cuningaxi hänen peräns.

35 And Jehu slept with his fathers and they buried him in Samaria. And Jehoahaz his son reigned instead of him.

35. And Jehu slept with his fathers: and they buried him in Samaria. And Jehoahaz his son reigned in his stead.

35. Og Jehu laa med sine Fædre, og de begravede ham i Samaria; og Joahas, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

35. Och Jehu afsomnade med sina fäder; och de begrofvo honom i Samarien; och Joahas hans son vardt Konung i hans stad.

35. Ja Jeu läks maggama omma wannemattega, ja nemmad matsid tedda mahha Samaria, ja ta poeg Joahas sai kunningaks temma assemele.

35. Jehuvas užmigo prie savo tėvų ir jį palaidojo Samarijoje; jo sūnus Jehoachazas karaliavo jo vietoje.

35. Und Jehu entschlief mit seinen Vätern, und sie begruben ihn zu Samaria. Und Joahas, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

35. Et Jéhu s'endormit avec ses pères, et fut enseveli à Samarie; et Joachaz, son fils, régna à sa place.

35. Y durmió Jehú con sus padres, y le sepultaron en Samaria, y reinó en su lugar Joacaz su hijo.

35 En Jehu ontsliep met zijn vaderen, en zij begroeven hem te Samaria, en zijn zoon Joahaz werd koning in zijn plaats.

35. I zasnął Jehu z ojcami swymi, i pochowali go w Samaryi; a królował Joachaz, syn jego, miasto niego.

35. És elaluvék Jéhu az ő atyáival, és eltemeték őt Samariában. És uralkodék Joákház, [19†] az ő fia, helyette.

35 И почил Ииуй с отцами своими, и похоронили его в Самарии. И воцарился Иоахаз, сын его, вместо него.

35. І спочив Егуй з батьками своїми, й поховано його в Самариї; а син його Йоахаб настав царем намість його.

36. Ja aika, jonka Jeehu hallitsi Israelia Samariassa, oli kaksikymmentä kahdeksan vuotta.

36. Ja aika jonka Jehu Israelia hallitsi Samariassa, oli kahdeksan ajastaikaa kolmattakymmentä.

35. Ja aica cuin Jehu Israeli hallidzi Samarias oli cahdexan ajastaica colmattakymmendä.

36 And the time that Jehu reigned over Israel in Samaria was twenty-eight years.

36. And the time that Jehu reigned over Israel in Samaria was twenty and eight years.

36. Og de Aar, som Jehu regerede over Israel i Samaria, vare otte og tyve Aar.

36. Men tiden, som Jehu öfver Israel regerade i Samarien, är åtta och tjugu år.

36. Ja neid päiwi, mis Jeu Samarias kunningas olli Israeli ülle, neid olli kahheksa aastat kolmatkümmend.

36. Jehuvas karaliavo Izraeliui Samarijoje dvidešimt aštuonerius metus.

36. Die Zeit aber, die Jehu über Israel regiert hat zu Samaria, sind achtundzwanzig Jahre.

36. Or le temps que Jéhu régna sur Israël à Samarie fut de vingt-huit ans.

36. El tiempo que Jehú reinó sobre Israel en Samaria fué veinte y ocho años.

36 En de dagen, die Jehu over Israel geregeerd heeft in Samaria, zijn acht en twintig jaren.

36. A czas, którego królował Jehu nad Izraelem w Samaryi, było dwadzieścia i ośm lat.

36. A napok pedig, a melyekben uralkodott Jéhu Izráelen Samariában, huszonnyolcz esztendő.

36 Времени же царствования Ииуева над Израилем, в Самарии, было двадцать восемь лет.

36. Царював же Егуй над Ізраїлем у Самариї, двайцять і вісїм лїт.