RUUT
595
sinun mennä hänen piikainsa
kanssa, ettei joku olisi sinua
vastoin toisen pellolla.
23. Ja hän viipyi Boaksen piikain
tykönä ja poimi tähkäpäitä, sii-
henasti kuin ohrat ja nisut lei-
kattiin; ja tuli jälleen anoppinsa
tykö.
3. Luku.
I. Ruut, Noomin neuvosta menee
Boaksen luvaan ja panee levätä
hänen jalkoihinsa. II. Boas herät-
tyänsä, ylistää häntä ja lupaa
hänen naida, jos likempi perilli-
nen sen myöten antaa. III. Ruut
ilmoittaa taas asian anopillensa.
I. Ja Noomi hänen anoppinsa
sanoi hänelle: minun tyttäreni,
minä tahdon saattaa sinulle le-
von, että sinulle hyvin kävis.
2. Boas, meidän sukulaisemme,
jonka piikain tykönä sinä olet
ollut, katso, hän viskaa tänä yö-
nä ohria luvassansa.
3. Niin pese itses ja voitele si-
nus, ja vaateta itses ja mene lu-
vaan, ettei yksikään sinua tunne,
siihenasti kuin syöty ja juotu on.
4. Kuin hän maata panee, niin
katso paikka, kussa hän makaa:
niin mene ja nosta vaate hänen
jalkainsa päältä ja pane siihen
maata; niin hän kyllä sinulle sa-
noo, mitä sinun tekemän pitää.
5. Hän sanoi hänelle: kaikki, mi-
tä sinä sanot minulle, teen minä.
6. Hän meni luvaan ja teki kaikki
mitä hänen anoppinsa hänelle
käski.
7. Ja kuin Boas oli syönyt ja
juonut, tuli hänen sydämensä
iloiseksi, ja hän meni levätä yh-
den kuhilaan taa. Ja hän tuli sa-
laisesti ja nosti vaatteen hänen
jalkainsa päältä, ja pani siihen
levätä.
8. II. Puoliyön aikaan peljästyi
mies ja käänsi itsensä: ja katso,
vaimo makasi hänen jalkainsa
juuressa.
9. Ja hän sanoi: kukas olet?
Hän vastasi: minä olen Ruut, si-
nun palkollises: levitä siipes pii-
kas ylitse, sillä sinä olet perilli-
nen.
10. Hän sanoi: siunattu ole sinä
Herrassa, minun tyttäreni: sinä
olet parantanut ensimäisen ar-
motyön sillä viimeisellä, ettes ole
seurannut nuorukaisia, köyhiä eli
rikkaita.
