RUUT
594
sinä ennen tuntenut.
12. Herra maksakoon sinulle
työs, ja sinun palkkas olkoon
täydellinen Herran Israelin Juma-
lan tykönä, jonka tykö sinä olet
tullut, turvaamaan hänen siipein-
sä alle!
13. Hän sanoi: anna minun löy-
tää armo sinun kasvois edessä,
minun herrani; sillä sinä olet
lohduttanut minua ja olet puhu-
tellut piikaas suloisesti, vaikka
en minä ole niinkuin joku sinun
piioistas.
14. Boas sanoi jälleen hänelle:
koska ruan aika joutuu, niin tule
tänne, syö leipää ja kasta palas
etikkaan. Niin hän istui elonleik-
kaajain viereen, ja hän antoi hä-
nelle kuivatuita tähkäpäitä, hän
söi ja ravittiin, ja jätti jotakin
tähteeksi.
15. Kuin hän nousi poimimaan,
käski Boas palvelioitansa ja sa-
noi: sallikaat hänen poimia lyh-
detten keskellä ja älkäät häntä
häväiskö.
16. Varistelkaat myös sitomista
läpimitten hänelle, ja jättäkäät
siihen, että hän ne poimis, ja äl-
kään yksikään häntä nuhdelko!
17. III. Niin poimi hän pellolla
ehtoosen asti, ja hän tappoi ne
poimitut; ja oli liki yksi epha oh-
ria.
18. Ja hän kantoi ne ja vei
kaupunkiin, ja osoitti anopillensa,
mitä hän oli poiminut. Toi myös
ne ruan tähteet, joista hän oli
itsensä ravinnut ja antoi hänelle.
19. Silloin sanoi hänen anoppin-
sa hänelle: kussas olet poiminut
tänäpänä, ja kussas olet työtä
tehnyt? Siunattu olkoon se, joka
sinun tuntenut on! Ja hän ilmoit-
ti anopillensa, kenenkä tykönä
hän työtä teki, sanoen: se mies,
jonka tykönä minä tänäpänä
työtä tein, kutsutaan Boas.
20. Noomi sanoi miniällensä:
hän olkoon siunattu Herralta, jo-
ka ei ole ollut armotoin enem-
min eläviä kuin kuolleitakaan
vastaan. Ja Noomi sanoi hänelle:
tämä mies on meidän lähim-
mäisemme ja on meidän peril-
lisemme.
21. Ja Ruut Moabilainen sanoi:
hän sanoi myös minulle: ole mi-
nun palvelioitteni kanssa, sii-
henasti kuin he lopettavat kaiken
minun eloni.
22. Noomi sanoi Ruutille miniäl-
lensä: minun tyttäreni, hyvä on
