TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2905
näky: Onias ylimmäinen pappi,
jalo, kunniallinen, laupias ja pu-
helias mies, joka nuoruudestansa
kaikissa hyvissä avuissa harjoitel-
lut olit, ojensi kätensä, ja rukoili
kaiken Juudan kansan edestä.
13. Sitte näkyi hänelle toinen
vanha, kunniallinen mies kalliissa
vaatteissa ja sangen kunniallisel-
la muodolla.
14. Ja Onias sanoi Juudaalle:
tämä on Jeremia, Jumalan
propheta, joka sinun veljiäs san-
gen suuresti rakastaa, ja rukoi-
lee alati kansan ja pyhän kau-
pungin edestä.
15. Sitte antoi Jeremia käsillän-
sä Juudaalle kultaisen miekan,
ja sanoi hänelle:
16. Ota tämä pyhä miekka, jon-
ka Jumala sinulle antaa; sillä si-
nun pitää viholliset lyömän.
17. Kuin Juudas heitä senkaltai-
silla kauniilla sanoilla, jotka heil-
le sydäntä ja rohkeutta antoivat,
lohduttanut oli, mielistyivät he
siihen, ettei he leiriä tehdä tah-
toneet, vaan kohta vihamiesten
tykö mennä, ja karata rohkiasti
heidän päällensä, ja lopettaa
asian; sillä kaupunki, jumalanpal-
velus ja templi olivat vaarassa.
18. Ja tosin, vaimoja ja lapsia,
veljiä ja lankoja ei he niin paljon
totelleet, vaan heidän suurin
murheensa oli pyhästä templistä,
19. Ja ne, jotka kaupunkiin jäi-
vät, olivat suuressa murheessa
heidän sotaväestänsä.
20. Kuin sotimisen aika joutui, ja
viholliset kokoontuneet olivat,
järjestyksensä tehneet, elephantit
siallensa asettaneet ja hevos-
miehet molemmille puolille pan-
neet olivat,
21. Ja Makkabealainen viholliset
näki, ja heidän moninaiset
aseensa ja hirmuiset pedot, nos-
ti hän kätensä taivaasen päin, ja
rukoili ihmeellistä Jumalaa, joka
kaikki näkee; sillä hän kyllä tiesi,
ettei voitto haarniskain kautta
tule, vaan Jumala antaa sen kel-
lenkä hän suo; ja hän rukoili
näin:
22. Herra, sinä olet enkelis, His-
kian, Juudan kuninkaan aikana,
lähettänyt, ja se löi Sennaheribin
leirissä sata ja viisiyhdeksättä-
kymmentä tuhatta miestä.
23. Niin lähetä myös nyt sinä,
taivaan Herra, hyvä enkeli mei-
dän edellämme vihollisia peljät-
tämään.
