KAPPALEET ESTERIN KIRJASTA
2911
mensä oli täynnä ahdistusta ja
murhetta.
9. Ja kuin hän kaikista ovista
sisälle tuli, meni hän kuninkaan
kohdalle, kussa hän istui kunin-
kaallisella istuimellansa, kunin-
kaallisissa vaatteissansa, jotka
kullasta ja kalliista kivistä olivat,
ja oli sangen peljättävä nähdä.
10. Kuin hän nyt silmänsä nosti
ja katsoi vihaisesti hänen pääl-
lensä, niin kuningatar pyörtyi, ja
raukesi voimattomuudesta, ja
laski päänsä piian päälle.
11. Niin Jumala käänsi kunin-
kaan sydämen hyvyyteen, ja hän
hämmästyi hänen tähtensä, hyp-
päsi istuimeltansa ja sai hänen
syliinsä, siihen asti että hän
tointui, ja sanoi ystävällisesti
hänelle:
12. Mikä sinun on, Ester?
13. Minä olen sinun veljes, älä
pelkää; ei sinun pidä kuoleman;
sillä ei se käsky tule sinuun,
vaan kaikkiin muihin; tule edes.
14. Ja hän ojensi kultaisen valti-
kan, ja laski hänen olallensa, ja
antoi hänen suuta, ja sanoi: sa-
no, mitäs tahdot?
15. Ja hän vastasi: kuin minä
katsoin sinun päälles, luulin mi-
nä näkeväni Jumalan enkelin;
sentähden minä hämmästyin si-
nun suuren majesteettis tähden.
16. Sillä sinä olet sangen peljät-
tävä, ja sinun muotos on suurta
kunniaa täynnä.
17. Ja kuin hän niin parhaallan-
sa puhui, pyörtyi hän taas voi-
mattomuudesta, ja lankesi maa-
han.
18. Mutta kuningas hämmästyi
palvelioinensa, ja lohduttivat
häntä.
Tämä kappale luettakoon kah-
deksannen luvun jälkeen, yhdek-
sännen edellä:
Artakserkseen lähetyskirja Juuda-
laisten säästämisestä.
Neljäntenä kuningas Ptolomeuk-
sen ja Kleopatran vuotena toivat
Dositeus (joka itsensä sanoi pa-
piksi Levin suvusta) ja Ptolome-
us, hänen poikansa, tämän kirjan
Purimista ja sanoivat, että Lysi-
makus, Ptolomeuksen poika, oli
sen kääntänyt Jerusalemissa:
1. Artakserkses, suuri kuningas
Indiasta Etiopiaan asti, tervehtii
niitä sataa seitsemääkolmatta-
kymmentä päämiestä, ynnä ala-
