KAPPALEET ESTERIN KIRJASTA
2914
mein pojan, Kisin pojan, Benja-
minin suvusta,
3. Ja asui Susanin kaupungissa,
kunniallinen mies, kuninkaan
huoneessa suurena pidetty.
4. Mutta hän oli yksi niistä van-
geista, jotka Nebukadnetsar, Ba-
belin kuningas, oli Jerusalemista
Jekonian, Juudan kuninkaan,
kanssa vienyt pois. Ja tämä oli
hänen unensa:
5. Kapina ja meteli, jylinä ja
maanjäristys ja hämmästys nousi
maan päällä.
6. Ja katso, siellä oli kaksi suur-
ta lohikäärmettä, jotka menivät
sotimaan toinen toistansa vas-
taan.
7. Ja huuto oli niin suuri, että
kaikki maakunnat nousivat soti-
maan pyhää kansaa vastaan.
8. Ja se oli suuri pimiä päivä,
murheellinen ja ahdistavainen, ja
suuri surkeus ja hämmästys oli
maan päällä.
9. Ja pyhä kansa oli kovin mur-
heellinen, ja pelkäsivät onnetto-
muuttansa, ja ei muuta heidän
edessänsä ollut kuin kuolema, ja
he huusivat Jumalan tykö.
10. Ja sen huudon jälkeen puh-
kesi suuri virta yhdestä vähästä
lähteestä,
11. Ja aurinko nousi ja tuli kirk-
kaaksi, ja raadolliset voittivat ja
tappoivat ne ylpiät.
12. Kuin Mardokai heräsi unes-
tansa, ajatteli hän, mitä Jumala
sen kanssa aikoi, ja piti unen
sydämessänsä, ja ajatteli sitä
yöhön asti, ja olis mielellänsä
tahtonut tietää, mitä se aavisti.
1. Ja Mardokai sanoi: Jumala on
sen kaiken toimittanut.
2. Minä muistelen untani, ja se
on juuri niin tapahtunut kuin mi-
nä olen unta nähnyt.
3. Vähä lähde, joka suureksi vir-
raksi tuli, kuin aurinko paisti ja
kirkkaaksi tuli, se on Ester, jonka
kuningas puolisoksensa ottanut
ja kuningattareksi tehnyt on.
4. Kaksi lohikärmettä olen minä
ja Haman:
5. Toinen tietää pakanoita, jotka
tulivat kokoon ja Juudalaisten
nimeä hävittää tahtoivat.
6. Toinen tietää minun kansaani
Israelia, joka Herran tykö huusi,
ja Herra autti kansaansa, ja va-
pahti meidät tästä hädästä.
7. Hän teki suuria ihmeitä ja
tunnustähtejä pakanain seassa;
