Toinen Maccaberein Kirja .
VII. Lucu .
SEidzemen weljestä äitinens waaditan syömän sian liha: Cosca ei he sitä tee/ anda Cuningas mestata cuusi heistä/ v. 1.
Äiti on myös sangen rohkia/ neuwoin heitä kärsimiseen/ v. 20.
Antiochus otta nuorimman pojan/ lupa hänelle suuret rickaudet/ jos hän Laista luopuis: Hän neuwo myös äitiä/ että hän wahwistais poicans sijhen: waan he pysywät lujast Jumalan Laisa/ ja molemmat surkiast surmatan/ v. 24.
2 Makk 7:1 OTettin myös seidzemen weljestä heidän äitins cansa fangixi/ ja ruoskilla ja nauhoilla piestin/ ja waadittin Cuningalda sian liha syömän/ joca heille Lais kieltty oli.
2 Makk 7:2 NIjn sanoi wanhin heistä: Mitäs paljon kysyä tahdot/ ja meildä tietä? Me tahdom ennen cuolla/ cuin jotain tehdä meidän Isäim Lakia wastoin.
2 Makk 7:3 Silloin julmistui Cuningas ja käski nopiast panna pannut ja cattilat tulelle.
2 Makk 7:4 Cosca se tehty oli/ käski hän wanhimmalda leicata pois kielen/ ja hacata pois kädet ja jalat/ että muut weljet ja äitin näkemän piti.
2 Makk 7:5 Cosca nyt näin rajaricoxi tehty oli/ andoi hän hänen tuleen wiedä ja pannusa paista. Ja cosca liecki jocapaicasta pannuun löi/ neuwoit he toinen toistans keskenäns äitins cansa/ että he rohkiast cuolisit/
2 Makk 7:6 Ja sanoit: HERra Jumala kyllä näke oikeuden/ ja on meille armollinen/ nijncuin Moses wirresäns todista/ Ja on palwelioillens armollinen.
2 Makk 7:7 Cosca ensimäinen nijn erinnyt oli/ wietin myös toinen sinne/ että he heidän coirudens hänelle näyttäisit/ ja wedit häneldä nahan ja carwat pois/ ja kysyit hänelle/ jos hän sian liha syödä tahdois/ eli caiken ruumins caickein jäsendens cansa waiwatta anda?
2 Makk 7:8 Hän wastais kielelläns ja sanoi: En minä tee. Nijn he otit hänen/ ja waiwaisit händä nijncuin ensimäistäkin.
2 Makk 7:9 Cosca hän wijmeises hengen riutumas oli/ sanoi hän: Sinä kirottu ihminen otat minulda tosin tämän ajallisen elämän/ waan caiken mailman HERra herättä meidän/ jotca hänen Lakins tähden cuolem/ ijancaickiseen elämään.
2 Makk 7:10 Sijtte otit he colmannen/ ja teit myös heidän coiruttans hänelle. Ja cosca he häneldä sitä waadeit/ lyckäis hän kielens rohkiast ulos/ ja ojensi kätens/ ja sanoi rohkiast:
2 Makk 7:11 Nämät jäsenet Jumala taiwast on minulle andanut/ sentähden annan minä ne mielelläni otetta hänen Lakins tähden:
2 Makk 7:12 Sillä minä toiwon/ että hän ne minulle anda jällens. Mutta Cuningas ja hänen palwelians ihmettelit/ että se nuorucainen nijn rohkia oli/ eikä kipua mitän totellut.
2 Makk 7:13 Cosca tämä myös cuollut oli/ pijnaisit he myös neljättä/ ja ruoskit hänen.
2 Makk 7:14 Mutta cosca hänen jo cuoleman piti/ sanoi hän: Se on suuri lohdutus/ että me toiwom/ cosca ihmiset meitä surmawat/ että Jumala meidän herättä jällens/ Mutta et sinä herätetä elämään.
2 Makk 7:15 Senjälken otit he wijdennen/ ja ruoskit myös hänen. Se cadzoi Antiochuxen päälle/ ja sanoi hänelle:
2 Makk 7:16 Sinä olet ihminen ja täyty cuolla. Mutta ettäs maan päällä woimallinen olet/ nijn sinä teet mitäs tahdot.
2 Makk 7:17 Mutta et sinä sitä mahda ajatella/ että Jumala meidän peräti hyljännyt on/ odota wähä aica/ nijn sinä saat ymmärtä/ cuinga wäkewä Jumala on/ joca sinun ja sinun sucus rangaise.
2 Makk 7:18 Tämän perästä wietin myös cuudes edes/ joca myös sanoi/ cosca hänen jo cuoleman piti: et sinä minua nijn petä. Sillä me olem tämän pijnan kyllä ansainnet/ sijnä että me olemma tehnet syndiä meidän Jumalatam wastan/ ja hän teke hirmuisest meillen.
2 Makk 7:19 Mutta et sinä nijn pääse/ ettäs kiucuidzet Jumalata wastan.
2 Makk 7:20 Mutta se oli suuri ihme äitis/ ja on sencaltainen teco kyllä mahdollinen kirjoitetta: Sillä hän näki caicki seidzemen poicans yhtenä päiwänä toinen toisens peräst pijnattawan/ ja kärsei sen suurella kärsimisellä/ sen toiwon tähden/ cuin hänellä oli Jumalan tygö.
2 Makk 7:21 Sijtä tuli hän nijn rohkiaxi/ että hän poikians yhtä toisen perän kielelläns lohdutti/ ja sai urhollisen sydämen/ ja sanoi heille:
2 Makk 7:22 Minä olen teidän äitin/ ja olen teidän synnyttänyt/ mutta henge ja elämätä en ole minä teillen andanut/ engä teidän jäsenitän nijn tehnyt.
2 Makk 7:23 Sentähden se/ joca mailman ja caicki ihmiset luonut on/ anda teille hengen ja elämän jällens/ nijncuin te nyt hänen Lakins tähden sen waaraan ja aldixi annatte.
2 Makk 7:24 Cosca Antiochus sen cuuli/ luuli hän händäns cadzowan ylön ja pilckawan kielelläns/ ja otti nuorimman pojan eteens/ joca wielä jäänyt oli/ ja neuwoi händä hywillä sanoilla/ ja puhui hänen cansans walalla wannoin/ jos hän hänen Isäins Laista luopua tahdois/ nijn löydäis hän hänestä armollisen Herran/ ja tekis hänen rickaxi ja Herraxi.
2 Makk 7:25 Mutta cosca ei se tahtonut idzens wietellä anda/ andoi Cuningas äitin hänen eteens tulla/ ja neuwoi händä poicans nijn neuwoman/ että hän hengis pysyis.
2 Makk 7:26 Cosca hän händä monilla sanoilla rucoillut oli: Lupais hän sen tehdä.
2 Makk 7:27 Mutta hän pilckais ainoastans Tyrannia/ sillä hän meni poicans tygö/ ja puhui sala kielelläns hänen cansans/ ja sanoi: sinä minun racas lapsen/ jota minä yhdexän Cuucautta minun sydämeni alla candanut olen/ ja colme ajastaica imettänyt olen/ ja suurella waiwalla caswattanut/ armada sijs minun päälleni.
2 Makk 7:28 Cadzo taiwast ja maata/ ja caickia mitä nijsä on/ nämät caicki on Jumala tyhjästä tehnyt/ ja me ihmiset olemma myös nijn tehdyt/
2 Makk 7:29 Sentähden älä pelkä murhajata/ waan cuole mielelläs/ nijncuin weljeskin/ että sinun armollinen Jumala weljeis cansa tekis eläwäxi jällens/ ja andais minulle jällens.
2 Makk 7:30 Cosca äiti wielä poicans cansa näin puhui/ sanoi nuorucainen: Mitä te odotatte: Älkät sitä ajatelco/ että minä Tyrannille täsä cuuliainen olen/ waan minä tahdon Lain pitä/ joca meidän Isillem Mosexen cautta annettu on.
2 Makk 7:31 Mutta sinä joca Judalaisille caicke paha teet/ et pääse nijn meidän HERraldam Jumalaldam.
2 Makk 7:32 Me kärsim meidän syndeim tähden/ se on tosi/
2 Makk 7:33 Ja waicka eläwä Jumala hetken aica meidän päällem wihainen on/ ja meitä rangaise ja curitta/ nijn cuitengin hän palwelioillens armollinen on.
2 Makk 7:34 Mutta sinä jumalatoin kirottu ihminen/ älä sinun wallastas paljon ylpeile/ ja älä luota turhan toiwon päälle/ ettäs Jumalan lapsia wainot/
2 Makk 7:35 Sillä et sinä ole wielä sen Caickiwaldian Jumalan duomiota wälttänyt.
2 Makk 7:36 Minun weljeni/ jotca wähän aica idzens pijnata annoit/ he odottawat nyt ijancaickista elämätä Jumalan lupauxen jälken: Mutta sinun pitä Jumalan duomion jälken rangaistuxi tuleman/ nijncuin sinä ylpeydelläs ansainnut olet.
2 Makk 7:37 Minä tahdon minun ruumini ja hengeni/ minun Isäini Lain tähden anda nijncuin minun weljenikin/ ja Jumalan tygö huuta/ että hän pian Canssallens armollinen olis. Muuta sinun täyty wielä tunnusta suuren pijnan ja waiwan cautta/ että hän ainoastans oikia Jumala on.
2 Makk 7:38 Mutta Jumalan wiha minus ja minun weljisäni lacka/ joca oikiast syystä on tullut coco meidän Canssam päälle.
2 Makk 7:39 Cosca Cuningas sen cuuli/ tuli hän hulluxi ja kiuckun/ ja andoi händä wielä cowemmin pijnata cuin muita/ Sillä se oli hänelle ylöncadze/ että he wielä händä pilckaisit.
2 Makk 7:40 Nijn myös tämä caunist cuoli/ ja on caiken turwans pannut Jumalan päälle.
2 Makk 7:41 Wijmeiseldä myös äiti mestattin.
2 Makk 7:42 Nijn paljon olcon kyllä pacanalisist uhreist/ ja hirmuisest pijnast.
Vers. 1. Sian liha syömän ) Oli kieltty Judalaisten Lais/ Lev. 11:7. Cuitengin ei he täsä erinomaisest sentähden sodi/ waan Jumalan Lain/ heidän uscons ja Jumalan palweluxen tähden/ ettei he sijtä luowuis: Sillä sitä Antiochus edzi/
v. 24. Ja että se oli Jumalan palweluxest/ ja ei syömisest ( Sillä Antiochus ei sijhen ainoastans olis tytynyt ) Sentähden tahdoit he ennen cuolla/ cuin wäärillen opettaillen ja Tyrannillen jotakin myötä anda/ eli saatta muita heidän tawallans luopuman heidän Isäins Laist pacanaliseen Jumalan palweluxeen/ Sup. cap. 6:24. ja 28. Muutoin olis sencaltainen syöminen hädän aicana ei wähemmin sallittu/ cuin se/ että Dawid söi näkyleiwist/ 1. Sam. 21:6.