Propheta Hosea
1660
10:12 Sentähden kylwäkät
wanhurscautta/ nijttäkät rackautta ja
kyndäkät toisin/ että nyt on aica HERra
edziä/ sijhenasti cuin hän tule/ ja sata
teille wanhurscauden.
10:13 Sillä te kynnätte jumalattomutta/
ja nijtätte pahoja tecoja ja syötte
walhen hedelmitä. Että sinä turwat
sinus sinun omaan menos/ ja sinun
moneen Sangarijs nijn pitä meteli
nouseman sinun Canssas seas.
10:14 Nijn että caicki sinun linnas pitä
häwitettämän/ nijncuin Salman cadotti
Arbelin huonen sodan aicana/ ja äiti
pitä lapsinens tapettaman.
10:15 Nijn pitä teillengin BethElis
tapahtuman/ teidän suuren pahudenne
tähden/ että Israelin Cuningas pitä
amulla warahin lyötämän maahan.
Vers.1. Hedelmätä) Caupungit owat
sencaltaiset cuin sen wijnapuun
hedelmät olit/ mutta ne owat poimetut
pois ja owat tyhjät. v. 3. Sen Cuningan)
Nimittäin/ Assyrian Cuningan. v. eod.
Peljännet) se on/ HERran sana/ jota
Prophetat sanoit meille/ en me ole
totellet. v. 5. BethAwenis) se on ricos
huone Nijn cudzu hän BethElin/ josa
Israelin cullainen wasicka oli ja heidän
epäjumalans. v. 12. Kylwäkät) se on/
Saarnatcat oikein/ eli minä tahdon
teidän cansanne kyndä. v. 14. Salman)
Ei tätä Historiata cusan Raamatus
löytä/ nijncuin monda muuta
sencaltaist on tapahtunut/ cuin Judas
sano Sathanist ja Michaelist. v. 15.
Amulla) se on/ pian ja nopiast.
XI. Lucu .
HERra juttele hywiä tecojans Israeli
cohtan/ ja heidän ricoxians ja
kijttämättömyttäns sitä wastan/ v. 1.
uhca heitä että he häwitetän Babelin
Cuningalda/ v. 5. walitta ettei he
paranna idzens/ v. 7. josta hänelle olis
kyllä syy heitä peräti hucutta/ mutta ei
hän sitä tahtonut armons tähden
tehdä/ v. 8. waan lupa wielä hänen
waldacundans heidän secaans toimitta/
v. 10.
11:1 COsca Israel nuori oli/ pidin minä
hänen rackana/ ja cudzuin Egyptist
minun poicani.
11:2 Mutta cosca hän nyt cudzutan/
nijn he käändywät pois/ ja uhrawat
Baalimille/ ja suidzuttawat cuwille.
11:3 Minä otin Ephraimin käsiwarresta
ja talutin händä/ waan nyt he owat
minun apuni unohtanet.
11:4 Minä annoin heidän wetä ihmisen
ijestä/ ja käydä rackauden ohjisa/ ja
minä autin heitä/ otin iken heidän
caulastans ja annoin heille elatuxen/
ettei he olis palainnet Egyptijn.
11:5 Waan nyt on Assur tullut heidän
Cuningaxens: sillä ei he tahdo palaita.
11:6 Sentähden pitä miecan tuleman
heidän Caupungins päälle/ ja pitä
heidän salpans temmaman ylös/ ja
syömän ne heidän aiwoituxens tähden.
11:7 Minun Canssan wäsy käändymäst
