Psaltarit
1103
myckänä cuin mettinen/ se on/
alallans/ wai/ ja ei canda Saulin päälle
Philisterein edes. v. 8. Moni) Saulin
palweliat ajawat minua pois/ että
minun täyty olla maan culkiana. v. 9.
Luet) sinnä tiedät cuinga monda heitä
on/ ja et unhota heitä.
LVII. Psalmi .
LAT. LVI. ON RucousPsalmi/ jolla hän
rucoile että Jumala olis hänelle
armollinen ja auttais händä caikisa
tuskisa: sillä hän turwa häneen/ v. 2.
osotta wihollistens pahuden ja uhca
heitä cadotuxella/ v. 5. lupa kijttä
HERra caiken jumalisen suojeluxen/ ja
warjeluxen edestä/ eikä epäile että
sencaltaiset hänelle totisest
tapahtuwat/ v. 8.
57:1 Dawidin cullainen cappale
edelläweisattapa/ ettei hän huckunut/
cosca hän Saulin edestä pakeni luolaan.
57:2 Jumala ole minulle armollinen/ ole
minulle armollinen: sillä sinuun minun
sielun uscalda/ ja sinun sijpeis warjon
ala minä turwan/ sijhen asti että paha
käy ohidze.
57:3 Minä huudan Jumalata/ sitä
caickein corkeinda/ sitä Jumalata joca
minun wiheljäisydeni lopetta.
57:4 Hän lähettä taiwast/ ja autta
minua minun upottajani pilcoista/ Sela/
lähettäkön Jumala armons ja
wacuudens.
57:5 Minä macan sieluni cansa Lejonein
seas/ ihmisten lapset owat liekit/
heidän hambans owat keihät ja nuolet/
ja heidän kielens teräwä miecka.
57:6 Corgota idzes Jumala taiwan
ylidze/ ja sinun cunnias caickeen
mailmaan.
57:7 Wercon he wirittäwät minun
käymiseni eteen/ ja painawat alas
minun sieluni/ cuopan he caiwawat
minun eteeni/ ja sijhen he idze
langewat. Sela.
57:8 Walmis on minun sydämen
Jumala/ walmis on minun sydämen/
weisaman ja kijttämän.
57:9 Herä minun cunnian/ herä Psaltari
ja candele/ warhain minä herän.
57:10 HERra sinua minä kijtän Canssain
seas/ ja weisan sinulle kijtost
sucucunnisa.
57:11 Sillä sinun laupiudes on nijn
awara cuin taiwas/ ja totuudes nijn
awara cuin pilwet käywät.
57:12 Corgota sinus Jumala taiwan
ylidze/ ja sinun cunnias caickeen
mailmaan.
Vers.2. Paha) Wahingo ja waiwa/ jota
he minulle tekewät. v. 9. Cunnian) se
on/ minun Psaltarin ja weisun/ jolla
minä cunnioitan Jumalata.
LVIII. Psalmi .
LAT. LVII. WAlitus Cuningas Saulin
palwelioist/ jotca händä yllytit Dawidita
wastan/ joiden coreuden/ petoxen/
walhen ja wallan hän täsä kirjoitta/ v. 2.
