Se Epistola Ebreerin tyge.
näiden päiväin jälkeen/ sanoopi Herra/ Minä tahdon antaa minun lakini
heidän mielensä sisälle/ ja heidän sydämiinsä minä tahdon ne
kirjoittaa/ Ja tahdon olla heidän Jumalansa/ ja heidän pitää oleman
minun kansani.
8:11 Ja eikengen pide opettaman henen Lehimeistens/ eike kengen
henen weliens/ ia sanoman/ Tunne Herra/ sille ette he caiki pite minua
tundeman/ hamast sijte pienimeste heiden seasans/ sihe' swrimban
asti.
Ja ei kenkään pidä opettaman hänen lähimäistänsä/ eikä kenkään
hänen weljensä/ ja sanomme/ Tunne Herra/ sillä että he kaikki pitää
minua tunteman/ hamasta siitä pienimmästä heidän seassansa/ siihen
suurimpaan asti.
8:12 Sille mine tulen lepytetuxi heiden wärydhens ia heiden syndiens
ylitze/ ia heiden wäryttens em mine tahdo enembä muista.
Sillä minä tulen lepytetyksi heidän wääryydensä ja heidän syntiensä
ylitse/ ja heidän wääryyttänsä en minä tahdo enempää muistaa.
8:13 Sijne quin hen sanopi/ Usi/ wanha'si hen sen entisen/ mutta ioca
nyt wanheni ia wanhenepi/ se ombi lesne loppuansa.
Siinä kuin hän sanoopi/ Uusi/ wanhensi hän sen entisen/ mutta joka
nyt wanheni ja wanheneepi/ se ompi läsnä loppuansa.
IX. Lucu.
9:1 OLi tosin mös sille entiselle henen Oikiudhens ia Jumalan
Palueluxens/ ia wlcoinen pyhyys.
Oli tosin myös sillä entisellä hänen oikeutensa ja Jumalan
palweluksensa/ ja ulkoinen pyhyys.
9:2 Sille ette sijne ylesrakettu oli se Maian Esipoli/ iossa olit
Kyntilialgat/ ia pöute/ ia Näkyuet Leuet. Ja teme cutzutin se Pyhe.
Sillä että siinä ylösrakettu oli se majan esipuoli/ jossa olit kynttilänjalat/
ja pöytä/ ja näkywät leiwät. Ja tämä kutsuttiin se pyhä.
9:3 Mutta sen toisen Esiripun tacana oli se Maia/ ioca cutzutin se
