JESUS SIRAKIN KIRJA
49. Luku.
Josiasta, Jeremiasta, Hesekielistä, 12 prophetasta, niin myös Serubabelista, Nehemiasta, Enokista, Josephista, Setistä, Semistä ja Adamista.
Josian muisto on niinkuin kallis savu taitavasti tehty voiteen keittäjältä,
2. Joka on makia suussa niinkuin hunaja, ja niinkuin kanteleen soitto viinaa juotaissa.
3. Hänellä oli suuri lahja kääntää kansaa, ja panna pois epäjumalan kauhistusta.
4. Hän piti sydämensä Herran tykö, ja ojensi jälleen oikian jumalanpalveluksen, kuin maakunta oli täynnä epäjumalan palvelusta.
5. Kaikki kuninkaat, paitsi Davidia, Hiskiaa ja Josiaa, ovat rikkoneet;
6. Sillä he hylkäsivät Korkeimman lain.
7. Senjälkeen saivat Juudan kuninkaat lopun; sillä heidän täytyi valtakuntansa antaa muille, ja kunniansa muukalaiselle kansalle,
8. Jotka polttivat valitun pyhän kaupungin, ja tekivät hänen kujansa autioksi, niinkuin Jeremia oli ennustanut,
9. Jota he pahoin vaivasivat, joka äitinsä kohdussa prophetaksi valittu oli, hävittämään, särkemään ja kukistamaan, niin myös jälleen rakentamaan ja istuttamaan.
10. Hesekiel näki Herran kunnian näyssä, jonka hän näytti hänelle Kerubimin rattaissa.
11. Hän ennusti vihollisia vastaan, ja ilmoitti lohdutuksen niille, jotka tekivät oikeuden.
12. Ja kahdentoistakymmenen prophetan luut vielä nyt viheröitsevät, kussa he makaavat, sillä he ovat lohduttaneet Jakobia ja luvanneet vapauden, johon heidän lujasti luottaman piti.
13. Kuinka me ylistämme Serubabelia? joka oli niinkuin sormus oikiassa kädessä,
14. Ja Jesusta Josedekin poikaa, jotka aikanansa templin rakensivat, ja Herralle pyhän huoneen jälleen tekivät ijankaikkiseksi kunniaksi pysymään.
15. Ja Nehemiaa pitää aina kiitettämän, joka meille kukistetut muurit jälleen rakensi, ja sioitti portit ja teljet, ja rakensi huoneemme jälleen.
16. Ei ole maan päällä yhtään luotu Enokin vertaiseksi, joka on otettu pois maasta;
17. Ei Josephinkaan, joka veljeinsä herra oli ja kansansa holhoja, jonka luut vietiin kotia jälleen.
18. Set ja Bem olivat suuressa kunniassa kansan seassa.
19. Mutta Adam on kunnioitettu kaikkein eläväin seassa, joka kaikkein ensin Jumalalta luotiin.