ASARIAN RUKOUS
Dan. 3 Grekasta
Asaria rukoilee tulisessa pätsissä, ja saa avun Jumalalta.
25. Ja Asaria seisoi keskellä tulista pätsiä, avasi suunsa, rukoili ja sanoi:
26. Ole kiitetty Herra, meidän isäimme Jumala, ja sinun nimes olkoon ylistetty ja kunnioitettu ijankaikkisesti.
27. Sillä sinä olet hurskas kaikissa, mitä sinä meille tehnyt olet; kaikki sinun työs ovat totiset, ja mitä sinä teet, se on oikia, ja kaikki sinun tuomios ovat laittamattomat.
28. Sinä teet meille oikein, ettäs meitä rangaissut olet senkaltaisella rangaistuksella, jonka sinä meidän päällemme olet antanut tulla, ja Jerusalemin, meidän isäimme pyhän kaupungin päälle; tosin sinä teet siinä oikein meidän synteimme tähden.
29, Sillä me olemme syntiä ja pahoin tehneet, että me sinusta luopuneet olemme ja joka paikassa tehneet sinua vastaan.
30. Emme myös ole totelleet sinun käskyjäs, emmekä niistä lukua pitäneet, että me olisimme tehneet niiden jälkeen, niinkuin sinä meille käskenyt olit, että me menestyisimme.
31. Sentähden olet sinä oikein tehnyt, ettäs ne kaikki olet antanut tulla meidän päällemme,
32. Ja antanut meitä vihollistemme, jumalattomain ja pahain ihmisten, ja väärän ja julmimman: kuninkaan käsiin maan päällä.
33. Ja emme rohkene suutamme avata: niin me olemme häpiän ja naurun alaiseksi tulleet sinun palveliais edessä ja kaikkein niiden edessä, jotka sinua pelkäävät.
34. Mutta älä kuitenkaan meitä peräti hylkää, sinun pyhän nimes tähden, ja älä heitä pois sinun liittoas.
35. Ja älä ota laupiuttas meiltä pois, Abrahamin, rakkaan ystäväs ; tähden, ja sinun palvelias Isaakin, ja Israelin sinun pyhäs tähden,
36. Joille sinä olet luvannut heidän siemenensä lisätä niinkuin tähdet taivaassa ja sannan meressä.
37. Sillä me olemme halvemmaksi tulleet kaikkia pakanoita ja olemme nyt kaikkein suurimmasti ylönkatsotut maan päällä, meidän synteimme tähden,
38. Ettei meillä yhtään ruhtinasta, prophetaa eikä opettajaa ole, ei polttouhria eikä jokapäiväistä uhria, ei ruokauhria eikä suitsutusta, ei myös ole yhtään paikkaa, kussa me sinun edessäs uhraisimme ja löytäisimme armon;
39. Vaan särjetyllä sydämellä ja murheellisella hengellä tulemme me sinun etees, niinkuin me toisimme polttouhria oinaista ja mulleista, ja monta tuhatta lihavaa lammasta.
40. Niin anna meidän uhrimme tänäpänä sinulle kelvata ja otolliset olla; sillä et sinä anna niitä häpiään tulla, jotka sinun päälles toivovat.
41. Näin tulemme me nyt kaikella sydämellä ja etsimme sinun kasvojas pelvolla.
42. Sen tähden älä anna meidän häpiään tulla, vaan tee meille, Herra, sinun armos ja suuren
laupiutes jälkeen,
43. Ja kirvota meitä sinun ihmeellisten tekois perästä, ja anna sinun nimelles kunnia:
44. Että ne häpeäisivät, jotka sinun palvelioilles pahaa tekevät, ja häpiään tulisivat sinun suuren voimas edessä, että heidän voimansa kukistetuksi tulis;
45. Että he ymmärtäisivät sinun olevan Herran ainoan Jumalan, suuressa kunniassa maanpiirin päällä.
46. Ja kuninkaan palveliat, jotka heidät pätsiin heittäneet olivat, ei lakanneet, vaan heittivät lakkaamatta tulikiveä, pikiä, rohtimia ja kuivia varpuja,
47. Että liekki löi pätsistä yhdeksänviidettäkymmentä kyynärää korkialle,
48. Ja kulutti ympäriltänsä ja poltti Kaldealaiset, joihinka se ulottui, pätsin edessä.
49. Mutta Herran enkeli käveli heidän kanssansa, jotka Asarian tykönä pätsissä olivat,
50. Ja ajoi ulos tulen liekin pätsistä, ja teki pätsissä niinkuin kylmän kasteen, ettei tuli ensinkään heihin sattunut eikä polttanut eli vahingoittanut heitä.