JESUS SIRAKIN KIRJA
41. Luku.
Kuoleman katkeruudesta ja makeudesta; jumalattomista, hyvästä nimestä, ja hävettävistä asioista.
Oi kuolema! kuinka katkera sinä olet, kuin ihmisen sinua ajattelee, jolla on hyvät päivät ja paljo kalua, ja elää ilman surua,
2. Ja jolle kaikki asiat hyvin käyvät ja vielä hyvin syödä voi.
3. Oi kuolema! kuinka hyvin sinä teet tarvitsevalle, joka heikko ja vanha on,
4. Ja kaikessa murheessa elää, eikä ole parempaa toivottavaa eli odotettavaa.
5. Älä pelkää kuolemaa; johdata mielees, että tämä on näin asetettu Herralta kaikelle lihalle, sekä niille, jotka sinun edelläs olleet ovat, että niille, jotka sinun jälkees tuleman pitää.
6. Mitäs olet Jumalan tahtoa vastaan, jokos elät kymmenen, sata eli tuhannen ajastaikaa?
7. Sillä ei kuolemassa kysytä, kuinka kauvan ihminen elänyt on.
8. Jumalattomain lapset, ja jotka jumalattomain seuraan antauvat, tulevat kauhistukseksi.
9. Jumalattomain lasten perintökalu pitää hukkuman ja heidän jälkeentulevaisensa pitää oleman ylönkatsotut.
10. Lasten täytyy valittaa jumalatointa isää; sillä he ovat hänen tähtensä katsotut ylön.
11. Voi teitä, te jumalattomat! jotka hylkäätte Korkeimman lain:
12. Joko te elätte eli kuolette, niin te olette kirotut.
13. Niinkuin kaikki, mikä on maasta, tulee jälleen maaksi, niin tulevat myös jumalattomat kirouksesta kadotukseen.
14. Ihmisen kärsimys olkoon täällä niinkauvan kuin hän elää, mutta jumalattomain nimi pitää pyyhittämän pois, joka ei mitään kelpaa.
15. Katso, ettäs pidät hyvän nimen, joka vahvempana pysyy
kuin tuhannen suurta kultaista tavaraa.
16. Olkoon elämä niin hyvä kuin se taitaa, kuitenkin se pysyy vähän aikaa; mutta hyvä nimi pysyy ijankaikkisesti.
17. Poikani, kuin teille hyvin käy, niin katsokaat, ja pysykäät Jumalan pelvossa.
18. Miksi te häpeette minun sanojani?
19. Ihminen häpee silloin usein, kuin ei hänen pitäisi häpeemän, ja mielistyy usein siihen, mihin ei hänen pitäisi mielistymän.
20. Hävetkään isä ja äiti huoruudesta, päämies ja herra valheesta,
21. Tuomari ja neuvonantaja vääryydestä., ja yhteinen kansa kovakorvaisuudesta,
22. Lähimmäinen ja ystävä vahinkoa tekemästä, ja kylänmies varkaudesta.
23. Häpee, että käsivarrellas makaat pöydällä leivän päällä.
24. Häpee, ettet kestä luvun laskemisessa, ja ettet kiitä, kuin sinua tervehditään.
25. Häpee, ettäs porttoja katsot, ja käännät kasvos pois sukulaisestas.
26. Häpee, ettäs muutat perinnön ja huomenlahjan, ja ettäs himoitset toisen emäntää.
27. Häpee sinuas himoitakses toisen piikaa, ja seisoakses hänen vuoteensa tykönä.
28. Häpee, ettäs soimaat ystävääs; ja kuin sinä hänelle jotakin annat, niin älä sitä soimaa hänelle.
29. Häpee sanoa kaikkia, mitäs kuullut olet, ja ilmoittaa salaista ja uskottua puhetta.. Niin sinä oikein häpeet ja tulet rakastetuksi ja ylistetyksi kaikilta ihmisiltä.