JESUS SIRAKIN KIRJA
10. Luku.
Esivallan ja virkamiesten toimellisuudesta ja käytösten siveydestä.
Viisas hallitsia hallitsee hyvin kansaansa, ja kussa toimellinen esivalta on, siellä kaikki soveliaasti toimitetaan.
2. Niinkuin hallitsia on, niin ovat myös hänen käskyläisensä; niinkuin valtamiehet ovat, niin myös kaupungin asuvaiset.
3. Taitamatoin kuningas turmelee maan ja kansan, mutta kuin päämiehet ovat toimelllset, silloin kaupunki on hyvin.
4. Hallitusvirka maan päällä on Jumalan kädessä, joka hänelle toisinansa antaa kelvollisen hallitsian.
5. Jos ihminen menestyy, se Jumalan kädestä; hän antaa myös hänelle jalon neuvonantajan.
6. Älä lähimmäiselles kaikkea vääryyttä kosta, ja älä pyydä vihaas sammuttaa, kuin sinun pitää rankaiseman.
7. Jumala ja ihmiset vihaavat ylpeitä, sillä he tekevät väärin molempia vastaan.
8. Väkivallan, vääryyden ja ahneuden tähden siirretään valtakunnan hallitus kansasta kansaan
9. Mitä koreilet, sinä vaivainen tuhka ja multa?
10. Joka et kuitenkaan mitään muuta ole kuin likiä loka eläissäs.
11. Ja vaikka parantajat kauvan itsensä siitä vaivaavat,
12. Niin se kuitenkin siihen loppuu: tänäpänä kuningas, huomenna kuollut.
13. Ja kuin ihminen on kuollut, niin madot ja toukat syövät sen.
14. Siitä tulee kaikki ylpeys, kuin ihminen luopuu Jumalasta ja hänen sydämensä kääntyy Luojastansa.
15. Ylpeys yllyttää kaikkein synteihin; jolla se on, se monta kauhistusta matkaan saattaa.
16. Sentähden on Herra antanut aina ylpeyden tulla häpiään ja on sen viimeiseltä kukistanut.
17. Jumala on ylpiät päämiehet istuimelta kukistanut, ja
antanut nöyräin istua heidän siassansa.
18. Jumala on hävittänyt ylpiän pakanain juuret, ja on siihen siaan istuttanut nöyrät.
19. Jumala on pakanain maan ylösalaisin kääntänyt ja peräti hävittänyt.
20. Hän on antanut heidän kuivettua ja hävitä, ja on pyyhkinyt pois heidän nimensä maan päältä.
21. Ei ihmiset ole luodut ylpiäksi, eikä ne tuimaksi, jotka vaimosta syntyneet ovat.
22. Mutta joka pelkää Jumalaa, se pysyy kunnialla vahvana;
23. Vaan joka Jumalan käskyn rikkoo, se tulee häpiään.
24. Jotka Jumalaa pelkäävät, ne pitävät päämiehensä kunniassa, sentähden varjelee hän heitä.
25. Ei yksikään rikas eikä köyhä, ei suuri eikä pieni, pidä muusta kerskaaman, kuin siitä, että hän pelkää Jumalaa.
26. Ei se kelpaa mitään, että ihminen toimellista köyhää ylenkatsoo, ja jumalatointa rikasta kunnioittaa.
27. Päämiehet, herrat ja hallitsiat ovat suuressa kunniassa; mutta ei he ole niin suuret kuin se, joka Jumalaa pelkää.
28. Viisasta palveliaa täytyy herran palvella, ja toimellinen herra ei nurise sitä.
29. Älä tee virassa oman pääs perään, ja älä ylpeile kuin sinua tarvitaan.
30. Se on parempi, että ihminen ottaa vaarin askareistansa, joilla hän itsensä auttaa, kuin se, että hän paljon aikoo, ja tulee sen kautta kerjääjäksi.
31. Poikani, ole rohkia vastoinkäymisessä, ja luota virkaas.
32. Sillä se, joka epäilee virastansa, kuka tahtoo häntä auttaa? ja kuka tahtoo häntä kunniassa pitää, joka oman virkansa häpäisee?
33. Köyhä kunnioitetaan viisautensa tähden, ja rikas tavaransa tähden.
34. Mutta jos viisaus on ylistettävä köyhässä, kuinka paljon ennemmin rikkaassa? Ja mitä rikkaalle pahoin sopii, se sopii köyhälle paljon pahemmin.