JESUS SIRAKIN KIRJA
46. Luku.
Josuasta, Kalebista, ja myös tuomareista, erinomattain Samuelista.
Josua Naven poika oli uljas sodassa ja propheta Moseksen jälkeen, joka nimensä jälkeen sai suuren voiton Jumalan valittuin pelastuksessa.
2. Ja he kostivat vihamiehensä, jotka nousivat heitä vastaan, että lsrael olis saanut perimisensä.
3. Hän sai kunnian, kuin hän ojensi kätensä, ja veti miekkansa kaupungeita vastaan.
4. Kuka on ennen häntä niin miehuullinen ollut? Hän otti vangiksi Herran viholliset.
5. Hänen tähtensä seisoi aurinko, ja yksi päivä oli niin pitkä kuin kaksi.
6. Hän avuksensa huusi korkeinta ja väkevintä, kuin hän vihollisensa ahdisti kaikilta puolilta;
7. Ja suuri Herra kuuli hänen rukouksensa, ja antoi suuret kivirakeet langeta vihollisten päälle, ja tappoi ne uppiniskaiset mennessänsä alas,
8. Että pakanat havaitsivat, mitkä sota-aseet näillä olivat, ja että Herra itse oli läsnä sodassa, ja ajoi jaloja takaa.
9. Ja Moseksen aikana teki hän myös Kaleb Jephunnen pojalle hyvän työn, kuin he olivat joukkoa vastaan, ja estivät kansaa syntiä tekemästä, ja asettivat vahingollisen kapinan;
10. Sentähden vapahdettiin ainoastaan kaksi niistä kuudestasadasta tuhannesta miehestä, jotka kansan johdattivat perintöönsä, siihen maahan, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa.
11. Ja Herra piti Kalebin väessänsä hamaan vanhuuteen asti menemään vuorelle maakunnassa, jonka siemen myös piti perinnön,
12. Että kaikkein Israelin lasten piti näkemän, kuinka hyvä on kuulla Herraa.
13. Ja tuomarit, jokainen nimeltänsä, jotka ei epäjumalia palvelleet eikä Herrasta luopuneet, myös ylistetään.
14. Heidän luunsa vielä nytkin viheriöitsevät, kussa he makaavat,
15. Ja heidän nimensä ylistetään heidän lapsissansa, jotka sen perineet ovat.
16. Ja Samuel, Herran propheta, joka Jumalaltansa rakastettiin: hän asetti valtakunnan, ja voiteli päämiehet hänen kansaansa.
17. Hän tuomitsi kansaa Herran lain jälkeen, ja Herra katsoi jälleen Jakobin puoleen.
18. Ja hän löydettiin vaaksi ja uskolliseksi prophetaksi, että hän ymmärrettäisiin olevan ennustuksessansa totinen.
19. Hän rukoili väkevää Herraa, kuin hän vihollistansa joka haaralta ahdisti, ja uhrasi nuoria karitsoita.
20. Ja Herra jylisi alas taivaasta, ja antoi kuulla itsensä suuressa tulessa,
21. Ja löi Tyron päämiehet ja Philistean herrat.
22. Ja loppunsa edellä ennen kuolemaansa tunnusti hän, Herran ja hänen voideltunsa edessä, ettei hän yhdeltäkään ihmiseltä ollut rahaa ottanut, ei yhtään kenkääkään, niin ettei yksikään ihminen taitanut häntä laittaa.
23. Ja kuin hän pois nukkunut oli, ennusti hän ja ilmoitti kuninkaalle hänen loppunsa, ja antoi itsensä kuulla maasta, ja aavisti jumalattoman kansan hukkuvan.