JESUS SIRAKIN KIRJA
39. Luku.
Opettajan omaisuuksista. Kehoitus Herran kiitokseen Jumalan töiden tutkinnolla.
Mutta joka tahtoo itsensä siihen antaa, että hänen pitää oppiman Korkeimman lakia, hänen pitää tutkiman kaikkein vanhain viisautta, ja ahkerasti lukeman prophetain ennustuksia.
2. Hänen pitää katseleman viisasten miesten kirjoituksia, ja ottaman vaarin, mitä ne merkitsevät ja opettavat.
3. Hänen pitää oppiman hengelliset sananlaskut, ja harjoittelemaan itsensä syvissä puheissa.
4. Hän taitaa palvella päämiehiä, ja olla herrain seassa, hän tietää itsensä käyttää vieraalla maalla;
5. Sillä hän on koetellut, mitä ihmisten seassa kelpaa ja ei kelpaa.
6. Ja ajattelee, kuinka hänen pitää varhain nouseman Herraa etsimään, joka hänen luonut on, ja rukoilemaan Korkeimman edessä.
7. Hän avaa suunsa rohkiasti ja rukoilee kaiken kansan syntein tähden.
8. Ja kuin Herra lepytetty on, niin hän antaa hänelle runsaasti viisauden hengen,
9. Että hän taitaa antaa viisasta neuvoa ja opettaa voimalla.
10. Sentähden kiittää hän Herraa rukouksessansa, ja Herra antaa armon, että hänen neuvonsa ja oppinsa menestyy,
11. Jonka hän ensin ajattelee itseksensä, ja sanoo sitte neuvonsa ja oppinsa ulos, ja vahvistaa sen pyhällä kirjoituksella.
12. Ja moni ihmettelee hänen viisauttansa, jonka ei ikänä pidä hukkuman.
13. Ei häntä koskaan unohdeta, mutta hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti.
14. Mitä hän on opettanut, pitää vastakin saarnattaman, ja seurakunnan pitää häntä ylistämän.
15. Niinkauvan kuin hän elää, niin hänellä on suurempi nimi kuin tuhannella muulla, joka myös hänellä kuolemansakin jälkeen pysyy.
16. Minulla on vielä jotakin sanomista; sillä minä olen niinkuin täysi kuu.
17. Kuulkaat minua, te pyhät lapset, ja kasvakaat niinkuin istutetut kukkaset juoksevan ojan reunalla,
18. Ja antakaat makia haju teistänne niinkuin pyhä savu.
19. Kukoistakaat niinkuin valmut, ja hyvälle hajatkaat, veisatkaat kiitosvirttä,
20. Ja kiittäkäät Herraa kaikissa hänen töissänsä, ylistäkäät hänen nimeänsä suurella kunnialla. Kiittäkäät häntä ja ylistäkäät virsillä ja kanteleilla, ja sanokaat kiitos näin:
21. Kaikki Herran työt ovat sangen hyvät, ja mitä hän käskee, se tapahtuu oikialla ajalla; ja ei kenkään rohkea sanoa: mihinkä tämä? sillä he tulevat ajallansa toivotettuna,
22. Niinkuin silloin, kuin vesi seisoi hänen käskystänsä niinkuin muurit, ja vedet hänen sanansa jälkeen niinkuin he olisivat olleet suljetut.
23. Sillä mitä hän käskyllänsä toimittaa, se on suloinen, ja ei kenenkään ole valittamista, että jotakin hänen avustansa puuttuu.
24. Kaikki ihmisten työt ovat hänen edessänsä, ja ei hänen silmäinsä edestä ole mitään salattu.
25. Hän näkee kaikki kappaleet maailman alusta hamaan maailman loppuun asti, ja ei hänen edessänsä ole yhtäkään kappaletta uutta.
26. Ei ihmisen pidä sanoman: mihinkä tämä? Sillä hän on luonut jokaisen, niin että ne johonkuhun kelpaavat.
27. Sillä hänen siunauksensa vuotaa niinkuin virta, ja tuoreuttaa maan niinkuin juokseva vesi.
28. Sitä vastaan hänen vihansa sattuu pakanoihin, niinkuin silloin, kuin hän antaa vesisen maan kuivua.
29. Hänen työnsä ovat pyhäin edessä oikiat, mutta jumalattomat loukkautuvat niihin.
30. Kaikki, mikä alusta luotu on, se on hyville hyvä, mutta jumalattomille vahingollinen.
31. Ihminen tarvitsee elämäänsä vettä, valkeata, rautaa, suolaa, jauhoja, hunajaa, rieskaa, viinaa,
öljyä ja vaatteita.
32. Kaikki nämät tulevat hyville hyväksi, ja jumalattomille vahingoksi.
33. Tuulet ovat myös puolittain luodut kostoksi, ja puhalluksellansa tekevät ne vahinkoa,
34. Ja kuin rangaistus pitää tuleman, niin ovat ne julmat, ja täyttävät Luojansa vihan.
35. Tuli, rakeet, nälkä, kuolema, kaikki nämät ovat luodut kostamaan.
36. Metsän pedot, skorpionit, kärmeet ja miekka ovat myös luodut kostoksi, kadottamaan jumalattomia.
37. Ne tekevät ilolla hänen käskynsä, ja ovat valmiit, kuhunka hän heitä tarvitsee maan päällä, ja kuin hetki tulee, niin ei ne ole joutilaat.
38. Tämä on se, josta minä rupesin ja ajattelin kirjoittaa:
39. (Nimittäin) että kaikki Herran työt ovat hyvät, ja kukin on ajallansa tarpeellinen,
40. Niin ettei ihmisen tarvitse sanoa: ei ne kaikki ole hyvät; sillä jokainen on ajallansa kallis.
41. Sentähden pitää ihmisen kiittämän ja ylistämän Herran nimeä sydämellä ja suulla.