4 luku

1. Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin!

1. Kuinka on kulta niin mustunut, ja jalo kulta niin muuttunut? pyhät kivet ovat joka kadun päässä hajoitetut.

1. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhän kiwet owat joca catulla hajotetut.

1. QUinga on Culta ratki nin mustennut? Ja se Jalo culta ratki nin mwttunut? Ja ne Pyhydhen Kiuet macauat iocaitzen Catuin päle haiotetut. (Kuinka on kulta ratki niin mustennut? Ja se jalo kulta ratki niin muuttunut? Ja ne pyhyyden kiwet makaawat jokaisten katuin päälle hajoitetut.)

1 How the gold has become dim, the most pure gold changed! The stones of the sanctuary are poured out at the head of every street.

1. How is the gold become dim! how is the most fine gold changed! the stones of the sanctuary are poured out in the top of every street.

1. Wie ist das Gold so gar verdunkelt und das feine Gold so häßlich geworden und liegen Steine des Heiligtums vorn auf allen Gassen zerstreut!

1. ¡CÓMO se ha oscurecido el oro, el buen oro se ha trocado! las piedras del santuario son esparcidas por las encrucijadas de todas las calles.

1 Как потускло золото, изменилось золото наилучшее! камни святилища раскиданы по всем перекресткам.

2. Siionin pojat, nuo kalliit, punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi — kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa, savenvalajan kätten tekojen!

2. Zionin kempit pojat, puhtaan kullan verraksi luetut, kuinka ne ovat savi-astian kaltaiseksi arvatut, jotka savenvalaja tekee?

2. Zionin kempit pojat cullan werraxi luetut cuinga ne owat sawiastian caltaisexi arwatut jotca sawenwalaja teke.

2. Ne Kempit Zionin Poiat/ Cullan werdhaxi luetut/ quinga he nyt ouat Sauen Crusin caltaisexi aruatut/ iotca Sauenwalaia tekepi. (Ne kempit (sankarit) Zionin pojat/ kullan werraksi luetut/ kuinka he nyt owat sawenkruusin (sawiruukun) kaltaiseksi arwatut/ jotka sawenwalaja tekeepi.)

2 The precious sons of Zion, comparable to fine gold, how they are esteemed as earthen pitchers, the work of the hands of the potter!

2. The precious sons of Zion, comparable to fine gold, how are they esteemed as earthen pitchers, the work of the hands of the potter!

2. Die edlen Kinder Zions, dem Golde gleich geachtet, wie sind sie nun den irdenen Töpfen gleich, die ein Töpfer macht!

2. Los hijos de Sión preciados, y estimados más que el oro puro, ¡cómo son tenidos por vasos de barro, obra de manos del ollero!

2 Сыны Сиона драгоценные, равноценные чистейшему золоту, как они сравнены с глиняною посудою, изделием рук горшечника!

3. Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.

3. Lohikärmeet taritsevat nisiä pojillensa ja imettävät heitä; mutta minun kansani tyttären täytyy armotoinna olla, niinkuin yökkö korvessa.

3. Drakit taridzewat nisät pojillens ja imettäwät heitä mutta minun Canssani tyttären täyty armotoin imewäisille olla nijncuin yöcköi corwesa.

3. Ne Lohikermet taritzeuat Niset heiden poillens/ ia imetteuet heite/ Mutta minun Canssani Tytteren teuty Laupiatoin olla/ Ninquin iocu Strutzi Coruesa. (Ne lohikäärmeet taritsewat nisät heidän pojillensa/ ja imettäwät heitä/ Mutta minun kansani tyttären täytyy laupiatoin olla/ Niinkuin joku strutsi korwessa.)

3 Even the jackals draw out the breast; they give suck to their young ones. The daughter of my people has become cruel, like the ostriches in the wilderness.

3. Even the sea monsters draw out the breast, they give suck to their young ones: the daughter of my people is become cruel, like the ostriches in the wilderness.

3. Auch Schakale reichen die Brüste ihren Jungen und säugen sie; aber die Tochter meines Volks muß unbarmherzig sein wie ein Strauß in der Wüste.

3. Aun las serpientes sacan la teta, dan de mamar a sus chiquitos: la hija de mi pueblo cruel, como los avestruces en el desierto.

3 И чудовища подают сосцы и кормят своих детенышей, а дщерь народа моего стала жестока подобно страусам в пустыне.

4. Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi.

4. Imeväisten kieli tarttuu suun lakeen janon tähden; nuoret lapsukaiset anovat leipää, ja ei ole ketään, joka heille sitä jakaa.

4. Imewäisten kieli tartui suun lakeen janon tähden ne nuoret lapsucaiset anowat leipä ja ei ole ketän joca heille sitä jaca.

4. Nisurille tartui kieli heiden Lakeens ianon teden/ Ne Nooret Lapsucaiset anouat Leipe/ ia eikengen ole/ ioca heille site iacapi. (Nisurilla (imewäisillä) tarttuu kieli heidän lakeensa janon tähden/ Ne nuoret lapsukaiset anowat leipää/ ja ei kenkään ole/ joka heille sitä jakaapi.)

4 The tongue of the sucking child clings to the roof of his mouth for thirst. The young sons ask bread and no man breaks it to them.

4. The tongue of the sucking child cleaveth to the roof of his mouth for thirst: the young children ask bread, and no man breaketh it unto them.

4. Dem Säugling klebt seine Zunge am Gaumen vor Durst; die jungen Kinder heischen Brot, und ist niemand, der es ihnen breche.

4. La lengua del niño de teta de sed se pegó a su paladar: los chiquitos pidieron pan, no hubo quien se lo partiese.

4 Язык грудного младенца прилипает к гортани его от жажды; дети просят хлеба, и никто не подает им.

5. Jotka herkkuja söivät, ne nääntyvät kaduilla. Joita punapurppuran päällä kanneltiin, ne tunkioita syleilevät.

5. Jotka ennen söivät herkullisesti, ne ovat kadulla nääntyneet; jotka ennen olivat silkillä vaatetetut, niiden täytyy nyt loassa maata.

5. Jotca muinen söit hercullisest he owat catulla näändynet jotca muinen olit silkillä waatetetut heidän täyty nyt loasa maata.

5. Jotca muinen söit herculisesta/ he ouat Catuin päle nändynyet/ Jotca muinen olit silkis yleskasuatetut/ heiden teuty nyt loghassa maata. (Jotka muinen söit herkullisesti/ ja owat katuin päälle nääntyneet/ Jotka muinen olit silkissä ylöskaswatetut/ heidän täytyy nyt loassa maata.)

5 Those who fed luxuriously are desolate in the streets. Those who were brought up in scarlet embrace dunghills.

5. They that did feed delicately are desolate in the streets: they that were brought up in scarlet embrace dunghills.

5. Die zuvor leckere Speisen aßen, verschmachten jetzt auf den Gassen; die zuvor in Scharlach erzogen sind, die müssen jetzt im Kot liegen.

5. Los que comían delicadamente fueron asolados en las calles: los que se criaron en carmesí abrazaron los estiércoles.

5 Евшие сладкое истаевают на улицах; воспитанные на багрянице жмутся к навозу.

6. Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.

6. Minun kansani tyttären synti on suurempi kuin Sodoman synti, joka äkisti kukistettiin ja ei yksikään käsi siihen ruvennut.

6. Minun Canssan tyttären syndi on suurembi cuin Sodoman syndi joca äkistä cukistettin ja ei yxikän käsi sijhen ruwennut.

6. Minun Canssani Tytteren syndi on swrembi/ quin Sodomin syndi/ ioca ydhes silmenräpeyxes alaskukistettu oli/ ia ei yxiken käsi sihen ruuennut. (Minun kansani tyttären synti on suurempi/ kuin Sodoman synti/ joka yhdessä silmänräpäyksessä alaskukistettu oli/ ja ei yksikään käsi siihen ruwennut.)

6 For the iniquity of the daughter of my people is greater than the sin of Sodom, that was overthrown as in a moment and no hands were laid upon her.

6. For the punishment of the iniquity of the daughter of my people is greater than the punishment of the sin of Sodom, that was overthrown as in a moment, and no hands stayed on her.

6. Die Missetat der Tochter meines Volks ist größer denn die Sünde Sodoms, die plötzlich umgekehrt ward, und kam keine Hand dazu.

6. Y aumentóse la iniquidad de la hija de mi pueblo más que el pecado de Sodoma, que fué trastornada en un momento, y no asentaron sobre ella compañías.

6 Наказание нечестия дщери народа моего превышает казнь за грехи Содома: тот низринут мгновенно, и руки человеческие не касались его.

7. Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat, maitoa valkoisemmat, heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi, heidän hahmonsa oli kuin safiiri.

7. Hänen nasirinsa olivat puhtaammat kuin lumi ja valkeammat kuin rieska; heidän ihonsa oli punaisempi kuin koralli, heidän kauneutensa niinkuin saphir.

7. Hänen Nazareins olit puhtammat cuin lumi ja walkemmat cuin riesca heidän ihons oli punaisembi cuin Coralli heidän cadzandons oli nijncuin Saphir.

7. Henen Nazareins olit puchtamat quin Lumi/ ia walkeemat quin rieska/ heiden Loondons punaisembi oli/ quin Corilo/ heiden päle catzomisens oli ninquin Saphiri. (Hänen nazirinsa olit puhtaammat kuin lumi/ ja walkeammat kuin rieska/ heidän luontonsa punaisempi oli/ niinkuin koralli/ heidän päälle katsomisensa oli niinkuin Saphiri.)

7 Her ranking men were purer than snow. They were whiter than milk. They were more ruddy in body than rubies. Their polishing was as of sapphire.

7. Her Nazarites were purer than snow, they were whiter than milk, they were more ruddy in body than rubies, their polishing was of sapphire:

7. Ihre Fürsten waren reiner denn der Schnee und klarer denn Milch; ihre Gestalt war rötlicher denn Korallen; ihr Ansehen war wie Saphir.

7. Sus Nazareos fueron blancos más que la nieve, más resplandecientes que la leche: su compostura más encendida que las piedras preciosas cortadas del zafiro.

7 Князья ее были в ней чище снега, белее молока; они были телом краше коралла, вид их был, как сапфир;

8. Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi, ei voi heitä tuntea kaduilla. Rypyssä on heillä nahka luitten päällä, se on kuivettunut kuin puu.

8. Mutta nyt on heidän muotonsa niin mustaksi muuttunut, ettei heitä kaduilla tuta taideta; heidän nahkansa riippuu heidän luissansa, se kuivettui niinkuin puu.

8. Mutta nyt on heidän ihons nijn mustennut syngeydest ettei he catuilla tuta taita heidän nahcans rippu heidän luisans se cuiwettui nijncuin puu.

8. Mutta nyt ombi heiden Loondons nin mustennuet syngydhest/ ettei he Cadhuilla taita tuta/ Heiden nachkans rijppu heiden Luisans/ se quiuettui ninquin pw. (Mutta nyt ompi heidän luontonsa mustennut synkyydestä/ ettei he kaduilla taita tuta/ Heidän nahkansa riippuu heidän luissansa/ se kuiwettui niinkuin puu.)

8 Their visage is blacker than a coal. They are not known in the streets. Their skin clings to their bones. It is withered. It has become like a stick.

8. Their visage is blacker than a coal; they are not known in the streets: their skin cleaveth to their bones; it is withered, it is become like a stick.

8. Nun aber ist ihre Gestalt so dunkel vor Schwärze, daß man sie auf den Gassen nicht kennt; ihre Haut hängt an den Gebeinen, und sind so dürr wie ein Scheit.

8. Oscura más que la negrura es la forma de ellos: no los conocen por las calles: su cuero está pegado a sus huesos, seco como un palo.

8 а теперь темнее всего черного лице их; не узнают их на улицах; кожа их прилипла к костям их, стала суха, как дерево.

9. Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla.

9. Miekalla tapetuille oli parempi kuin niille, jotka nälkään kuolivat, jotka nääntymän ja hukkuman piti maan hedelmän puuttumisesta.

9. Miecalla tapetuille oli parembi cuin nijlle jotca nälkään cuolit jotca näändymän ja huckuman piti näljästä.

9. Nijlle Miecalla tapetuille oli parembi/ quin nijlle/ iotca Nelken coolit/ Jotca nändymen ia huckuman pitä Nelghien teden. (Niillä miekalla tapetuille oli parempi/ kuin niillä/ jotka nälkään kuolit/ Jotka nääntymän ja hukkuman pitää nälän tähden.)

9 Those who are slain with the sword are better than those who are slain with hunger, for these are a flowing (away), stricken through, for want of the fruits of the field.

9. They that be slain with the sword are better than they that be slain with hunger: for these pine away, stricken through for want of the fruits of the field.

9. Den Erwürgten durchs Schwert geschah besser als denen, so da Hungers starben, die verschmachteten und umgebracht wurden vom Mangel der Früchte des Ackers.

9. Más dichosos fueron los muertos a espada, que los muertos de la hambre; porque estos murieron poco a poco por falta de los frutos de la tierra.

9 Умерщвляемые мечом счастливее умерщвляемых голодом, потому что сии истаевают, поражаемые недостатком плодов полевых.

10. Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiansa: ne tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.

10. Laupiaammat vaimot ovat omia lapsiansa keittäneet ruaksensa, minun kansani tyttären surkeudessa.

10. Laupiammat waimot täyty omia lapsians keittä ruaxens minun Canssani tyttären surkiudes.

10. Ne laupialisemat Waimot teuty omia Lapsians keitte roaxens/ minun Cansani Tytteren surkiudhes (Ne laupiaallisemmat waimot täytyy omia lapsiansa keittää ruoaksensa/ minun kansani tyttären surkeudessa.)

10 The hands of the pitiful women have boiled their own children. They were their food in the destruction of the daughter of my people.

10. The hands of the pitiful women have sodden their own children: they were their meat in the destruction of the daughter of my people.

10. Es haben die barmherzigsten Weiber ihre Kinder selbst müssen kochen, daß sie zu essen hätten im Jammer der Tochter meines Volks.

10. Las manos de las mujeres piadosas cocieron a sus hijos: fuéronles comida en el quebrantamiento de la hija de mi pueblo.

10 Руки мягкосердых женщин варили детей своих, чтобы они были для них пищею во время гибели дщери народа моего.

11. Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset.

11. Herra on vihansa täyttänyt, hän on vuodattanut julman vihansa, ja Zionissa tulen sytyttänyt, joka myös hänen perustuksensa polttanut on.

11. HERra on hänen hirmuisudens täyttänyt hän on wuodattanut hänen julman wihans hän on Zionis tulen sytyttänyt joca myös hänen perustuxens polttanut on.

11. HERRA ombi henen hirmusudhens teuttenyt. Hen ombi vloswodhattanut henen iulman Wihans/ Hen ombi Zionis ydhen Tulen ylessytyttenyt/ ioca mös henen Perustoxens ylespoltanut on. (HERRA ompi hänen hirmuisuutensa täyttänyt. Hän ompi uloswuodattanut hänen julman wihansa/ Hän ompi Zionissa yhden tulen ylössytyttänyt/ joka myös hänen perustuksensa ylöspolttanut on.)

11 Jehovah has accomplished his wrath. He has poured out his fierce anger and he has kindled a fire in Zion, which has devoured the foundations of it.

11. The LORD hath accomplished his fury; he hath poured out his fierce anger, and hath kindled a fire in Zion, and it hath devoured the foundations thereof.

11. Der HERR hat seinen Grimm vollbracht; er hat seinen grimmigen Zorn ausgeschüttet; er hat zu Zion ein Feuer angesteckt, das auch ihre Grundfesten verzehrt hat.

11. Cumplió Jehová su enojo: derramó el calor de su ira; y encendió fuego en Sión, que consumió sus fundamentos.

11 Совершил Господь гнев Свой, излил ярость гнева Своего и зажег на Сионе огонь, который пожрал основания его.

12. Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat, ei maanpiirin asukkaista kenkään, että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään Jerusalemin porteista.

12. Ei kuninkaat maan päällä sitä olisi uskoneet, eikä kaikki maan piirin asuvaiset, että vihamiehen ja vihollisen piti tuleman Jerusalemin portista sisälle.

12. Ei Cuningat maan päällä sitä olis usconet eikä caicki ihmiset maan päällä että wainollisen ja wihollisen piti tuleman Jerusalemin portist sisälle.

12. Eipe Kuningat Maan päle site vskoneet olisi/ eike caiki Inhimiset Maan päle/ Ette sen wainolisen ia wiholisen piti Jerusalemin Portist siseltuleman. (Eipä kuninkaat maan päällä sitä uskoneet olisi/ eikä kaikki ihmiset maan päällä/ että sen wainoollisen ja wihollisen piti Jerusalemin portista sisälle tuleman.)

12 The kings of the earth did not believe, nor all the inhabitants of the world, that the adversary and the enemy would enter into the gates of Jerusalem.

12. The kings of the earth, and all the inhabitants of the world, would not have believed that the adversary and the enemy should have entered into the gates of Jerusalem.

12. Es hätten's die Könige auf Erden nicht geglaubt noch alle Leute in der Welt, daß der Widersacher und Feind sollte zum Tor Jerusalems einziehen.

12. Nunca los reyes de la tierra, ni todos los que habitan el mundo creyeron, que el enemigo, y el adversario entrara por las puertas de Jerusalem.

12 Не верили цари земли и все живущие во вселенной, чтобы враг инеприятель вошел во врата Иерусалима.

13. Sen profeettain syntien tähden kävi näin, sen pappien pahain tekojen tähden, niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet vanhurskaitten verta.

13. Mutta se on hänen prophetainsa syntein tähden ja hänen pappeinsa pahain tekoin tähden, jotka siinä vanhurskasten veren vuodattivat.

13. Mutta se on hänen Prophetains syndein tähden ja heidän Pappeins pahain tecoin tähden jotca siellä wanhurscasten weren wuodatit.

13. Mutta se ombi henen Prophetins syndein tedhen/ ia heiden Pappeins Pahatecoin teden/ iotca sielle siselle ninen Wanhurskasten weren vloswodhatit. (Mutta se ompi hänen prophetainsa syntein tähden/ ja heidän pappeinsa pahatekoin tähden/ jotka siellä sisällä niiden wanhurskaiden weren uloswuodatit.)

13 It is because of the sins of her prophets and the iniquities of her priests, who have shed the blood of the just in the midst of her.

13. For the sins of her prophets, and the iniquities of her priests, that have shed the blood of the just in the midst of her,

13. Es ist aber geschehen um der Sünden willen ihrer Propheten und um der Missetaten willen ihrer Priester, die darin der Gerechten Blut vergossen.

13. Por los pecados de sus profetas, por las maldades de sus sacerdotes, derramaron en medio de ella la sangre de los justos.

13 Все это – за грехи лжепророков его, за беззакония священников его, которые среди него проливали кровь праведников;

14. He harhailivat sokeina kaduilla, verellä tahrattuina, niin ettei voinut koskea heidän vaatteisiinsa.

14. He kävivat sinne ja tänne kaduilla, niinkuin sokiat, ja olivat itsensä vereen saastuttaneet, ja ei taitaneet heidän vaatteisiinsa ruveta.

14. He käwit sinne ja tänne catuilla nijncuin sokiat ja olit werellä rywetetyt ja ei tainnet heidän waatteisins ruweta.

14. He keuit sinne ia tenne Catuilla/ ninquin Sokiat/ ia Werelle olit ryuetetut/ ia euet tainuet mös heiden waatteins ruueta. (He käwit sinne ja tänne kaduilla/ niinkuin sokeat/ ja werellä olit rywetetyt/ ja eiwät tainneet myös heidän waatteinsa ruweta.)

14 They wander as blind men in the streets. They are polluted with blood, so that men cannot touch their garments.

14. They have wandered as blind men in the streets, they have polluted themselves with blood, so that men could not touch their garments.

14. Sie gingen hin und her auf den Gassen wie die Blinden und waren mit Blut besudelt, daß man auch ihre Kleider nicht anrühren konnte;

14. Titubearon ciegos en las calles: fueron contaminados en sangre, que no pudiesen tocar a sus vestiduras.

14 бродили как слепые по улицам, осквернялись кровью, так что невозможно было прикоснуться к одеждам их.

15. Väistykää! Saastainen! huudettiin heistä. Väistykää, väistykää, älkää koskeko! Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: Eivät he saa kauemmin asustaa täällä.

15. Vaan he huusivat heitä: välttäkäät, saastaiset, välttäkäät, älkäät mihinkään ruvetko; sillä he välttivät ja pakenivat, niin että myös pakanain seassa sanottiin: ei he kauvan siellä pysy.

15. Waan huusit heitä wälttäkät saastaiset wälttäkät wälttäkät älkät mihingän ruwetco: sillä he wältit heitä ja pakenit heitä nijn että myös pacanain seas sanottin: ei he cauwan siellä pysy.

15. Waan hwsit heiden tygens/ Welteket te saastaiset/ welteket/ welteket/ elket mihinge ruuetko. Sille he wältit heiste/ ia poispakenit heiste. Nin ette mös Pacain seas sanottijn/ Eipe he cauuan sielle pysy. (Waan huusit heidän tykönsä/ Wälttäkäät te saastaiset/ wälttäkäät/ wälttäkäät/ eikä mihinkään ruwetko. Sillä he wältit heistä/ ja poispakenit heistä. Niin että myös pakanain seassa sanottiin/ Eipä he kauan siellä pysy.)

15 Depart, they cried to them. Unclean! Depart, depart, do not touch! When they fled away and wandered, men said among the nations, They will no more journey here.

15. They cried unto them, Depart ye; it is unclean; depart, depart, touch not: when they fled away and wandered, they said among the heathen, They shall no more sojourn there.

15. man rief sie an: Weicht, ihr Unreinen, weicht, weicht, rührt nichts an! Wenn sie flohen und umherirrten, so sagte man auch unter den Heiden: Sie sollten nicht länger dableiben.

15. Dábanles voces: Apartáos, es inmundo, apartáos, apartáos, no toquéis; porque eran contaminados; y desde que fueron traspasados, dijeron entre las naciones: Nunca más morarán.

15 „Сторонитесь! нечистый!" кричали им; „сторонитесь, сторонитесь, не прикасайтесь"; и они уходили в смущении; а между народом говорили: „их более не будет!

16. Herran kasvot ovat hajottaneet heidät, hän ei heihin enää katso. Papeista ei välitetty, vanhimpia ei armahdettu.

16. Sentähden on Herran viha heitä hajoittanut, ja ei enään katso heidän päällensä, ettei he pappeja kunnioittaneet eikä vanhoja armahtaneet.

16. Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut ja ei sillen cadzo heidän päällens ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.

16. Senteden ombi HERRAN wiha heite haiottanut/ ia ei tadho heiden pälens sillen catzo/ Ettei he Pappia cunnioittaneet/ ia eike nite wanhoia armachtanuet. (Sentähden ompi HERRAN wiha heitä hajoittanut/ ja ei tahdo heidän päällensä silleen katsoa/ Ettei he pappia kunnioittaneet/ ja eikä niitä wanhoja armahtaneet.)

16 The anger of Jehovah has scattered them. He will no more regard them. They did not respect the persons of the priests. They did not favor the elders.

16. The anger of the LORD hath divided them; he will no more regard them: they respected not the persons of the priests, they favoured not the elders.

16. Des HERRN Zorn hat sie zerstreut; er will sie nicht mehr ansehen. Die Priester ehrte man nicht, und mit den Alten übte man keine Barmherzigkeit.

16. La ira de Jehová los apartó: nunca más los mirará; porque no reverenciaron la presencia de los sacerdotes, de los viejos no tuvieron compasión.

16 лице Господне рассеет их; Он уже не призрит на них", потому чтоони лица священников не уважают, старцев не милуют.

17. Vieläkin me, silmät rauenneina, turhaan odotimme apua; tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa, josta ei pelastusta tullut.

17. Kuitenkin meidän silmämme kurkistelevat tyhjäin avun jälkeen, siihenasti että he väsyivät, kuin me odotimme sitä kansaa, joka ei meitä auttaa voinut.

17. Cuitengin meidän silmäm curkistelit tyhjän awun jälken sijhenasti että he wäsyit: cosca me odotimma sitä Canssa joca ei meitä autta woinut.

17. Quitengin meiden Silmen curkistelit tyhien Awn ielkin/ sihenasti ette he wäsyit/ Coska me odhotimma ychte Canssa/ ioca ei meite autta woinut. (Kuitenkin meidän silmän kurkistelit tyhjän awun jälkeen/ siihenasti että he wäsyit/ Koska me odotimme yhtä kansaa/ joka ei meitä auttaa woinut.)

17 Our eyes do yet fail in looking for our vain help. In our watching we have watched for a nation that could not save.

17. As for us, our eyes as yet failed for our vain help: in our watching we have watched for a nation that could not save us.

17. Noch gafften unsre Augen auf die nichtige Hilfe, bis sie müde wurden, da wir warteten auf ein Volk, das uns doch nicht helfen konnte.

17. Aun nos han desfallecido nuestros ojos tras nuestro vano socorro: con nuestra esperanza esperamos nación que no puede salvar.

17 Наши глаза истомлены в напрасном ожидании помощи; со сторожевой башни нашей мы ожидали народ, который не мог спасти нас.

18. Meidän askeleitamme vaanittiin, niin ettemme voineet kulkea kaduillamme. Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät — niin, loppumme tuli.

18. He väijyvät meidän askeleitamme, niin ettemme rohkene meidän kaduillamme käydä; meidän loppumme on lähestynyt, meidän päivämme ovat täytetyt, sillä meidän loppumme on tullut.

18. He wäijywät meitä nijn etten me rohke meidän catuillam käydä silloin myös meidän loppum tuli meidän päiwäm culuit meidän loppum on tullut.

18. He weijuuet meiden askelen/ nin ettei me rohckenuet meiden Catuin päle keudhe/ silloin mös meiden loppun tuli/ meiden peiuen edesioudhuit/ meiden loppun on tullut. (He wäijywät meidän askeleen/ niin ettei me rohjenneet meidän katuin päällä käydä/ sillon myös meidän loppun tuli/ meidän päiwän pois jouduit/ meidän loppun on tullut.)

18 They hunt our steps, so that we cannot go in our streets. Our end is near, our days are fulfilled, for our end has come.

18. They hunt our steps, that we cannot go in our streets: our end is near, our days are fulfilled; for our end is come.

18. Man jagte uns, daß wir auf unsern Gassen nicht gehen durften. Da kam auch unser Ende; unsre Tage sind aus, unser Ende ist gekommen.

18. Cazáronnos nuestros pasos, que no anduviésemos por nuestras calles: acercóse nuestro fin, cumpliéronse nuestros dias; porque nuestro fin vino.

18 А они подстерегали шаги наши, чтобы мы не могли ходить по улицам нашим; приблизился конец наш, дни наши исполнились; пришел конец наш.

19. Meidän vainoojamme olivat nopeammat kuin kotkat taivaalla. Vuorilla he ajoivat meitä takaa, väijyivät meitä erämaassa.

19. Meidän vainoojamme olivat nopiammat kuin kotka taivaan alla; vuorilla he myös meitä vainosivat, ja korvessa he meitä vartioitsivat.

19. Meidän wainojam olit nopiammat cuin Cotcat taiwan alla wuorilla he myös meitä wainoisit ja corwesa he meitä wartioidzit.

19. Meiden Wainoliset olit nopiammat/ quin Cotkat Taiuas alla/ Worijn he mös meite wainosit/ ia Coruesa he meiden ielkin wartioitzit. (Meidän wainolliset olit nopeammat/ kuin kotkat taiwasalla/ Wuoriin he myös meitä wainosit/ ja korwessa he meidän jälkeen wartioitsit.)

19 Our pursuers were swifter than the eagles of the heavens. They chased us upon the mountains. They laid wait for us in the wilderness.

19. Our persecutors are swifter than the eagles of the heaven: they pursued us upon the mountains, they laid wait for us in the wilderness.

19. Unsre Verfolger waren schneller denn die Adler unter dem Himmel; auf den Bergen haben sie uns verfolgt und in der Wüste auf uns gelauert.

19. Ligeros fueron nuestros perseguidores, más que las águilas del cielo: sobre los montes nos persiguieron, en el desierto nos espiaron.

19 Преследовавшие нас были быстрее орлов небесных; гонялись за нами по горам, ставили засаду для нас в пустыне.

20. Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa.

20. Herran voideltu, joka meidän turvamme oli, on vangittu heidän verkkoihinsa, josta me sanoimme, että me hänen varjonsa alla elämme pakanain seassa.

20. HERran woideltu joca meidän turwam oli on fangittu heidän werckoihins cosca he meitä hajotit johon me turwaisim että me hänen warjons alla eläisim pacanain seas.

20. Se HERRAN Woidheltu/ ioca meiden turuan oli/ ombi Fangittu heiden wercohins/ coska he meite haiotit/ Johonga me turuasim/ Ette me henen Warions alla eleisim Pacanain seas. (Se HERRAN woideltu/ joka meidän turwan oli/ ompi wangittu heidän werkkoihinsa/ koska he meitä hajoitit/ Johonka me turwasimme/ että me hänen warjonsa alla eläisimme pakanain seassa.)

20 The breath of our nostrils, the anointed of Jehovah, was taken in their pits, of whom we said, Under his shadow we will live among the nations.

20. The breath of our nostrils, the anointed of the LORD, was taken in their pits, of whom we said, Under his shadow we shall live among the heathen.

20. Der Gesalbte des HERRN, der unser Trost war, ist gefangen worden, da sie uns verstörten; des wir uns trösteten, wir wollten unter seinem Schatten leben unter den Heiden.

20. El resuello de nuestras narices, el ungido de Jehová fué preso en sus hoyos, de quien habíamos dicho: En su sombra tendremos vida entre las gentes.

20 Дыхание жизни нашей, помазанник Господень пойман в ямы их, тот, о котором мы говорили: „под тенью его будем жить среди народов".

21. Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.

21. Iloitse ja riemuitse, sinä Edomin tytär, joka asut Utsin maalla; sillä sen maljan pitää myös sinulle tuleman, ja sinun pitää myös juopuman, ja alasti itses riisuman.

21. ILoidze ja riemuidze sinä Edomin tytär joca asut Uzin maalla: sillä sen calkin pitä myös sinulle tuleman ja sinun pitä myös juopuman ja alasti tuleman.

21. Iloitze ia riemuitze sine Tyter edom/ iocas asut Uzin maalla/ Sille sen Calkin pite mös sinun ylitzes tuleman/ pitä mös sinun ioopuman ia alasti tuleman. (Iloitse ja riemuitse sinä tytär Edom/ joka asuit Uzin maalla/ Sillä sen kalkin pitää myös sinun ylitsesi tuleman/ pitää myös sinun juopuman ja alasti tuleman.)

21 Rejoice and be glad, O daughter of Edom, who dwells in the land of Uz. Yet the cup will pass through to you also. You will be drunken and will make yourself naked.

21. Rejoice and be glad, O daughter of Edom, that dwellest in the land of Uz; the cup also shall pass through unto thee: thou shalt be drunken, and shalt make thyself naked.

21. Ja, freue dich und sei fröhlich, du Tochter Edom, die du wohnst im Lande Uz! denn der Kelch wird auch über dich kommen; du mußt auch trunken und entblößt werden.

21. Gózate, y alégrate, hija de Edom, la que habitas en tierra de Hus: aun hasta tí pasará el caliz: embriagarte has, y vomitarás.

21 Радуйся и веселись, дочь Едома, обитательница земли Уц! И до тебя дойдет чаша; напьешься допьяна и обнажишься.

22. Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut: ei Herra ole enää siirtävä sinua pois. Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä, on paljastava sinun syntisi.

22. Mutta sinun vääryydelläs on loppu, sinä Zionin tytär, ei hän enään anna sinua viedä pois, mutta sinun vääryytes, Edomin tytär, hän etsii, ja sinun syntis ilmoittaa.

22. Mutta sinun pahoilla tegoillas on loppu sinä Zionin tytär ei hän sillen anna sinua wiedä pois mutta sinun pahat tecos Edomin tytär pitä hänen edzimän ja sinun syndis ilmoittaman.

22. Mutta sinun Pahategholles ombi loppu/ sine Tyter Zion/ Eipe hen sille anna sinua poiswiedhe/ Mutta sinun pahatteghos Tyter Edom/ pite henen etziskelemen/ ia sinun syndies ylesauaman. (Mutta sinun pahateollesi ompi loppu/ sinä tytär Zion/ Eipä hän silleen anna sinua poiswiedä/ Mutta sinun pahat tekosi tytär Edom/ pitää hänen etsiskelemän/ ja sinun syntiäs ylösawaaman.)

22 The punishment of your iniquity is accomplished, O daughter of Zion. He will no more carry you away into captivity. He will visit your iniquity, O daughter of Edom. He will uncover your sins.

22. The punishment of thine iniquity is accomplished, O daughter of Zion; he will no more carry thee away into captivity: he will visit thine iniquity, O daughter of Edom; he will discover thy sins.

22. Aber deine Missetat hat ein Ende, du Tochter Zion; er wird dich nicht mehr lassen wegführen. Aber deine Missetat, du Tochter Edom, wird er heimsuchen und deine Sünden aufdecken.

22. Cumplido es tu castigo, o! hija de Sión: nunca más te hará trasportar: visitará tu iniquidad, o! hija de Edom: descubrirá tus pecados.

22 Дщерь Сиона! наказание за беззаконие твое кончилось; Он не будет более изгонять тебя; но твое беззаконие, дочь Едома, Он посетит и обнаружит грехи твои.