25 luku

Jeesus puhuu vertaukset kymmenestä neitsyestä 1 – 13 ja palvelijoille uskotuista leivisköistä 14 – 30; kertoo, kuinka Ihmisen Poika tulemuksessaan on tuomitseva 31 – 46.

1 Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.

1 ”Silloin on taivasten valtakunta kymmenen neitsyen kaltainen, jotka otettuaan lamppunsa läksivät ylkää vastaan,

1. Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.

1. Silloin pitä Taiwan waldacunda oleman kymmenen Neidzen caltainen jotca otit lampuns ja menit ylkä wastan.

1. SIlloin pite Taiuan waldakunnan oleman Kymenen Neitzen caltainen/ iotca otit heiden Lampuns/ ia wlgosmenit ylke wastan. (Silloin pitää taiwaan waltakunnan oleman kymmenen neitseen kaltainen/ jotka otit heidän lamppunsa/ ja ulosmenit ylkää wastaan.)

1. Τότε ὁμοιωθήσεται ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν δέκα παρθένοις, αἵτινες λαβοῦσαι τὰς λαμπάδας ἑαυτῶν ἐξῆλθον εἰς ἀπάντησιν τοῦ νυμφίου.

1. τοτε ομοιωθησεται η βασιλεια των ουρανων δεκα παρθενοις αιτινες λαβουσαι τας λαμπαδας αυτων εξηλθον εις απαντησιν του νυμφιου 1. tote omoiothesetai e βasileia ton oυranon deka parthenois aitines laβoυsai tas lampadas aυton ekselthon eis apantesin toυ nυmfioυ

1 Then the kingdom of the heavens will be similar to ten virgins, who took their lamps and went forth to (the) encounter of the bridegroom.

1. Then shall the kingdom of heaven be likened unto ten virgins, which took their lamps, and went forth to meet the bridegroom.

1. Dann wird das Himmelreich gleich sein zehn Jungfrauen, die ihre Lampen nahmen und gingen aus, dem Bräutigam entgegen.

1. ENTÓNCES el reino de los cie- los será semejante a diez vírgenes, que tomando sus lámparas, salieron a recibir al esposo.

1 Тогда подобно будет Царство Небесное десяти девам, которые, взяв светильники свои, вышли навстречужениху.

2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.

2 Mutta viisi heistä oli *viisasta ja viisi tyhmää*.

2. Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.

2. Mutta wijsi heistä oli tyhmä ja wijsi taitawata.

2. Mutta wijsi heiste olit tyhmet/ ia wijsi wijsast. (Mutta wiisi heistä olit tyhmät/ ja wiisi wiisasta.)

2. πέντε δὲ ἦσαν ἐξ αὐτῶν φρόνιμοι καὶ αἱ πέντε μωραὶ.

2. πεντε δε ησαν εξ αυτων φρονιμοι και αι πεντε μωραι 2. pente de esan eks aυton fronimoi kai ai pente morai

2 Now five out of them were prudent and five (were) foolish.

2. And five of them were wise, and five were foolish.

2. Aber fünf unter ihnen waren töricht, und fünf waren klug.

2. Y las cinco de ellas eran prudentes, y las cinco insensatas.

2 Из них пять было мудрых и пять неразумных.

3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.

3 Tyhmät ottivat lamppunsa eivätkä ottaneet öljyä mukaansa.

3. Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;

3. Tyhmät otit lampuns ja ei öljy myötäns.

3. Ne tyhmet otit heiden Lampuns/ ia ei öliu mötens. (Ne tyhmät otit heidän lamppunsa/ ja ei öljy myötänsä.)

3. αἵτινες μωραὶ λαβοῦσαι τὰς λαμπάδας ἑαυτῶν οὐκ ἔλαβον μεθ’ ἑαυτῶν ἔλαιον·

3. αιτινες μωραι λαβουσαι τας λαμπαδας εαυτων ουκ ελαβον μεθ εαυτων ελαιον 3. aitines morai laβoυsai tas lampadas eaυton oυk elaβon meth eaυton elaion

3 Those who (were) foolish, having taken their lamps, took no oil with them;

3. They that were foolish took their lamps, and took no oil with them:

3. Die törichten nahmen Öl in ihren Lampen; aber sie nahmen nicht Öl mit sich.

3. Las que eran insensatas, tomando sus lámparas, no tomaron aceite consigo.

3 Неразумные, взяв светильники свои, не взяли с собою масла.

4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.

4 Viisaat sen sijaan ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppuunsa.

4. Mutta taitavat ottiva öljyä astioihinsa, ynnä lamppunsa kanssa.

4. Mutta taitawat otit öljyä astiaans ynnä lampun cansa.

4. Mutta ne wijsat otit ölijun heiden astians ynne * Lampuden cansa. (Mutta ne wiisat otit öljyn heidän astiansa ynnä lamppujen kanssa.)

4. αἱ δὲ φρόνιμοι ἔλαβον ἔλαιον ἐν τοῖς ἀγγείοις αὐτῶν μετὰ τῶν λαμπάδων αὐτῶν.

4. αι δε φρονιμοι ελαβον ελαιον εν τοις αγγειοις αυτων μετα των λαμπαδων αυτων 4. ai de fronimoi elaβon elaion en tois aggeiois aυton meta ton lampadon aυton

4 but the prudent took oil in their containers with their lamps.

4. But the wise took oil in their vessels with their lamps.

4. Die klugen aber nahmen Öl in ihren Gefäßen samt ihren Lampen.

4. Mas las prudentes tomaron aceite en sus vasos, juntamente con sus lámparas.

4 Мудрые же, вместе со светильниками своими, взяли масла в сосудах своих.

5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.

5 Mutta yljän viipyessä kaikki torkahtivat ja nukkuivat.

5. Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.

5. Cosca ylkä wijwyi tulit he caicki uneliaxi ja macaisit.

5. Coska nyt Ylke wiwuyij/ tulit he caiki wneliaxi ia macaisit. (Koska nyt ylkä wiipyi/ tulit he kaikki uneliaiksi ja makasit.)

5. χρονίζοντος δὲ τοῦ νυμφίου ἐνύσταξαν πᾶσαι καὶ ἐκάθευδον.

5. χρονιζοντος δε του νυμφιου ενυσταξαν πασαι και εκαθευδον 5. chronizontos de toυ nυmfioυ enυstaksan pasai kai ekatheυdon

5 Now the bridegroom (while he was) delaying, they all slumbered and were sleeping.

5. While the bridegroom tarried, they all slumbered and slept.

5. Da nun der Bräutigam verzog, wurden sie alle schläfrig und schliefen ein.

5. Y tardándose el esposo, cabecearon todas, y se durmieron.

5 И как жених замедлил, то задремали все и уснули.

6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'

6 Keskiyöllä kuului kuitenkin huuto: Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.

6. Mutta puoli-yönä tuli huuto: katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan.

6. Mutta puoli yönä tuli huuto: cadzo ylkä tule mengät händä wastan.

6. Mutta poliööne hwto tuli/ Catzo/ Ylke tule/ wlgosmenget hende wastan. (Mutta puoli yönnä huuto tuli/ Katso/ Ylkä tulee/ ulosmenkäät häntä wastaan.)

6. μέσης δὲ νυκτὸς κραυγὴ γέγονεν· ἰδοὺ ὁ νυμφίος ἔρχεται, ἐξέρχεσθε εἰς ἀπάντησιν αὐτοῦ.

6. μεσης δε νυκτος κραυγη γεγονεν ιδου ο νυμφιος ερχεται εξερχεσθε εις απαντησιν αυτου 6. meses de nυktos kraυge gegonen idoυ o nυmfios erchetai ekserchesthe eis apantesin aυtoυ

6 But in (the) middle of (the) night, there has become an outcry, Behold, the bridegroom is coming! Go° forth to (the) encounter of him.

6. And at midnight there was a cry made, Behold, the bridegroom cometh; go ye out to meet him.

6. Zur Mitternacht aber ward ein Geschrei: Siehe, der Bräutigam kommt; geht aus ihm entgegen!

6. Y a la media noche fué oido un clamor, que decía: He aquí, el esposo viene, salíd a recibirle.

6 Но в полночь раздался крик: вот, жених идет, выходите навстречу ему.

7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.

7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.

7. Niin nousivat kaikki nämät neitseet ja valmistivat lamppunsa.

7. Nijn nousit caicki nämät Neidzet ja walmistit lampuns.

7. Nin ylesnousit caicki nämet Neitzet/ ia walmistit heiden Lampuns. (Niin ylösnousit kaikki nämät neitseet/ ja walmistit heidän lamppunsa.)

7. τότε ἠγέρθησαν πᾶσαι αἱ παρθένοι ἐκεῖναι καὶ ἐκόσμησαν τὰς λαμπάδας αὐτῶν.

7. τοτε ηγερθησαν πασαι αι παρθενοι εκειναι και εκοσμησαν τας λαμπαδας αυτων 7. tote egerthesan pasai ai parthenoi ekeinai kai ekosmesan tas lampadas aυton

7 Then all those virgins arose and trimmed their lamps.

7. Then all those virgins arose, and trimmed their lamps.

7. Da standen diese Jungfrauen alle auf und schmückten ihre Lampen.

7. Entónces todas aquellas vírgenes se levantaron, y aderezaron sus lámparas.

7 Тогда встали все девы те и поправили светильники свои.

8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.

8 Niin tyhmät sanoivat viisaille: Antakaa meille öljyänne, sillä lamppumme sammuvat.

8. Mutta tyhmät sanoivat taitaville: antakaat meille öljystänne; sillä meidän lamppumme sammuvat.

8. Ja tyhmät sanoit taitawille: Andacat meille teidän öljystän sillä meidän lampum sammuwat.

8. Nin sanoit ne tyhmet nijlle wijsaille. Andacat meille teiden öliustan/ sille meiden Lampudh sammuuat. (Niin sanoit ne tyhmät niille wiisaille. Antakaat meille teidän öljystän/ sillä meidän lamput sammuwat.)

8. αἱ δὲ μωραὶ ταῖς φρονίμοις εἶπον· δότε ἡμῖν ἐκ τοῦ ἐλαίου ὑμῶν, ὅτι αἱ λαμπάδες ἡμῶν σβέννυνται.

8. αι δε μωραι ταις φρονιμοις ειπον δοτε ημιν εκ του ελαιου υμων οτι αι λαμπαδες ημων σβεννυνται 8. ai de morai tais fronimois eipon dote emin ek toυ elaioυ υmon oti ai lampades emon sβennυntai

8 Now the foolish said to the prudent, Give° us (some oil) from your° oil, because our lamps are quenched.

8. And the foolish said unto the wise, Give us of your oil; for our lamps are gone out.

8. Die törichten aber sprachen zu den klugen: Gebt uns von eurem Öl, denn unsere Lampen verlöschen.

8. Y las insensatas dijeron a las prudentes: Dádnos de vuestro aceite, porque nuestras lámparas se apagan.

8 Неразумные же сказали мудрым: дайте нам вашего масла, потому что светильники наши гаснут.

9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'

9 Mutta viisaat vastasivat sanoen: Eihän toki. Se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.

9. Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.

9. Nijn wastaisit taitawat sanoden: Ei suingan ettei meildä ja teildä puutu mutta mengät parammin nijden tygö jotca myywät ja ostacat idzellen.

9. Nin wastasit ne wijsat/ sanoden. Eiswingan/ senpäle ettei meille ia teille pide pwttuman/ Mutta menget paramin nijnen tyge/ iotca Myuet/ ia ostakat itzellen. (Niin wastasit ne wiisaat/ sanoen. Ei suinkaan/ sen päälle ettei meillä ja teillä pidä puuttuman/ Mutta menkäät paremmin niiden tykö/ jotka myywät/ ja ostakaat itsellen.)

9. ἀπεκρίθησαν δὲ αἱ φρόνιμοι λέγουσαι· μήποτε οὐκ ἀρκέσῃ ἡμῖν καὶ ὑμῖν· πορεύεσθε δὲ μᾶλλον πρὸς τοὺς πωλοῦντας καὶ ἀγοράσατε ἑαυταῖς.

9. απεκριθησαν δε αι φρονιμοι λεγουσαι μηποτε ουκ αρκεση ημιν και υμιν πορευεσθε δε μαλλον προς τους πωλουντας και αγορασατε εαυταις 9. apekrithesan de ai fronimoi legoυsai mepote oυk arkese emin kai υmin poreυesthe de mallon pros toυs poloυntas kai agorasate eaυtais

9 But the prudent answered, saying, (No), lest it might not be enough for us and you° (too), but rather, travel° to those who sell and buy° for yourselves.

9. But the wise answered, saying, Not so; lest there be not enough for us and you: but go ye rather to them that sell, and buy for yourselves.

9. Da antworteten die klugen und sprachen: Nicht also, auf daß nicht uns und euch gebreche; geht aber hin zu den Krämern und kauft für euch selbst.

9. Mas las prudentes respondieron, diciendo: Porque no nos falte a nosotras y a vosotras, id ántes a los que venden, y comprád para vosotras.

9 А мудрые отвечали: чтобы не случилось недостатка и у нас и у вас, пойдите лучше к продающим и купите себе.

10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.

10 Mutta heidän mentyään ostamaan ylkä tuli, ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin ja ovi suljettiin.

10. Mutta kuin he menivät ostamaan, tuli ylkä. Ja jotka valmiit olivat, ne menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.

10. Cosca he menit ostaman tuli ylkä. Ja jotca walmit olit ne menit hänen cansans häihin ja owi suljettin.

10. Nin coska he menit ostaman/ tuli Ylke. Ja iotca walmit olit sisellekeuit henen cansans Häihin/ ia Oui kinisaluattin. (Niin koska he menit ostamaan/ tuli ylkä. Ja jotka walmiit olit sisälle käwit hänen kanssansa häihin/ ja owi kiinni salwattiin.)

10. ἀπερχομένων δὲ αὐτῶν ἀγοράσαι ἦλθεν ὁ νυμφίος, καὶ αἱ ἕτοιμοι εἰσῆλθον μετ’ αὐτοῦ εἰς τοὺς γάμους, καὶ ἐκλείσθη ἡ θύρα.

10. απερχομενων δε αυτων αγορασαι ηλθεν ο νυμφιος και αι ετοιμοι εισηλθον μετ αυτου εις τους γαμους και εκλεισθη η θυρα 10. aperchomenon de aυton agorasai elthen o nυmfios kai ai etoimoi eiselthon met aυtoυ eis toυs gamoυs kai ekleisthe e thυra

10 But (while) going away to buy, the bridegroom came, and those who were prepared entered with him to the marriage-feast, and the door was locked.

10. And while they went to buy, the bridegroom came; and they that were ready went in with him to the marriage: and the door was shut.

10. Und da sie hingingen, zu kaufen, kam der Bräutigam; und die bereit waren, gingen mit ihm hinein zur Hochzeit, und die Tür ward verschlossen.

10. E idas ellas a comprar, vino el esposo; y las que estaban apercibidas, entraron con él a las bodas; y se cerró la puerta.

10 Когда же пошли они покупать, пришел жених, и готовые вошли с ним на брачный пир, и двери затворились;

11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'

11 Myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat sanoen: Herra, Herra, avaa meille.

11. Viimein tulivat nekin toiset neitseet, ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meidän eteemme.

11. Wijmein tulit nekin toiset Neidzet ja sanoit: Herra Herra awa meidän eteem.

11. Wimein tulit nekin toiset Neitzet/ ia sanoit/ Herra/ Herra/ aua meiden eteen. (Wiimein tulit nekin toiset neitseet/ ja sanoit/ Herra/ Herra/ awaa meidän eteen.)

11. ὕστερον δὲ ἔρχονται καὶ αἱ λοιπαὶ παρθένοι λέγουσαι· κύριε κύριε, ἄνοιξον ἡμῖν.

11. υστερον δε ερχονται και αι λοιπαι παρθενοι λεγουσαι κυριε κυριε ανοιξον ημιν 11. υsteron de erchontai kai ai loipai parthenoi legoυsai kυrie kυrie anoikson emin

11 Later the rest of the virgins also came, saying, Lord, Lord, open to us.

11. Afterward came also the other virgins, saying, Lord, Lord, open to us.

11. Zuletzt kamen auch die anderen Jungfrauen und sprachen: Herr, Herr, tu uns auf!

11. Y después vinieron también las otras vírgenes, diciendo: Señor, señor, ábrenos.

11 после приходят и прочие девы, и говорят: Господи! Господи! отвори нам.

12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.

12 Mutta hän vastasi ja sanoi: Totisesti sanon teille: en tunne teitä.

12. Mutta hän vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: en tunne minä teitä.

12. Mutta hän wastais ja sanoi: Totisest sanon minä teille: En tunne minä teitä.

12. Mutta hen wastasi/ ia sanoi/ Totisesta sanon mine teille/ En tunne mine teitä. (Mutta hän wastasi/ ja sanoi/ Totisesti sanon minä teille/ En tunne minä teitä.)

12. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐκ οἶδα ὑμᾶς.

12. ο δε αποκριθεις ειπεν αμην λεγω υμιν ουκ οιδα υμας 12. o de apokritheis eipen amen lego υmin oυk oida υmas

12 But he answered and said, Assuredly I am saying to you°, I do not know you°.

12. But he answered and said, Verily I say unto you, I know you not.

12. Er antwortete aber und sprach: Wahrlich ich sage euch: Ich kenne euch nicht.

12. Mas respondiendo él, dijo: De cierto os digo, que no os conozco.

12 Он же сказал им в ответ: истинно говорю вам: не знаю вас.

13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, (jona Ihmisen Poika tulee).”

13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, (jona Ihmisen Poika tulee).

13. Valvokaat sentähden, sillä ette tiedä päivää eikä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.

13. Walwocat sentähden sillä et te tiedä päiwä eikä hetke jona ihmisen Poica tule.

13. Walwocat sentehden/ sille ette te tiedhe peiwe eike hetke/ iona Inhimisen Poica tulepi. (Walwokaat sentähden/ sillä että te tiedä päiwää eikä hetkeä/ jona Ihmisen Poika tuleepi.)

13. γρηγορεῖτε οὖν, ὅτι οὐκ οἴδατε τὴν ἡμέραν οὐδὲ τὴν ὥραν ἐν ᾗ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἔρχεται.

13. γρηγορειτε ουν οτι ουκ οιδατε την ημεραν ουδε την ωραν εν η ο υιος του ανθρωπου ερχεται 13. gregoreite oυn oti oυk oidate ten emeran oυde ten oran en e o υios toυ anthropoυ erchetai

13 Therefore watch°, because you° do not know the day nor the hour in which the Son of Man is coming.

13. Watch therefore, for ye know neither the day nor the hour wherein the Son of man cometh.

13. Darum wachet; denn ihr wisset weder Tag noch Stunde, in welcher des Menschen Sohn kommen wird.

13. Velád pues, porque no sabéis el día ni la hora, en la cual el Hijo del hombre ha de venir.

13 Итак, бодрствуйте, потому что не знаете ни дня, ничаса, в который приидет Сын Человеческий.

14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;

14 Sillä on niin kuin miehen, joka matkusti muille maille. Hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa.

14. Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:

14. Sillä nijncuin ihminen muille maille lähteisäns cudzui palwelians ja andoi heille tawarans.

14. Sille ninquin yxi Inhiminen muille maille lechteisens/ cutzui henen Paluelians/ ia annoi heille Tauarans. (Sillä niinkuin yksi ihminen muille maille lähteissänsä/ kutsui hänen palwelijansa/ ja annoi heille tawaransa.)

14. Ὥσπερ γὰρ ἄνθρωπος ἀποδημῶν ἐκάλεσε τοὺς ἰδίους δούλους καὶ παρέδωκεν αὐτοῖς τὰ ὑπάρχοντα αὐτοῦ,

14. ωσπερ γαρ ανθρωπος αποδημων εκαλεσεν τους ιδιους δουλους και παρεδωκεν αυτοις τα υπαρχοντα αυτου 14. osper gar anthropos apodemon ekalesen toυs idioυs doυloυs kai paredoken aυtois ta υparchonta aυtoυ

14 For* (it is) just-like a man, going-abroad, who called his own bondservants and gave to them his possessions.

14. For the kingdom of heaven is as a man travelling into a far country, who called his own servants, and delivered unto them his goods.

14. Gleichwie ein Mensch, der über Land zog, rief seine Knechte und tat ihnen seine Güter aus;

14. Porque el reino de los cielos es como un hombre que partiéndose léjos, llamó a sus siervos, y les entregó sus bienes.

14 Ибо Он поступит , как человек, который, отправляясь в чужую страну, призвал рабов своих и поручил им имение свое:

15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.

15 Yhdelle hän antoi viisi leiviskää*, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti heti muille maille.

15. Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;

15. Yhdelle andoi hän wijsi leiwiskätä toiselle caxi ja colmannelle yhden ja jocaidzelle warans jälken ja meni cohta matcans.

15. Ja yhdelle hen annoi wijsi * Leiuiske/ mutta toiselle caxi/ ia colmanelle yhden/ ia iocahitzelle oman taghansa ielkin/ Ja meni cocta matkans. (Ja yhdelle hän annoi wiisi leiwiskää/ mutta toiselle kaksi/ ja kolmannelle yhden/ ja jokaiselle oman tapansa tawansa jälkeen/ Ja meni kohta matkaansa.)

15. καὶ ᾧ μὲν ἔδωκε πέντε τάλαντα, ᾧ δὲ δύο, ᾧ δὲ ἕν, ἑκάστῳ κατὰ τὴν ἰδίαν δύναμιν, καὶ ἀπεδήμησεν εὐθέως.

15. και ω μεν εδωκεν πεντε ταλαντα ω δε δυο ω δε εν εκαστω κατα την ιδιαν δυναμιν και απεδημησεν ευθεως 15. kai o men edoken pente talanta o de dυo o de en ekasto kata ten idian dυnamin kai apedemesen eυtheos

15 And he gave to one five (silver) talants {84,000 dollars US} , but two to another, and one to another; to each according to his own ability, and immediately went-abroad.

15. And unto one he gave five talents, to another two, and to another one; to every man according to his several ability; and straightway took his journey.

15. und einem gab er fünf Zentner, dem andern zwei, dem dritten einen, einem jedem nach seinem Vermögen, und zog bald hinweg.

15. Y a éste dió cinco talentos, y al otro dos, y al otro uno; a cada uno conforme a su facultad, y se partió luego léjos.

15 и одному дал он пять талантов, другому два, иномуодин, каждому по его силе; и тотчас отправился.

16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.

16 Viisi leiviskää saanut meni [kohta] ja asioi niillä ja ansaitsi* toiset viisi leiviskää.

16. Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.

16. Nijn meni se joca wijsi leiwiskätä oli ottanut teki nijllä cauppa ja woitti toiset wijsi leiwiskätä.

16. Nin poiskeui se/ ioca Wijsi Leiwisket oli ottanut/ ia caupitzi ninen cautta/ ia woitti toiset wijsi Leiuiske. (Niin pois käwi se/ joka wiisi leiwiskät oli ottanut/ ja kaupitsi niiden kautta/ ja woitti toiset wiisi leiwiskää.)

16. πορευθεὶς δὲ ὁ τὰ πέντε τάλαντα λαβὼν εἰργάσατο ἐν αὐτοῖς καὶ ἐποίησεν ἄλλα πέντε τάλαντα·

16. πορευθεις δε ο τα πεντε ταλαντα λαβων ειργασατο εν αυτοις και εποιησεν αλλα πεντε ταλαντα 16. poreυtheis de o ta pente talanta laβon eirgasato en aυtois kai epoiesen alla pente talanta

16 Now he who received the five talants traveled (away), and took (them and) worked with* them, and made* another five talants.

16. Then he that had received the five talents went and traded with the same, and made them other five talents.

16. Da ging der hin, der fünf Zentner empfangen hatte, und handelte mit ihnen und gewann andere fünf Zentner.

16. Y partido él, el que había recibido cinco talentos, grangeó con ellos, e hizo otros cinco talentos.

16 Получивший пять талантов пошел, употребил их в дело и приобрел другие пять талантов;

17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.

17 Samoin myös kaksi leiviskää saanut voitti (hänkin) toiset kaksi.

17. Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.

17. Nijn myös se joca caxi oli ottanut woitti toiset caxi.

17. Samalamodholla mös se/ ioca caxi oli ottanut/ woitti hen mös toiset caxi. (Samalla muodolla myös se/ joka kaksi olit ottanut/ woitti hän myös toiset kaksi.)

17. ὡσαύτως καὶ ὁ τὰ δύο ἐκέρδησε καὶ αὐτὸς ἄλλα δύο.

17. ωσαυτως και ο τα δυο εκερδησεν και αυτος αλλα δυο 17. osaυtos kai o ta dυo ekerdesen kai aυtos alla dυo

17 Likewise*, he who also (received) the two also gained another two.

17. And likewise he that had received two, he also gained other two.

17. Desgleichen, der zwei Zentner empfangen hatte, gewann auch zwei andere.

17. Semejantemente también el que había recibidos dos, ganó también él otros dos.

17 точно так же и получивший два таланта приобрел другие два;

18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.

18 Mutta yhden [leiviskän] saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki herransa rahan.

18. Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.

18. Mutta joca yhden oli ottanut meni pois ja caiwoi maahan ja kätki Herrans rahan.

18. Mutta se/ ioca yhden oli ottanut/ poiskeui ia caiwoi mahan/ ia ketki Herrans rahan. (Mutta se/ joka yhden oli ottanut/ pois käwi ja kaiwoi maahan/ ja kätki Herransa rahan.)

18. ὁ δὲ τὸ ἓν λαβὼν ἀπελθὼν ὤρυξεν ἐν τῇ γῇ καὶ ἀπέκρυψε τὸ ἀργύριον τοῦ κυρίου αὐτοῦ.

18. ο δε το εν λαβων απελθων ωρυξεν εν τη γη και απεκρυψεν το αργυριον του κυριου αυτου 18. o de to en laβon apelthon orυksen en te ge kai apekrυpsen to argυrion toυ kυrioυ aυtoυ

18 But he who received the one, having gone away, shoveled in the soil and hid his lord’s silver.

18. But he that had received one went and digged in the earth, and hid his lord's money.

18. Der aber einen empfangen hatte, ging hin und machte eine Grube in die Erde und verbarg seines Herrn Geld.

18. Mas el que había recibido uno, fué, y cavó en la tierra, y escondió el dinero de su señor.

18 получивший же один талант пошел и закопал его в землю и скрыл серебро господина своего.

19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.

19 Pitkän ajan kuluttua näitten palvelijain herra palasi ja piti tilit heidän kanssaan.

19. Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.

19. Nijn pitkän ajan peräst tuli nijden palwelian Herra ja laski lucua heidän cansans.

19. Nin pitken aigan peräst/ tuli ninen Palueliain Herra/ ia laski luku heiden cansans. (Niin pitkän ajan perästä/ tuli niiden palwelijan Herra/ ja laski lukua heidän kanssansa.)

19. μετὰ δὲ χρόνον πολὺν ἔρχεται ὁ κύριος τῶν δούλων ἐκείνων καὶ συναίρει μετ’ αὐτῶν λόγον.

19. μετα δε χρονον πολυν ερχεται ο κυριος των δουλων εκεινων και συναιρει μετ αυτων λογον 19. meta de chronon polυn erchetai o kυrios ton doυlon ekeinon kai sυnairei met aυton logon

19 Now after a long time, the lord of those bondservants comes (back), and settles (the) account with them.

19. After a long time the lord of those servants cometh, and reckoneth with them.

19. Über eine lange Zeit kam der Herr dieser Knechte und hielt Rechenschaft mit ihnen.

19. Y después de mucho tiempo vino el señor de aquellos siervos, e hizo cuentas con ellos.

19 По долгом времени, приходит господин рабов тех и требует у них отчета.

20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.

20 Niin viisi leiviskää saanut tuli ja toi toiset viisi leiviskää sanoen: Herra, viisi leiviskää uskoit minulle katso, toiset viisi leiviskää olen (niitten lisäksi) voittanut.

20. Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.

20. Ja tuli se joca oli ottanut wijsi leiwiskätä ja toi toiset wijsi leiwiskätä sanoden: Herra wijsi leiwiskätä sinä annoit minulle cadzo minä olen toiset wijsi leiwiskätä nijllä woittanut.

20. Ja edheskeui se/ ioca oli ottanut wijsi Leiwisket/ ia edheskannoi toiset wijsi Leiwiske/ sanoden. Herra/ Wijsi Leiwisket sine annoit minulle/ Catzo/ mine olen toiset wijsi Leiwiske nijnen cautta woittanut. (Ja edeskäwi se/ joka oli ottanut wiisi leiwiskät/ ja edeskannoi toiset wiisi leiwiskää/ sanoen. Herra/ Wiisi leiwiskäät sinä annoit minulle/ Katso/ minä olen toiset wiisi leiwiskää niiden kautta woittanut.)

20. καὶ προσελθὼν ὁ τὰ πέντε τάλαντα λαβὼν προσήνεγκεν ἄλλα πέντε τάλαντα λέγων· κύριε, πέντε τάλαντά μοι παρέδωκας· ἴδε ἄλλα πέντε τάλαντα ἐκέρδησα ἐπ’ αὐτοῖς.

20. και προσελθων ο τα πεντε ταλαντα λαβων προσηνεγκεν αλλα πεντε ταλαντα λεγων κυριε πεντε ταλαντα μοι παρεδωκας ιδε αλλα πεντε ταλαντα εκερδησα επ αυτοις 20. kai proselthon o ta pente talanta laβon prosenegken alla pente talanta legon kυrie pente talanta moi paredokas ide alla pente talanta ekerdesa ep aυtois

20 And he who received the five talants came near and brought the other five talants, saying, Lord, You gave to me five talants. Behold, I gained another five talants over them.

20. And so he that had received five talents came and brought other five talents, saying, Lord, thou deliveredst unto me five talents: behold, I have gained beside them five talents more.

20. Da trat herzu, der fünf Zentner empfangen hatte, und legte andere fünf Zentner dar und sprach: Herr, du hast mir fünf Zentner ausgetan; siehe da, ich habe damit andere fünf Zentner gewonnen.

20. Y llegando el que había recibido cinco talentos, trajo otros cinco talentos, diciendo: Señor, cinco talentos me entregaste; he aquí, otros cinco talentos he ganado con ellos.

20 И, подойдя, получивший пять талантов принес другие пять талантов и говорит: господин! пять талантов ты далмне; вот, другие пять талантов я приобрел на них.

21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

21 Hänen herransa sanoi hänelle: Hyvä on, hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

21. Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.

21. Sanoi hänen Herrans hänelle: sinä hywä ja vscollinen palwelia wähän päällä sinä olit vscollinen minä panen sinun palion päälle mene sinun Herras iloon.

21. Sanoi henen Herrans henelle/ Aha sine hyue ia wskolinen paluelia/ wähen päle sine olit wskolinen/ mine panen sinun palion päle/ Sisellemene sinun Herras iloon. (Sanoi hänen Herransa hänelle/ Aha sinä hywä ja uskollinen palwelija/ wähän päälle sinä olit uskollinen/ minä panen sinun paljon päälle/ Sisälle mene sinun Herrasi iloon.)

21. ἔφη αὐτῷ ὁ κύριος αὐτοῦ· εὖ, δοῦλε ἀγαθὲ καὶ πιστέ! ἐπὶ ὀλίγα ἦς πιστός, ἐπὶ πολλῶν σε καταστήσω· εἴσελθε εἰς τὴν χαρὰν τοῦ κυρίου σου.

21. εφη δε αυτω ο κυριος αυτου ευ δουλε αγαθε και πιστε επι ολιγα ης πιστος επι πολλων σε καταστησω εισελθε εις την χαραν του κυριου σου 21. efe de aυto o kυrios aυtoυ eυ doυle agathe kai piste epi oliga es pistos epi pollon se katasteso eiselthe eis ten charan toυ kυrioυ soυ

21 But his lord said to him, Well done, good and faithful bondservant. You were faithful over a few things, I will be designating you over many things; enter into the joy of your lord.

21. His lord said unto him, Well done, thou good and faithful servant: thou hast been faithful over a few things, I will make thee ruler over many things: enter thou into the joy of thy lord.

21. Da sprach sein Herr zu ihm: Ei, du frommer und getreuer Knecht, du bist über wenigem getreu gewesen, ich will dich über viel setzen; gehe ein zu deines Herrn Freude!

21. Y su señor le dijo: Bien está, buen siervo y fiel: sobre poco has sido fiel, sobre mucho te pondré: entra en el gozo de tu señor.

21 Господин его сказал ему: хорошо, добрый и верный раб! в малом ты был верен, над многим тебя поставлю; войди в радость господина твоего.

22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.

22 Myös kaksi leiviskää saanut tuli ja sanoi: Herra, kaksi leiviskää uskoit minulle. Katso, toiset kaksi leiviskää olen (niitten lisäksi) voittanut.

22. Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.

22. Nijn tuli se joca oli caxi leiwiskätä ottanut ja sanoi: Herra caxi leiwiskätä sinä annoit minulle cadzo toiset caxi olen minä nijllä woittanut.

22. Nin mös se edheskeui/ ioca oli ottanut caxi Leiwisket/ ia sanoi. Herra/ Caxi Leiwiske sine annoit minulle/ Catzo/ toiset caxi mine olen ninen cautta woittanut. (Niin myös se edeskäwi/ joka oli ottanut kaksi leiwiskät/ ja sanoi. Herra/ kaksi leiwiskää sinä annoit minulle/ Katso/ toiset kaksi minä olen niiden kautta woittanut.)

22. προσελθὼν δὲ καὶ ὁ τὰ δύο τάλαντα λαβὼν εἶπε· κύριε, δύο τάλαντά μοι παρέδωκας· ἴδε ἄλλα δύο τάλαντα ἐκέρδησα ἐπ’ αὐτοῖς.

22. προσελθων δε και ο τα δυο ταλαντα λαβων ειπεν κυριε δυο ταλαντα μοι παρεδωκας ιδε αλλα δυο ταλαντα εκερδησα επ αυτοις 22. proselthon de kai o ta dυo talanta laβon eipen kυrie dυo talanta moi paredokas ide alla dυo talanta ekerdesa ep aυtois

22 Now he who also received the two talants came near and said, Lord, You gave to me two talants. Behold, I gained another two talants over them.

22. He also that had received two talents came and said, Lord, thou deliveredst unto me two talents: behold, I have gained two other talents beside them.

22. Da trat auch herzu, der zwei Zentner erhalten hatte, und sprach: Herr, du hast mir zwei Zentner gegeben; siehe da, ich habe mit ihnen zwei andere gewonnen.

22. Y llegando también el que había recibido dos talentos, dijo: Señor, dos talentos me entregaste; he aquí, otros dos talentos he ganado sobre ellos.

22 Подошел также и получивший два таланта и сказал: господин! два таланта ты дал мне; вот, другие два таланта я приобрел на них.

23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

23 Hänen herransa sanoi hänelle: Hyvä on, hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

23. Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.

23. Sanoi hänen Herrans hänelle: sinä hywä ja vscollinen palwelia wähän päällä sinä olit vscollinen minä panen sinun paljon päälle mene sinun Herras iloon.

23. Sanoi henen Herrans henelle/ Aha sine hyue ia wskolinen paluelia/ wähen päle sine olit wskolinen/ mine panen sinun palion päle/ sisellemene sinun Herras iloon. (Sanoi hänen Herransa hänelle/ Aha sinä hywä ja uskollinen palwelija/ wähän päälle sinä olit uskollinen/ minä panen sinun paljon päälle/ sisälle mene sinun Herrasi iloon.)

23. ἔφη αὐτῷ ὁ κύριος αὐτοῦ· εὖ, δοῦλε ἀγαθὲ καὶ πιστέ! ἐπὶ ὀλίγα ἦς πιστός, ἐπὶ πολλῶν σε καταστήσω· εἴσελθε εἰς τὴν χαρὰν τοῦ κυρίου σου.

23. εφη αυτω ο κυριος αυτου ευ δουλε αγαθε και πιστε επι ολιγα ης πιστος επι πολλων σε καταστησω εισελθε εις την χαραν του κυριου σου 23. efe aυto o kυrios aυtoυ eυ doυle agathe kai piste epi oliga es pistos epi pollon se katasteso eiselthe eis ten charan toυ kυrioυ soυ

23 His lord said to him, Well done, good and faithful bondservant. You were faithful over a few things, I will be designating you over many things; enter into the joy of your lord.

23. His lord said unto him, Well done, good and faithful servant; thou hast been faithful over a few things, I will make thee ruler over many things: enter thou into the joy of thy lord.

23. Sein Herr sprach zu ihm: Ei du frommer und getreuer Knecht, du bist über wenigem getreu gewesen, ich will dich über viel setzen; gehe ein zu deines Herrn Freude!

23. Su señor le dijo: Bien está, buen siervo y fiel: sobre poco has sido fiel, sobre mucho te pondré: entra en el gozo de tu señor.

23 Господин его сказал ему: хорошо, добрый и верный раб! в малом ты был верен, над многим тебя поставлю; войди в радость господина твоего.

24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.

24 Myös yhden leiviskän saanut tuli ja sanoi: Herra, tunsin sinut, että olet kova mies: leikkaat sieltä mihin et ole kylvänyt ja kokoat sieltä, mihin et ole siementä viskannut.

24. Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.

24. Nijn myös se tuli joca yhden leiwiskän oli ottanut ja sanoi: Herra minä tiesin sinun angaraxi miehexi sinä nijtät cuhungas et kylwänyt ja sijtä sinä cocot cuhungas et hajottanut.

24. Nin mös se edheskeui ioca yhden Leiwisken oli ottanut/ ia sanoi/ Herra/ mine tiesin/ ettäs angara mies olet/ Sine nijtedh cuhungas edh kyluenyt/ ia sielde sine cokot/ cuhungas edh haijottanut/ (Niin myös se edeskäwi joka yhden leiwiskän oli ottanut/ ja sanoi/ Herra/ minä tiesin/ että ankara mies olet/ Sinä niität kuhunkas et kylwänyt/ ja sieltä sinä kokoat/ kuhunkas et hajottanut/)

24. προσελθὼν δὲ καὶ ὁ τὸ ἓν τάλαντον εἰληφὼς εἶπε· κύριε, ἔγνων σε ὅτι σκληρὸς εἶ ἄνθρωπος, θερίζων ὅπου οὐκ ἔσπειρας καὶ συνάγων ὅθεν οὐ διεσκόρπισας·

24. προσελθων δε και ο το εν ταλαντον ειληφως ειπεν κυριε εγνων σε οτι σκληρος ει ανθρωπος θεριζων οπου ουκ εσπειρας και συναγων οθεν ου διεσκορπισας 24. proselthon de kai o to en talanton eilefos eipen kυrie egnon se oti skleros ei anthropos therizon opoυ oυk espeiras kai sυnagon othen oυ dieskorpisas

24 Now he who also had received the one talant came near and said, Lord, I knew you, that you are a harsh man, reaping where you did not sow and gathering from where you did not scatter;

24. Then he which had received the one talent came and said, Lord, I knew thee that thou art an hard man, reaping where thou hast not sown, and gathering where thou hast not strawed:

24. Da trat auch herzu, der einen Zentner empfangen hatte, und sprach: Herr, ich wußte, das du ein harter Mann bist: du schneidest, wo du nicht gesät hast, und sammelst, wo du nicht gestreut hast;

24. Y llegando también el que había recibido un talento, dijo: Señor, yo te conocía que eres hombre duro, que siegas donde no sembraste, y coges donde no derramaste:

24 Подошел и получивший один талант и сказал: господин! я знал тебя, что ты человек жестокий, жнешь, где не сеял, и собираешь, где не рассыпал,

25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'

25 Niin minä peloissani menin ja kätkin leiviskäsi maahan. Katso, tässä on omasi.

25. Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.

25. Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiwiskäs maahan. Cadzo täsä on sinun omas.

25. Ja mine pelieten poismenin ia ketkin sinun Leiwiskes mahan. (Ja minä peljäten pois menin ja kätkin sinun leiwiskäsi maahan.)

25. καὶ φοβηθεὶς ἀπελθὼν ἔκρυψα τὸ τάλαντόν σου ἐν τῇ γῇ· ἴδε ἔχεις τὸ σόν.

25. και φοβηθεις απελθων εκρυψα το ταλαντον σου εν τη γη ιδε εχεις το σον 25. kai foβetheis apelthon ekrυpsa to talanton soυ en te ge ide echeis to son

25 and I was afraid and went away and hid your talant in the soil. Behold, you have your own.

25. And I was afraid, and went and hid thy talent in the earth: lo, there thou hast that is thine.

25. und fürchtete mich, ging hin und verbarg deinen Zentner in die Erde. Siehe, da hast du das Deine.

25. Por tanto tuve miedo, y fuí, y escondí tu talento en la tierra: he aquí, tienes lo que es tuyo.

25 и, убоявшись, пошел и скрыл талант твой в земле; вот тебе твое.

26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.

26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: Paha ja laiska palvelija! Tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt ja kokoavan sieltä, mihin en ole viskannut.

26. Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,

26. Mutta hänen Herrans wastais ja sanoi hänelle: Sinä paha ja laisca palwelia tiesitkös minun sijtä nijttäwän cuhunga en minä kylwä ja sieldä cocowan johonga en minä ole hajottanut.

26. Catzo/ tesse on sinun omas. Mutta henen Herrans wastasi/ ia sanoi henelle. Sine paha ia laiska paluelia/ tiesickös että mine nijtän cuhunga en kylue/ ia cokoon sielde cuhunga en ole haiottanut/ (Katso/ tässä on sinun omasi. Muttta hänen Herransa wastasi/ ja sanoi hänelle. Sinä paha ja laiska palwelija/ tiesitkös että minä niitän kuhunka en kylwä/ ja kokoon sieltä kuhunka en ole hajottanut/)

26. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ κύριος αὐτοῦ εἶπεν αὐτῷ· πονηρὲ δοῦλε καὶ ὀκνηρέ! ᾔδεις ὅτι θερίζω ὅπου οὐκ ἔσπειρα καὶ συνάγω ὅθεν οὐ διεσκόρπισα!

26. αποκριθεις δε ο κυριος αυτου ειπεν αυτω πονηρε δουλε και οκνηρε ηδεις οτι θεριζω οπου ουκ εσπειρα και συναγω οθεν ου διεσκορπισα 26. apokritheis de o kυrios aυtoυ eipen aυto ponere doυle kai oknere edeis oti therizo opoυ oυk espeira kai sυnago othen oυ dieskorpisa

26 But his lord answered and said to him, You evil and lazy bondservant, you knew that I reap where I did not sow and gather from where I did not scatter?

26. His lord answered and said unto him, Thou wicked and slothful servant, thou knewest that I reap where I sowed not, and gather where I have not strawed:

26. Sein Herr aber antwortete und sprach zu ihm: Du Schalk und fauler Knecht! wußtest du, daß ich schneide, da ich nicht gesät habe, und sammle, da ich nicht gestreut habe?

26. Y respondiendo su señor, le dijo: Mal siervo y negligente, sabías que siego donde no sembré, y que cojo donde no derramé.

26 Господин же его сказал ему в ответ: лукавый раб и ленивый! ты знал, что я жну, где не сеял, и собираю, где не рассыпал;

27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

27 Sinun olisi siis pitänyt jättää rahani rahanvaihtajille, niin tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

27. Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.

27. Nijn sinun sijs olis tullut anda minun rahan wahettajille ja cosca minä olisin tullut nijn minä olisin tosin omani jällens saanut corgolla.

27. Nin sinun sijs olis tullut/ wlgosanda minun rahan Cauppalaisten/ ia coska mine olisin tullut/ nin mine olisin tosin omani iellensesanut corghon cansa. (Niin sinun siis olis ollut/ ulos antaa minun rahan kauppalaisten/ ja koska minä olisin tullut/ niin minä olisin tosin omani jällens saanut koron kanssa.)

27. ἔδει οὖν σε βαλεῖν τὸ ἀργύριόν μου τοῖς τραπεζίταις, καὶ ἐλθὼν ἐγὼ ἐκομισάμην ἂν τὸ ἐμὸν σὺν τόκῳ.

27. εδει ουν σε βαλειν το αργυριον μου τοις τραπεζιταις και ελθων εγω εκομισαμην αν το εμον συν τοκω 27. edei oυn se βalein to argυrion moυ tois trapezitais kai elthon ego ekomisamen an to emon sυn toko

27 Therefore, it was essential (for) you to put my silver with the bankers, and (when) I came (back), I might get back my own together with interest.

27. Thou oughtest therefore to have put my money to the exchangers, and then at my coming I should have received mine own with usury.

27. So solltest du mein Geld zu den Wechslern getan haben, und wenn ich gekommen wäre, hätte ich das Meine zu mir genommen mit Zinsen.

27. Por tanto te convenía dar mi dinero a los banqueros, y viniendo yo, recibiera lo que es mío con usura.

27 посему надлежало тебе отдать серебро мое торгующим, и я, придя, получил бы мое с прибылью;

28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.

28 Ottakaa sen vuoksi leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.

28. Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.

28. Ottacat sijs häneldä se leiwiskä ja andacat sille jolla on kymmenen leiwiskätä.

28. Ottacat sis henelde se Leiwiske/ ia andacat sille/ iolla on kymenen Leiwiske. (Ottakaat siis häneltä se leiwiskä/ ja antakaat sille/ jolla on kymmenen leiwiskää.)

28. ἄρατε οὖν ἀπ’ αὐτοῦ τὸ τάλαντον καὶ δότε τῷ ἔχοντι τὰ δέκα τάλαντα·

28. αρατε ουν απ αυτου το ταλαντον και δοτε τω εχοντι τα δεκα ταλαντα 28. arate oυn ap aυtoυ to talanton kai dote to echonti ta deka talanta

28 Therefore, take° away the talant from him and give° it to the one who has the ten talants.

28. Take therefore the talent from him, and give it unto him which hath ten talents.

28. Darum nehmt von ihm den Zentner und gebt es dem, der zehn Zentner hat.

28. Quitádle pues el talento, y dádlo al que tiene diez talentos.

28 итак, возьмите у него талант и дайте имеющему десять талантов,

29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

29 Sillä jokaiselle jolla on, annetaan, ja hänellä on yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mikä hänellä on.

29. (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).

29. Sillä jocaidzella jolla on sille pitä annettaman ja hänellä pitä kyllä oleman. Mutta jolla ei ole sekin cuin hänellä on pitä häneldä otettaman pois.

29. Sille että iocahitzelle/ iolla on/ sille pite annettaman/ ia henelle pite kylle oleman. Mutta iolla ei ole/ sekin mös quin henelle on/ pite henelte poisotettaman. (Sillä että jokaisella/ jolla on/ sille pitää annettaman/ ja hänelle pitää kyllä oleman. Mutta jolla ei ole/ sekin myös kuin hänellä on/ pitää häneltä pois otettaman.)

29. τῷ γὰρ ἔχοντι παντὶ δοθήσεται καὶ περισσευθήσεται· ἀπὸ δὲ τοῦ μὴ ἔχοντος καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

29. τω γαρ εχοντι παντι δοθησεται και περισσευθησεται απο δε του μη εχοντος και ο εχει αρθησεται απ αυτου 29. to gar echonti panti dothesetai kai perisseυthesetai apo de toυ me echontos kai o echei arthesetai ap aυtoυ

29 For* to everyone who has, will be given (more), and he will abound, but from the one who has not, even what he has will be taken away.

29. For unto every one that hath shall be given, and he shall have abundance: but from him that hath not shall be taken away even that which he hath.

29. Denn wer da hat, dem wird gegeben werden, und er wird die Fülle haben; wer aber nicht hat, dem wird auch, was er hat, genommen werden.

29. Porque a cualquiera que tuviere le será dado, y tendrá más; pero al que no tuviere, aun lo que tiene le será quitado.

29 ибо всякому имеющему дастся и приумножится, а у неимеющего отнимется и то, что имеет;

30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'

30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija äärimmäiseen pimeään. Siellä on itku ja hammasten kiristys.

30. Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

30. Ja heittäkät se kelwotoin palwelia ulconaiseen pimeyteen siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

30. Ja se epekeluotoin paluelia heitteket wlcoisen pimeyten/ sielle pite oleman idku ia hambain kiristos. (Ja se epäkelwotoin palwelija heittäkäät ulkoiseen pimeyteen/ siellä pitää oleman itku ja hampain kiristys.)

30. καὶ τὸν ἀχρεῖον δοῦλον ἐκβάλετε εἰς τὸ σκότος τὸ ἐξώτερον· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

30. και τον αχρειον δουλον εκβαλλετε εις το σκοτος το εξωτερον εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 30. kai ton achreion doυlon ekβallete eis to skotos to eksoteron ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

30 And cast° out the useless bondservant into the outer darkness– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

30. And cast ye the unprofitable servant into outer darkness: there shall be weeping and gnashing of teeth.

30. Und den unnützen Knecht werft hinaus in die Finsternis; da wird sein Heulen und Zähneklappen.

30. Y al siervo inútil echádle en las tinieblas de afuera: allí será el llorar, y el crujir de dientes.

30 а негодного раба выбросьте во тьму внешнюю: там будет плач и скрежет зубов. Сказав сие, возгласил: кто имеет уши слышать, да слышит!

31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.

31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki (pyhät) enkelit Hänen kanssaan, silloin Hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle,

31. Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,

31. Cosca ihmisen Poica tule hänen cunniasans ja caicki pyhät Engelit hänen cansans. Silloin hän istu cunnians istuimella ja hänen eteens cootan caicki Canssat.

31. Coska nyt Inhimisen Poica tulepi henen cunniasans/ ia caiki pyhet Engelit henen cansans. Silloin hen istupi henen cunnian Stolins päle/ ia cootan henen eteens caiki Canssat. (Koska nyt Ihmisen Poika tuleepi hänen kunniassansa/ ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa. Silloin hän istuupi hänen kunnian tuolinsa päälle/ ja kootaan hänen eteensä kaikki kansat.)

31. Ὅταν δὲ ἔλθῃ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐν τῇ δόξῃ αὐτοῦ καὶ πάντες οἱ ἅγιοι ἄγγελοι μετ’ αὐτοῦ, τότε καθίσει ἐπὶ θρόνου δόξης αὐτοῦ·

31. οταν δε ελθη ο υιος του ανθρωπου εν τη δοξη αυτου και παντες οι αγιοι αγγελοι μετ αυτου τοτε καθισει επι θρονου δοξης αυτου 31. otan de elthe o υios toυ anthropoυ en te dokse aυtoυ kai pantes oi agioi aggeloi met aυtoυ tote kathisei epi thronoυ dokses aυtoυ

31 But whenever the Son of Man comes in his glory and all the holy messengers with him. Then he will be sitting upon (the) throne of his glory;

31. When the Son of man shall come in his glory, and all the holy angels with him, then shall he sit upon the throne of his glory:

31. Wenn aber des Menschen Sohn kommen wird in seiner Herrlichkeit und alle heiligen Engel mit ihm, dann wird er sitzen auf dem Stuhl seiner Herrlichkeit,

31. Cuando el Hijo del hombre vendrá en su gloria, y todos los santos ángeles con él, entónces se sentará sobre el trono de su gloria.

31 Когда же приидет Сын Человеческий во славе Своей и все святые Ангелы с Ним, тогда сядет на престоле славы Своей,

32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.

32 ja Hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Hän erottaa ihmiset* toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.

32. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista,

32. Ja hän eroitta toiset toisistans nijncuin paimen eroitta lambat wuohista.

32. Ja hen eroittapi heidhet/ toiset toisistans/ ninquin Paimen eroitta Lambat Wohista/ (Ja hän eroittaapi heidät/ toiset toisistansa/ niinkuin paimen eroittaa lampaat wuohista/)

32. καὶ συναχθήσεται ἔμπροσθεν αὐτοῦ πάντα τὰ ἔθνη, καὶ ἀφοριεῖ αὐτοὺς ἀπ’ ἀλλήλων, ὥσπερ ὁ ποιμὴν ἀφορίζει τὰ πρόβατα ἀπὸ τῶν ἐρίφων,

32. και συναχθησεται εμπροσθεν αυτου παντα τα εθνη και αφοριει αυτους απ αλληλων ωσπερ ο ποιμην αφοριζει τα προβατα απο των εριφων 32. kai sυnachthesetai emprosthen aυtoυ panta ta ethne kai aforiei aυtoυs ap allelon osper o poimen aforizei ta proβata apo ton erifon

32 and all the nations will be gathered before him, and he will be separating* them one from another, like the shepherd separates* the sheep from the young-goats;

32. And before him shall be gathered all nations: and he shall separate them one from another, as a shepherd divideth his sheep from the goats:

32. und werden vor ihm alle Völker versammelt werden. Und er wird sie voneinander scheiden, gleich als ein Hirte die Schafe von den Böcken scheidet,

32. Y serán juntadas delante de él todas las naciones, y los apartará los unos de los otros, como aparta el pastor las ovejas de los cabritos;

32 и соберутся пред Ним все народы; и отделит одних от других, как пастырь отделяет овец от козлов;

33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

33 Lampaat Hän asettaa oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

33. ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.

33. Ja asetta lambat oikialle puolellens mutta wuohet wasemallens.

33. Ja nin hen asettapi Lambat Oikeallen polellens/ mutta ne wohet Wasemallens. (Ja niin hän asettaapi lampaat oikeallen puolellensa/ mutta ne wuohet wasemmallensa.)

33. καὶ στήσει τὰ μὲν πρόβατα ἐκ δεξιῶν αὐτοῦ τὰ δὲ ἐρίφια ἐξ εὐωνύμων.

33. και στησει τα μεν προβατα εκ δεξιων αυτου τα δε εριφια εξ ευωνυμων 33. kai stesei ta men proβata ek deksion aυtoυ ta de erifia eks eυonυmon

33 and he will indeed stand the sheep at his right, but the young-goats at the left.

33. And he shall set the sheep on his right hand, but the goats on the left.

33. und wird die Schafe zu seiner Rechten stellen und die Böcke zu seiner Linken.

33. Y pondrá las ovejas a su derecha, y los cabritos a la izquierda.

33 и поставит овец по правую Свою сторону, а козлов - по левую.

34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

34 Sitten Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: Tulkaa, Isäni siunatut, ottakaa haltuunne se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

34. Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.

34. Silloin sano Cuningas nijlle jotca hänen oikialla puolellans owat: Tulcat minun Isäni siunatut omistacat se waldacunda joca teille on walmistettu mailman algusta.

34. Silloin sanopi Kuningas nijlle/ iotca henen oikealla polelans ouat. Tulcat minun Iseni hyuestisiugnatud/ omistakat se waldakunda/ ioca teille on walmistettu mailman alghusta. (Silloin sanoopi kuningas niille/ jotka hänen oikealle puolellansa owat. Tulkaa minun Isäni hywästisiunatut/ omistakaat se waltakunta/ joka teille on walmistettu maailman alusta.)

34. τότε ἐρεῖ ὁ βασιλεὺς τοῖς ἐκ δεξιῶν αὐτοῦ· δεῦτε, οἱ εὐλογημένοι τοῦ πατρός μου, κληρονομήσατε τὴν ἡτοιμασμένην ὑμῖν βασιλείαν ἀπὸ καταβολῆς κόσμου·

34. τοτε ερει ο βασιλευς τοις εκ δεξιων αυτου δευτε οι ευλογημενοι του πατρος μου κληρονομησατε την ητοιμασμενην υμιν βασιλειαν απο καταβολης κοσμου 34. tote erei o βasileυs tois ek deksion aυtoυ deυte oi eυlogemenoi toυ patros moυ kleronomesate ten etoimasmenen υmin βasileian apo kataβoles kosmoυ

34 Then the King will be saying to those at his right, Come-here°, those who have been blessed from my Father, inherit° the kingdom which has been prepared for you° from the conception of the world:

34. Then shall the King say unto them on his right hand, Come, ye blessed of my Father, inherit the kingdom prepared for you from the foundation of the world:

34. Da wird dann der König sagen zu denen zu seiner Rechten: Kommt her, ihr Gesegneten meines Vaters ererbt das Reich, das euch bereitet ist von Anbeginn der Welt!

34. Entónces el Rey dirá a los que estarán a su derecha: Veníd, benditos de mi Padre, poseéd el reino aparejado para vosotros desde la fundación del mundo;

34 Тогда скажет Царь тем, которые по правую сторону Его: приидите, благословенные Отца Моего, наследуйте Царство, уготованное вам от создания мира:

35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;

35 Sillä minun oli nälkä ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano ja te annoitte minulle juoda; olin muukalainen ja te otitte minut huoneeseenne;

35. Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:

35. Sillä minä isoisin ja te ruokitte minun: minä janoisin ja te juotitte minun: minä olin outo ja te minun huonesen otitte.

35. Sille/ mine Isoisin/ ia te minun rokitte. Mine ianosin/ ia te minun iotitte. Mine olin Outo/ ia te minun honesenotitta. (Sillä/ minä isosin/ ja te minun ruokitte. Sairas/ ja te opitte minua. Minä olin wankina/ ja te minun huoneeseen otitte.)

35. ἐπείνασα γὰρ καὶ ἐδώκατέ μοι φαγεῖν, ἐδίψησα καὶ ἐποτίσατέ με, ξένος ἤμην καὶ συνηγάγετέ με,

35. επεινασα γαρ και εδωκατε μοι φαγειν εδιψησα και εποτισατε με ξενος ημην και συνηγαγετε με 35. epeinasa gar kai edokate moi fagein edipsesa kai epotisate me ksenos emen kai sυnegagete me

35 for* I was hungry and you° gave me (food) to eat; I was thirsty and you° made me a drink; I was a stranger and you° brought* me (in);

35. For I was an hungred, and ye gave me meat: I was thirsty, and ye gave me drink: I was a stranger, and ye took me in:

35. Denn ich bin hungrig gewesen, und ihr habt mich gespeist. Ich bin durstig gewesen, und ihr habt mich getränkt. Ich bin Gast gewesen, und ihr habt mich beherbergt.

35. Porque tuve hambre, y me disteis de comer: tuve sed, y me disteis de beber: fuí extranjero, y me recogisteis:

35 ибо алкал Я, и вы дали Мне есть; жаждал, и вы напоили Меня; был странником, и вы приняли Меня;

36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'

36 olin alaston ja te vaatetitte minut; olin sairaana ja te kävitte minua katsomassa; olin vankilassa ja te tulitte luokseni.

36. Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.

36. Minä olin alasti ja te waatetitte minun. Sairasna ja te opitte minua: minä olin fangina ja te tulitta minun tygöni.

36. Mine olin Alasti/ ia te wateitit minun. Sairas/ ia te opitte minua. Mine olin Fangina/ ia te tulitta minun tykeni. (Minä olin alasti/ ja te waatetit minun. Sairas/ ja te opitte minua. Minä olin wankina/ ja te tulitte minun tyköni.)

36. γυμνὸς καὶ περιεβάλετέ με, ἠσθένησα καὶ ἐπεσκέψασθέ με, ἐν φυλακῇ ἤμην καὶ ἤλθετε πρός με.

36. γυμνος και περιεβαλετε με ησθενησα και επεσκεψασθε με εν φυλακη ημην και ηλθετε προς με 36. gυmnos kai perieβalete me esthenesa kai epeskepsasthe me en fυlake emen kai elthete pros me

36 (I was) naked and you° dressed me; I was sick and you° visited me; I was in prison and you° came to me.

36. Naked, and ye clothed me: I was sick, and ye visited me: I was in prison, and ye came unto me.

36. Ich bin nackt gewesen und ihr habt mich bekleidet. Ich bin krank gewesen, und ihr habt mich besucht. Ich bin gefangen gewesen, und ihr seid zu mir gekommen.

36. Desnudo, y me cubristeis: enfermo, y me visitasteis: estuve en la cárcel, y vinisteis a mí.

36 был наг, и вы одели Меня; был болен, и вы посетили Меня; в темнице был, и вы пришли ко Мне.

37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

37 Silloin vanhurskaat vastaavat Hänelle sanoen: Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

37. Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?

37. Silloin wanhurscat händä wastawat ja sanowat: Herra cosca me näimme sinun isowan ja ruokimme sinun taicka janowan ja annoimme sinun juoda?

37. Silloin ne Wanhurskat hende wastauat/ ia sanouat. Herra/ coska me negime sinun Isouan/ ia rokim sinun/ Taicka ianouan/ ia annoime sinun ioma? (Silloin ne wanhurskaat häntä wastaawat/ ja sanowat. Herra/ koska me näimme sinun isoawan/ ja ruokimme sinun/ taikka janoawan/ ja annoimme sinun juoman?)

37. τότε ἀποκριθήσονται αὐτῷ οἱ δίκαιοι λέγοντες· κύριε, πότε σε εἴδομεν πεινῶντα καὶ ἐθρέψαμεν, ἢ διψῶντα καὶ ἐποτίσαμεν;

37. τοτε αποκριθησονται αυτω οι δικαιοι λεγοντες κυριε ποτε σε ειδομεν πεινωντα και εθρεψαμεν η διψωντα και εποτισαμεν 37. tote apokrithesontai aυto oi dikaioi legontes kυrie pote se eidomen peinonta kai ethrepsamen e dipsonta kai epotisamen

37 Then the righteous will answer him, saying, Lord, when did we see you hungry and nourish you? Or thirsty and gave you a drink?

37. Then shall the righteous answer him, saying, Lord, when saw we thee an hungred, and fed thee? or thirsty, and gave thee drink?

37. Dann werden ihm die Gerechten antworten und sagen: Wann haben wir dich hungrig gesehen und haben dich gespeist? oder durstig und haben dich getränkt?

37. Entónces los justos le responderán, diciendo: Señor, ¿cuándo te vimos hambriento, y te sustentámos? ¿o sediento, y te dimos de beber?

37 Тогда праведники скажут Ему в ответ: Господи! когда мы видели Тебя алчущим, и накормили? или жаждущим, и напоили?

38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?

38 Ja milloin näimme sinut muukalaisena ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?

38. Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?

38. Cosca me näimme sinun outona ja huonesen otimme sinun? taicka alaistoinna ja waatetim sinua?

38. Coska me negime sinun Outona/ ia honesen otima sinun? Taicka Alastoina/ ia wateitim sinua? (Koska me näimme sinun outona/ ja huoneeseen otimme sinun? Taikka alastonna/ ja waatetimme sinua?)

38. πότε δέ σε εἴδομεν ξένον καὶ συνηγάγομεν, ἢ γυμνὸν καὶ περιεβάλομεν;

38. ποτε δε σε ειδομεν ξενον και συνηγαγομεν η γυμνον και περιεβαλομεν 38. pote de se eidomen ksenon kai sυnegagomen e gυmnon kai perieβalomen

38 But when did we see you (as) a stranger and bring* you in? Or naked and dressed you?

38. When saw we thee a stranger, and took thee in? or naked, and clothed thee?

38. Wann haben wir dich als einen Gast gesehen und beherbergt? oder nackt und dich bekleidet?

38. ¿Cuando te vimos extranjero, y te recogimos? ¿o desnudo, y te cubrímos?

38 когда мы видели Тебя странником, и приняли? или нагим, и одели?

39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'

39 Ja milloin näimme *sinut sairaana* tai vankilassa ja tulimme luoksesi?

39. Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?

39. Eli cosca me näimme sinun sairasna taicka fangina ja tulimme sinun tygös?

39. Eli coska me negime sinun Sairassa/ Taicka Fangina/ ia tulima sinun tyges? (Eli koska me näimme sinun sairaassa/ taikka wankina/ ja tulimme sinun tykösi?)

39. πότε δέ σε εἴδομεν ἀσθενῆ ἢ ἐν φυλακῇ καὶ ἤλθομεν πρός σε;

39. ποτε δε σε ειδομεν ασθενη η εν φυλακη και ηλθομεν προς σε 39. pote de se eidomen asthene e en fυlake kai elthomen pros se

39 But when did we see you sick or in prison and came to you?

39. Or when saw we thee sick, or in prison, and came unto thee?

39. Wann haben wir dich krank oder gefangen gesehen und sind zu dir gekommen?

39. ¿O cuándo te vimos enfermo, o en la cárcel, y vinimos a tí?

39 когда мы видели Тебя больным, или в темнице, и пришли к Тебе?

40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.

40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: Totisesti sanon teille: kaiken mitä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, olette tehneet minulle.

40. Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.

40. Nijn wasta Cuningas ja sano heille: totisest sanon minä teille: Sen cuin te oletta tehnet yhdelle näistä wähimmist minun weljistäni sen te teitte minun.

40. Nin wastapi Kuningas/ ia sanopi heille/ Totisesta sanon mine teille/ Sen quin te oletta tehneet yhdhen neiste wehimist minun Welghisteni/ sen te minun teitte. (Niin wastaapi kuningas/ ja sanoopi heille/ Totisesti sanon minä teille/ Sen kuin te olette tehneet yhden näistä wähimmistä minun weljistäni/ sen te minun teitte.)

40. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ βασιλεὺς ἐρεῖ αὐτοῖς· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐφ’ ὅσον ἐποιήσατε ἑνὶ τούτων τῶν ἀδελφῶν μου τῶν ἐλαχίστων, ἐμοὶ ἐποιήσατε.

40. και αποκριθεις ο βασιλευς ερει αυτοις αμην λεγω υμιν εφ οσον εποιησατε ενι τουτων των αδελφων μου των ελαχιστων εμοι εποιησατε 40. kai apokritheis o βasileυs erei aυtois amen lego υmin ef oson epoiesate eni toυton ton adelfon moυ ton elachiston emoi epoiesate

40 And (when) the King answers, he will say to them, Assuredly I am saying to you°, Inasmuch as you° did (it) to one of these, my brethren, (even) the least, you° did (it) to me.

40. And the King shall answer and say unto them, Verily I say unto you, Inasmuch as ye have done it unto one of the least of these my brethren, ye have done it unto me.

40. Und der König wird antworten und sagen zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Was ihr getan habt einem unter diesen meinen geringsten Brüdern, das habt ihr mir getan.

40. Y respondiendo el Rey, les dirá: De cierto os digo, que en cuanto lo hicisteis a uno de estos mis hermanos pequeñitos, a mí lo hicisteis.

40 И Царь скажет им в ответ: истинно говорю вам: так как вы сделали это одному из сих братьев Моих меньших, то сделали Мне.

41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

41 Sitten Hän myös sanoo vasemmalla puolella oleville: Menkää pois luotani, kirotut, siihen iäiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen.

41. Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

41. Silloin hän myös sano nijlle jotca hänen wasemallens owat: mengät pois minun tyköni te kirotut ijancaickiseen tuleen joca walmistettu on Perkelelle ja hänen Engeleillens.

41. Silloin hen mös sanopi nijlle/ iotca henen wasemellans ouat. Menget pois minusta te pahastikirotudh ijancaikisen tuleen/ ioca walmistettu on Percheleen/ ia henen Engelittens. (Silloin hän myös sanoopi niille/ jotka hänen wasemmallansa owat. Menkäät pois minusta te pahasti kirotut iankaikkiseen tuleen/ joka walmistettu on perkeleen/ ja hänen enkelittensä.)

41. Τότε ἐρεῖ καὶ τοῖς ἐξ εὐωνύμων· πορεύεσθε ἀπ’ ἐμοῦ οἱ κατηραμένοι εἰς τὸ πῦρ τὸ αἰώνιον τὸ ἡτοιμασμένον τῷ διαβόλῳ καὶ τοῖς ἀγγέλοις αὐτοῦ·

41. τοτε ερει και τοις εξ ευωνυμων πορευεσθε απ εμου οι κατηραμενοι εις το πυρ το αιωνιον το ητοιμασμενον τω διαβολω και τοις αγγελοις αυτου 41. tote erei kai tois eks eυonυmon poreυesthe ap emoυ oi kateramenoi eis to pυr to aionion to etoimasmenon to diaβolo kai tois aggelois aυtoυ

41 Then he will also say to them at the left, Travel° away from me, you° those who have been cursed into the everlasting fire which has been prepared for the devil and his messengers:

41. Then shall he say also unto them on the left hand, Depart from me, ye cursed, into everlasting fire, prepared for the devil and his angels:

41. Dann wird er auch sagen zu denen zur Linken: Gehet hin von mir, ihr Verfluchten, in das ewige Feuer, das bereitet ist dem Teufel und seinen Engeln!

41. Entónces dirá también a los que estarán a la izquierda: Idos de mí, malditos, al fuego eterno, que está aparejado para el diablo y sus ángeles;

41 Тогда скажет и тем, которые по левую сторону: идите от Меня, проклятые, в огонь вечный, уготованный диаволу и ангелам его:

42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;

42 Sillä minun oli nälkä ettekä te antaneet minulle syödä; minun oli jano ettekä antaneet minulle juoda;

42. Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:

42. Sillä minä isoisin ja et te minua ruockinet. Minä janoisin ja et te minua juottanet.

42. Sille mine Isoisin ia ette minua rokineet. Mine Janosin/ ia ette minua iottaneet. (Sillä minä isoisin ja ette minua ruokkineet. Minä janosin/ ja ette minua juottaneet.)

42. ἐπείνασα γὰρ καὶ οὐκ ἐδώκατέ μοι φαγεῖν, ἐδίψησα καὶ οὐκ ἐποτίσατέ με,

42. επεινασα γαρ και ουκ εδωκατε μοι φαγειν εδιψησα και ουκ εποτισατε με 42. epeinasa gar kai oυk edokate moi fagein edipsesa kai oυk epotisate me

42 for* I was hungry and you° did not give me (anything) to eat; I was thirsty and you° made me nothing to drink;

42. For I was an hungred, and ye gave me no meat: I was thirsty, and ye gave me no drink:

42. Ich bin hungrig gewesen, und ihr habt mich nicht gespeist. Ich bin durstig gewesen, und ihr habt mich nicht getränkt.

42. Porque tuve hambre, y no me disteis de comer: tuve sed, y no me disteis de beber:

42 ибо алкал Я, и вы не дали Мне есть; жаждал, и вы не напоили Меня;

43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'

43 olin muukalainen ettekä ottaneet minua huoneeseenne; olin alaston ettekä vaatettaneet minua, sairaana ja vankilassa ettekä käyneet minua katsomassa.

43. Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.

43. Minä olin outo ja et te minua huonesen ottanet: alastoin ja et te minua waatettanet: minä olin sairas ja fangina ja et te minua oppinet.

43. Mine olin Outo/ ia ette minua Honesen ottaneet. Alastoin/ ia ette minua watettaneet. Mine olin Sairas/ ia Fangina/ ia ette minua Oppineet. (Minä olin outo/ ja ette minua huoneeseen ottaneet. Alastoin/ ja ette minua waatettaneet. Minä olin sairas/ ja wankina/ ja ette minua oppineet.)

43. ξένος ἤμην καὶ οὐ συνηγάγετέ με, γυμνὸς καὶ οὐ περιεβάλετέ με, ἀσθενὴς καὶ ἐν φυλακῇ καὶ οὐκ ἐπεσκέψασθέ με.

43. ξενος ημην και ου συνηγαγετε με γυμνος και ου περιεβαλετε με ασθενης και εν φυλακη και ουκ επεσκεψασθε με 43. ksenos emen kai oυ sυnegagete me gυmnos kai oυ perieβalete me asthenes kai en fυlake kai oυk epeskepsasthe me

43 I was a stranger and you° did not bring* me in; naked and you° did not dress me; sick and in prison and you° did not visit me.

43. I was a stranger, and ye took me not in: naked, and ye clothed me not: sick, and in prison, and ye visited me not.

43. Ich bin ein Gast gewesen, und ihr habt mich nicht beherbergt. Ich bin nackt gewesen, und ihr habt mich nicht bekleidet. Ich bin krank und gefangen gewesen, und ihr habt mich nicht besucht.

43. Fuí extranjero, y no me recogisteis: desnudo, y no me cubristeis: enfermo, y en la cárcel estuve, y no me visitasteis.

43 был странником, и не приняли Меня; был наг, и не одели Меня; болен и в темнице, и не посетили Меня.

44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'

44 Silloin hekin vastaavat sanoen: Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai muukalaisena tai alastonna tai sairaana tai vankilassa, emmekä palvelleet sinua?

44. Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?

44. Silloin myös nekin händä wastawat sanoden: Herra cosca me näimme sinun isowan taicka janowan taicka outona eli alastoinna eli sairasna taicka fangina ja en me sinua palwellet?

44. Silloin mös nekin hende wastauat/ sanoden/ Herra/ coska me neim sinun Isouan/ taicka ianouan/ taicka outona/ eli Alastoina/ eli Sairana/ taicka Fangina/ ia em me sinua palueluet? (Silloin myös nekin häntä wastaawat/ sanoen/ Herra/ koska me näim sinun isoawan/ taikka janoawan/ taikka outona/ eli alastonna/ eli sairaana/ taikka wankina/ ja emme sinua palwelleet?)

44. τότε ἀποκριθήσονται αὐτῷ καὶ αὐτοὶ λέγοντες· κύριε, πότε σε εἴδομεν πεινῶντα ἢ διψῶντα ἢ ξένον ἢ γυμνὸν ἢ ἀσθενῆ ἢ ἐν φυλακῇ καὶ οὐ διηκονήσαμέν σοι;

44. τοτε αποκριθησονται αυτω και αυτοι λεγοντες κυριε ποτε σε ειδομεν πεινωντα η διψωντα η ξενον η γυμνον η ασθενη η εν φυλακη και ου διηκονησαμεν σοι 44. tote apokrithesontai aυto kai aυtoi legontes kυrie pote se eidomen peinonta e dipsonta e ksenon e gυmnon e asthene e en fυlake kai oυ diekonesamen soi

44 Then they will also answer, saying, Lord, when did we see you hungry or thirsty, or (as) a stranger or naked, or sick or in prison, and did not serve you?

44. Then shall they also answer him, saying, Lord, when saw we thee an hungred, or athirst, or a stranger, or naked, or sick, or in prison, and did not minister unto thee?

44. Da werden sie ihm antworten und sagen: HERR, wann haben wir dich gesehen hungrig oder durstig oder als einen Gast oder nackt oder krank oder gefangen und haben dir nicht gedient?

44. Entónces también ellos le responderán, diciendo: Señor, ¿cuándo te vimos hambriento, o sediento, o extranjero, o desnudo, o enfermo, o en la cárcel, y no te servímos?

44 Тогда и они скажут Ему в ответ: Господи! когда мы видели Тебя алчущим, или жаждущим, или странником, или нагим, или больным, или в темнице, и не послужили Тебе?

45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.

45 Silloin Hän vastaa heille sanoen: Totisesti sanon teille: kaiken mitä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, olette jättäneet tekemättä myös minulle.

45. Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.

45. Nijn hän wasta heitä sanoden: Totisest sanon minä teille mitä et te tehnet yhdelle näistä wähimmist sitä et te tehnet minulle.

45. Nin hen wastapi heite sanoden. Totisesta sanon mine teille/ mite te ette tehnet yhden neiste wehimist/ site ette te tehneet minun. (Niin hän wastaapi heitä sanoen. Totisesti sanon minä teille/ mitä te ette tehneet yhden näistä wähimmistä/ sitä ette te tehneet minun.)

45. τότε ἀποκριθήσεται αὐτοῖς λέγων· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐφ’ ὅσον οὐκ ἐποιήσατε ἑνὶ τούτων τῶν ἐλαχίστων, οὐδὲ ἐμοὶ ἐποιήσατε.

45. τοτε αποκριθησεται αυτοις λεγων αμην λεγω υμιν εφ οσον ουκ εποιησατε ενι τουτων των ελαχιστων ουδε εμοι εποιησατε 45. tote apokrithesetai aυtois legon amen lego υmin ef oson oυk epoiesate eni toυton ton elachiston oυde emoi epoiesate

45 Then he will answer them, saying, Assuredly I am saying to you°, Inasmuch as you° did (it) not to one of these, the least, neither did you° (do it) to me.

45. Then shall he answer them, saying, Verily I say unto you, Inasmuch as ye did it not to one of the least of these, ye did it not to me.

45. Dann wird er ihnen antworten und sagen: Wahrlich ich sage euch: Was ihr nicht getan habt einem unter diesen Geringsten, das habt ihr mir auch nicht getan.

45. Entónces les responderá, diciendo: De cierto os digo, que en cuanto no lo hicisteis a uno de estos pequeñitos, ni a mí lo hicisteis.

45 Тогда скажет им в ответ: истинно говорю вам: так как вы не сделали этого одному из сих меньших, то не сделали Мне.

46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

46 Ja nämä menevät pois iäiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iäiseen elämään."

46. Ja niiden pitää menemän ijankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään.

46. Ja nijden pitä silloin menemän ijancaickiseen waiwaan: mutta wanhurscat ijancaickiseen elämään.

46. Ja neinen pite silloin menemen ijancaikisen Pijnaan. Mutta ne Wanhurskat ijancaikiseen elämen. (Ja näiden pitää silloin menemään iankaikkiseen piinaan. Mutta ne wanhurskaat iankaikkiseen elämään.)

46. καὶ ἀπελεύσονται οὗτοι εἰς κόλασιν αἰώνιον, οἱ δὲ δίκαιοι εἰς ζωὴν αἰώνιον.

46. και απελευσονται ουτοι εις κολασιν αιωνιον οι δε δικαιοι εις ζωην αιωνιον 46. kai apeleυsontai oυtoi eis kolasin aionion oi de dikaioi eis zoen aionion

46 And these will be going away into everlasting punishment, but the righteous into everlasting life.

46. And these shall go away into everlasting punishment: but the righteous into life eternal.

46. Und sie werden in die ewige Pein gehen, aber die Gerechten in das ewige Leben.

46. E irán estos al suplicio eterno, y los justos a la vida eterna.

46 И пойдут сии в муку вечную, а праведники в жизнь вечную.