13 luku

Jeesus puhuu vertauksen kylväjästä 1 – 9, sanoo, minkä tähden hän puhuu vertauksilla 10 – 17, ja selittää vertauksen kylväjästä 18 – 23; puhuu vertauksen nisusta ja lusteesta 24 – 30, sinapinsiemenestä 31, 32 ja hapatuksesta 33, eikä puhu kansalle mitään ilman vertausta 34, 35; selittää vertauksen nisusta ja lusteesta 36 – 43 Vertaus peltoon kätketystä aarteesta 44, kallisarvoisesta helmestä 45, 46 ja mereen lasketusta nuotasta 47 – 50 Taivasten valtakunnan opetuslapsen on tuotava esille uutta ja vanhaa 51, 52 Jeesusta ylenkatsotaan Nasaretissa 53 – 58. (V. – 23 vert. Mark.4: 1 – 23 Luuk.8:4 – 18.)

1 Sinä päivänä Jeesus lähti asunnostaan ja istui järven rannalle.

1 Sinä päivänä Jeesus talosta lähdettyään istuutui järven rannalle.

1. Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.

1. Sinä päiwänä läxi Jesus huonesta ja istui meren tykönä.

1. SIne peiue'/ wlgoskeui Iesus honesta/ ia istui meren tyghe. (Sinä päiwänä/ ulos käwi Jesus huoneesta/ ja istui meren tykö.)

1. Ἐν δὲ τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ἐξελθὼν ὁ Ἰησοῦς τῆς οἰκίας ἐκάθητο παρὰ τὴν θάλασσαν·

1. εν δε τη ημερα εκεινη εξελθων ο ιησους απο της οικιας εκαθητο παρα την θαλασσαν 1. en de te emera ekeine ekselthon o iesoυs apo tes oikias ekatheto para ten thalassan

1 {Mar 4:1-25 & Mat 13:1-23 & Luk 8:4-18 Sea of Galilee.} Now in that day, Jesus went away from the house and was sitting beside the sea.

1. The same day went Jesus out of the house, and sat by the sea side.

1. An demselben Tage ging Jesus aus dem Hause und setzte sich an das Meer.

1. Y AQUEL día, saliendo Jesús de casa, se sentó junto a la mar.

1 Выйдя же в день тот из дома, Иисус сел у моря.

2 Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.

2 Hänen luokseen kokoontui suuret kansanjoukot, niin että Hän astui veneeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.

2. Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.

2. Ja hänen tygöns cocondui paljo Canssa nijn että hän meni hahteen ja istui ja caicki Canssa seisoi rannalla:

2. Ja hene' tyge's cocostuijt palio Canssa/ nin että hen siselkeui hacten/ ia istui/ ia caiki Canssa seisoit rannalla. (Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa/ niin että hän sisälle käwi haahteen/ ja istui/ ja kaikki kansa seisoit rannalla.)

2. καὶ συνήχθησαν πρὸς αὐτὸν ὄχλοι πολλοί, ὥστε αὐτὸν εἰς πλοῖον ἐμβάντα καθῆσθαι, καὶ πᾶς ὁ ὄχλος ἐπὶ τὸν αἰγιαλὸν εἱστήκει.

2. και συνηχθησαν προς αυτον οχλοι πολλοι ωστε αυτον εις το πλοιον εμβαντα καθησθαι και πας ο οχλος επι τον αιγιαλον ειστηκει 2. kai sυnechthesan pros aυton ochloi polloi oste aυton eis to ploion emβanta kathesthai kai pas o ochlos epi ton aigialon eistekei

2 And large crowds were gathered to (see) him, so-that he stepped onto a ship and was sitting, and all the crowd stood upon the beach.

2. And great multitudes were gathered together unto him, so that he went into a ship, and sat; and the whole multitude stood on the shore.

2. Und es versammelte sich viel Volks zu ihm, also daß er in das Schiff trat und saß, und alles Volk stand am Ufer.

2. Y se allegaron a él grandes multitudes; y entrándose él en una nave, se sentó, y toda la mutitud estaba en la ribera.

2 И собралось к Нему множество народа, так что Он вошел в лодку и сел; а весь народ стоял наберегу.

3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä meni kylvämään.

3 Ja Hän puhui heille paljon vertauksin ja sanoi: ”Katso, kylväjä lähti kylvämään.

3. Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.

3. Ja hän sanoi heille monella wertauxella sanoden:

3. Ja hen sanoi heille monella wertauxella/ sanodhen/ (Ja hän sanoi heille monella wertauksella/ sanoen/)

3. καὶ ἐλάλησεν αὐτοῖς πολλὰ ἐν παραβολαῖς λέγων·

3. και ελαλησεν αυτοις πολλα εν παραβολαις λεγων ιδου εξηλθεν ο σπειρων του σπειρειν 3. kai elalesen aυtois polla en paraβolais legon idoυ ekselthen o speiron toυ speirein

3 And he spoke many things to them in parables, saying: Behold, the sower went forth to sow;

3. And he spake many things unto them in parables, saying, Behold, a sower went forth to sow;

3. Und er redete zu ihnen mancherlei durch Gleichnisse und sprach: Siehe, es ging ein Säemann aus, zu säen.

3. Y les habló muchas cosas por parábolas, diciendo: He aquí, el que sembraba salió a sembrar.

3 И поучал их много притчами, говоря: вот, вышел сеятель сеять;

4 Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4 Hänen kylväessään toiset siemenet putosivat tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4. Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4. Cadzo kylwäjä meni kylwämän ja cosca hän kylwi langeisit muutamat tien ohen ja linnut tulit ja söit ne.

4. Catzo yxi kylueie wlgosmeni kyluemen/ ia coska hen kylui/ langeisit monicahdhat tien ohen/ Ja tulit linnut/ ia ylessöit nee. (Katso yksi kylwäjä ulos meni kylwämään/ ja koska hän kylwi/ lankeisit monikahdat tien oheen/ Ja tulit linnut/ ja ylös söit ne.)

4. Ἰδοὺ ἐξῆλθεν ὁ σπείρων τοῦ σπείραι. καὶ ἐν τῷ σπείρειν αὐτὸν ἃ μὲν ἔπεσεν παρὰ τὴν ὁδόν, καὶ ἐλθόντα τὰ πετεινὰ κατέφαγεν αὐτά·

4. και εν τω σπειρειν αυτον α μεν επεσεν παρα την οδον και ηλθεν τα πετεινα και κατεφαγεν αυτα 4. kai en to speirein aυton a men epesen para ten odon kai elthen ta peteina kai katefagen aυta

4 and while* he sowed, some fell beside the road and the birds came and devoured them.

4. And when he sowed, some seeds fell by the way side, and the fowls came and devoured them up:

4. Und indem er säte, fiel etliches an den Weg; da kamen die Vögel und fraßen's auf.

4. Y sembrando, parte de la simiente cayó junto al camino, y vinieron las aves, y la comieron.

4 и когда он сеял, иное упало придороге, и налетели птицы и поклевали то;

5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.

5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljoa maata, ja ne nousivat heti oraalle, koska niillä ei ollut syvää maata.

5. Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;

5. Muutamat taas langeisit kiwistön cusa ei heillä ollut paljo maata ja nousit pian päälle ettei heillä ollut sywä maata.

5. Mutamat taas langeisit kiwistön/ cussa ei ollut heille palio mulda/ ia pijan ylesnousit/ Sille ettei heille ollut sywe maa/ (Muutamat taas lankesit kiwistöön/ kussa ei ollut heille paljo multaa/ ja pian ylös nousit/ Sillä ettei heille ollut sywä maa/)

5. ἄλλα δὲ ἔπεσεν ἐπὶ τὰ πετρώδη ὅπου οὐκ εἶχε γῆν πολλήν, καὶ εὐθέως ἐξανέτειλε διὰ τὸ μὴ ἔχειν βάθος γῆς.

5. αλλα δε επεσεν επι τα πετρωδη οπου ουκ ειχεν γην πολλην και ευθεως εξανετειλεν δια το μη εχειν βαθος γης 5. alla de epesen epi ta petrode opoυ oυk eichen gen pollen kai eυtheos eksaneteilen dia to me echein βathos ges

5 Now others fell upon the rocky-areas, where they did not have much soil and immediately they rose up because they had no depth of soil;

5. Some fell upon stony places, where they had not much earth: and forthwith they sprung up, because they had no deepness of earth:

5. Etliches fiel in das Steinige, wo es nicht viel Erde hatte; und ging bald auf, darum daß es nicht tiefe Erde hatte.

5. Y parte cayó en pedregales, donde no tenía mucha tierra; y nació luego, porque no tenía tierra profunda:

5 иное упало на места каменистые, где немного было земли, и скоро взошло, потому что земля была неглубока.

6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.

6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat.

6. Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.

6. Mutta cosca Auringo coitti nijn he poudittin ja ettei heillä ollut juurta nijn he cuiwetuit.

6. Mutta coska auringo coitti/ nin he poudhittin/ Sille ettei heille ollut iwrta/ nin he poisquiuetuijdt. (Mutta koska aurinko koitti/ niin he poudittiin/ Sillä ettei heillä ollut juurta/ niin he poiskuiwetuit.)

6. ἡλίου δὲ ἀνατείλαντος ἐκαυματίσθη, καὶ διὰ τὸ μὴ ἔχειν ῥίζαν ἐξηράνθη·

6. ηλιου δε ανατειλαντος εκαυματισθη και δια το μη εχειν ριζαν εξηρανθη 6. elioυ de anateilantos ekaυmatisthe kai dia to me echein rizan ekseranthe

6 and (after) the sun rose, they were burnt, and they dried up because they had no root.

6. And when the sun was up, they were scorched; and because they had no root, they withered away.

6. Als aber die Sonne aufging, verwelkte es, und dieweil es nicht Wurzel hatte, ward es dürre.

6. Mas en saliendo el sol, se quemó, y se secó, porque no tenía raíz.

6 Когда же взошло солнце, увяло, и, как не имело корня, засохло;

7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.

7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne.

7. Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.

7. Muutamat langeisit orjantappuroihin ja orjantappurat caswoit ja tucahutit heidän.

7. Mutamat la'gesit oriantappuroihin/ ia oria'tappurat yleskaswoit/ ia läkehytit heiden. (Muutamat lankesit orjantappuroihin/ ja orjantappurat ylös kaswoit/ ja läkähdytit heidän.)

7. ἄλλα δὲ ἔπεσεν ἐπὶ τὰς ἀκάνθας, καὶ ἀνέβησαν αἱ ἄκανθαι καὶ ἀπέπνιξαν αὐτά·

7. αλλα δε επεσεν επι τας ακανθας και ανεβησαν αι ακανθαι και απεπνιξαν αυτα 7. alla de epesen epi tas akanthas kai aneβesan ai akanthai kai apepniksan aυta

7 Now others fell upon the thorns, and the thorns shot-up and choked them.

7. And some fell among thorns; and the thorns sprung up, and choked them:

7. Etliches fiel unter die Dornen; und die Dornen wuchsen auf und erstickten's.

7. Y parte cayó entre espinas, y las espinas crecieron, y la ahogaron.

7 иное упало в терние, и выросло терние и заглушило его;

8 Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.

8 Mutta toiset putosivat hyvään maahan ja tuottivat sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.

8. Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.

8. Muutamat taas langeisit hywän maahan ja teit hedelmän muutamat satakertaisen muutamat cuudenkymmenen kertaisen ja muutamat colmenkymmenen kertaisen.

8. Mutamat taas langesit hyueen mahan/ ia teijt hedhelmen/ Monicadhat satakerdaisen/ monicadhat cwsikymenkerdaise'/ ia monicadhat colme'kymenkerdaisen. (Muutamat taas lankesit hywään maahan/ ja teit hedelmän/ Monikahdat satakertaisen/ monikahdat kuusikymmenkertaisen/ ja monikahdat kolmekymmenkertaisen.)

8. ἄλλα δὲ ἔπεσεν ἐπὶ τὴν γῆν τὴν καλὴν καὶ ἐδίδου καρπὸν ὃ μὲν ἑκατόν, ὃ δὲ ἑξήκοντα, ὃ δὲ τριάκοντα.

8. αλλα δε επεσεν επι την γην την καλην και εδιδου καρπον ο μεν εκατον ο δε εξηκοντα ο δε τριακοντα 8. alla de epesen epi ten gen ten kalen kai edidoυ karpon o men ekaton o de eksekonta o de triakonta

8 But now, others fell upon the good soil and were giving fruit, which some (was) a hundred (times), but (some) was sixty, but (some) thirty.

8. But other fell into good ground, and brought forth fruit, some an hundredfold, some sixtyfold, some thirtyfold.

8. Etliches fiel auf gutes Land und trug Frucht, etliches hundertfältig, etliches sechzigfältig, etliches dreißigfältig.

8. Y parte cayó en buena tierra, y dió fruto; uno de a ciento, y otro de a sesenta, y otro de a treinta.

8 иное упало на добрую землю и принесло плод: одно во сто крат, а другое в шестьдесят, иное же в тридцать.

9 Jolla on korvat, se kuulkoon."

9 Jolla on korvat (kuulla), hän kuulkoon!”

9. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

9. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

9. Jolla on coruat cwlla/ se cwlkan. (Jolla on korwat kuulla/ se kuulkaan.)

9. ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

9. ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 9. o echon ota akoυein akoυeto

9 He who has ears to hear, let him hear.

9. Who hath ears to hear, let him hear.

9. Wer Ohren hat zu hören, der höre!

9. Quien tiene oidos para oir, oiga.

9 Кто имеет уши слышать, да слышит!

10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"

10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat Hänelle: ”Miksi puhut heille vertauksin?”

10. Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?

10. NIjn Opetuslapset tulit ja sanoit hänelle: mixi sinä puhut heille wertauxilla:

10. Nin Opetuslapset edhesastuit/ ia sanoit henelle/ Mixi sine puhudh heille wertauxilla? (Niin opetuslapset edesastuit/ ja sanoit hänelle/ Miksi sinä puhut heille wertauksilla?)

10. Καὶ προσελθόντες οἱ μαθηταὶ εἶπον αὐτῷ· Διὰ τί ἐν παραβολαῖς λαλεῖς αὐτοῖς;

10. και προσελθοντες οι μαθηται ειπον αυτω δια τι εν παραβολαις λαλεις αυτοις 10. kai proselthontes oi mathetai eipon aυto dia ti en paraβolais laleis aυtois

10 And the disciples came near and said to him, Why do you speak to them in parables?

10. And the disciples came, and said unto him, Why speakest thou unto them in parables?

10. Und die Jünger traten zu ihm und sprachen: Warum redest du zu ihnen durch Gleichnisse?

10. Entónces llegándose los discípulos, le dijeron: ¿Por qué les hablas por parábolas?

10 И, приступив, ученики сказали Ему: для чего притчамиговоришь им?

11 Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.

11 Hän vastasi ja sanoi (heille): ”Koska teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.

11. Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.

11. Nijn hän wastais ja sanoi heille: teille on annettu tuta Taiwan waldacunnan salaisudet waan ei heille ole annettu.

11. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Teiden on annettu tuta Taiuan waldakunnan salaudhet/ Waan ei heille ole annettu. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Teidän on annettu tuta taiwaan waltakunnan salaudet/ Waan ei heille ole annettu.)

11. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ὅτι ὑμῖν δέδοται γνῶναι τὰ μυστήρια τῆς βασιλείας τῶν οὐρανῶν, ἐκείνοις δὲ οὐ δέδοται.

11. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις οτι υμιν δεδοται γνωναι τα μυστηρια της βασιλειας των ουρανων εκεινοις δε ου δεδοται 11. o de apokritheis eipen aυtois oti υmin dedotai gnonai ta mυsteria tes βasileias ton oυranon ekeinois de oυ dedotai

11 But he answered and said to them, It has been given to you° to know the mysteries of the kingdom of the heavens, but it has not been given to those (men).

11. He answered and said unto them, Because it is given unto you to know the mysteries of the kingdom of heaven, but to them it is not given.

11. Er antwortete und sprach: Euch ist es gegeben, daß ihr das Geheimnis des Himmelreichs verstehet; diesen aber ist es nicht gegeben.

11. Y él respondiendo, les dijo: Porque a vosotros es concedido saber los misterios del reino de los cielos, mas a ellos no es concedido.

11 Он сказал им в ответ: для того, что вам дано знать тайны Царствия Небесного, а им не дано,

12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

12 Jolla näet on, sille annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

12. Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.

12. Sillä jolla on hänelle pitä annettaman ja hänellä pitä kyllä oleman. Mutta sildä jolla ei ole pitä sekin otettaman pois cuin hänellä on.

12. Sille että iolla * ombi/ henelle pite annettaman/ ia henellä pite kyll oleman. Mutta silde iolla ei ole/ pite mös sekin poisotettaman/ quin henelle on. (Sillä että jolla ompi/ hänelle pitää annettaman/ ja hänellä pitää kyllä oleman. Mutta siltä jolla ei ole/ pitää myös sekin pois otettaman/ kuin hänellä on.)

12. ὅστις γὰρ ἔχει, δοθήσεται αὐτῷ καὶ περισσευθήσεται· ὅστις δὲ οὐκ ἔχει, καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

12. οστις γαρ εχει δοθησεται αυτω και περισσευθησεται οστις δε ουκ εχει και ο εχει αρθησεται απ αυτου 12. ostis gar echei dothesetai aυto kai perisseυthesetai ostis de oυk echei kai o echei arthesetai ap aυtoυ

12 For* who(ever) has, to him will be given and he will abound, but who(ever) does not have, even what he has will be taken away from him.

12. For whosoever hath, to him shall be given, and he shall have more abundance: but whosoever hath not, from him shall be taken away even that he hath.

12. Denn wer da hat, dem wird gegeben, daß er die Fülle habe; wer aber nicht hat, von dem wird auch das genommen was er hat.

12. Porque a cualquiera que tiene, se le dará, y tendrá más; mas al que no tiene, aun lo que tiene le será quitado.

12 ибо кто имеет, тому дано будет и приумножится, а кто не имеет, у того отнимется и то, что имеет;

13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.

13 Sen vuoksi puhun heille vertauksin, koska he näkevinä eivät näe ja kuulevina eivät kuule, eivätkä ymmärrä.

13. Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.

13. Sentähden minä puhun heille wertauxilla: Ettei he nähden näe eikä cuullen cuule ei myös ymmärrä.

13. Sentedhen mine puhun heille wertauxilla. Ettei näkeueiset pide näkemen/ eike cwleuaiset/ cwleman/ eike ymmertämen. (Sentähden minä puhun heille wertauksilla. Ettei näkewäiset pidä näkemään/ eikä kuulewaiset/ kuuleman/ eikä ymmärtämän.)

13. διὰ τοῦτο ἐν παραβολαῖς αὐτοῖς λαλῶ, ὅτι βλέποντες οὐ βλέπουσι καὶ ἀκούοντες οὐκ ἀκούουσι οὐδὲ συνιοῦσι,

13. δια τουτο εν παραβολαις αυτοις λαλω οτι βλεποντες ου βλεπουσιν και ακουοντες ουκ ακουουσιν ουδε συνιουσιν 13. dia toυto en paraβolais aυtois lalo oti βlepontes oυ βlepoυsin kai akoυontes oυk akoυoυsin oυde sυnioυsin

13 Because of this, I speak to them in parables, because seeing, they do not see, and hearing, they do not hear, nor do they understand.

13. Therefore speak I to them in parables: because they seeing see not; and hearing they hear not, neither do they understand.

13. Darum rede ich zu ihnen durch Gleichnisse. Denn mit sehenden Augen sehen sie nicht, und mit hörenden Ohren hören sie nicht; denn sie verstehen es nicht.

13. Por eso les hablo por parábolas; porque viendo no ven, y oyendo no oyen, ni entienden.

13 потому говорю им притчами, что они видя не видят, и слыша не слышат, и не разумеют;

14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

14 Heissä toteutuu se Jesajan ennustus, joka sanoo: Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

14. Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.

14. Ja heisä täytetän Esaian ennustus joca sanoi: Corwillan pitä teidän cuuleman ja ei ymmärtämän ja nähden näkemän ja ei äckämän.

14. Ja heisse teyteten Esaian noituus/ ioca sanoi/ Coruillan pite teiden cwleman/ ia ei ymmertämen/ ia näkeweisne pite teiden näkemen/ ia ei eckemen. (Ja heissä täytetään Esaian noituus/ joka sanoi/ Korwillan pitää teidän kuuleman/ ja ei ymmärtämän/ ja näkewäisenä pitää teidän näkemän/ ja ei äkkäämän)

14. μήποτε ἐπιστρέψωσι· καὶ τότε πληρωθήσεται αὐτοῖς ἡ προφητεία Ἡσαΐου ἡ λέγουσα· ἀκοῇ ἀκούσετε καὶ οὐ μὴ συνῆτε, καὶ βλέποντες βλέψετε καὶ οὐ μὴ ἴδητε·

14. και αναπληρουται επ αυτοις η προφητεια ησαιου η λεγουσα ακοη ακουσετε και ου μη συνητε και βλεποντες βλεψετε και ου μη ιδητε 14. kai anapleroυtai ep aυtois e profeteia esaioυ e legoυsa akoe akoυsete kai oυ me sυnete kai βlepontes βlepsete kai oυ me idete

14 And the prophecy of Isaiah is fulfilled in them, which says, ‘In hearing you° will hear and should never understand, and seeing you° will see and should never know;

14. And in them is fulfilled the prophecy of Esaias, which saith, By hearing ye shall hear, and shall not understand; and seeing ye shall see, and shall not perceive:

14. Und über ihnen wird die Weissagung Jesaja's erfüllt, die da sagt: "Mit den Ohren werdet ihr hören, und werdet es nicht verstehen; und mit sehenden Augen werdet ihr sehen, und werdet es nicht verstehen.

14. De manera que se cumple en ellos la profecía de Isaías, que dice: De oido oiréis, y no entenderéis; y viendo veréis, y no percibiréis.

14 и сбывается над ними пророчество Исаии, которое говорит: слухом услышите - и не уразумеете, и глазами смотреть будете - и не увидите,

15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'

15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he vaivoin kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotteivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

15. Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.

15. Sillä tämän Canssan sydän on cowettu ja he ei corwillans cuullet ja silmäns panit umben. Ettei he joscus näkis silmilläns ja cuulis corwillans ja ymmärräis sydämelläns ja palajaisit ja minä parannaisin heitä.

15. Sille että teme' Canssan sydhen on cowettu/ Ja coruillans he raskasti cwlit/ Ja silmens he wmpen panit. Ettei he ioskus näkisi silmille/ ia coruilla cwlisi/ ia sydhemelle ymmerdheisi/ ja palaiaisit/ ia mine parannaisin heite. (Sillä että tämän kansan sydän on kowettu/ Ja korwillansa he raskaasti kuulit/ Ja silmänsä he umpeen panit. Ettei he joskus näkisi silmillä/ ja korwilla kuulisi/ ja sydämellä ymmärtäisi/ ja palajaisit/ ja minä parantaisin heitä.)

15. ἐπαχύνθη γὰρ ἡ καρδία τοῦ λαοῦ τούτου, καὶ τοῖς ὠσὶ βαρέως ἤκουσαν, καὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτῶν ἐκάμμυσαν, μήποτε ἴδωσι τοῖς ὀφθαλμοῖς καὶ τοῖς ὠσὶν ἀκούσωσι καὶ τῇ καρδίᾳ συνῶσι καὶ ἐπιστρέψωσι, καὶ ἰάσομαι αὐτούς.

15. επαχυνθη γαρ η καρδια του λαου τουτου και τοις ωσιν βαρεως ηκουσαν και τους οφθαλμους αυτων εκαμμυσαν μηποτε ιδωσιν τοις οφθαλμοις και τοις ωσιν ακουσωσιν και τη καρδια συνωσιν και επιστρεψωσιν και ιασωμαι αυτους 15. epachυnthe gar e kardia toυ laoυ toυtoυ kai tois osin βareos ekoυsan kai toυs ofthalmoυs aυton ekammυsan mepote idosin tois ofthalmois kai tois osin akoυsosin kai te kardia sυnosin kai epistrepsosin kai iasomai aυtoυs

15 for* the heart of this people became-callous and they (have) selectively heard with the(ir) ears and they closed their eyes; lest they should see with their eyes and should hear with their ears and should understand with their heart and should turn again and I will be healing them.’ {Isa 6:9-10}

15. For this people's heart is waxed gross, and their ears are dull of hearing, and their eyes they have closed; lest at any time they should see with their eyes, and hear with their ears, and should understand with their heart, and should be converted, and I should heal them.

15. Denn dieses Volkes Herz ist verstockt, und ihre Ohren hören übel, und ihre Augen schlummern, auf daß sie nicht dermaleinst mit den Augen sehen und mit den Ohren hören und mit dem Herzen verstehen und sich bekehren, daß ich ihnen hülfe."

15. Porque el corazón de este pueblo está engrosado, y de los oidos oyen pesadamente, y de sus ojos guiñan; para que no vean de los ojos, y oigan de los oidos, y del corazón entiendan, y se conviertan, y yo los sane.

15 ибо огрубело сердце людей сих и ушами с трудом слышат, и глаза свои сомкнули, да не увидятглазами и не услышат ушами, и не уразумеют сердцем, и дане обратятся, чтобы Я исцелил их.

16 Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.

16 Mutta autuaat teidän silmänne, koska he näkevät ja korvanne, koska ne kuulevat!

16. Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.

16. MUtta autuat owat teidän silmän sillä he näkewät ja teidän corwanna sillä he cuulewat.

16. Mutta autuat teiden silmenne ouat/ sille he näkeuet/ ia teiden coruanna/ sille he cwleuat. (Mutta autuaat teidän silmänne owat/ sillä ne näkewät/ ja teidän korwanne/ sillä ne kuulewat. )

16. ὑμῶν δὲ μακάριοι οἱ ὀφθαλμοὶ ὅτι βλέπουσι, καὶ τὰ ὦτα ὑμῶν ὅτι ἀκούουσιν.

16. υμων δε μακαριοι οι οφθαλμοι οτι βλεπουσιν και τα ωτα υμων οτι ακουει 16. υmon de makarioi oi ofthalmoi oti βlepoυsin kai ta ota υmon oti akoυei

16 But your° eyes (are) fortunate, because they are seeing, and your° ears, because they are hearing.

16. But blessed are your eyes, for they see: and your ears, for they hear.

16. Aber selig sind eure Augen, daß sie sehen, und eure Ohren, daß sie hören.

16. Mas bienaventurados vuestros ojos, porque ven; y vuestros oidos, porque oyen.

16 Ваши же блаженны очи, что видят, и уши ваши, что слышат,

17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.

17 Sillä totisesti sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette eivätkä ole kuulleet.

17. Sillä totisesti sanon minä teille: monta prophetaa ja vanhurskasta pyysi nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.

17. Totisesta sanon minä teille: monda Prophetat ja wanhurscast pyysit nähdä joita te näettä ja ei nähnet ja cuulla joita te cuuletta ja ei saanet cuulla.

17. Sentähden totisesta sano mine teille/ että mo'da prophetat/ ia wa'hurskast halasit nähdhä iotca te näghette/ ia eiuet nähnyet/ ia cwlla/ iotca te cwletta/ ia eiuet cwlluuat. (Sentähden totisesti sanon minä teille/ että monta prophetat/ ja wanhurskaat halasit nähdä jotka te näette/ ja eiwät nähneet/ ja kuulla/ jotka te kuulette/ ja eiwät kuulleet.)

17. ἀμὴν γὰρ λέγω ὑμῖν ὅτι πολλοὶ προφῆται καὶ δίκαιοι ἐπεθύμησαν ἰδεῖν ἃ βλέπετε, καὶ οὐκ εἶδον, καὶ ἀκοῦσαι ἃ ἀκούετε, καὶ οὐκ ἤκουσαν.

17. αμην γαρ λεγω υμιν οτι πολλοι προφηται και δικαιοι επεθυμησαν ιδειν α βλεπετε και ουκ ειδον και ακουσαι α ακουετε και ουκ ηκουσαν 17. amen gar lego υmin oti polloi profetai kai dikaioi epethυmesan idein a βlepete kai oυk eidon kai akoυsai a akoυete kai oυk ekoυsan

17 For* assuredly I am saying to you°, that many prophets and righteous (men) desired to see the things you° are seeing and did not see them, and to hear the things you° are hearing and did not hear them.

17. For verily I say unto you, That many prophets and righteous men have desired to see those things which ye see, and have not seen them; and to hear those things which ye hear, and have not heard them.

17. Wahrlich ich sage euch: Viele Propheten und Gerechte haben begehrt zu sehen, was ihr sehet, und haben's nicht gesehen, und zu hören, was ihr höret, und haben's nicht gehört.

17. Porque de cierto os digo, que muchos profetas y justos desearon ver lo que vosotros veis, y no lo vieron; y oir lo que vosotros oís, y no lo oyeron.

17 ибо истинно говорю вам, что многие пророки и праведники желали видеть, что вы видите, и не видели, и слышать, что вы слышите, и не слышали.

18 Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:

18 Kuulkaa siis vertaus kylväjästä.

18. Niin kuulkaat siis te kylväjän vertaus:

18. Nijn cuulcat sijs kylwäjän wertaus:

18. Nin cwlcat te sis sen kylueien wertaus. (Niin kuulkaat te siis sen kylwäjän wertaus.)

18. Ὑμεῖς οὖν ἀκούσατε τὴν παραβολὴν τοῦ σπείραντος.

18. υμεις ουν ακουσατε την παραβολην του σπειροντος 18. υmeis oυn akoυsate ten paraβolen toυ speirontos

18 Therefore you°, hear° the parable of the sower:

18. Hear ye therefore the parable of the sower.

18. So hört nun ihr dieses Gleichnis von dem Säemann:

18. Oid pues vosotros la parábola del que siembra.

18 Вы же выслушайте значение притчи о сеятеле:

19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.

19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä kuvaa sitä joka kylvettiin tien viereen.

19. Kuin joku kuulee valtakunnan sanan ja ei ymmärrä, niin tulee pahuus ja tempaa pois sen mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka tien oheen oli kylvetty.

19. Cosca jocu cuule waldacunnan sanan ja ei ymmärrä nijn tule pahus ja temma sen pois cuin hänen sydämehens kylwettin. Tämä on se joca tien ohen oli kylwetty.

19. Coska iocu cwle waldakunnan sanan/ ia ei ymmerdhä/ nin tulepi se paha ia poistemma sen quin henen sydhemens kyluettin. Teme on se/ ioca tien ohen oli kyluetty. (Koska joku kuulee waltakunnan sanan/ ja ei ymmärrä/ niin tuleepi se paha ja pois tempaa sen kuin hänen sydämeensä kylwettiin. Tämä on se/ joka tien oheen on kylwetty.)

19. παντὸς ἀκούοντος τὸν λόγον τῆς βασιλείας καὶ μὴ συνιέντος, ἔρχεται ὁ πονηρὸς καὶ αἴρει τὸ ἐσπαρμένον ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ· οὗτός ἐστιν ὁ παρὰ τὴν ὁδὸν σπαρείς.

19. παντος ακουοντος τον λογον της βασιλειας και μη συνιεντος ερχεται ο πονηρος και αρπαζει το εσπαρμενον εν τη καρδια αυτου ουτος εστιν ο παρα την οδον σπαρεις 19. pantos akoυontos ton logon tes βasileias kai me sυnientos erchetai o poneros kai arpazei to esparmenon en te kardia aυtoυ oυtos estin o para ten odon spareis

19 everyone hearing the word of the kingdom and not understanding (it), (then) the evil (one) comes and seizes what has been sown in his heart. This is he who was sown beside the road.

19. When any one heareth the word of the kingdom, and understandeth it not, then cometh the wicked one, and catcheth away that which was sown in his heart. This is he which received seed by the way side.

19. Wenn jemand das Wort von dem Reich hört und nicht versteht, so kommt der Arge und reißt hinweg, was da gesät ist in sein Herz; und das ist der, bei welchem an dem Wege gesät ist.

19. Oyendo cualquiera la palabra del reino, y no entendiéndola, viene el Malo, y arrebata lo que fué sembrado en su corazón. Este es el que fué sembrado junto al camino.

19 ко всякому, слушающему слово о Царствии и не разумеющему, приходит лукавый и похищает посеянное в сердце его - вот кого означает посеянное при дороге.

20 Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;

20 Mikä kallioperälle kylvettiin kuvaa sitä, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan.

20. Mutta kivistöön kylvetty on se, joka kuulee sanan, ja kohta ilolla sen vastaan ottaa;

20. Mutta kiwistön kylwetty on se joca cuule sanan ja cohta ilolla sen otta.

20. Mutta se quin kiuistön kyluettin/ se ombi/ quin cwle sanan/ ia cocta ilolla sen ottapi. (Mutta se kuin kiwistöön kylwettiin/ se ompi/ kuin kuulee sanan/ ja kohta ilolla sen ottaapi.)

20. ὁ δὲ ἐπὶ τὰ πετρώδη σπαρείς, οὗτός ἐστιν ὁ τὸν λόγον ἀκούων καὶ εὐθέως μετὰ χαρᾶς λαμβάνων αὐτόν·

20. ο δε επι τα πετρωδη σπαρεις ουτος εστιν ο τον λογον ακουων και ευθυς μετα χαρας λαμβανων αυτον 20. o de epi ta petrode spareis oυtos estin o ton logon akoυon kai eυthυs meta charas lamβanon aυton

20 And he who was sown upon the rocky-areas, this is he who hears the word and immediately (is) receiving it with joy;

20. But he that received the seed into stony places, the same is he that heareth the word, and anon with joy receiveth it;

20. Das aber auf das Steinige gesät ist, das ist, wenn jemand das Wort hört und es alsbald aufnimmt mit Freuden;

20. Y el que fué sembrado en pedregales, éste es el que oye la palabra, y luego la recibe con gozo.

20 А посеянное на каменистых местах означает того, кто слышит слово и тотчас с радостью принимает его;

21 mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.

21 Mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän on epävakaa. Kun tulee ahdistus tai vaino sanan vuoksi, hän heti lankeaa pois.

21. Mutta ei ole hänellä juurta itsessänsä, vaan ajan pysyy: kuin siis vaiva eli vaino tulee sanan tähden, niin hän kohta pahenee.

21. Mutta ei ole hänellä juurta idzesäns eikä pysy: cosca waiwa ja tusca tule sanan tähden nijn hän cohta pahane.

21. Mutta ei ole henelle itzesens iwrta/ waan hen ombi aialinen/ Nin coska waiua ia tuska pälekieupi sanan tehden/ cocta hen pahane. (Mutta ei ole hänellä itsessänsä juurta/ waan hän ompi ajallinen/ Niin koska waiwa ja tuska päälle käypi sanan tähden/ kohta hän pahenee.)

21. οὐκ ἔχει δὲ ῥίζαν ἐν ἑαυτῷ, ἀλλὰ πρόσκαιρός ἐστι, γενομένης δὲ θλίψεως ἢ διωγμοῦ διὰ τὸν λόγον εὐθὺς σκανδαλίζεται.

21. ουκ εχει δε ριζαν εν εαυτω αλλα προσκαιρος εστιν γενομενης δε θλιψεως η διωγμου δια τον λογον ευθυς σκανδαλιζεται 21. oυk echei de rizan en eaυto alla proskairos estin genomenes de thlipseos e diogmoυ dia ton logon eυthυs skandalizetai

21 but he does not have root in himself, but is temporary, and (after) affliction or persecution has happened (to him) because of the word, immediately he stumbles.

21. Yet hath he not root in himself, but dureth for a while: for when tribulation or persecution ariseth because of the word, by and by he is offended.

21. aber er hat nicht Wurzel in sich, sondern ist wetterwendisch; wenn sich Trübsal und Verfolgung erhebt um des Wortes willen, so ärgert er sich alsbald.

21. Mas no tiene raíz en sí, ántes es temporal; porque venida la aflicción o la persecución por la palabra, luego se ofende.

21 но не имеет в себе корня и непостоянен: когда настанет скорбь или гонение за слово, тотчас соблазняется.

22 Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.

22 Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, kuvaa sitä, joka kuulee sanan, mutta tämän maailmanajan huoli ja rikkauden viettelys tukahuttaa sanan, ja hänestä tulee hedelmätön.

22. Mutta orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi.

22. Mutta orjantappurain secan kylwetty on se joca cuule sanan ja tämän mailman suru ja rickauden petos tucahutta sanan ja hän tule hedelmättömäxi.

22. Mutta ioca oriantappurain secan oli kyluetty/ se ombi/ quin cwle sanan/ ia temen Mailma' suru/ ia rickaudhen petos/ läkeytte Sanan/ ia hen tule hedhelmettömexi. (Mutta joka orjantappurain sekaan oli kylwetty/ se ompi/ kuin kuulee sanan/ ja tämän maailman suru/ ja rikkauden petos/ läkähdyttää sanan/ ja hän tulee hedelmättömäksi.)

22. ὁ δὲ εἰς τὰς ἀκάνθας σπαρείς, οὗτός ἐστιν ὁ τὸν λόγον ἀκούων, καὶ ἡ μέριμνα τοῦ αἰῶνος τούτου καὶ ἡ ἀπάτη τοῦ πλούτου συμπνίγει τὸν λόγον, καὶ ἄκαρπος γίνεται.

22. ο δε εις τας ακανθας σπαρεις ουτος εστιν ο τον λογον ακουων και η μεριμνα του αιωνος τουτου και η απατη του πλουτου συμπνιγει τον λογον και ακαρπος γινεται 22. o de eis tas akanthas spareis oυtos estin o ton logon akoυon kai e merimna toυ aionos toυtoυ kai e apate toυ ploυtoυ sυmpnigei ton logon kai akarpos ginetai

22 And he who was sown into the thorns, this is he who hears the word, and the anxiety of this age and the deception of riches, choke the word and he becomes unfruitful.

22. He also that received seed among the thorns is he that heareth the word; and the care of this world, and the deceitfulness of riches, choke the word, and he becometh unfruitful.

22. Das aber unter die Dornen gesät ist, das ist, wenn jemand das Wort hört, und die Sorge dieser Welt und der Betrug des Reichtums erstickt das Wort, und er bringt nicht Frucht.

22. Y el que fué sembrado en espinas, éste es el que oye la palabra; mas la congoja de este siglo y el engaño de las riquezas ahogan la palabra, y viene a quedar sin fruto.

22 А посеянное в тернии означает того, кто слышит слово, но забота века сего и обольщение богатства заглушает слово, и оно бывает бесплодно.

23 Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä."

23 Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin kuvaa sitä, joka kuulee ja ymmärtää sanan. Hän siis tuottaa sadon ja antaa mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.”

23. Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää, joka tosin tuottaa hedelmän ja tekee, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen, muutama kolmenkymmenen kertaisen.

23. Mutta hywän maahan kylwetty on se joca cuule sanan ja ymmärtä ja tuotta myös ja teke hedelmän muutamat satakertaiset muutamat cuudenkymmenen kertaiset muutamat colmenkymmenen kertaiset.

23. Mutta ioca oli hyuen Mahan kyluetty/ se ombi quin cwle Sanan/ ia ymmertä/ ia mös tootta hedhelmen ia teke/ Nin että mwtama teke satakerdaiset/ monicachta kusikymenkerdaiset/ ia monicachta colmekymenkerdaiset. (Mutta joka on hywään maahan kylwetty/ se ompi kuin kuulee sanan/ ja ymmärtää/ ja myös tuottaa hedelmän ja tekee/ Niin että muutama tekee satakertaiset/ monikahta kuusikymmenkertaiset/ ja monikahta kolmekymmenkertaiset.)

23. ὁ δὲ ἐπὶ τὴν γῆν τὴν καλὴν σπαρείς, οὗτός ἐστιν ὁ τὸν λόγον ἀκούων καὶ συνιῶν, ὃς δὴ καρποφορεῖ καὶ ποιεῖ ὃ μὲν ἑκατόν, ὃ δὲ ἑξήκοντα, ὃ δὲ τριάκοντα.

23. ο δε επι την γην την καλην σπαρεις ουτος εστιν ο τον λογον ακουων και συνιων ος δη καρποφορει και ποιει ο μεν εκατον ο δε εξηκοντα ο δε τριακοντα 23. o de epi ten gen ten kalen spareis oυtos estin o ton logon akoυon kai sυnion os de karpoforei kai poiei o men ekaton o de eksekonta o de triakonta

23 Now he who was sown upon the good soil, this is he who hears the word and understands it; who bears-fruit and produces some a hundred (times), and (some) sixty, and (some) thirty! {Mat 13:24-30; no parallel.}

23. But he that received seed into the good ground is he that heareth the word, and understandeth it; which also beareth fruit, and bringeth forth, some an hundredfold, some sixty, some thirty.

23. Das aber in das gute Land gesät ist, das ist, wenn jemand das Wort hört und versteht es und dann auch Frucht bringt; und etlicher trägt hundertfältig, etlicher aber sechzigfältig, etlicher dreißigfältig.

23. Mas el que fué sembrado en buena tierra, éste es el que oye y entiende la palabra, el que también da el fruto; y lleva uno a ciento, y otro a sesenta, y otro a treinta.

23 Посеянное же на доброй земле означает слышащего слово и разумеющего, который и бывает плодоносен, так что иной приносит плод во сто крат, инойв шестьдесят, а иной в тридцать.

24 Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.

24 Toisen vertauksen Hän esitti heille sanoen: "Taivasten valtakunnan on kuin miehen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa,

24. Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on ihmisen vertainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.

24. Toisen wertauxen pani hän heidän eteens sanoden: Taiwan waldacunda on ihmisen wertainen joca kylwi hywän siemenen peldons.

24. Toisen wertauxen hen pani heiden eteens/ sanoden. Taiuan waldakunda ombi yhden Inhimisen wertainen/ ioca kylui hyuen Siemenen henen peltons. (Toisen wertauksen hän pani heidän eteensä/ sanoen. Taiwaan waltakunta ompi yhden ihmisen wertainen/ joka kylwi hywän siemenen hänen peltoonsa.)

24. Ἄλλην παραβολὴν παρέθηκεν αὐτοῖς λέγων· Ὡμοιώθη ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ σπείραντι καλὸν σπέρμα ἐν τῷ ἀγρῷ αὐτοῦ·

24. αλλην παραβολην παρεθηκεν αυτοις λεγων ωμοιωθη η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω {VAR1: σπειροντι } {VAR2: σπειραντι } καλον σπερμα εν τω αγρω αυτου 24. allen paraβolen paretheken aυtois legon omoiothe e βasileia ton oυranon anthropo {VAR1: speironti } {VAR2: speiranti } kalon sperma en to agro aυtoυ

24 He placed another parable before them, saying: The kingdom of the heavens is similar to a man who sows good seed in his field;

24. Another parable put he forth unto them, saying, The kingdom of heaven is likened unto a man which sowed good seed in his field:

24. Er legte ihnen ein anderes Gleichnis vor und sprach: Das Himmelreich ist gleich einem Menschen, der guten Samen auf seinen Acker säte.

24. Otra parábola les propuso, diciendo: El reino de los cielos es semejante a un hombre que siembra buena simiente en su campo.

24 Другую притчу предложил Он им, говоря: Царство Небесное подобно человеку, посеявшему доброе семя на поле своем;

25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.

25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta vehnän sekaan ja meni pois.

25. Mutta ihmisten maatessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi ohdakkeita nisuin sekaan, ja meni pois.

25. Mutta ihmisten maates tuli hänen wihollisens ja kylwi ohdackeita nisuin secaan ja meni pois.

25. Mutta Inhimisten maates/ tuli henen wihollissens/ ia kylui ohdakeet nisuijn sekan/ ia poismeni. (Mutta ihmisen maatessa/ tuli hänen wihollisensa/ ja ohdakkeet nisujen sekaan/ ja pois meni.)

25. ἐν δὲ τῷ καθεύδειν τοὺς ἀνθρώπους ἦλθεν αὐτοῦ ὁ ἐχθρὸς καὶ ἔσπειρε ζιζάνια ἀνὰ μέσον τοῦ σίτου καὶ ἀπῆλθεν.

25. εν δε τω καθευδειν τους ανθρωπους ηλθεν αυτου ο εχθρος και εσπειρεν ζιζανια ανα μεσον του σιτου και απηλθεν 25. en de to katheυdein toυs anthropoυs elthen aυtoυ o echthros kai espeiren zizania ana meson toυ sitoυ kai apelthen

25 but while* the men slept, his enemy came and sowed darnels between (the stalks) of the wheat and went away.

25. But while men slept, his enemy came and sowed tares among the wheat, and went his way.

25. Da aber die Leute schliefen, kam sein Feind und säte Unkraut zwischen den Weizen und ging davon.

25. Mas durmiendo los hombres, vino su enemigo, y sembró zizaña entre el trigo, y se fué.

25 когда же люди спали, пришел враг его и посеял между пшеницею плевелы и ушел;

26 Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.

26 Kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.

26. Mutta kuin oras rupesi kasvamaan ja hedelmän kantoi, silloin näkyivät myös ohdakkeet.

26. Cosca oras rupeis caswaman ja hedelmöidzemän nijn näyit myös ohdacket.

26. Coska nyt oras rupeis casuaman/ ia hedhelmeitzemen/ nin näghyit mös ohdacket. (Koska nyt oras rupesi kaswamaan/ ja hedelmäitsemään/ niin näkyit myös ohdakkeet.)

26. ὅτε δὲ ἐβλάστησεν ὁ χόρτος καὶ καρπὸν ἐποίησε, τότε ἐφάνη καὶ τὰ ζιζάνια.

26. οτε δε εβλαστησεν ο χορτος και καρπον εποιησεν τοτε εφανη και τα ζιζανια 26. ote de eβlastesen o chortos kai karpon epoiesen tote efane kai ta zizania

26 But when the blade sprouted and produced fruit, then (the) darnels also appeared.

26. But when the blade was sprung up, and brought forth fruit, then appeared the tares also.

26. Da nun das Kraut wuchs und Frucht brachte, da fand sich auch das Unkraut.

26. Y como la yerba salió, e hizo fruto, entónces la zizaña apareció también.

26 когда взошла зелень и показался плод, тогда явились и плевелы.

27 Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?'

27 Niin isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkö kylvänyt hyvää siementä peltoosi? Kuinka siinä sitten on lustetta?

27. Mutta perheen isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkös hyvää siementä kylvänyt peltoos? kusta siis sillä on ohdakkeet?

27. Silloin tulit perhenisännän palweliat ja sanoit hänelle: Herra etkös hywä siemendä kylwänyt peldos custa sijs sijhen on ohdacket tullet?

27. Silloin edheskeuit perenisennen palueliat/ ia sanoit henelle/ Herra eikös hyue Sieme'de kyluenyt peltos/ custa sis henelle ombi ohdackeet? (Silloin edeskäwit perheenisännän palwelijat/ ja sanoit hänelle/ Herra etkös hywää siementä kylwänyt peltoosi/ kusta siis hänelle ompi ohdakkeet?)

27. προσελθόντες δὲ οἱ δοῦλοι τοῦ οἰκοδεσπότου εἶπον αὐτῷ· κύριε, οὐχὶ καλὸν σπέρμα ἔσπειρας ἐν τῷ σῷ ἀγρῷ; πόθεν οὖν ἔχει ζιζάνια;

27. προσελθοντες δε οι δουλοι του οικοδεσποτου ειπον αυτω κυριε ουχι καλον σπερμα εσπειρας εν τω σω αγρω ποθεν ουν εχει τα ζιζανια 27. proselthontes de oi doυloi toυ oikodespotoυ eipon aυto kυrie oυchi kalon sperma espeiras en to so agro pothen oυn echei ta zizania

27 Now the bondservant of the householder came near and said to him, Lord, did you not sow good seed in your field? Therefore from where have (the) darnels (come)?

27. So the servants of the householder came and said unto him, Sir, didst not thou sow good seed in thy field? from whence then hath it tares?

27. Da traten die Knechte zu dem Hausvater und sprachen: Herr, hast du nicht guten Samen auf deinen Acker gesät? Woher hat er denn das Unkraut?

27. Y llegándose los siervos del padre de familias, le dijeron: Señor, ¿no sembraste buena simiente en tu campo? ¿Pues de donde tiene zizaña?

27 Придя же, рабы домовладыки сказали ему: господин! не доброе ли семя сеял ты на поле твоем? откуда же на нем плевелы?

28 Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'

28 Hän sanoi heille: Sen on vihamies tehnyt. Niin palvelijat sanoivat Hänelle: Tahdotko sitten, että menemme kokoamaan sen?

28. Niin sanoi hän heille: vihamies sen teki. Mutta palveliat sanoivat hänelle: tahdotkos, että me menemme ja kokoomme ne?

28. Nijn sanoi hän heille: wihollinen sen teki. Sanoit palweliat hänelle: tahdotcos että me menem ja rewimme ne pois.

28. Nin sanoi hen heille/ Wiholinen Inhiminen sen teki. Sanoit palueliat henelle/ Tadhocos sis ette me menem/ ia nee poishaghem? (Niin sanoi hän heille/ Wihollinen ihminen sen teki. Sanoit palwelijat hänelle/ Tahdotkos siis että me menemme/ ja ne pois hakkaamme?)

28. ὁ δὲ ἔφη αὐτοῖς· ἐχθρὸς ἄνθρωπος τοῦτο ἐποίησεν. οἱ δὲ δοῦλοι εἶπον αὐτῷ· θέλεις οὖν ἀπελθόντες συλλέξωμεν αὐτά;

28. ο δε εφη αυτοις εχθρος ανθρωπος τουτο εποιησεν οι δε δουλοι ειπον αυτω θελεις ουν απελθοντες συλλεξωμεν αυτα 28. o de efe aυtois echthros anthropos toυto epoiesen oi de doυloi eipon aυto theleis oυn apelthontes sυlleksomen aυta

28 Now he said to them, A man, an enemy, did this. Now the bondservants said to him, Therefore do you wish that (after) we (have) gone away, (that) we will collect them?

28. He said unto them, An enemy hath done this. The servants said unto him, Wilt thou then that we go and gather them up?

28. Er sprach zu ihnen: Das hat der Feind getan. Da sagten die Knechte: Willst du das wir hingehen und es ausjäten?

28. Y él les dijo: Algún enemigo ha hecho esto. Y los siervos le dijeron: ¿Pues quieres que vayamos, y la cojamos?

28 Он же сказал им: враг человека сделал это. А рабы сказали ему: хочешь ли, мы пойдем, выберем их?

29 Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.

29 Mutta hän sanoi: En, jottette lustetta kootessanne nyhtäisi vehnää sen mukana.

29. Mutta hän sanoi: en, ettette ohdakkeita kootessanne myös tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois.

29. Mutta hän sanoi: en sillä cosca te ohdacket rewittä pois nijn te myös temmatte nisut pois.

29. Mutta hen sanoi/ En/ senpäle ette coska te ohdacket ylesrewitte/ ettei te ynne nisuia yleste'ma. (Mutta hän sanoi/ En/ sen päälle että koska te ohdakkeet ylös rewitte/ ettei te ynnä nisuja ylös tempaa.)

29. ὁ δέ ἔφη· οὔ, μήποτε συλλέγοντες τὰ ζιζάνια ἐκριζώσητε ἅμα αὐτοῖς τὸν σῖτον·

29. ο δε εφη ου μηποτε συλλεγοντες τα ζιζανια εκριζωσητε αμα αυτοις τον σιτον 29. o de efe oυ mepote sυllegontes ta zizania ekrizosete ama aυtois ton siton

29 But he said, No; lest (while) collecting up the darnels, you° may uproot the wheat at the same time with them.

29. But he said, Nay; lest while ye gather up the tares, ye root up also the wheat with them.

29. Er sprach: Nein! auf daß ihr nicht zugleich den Weizen mit ausraufet, so ihr das Unkraut ausjätet.

29. Y él dijo: No; porque cogiendo la zizaña, no arranquéis también con ella el trigo.

29 Но он сказал: нет, - чтобы, выбирая плевелы, вы невыдергали вместе с ними пшеницы,

30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'"

30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti, ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta vehnä korjatkaa aittaani."

30. Sallikaat molemmat kasvaa elon-aikaan asti; ja elon-ajalla sanon minä elomiehille: kootkaat ensin ohdakkeet, ja sitokaat heitä lyhteisiin poltettaa, mutta nisut kootkaat minun aittaani.

30. Sallicat caswa molemmat elon aican asti: ja elon ajalla sanon minä elomiehille: cootcat ensin ohdacket ja sitocat heitä lyhteisin poldetta mutta nisut cootcat minun aittani.

30. Sallicat ynne caswa molemat elonaica' asti. Ja elon aighala sanon mine elomiehille. Cootkat ensin ohdacket/ ia sitocat heite lychteixi/ poltetta/ Mutta nisut cootkat minun aittaani. (Sallikaat ynnä kaswaa molemmat elonaikaan asti. Ja elon ajalla sanon minä elomiehille. Kootkaat ensin ohdakkeet/ ja sitokaat heitä lyhteiksi/ poltettaa/ Mutta nisut kootkaat minun aittaani.)

30. ἄφετε συναυξάνεσθαι ἀμφότερα μέχρι τοῦ θερισμοῦ, καὶ ἐν καιρῷ τοῦ θερισμοῦ ἐρῶ τοῖς θερισταῖς· συλλέξατε πρῶτον τὰ ζιζάνια καὶ δήσατε αὐτὰ εἰς δέσμας πρὸς τὸ κατακαῦσαι αὐτά, τὸν δὲ σῖτον συναγάγετε εἰς τὴν ἀποθήκην μου.

30. αφετε συναυξανεσθαι αμφοτερα μεχρι του θερισμου και εν τω καιρω του θερισμου ερω τοις θερισταις συλλεξατε πρωτον τα ζιζανια και δησατε αυτα εις δεσμας προς το κατακαυσαι αυτα τον δε σιτον συναγαγετε εις την αποθηκην μου 30. afete sυnaυksanesthai amfotera mechri toυ therismoυ kai en to kairo toυ therismoυ ero tois theristais sυlleksate proton ta zizania kai desate aυta eis desmas pros to katakaυsai aυta ton de siton sυnagagete eis ten apotheken moυ

30 Allow° both to be grown together till the harvest, and I will be saying to the reapers in (the) time of the harvest, Collect° first the darnels and bind° them in bundles in order to burn them, but gather° the wheat into my barn. {Mar 4:30-34 & Mat 13:31-35.}

30. Let both grow together until the harvest: and in the time of harvest I will say to the reapers, Gather ye together first the tares, and bind them in bundles to burn them: but gather the wheat into my barn.

30. Lasset beides miteinander wachsen bis zur Ernte; und um der Ernte Zeit will ich zu den Schnittern sagen: Sammelt zuvor das Unkraut und bindet es in Bündlein, daß man es verbrenne; aber den Weizen sammelt mir in meine Scheuer.

30. Dejád crecer juntamente lo uno y lo otro hasta la siega; y al tiempo de la siega yo diré a los segadores: Cogéd primero la zizaña, y atádla en manojos para quemarla; mas el trigo allegádlo en mi alfolí.

30 оставьте расти вместе то и другое до жатвы; и во время жатвы я скажу жнецам: соберите прежде плевелы и свяжите их в связки, чтобы сжечь их, а пшеницууберите в житницу мою.

31 Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

31 Toisen vertauksen Hän esitti heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

31. Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi peltoonsa;

31. Toisen wertauxen pani hän heidän etens sanoden: Taiwan waldacunda on Sinapin siemenen wertainen jonga ihminen otti ja kylwi peldoons joca on pienin caickia siemenitä.

31. Toisen wertauxen hen pani heiden eteens sanodhe'. Taiuan waldakunda ombi Sinapin * iyuen wertainen/ ionga Inhiminen otti ia kylui peltoons/ ioca on pienin caikija siemenite. (Toisen wertauksen hän pani heidän eteensä sanoen. Taiwaan waltakunta ompi sinapinjywän wertainen/ jonka ihminen otti ja kylwi peltoonsa/ joka on pienin kaikkia siemeniä.)

31. Ἄλλην παραβολὴν παρέθηκεν αὐτοῖς λέγων· Ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν κόκκῳ σινάπεως, ὃν λαβὼν ἄνθρωπος ἔσπειρεν ἐν τῷ ἀγρῷ αὐτοῦ·

31. αλλην παραβολην παρεθηκεν αυτοις λεγων ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων κοκκω σιναπεως ον λαβων ανθρωπος εσπειρεν εν τω αγρω αυτου 31. allen paraβolen paretheken aυtois legon omoia estin e βasileia ton oυranon kokko sinapeos on laβon anthropos espeiren en to agro aυtoυ

31 He placed another parable before them, saying: The kingdom of the heavens is similar to a kernel of a mustard-seed, which a man took and sowed in his field;

31. Another parable put he forth unto them, saying, The kingdom of heaven is like to a grain of mustard seed, which a man took, and sowed in his field:

31. Ein anderes Gleichnis legte er ihnen vor und sprach: Das Himmelreich ist gleich einem Senfkorn, das ein Mensch nahm und säte es auf seinen Acker;

31. Otra parábola les propuso, diciendo: El reino de los cielos es semejante al grano de mostaza, que tomándolo alguno lo sembró en su campo:

31 Иную притчу предложил Он им, говоря: Царство Небесноеподобно зерну горчичному, которое человек взял и посеял на поле своем,

32 Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

32 Se on vähäisin kaikista siemenistä, mutta kun se on kasvanut, se on muita vihanneskasveja suurempi, ja muuttuu puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

32. Joka on pienin kaikkia siemeniä, mutta kuin se kasvanut on, niin hän on suurin kaalein seassa, ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.

32. Mutta cosca se caswoi nijn hän on suurin taimein seas ja tule puuxi nijn että taiwan linnut tulewat ja tekewät pesäns sen oxille.

32. Mutta coska se ylescaswoi/ nin hen ombi swrin caalein seghas/ ia tule puuxi/ nin että Taiuan linnut tuleuat/ ia tekeuet pesens sen oxain päle. (Mutta koska se ylös kaswoi/ niin hän ompi suurin kaalein seassa/ ja tulee puuksi/ niin että taiwaan linnut tulewat/ ja tekewät pesänsä sen oksain päälle.)

32. ὃ μικρότερον μέν ἐστι πάντων τῶν σπερμάτων, ὅταν δὲ αὐξηθῇ μεῖζον τῶν λαχάνων ἐστὶ καὶ γίνεται δένδρον, ὥστε ἐλθεῖν τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ καὶ κατασκηνοῦν ἐν τοῖς κλάδοις αὐτοῦ.

32. ο μικροτερον μεν εστιν παντων των σπερματων οταν δε αυξηθη μειζον των λαχανων εστιν και γινεται δενδρον ωστε ελθειν τα πετεινα του ουρανου και κατασκηνουν εν τοις κλαδοις αυτου 32. o mikroteron men estin panton ton spermaton otan de aυksethe meizon ton lachanon estin kai ginetai dendron oste elthein ta peteina toυ oυranoυ kai kataskenoυn en tois kladois aυtoυ

32 which indeed is least (compared to) all of the (other) seeds, but whenever it is grown, it is greater (than) the herbs and becomes a tree, so-that the birds of the heaven come and nest in its branches.

32. Which indeed is the least of all seeds: but when it is grown, it is the greatest among herbs, and becometh a tree, so that the birds of the air come and lodge in the branches thereof.

32. welches ist das kleinste unter allem Samen; wenn er erwächst, so ist es das größte unter dem Kohl und wird ein Baum, daß die Vögel unter dem Himmel kommen und wohnen unter seinen Zweigen.

32. El cual a la verdad es el más pequeño de todas las simientes; mas cuando ha crecido, es el mayor de todas las hortalizas; y se hace árbol, que vienen las aves del cielo, y hacen nidos en sus ramas.

32 которое, хотя меньше всех семян, но, когда вырастет,бывает больше всех злаков и становится деревом, так что прилетают птицы небесные и укрываются в ветвяхего.

33 Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani".

33 Toisen vertauksen Hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakkaan* jauhoja, kunnes kaikki happani."

33. Toisen vertauksen sanoi hän heille: taivaan valtakunta on hapatuksen vertainen, jonka vaimo otti, ja sekoitti kolmeen vakkaan jauhoja, siihen asti kuin kaikki happani.

33. Toisen wertauxen sanoi hän heille: Taiwan waldacunda on hapatoxen wertainen jonga waimo otti ja secoitti colmeen wackan jauhoi sijhenasti cuin caicki happani.

33. Toisen wertauxe' sanoi hen heille. Taiuan waldakunda ombi * Hapatoxe' wertaine' ionga waimo otti/ ia seghoitti colmen wacan iauhoia/ sijhen asti quin caiki happani. (Toisen wertauksen sanoi hän heille. Taiwaan waltakunta ompi hapatuksen wertainen jonka waimo otti/ ja sekoitti kolmen wakan jauhoja/ siihen asti kuin kaikki happani.)

33. Ἄλλην παραβολὴν ἐλάλησεν αὐτοῖς· Ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ζύμῃ, ἣν λαβοῦσα γυνὴ ἐνέκρυψεν εἰς ἀλεύρου σάτα τρία, ἕως οὗ ἐζυμώθη ὅλον.

33. αλλην παραβολην ελαλησεν αυτοις ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων ζυμη ην λαβουσα γυνη ενεκρυψεν εις αλευρου σατα τρια εως ου εζυμωθη ολον 33. allen paraβolen elalesen aυtois omoia estin e βasileia ton oυranon zυme en laβoυsa gυne enekrυpsen eis aleυroυ sata tria eos oυ ezυmothe olon

33 He spoke another parable to them: The kingdom of the heavens is similar to leaven, which a woman took and hid in three three-gallon-containers of flour, until it was entirely leavened.

33. Another parable spake he unto them; The kingdom of heaven is like unto leaven, which a woman took, and hid in three measures of meal, till the whole was leavened.

33. Ein anderes Gleichnis redete er zu ihnen: Das Himmelreich ist gleich einem Sauerteig, den ein Weib nahm und unter drei Scheffel Mehl vermengte, bis es ganz durchsäuert ward.

33. Otra parábola les dijo: El reino de los cielos es semejante a la levadura, que tomándola una mujer, la esconde en tres medidas de harina, hasta que todo se leude.

33 Иную притчу сказал Он им: Царство Небесное подобно закваске, которую женщина, взяв, положила в три меры муки, доколе не вскисло все.

34 Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään;

34 Kaiken tämän Jeesus puhui kansalle vertauksin eikä hän puhunut heille [mitään] ilman vertausta,

34. Nämät kaikki puhui Jesus kansalle vertauksilla, ja ilman vertauksia ei hän mitään puhunut heille,

34. Nämät caicki puhui Jesus Canssalle wertauxilla ja ilman wertauxita ei hän mitän puhunut: että täytetäisin cuin oli Prophetan cautta sanottu joca sanoi:

34. Näme caiki Iesus puhui Cansalle wertauxilla/ ia ilman wertauxit ei hen miteken heille puhunut. Että se teuteteisin/ quin oli Prophetan cautta sanottu/ ioca sanoi/ (Nämä kaikki Jesus puhui kansalle wertauksilla/ ja ilman wertauksia ei hän mitäkään heille puhunut. Että se täytettäisiin/ kuin oli prophetan kautta sanottu/ joka sanoi/)

34. Ταῦτα πάντα ἐλάλησεν ὁ Ἰησοῦς ἐν παραβολαῖς τοῖς ὄχλοις, καὶ χωρὶς παραβολῆς οὐδὲν ἐλάλει αὐτοῖς·

34. ταυτα παντα ελαλησεν ο ιησους εν παραβολαις τοις οχλοις και χωρις παραβολης ουκ ελαλει αυτοις 34. taυta panta elalesen o iesoυs en paraβolais tois ochlois kai choris paraβoles oυk elalei aυtois

34 Jesus spoke all these things in parables to the crowds, and he was not speaking to them without a parable;

34. All these things spake Jesus unto the multitude in parables; and without a parable spake he not unto them:

34. Solches alles redete Jesus durch Gleichnisse zu dem Volk, und ohne Gleichnis redete er nicht zu ihnen,

34. Todo esto habló Jesús por parábolas a la multitud; y nada les habló sin parábolas;

34 Все сие Иисус говорил народу притчами, и без притчи не говорил им,

35 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti".

35 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, tuon ilmi sitä, mikä on ollut salattuna maailman perustamisesta asti."

35. Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.

35. Minä awan suuni wertauxis ja puhun salatut mailman algusta.

35. Minun pite awaman suuni wertauxis/ ia minun pite wlgosröyhemen salatut mailman alghusta. (Minun pitää awaaman suuni wertauksissa/ ja minun pitää ulos röyhäämän salatut maailman alusta.)

35. ὅπως πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ τοῦ προφήτου λέγοντος· ἀνοίξω ἐν παραβολαῖς τὸ στόμα μου, ἐρεύξομαι κεκρυμμένα ἀπὸ καταβολῆς κόσμου.

35. οπως πληρωθη το ρηθεν δια του προφητου λεγοντος ανοιξω εν παραβολαις το στομα μου ερευξομαι κεκρυμμενα απο καταβολης κοσμου 35. opos plerothe to rethen dia toυ profetoυ legontos anoikso en paraβolais to stoma moυ ereυksomai kekrυmmena apo kataβoles kosmoυ

35 *that what was spoken through the prophet might be fulfilled, saying, ‘I will open my mouth in parables. I will be uttering things which have been hidden from the conception of the world.’ {Psa 78:2} {Mat 13:36-53; no parallel.}

35. That it might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying, I will open my mouth in parables; I will utter things which have been kept secret from the foundation of the world.

35. auf das erfüllet würde, was gesagt ist durch den Propheten, der da spricht: Ich will meinen Mund auftun in Gleichnissen und will aussprechen die Heimlichkeiten von Anfang der Welt.

35. Para que se cumpliese lo que fué dicho por el profeta, que dijo: Abriré en parábolas mi boca: rebosaré cosas escondidas desde la fundación del mundo.

35 да сбудется реченное через пророка, который говорит: отверзу в притчах уста Мои; изреку сокровенное от создания мира.

36 Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".

36 Laskettuaan sitten kansanjoukot luotaan Jeesus meni huoneeseen. Hänen opetuslapsensa tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta."

36. Silloin laski Jesus kansan menemään, ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä, sanoen: selitä meille sen vertaus pellon ohdakkeista.

36. SIlloin laski Jesus Canssan ja tuli cotia. Ja hänen Opetuslapsens tulit sanoden: selitä meille se wertaus pellon ohdackeist.

36. Silloin laski Iesus Canssan/ ia tuli cotija. Ja henen Opetuslapsens edheskeuit/ sanoden/ Wlgostoimita meille se wertaus Pellon ohdackeist. (Silloin laski Jesus kansan/ ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa edeskäwit/ sanoen/ Ulos toimita meille se wertaus pellon ohdakkeista.)

36. Τότε ἀφεὶς τοὺς ὄχλους ἦλθεν εἰς τὴν οἰκίαν αὐτοῦ. Καὶ προσῆλθον αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Φράσον ἡμῖν τὴν παραβολὴν τῶν ζιζανίων τοῦ ἀγροῦ.

36. τοτε αφεις τους οχλους ηλθεν εις την οικιαν ο ιησους και προσηλθον αυτω οι μαθηται αυτου λεγοντες φρασον ημιν την παραβολην των ζιζανιων του αγρου 36. tote afeis toυs ochloυs elthen eis ten oikian o iesoυs kai proselthon aυto oi mathetai aυtoυ legontes frason emin ten paraβolen ton zizanion toυ agroυ

36 Then Jesus, having left the crowds, went into the house and his disciples came to him, saying, Explain to us the parable of the darnels of the field.

36. Then Jesus sent the multitude away, and went into the house: and his disciples came unto him, saying, Declare unto us the parable of the tares of the field.

36. Da ließ Jesus das Volk von sich und kam heim. Und seine Jünger traten zu ihm und sprachen: Deute uns das Geheimnis vom Unkraut auf dem Acker.

36. Entónces, enviadas las multitudes, Jesús se vino a casa; y llegándose a él sus discípulos, le dijeron: Decláranos la parábola de la zizaña del campo.

36 Тогда Иисус, отпустив народ, вошел в дом. И, приступив к Нему, ученики Его сказали: изъясни нам притчу о плевелах на поле.

37 Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.

37 Hän vastasi sanoen heille: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.

37. Niin hän vastasi ja sanoi heille: joka kylvää hyvän siemenen, se on Ihmisen Poika.

37. Nijn hän wastais ja sanoi heille: ihmisen poica on hywän siemenen kylwänyt peldo on mailma hywä siemen on waldacunnan lapset.

37. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Inhimisen Poica on se ioca hyuen sijemenen kylui. Pelto on mailma. Se hyue Sijemen on Waldakunnan lapset. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Ihmisen Poika on se joka hywän siemenen kylwi. Pelto on maailma. Se hywä siemen on waltakunnan lapset.)

37. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ὁ σπείρων τὸ καλὸν σπέρμα ἐστὶν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου·

37. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις ο σπειρων το καλον σπερμα εστιν ο υιος του ανθρωπου 37. o de apokritheis eipen aυtois o speiron to kalon sperma estin o υios toυ anthropoυ

37 Now he answered and said to them, He who is sowing the good seed is the Son of Man;

37. He answered and said unto them, He that soweth the good seed is the Son of man;

37. Er antwortete und sprach zu ihnen: Des Menschen Sohn ist's, der da Guten Samen sät.

37. Y respondiendo él, les dijo: El que siembra la buena simiente es el Hijo del hombre.

37 Он же сказал им в ответ: сеющий доброе семя есть Сын Человеческий;

38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.

38 Pelto on maailma. Hyvä siemen on valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.

38. Mutta pelto on maailma; vaan hyvä siemen, ne ovat valtakunnan lapset; mutta ohdakkeet ovat pahan lapset.

38. Mutta ohdacket owat pahan lapset.

38. Mutta ohdacket ouat sen pahan lapset. (Mutta ohdakkeet owat sen pahan lapset.)

38. ὁ δὲ ἀγρός ἐστιν ὁ κόσμος· τὸ δὲ καλὸν σπέρμα, οὗτοί εἰσιν οἱ υἱοὶ τῆς βασιλείας· τὰ δὲ ζιζάνιά εἰσιν οἱ υἱοὶ τοῦ πονηροῦ·

38. ο δε αγρος εστιν ο κοσμος το δε καλον σπερμα ουτοι εισιν οι υιοι της βασιλειας τα δε ζιζανια εισιν οι υιοι του πονηρου 38. o de agros estin o kosmos to de kalon sperma oυtoi eisin oi υioi tes βasileias ta de zizania eisin oi υioi toυ poneroυ

38 and the field is the world, and the good seed, these are the sons of the kingdom, and the darnels are the sons of the evil (one);

38. The field is the world; the good seed are the children of the kingdom; but the tares are the children of the wicked one;

38. Der Acker ist die Welt. Der gute Same sind die Kinder des Reiches. Das Unkraut sind die Kinder der Bosheit.

38. El campo es el mundo; la buena simiente son los hijos del reino; y la zizaña son los hijos del Malo;

38 поле есть мир; доброе семя, это сыны Царствия, а плевелы - сыны лукавого;

39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.

39 Vihamies, joka ne kylvi, on paholainen. Elonaika on tämän maailmanajan täyttyminen, ja leikkuumiehet ovat enkelit.

39. Vihollinen, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu; mutta elomiehet ovat enkelit.

39. Wihollinen joca ne kylwi on Perkele elon aica on mailman loppu: elomiehet owat Engelit.

39. Wihoilinen ioca sen kylui/ on perchele. Elonaica on Mailma' loppu. Elomiehet ouat Engelit. (Wihollinen joka sen kylwi/ on perkele. Elonaika on maailman loppu. Elomiehet owat enkelit.)

39. ὁ δὲ ἐχθρὸς ὁ σπείρας αὐτά ἐστιν ὁ διάβολος· ὁ δὲ θερισμὸς συντέλεια τοῦ αἰῶνός ἐστιν· οἱ δὲ θερισταὶ ἄγγελοί εἰσιν.

39. ο δε εχθρος ο σπειρας αυτα εστιν ο διαβολος ο δε θερισμος συντελεια του αιωνος εστιν οι δε θερισται αγγελοι εισιν 39. o de echthros o speiras aυta estin o diaβolos o de therismos sυnteleia toυ aionos estin oi de theristai aggeloi eisin

39 and the enemy that sowed them is the devil and the harvest is the end of the world, and the reapers are messengers.

39. The enemy that sowed them is the devil; the harvest is the end of the world; and the reapers are the angels.

39. Der Feind, der sie sät, ist der Teufel. Die Ernte ist das Ende der Welt. Die Schnitter sind die Engel.

39. El enemigo que la sembró, es el diablo; la siega es el fin del mundo; y los segadores son los ángeles.

39 враг, посеявший их, есть диавол; жатва есть кончина века, а жнецы суть Ангелы.

40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.

40 Niin kuin siis lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin tapahtuu (tämän) maailmanajan täyttymisessä.

40. Niinkuin siis ohdakkeet haetaan kokoon ja tulella poltetaan, niin pitää myös tämän maailman lopulla oleman.

40. Nijncuin ohdacket haetan cocon ja tulella poltetan nijn pitä myös tämän mailman lopulla oleman.

40. Sentehden ninquin ohdacket coconhaghetan/ ia tulella poltetan/ nin pite mös oleman temen Mailman loppuna. (Sentähden niinkuin ohdakkeet kokoon haetaan/ ja tulella poltetaan/ niin pitää myös oleman tämän maailman loppuna.)

40. ὥσπερ οὖν συλλέγεται τὰ ζιζάνια καὶ πυρὶ καίεται, οὕτως ἔσται ἐν τῇ συντελείᾳ τοῦ αἰῶνος·

40. ωσπερ ουν συλλεγεται τα ζιζανια και πυρι κατακαιεται ουτως εσται εν τη συντελεια του αιωνος τουτου 40. osper oυn sυllegetai ta zizania kai pυri katakaietai oυtos estai en te sυnteleia toυ aionos toυtoυ

40 Therefore, just-like the darnels are collected and burned in fire; so it will be in the end of this world.

40. As therefore the tares are gathered and burned in the fire; so shall it be in the end of this world.

40. Gleichwie man nun das Unkraut ausjätet und mit Feuer verbrennt, so wird's auch am Ende dieser Welt gehen:

40. De manera que como es cogida la zizaña, y quemada a fuego, así será en el fin de este siglo.

40 Посему как собирают плевелы и огнем сжигают, так будет при кончине века сего:

41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,

41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat Hänen valtakunnastaan kaikki viettelijät* ja ne, jotka harjoittavat laittomuutta,

41. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja heidän pitää kokooman hänen valtakunnastansa kaikki pahennukset, ja ne jotka vääryyttä tekevät,

41. Ihmisen Poica lähettä Engelins ja heidän pitä cocoman caicki pahennoxet ja ne jotca wääryttä tekewät hänen waldacunnastans.

41. Inhimisen Poica lehdettepi Engelinse/ ia heiden pite cocoman caiki pahoitoxet/ ia ne iotca wärytte tekeuet/ henen Waldakunnastans. (Ihmisen Poika lähettääpi enkelinsä/ ja heidän pitää kokoaman kaikki pahoitukset/ ja ne jotka wääryyttä tekewät/ hänen waltakunnastansa.)

41. ἀποστελεῖ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου τοὺς ἀγγέλους αὐτοῦ, καὶ συλλέξουσιν ἐκ τῆς βασιλείας αὐτοῦ πάντα τὰ σκάνδαλα καὶ τοὺς ποιοῦντας τὴν ἀνομίαν,

41. αποστελει ο υιος του ανθρωπου τους αγγελους αυτου και συλλεξουσιν εκ της βασιλειας αυτου παντα τα σκανδαλα και τους ποιουντας την ανομιαν 41. apostelei o υios toυ anthropoυ toυs aggeloυs aυtoυ kai sυlleksoυsin ek tes βasileias aυtoυ panta ta skandala kai toυs poioυntas ten anomian

41 The Son of Man will be sending forth his messengers and they will be collecting out of his kingdom all the offenses and those who are practicing lawlessness,

41. The Son of man shall send forth his angels, and they shall gather out of his kingdom all things that offend, and them which do iniquity;

41. des Menschen Sohn wird seine Engel senden; und sie werden sammeln aus seinem Reich alle Ärgernisse und die da unrecht tun,

41. Enviará el Hijo del hombre sus ángeles, y cogerán de su reino todos los estorbos, y los que hacen iniquidad;

41 пошлет Сын Человеческий Ангелов Своих, и соберут из Царства Его все соблазны и делающих беззаконие,

42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä on itku ja hammasten kiristys.

42. Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

42. Ja heittäwät heidän cuumaan pädzijn siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

42. Ja heitteuet heiden cwman wgnijn/ Sielle pite oleman idku/ ia hambain kiristus. (Ja heittäwät heidän kuumaan uuniin/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.)

42. καὶ βαλοῦσιν αὐτοὺς εἰς τὴν κάμινον τοῦ πυρός· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

42. και βαλουσιν αυτους εις την καμινον του πυρος εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 42. kai βaloυsin aυtoυs eis ten kaminon toυ pυros ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

42 and will be casting them into the furnace of fire– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

42. And shall cast them into a furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.

42. und werden sie in den Feuerofen werfen; da wird sein Heulen und Zähneklappen.

42. Y los echarán en el horno de fuego: allí será el lloro, y el crugir de dientes.

42 и ввергнут их в печь огненную; там будет плач и скрежет зубов;

43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.

43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat (kuulla), hän kuulkoon!

43. Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niinkuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

43. Silloin pitä wanhurscat kijldämän nijncuin Auringo heidän Isäns waldacunnas. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

43. Silloin pite ne wanhurskat kijltemen/ ninquin Auringo heiden Isens Waldakunnas. Jolla on coruat cwlla hen cwlkan. (Silloin pitää ne wanhurskaat kiiltämän/ niinkuin aurinko heidän Isänsä waltakunnassa. Jolla on korwat kuulla hän kuulkaan.)

43. Τότε οἱ δίκαιοι ἐκλάμψουσιν ὡς ὁ ἥλιος ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ πατρὸς αὐτῶν. ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

43. τοτε οι δικαιοι εκλαμψουσιν ως ο ηλιος εν τη βασιλεια του πατρος αυτων ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 43. tote oi dikaioi eklampsoυsin os o elios en te βasileia toυ patros aυton o echon ota akoυein akoυeto

43 Then the righteous will be shining out like the sun in the kingdom of their Father. He who has ears to hear, let him hear.

43. Then shall the righteous shine forth as the sun in the kingdom of their Father. Who hath ears to hear, let him hear.

43. Dann werden die Gerechten leuchten wie die Sonne in ihres Vaters Reich. Wer Ohren hat zu hören, der höre!

43. Entónces los justos resplandecerán, como el sol, en el reino de su Padre. El que tiene oidos para oir, oiga.

43 тогда праведники воссияют, как солнце, в Царстве Отца их. Кто имеет уши слышать, да слышит!

44 Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.

44 (Vielä) taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki. Ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaiken, mitä hänellä oli ja osti sen pellon.

44. Taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli, meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.

44. Taas on Taiwan waldacunda tawaran wertainen joca on peldoon kätketty jonga ihminen löysi ja kätki sen: ja ilon tähden cuin hänellä sijtä oli meni hän pois ja myi caicki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.

44. Taas on Taiuaan waldakunda * Ardohaudhan wertainen/ ioca on Pellos kätketty/ ionga Inhiminen leusi/ ia kätki sen. Ja ilon tähden/ quin henelle sijte oli/ meni hen pois/ ia myi caiki mite henelle oli/ ia osti sen pellon. (Taas on taiwaan waltakunta arwohaudan wertainen/ joka on pellossa kätketty/ jonka ihminen löysi/ ja kätki sen. Ja ilon tähden/ kuin hänelle siitä oli/ meni hän pois/ ja myi kaikki mitä hänellä oli/ ja osti sen pellon.)

44. Πάλιν ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν θησαυρῷ κεκρυμμένῳ ἐν τῷ ἀγρῷ, ὃν εὑρὼν ἄνθρωπος ἔκρυψε, καὶ ἀπὸ τῆς χαρᾶς αὐτοῦ ὑπάγει καὶ πάντα ὅσα ἔχει πωλεῖ καὶ ἀγοράζει τὸν ἀγρὸν ἐκεῖνον.

44. παλιν ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων θησαυρω κεκρυμμενω εν τω αγρω ον ευρων ανθρωπος εκρυψεν και απο της χαρας αυτου υπαγει και παντα οσα εχει πωλει και αγοραζει τον αγρον εκεινον 44. palin omoia estin e βasileia ton oυranon thesaυro kekrυmmeno en to agro on eυron anthropos ekrυpsen kai apo tes charas aυtoυ υpagei kai panta osa echei polei kai agorazei ton agron ekeinon

44 Again, the kingdom of the heavens is similar to a treasure that has been hidden in the field; which a man found and hid, and he goes and sells all (his) things from his joy, as many things as he has and buys that field.

44. Again, the kingdom of heaven is like unto treasure hid in a field; the which when a man hath found, he hideth, and for joy thereof goeth and selleth all that he hath, and buyeth that field.

44. Abermals ist gleich das Himmelreich einem verborgenem Schatz im Acker, welchen ein Mensch fand und verbarg ihn und ging hin vor Freuden über denselben und verkaufte alles, was er hatte, und kaufte den Acker.

44. También el reino de los cielos es semejante al tesoro escondido en un campo, el cual hallado, el hombre lo encubre; y de gozo de él, va, y vende todo lo que tiene, y compra aquel campo.

44 Еще подобно Царство Небесное сокровищу, скрытому на поле, которое, найдя, человек утаил, и от радости о нем идет и продает все, что имеет, и покупает поле то.

45 Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä,

45 Vielä taivasten valtakunta on kauppiaan kaltainen, joka etsi kauniita helmiä.

45. Taas on taivaan valtakunta kauppamiehen vertainen, joka etsi hyviä päärlyjä.

45. Taas on Taiwan waldacunda cauppamiehen wertainen joca edzei hywiä Pärlyjä.

45. Taas on Taiuaan Waldakunda Caupamiehen wertainen/ ioca hyui Perlye etzei/ (Taas on taiwaan waltakunta kauppamiehen wertainen/ joka hywää päärlyä etsi/)

45. Πάλιν ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ ἐμπόρῳ ζητοῦντι καλοὺς μαργαρίτας·

45. παλιν ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω εμπορω ζητουντι καλους μαργαριτας 45. palin omoia estin e βasileia ton oυranon anthropo emporo zetoυnti kaloυs margaritas

45 Again, the kingdom of the heavens is similar to a man, (who is) a merchant, seeking beautiful pearls;

45. Again, the kingdom of heaven is like unto a merchant man, seeking goodly pearls:

45. Abermals ist gleich das Himmelreich einem Kaufmann, der gute Perlen suchte.

45. Asimismo el reino de los cielos es semejante a un hombre tratante, que busca buenas perlas:

45 Еще подобно Царство Небесное купцу, ищущему хорошихжемчужин,

46 ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

46 Löydettyään yhden kallisarvoisen helmen, hän meni ja myi kaiken mitä hänellä oli, ja osti sen.

46. Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn, meni hän pois, myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

46. Ja cuin hän löysi callin Pärlyn meni hän pois ja myi caicki mitä hänellä oli ja osti sen.

46. Ja quin hen leusi yhden callijn Perlyn/ meni hen pois/ ia myi caiki mite henelle oli/ ia osti sen. (Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn/ meni hän pois/ ja myi kaikki mitä hänellä oli/ ja osti sen.)

46. ὃς εὑρὼν ἕνα πολύτιμον μαργαρίτην ἀπελθὼν πέπρακε πάντα ὅσα εἶχε καὶ ἠγόρασεν αὐτόν.

46. ος ευρων ενα πολυτιμον μαργαριτην απελθων πεπρακεν παντα οσα ειχεν και ηγορασεν αυτον 46. os eυron ena polυtimon margariten apelthon pepraken panta osa eichen kai egorasen aυton

46 who found one (very) precious pearl, went and sold* all (his) things, as many things as he had, and bought it.

46. Who, when he had found one pearl of great price, went and sold all that he had, and bought it.

46. Und da er eine köstliche Perle fand, ging er hin und verkaufte alles, was er hatte, und kaufte sie.

46. Que hallando una preciosa perla, fué, y vendió todo lo que tenía, y la compró.

46 который, найдя одну драгоценную жемчужину, пошел и продал все, что имел, и купил ее.

47 Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja.

47 Vielä taivasten valtakunta on mereen heitetyn nuotan kaltainen, joka kokosi kaikenlaisia kaloja.

47. Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi.

47. TAas on Taiwan waldacunda wercon wertainen /joca on mereen heitetty cocoman caickinaisia caloja cosca se täyten tuli.

47. Taas on Taiuaan Waldakunda Nootan wertainen/ ioca on mereen heitetty/ cocoman caikinaisi caloia/ Coska se sis teuten tuli/ (Taas on taiwaan waltakunta nuotan wertainen/ joka on mereen heitetty/ kokoaman kaikkinaisia kaloja/ Koska se siis täyteen tuli/)

47. Πάλιν ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν σαγήνῃ βληθείσῃ εἰς τὴν θάλασσαν καὶ ἐκ παντὸς γένους συναγαγούσῃ·

47. παλιν ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων σαγηνη βληθειση εις την θαλασσαν και εκ παντος γενους συναγαγουση 47. palin omoia estin e βasileia ton oυranon sagene βletheise eis ten thalassan kai ek pantos genoυs sυnagagoυse

47 Again, the kingdom of the heavens is similar to a dragnet, that was cast into the sea and gathered (fish) of every variety;

47. Again, the kingdom of heaven is like unto a net, that was cast into the sea, and gathered of every kind:

47. Abermals ist gleich das Himmelreich einem Netze, das ins Meer geworfen ist, womit man allerlei Gattung fängt.

47. También el reino de los cielos es semejante a una red, que echada en la mar, coge de todas suertes:

47 Еще подобно Царство Небесное неводу, закинутому в море и захватившему рыб всякого рода,

48 Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.

48 Kun se tuli täyteen, he vetivät sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he heittivät pois.

48. Kuin se täyteen tuli, vetivät he sen rannalle, ja istuivat ja eroittivat hyvät astioihinsa, mutta mädänneet he heittivät pois.

48. Wedit he sen rannalle ja istuit ja eroitit hywät astioihins mutta pahan he heitit pois.

48. Yleswedhit he sen rannalle/ ia istuit ia eroitit ne hyuet astijoijhens/ mutta ne pahat he poisheittit. (Ylöswedit he sen rannalle/ ja istuit ja eroitit ne hywät astioihinsa/ mutta ne pahat poisheitit.)

48. ἣν, ὅτε ἐπληρώθη, ἀναβιβάσαντες αὐτὴν ἐπὶ τὸν αἰγιαλὸν καὶ καθίσαντες συνέλεξαν τὰ καλὰ εἰς ἀγγεῖα, τὰ δὲ σαπρὰ ἔξω ἔβαλον.

48. ην οτε επληρωθη αναβιβασαντες επι τον αιγιαλον και καθισαντες συνελεξαν τα καλα εις αγγεια τα δε σαπρα εξω εβαλον 48. en ote eplerothe anaβiβasantes epi ton aigialon kai kathisantes sυneleksan ta kala eis aggeia ta de sapra ekso eβalon

48 which, when it was filled, they hauled it up upon the beach. And having sat down, they collected the good into containers, but they cast the rotten outside.

48. Which, when it was full, they drew to shore, and sat down, and gathered the good into vessels, but cast the bad away.

48. Wenn es aber voll ist, so ziehen sie es heraus an das Ufer, sitzen und lesen die guten in ein Gefäß zusammen; aber die faulen werfen sie weg.

48. La cual siendo llena, la sacaron a la orilla; y sentados cogieron lo bueno en vasijas, y lo malo echaron fuera.

48 который, когда наполнился, вытащили на берег и, сев, хорошее собрали в сосуды, а худое выбросили вон.

49 Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista

49 Näin on tapahtuva tämän maailman ajan täyttymisessä. Enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista

49. Näin on tapahtuva maailman lopulla: Enkelit menevät ulos ja eroittavat pahat vanhurskasten keskeltä,

49. Näin myös on tapahtuwa mailman lopulla Engelit tulewat ja eroittawat pahat wanhurscaista.

49. Nein mös on tuleua Mailma' lopusa. Tuleuat Engelit/ ia poiseroittauat ne pahat waa'hurskaista/ (Näin myös on tulewa maailman lopussa. Tulewat enkelit/ ja pois eroittawat ne pahat wanhurskaista/)

49. οὕτως ἔσται ἐν τῇ συντελείᾳ τοῦ αἰῶνος. ἐξελεύσονται οἱ ἄγγελοι καὶ ἀφοριοῦσι τοὺς πονηροὺς ἐκ μέσου τῶν δικαίων

49. ουτως εσται εν τη συντελεια του αιωνος εξελευσονται οι αγγελοι και αφοριουσιν τους πονηρους εκ μεσου των δικαιων 49. oυtos estai en te sυnteleia toυ aionos ekseleυsontai oi aggeloi kai aforioυsin toυs poneroυs ek mesoυ ton dikaion

49 So it will be in the end of the world; the messengers will be going out and separate* the evil from the midst of the righteous,

49. So shall it be at the end of the world: the angels shall come forth, and sever the wicked from among the just,

49. Also wird es auch am Ende der Welt gehen: die Engel werden ausgehen und die Bösen von den Gerechten scheiden

49. Así será en el fin del siglo: saldrán los ángeles, y apartarán a los malos de entre los justos,

49 Так будет при кончине века: изыдут Ангелы, и отделят злых из среды праведных,

50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä on itku ja hammasten kiristys."

50. Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

50. Ja heittäwät heidän cuumaan pädzijn siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

50. ia heitteuet heiden cwmaan wgnijn/ Sielle pite olema' idku/ ia hampain kiristus. (ja heittäwät heidän kuumaan uuniin/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.)

50. καὶ βαλοῦσιν αὐτοὺς εἰς τὴν κάμινον τοῦ πυρός· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

50. και βαλουσιν αυτους εις την καμινον του πυρος εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 50. kai βaloυsin aυtoυs eis ten kaminon toυ pυros ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

50 and will be casting them into the furnace of fire– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

50. And shall cast them into the furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.

50. und werden sie in den Feuerofen werfen; da wird Heulen und Zähneklappen sein.

50. Y los echarán en el horno del fuego: allí será el lloro, y el crugir de dientes.

50 и ввергнут их в печь огненную: там будет плач и скрежет зубов.

51 Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He vastasivat hänelle: "Olemme".

51 (Jeesus sanoi heille:) "Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He vastasivat Hänelle; "Olemme, Herra."

51. Sanoi Jesus heille: ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoivat hänelle: ymmärsimme, Herra.

51. Sanoi Jesus heille: ymmärsittäkö te nämät caicki? He sanoit hänelle ymmärsimme Herra.

51. Sanoi Iesus heille/ Ymmersittekö te nämet caiki? He sanoit henelle/ Ja Herra. (Sanoi Jesus heille/ Ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoit hänelle/ Ja Herra.)

51. Λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Συνήκατε ταῦτα πάντα; λέγουσιν αὐτῷ, Ναί Κύριε.

51. λεγει αυτοις ο ιησους συνηκατε ταυτα παντα λεγουσιν αυτω ναι κυριε 51. legei aυtois o iesoυs sυnekate taυta panta legoυsin aυto nai kυrie

51 And Jesus says to them, Did you° understood all these things? They say to him, Yes, Lord.

51. Jesus saith unto them, Have ye understood all these things They say unto him, Yea, Lord.

51. Und Jesus sprach zu ihnen: Habt ihr das alles verstanden? Sie sprachen: Ja, HERR.

51. Díceles Jesús: ¿Habéis entendido todas estas cosas? Ellos responden: Si, Señor.

51 И спросил их Иисус: поняли ли вы все это? Они говорят Ему: так, Господи!

52 Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".

52 Niin Hän sanoi heille: "Sen vuoksi jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi on isännän kaltainen, joka tuo aarrekammioistaan esiin uutta ja vanhaa."

52. Mutta hän sanoi heille: sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja.

52. Nijn hän sanoi heille: sentähden jocainen kirjanoppenut joca on Taiwan waldacunnan oppenut se on perhenisännän wertainen joca hänen tawarastans tuo edes utta ja wanha.

52. Nin sanoi hen heille/ Sentähden iocainen kirianoppenutt/ ioca on Taiuan waldakunda warten oppenut/ se on pereenisenen wertainen/ ioca henen Tauarastans edhestoopi * wtta ia wanha. (Niin sanoi hän heille/ Sentähden jokainen kirjanoppinut/ joka on taiwaan waltakuntaa warten oppinut/ se on perheenisännän wertainen/ joka hänen tawarastansa edestuopi uutta ja wanhaa.)

52. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Διὰ τοῦτο πᾶς γραμματεὺς μαθητευθεὶς εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν ὅμοιός ἐστιν ἀνθρώπῳ οἰκοδεσπότῃ ὅστις ἐκβάλλει ἐκ τοῦ θησαυροῦ αὐτοῦ καινὰ καὶ παλαιά.

52. ο δε ειπεν αυτοις δια τουτο πας γραμματευς μαθητευθεις εις την βασιλειαν των ουρανων ομοιος εστιν ανθρωπω οικοδεσποτη οστις εκβαλλει εκ του θησαυρου αυτου καινα και παλαια 52. o de eipen aυtois dia toυto pas grammateυs matheteυtheis eis ten βasileian ton oυranon omoios estin anthropo oikodespote ostis ekβallei ek toυ thesaυroυ aυtoυ kaina kai palaia

52 Now he said to them, Because of this, every scribe who was made a disciple to the kingdom of the heavens is similar to a man (who is) a householder, who casts forth out of his treasure, new and old (things).

52. Then said he unto them, Therefore every scribe which is instructed unto the kingdom of heaven is like unto a man that is an householder, which bringeth forth out of his treasure things new and old.

52. Da sprach er: Darum ein jeglicher Schriftgelehrter, zum Himmelreich gelehrt, ist gleich einem Hausvater, der aus seinem Schatz Neues und Altes hervorträgt.

52. Y él les dijo: Por eso todo escriba docto en el reino de los cielos es semejante a un padre de familia, que saca de su tesoro cosas nuevas y cosas viejas.

52 Он же сказал им: поэтому всякий книжник, наученный Царству Небесному, подобен хозяину, который выносит изсокровищницы своей новое и старое.

53 Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä vertaukset, lähti hän sieltä.

53 Lopetettuaan nämä vertaukset, Jeesus lähti sieltä.

53. Ja tapahtui, kuin Jesus lopetti nämät vertaukset, läksi hän sieltä.

53. Ja tapahtui cosca Jesus lopetti nämät puhet läxi hän sieldä.

53. Ja tapactui/ Coska Iesus lopetti nämet puhet/ poislexi hen sielde/ (Ja tapahtui/ Koska Jesus lopetti nämät puheet/ pois läksi hän sieltä/)

53. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς τὰς παραβολὰς ταύτας, μετῆρεν ἐκεῖθεν.

53. και εγενετο οτε ετελεσεν ο ιησους τας παραβολας ταυτας μετηρεν εκειθεν 53. kai egeneto ote etelesen o iesoυs tas paraβolas taυtas meteren ekeithen

53 And it happened, when Jesus (had) completed these parables, he took off from there. {Mar 6:1-6a & Mat 13:54-58 Nazareth.}

53. And it came to pass, that when Jesus had finished these parables, he departed thence.

53. Und es begab sich, da Jesus diese Gleichnisse vollendet hatte, ging er von dannen

53. Y aconteció que acabando Jesús estas parábolas, pasó de allí.

53 И, когда окончил Иисус притчи сии, пошел оттуда.

54 Ja hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagoogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimalliset teot?

54 Tultuaan kotikaupunkiinsa Hän opetti heitä heidän synagoogassaan niin, että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä Hänellä on tämä viisaus ja nämä voimateot?

54. Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämät väkevät työt?

54. Ja tuli hänen syndymä maallens ja opetti heidän Synagogasans nijn että he hämmästyit ja sanoit: Custa tällä on tämä wijsaus ja woima?

54. Ja tuli henen syndyme maallens/ ia opetti heiden Synagogasans/ nin ette he hämmestuit/ ia sanoit/ Custa telle on teme Wijsaus/ ia näme awudh? (Ja tuli hänen syntymämaallensa/ ja opetti heidän synagoogassansa/ niin että he hämmästyit/ ja sanoit/ Kusta tällä on tämä wiisaus/ ja nämä awut?)

54. καὶ ἐλθὼν εἰς τὴν πατρίδα αὐτοῦ ἐδίδασκεν αὐτοὺς ἐν τῇ συναγωγῇ αὐτῶν, ὥστε ἐκπλήττεσθαι αὐτοὺς καὶ λέγειν· Πόθεν τούτῳ ἡ σοφία αὕτη καὶ αἱ δυνάμεις;

54. και ελθων εις την πατριδα αυτου εδιδασκεν αυτους εν τη συναγωγη αυτων ωστε εκπληττεσθαι αυτους και λεγειν ποθεν τουτω η σοφια αυτη και αι δυναμεις 54. kai elthon eis ten patrida aυtoυ edidasken aυtoυs en te sυnagoge aυton oste ekplettesthai aυtoυs kai legein pothen toυto e sofia aυte kai ai dυnameis

54 And (after) he came into his fatherland, he was teaching them in their synagogue, so-that they were astounded and said, From where (did) this one (receive) the wisdom and the miracles?

54. And when he was come into his own country, he taught them in their synagogue, insomuch that they were astonished, and said, Whence hath this man this wisdom, and these mighty works?

54. und kam in seine Vaterstadt und lehrte sie in ihrer Schule, also auch, daß sie sich entsetzten und sprachen: Woher kommt diesem solche Weisheit und Taten?

54. Y venido a su tierra, les enseñó en la sinagoga de ellos, de tal manera que ellos estaban fuera de sí, y decían: ¿De dónde tiene éste esta sabiduría, y estas maravillas?

54 И, придя в отечество Свое, учил их в синагоге их, так что они изумлялись и говорили: откуда у Него такая премудрость и силы?

55 Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas?

55 Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö Hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja Hänen veljensä Jaakob ja Joosef* ja Simon ja Juudas?

55. Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hänen veljensä Jakob ja Joses, ja Simon ja Juudas?

55. Eikö tämä ole se sepän poica? Eikö hänen äitins cudzuta Mariaxi? ja hänen weljens Jacob ja Joses ja Simon ja Judas.

55. Eikö teme ole se sepen poica? Eikö henen eitens cutzuta Mariaxi? Ja henen weliens Jacob ia Joses/ ia Simon ia Judas/ (Eikö tämä ole se sepän poika? Eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi? Ja hänen weljensä Jakob ja Joses/ ja Simon ja Judas/)

55. οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ τοῦ τέκτονος υἱός; οὐχὶ ἡ μήτηρ αὐτοῦ λέγεται Μαριὰμ καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ Ἰάκωβος καὶ Ἰωσὴφ καὶ Σίμων καὶ Ἰούδας;

55. ουχ ουτος εστιν ο του τεκτονος υιος ουχι η μητηρ αυτου λεγεται μαριαμ και οι αδελφοι αυτου ιακωβος και ιωσης και σιμων και ιουδας 55. oυch oυtos estin o toυ tektonos υios oυchi e meter aυtoυ legetai mariam kai oi adelfoi aυtoυ iakoβos kai ioses kai simon kai ioυdas

55 Is this not the carpenter’s son? Is his mother not called* Mary? And his brethren, James and Joses and Simon and Jude?

55. Is not this the carpenter's son? is not his mother called Mary? and his brethren, James, and Joses, and Simon, and Judas?

55. Ist er nicht eines Zimmermann's Sohn? Heißt nicht seine Mutter Maria? und seine Brüder Jakob und Joses und Simon und Judas?

55. ¿No es éste el hijo del carpintero? ¿No se llama su madre María; y sus hermanos, Santiago, y Joses, y Simón, y Júdas?

55 не плотников ли Он сын? не Его ли Мать называетсяМария, и братья Его Иаков и Иосий, и Симон, и Иуда?

56 Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"

56 Ja eivätkö Hänen sisarensa ole kaikki luonamme? Mistä sitten Hänellä on tämä kaikki?"

56. Ja hänen sisarensa, eikö ne kaikki ole meidän tykönämme? Kusta siis tällä on nämät kaikki?

56. Ja hänen sisarens eikö ne caicki ole meidän tykönäm? custa tällä on nämät caicki?

56. Ja henen Sisarensa/ eikö nee caiki ole meiden tykene'? Custa sis telle on neme caiki? (Ja hänen sisarensa/ eikö ne kaikki ole meidän tykönän? Kusta siis tällä on nämä kaikki?)

56. καὶ αἱ ἀδελφαὶ αὐτοῦ οὐχὶ πᾶσαι πρὸς ἡμᾶς εἰσι; πόθεν οὖν τούτῳ ταῦτα πάντα;

56. και αι αδελφαι αυτου ουχι πασαι προς ημας εισιν ποθεν ουν τουτω ταυτα παντα 56. kai ai adelfai aυtoυ oυchi pasai pros emas eisin pothen oυn toυto taυta panta

56 And are they not all his sisters with us? Therefore from where did this one (receive) all these things?

56. And his sisters, are they not all with us? Whence then hath this man all these things?

56. Und seine Schwestern, sind sie nicht alle bei uns? Woher kommt ihm denn das alles?

56. ¿Y no están todas sus hermanas con nosotros? ¿De dónde pues tiene éste todo esto?

56 и сестры Его не все ли между нами? откуда же у Него все это?

57 Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan".

57 Niin he loukkaantuivat Häneen. Mutta Jeesus sanoi heille; "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kotonaan."

57. Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jesus heille: ei prophetaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.

57. Ja he pahenit hänes. Nijn sanoi Jesus heille: Ei Propheta cusacan halwembana pidetä cuin Isäns maalla ja cotonans.

57. Ja he pahenit henen ylitzens. Nin sanoi Iesus heille/ Ei Propheta cussan wähembi maxa/ quin cotonans/ ia omisans. (Ja he pahenit hänen ylitsensä. Niin sanoi Jesus heille/ Ei propheta kussaan wähempi maksa/ kuin kotonansa/ ja omissansa.)

57. καὶ ἐσκανδαλίζοντο ἐν αὐτῷ. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ ἔστι προφήτης ἄτιμος εἰ μὴ ἐν τῇ πατρίδι καὶ ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ.

57. και εσκανδαλιζοντο εν αυτω ο δε ιησους ειπεν αυτοις ουκ εστιν προφητης ατιμος ει μη εν τη πατριδι αυτου και εν τη οικια αυτου 57. kai eskandalizonto en aυto o de iesoυs eipen aυtois oυk estin profetes atimos ei me en te patridi aυtoυ kai en te oikia aυtoυ

57 And they were being offended at him. But Jesus said to them, A prophet is not without honor, except in his fatherland and in his own house.

57. And they were offended in him. But Jesus said unto them, A prophet is not without honour, save in his own country, and in his own house.

57. Und sie ärgerten sich an ihm. Jesus aber sprach zu ihnen: Ein Prophet gilt nirgend weniger denn in seinem Vaterland und in seinem Hause.

57. Y se escandalizaban en él; mas Jesús les dijo: No hay profeta sin honra, sino en su tierra, y en su casa.

57 И соблазнялись о Нем. Иисус же сказал им: не бывает пророк без чести, разве только вотечестве своем и в доме своем.

58 Ja heidän epäuskonsa tähden hän ei tehnyt siellä monta voimallista tekoa.

58 Ja heidän epäuskonsa vuoksi Hän ei tehnyt siellä monta voimatekoa.

58. Ja ei hän siellä monta väkevää työtä tehnyt, heidän epäuskonsa tähden.

58. Ja ei hän siellä monda ihmettä tehnyt heidän epäuscons tähden.

58. Ja ei hen sielle monda tunnustechtie tehnyt/ heiden epäwskons tähden. (Ja ei hän siellä monta tunnustähtiä tehnyt/ heidän epäuskonsa tähden.)

58. καὶ οὐκ ἐποίησεν ἐκεῖ δυνάμεις πολλὰς διὰ τὴν ἀπιστίαν αὐτῶν.

58. και ουκ εποιησεν εκει δυναμεις πολλας δια την απιστιαν αυτων 58. kai oυk epoiesen ekei dυnameis pollas dia ten apistian aυton

58 And he did not do many miracles there because of their unbelief.

58. And he did not many mighty works there because of their unbelief.

58. Und er tat daselbst nicht viel Zeichen um ihres Unglaubens willen.

58. Y no hizo allí muchas maravillas, a causa de la incredulidad de ellos.

58 И не совершил там многих чудес по неверию их.