20 luku

Jeesus puhuu vertauksen viinitarhan työmiehistä 1 – 16, julistaa tulevaa kärsimistään uudelleen 17 – 19, ojentaa Sebedeuksen poikia 20 – 23 ja kehoittaa opetuslapsiaan nöyryyteen 24 – 28 sekä parantaa kaksi sokeaa 29 – 34.

1 Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

1 ”Sillä taivasten valtakunta on isännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

1. Sillä taivaan valtakunta on perheenisännän vertainen, joka varhain huomeneltain läksi ulos palkkaamaan työväkeä viinamäkeensä.

1. Sillä Taiwan waldacunda on Perhenisännän wertainen joca warhain huomeneldain läxi ulos palckaman työwäke wijnamäkeens.

1. SIlle Taiuaan waldakunda ombi Perenisenen wertainen/ ioca warha' homenelta wlgoslexi/ palcaman töweki henen winatarhans. (Sillä taiwaan waltakunta ompi perheenisännän wertainen/ joka warhain huomenelta ulosläksi/ palkkaamaan työwäki hänen wiinitarhaansa.)

1. Ὁμοία γάρ ἐστιν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ οἰκοδεσπότῃ, ὅστις ἐξῆλθεν ἅμα πρωῒ μισθώσασθαι ἐργάτας εἰς τὸν ἀμπελῶνα αὐτοῦ·

1. ομοια γαρ εστιν η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω οικοδεσποτη οστις εξηλθεν αμα πρωι μισθωσασθαι εργατας εις τον αμπελωνα αυτου 1. omoia gar estin e βasileia ton oυranon anthropo oikodespote ostis ekselthen ama proi misthosasthai ergatas eis ton ampelona aυtoυ

1 For* the kingdom of the heavens is similar to a man (who is) a householder, who went out at the same time (every) morning to hire workers into his vineyard.

1. For the kingdom of heaven is like unto a man that is an householder, which went out early in the morning to hire labourers into his vineyard.

1. Das Himmelreich ist gleich einem Hausvater, der am Morgen ausging, Arbeiter zu mieten in seinen Weinberg.

1. PORQUE el reino de los cielos es semejante a un hombre, padre de familias, que salió por la mañana a coger peones para su viña.

1 Ибо Царство Небесное подобно хозяину дома, который вышел рано поутру нанять работников в виноградник свой

2 Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa.

2 Sovittuaan työmiesten kanssa denarista* päivältä hän lähetti heidät viinitarhaansa.

2. Ja kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän heidät viinamäkeensä.

2. Ja cuin hän oli sopinut työmiestens cansa määrätyst päiwä palcast lähetti hän heidän wijnamäkeens.

2. Ja quin hen oli mären tehnyt tömiestens cansa/ wissist päiwe penningist/ lehetti hen heijen winatarhans. (Ja kuin hän oli määrän tehnyt työmiestensä kanssa/ wissist päiwä penningistä/ lähetti hän heidät wiinitarhaans.a)

2. καὶ συμφωνήσας μετὰ τῶν ἐργατῶν ἐκ δηναρίου τὴν ἡμέραν ἀπέστειλεν αὐτοὺς εἰς τὸν ἀμπελῶνα αὐτοῦ.

2. συμφωνησας δε μετα των εργατων εκ δηναριου την ημεραν απεστειλεν αυτους εις τον αμπελωνα αυτου 2. sυmfonesas de meta ton ergaton ek denarioυ ten emeran apesteilen aυtoυs eis ton ampelona aυtoυ

2 And having agreed together with the workers at a denarius a day {a standard day’s pay} , he sent them into his vineyard.

2. And when he had agreed with the labourers for a penny a day, he sent them into his vineyard.

2. Und da er mit den Arbeitern eins ward um einen Groschen zum Tagelohn, sandte er sie in seinen Weinberg.

2. Y concertado con los peones por un denario al día, los envió a su viña.

2 и, договорившись с работниками по динарию на день, послал их в виноградник свой;

3 Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina;

3 Kun hän lähti ulos kolmannen tunnin vaiheilla,* hän näki toisia seisomassa torilla joutilaina

3. Ja hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisovan turulla joutilaina,

3. Ja hän meni ulos liki colmannella hetkellä näki hän muita seisowan Turulla joutilasna ja sanoi heille:

3. Nin hen wlgosmeni/ liki colmanel hetkel/ näki hen mwita seisouan turulla ioutilassa/ ia sanoi heille/ (Niin hän ulosmeni/ liki kolmannella hetkellä/ näki hän muita seisowan turulla joutilassa/ ja sanoi heille/)

3. καὶ ἐξελθὼν περὶ τρίτην ὥραν εἶδεν ἄλλους ἑστῶτας ἐν τῇ ἀγορᾷ ἀργούς,

3. και εξελθων περι την τριτην ωραν ειδεν αλλους εστωτας εν τη αγορα αργους 3. kai ekselthon peri ten triten oran eiden alloυs estotas en te agora argoυs

3 And he went out around (the) third hour {i.e. 9:00 AM} and saw others standing idle in the marketplace;

3. And he went out about the third hour, and saw others standing idle in the marketplace,

3. Und ging aus um die dritte Stunde und sah andere an dem Markte müßig stehen

3. Y saliendo cerca de la hora de las tres, vió otros que estaban en la plaza ociosos,

3 выйдя около третьего часа, он увидел других, стоящих на торжище праздно,

4 ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'.

4 ja sanoi heille: Menkää tekin viinitarhaan, ja mikä kohtuus on, sen annan teille.

4. Ja sanoi heille: menkäät tekin viinamäkeen, ja mitä kohtuullinen on, minä annan teille. Niin he menivät.

4. Mengät myös te minun wijnamäkeni ja mitä cohtullinen on nijn minä annan teille: Nijn he menit sinne.

4. Menget mös tö minun winatarhan/ ia mite cochtolinen on/ mine annan teille. Nin he menit sinne. (Menkäät myös te minun wiinitarhaan/ ja mitä kohtuullinen on/ minä annan teille. Niin he menit sinne.)

4. καὶ ἐκείνοις εἶπεν· ὑπάγετε καὶ ὑμεῖς εἰς τὸν ἀμπελῶνα, καὶ ὃ ἐὰν ᾖ δίκαιον δώσω ὑμῖν. οἱ δὲ ἀπῆλθον.

4. κακεινοις ειπεν υπαγετε και υμεις εις τον αμπελωνα και ο εαν η δικαιον δωσω υμιν 4. kakeinois eipen υpagete kai υmeis eis ton ampelona kai o ean e dikaion doso υmin

4 and he said to those (men), You° also, go° into the vineyard and I will be giving you° whatever is just. And they went.

4. And said unto them; Go ye also into the vineyard, and whatsoever is right I will give you. And they went their way.

4. und sprach zu ihnen: Gehet ihr auch hin in den Weinberg; ich will euch geben, was recht ist.

4. Y les dijo: Id también vosotros a mi viña, y os daré lo que fuere justo. Y ellos fueron.

4 и им сказал: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, дам вам. Они пошли.

5 Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin.

5 Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen tunnin vaiheilla ja teki samoin.

5. Taas hän meni ulos liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkellä, ja teki myös niin.

5. Ja taas hän meni ulos liki cuudennella ja yhdexännellä hetkellä ja teki myös nijn.

5. Ja taas hen wlgosmeni liki cudhenel ia yhdexenel hetkel/ ia teki samallamoto. (Ja taas hän ulosmeni liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkel/ ja teki samalla muotoa.)

5. πάλιν ἐξελθὼν περὶ ἕκτην καὶ ἐνάτην ὥραν ἐποίησεν ὡσαύτως.

5. οι δε απηλθον παλιν εξελθων περι εκτην και εννατην ωραν εποιησεν ωσαυτως 5. oi de apelthon palin ekselthon peri ekten kai ennaten oran epoiesen osaυtos

5 Again, they went out around the sixth {i.e. Noon} and the ninth hour; {i.e. 3:00 PM} and he did likewise*.

5. Again he went out about the sixth and ninth hour, and did likewise.

5. Und sie gingen hin. Abermals ging er aus um die sechste und die neunte Stunde und tat gleichalso.

5. Salió otra vez cerca de las seis y de las nueve horas, e hizo lo mismo.

5 Опять выйдя около шестого и девятого часа, сделал то же.

6 Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?'

6 Ja kun hän meni ulos yhdennentoista tunnin vaiheilla hän tapasi toisia seisomassa (joutilaina) ja sanoi heille: Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?

6. Mutta yhdellätoistakymmenennellä hetkellä läksi hän ulos, ja löysi muita joutilaina seisomasta, ja sanoi heille: miksi te tässä kaiken päivän joutilaina seisotte?

6. Mutta yhdellätoistakymmenellä hetkellä läxi hän ulos ja löysi muita joutilasna seisomast ja sanoi heille: mixi te täsä caiken päiwän joutilasna seisotte?

6. Mutta yhdelletoistakymenelle hetkelle/ hen wlgoslexi/ ia leysi mwita ioutilassa seisomast/ ia sanoi heille/ Mixi te tesse caiken päiuen ioutilassa seisotta? (Mutta yhdennellätoistakymmenellä hetkellä/ hän ulosläksi/ ja löysii muita joutilassa seisomasta/ ja sanoi heille/ Miksi te tässä kaiken päiwän joutilassa seisotte?)

6. περὶ δὲ τὴν ἑνδεκάτην ἐξελθὼν εὗρεν ἄλλους ἑστῶτας ἀργούς, καὶ λέγει αὐτοῖς· τί ὧδε ἑστήκατε ὅλην τὴν ἡμέραν ἀργοί;

6. περι δε την ενδεκατην ωραν εξελθων ευρεν αλλους εστωτας αργους και λεγει αυτοις τι ωδε εστηκατε ολην την ημεραν αργοι 6. peri de ten endekaten oran ekselthon eυren alloυs estotas argoυs kai legei aυtois ti ode estekate olen ten emeran argoi

6 Now around the eleventh hour, {i.e. 5:00 PM} he went out and found others standing idle, and he says to them, Why are you° standing here idle the whole day?

6. And about the eleventh hour he went out, and found others standing idle, and saith unto them, Why stand ye here all the day idle?

6. Um die elfte Stunde aber ging er aus und fand andere müßig stehen und sprach zu ihnen: Was steht ihr hier den ganzen Tag müßig?

6. Y saliendo cerca de las once horas, halló otros que estaban ociosos, y les dijo: ¿Por qué estáis aquí todo el día ociosos?

6 Наконец, выйдя около одиннадцатого часа, он нашел других, стоящих праздно, и говорит им: что вы стоите здесь целый день праздно?

7 He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'. (ja mikä kohtuus on, sen saatte).

7 He vastasivat hänelle: Koska kukaan ei ole meitä palkannut. Hän sanoi heille: Menkää tekin viinitarhaani (ja mikä kohtuus on, sen saatte).

7. He sanoivat hänelle: sillä ei ole kenkään meitä palkannut. Hän sanoi heille: menkäät tekin minun viinamäkeeni, ja mitä kohtuus on, pitää teidän saaman.

7. He wastaisit: ei ole kengän meitä palcannut. Hän sanoi heille: mengät te myös minun wijnamäkeeni ja mitä cohtus on sen pitä teidän saaman.

7. He wastasit/ Sille ettei kengen ole meite palcanut. Hen sanoi heille/ Menget te mös minun winatarhani/ ia mite cochtus on/ sen pite teiden saama'. (He wastasit/ Sillä ettei kenkään ole meitä palkannut. Hän sanoi heille/ Menkäät te myös minun wiinitarhaani/ ja mitä kohtuus on/ sen pitää teidän saaman.)

7. λέγουσιν αὐτῷ· ὅτι οὐδεὶς ἡμᾶς ἐμισθώσατο. λέγει αὐτοῖς· ὑπάγετε καὶ ὑμεῖς εἰς τὸν ἀμπελῶνα, καὶ ὃ ἐὰν ᾖ δίκαιον λήψεσθε.

7. λεγουσιν αυτω οτι ουδεις ημας εμισθωσατο λεγει αυτοις υπαγετε και υμεις εις τον αμπελωνα και ο εαν η δικαιον ληψεσθε 7. legoυsin aυto oti oυdeis emas emisthosato legei aυtois υpagete kai υmeis eis ton ampelona kai o ean e dikaion lepsesthe

7 They say to him, Because no one hired us. (So) he says to them, You° also, go° into the vineyard and you° will be receiving whatever is just.

7. They say unto him, Because no man hath hired us. He saith unto them, Go ye also into the vineyard; and whatsoever is right, that shall ye receive.

7. Sie sprachen zu ihm: Es hat uns niemand gedingt. Er sprach zu ihnen: Gehet ihr auch hin in den Weinberg, und was recht sein wird, soll euch werden.

7. Dícenle ellos: Porque nadie nos ha cogido. Díceles: Id también vosotros a la viña, y recibiréis lo que fuere justo.

7 Они говорят ему: никто нас не нанял. Он говорит им: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, получите.

8 Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'.

8 Mutta illan tultua sanoi viinitarhan herra tilanhoitajalle:* Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti.

8. Mutta kuin ehtoo tuli, sanoi viinamäen isäntä perheensä haltialle: kutsu työväki, ja maksa heidän palkkansa, ruveten viimeisistä ensimäisiin asti.

8. Cosca ehto tuli sanoi wijnamäen isändä Perhenshaldialle: cudzu työwäki ja maxa heidän palckans ruweten wijmeisist ensimäisin asti.

8. Coska nyt echto tuli/ sanoi winatarha' Herra henen Perenhaltiallens/ Cutzu töueki/ ia maxa heiden palcans/ ruueten wimeisist haman ensimeisin asti. (Koska nyt ehtoo tuli/ sanoi wiinitarhan Herra hänen perheenhaltijallensa/ Kutsu työwäki/ ja maksa heidän palkkansa/ ruweten wiimeistä hamaan ensimmäisiin asti.)

8. ὀψίας δὲ γενομένης λέγει ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος τῷ ἐπιτρόπῳ αὐτοῦ· κάλεσον τοὺς ἐργάτας καὶ ἀπόδος αὐτοῖς τὸν μισθὸν ἀρξάμενος ἀπὸ τῶν ἐσχάτων ἕως τῶν πρώτων.

8. οψιας δε γενομενης λεγει ο κυριος του αμπελωνος τω επιτροπω αυτου καλεσον τους εργατας και αποδος αυτοις τον μισθον αρξαμενος απο των εσχατων εως των πρωτων 8. opsias de genomenes legei o kυrios toυ ampelonos to epitropo aυtoυ kaleson toυs ergatas kai apodos aυtois ton misthon arksamenos apo ton eschaton eos ton proton

8 Now (after) it became evening, the lord of the vineyard says to his commissioner, Call the workers and give to them their wages, begin from the last to the first.

8. So when even was come, the lord of the vineyard saith unto his steward, Call the labourers, and give them their hire, beginning from the last unto the first.

8. Da es nun Abend ward, sprach der Herr des Weinberges zu seinem Schaffner: Rufe die Arbeiter und gib ihnen den Lohn und heb an an den Letzten bis zu den Ersten.

8. Y cuando fué la tarde del día, el señor de la viña dijo a su administrador: Llama los peones, y págales el jornal, comenzando desde los postreros hasta los primeros.

8 Когда же наступил вечер, говорит господин виноградника управителю своему: позови работников и отдай им плату, начав с последних до первых.

9 Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin.

9 Kun yhdennentoista tunnin vaiheilla palkatut tulivat, he saivat kukin denarin.

9. Ja kuin ne tulivat, jotka liki yhdellätoistakymmenennellä hetkellä tulleet olivat, saivat he kukin penninkinsä.

9. Ja cuin ne tulit jotca liki yhdellätoistakymmenellä hetkellä tullet olit ja sait cukin päiwän palcan.

9. Ja quin he tulit/ iotca liki ychte toistakyme'de hetke tulleet olit/ ia sait cukin peiue palcan. (Ja kuin he tulit/ jotka liki yhtä toistakymmentä hetkeä tulleet olit/ ja sait kukin päiwäpalkan.)

9. καὶ ἐλθόντες οἱ περὶ τὴν ἑνδεκάτην ὥραν ἔλαβον ἀνὰ δηνάριον.

9. και ελθοντες οι περι την ενδεκατην ωραν ελαβον ανα δηναριον 9. kai elthontes oi peri ten endekaten oran elaβon ana denarion

9 And (after) those (hired) around the eleventh hour {i.e. 5:00 PM} came, they (each) received a denarius apiece.

9. And when they came that were hired about the eleventh hour, they received every man a penny.

9. Da kamen, die um die elfte Stunde gedingt waren, und empfing ein jeglicher seinen Groschen.

9. Y viniendo los que habían venido cerca de las once horas, recibieron cada uno un denario.

9 И пришедшие около одиннадцатого часа получили по динарию.

10 Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin.

10 Kun ensimmäiset tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat kukin denarin.

10. Mutta kuin ensimäiset tulivat, luulivat he enemmän saavansa; ja he myös saivat kukin penninkinsä.

10. Cosca ensimäiset tulit luulit he enämmän saawans.

10. Coska nyt ne ensimeiset tulit/ lulit he enäme' saua's. (Koska nyt ne ensimmäiset tulit/ luulit he enemmän saawansa.)

10. ἐλθόντες δὲ οἱ πρῶτοι ἐνόμισαν ὅτι πλείονα λήψονται, καὶ ἔλαβον καὶ αὐτοὶ ἀνὰ δηνάριον.

10. ελθοντες δε οι πρωτοι ενομισαν οτι πλειονα ληψονται και ελαβον και αυτοι ανα δηναριον 10. elthontes de oi protoi enomisan oti pleiona lepsontai kai elaβon kai aυtoi ana denarion

10 Now (after) the first came, they supposed that they will be receiving more, but they themselves also received a denarius apiece.

10. But when the first came, they supposed that they should have received more; and they likewise received every man a penny.

10. Da aber die ersten kamen, meinten sie, sie würden mehr empfangen; und sie empfingen auch ein jeglicher seinen Groschen.

10. Y viniendo también los primeros, pensaron que habían de recibir más; pero también ellos recibieron cada uno un denario.

10 Пришедшие же первыми думали, что они получат больше, но получили и они по динарию;

11 Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan

11 Sen saatuaan he napisivat isäntää vastaan

11. Ja kuin he saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan,

11. Ja he myös sait cukin päiwä palcan. Ja cuin he sait napisit he Perhenisändätä wastan ja sanoit:

11. Ja he mös cukin sait peiue palcans Ja quin he sait/ napitzit he Pere'isendet wastan/ ia sanoit/ (Ja he myös kukin sait päiwäpalkkansa. Ja kuin he sait/ napisit he perheen isäntää wastaan/ ja sanoit/)

11. λαβόντες δὲ ἐγόγγυζον κατὰ τοῦ οἰκοδεσπότου

11. λαβοντες δε εγογγυζον κατα του οικοδεσποτου 11. laβontes de egoggυzon kata toυ oikodespotoυ

11 But having received it, they were murmuring against the householder,

11. And when they had received it, they murmured against the goodman of the house,

11. Und da sie den empfingen, murrten sie wider den Hausvater

11. Y tomándolo, murmuraban contra el padre de la familia,

11 и, получив, стали роптать на хозяина дома

12 ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'.

12 ja sanoivat: Nämä viimeiset ovat tehneet työtä yhden tunnin, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.

12. Sanoen: nämät viimeiset ovat yhden hetken työtä tehneet, ja sinä teit heidät meidän verraksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.

12. Nämät wijmeiset olit ainoastans yhden hetken työsä ja sinä teit heidän meidän werraxem jotca olemma candanet päiwän cuorman ja helden.

12. Nämet wimeiset olit yhde' hetke' töese/ ia sine teghit heiden meide' werdaxem/ iotca olema candanuuat peiuen corman ia helten. (Nämät wiimeiset olit yhden hetken työssä/ ja sinä teit heidän meidän werraksemme/ jotka olemme kantaneet päiwän kuorman ja helteen.)

12. λέγοντες ὅτι οὗτοι οἱ ἔσχατοι μίαν ὥραν ἐποίησαν, καὶ ἴσους ἡμῖν αὐτοὺς ἐποίησας τοῖς βαστάσασι τὸ βάρος τῆς ἡμέρας καὶ τὸν καύσωνα.

12. λεγοντες οτι ουτοι οι εσχατοι μιαν ωραν εποιησαν και ισους ημιν αυτους εποιησας τοις βαστασασιν το βαρος της ημερας και τον καυσωνα 12. legontes oti oυtoi oi eschatoi mian oran epoiesan kai isoυs emin aυtoυs epoiesas tois βastasasin to βaros tes emeras kai ton kaυsona

12 saying, These last ones did (only) one hour (of work), and you made* them equal to us, who bore the burden of the day and the burning heat.

12. saying, These last have wrought but one hour, and thou hast made them equal unto us, which have borne the burden and heat of the day.

12. und sprachen: Diese haben nur eine Stunde gearbeitet, und du hast sie uns gleich gemacht, die wir des Tages Last und die Hitze getragen haben.

12. Diciendo: Estos postreros solo han trabajado una hora, y los has hecho iguales a nosotros, que hemos llevado la carga, y el calor del día.

12 и говорили: эти последние работали один час, и ты сравнял их с нами, перенесшими тягость дня и зной.

13 Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista?

13 Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: Ystävä, en tee sinulle väärin. Etkö sopinut kanssani denarista?

13. Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä?

13. Nijn hän wastais yhdelle heistä ja sanoi: ystäwän en tee minä sinulle wääryttä etkös sopinut minun cansani määrätyst palcast?

13. Nin hen wastasi yhdelle heiste ia sanoi/ Ysteuen/ en teghe mine sinun wärytt/ Etkö sine märenyt minun cansani wissist päiue pe'ningist? (Niin hän wastasi yhdelle heistä ja sanoi/ Ystäwän/ en tee minä sinun wääryyttä/ Etkö sinä määrännyt minun kanssani wissiste päiwää penningistä?)

13. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν ἑνὶ αὐτῶν· ἑταῖρε, οὐκ ἀδικῶ σε· οὐχὶ δηναρίου συνεφώνησάς μοι;

13. ο δε αποκριθεις ειπεν ενι αυτων εταιρε ουκ αδικω σε ουχι δηναριου συνεφωνησας μοι 13. o de apokritheis eipen eni aυton etaire oυk adiko se oυchi denarioυ sυnefonesas moi

13 But he answered and said to one of them, Comrade, I am not wronging you. Did you not agree together with me for a denarius?

13. But he answered one of them, and said, Friend, I do thee no wrong: didst not thou agree with me for a penny?

13. Er antwortete aber und sagte zu einem unter ihnen: Mein Freund, ich tue dir nicht Unrecht. Bist du nicht mit mir eins geworden für einen Groschen?

13. Y él respondiendo dijo a uno de ellos: Amigo, no te hago agravio. ¿No te concertaste conmigo por un denario?

13 Он же в ответ сказал одному из них: друг! я не обижаю тебя; не за динарий ли ты договорился со мною?

14 Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin.

14 Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niin kuin sinullekin.

14. Ota se, mikä sinun tulee, ja mene matkaas; mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niinkuin sinullekin.

14. Ota se cuin sinun tule ja mene matcas: minä tahdon myös tälle wijmeiselle anda nijncuin sinullengin.

14. Ota se quin sinu' tule/ ia mene matcaas. Mine tahdo' mös täme' wimeisen anda ninquin sinungin. (Ota se kuin sinun tulee/ ja mene matkaasi. Minä tahdon myös tämä wiimeisen antaa niinkuin sinunkin.)

14. ἆρον τὸ σὸν καὶ ὕπαγε· θέλω δὲ τούτῳ τῷ ἐσχάτῳ δοῦναι ὡς καὶ σοί.

14. αρον το σον και υπαγε θελω δε τουτω τω εσχατω δουναι ως και σοι 14. aron to son kai υpage thelo de toυto to eschato doυnai os kai soi

14 Take up the thing (which is) yours and go away. It is my will to give to this last (one), as (I) also (did) to you.

14. Take that thine is, and go thy way: I will give unto this last, even as unto thee.

14. Nimm, was dein ist, und gehe hin! Ich will aber diesem letzten geben gleich wie dir.

14. Toma lo que es tuyo, y véte: yo quiero dar a este postrero como a tí.

14 возьми свое и пойди; я же хочу дать этому последнему то же , что и тебе;

15 Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'

15 (Vai) enkö saa tehdä omallani mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sen vuoksi, että minä olen hyvä?

15. Vai enkö minä saa tehdä minun kalustani mitä minä tahdon? taikka katsotkos sentähden karsaasti, että minä hyvä olen?

15. Wai engö minä saa tedä minun calustani mitä minä tahdon? taicka cadzotcos sentähden carsast että minä hywä olen?

15. Waij engö mine mahda tehdä minun calustani/ mite mine tahdo'? Taicka catzocos sentedhe' carsast/ että mine hyue olen? (Wai enkö minä mahda tehdä minun kalustani/ mitä minä tahdon? Taikka katsotkos sentähden karsaasti/ että minä hywä olen?)

15. ἢ οὐκ ἔξεστί μοι ποιῆσαι ὃ θέλω ἐν τοῖς ἐμοῖς, εἰ ὁ ὀφθαλμός σου πονηρός ἐστιν ὅτι ἐγὼ ἀγαθός εἰμι;

15. η ουκ εξεστιν μοι ποιησαι ο θελω εν τοις εμοις ει ο οφθαλμος σου πονηρος εστιν οτι εγω αγαθος ειμι 15. e oυk eksestin moi poiesai o thelo en tois emois ei o ofthalmos soυ poneros estin oti ego agathos eimi

15 Or is it not legal for me to do what I will in the things which (are) mine? (Or) should your eye be evil, because I am good?

15. Is it not lawful for me to do what I will with mine own? Is thine eye evil, because I am good?

15. Oder habe ich nicht Macht, zu tun, was ich will, mit dem Meinen? Siehst du darum so scheel, daß ich so gütig bin?

15. ¿No me es lícito a mí hacer lo que quiero en mis cosas? ¿O es malo tu ojo, porque yo soy bueno?

15 разве я не властен в своем делать, что хочу? или глаз твой завистлив от того, что я добр?

16 Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi." Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

16 Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. (Sillä monet ovat kutsutut mutta harvat valitut)”

16. Niin viimeiset tulevat ensimäisiksi ja ensimäiset viimeisiksi. Sillä monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

16. Nijn wijmeiset tulewat ensimäisixi ja ensimäiset wijmeisixi. Sillä monda owat cudzutut mutta harwat walitut.

16. Nin wimeset tuleuat ensimeisix/ ia ensimeiset wimesix. Sille että monda ouat cutzuttut/ mutta haruat ouat wlgoswalitut. (Niin wiimeiset tulewat ensimmäisiksi/ ja ensimmäiset wiimeisiksi. Sillä että monta owat kutsutut/ mutta harwat owat uloswalitut.)

16. Οὕτως ἔσονται οἱ ἔσχατοι πρῶτοι καὶ οἱ πρῶτοι ἔσχατοι· πολλοὶ γὰρ εἰσι κλητοί, ὀλίγοι δὲ ἐκλεκτοί.

16. ουτως εσονται οι εσχατοι πρωτοι και οι πρωτοι εσχατοι πολλοι γαρ εισιν κλητοι ολιγοι δε εκλεκτοι 16. oυtos esontai oi eschatoi protoi kai oi protoi eschatoi polloi gar eisin kletoi oligoi de eklektoi

16 So the last will be first, and the first last; for* many are invited but few are chosen. {Mar 10:32-45 & Mat 20:17-28 & Luk 18:31-34; Peraea or Judea, near Jordan.}

16. So the last shall be first, and the first last: for many be called, but few chosen.

16. Also werden die Letzten die Ersten und die Ersten die Letzten sein. Denn viele sind berufen, aber wenige auserwählt.

16. Así los primeros serán postreros; y los postreros primeros; porque muchos son llamados, mas pocos escogidos.

16 Так будут последние первыми, и первые последними, ибо много званых, а мало избранных.

17 Ja kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, otti hän ne kaksitoista erilleen ja sanoi matkalla heille:

17 Kulkiessaan ylös Jerusalemiin Jeesus otti ne kaksitoista opetuslasta erilleen tiellä ja sanoi heille:

17. Ja Jesus meni ylös Jerusalemiin, ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinänsä tiellä tykönsä, ja sanoi heille:

17. Ja Jesus meni ylös Jerusalemijn ja otti caxitoistakymmendä Opetuslastans erinäns tiellä tygöns:

17. Ja Iesus ylesastui Jerosoliman/ ia otti caxitoistakymende Opetuslastans erinens tiellä tygens. (Ja Jesus ylösastu Jerusalemiin/ ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinensä tiellä tykönsä.)

17. Καὶ ἀναβαίνων ὁ Ἰησοῦς εἰς Ἱεροσόλυμα παρέλαβε τοὺς δώδεκα μαθητὰς κατ’ ἰδίαν ἐν τῇ ὁδῷ καὶ εἶπεν αὐτοῖς·

17. και αναβαινων ο ιησους εις ιεροσολυμα παρελαβεν τους δωδεκα μαθητας κατ ιδιαν εν τη οδω και ειπεν αυτοις 17. kai anaβainon o iesoυs eis ierosolυma parelaβen toυs dodeka mathetas kat idian en te odo kai eipen aυtois

17 And (while) going-up to Jerusalem, Jesus took the twelve disciples privately by the road and he said to them,

17. And Jesus going up to Jerusalem took the twelve disciples apart in the way, and said unto them,

17. Und er zog hinauf gen Jerusalem und nahm zu sich die zwölf Jünger besonders auf dem Wege und sprach zu ihnen:

17. Y subiendo Jesús a Jerusalem, tomó sus doce discípulos aparte en el camino, y les dijo:

17 И, восходя в Иерусалим, Иисус дорогою отозвал двенадцать учеников одних, и сказал им:

18 Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan

18 ”Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat Hänet kuolemaan.

18. Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika ylönannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille; ja he tuomitsevat hänen kuolemaan,

18. Ja sanoi heille: cadzo me menemmä Jerusalemijn ja ihmisen Poica ylönannetan Pappein päämiehille ja Kirjanoppenuille ja he duomidzewat hänen cuolemaan.

18. Ja sanoi heille/ Catzo/ me ylesastum Jerusalemin/ Ja Inhimisen Poica pite ylenannettaman pappein pämiehille/ ia kijrianoppenuille/ ia he domitzeuat henen colemaan/ (Ja sanoi heille/ Katso/ me ylösastumme Jerusalemiin/ Ja Ihmisen Poika pitää ylenannettaman pappein päämiehille/ ja kirjanoppineille/ ja he tuomitsewat hänen kuolemaan/)

18. Ἰδοὺ ἀναβαίνομεν εἰς Ἱεροσόλυμα, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδοθήσεται τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ γραμματεῦσι, καὶ κατακρινοῦσιν αὐτὸν θανάτῳ,

18. ιδου αναβαινομεν εις ιεροσολυμα και ο υιος του ανθρωπου παραδοθησεται τοις αρχιερευσιν και γραμματευσιν και κατακρινουσιν αυτον θανατω 18. idoυ anaβainomen eis ierosolυma kai o υios toυ anthropoυ paradothesetai tois archiereυsin kai grammateυsin kai katakrinoυsin aυton thanato

18 Behold, we go-up into Jerusalem, and the Son of Man will be given up to the high-priests and scribes, and they will be condemning him to death,

18. Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be betrayed unto the chief priests and unto the scribes, and they shall condemn him to death,

18. Siehe, wir ziehen hinauf gen Jerusalem, und des Menschen Sohn wird den Hohenpriestern und Schriftgelehrten überantwortet werden; sie werden ihn verdammen zum Tode

18. He aquí, subimos a Jerusalem, y el Hijo del hombre será entregado a los príncipes de los sacerdotes, y a los escribas, y le condenarán a muerte.

18 вот, мы восходим в Иерусалим, и Сын Человеческий предан будет первосвященникам и книжникам, и осудят Его на смерть;

19 ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös."

19 He antavat Hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiin naulittavaksi, mutta kolmantena päivänä Hän nousee ylös.”

19. Ja antavat ylön hänen pakanoille pilkattaa, ja ruoskittaa, ja ristiinnaulittaa: ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.

19. Ja ylönandawat pacanoille pilcatta ja ruoskitta ja ristinnaulitta ja colmandena päiwänä hän ylösnouse.

19. Ja he ylenandauat henen pacanoille pilcatta/ ia rooskitta/ ia ristinnaulitta/ ia colmandena peiuen hen ylesnousepi. (Ja he ylenantawat hänen pakanoille pilkattaa/ ja ruoskittaa/ ja ristiinnaulita/ ja kolmantena päiwän hän ylösnouseepi.)

19. καὶ παραδώσουσιν αὐτὸν τοῖς ἔθνεσιν εἰς τὸ ἐμπαῖξαι καὶ μαστιγῶσαι καὶ σταυρῶσαι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστήσεται.

19. και παραδωσουσιν αυτον τοις εθνεσιν εις το εμπαιξαι και μαστιγωσαι και σταυρωσαι και τη τριτη ημερα αναστησεται 19. kai paradosoυsin aυton tois ethnesin eis to empaiksai kai mastigosai kai staυrosai kai te trite emera anastesetai

19 and they will be giving him to the Gentiles, *that* they should mock and scourge and crucify (him), and he will rise* again in the third day.

19. And shall deliver him to the Gentiles to mock, and to scourge, and to crucify him: and the third day he shall rise again.

19. und werden ihn überantworten den Heiden, zu verspotten und zu geißeln und zu kreuzigen; und am dritten Tage wird er wieder auferstehen.

19. Y le entregarán a los Gentiles, para que le escarnezcan, y azoten, y crucifiquen; mas al tercero día resucitará.

19 и предадут Его язычникам на поругание и биение и распятие; и в третий день воскреснет.

20 Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin.

20 Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen Hänen luokseen, kumartui maahan ja pyysi Häneltä jotain.

20. Silloin tuli hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa, kumarsi ja anoi jotakin häneltä.

20. Silloin tuli hänen tygöns Zebedeuxen poicain äiti poikinens cumarsi ja anoi jotain häneldä.

20. Silloin edheskeui henen tygens Zebedeusen poicain eitei poikinens/ cumartadhen/ ia anodhen iotain henelde. (Silloin edeskäwi hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa/ kumartaen/ ja anoen jotain häneltä.)

20. Τότε προσῆλθεν αὐτῷ ἡ μήτηρ τῶν υἱῶν Ζεβεδαίου μετὰ τῶν υἱῶν αὐτῆς προσκυνοῦσα καὶ αἰτοῦσά τι παρ’ αὐτοῦ.

20. τοτε προσηλθεν αυτω η μητηρ των υιων ζεβεδαιου μετα των υιων αυτης προσκυνουσα και αιτουσα τι παρ αυτου 20. tote proselthen aυto e meter ton υion zeβedaioυ meta ton υion aυtes proskυnoυsa kai aitoυsa ti par aυtoυ

20 Then the mother of the sons of Zebedee, with her sons, came to him, worshiping (him), and asking something from him.

20. Then came to him the mother of Zebedee's children with her sons, worshipping him, and desiring a certain thing of him.

20. Da trat zu ihm die Mutter der Kinder des Zebedäus mit ihren Söhnen, fiel vor ihm nieder und bat etwas von ihm.

20. Entónces se llegó a él la madre de los hijos de Zebedeo con sus hijos, adorando, y pidiéndole algo.

20 Тогда приступила к Нему мать сыновей Зеведеевых с сыновьями своими, кланяясь и чего-то прося у Него.

21 Niin hän sanoi vaimolle: "Mitä tahdot?" Tämä sanoi hänelle: "Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi".

21 Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä haluat?” Tämä vastasi Hänelle: ”Sano, että nämä kaksi poikaani saavat istua, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi.”

21. Vaan hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano, että nämät kaksi minun poikaani istuisivat, yksi sinun oikialla kädelläs ja toinen vasemmallas, sinun valtakunnassas.

21. Ja hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano että nämät caxi minun poicani istuisit yxi sinun oikialla kädelläs ja toinen wasemallas sinun waldacunnasas.

21. Ja hen sanoi henelle/ Mites tahdot? Sanoi hen henelle/ Sanos ette nämet caxi minun poicani istuisit yxi sinun oikial kädhelles/ ia toinen sinun wasemalles sinun waldakunnasas. (Ja hän sanoi hänelle/ Mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle/ Sanos että nämät kaksi minun poikaani istuisit yksi sinun oikealla kädelläsi/ ja toinen sinun wasemmallasi sinun waltakunnassasi.)

21. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῇ· Τί θέλεις; λέγει αὐτῷ· Εἰπὲ ἵνα καθίσωσιν οὗτοι οἱ δύο υἱοί μου εἷς ἐκ δεξιῶν σου καὶ εἷς ἐξ εὐωνύμων σου ἐν τῇ βασιλείᾳ σου.

21. ο δε ειπεν αυτη τι θελεις λεγει αυτω ειπε ινα καθισωσιν ουτοι οι δυο υιοι μου εις εκ δεξιων σου και εις εξ ευωνυμων εν τη βασιλεια σου 21. o de eipen aυte ti theleis legei aυto eipe ina kathisosin oυtoi oi dυo υioi moυ eis ek deksion soυ kai eis eks eυonυmon en te βasileia soυ

21 But he said to her, What do you wish? She says to him, Say that* these, my two sons, may sit, one at your right (hand) and one at your left (hand) in your kingdom.

21. And he said unto her, What wilt thou She saith unto him, Grant that these my two sons may sit, the one on thy right hand, and the other on the left, in thy kingdom.

21. Und er sprach zu ihr: Was willst du? Sie sprach zu ihm: Laß diese meine zwei Söhne sitzen in deinem Reich, einen zu deiner Rechten und den andern zu deiner Linken.

21. Y él le dijo: ¿Qué quieres? Ella le dijo: Dí que se asienten estos dos hijos míos, el uno a tu mano derecha, y el otro a tu izquierda, en tu reino.

21 Он сказал ей: чего ты хочешь? Она говорит Ему: скажи, чтобы сии два сына мои сели у Тебяодин по правую сторону, а другой по левую в Царстве Твоем.

22 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova (tai tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan)?" He sanoivat hänelle: "Voimme".

22 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: ”Ette käsitä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova (tai tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan)?” He sanoivat Hänelle: ”Voimme”.

22. Niin Jesus vastaten sanoi: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minun pitää juoman, ja kastettaa sillä kasteella, jolla minä kastetaan? He sanoivat hänelle: me voimme.

22. Nijn Jesus wastaten sanoi: et te tiedä mitä te anotta woittaco juoda sen Calkin jonga minun pitä juoman? ja castetta sillä Castella jolla minä castetan?

22. Nin Iesus wastaden sanoi/ Ette te tiede mite te annotta. Woittaco ioodha sen * Calkin/ ionga minun pite iooman? ia castetta sille castel/ iolla mine castetan? (Niin Jesus wastaten sanoi/ Ette te tiedä mitä te anotte. Woitteko juoda sen kalkin/ jonka minun pitää juoman? ja kastettaa sillä kasteella/ jolla minä kastetaan?)

22. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Οὐκ οἴδατε τί αἰτεῖσθε. δύνασθε πιεῖν τὸ ποτήριον ὃ ἐγὼ μέλλω πίνειν ἢ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθῆναι; λέγουσιν αὐτῷ· Δυνάμεθα.

22. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν ουκ οιδατε τι αιτεισθε δυνασθε πιειν το ποτηριον ο εγω μελλω πινειν και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθηναι λεγουσιν αυτω δυναμεθα 22. apokritheis de o iesoυs eipen oυk oidate ti aiteisthe dυnasthe piein to poterion o ego mello pinein kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthenai legoυsin aυto dυnametha

22 But Jesus answered and said, You° do not know what you° ask. Are you° able to drink the cup which I am about to drink, or to be immersed* (with) the immersion* (to) which I am (about to be) immersed*? They say to him, We are able.

22. But Jesus answered and said, Ye know not what ye ask. Are ye able to drink of the cup that I shall drink of, and to be baptized with the baptism that I am baptized with They say unto him, We are able.

22. Aber Jesus antwortete und sprach: Ihr wisset nicht, was ihr bittet. Könnt ihr den Kelch trinken, den ich trinken werde, und euch taufen lassen mit der Taufe, mit der ich getauft werde? Sie sprachen zu ihm: Jawohl.

22. Entónces Jesús respondiendo, dijo: No sabéis lo que pedís. ¿Podéis beber de la copa de que yo tengo que beber; y ser bautizados del bautismo de que yo soy bautizado? Dícen ellos: Podemos.

22 Иисус сказал в ответ: не знаете, чего просите. Можете ли пить чашу, которуюЯ буду пить, или креститься крещением, которым Я крещусь? Они говорят Ему: можем.

23 Hän sanoi heille: "Minun maljani te tosin juotte (ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin), mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut".

23 Hän sanoi heille: ”Minun maljani te tosin juotte (ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin). Mutta oikealla ja vasemmalla puolella istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille Isäni on sen valmistanut.”

23. Ja hän sanoi heille: minun kalkkini tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta istua minun oikialla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani, vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.

23. He sanoit hänelle: me woimma. Hän sanoi heille: Minun Calckini tosin te juotta ja sillä Castella jolla minä castetan te castetan. Mutta istua minun oikialla kädelläni taicka wasemalla ei ole minun andamisellani mutta joille se on walmistettu minun Isäldäni.

23. He sanoit henelle/ Me woima. Hen sanoi heille/ Minun Calkin tosin te iootta/ ia sille castel/ iolla mine castetan/ te castetan. Mutta istua minun oikeal kädhelen/ taicka wasemalla/ ei ole minun andaminen mutta ioille walmistettu ombi minun Iseldeni. (He sanoit hänelle/ Me woimme. Hän sanoi heille/ Minun kalkin te tosin juotte/ ja sillä kasteella/ jolla minä kastetaan/ te kastetaan. Mutta istua minun oikealla kädelläni/ taikka wasemmalla/ ei ole minun antaminen mutta joille walmistettu ompi minun Isältäni.)

23. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τὸ μὲν ποτήριόν μου πίεσθε, καὶ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθήσεσθε· τὸ δὲ καθίσαι ἐκ δεξιῶν μου καὶ ἐξ εὐωνύμων μου οὐκ ἔστιν ἐμὸν δοῦναι, ἀλλ’ οἷς ἡτοίμασται ὑπὸ τοῦ πατρός μου.

23. και λεγει αυτοις το μεν ποτηριον μου πιεσθε και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθησεσθε το δε καθισαι εκ δεξιων μου και εξ ευωνυμων μου ουκ εστιν εμον δουναι αλλ οις ητοιμασται υπο του πατρος μου 23. kai legei aυtois to men poterion moυ piesthe kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthesesthe to de kathisai ek deksion moυ kai eks eυonυmon moυ oυk estin emon doυnai all ois etoimastai υpo toυ patros moυ

23 And he says to them, Indeed, you° will be drinking my cup and you° will be immersed* (with) the immersion* (to) which I am immersed*, but to sit at my right and at my left, is not mine to give, but (it is for them) for whom it has been prepared by my Father.

23. And he saith unto them, Ye shall drink indeed of my cup, and be baptized with the baptism that I am baptized with: but to sit on my right hand, and on my left, is not mine to give, but it shall be given to them for whom it is prepared of my Father.

23. Und er sprach zu ihnen: Meinen Kelch sollt ihr zwar trinken, und mit der Taufe, mit der ich getauft werde, sollt ihr getauft werden; aber das sitzen zu meiner Rechten und Linken zu geben steht mir nicht zu, sondern denen es bereitet ist von meinem Vater.

23. El les dice: A la verdad de mi copa beberéis; y del bautismo de que yo soy bautizado, seréis bautizados; mas sentaros a mi mano derecha, y a mi izquierda, no es mío darlo, sino a los que está aparejado por mi Padre.

23 И говорит им: чашу Мою будете пить, и крещением, которым Я крещусь, будете креститься, но дать сесть у Меня по правую сторону и по левую - не от Меня зависит , но кому уготовано Отцем Моим.

24 Kun ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he näihin kahteen veljekseen.

24 Sen kuultuaan ne kymmenen närkästyivät näihin kahteen veljekseen.

24. Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he niistä kahdesta veljeksestä.

24. Cosca ne kymmenen sen cuulit närkästyit he nijstä cahdesta weljexestä.

24. Coska nyt ne kymmenen sen cwlit/ närckestyt he nijstä cahdest weliest. (Koska nyt ne kymmenen sen kuulit/ närkästyit he niistä kahdesta weljestä.)

24. Καὶ ἀκούσαντες οἱ δέκα ἠγανάκτησαν περὶ τῶν δύο ἀδελφῶν.

24. και ακουσαντες οι δεκα ηγανακτησαν περι των δυο αδελφων 24. kai akoυsantes oi deka eganaktesan peri ton dυo adelfon

24 And having heard (this), the ten were indignant concerning the two brothers.

24. And when the ten heard it, they were moved with indignation against the two brethren.

24. Da das die zehn hörten, wurden sie unwillig über die zwei Brüder.

24. Y como los diez oyeron esto, se enojaron de los dos hermanos.

24 Услышав сие, прочие десять учеников вознегодовали на двух братьев.

25 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

25 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: ”Tiedätte, että kansain ruhtinaat herroina niitä hallitsevat ja mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

25. Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: te tiedätte, että kansain päämiehet vallitsevat heitä, ja ylimmäisillä on valta heidän ylitsensä.

25. Mutta Jesus cudzui heidän tygöns ja sanoi: te tiedätte että mailmalliset Päämiehet wallidzewat heitä ja jotca jalot owat he hallidzewat heitä.

25. Mutta Iesus cutzui heidet tygens/ ia sanoi/ Te tiedhette/ että pacanaiden pämiehet heite waltauat/ ia iotca ialot ouat/ he wallan harioittauat heiden pälens. (Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä/ ja sanoi/ Te tiedätte/ että pakanoiden päämiehet heitä waltaawat/ ja jotka jalot owat/ he wallan harjoittawat heidän päällänsä.)

25. ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος αὐτοὺς εἶπεν· Οἴδατε ὅτι οἱ ἄρχοντες τῶν ἐθνῶν κατακυριεύουσιν αὐτῶν καὶ οἱ μεγάλοι κατεξουσιάζουσιν αὐτῶν.

25. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος αυτους ειπεν οιδατε οτι οι αρχοντες των εθνων κατακυριευουσιν αυτων και οι μεγαλοι κατεξουσιαζουσιν αυτων 25. o de iesoυs proskalesamenos aυtoυs eipen oidate oti oi archontes ton ethnon katakυrieυoυsin aυton kai oi megaloi kateksoυsiazoυsin aυton

25 But Jesus called them and said, You° know that the rulers of the Gentiles are lording it over them, and their great ones wield authority over them.

25. But Jesus called them unto him, and said, Ye know that the princes of the Gentiles exercise dominion over them, and they that are great exercise authority upon them.

25. Aber Jesus rief sie zu sich und sprach: Ihr wisset, daß die weltlichen Fürsten herrschen und die Obersten haben Gewalt.

25. Entónces Jesús llamándolos, dijo: Ya sabéis que los príncipes de los Gentiles se enseñorean sobre ellos; y los que son grandes ejercen sobre ellos potestad.

25 Иисус же, подозвав их, сказал: вы знаете, что князья народов господствуют над ними, и вельможи властвуют ими;

26 Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,

26 Niin älköön (kuitenkaan) olko teidän keskellänne, vaan joka teidän joukossanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne,

26. Vaan ei niin pidä oleman teidän keskenänne; mutta joka tahtoo teidän seassanne suurin olla, se olkoon teidän palvelianne;

26. Ei nijn pidä oleman teidän keskenän mutta cuca tahto teidän seasan jaloin olla se olcan teidän palwelian.

26. Ei nin pidhe oleman teiden keskenen/ mutta cuka ikenens tactoisi teiden seghasan ialo olla/ se olkan teiden paluelian. (Ei niin pidä oleman teidän keskenän/ mutta kuka ikänänsä tahtoisi teidän seassan jalo olla/ se olkaan teidän palwelijan.)

26. οὐχ οὕτως ἔσται ἐν ὑμῖν, ἀλλ’ ὃς ἐὰν θέλῃ ἐν ὑμῖν μέγας γενέσθαι, ἔσται ὑμῶν διάκονος,

26. ουχ ουτως δε εσται εν υμιν αλλ ος εαν θελη εν υμιν μεγας γενεσθαι εστω υμων διακονος 26. oυch oυtos de estai en υmin all os ean thele en υmin megas genesthai esto υmon diakonos

26 But it will not be so among you°, but whoever will be wishing to become great among you°, he will be your° servant;

26. But it shall not be so among you: but whosoever will be great among you, let him be your minister;

26. So soll es nicht sein unter euch. Sondern, so jemand will unter euch gewaltig sein, der sei euer Diener;

26. Mas entre vosotros no será así; sino el que entre vosotros quisiere hacerse grande, será vuestro servidor;

26 но между вами да не будет так: а кто хочет между вами быть большим, да будет вам слугою;

27 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;

27 ja joka teistä tahtoo olla ensimmäinen olkoon orjanne,

27. Ja joka tahtoo teidän seassanne ensimäinen olla, se olkoon teidän palvelianne.

27. Ja joca tahto teidän seasan ensimäinen olla se olcan teidän palwelian.

27. Ja ioca tactoisi teiden seghasan ensimeinen olla/ se olcon teiden drengine. (Ja joka tahtoisi teidän seassan ensimmäinen olla/ se olkoon teidän renkinne.)

27. καὶ ὃς ἂν θέλῃ ἐν ὑμῖν εἶναι πρῶτος, ἔσται ὑμῶν δοῦλος·

27. και ος εαν θελη εν υμιν ειναι πρωτος εστω υμων δουλος 27. kai os ean thele en υmin einai protos esto υmon doυlos

27 and whoever wishes to be first among you°, let him be your° bondservant;

27. And whosoever will be chief among you, let him be your servant:

27. und wer da will der Vornehmste sein, der sei euer Knecht,

27. Y el que entre vosotros quisiere ser el primero, será vuestro siervo:

27 и кто хочет между вами быть первым, да будет вам рабом;

28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

28 niin kuin Ihmisen Poika ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen puolesta."

28. Niinkuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman, mutta että hän palvelis, ja antais henkensä lunastukseksi monen edestä.

28. Nijncuin ei ihmisen Poica tullut että händä piti palweldaman mutta että hän palwelis ja andais hengens lunastuxexi monen edestä.

28. Ninquin Inhimisen Poica ei tullut että hende piti palueltama'/ mutta että hen paluelis/ ia annais henen Hengens lunastuxexi monen edheste. (Niinkuin Ihmisen Poika ei tullut että häntä piti palweltaman/ mutta että hän palwelisi/ ja antaisi hänen henkensä lunastukseksi monen edestä.)

28. ὥσπερ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἦλθε διακονηθῆναι, ἀλλὰ διακονῆσαι καὶ δοῦναι τὴν ψυχὴν αὐτοῦ λύτρον ἀντὶ πολλῶν.

28. ωσπερ ο υιος του ανθρωπου ουκ ηλθεν διακονηθηναι αλλα διακονησαι και δουναι την ψυχην αυτου λυτρον αντι πολλων 28. osper o υios toυ anthropoυ oυk elthen diakonethenai alla diakonesai kai doυnai ten psυchen aυtoυ lυtron anti pollon

28 just-like the Son of Man did not come to be served to, but to serve and to give his life (as) a redemption in exchange-for many. {Mar 10:46-52 & Mat 20:29-34 & Luk 18:35-43; Jericho.}

28. Even as the Son of man came not to be ministered unto, but to minister, and to give his life a ransom for many.

28. gleichwie des Menschen Sohn ist nicht gekommen, daß er sich dienen lasse, sondern daß er diene und gebe sein Leben zu einer Erlösung für viele.

28. Así como el Hijo del hombre no vino para ser servido, sino para servir, y para dar su vida en rescate por muchos.

28 так как Сын Человеческий не для того пришел, чтобыЕму служили, но чтобы послужить и отдать душу Свою для искупления многих.

29 Ja heidän lähtiessään Jerikosta seurasi häntä suuri kansan paljous.

29 Heidän lähtiessään Jerikosta Häntä seurasi suuri kansanjoukko.

29. Ja heidän lähteissänsä Jerikosta, seurasi häntä paljo kansaa.

29. Ja heidän lähteisäns Jerichost seurais händä paljo Canssa.

29. Ja heide' wlgoskieudesens Jerichost/ seurasi he'de palio Ca'ssa. (Ja heidän ulos käydessänsä Jerikosta/ seurasi häntä paljon kansaa.)

29. Καὶ ἐκπορευομένων αὐτῶν ἀπὸ Ἰεριχὼ ἠκολούθησεν αὐτῷ ὄχλος πολύς.

29. και εκπορευομενων αυτων απο ιεριχω ηκολουθησεν αυτω οχλος πολυς 29. kai ekporeυomenon aυton apo iericho ekoloυthesen aυto ochlos polυs

29 And (while) traveling out from Jericho, a large crowd followed him.

29. And as they departed from Jericho, a great multitude followed him.

29. Und da sie von Jericho auszogen, folgte ihm viel Volks nach.

29. Entónces saliendo ellos de Jericó, le seguía una gran multitud.

29 И когда выходили они из Иерихона, за Ним следовало множество народа.

30 Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä; ja kun he kuulivat, että Jeesus kulki ohitse, huusivat he sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".

30 Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä. Kuullessaan Jeesuksen kulkevan ohi, he huusivat sanoen: "Herra, Daavidin Poika, armahda meitä."

30. Ja katso, kaksi sokiaa istuivat tien ohessa. Kuin he kuulivat, että Jesus kävi ohitse, huusivat he, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!

30. Ja cadzo caxi sokiata istuit tien ohes. Cosca he cuulit että Jesus käwi huusit he sanoden: Herra Dawidin Poica armada meitä.

30. Ja catzo/ Caxi sokiata istuit tijen ohes. Coska he cwlit/ että Iesus keui/ hwdhit he sanodhen/ O Herra Dauidin Poica armadha meite/ (Ja katso/ Kaksi sokeata istuit tien ohessa. Koska he kuulit/ että Jesus käwi/ huusit he sanoen/ Oi Herra Dawidin Poika armahda meitä.)

30. καὶ ἰδοὺ δύο τυφλοὶ καθήμενοι παρὰ τὴν ὁδόν, ἀκούσαντες ὅτι Ἰησοῦς παράγει, ἔκραξαν λέγοντες· ἐλέησον ἡμᾶς, Κύριε, υἱός Δαυῒδ.

30. και ιδου δυο τυφλοι καθημενοι παρα την οδον ακουσαντες οτι ιησους παραγει εκραξαν λεγοντες ελεησον ημας κυριε υιος δαβιδ 30. kai idoυ dυo tυfloi kathemenoi para ten odon akoυsantes oti iesoυs paragei ekraksan legontes eleeson emas kυrie υios daβid

30 And behold, two blind men sitting beside the road, having heard that Jesus was passing by, they cried out, saying, Lord, son of David, show-mercy to us!

30. And, behold, two blind men sitting by the way side, when they heard that Jesus passed by, cried out, saying, Have mercy on us, O Lord, thou Son of David.

30. Und siehe, zwei Blinde saßen am Wege; und da sie hörten, daß Jesus vorüberging, schrieen sie und sprachen: Ach HERR, du Sohn Davids, erbarme dich unser!

30. Y, he aquí, dos ciegos sentados junto al camino, como oyeron que Jesús pasaba, clamaron, diciendo: Señor, Hijo de David, ten misericordia de nosotros.

30 И вот, двое слепых, сидевшие у дороги, услышав, что Иисус идет мимо, начали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов!

31 Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".

31 Mutta kansa nuhteli heitä, jotta he vaikenisivat. He huusivat kuitenkin sitä kovemmin sanoen: "Herra, Daavidin Poika, armahda meitä."

31. Niin kansa torui heitä vaikenemaan. Mutta he huusivat enemmin, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!

31. Nijn Canssa waadei heitä waickeneman. Mutta he huusit enämmin sanoden: Herra Dawidin Poica armada meitä.

31. Nin Canssa nuchteli heite waickeneman. Mutta he enämin hwsit sanodhen/ O Herra Dauidin Poica armadha meite. (Niin kansa nuhteli heitä waikenemaan. Mutta he enemmin huusit sanoen/ Oi Herra Dawidin Poika armahda meitä/)

31. ὁ δὲ ὄχλος ἐπετίμησεν αὐτοῖς ἵνα σιωπήσωσιν· οἱ δὲ μεῖζον ἔκραζον λέγοντες· ἐλέησον ἡμᾶς, Κύριε, υἱός Δαυῒδ.

31. ο δε οχλος επετιμησεν αυτοις ινα σιωπησωσιν οι δε μειζον εκραζον λεγοντες ελεησον ημας κυριε υιος δαβιδ 31. o de ochlos epetimesen aυtois ina siopesosin oi de meizon ekrazon legontes eleeson emas kυrie υios daβid

31 But the crowd rebuked them, in order that they should be silent, but they were crying out the greatest, saying, Lord, son of David, show-mercy (to) us!

31. And the multitude rebuked them, because they should hold their peace: but they cried the more, saying, Have mercy on us, O Lord, thou Son of David.

31. Aber das Volk bedrohte sie, daß sie schweigen sollten. Aber sie schrieen viel mehr und sprachen: Ach HERR, du Sohn Davids, erbarme dich unser!

31. Y la multitud les reñía para que callasen; mas ellos clamaban más, diciendo: Señor, Hijo de David, ten misericordia de nosotros.

31 Народ же заставлял их молчать; но они еще громче стали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов!

32 Silloin Jeesus seisahtui ja kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"

32 Silloin Jeesus seisahtui, kutsui heidät ja sanoi: "Mitä haluatte minun tekevän teille?"

32. Ja Jesus seisahti, ja kutsui heidät tykönsä, ja sanoi: mitä te tahdotte, että minun pitää teille tekemän?

32. Ja Jesus seisatti ja cudzui heidän tygöns ja sanoi: Mitä te tahdotta että minun pitä teidän tekemän?

32. Ja Iesus seisatti/ ia cutzui heite tygens/ ia sanoi/ Mite te tahdot että minu' pite teide' tekeme'? (Ja Jesus seisahti/ ja kutsui heitä tykönsä/ ja sanoi/ Mitä te tahdot että minun pitää teidän tekemän?)

32. καὶ στὰς ὁ Ἰησοῦς ἐφώνησεν αὐτοὺς καὶ εἶπε· Τί θέλετε ποιήσω ὑμῖν;

32. και στας ο ιησους εφωνησεν αυτους και ειπεν τι θελετε ποιησω υμιν 32. kai stas o iesoυs efonesen aυtoυs kai eipen ti thelete poieso υmin

32 And Jesus stood and summoned them, and said, What do you° will that I might do for you°?

32. And Jesus stood still, and called them, and said, What will ye that I shall do unto you

32. Jesus aber stand still und rief sie und sprach: Was wollt ihr, daß ich euch tun soll?

32. Y parándose Jesús, los llamó, y dijo: ¿Qué queréis que haga por vosotros?

32 Иисус, остановившись, подозвал их и сказал: чего вы хотите от Меня?

33 He sanoivat hänelle: "Herra, että meidän silmämme aukenisivat".

33 He sanoivat Hänelle: "Herra, että silmämme aukenisivat."

33. Sanoivat he hänelle: Herra, että meidän silmämme aukenisivat.

33. Sanoit he hänelle: Herra että meidäm silmän aukenisit.

33. Sanoit he henelle/ Herra/ että meiden silmen aukenisit. (Sanoit he hänelle/ Herra/ että me meidän silmäin aukenisit.)

33. λέγουσιν αὐτῷ· Κύριε, ἵνα ἀνοιχθῶσιν ἡμῶν οἱ ὀφθαλμοὶ.

33. λεγουσιν αυτω κυριε ινα ανοιχθωσιν ημων οι οφθαλμοι 33. legoυsin aυto kυrie ina anoichthosin emon oi ofthalmoi

33 They say to him, Lord, that* our eyes might be opened.

33. They say unto him, Lord, that our eyes may be opened.

33. Sie sprachen zu ihm: HERR, daß unsere Augen aufgetan werden.

33. Dícenle ellos: Señor, que sean abiertos nuestros ojos.

33 Они говорят Ему: Господи! чтобы открылись глаза наши.

34 Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiänsä, ja kohta he saivat näkönsä ja seurasivat häntä.

34 Niin Jeesus säälin valtaamana kosketti heidän silmiään ja heti heidän silmänsä saivat näkönsä takaisin ja he seurasivat Häntä.

34. Niin Jesus armahti heitä ja tarttui heidän silmiinsä, ja he saivat kohta näkönsä ja seurasivat häntä.

34. Nijn Jesus armahti heitä ja rupeis heidän silmijns: Ja he sait cohta näköns ja seuraisit händä.

34. Nin Iesus armachti heiden pälens/ rupeisi heiden silmijnse. Ja cocta heiden silmens sait näghön/ Ja he seurasit hende. (Niin Jesus armahti heidän päällensä/ rupesi heidän silmiinsä. Ja kohta heidän silmänsä sait näön/ Ja he seurasit häntä.)

34. σπλαγχνισθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς ἥψατο τῶν ὀφθαλμῶν αὐτῶν, καὶ εὐθέως ἀνέβλεψαν αὐτῶν οἱ ὀφθαλμοί, καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ.

34. σπλαγχνισθεις δε ο ιησους ηψατο των οφθαλμων αυτων και ευθεως ανεβλεψαν αυτων οι οφθαλμοι και ηκολουθησαν αυτω 34. splagchnistheis de o iesoυs epsato ton ofthalmon aυton kai eυtheos aneβlepsan aυton oi ofthalmoi kai ekoloυthesan aυto

34 Now Jesus, having compassion, touched their eyes, and immediately their eyes recovered their sight and they followed him.

34. So Jesus had compassion on them, and touched their eyes: and immediately their eyes received sight, and they followed him.

34. Und es jammerte Jesum, und er rührte ihre Augen an; und alsbald wurden ihre Augen wieder sehend, und sie folgten ihm nach.

34. Entónces Jesús teniéndoles misericordia, tocó los ojos de ellos, y luego sus ojos recibieron la vista, y le siguieron.

34 Иисус же, умилосердившись, прикоснулся к глазам их; итотчас прозрели глаза их, и они пошли за Ним.