15 luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta 1 – 20, parantaa kanaanilaisen vaimon tyttären 21 – 28 ja muita sairaita 29 – 31 sekä ravitsee neljätuhatta miestä 32 – 39. (V. – 20 vert. Mark.7:1 – 23.)

1 Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:

1 Silloin Jeesuksen luo tuli Jerusalemista kirjanoppineita ja fariseuksia ja he sanoivat:

1. Silloin tulivat Jesuksen tykö kirjanoppineet ja Pharisealaiset Jerusalemista, ja sanoivat:

1. Silloin tulit Jesuxen tygö Kirjanoppenet ja Phariseuxet Jerusalemist ja sanoit:

1. SIlloin edheskeuit Iesusen tyge/ kirianoppenuuat ia Phariseuset iotca Jerosolimast tulluuat olit/ ia sanoit. (Silloin edeskäwit Jesuksen tykö/ kirjanoppineet ja phariseukset jotka Jerusalemista tulleet olit/ ja sanoit)

1. Τότε προσέρχονται τῷ Ἰησοῦ οἱ ἀπὸ Ἱεροσολύμων γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι λέγοντες·

1. τοτε προσερχονται τω ιησου οι απο ιεροσολυμων γραμματεις και φαρισαιοι λεγοντες 1. tote proserchontai to iesoυ oi apo ierosolυmon grammateis kai farisaioi legontes

1 {Mar 7:1-23 & Mat 15:1-20 & Joh 7:1 Galilee, probably Capernaum Spring 29 AD.} Then the scribes and Pharisees from Jerusalem come to Jesus, saying,

1. Then came to Jesus scribes and Pharisees, which were of Jerusalem, saying,

1. Da kamen zu ihm die Schriftgelehrten und Pharisäer von Jerusalem und sprachen:

1. ENTÓNCES llegaron a Jesús ciertos escribas y Fariseos de Jerusalem, diciendo:

1 Тогда приходят к Иисусу Иерусалимские книжники и фарисеи и говорят:

2 Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle.

2 ”Miksi opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissäännön? Sillä he eivät pese käsiään, kun *syövät leipää."

2. Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä.

2. Mixi sinun Opetuslapses rickowat wanhinden säädyt? sillä ei he pese käsiäs leipä syödesäns.

2. Mixi sinun Opetuslapses ylitzkieuuet nijnen wanhinbaiden sädhöt? Sille eiuet he pese käsiense/ coska he leipe söuet. (Miksi sinun opetuslapsesi ylitse käywät niinen wanhimpaiden säännöt? Sillä eiwät he pese käsiänsä/ koska he leipää syöwät.)

2. Διατί οἱ μαθηταί σου παραβαίνουσι τὴν παράδοσιν τῶν πρεσβυτέρων; οὐ γὰρ νίπτονται τὰς χεῖρας αὐτῶν ὅταν ἄρτον ἐσθίωσιν.

2. δια τι οι μαθηται σου παραβαινουσιν την παραδοσιν των πρεσβυτερων ου γαρ νιπτονται τας χειρας αυτων οταν αρτον εσθιωσιν 2. dia ti oi mathetai soυ paraβainoυsin ten paradosin ton presβυteron oυ gar niptontai tas cheiras aυton otan arton esthiosin

2 Why are your disciples transgressing the tradition of the elders? For* they do not wash their hands whenever they eat bread.

2. Why do thy disciples transgress the tradition of the elders? for they wash not their hands when they eat bread.

2. Warum übertreten deine Jünger der Ältesten Aufsätze? Sie waschen ihre Hände nicht, wenn sie Brot essen.

2. ¿Por qué tus discípulos traspasan la tradición de los ancianos? porque no lavan sus manos cuando comen pan.

2 зачем ученики Твои преступают предание старцев? ибо не умывают рук своих, когда едят хлеб.

3 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?

3 Mutta Hän vastasi heille sanoen: "Entä miksi te rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne vuoksi?

3. Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden?

3. Nijn hän wastaten sanoi heille: Mixi myös te ricotte Jumalan käskyn teidän säätyinne tähden? Sillä Jumala käski sanoden:

3. Nin hen wastaden/ sanoi heille/ Mixi mös te ylitzkieut Jumalan käskyn teiden sätyn tähden? Sille että Jumala käski sanoden/ (Niin hän wastaten/ sanoi heille/ Miksi myös te ylitse käytte Jumalan käskyn teidän säädyn tähden? Sillä että Jumala käski sanoen/)

3. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Διατί καὶ ὑμεῖς παραβαίνετε τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ διὰ τὴν παράδοσιν ὑμῶν;

3. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις δια τι και υμεις παραβαινετε την εντολην του θεου δια την παραδοσιν υμων 3. o de apokritheis eipen aυtois dia ti kai υmeis paraβainete ten entolen toυ theoυ dia ten paradosin υmon

3 But he answered and said to them, Why do you° also transgress the commandment of God because of your° tradition?

3. But he answered and said unto them, Why do ye also transgress the commandment of God by your tradition

3. Er antwortete und sprach zu ihnen: Warum übertretet denn ihr Gottes Gebot um eurer Aufsätze willen?

3. Y él respondiendo, les dijo: ¿Por qué también vosotros traspasáis el mandamiento de Dios por vuestra tradición?

3 Он же сказал им в ответ: зачем и вы преступаете заповедь Божию ради предания вашего?

4 Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.

4 Sillä Jumala on *säätänyt sanoen*: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja: Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, se kuolemalla kuolkoon.

4. Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääs ja äitiäs: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.

4. Cunnioita Isäs ja äitiäs ja joca kiroile Isäns eli äitiäns hänen pitä totisest cuoleman.

4. Cunnioita Isees ia eitees/ Ja ioca kirolepi Iseens eli eitiens/ henen pite colemalla cooleman. (Kunnioita isääsi ja äitiäsi/ Ja joka kiroileepi isäänsä eli äitiänsä/ hänen pitää kuolemalla kuoleman.)

4. ὁ γὰρ Θεὸς ἐνετείλατο λέγων· τίμα τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα· καί· ὁ κακολογῶν πατέρα ἢ μητέρα θανάτῳ τελευτάτω·

4. ο γαρ θεος ενετειλατο λεγων τιμα τον πατερα σου και την μητερα και ο κακολογων πατερα η μητερα θανατω τελευτατω 4. o gar theos eneteilato legon tima ton patera soυ kai ten metera kai o kakologon patera e metera thanato teleυtato

4 For* God commanded, saying, ‘Honor (your) father and (your) mother.’ {Exo 20:12 & Deu 5:16} And, ‘He who is speaking evil of (their) father or mother, let him be ended (by the sentence of) death.’ {Exo 21:17 & Lev 20:9}

4. For God commanded, saying, Honour thy father and mother: and, He that curseth father or mother, let him die the death.

4. Gott hat geboten: "Du sollst Vater und Mutter ehren; wer Vater und Mutter flucht, der soll des Todes sterben."

4. Porque Dios mandó, diciendo: Honra a tu padre y a tu madre; y : El que maldijere a padre o a madre, muera de muerte.

4 Ибо Бог заповедал: почитай отца и мать; и: злословящий отца или мать смертью да умрет.

5 Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä.

5 mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: Mitä olisit minulta saava, on uhrilahja", sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiään.

5. Mutta te sanotte: jokainen sanokaan isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnoittaisi isäänsä eikä äitiänsä.

5. Mutta te sanotta oikiaxi joca sano Isälle taicka äitille se on Jumalalle annettu jolla minun piti sinua auttaman.

5. Mutta te sanotta Isellen taicka eitillen/ iocahinen sanocan/ Se ombi Jumalan annettu/ iolla minun piti sinua autaman/ (Mutta te sanotte isällen taikka äitillen/ jokainen sanokaan/ Se ompi Jumalan annettu/ jolla minun piti sinua auttaman/)

5. ὑμεῖς δὲ λέγετε· ὃς ἂν εἴπῃ τῷ πατρὶ ἢ τῇ μητρί, δῶρον ὃ ἐὰν ἐξ ἐμοῦ ὠφεληθῇς, καὶ οὐ μὴ τιμήσει τὸν πατέρα αὐτοῦ ἢ τὴν μητέρα αὐτοῦ·

5. υμεις δε λεγετε ος αν ειπη τω πατρι η τη μητρι δωρον ο εαν εξ εμου ωφεληθης 5. υmeis de legete os an eipe to patri e te metri doron o ean eks emoυ ofelethes

5 But you° say, Whoever says to his father or his mother, (in) whatever you might be profited from me, (it is) a gift (to God), and (then) should never honor his father and mother,

5. But ye say, Whosoever shall say to his father or his mother, It is a gift, by whatsoever thou mightest be profited by me;

5. Ihr aber lehret: Wer zum Vater oder Mutter spricht: "Es ist Gott gegeben, was dir sollte von mir zu Nutz kommen", der tut wohl.

5. Mas vosotros decís: Cualquiera que dijere a su padre o a su madre: Toda ofrenda mía a tí aprovechará;

5 А вы говорите: если кто скажет отцу или матери: дар Богу то, чем бы ты от меня пользовался,

6 Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.

6 Niin olette kumonneet Jumalan käskyn* perinnäissääntönne vuoksi.

6. Ja te olette rikkoneet Jumalan käskyn teidän säätynne tähden.

6. Ja nijn ei ensingän cunnioita Isäns eikä äitiäns ja te olette rickonet Jumalan käskyn teidän säätyin tähden.

6. ia ei cunnioita henen Isens taicka eiteens/ Ja te olette tyhijexi tehnyuet Jumalan käskyn/ teiden sädhyn tähden. (ja ei kunnioita hänen isäänsä taikka äitiänsä/ Ja te olette tyhjäksi tehneet Jumalan käskyn/ teidän säädyn tähden.)

6. καὶ ἠκυρώσατε τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ διὰ τὴν παράδοσιν ὑμῶν.

6. και ου μη τιμηση τον πατερα αυτου η την μητερα αυτου και ηκυρωσατε την εντολην του θεου δια την παραδοσιν υμων 6. kai oυ me timese ton patera aυtoυ e ten metera aυtoυ kai ekυrosate ten entolen toυ theoυ dia ten paradosin υmon

6 and (thus) you° invalidated the commandment of God because of your° tradition.

6. And honour not his father or his mother, he shall be free. Thus have ye made the commandment of God of none effect by your tradition.

6. Damit geschieht es, daß niemand hinfort seinen Vater oder seine Mutter ehrt, und also habt ihr Gottes Gebot aufgehoben um eurer Aufsätze willen.

6. Y no honrare a su padre o a su madre, será libre. Así habéis invalidado el mandamiento de Dios por vuestra tradición.

6 тот может и не почтить отца своего или мать свою; таким образом вы устранили заповедь Божию преданием вашим.

7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:

7 Tekopyhät, hyvin Jesaja ennusti teistä sanoen:

7. Te ulkokullatut! Jesaias ennusti teistä oikein, sanoen:

7. Te wieckat Esaias ennusti teistä oikein sanoden:

7. Te wlcocullatud/ Esaias oijkein noidhui teiste sanoden/ (Te ulkokullatut/ Esaias oikein noitui teistä sanoen/ )

7. ὑποκριταί! καλῶς προεφήτευσε περὶ ὑμῶν Ἡσαΐας λέγων·

7. υποκριται καλως προεφητευσεν περι υμων ησαιας λεγων 7. υpokritai kalos proefeteυsen peri υmon esaias legon

7 You° hypocrites! Isaiah prophesied well concerning you°, saying,

7. Ye hypocrites, well did Esaias prophesy of you, saying,

7. Ihr Heuchler, wohl fein hat Jesaja von euch geweissagt und gesprochen:

7. Hipócritas, bien profetizó de vosotros Isaías, diciendo:

7 Лицемеры! хорошо пророчествовал о вас Исаия, говоря:

8 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,

8 Tämä kansa (lähestyy minua suullaan ja) kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta,

8. Tämä kansa lähestyy minua suullansa, ja kunnioittaa minua huulillansa; mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

8. Tämä Canssa lähesty minua suullans ja cunnioitta minua huulillans mutta heidän sydämens on caucana minusta.

8. Teme Canssa lehestypi minua suullansa/ ia hwlillans minua cunnioitzeuat/ mutta heiden sydhemens on caukan minusta. (Tämä kansa lähestyypi minua suullansa/ ja huulillansa minua kunnioitsewat/ mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.)

8. ἐγγίζει μοι λαὸς οὗτος τῷ στόματι αὐτῶν καὶ τοῖς χείλεσίν με τιμᾷ, ἡ δὲ καρδία αὐτῶν πόρρω ἀπέχει ἀπ’ ἐμοῦ·

8. εγγιζει μοι ο λαος ουτος τω στοματι αυτων και τοις χειλεσιν με τιμα η δε καρδια αυτων πορρω απεχει απ εμου 8. eggizei moi o laos oυtos to stomati aυton kai tois cheilesin me tima e de kardia aυton porro apechei ap emoυ

8 ‘These people are drawing near to me with their mouth, and are honoring me with their lips, but their heart is distant, faraway from me.

8. This people draweth nigh unto me with their mouth, and honoureth me with their lips; but their heart is far from me.

8. "Dies Volk naht sich zu mir mit seinem Munde und ehrt mich mit seinen Lippen, aber ihr Herz ist fern von mir;

8. Este pueblo con su boca se acerca a mí, y con sus labios me honra; mas su corazón léjos está de mí.

8 приближаются ко Мне люди сии устами своими, и чтут Меня языком, сердце же их далеко отстоит от Меня;

9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."

9 Vaan turhaan he palvelevat minua opettaen oppeina ihmisten käskyjä."

9. Vaan turhaan he minua palvelevat, opettain niitä opetuksia, jotka ovat ihmisten käskyt.

9. Waan turhan he minua palwelewat opettain sitä opetust joca ihmisten käsky on.

9. Wan turhan he palueleuat minua/ opettaden site opetost ioca on Inhimisten käsky. (Waan turhaan he palwelewat minua/ opettaen sitä opetusta joka on ihmisten käsky.)

9. μάτην δὲ σέβονταί με, διδάσκοντες διδασκαλίας ἐντάλματα ἀνθρώπων.

9. ματην δε σεβονται με διδασκοντες διδασκαλιας ενταλματα ανθρωπων 9. maten de seβontai me didaskontes didaskalias entalmata anthropon

9 But they are worshiping me in futility, teaching (as their) teachings– the commandments of men.’ {Isa 29:13}

9. But in vain they do worship me, teaching for doctrines the commandments of men.

40. 15. 9. aber vergeblich dienen sie mir, dieweil sie lehren solche Lehren, die nichts denn Menschengebote sind."

9. Mas en vano me honran enseñando como doctrinas, mandamientos de hombres.

9 но тщетно чтут Меня, уча учениям, заповедям человеческим.

10 Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.

10 Kutsuttuaan luokseen kansan Hän sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.

10. Ja hän kutsui kansan tykönsä, ja sanoi heille: kuulkaat ja ymmärtäkäät!

10. Ja hän cudzui Canssan tygöns ja sanoi heille: cuulcat ja ymmärtäkät.

10. Ja hen cutzui Canssan tygens/ ia sanoi heille/ Cwlkat ia ymmerteket. (Ja hän kutsui kansan tykönsä/ ja sanoi heille/ Kuulkaat ja ymmärtäkäät.)

10. Καὶ προσκαλεσάμενος τὸν ὄχλον εἶπεν αὐτοῖς· Ἀκούετε καὶ συνίετε·

10. και προσκαλεσαμενος τον οχλον ειπεν αυτοις ακουετε και συνιετε 10. kai proskalesamenos ton ochlon eipen aυtois akoυete kai sυniete

10 And having called to him the crowd, he said to them, Hear° and understand°!

10. And he called the multitude, and said unto them, Hear, and understand:

10. Und er rief das Volk zu sich und sprach zu ihm: Höret zu und fasset es!

10. Y llamando a sí a la multitud, les dijo: Oid, y entendéd.

10 И, призвав народ, сказал им: слушайте и разумейте!

11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."

11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suuhun, vaan mikä suusta lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen."

11. Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.

11. Ei se ihmistä saastuta cuin suuhun pannan mutta se cuin suusta tule se saastutta ihmisen.

11. Ei se quin suusta siselkieupi saastuta Inhimiste/ Mutta se quin suusta wlgoskieupi/ se sastuta Inhimisen. (Ei se kuin suusta sisälle käypi saastuta ihmista/ Mutta se kuin suusta uloskäypi/ se saastuttaa ihmisen.)

11. οὐ τὸ εἰσερχόμενον εἰς τὸ στόμα κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον, ἀλλὰ τὸ ἐκπορευόμενον ἐκ τοῦ στόματος τοῦτο κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

11. ου το εισερχομενον εις το στομα κοινοι τον ανθρωπον αλλα το εκπορευομενον εκ του στοματος τουτο κοινοι τον ανθρωπον 11. oυ to eiserchomenon eis to stoma koinoi ton anthropon alla to ekporeυomenon ek toυ stomatos toυto koinoi ton anthropon

11 Not what enters into the mouth desecrates the man, but what is traveling from the mouth, this desecrates the man.

11. Not that which goeth into the mouth defileth a man; but that which cometh out of the mouth, this defileth a man.

11. Was zum Munde eingeht, das verunreinigt den Menschen nicht; sondern was zum Munde ausgeht, das verunreinigt den Menschen.

11. No lo que entra en la boca contamina al hombre; mas lo que sale de la boca, esto contamina al hombre.

11 не то, что входит в уста, оскверняет человека, но то,что выходит из уст, оскверняет человека.

12 Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?"

12 Silloin *Hänen opetuslapsensa* astuivat esille ja sanoivat Hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset puheen kuullessaan loukkaantuivat?"

12. Niin tulivat hänen opetuslapsensa, ja sanoivat hänelle: tiesitkös, että Pharisealaiset pahenivat, kuin he tämän puheen kuulivat?

12. Nijn tulit hänen Opetuslapsens ja sanoit hänelle: tiesitkös että Phariseuxet pahenit cosca he tämän puhen cuulit?

12. Nin edheskeuit henen Opetuslapsens/ ia sanoit henelle/ Tiesickös että Phariseuset pahenit/ coska he cwlit tämen Puheen? (Niin edeskäwit hänen opetuslapsensa/ ja sanoit hänelle/ Tiesitkös että phariseukset pahenit/ koska he kuulit tämän puheen?)

12. Τότε προσελθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἶπον αὐτῷ· Οἶδας ὅτι οἱ Φαρισαῖοι ἐσκανδαλίσθησαν ἀκούσαντες τὸν λόγον;

12. τοτε προσελθοντες οι μαθηται αυτου ειπον αυτω οιδας οτι οι φαρισαιοι ακουσαντες τον λογον εσκανδαλισθησαν 12. tote proselthontes oi mathetai aυtoυ eipon aυto oidas oti oi farisaioi akoυsantes ton logon eskandalisthesan

12 Then the disciples came near (to him and) said, Do you know that the Pharisees were offended (after) they heard this speech?

12. Then came his disciples, and said unto him, Knowest thou that the Pharisees were offended, after they heard this saying?

12. Da traten seine Jünger zu ihm und sprachen: Weißt du auch, daß sich die Pharisäer ärgerten, da sie das Wort hörten?

12. Entónces llegándose sus discípulos, le dijeron: ¿Sabes que los Fariseos oyendo esta palabra se ofendieron?

12 Тогда ученики Его, приступив, сказали Ему: знаешь ли, что фарисеи, услышав слово сие, соблазнились?

13 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.

13 Mutta Hän vastasi sanoen: "Jokainen istutus, jota taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, revitään juurineen pois.

13. Mutta hän vastasi ja sanoi: jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää juurinensa revittämän ylös.

13. Mutta hän wastais ja sanoi: jocainen istutus jota ei minun taiwallinen Isän istuttanut pitä juurinens rewittämän ylös.

13. Mutta hen wastasi ia sanoi/ * Jocainen istutos/ iota ei minun Taiualinen Isen istuttanut pite iurinens ylesreuittemen. (Mutta hän wastasi ja sanoi/ Jokainen istutus/ jota ei minun Taiwaallinen Isän istuttanut pitää juurinensa ylös rewittämän.)

13. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπε· Πᾶσα φυτεία ἣν οὐκ ἐφύτευσεν ὁ πατήρ μου ὁ οὐράνιος ἐκριζωθήσεται.

13. ο δε αποκριθεις ειπεν πασα φυτεια ην ουκ εφυτευσεν ο πατηρ μου ο ουρανιος εκριζωθησεται 13. o de apokritheis eipen pasa fυteia en oυk efυteυsen o pater moυ o oυranios ekrizothesetai

13 He answered and said, Every plant which my heavenly father did not plant will be uprooted.

13. But he answered and said, Every plant, which my heavenly Father hath not planted, shall be rooted up.

13. Aber er antwortete und sprach: Alle Pflanzen, die mein himmlischer Vater nicht pflanzte, die werden ausgereutet.

13. Mas respondiendo él, dijo: Toda planta que no plantó mi Padre celestial será desarraigada.

13 Он же сказал в ответ: всякое растение, которое не Отец Мой Небесный насадил, искоренится;

14 Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."

14 Älkää heistä välittäkö, He ovat sokeita sokeain taluttajia, Mutta jos sokea sokeaa taluttaa, lankeavat molemmat kuoppaan."

14. Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat.

14. Andacat heidän olla he owat sokiat ja sokiain taluttajat jos sokia sokiata talutta nijn he molemmat cuoppan langewat.

14. Andacat heiden olla/ he ouat sockiat/ ia sockiadhen taluttaiat. Jos nyt sockia sockiata taluttapi/ nin he molemat kropijn langeuat. (Antakaat heidän olla/ he owat sokiat/ ja sokiaiden taluttajat. Jos nyt sokia sokiata taluttaapi/ niin he molemmat kuoppiin lankeawat.)

14. ἄφετε αὐτούς· ὁδηγοί εἰσι τυφλοί τυφλῶν· τυφλὸς δὲ τυφλὸν ἐὰν ὁδηγῇ, ἀμφότεροι εἰς βόθυνον πεσοῦνται.

14. αφετε αυτους οδηγοι εισιν τυφλοι τυφλων τυφλος δε τυφλον εαν οδηγη αμφοτεροι εις βοθυνον πεσουνται 14. afete aυtoυs odegoi eisin tυfloi tυflon tυflos de tυflon ean odege amfoteroi eis βothυnon pesoυntai

14 Leave° them! They are blind guides of (the) blind. Now if the blind guide the blind, both will be falling into a ditch.

14. Let them alone: they be blind leaders of the blind. And if the blind lead the blind, both shall fall into the ditch.

14. Lasset sie fahren! Sie sind blinde Blindenleiter. Wenn aber ein Blinder den andern leitet, so fallen sie beide in die Grube.

14. Dejádlos: guias son ciegos de ciegos; y si el ciego guiare al ciego, ámbos caerán en el hoyo.

14 оставьте их: они - слепые вожди слепых; а если слепой ведет слепого, то оба упадут в яму.

15 Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Selitä meille tämä vertaus".

15 Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: "Selitä meille tämä vertaus."

15. Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä vertaus.

15. NIin wastais Petari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä wertaus.

15. Nin wastasi Petari ia sanoi henelle/ Wlgostoijmita meille täme tapaus. (Niin wastasi Petari ja sanoi hänelle/ Ulos toimita meille tämä tapaus.)

15. Ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Πέτρος εἶπεν αὐτῷ· Φράσον ἡμῖν τὴν παραβολήν ταύτην.

15. αποκριθεις δε ο πετρος ειπεν αυτω φρασον ημιν την παραβολην ταυτην 15. apokritheis de o petros eipen aυto frason emin ten paraβolen taυten

15 Now Peter answered and said to him, Explain to us the parable.

15. Then answered Peter and said unto him, Declare unto us this parable.

15. Da antwortete Petrus und sprach zu ihm: Deute uns dieses Gleichnis.

15. Y respondiendo Pedro, le dijo: Decláranos esta parábola.

15 Петр же, отвечая, сказал Ему: изъясни нам притчу сию.

16 Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?

16 Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?

16. Niin Jesus sanoi: vieläkö tekin olette ymmärtämättömät?

16. Nijn Jesus sanoi: wieläkö te oletta taitamattomat?

16. Nin sanoi Iesus/ Wielekö te nyt pwtutt ymmerdhyst? (Niin sanoi Jesus/ Wieläkö te nyt puutut ymmärrystä?)

16. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἀκμὴν καὶ ὑμεῖς ἀσύνετοί ἐστε;

16. ο δε ιησους ειπεν ακμην και υμεις ασυνετοι εστε 16. o de iesoυs eipen akmen kai υmeis asυnetoi este

16 Now Jesus said, Are you° also without understanding at this point?

16. And Jesus said, Are ye also yet without understanding

16. Und Jesus sprach zu ihnen: Seid ihr denn auch noch unverständig?

16. Y Jesús dijo: ¿Aun también vosotros sois sin entendimiento?

16 Иисус сказал: неужели и вы еще неразумеете?

17 Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?

17 Ettekö (vielä) käsitä, että kaikki, mikä tulee suuhun, menee vatsaan ja heitetään käymälään?

17. Ettekö te vielä ymmärrä, että kaikki, mitä suuhun sisälle menee, se menee vatsaan, ja sillä on luonnollinen uloskäyminen.

17. Ettäkö te wielä ymmärrä? että caicki mitä suuhun pannan se mene wadzaan ja sillä on luonnolinen uloskäyminen.

17. Ettekö wiele ymmerdä? Että caiki mite suusta siselmene/ se mene watzan/ ia sille on loonnolinen wlgosmeno? (Ettekö wielä ymmärrä? Että kaikki mitä suusta sisälle menee/ se menee watsaan/ ja sille on luonnollinen ulosmeno?)

17. οὐ νοεῖτε ὅτι πᾶν τὸ εἰσπορευόμενον εἰς τὸ στόμα εἰς τὴν κοιλίαν χωρεῖ καὶ εἰς ἀφεδρῶνα ἐκβάλλεται;

17. ουπω νοειτε οτι παν το εισπορευομενον εις το στομα εις την κοιλιαν χωρει και εις αφεδρωνα εκβαλλεται 17. oυpo noeite oti pan to eisporeυomenon eis to stoma eis ten koilian chorei kai eis afedrona ekβalletai

17 Are you° not yet perceiving, that everything which travels into the mouth makes room in the belly, and is cast out into the sewer?

17. Do not ye yet understand, that whatsoever entereth in at the mouth goeth into the belly, and is cast out into the draught?

17. Merket ihr noch nicht, daß alles, was zum Munde eingeht, das geht in den Bauch und wird durch den natürlichen Gang ausgeworfen?

17. ¿No entendéis aun, que todo lo que entra en la boca, va al vientre, y es echado en la necesaria?

17 еще ли не понимаете, что все, входящеев уста, проходит в чрево и извергается вон?

18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.

18 Mutta se mikä lähtee suusta ulos, tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.

18. Mutta jotka suusta tulevat ulos, ne lähtevät sydämestä ulos, ja saastuttavat ihmisen.

18. Mutta jotca suusta tulewat ne lähtewät sydämestä ja saastuttawat ihmisen:

18. Mutta ne iotca suusta wlgoskieuuet/ ne lechteuet itze sydhemeste/ ia ne saastuttauat Inhimisen. (Mutta ne jotka suusta ulos käywät/ ne lähtewät itse sydämestä/ ja ne saastuttawat ihmisen.)

18. τὰ δὲ ἐκπορευόμενα ἐκ τοῦ στόματος ἐκ τῆς καρδίας ἐξέρχεται, κἀκεῖνα κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

18. τα δε εκπορευομενα εκ του στοματος εκ της καρδιας εξερχεται κακεινα κοινοι τον ανθρωπον 18. ta de ekporeυomena ek toυ stomatos ek tes kardias ekserchetai kakeina koinoi ton anthropon

18 But these things which are traveling from the mouth, come out from the heart, and they desecrate the man.

18. But those things which proceed out of the mouth come forth from the heart; and they defile the man.

18. Was aber zum Munde herausgeht, das kommt aus dem Herzen, und das verunreinigt den Menschen.

18. Mas lo que sale de la boca, del mismo corazón sale, y esto contamina al hombre.

18 а исходящее из уст - из сердца исходит - сие оскверняет человека,

19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.

19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet varkaudet, väärät todistukset ja rienaukset.

19. Sillä sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat, salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat:

19. Sillä sydämestä tulewat pahat ajatuxet murhat salawuoteudet haureudet warcaudet wäärät todistuxet pilcat.

19. Sille ette sydhemeste wlgoskieuuet pahat aiatoxet/ murhat/ hooruuet/ hauriuxet/ warcauxet/ wäret todhistuxet/ pilcat. (Sillä että sydämestä ulos käywät pahat ajatukset/ murhat/ huoruudet/ haureukset/ warkaukset/ wäärät todistukset/ pilkat.)

19. ἐκ γὰρ τῆς καρδίας ἐξέρχονται διαλογισμοὶ πονηροί, φόνοι, μοιχεῖαι, πορνεῖαι, κλοπαί, ψευδομαρτυρίαι, βλασφημίαι.

19. εκ γαρ της καρδιας εξερχονται διαλογισμοι πονηροι φονοι μοιχειαι πορνειαι κλοπαι ψευδομαρτυριαι βλασφημιαι 19. ek gar tes kardias ekserchontai dialogismoi poneroi fonoi moicheiai porneiai klopai pseυdomartυriai βlasfemiai

19 For* out of the heart comes forth evil reasonings, murders, adulteries, fornications, thefts, false testimonies, blasphemies.

19. For out of the heart proceed evil thoughts, murders, adulteries, fornications, thefts, false witness, blasphemies:

19. Denn aus dem Herzen kommen arge Gedanken: Mord, Ehebruch, Hurerei, Dieberei, falsch Zeugnis, Lästerung.

19. Porque del corazón salen los malos pensamientos, muertes, adulterios, fornicaciones, hurtos, falsos testimonios, blasfemias.

19 ибо из сердца исходят злые помыслы, убийства, прелюбодеяния, любодеяния, кражи, лжесвидетельства, хуления -

20 Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."

20 Tämä on sitä, mikä ihmisen saastuttaa, mutta pesemättömin käsin syöminen ei ihmistä saastuta."

20. Nämät ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömillä käsillä syödä, ei saastuta ihmistä.

20. Nämät saastuttawat ihmisen mutta pesemättömillä käsillä syödä ei saastuta ihmistä.

20. Neme saastuttauat Inhimisen. Mutta Pesemettömille käsille söödhe ei se Inhimiste saastuta. (Nämä saastuttawat ihmisen. Mutta pesemättömille käsille syödä ei ihmistä saastuta.)

20. ταῦτά ἐστι τὰ κοινοῦντα τὸν ἄνθρωπον· τὸ δὲ ἀνίπτοις χερσὶ φαγεῖν οὐ κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

20. ταυτα εστιν τα κοινουντα τον ανθρωπον το δε ανιπτοις χερσιν φαγειν ου κοινοι τον ανθρωπον 20. taυta estin ta koinoυnta ton anthropon to de aniptois chersin fagein oυ koinoi ton anthropon

20 These things are what desecrate the man, but to eat with unwashed hands does not desecrate the man. {Mar 7:24 & Mat 15:21.}

20. These are the things which defile a man: but to eat with unwashen hands defileth not a man.

20. Das sind Stücke, die den Menschen verunreinigen. Aber mit ungewaschenen Händen essen verunreinigt den Menschen nicht.

20. Estas cosas son las que contaminan al hombre; que comer con las manos por lavar no contamina al hombre.

20 это оскверняет человека; а есть неумытыми руками - не оскверняет человека.

21 Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille.

21 Niin Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin alueelle.

21. Ja Jesus läksi sieltä ja poikkesi Tyron ja Sidonin maan ääriin.

21. JA Jesus läxi sieldä ja tuli Tyrin ja Sidonin maan ären.

21. Ja Iesus sielde poiskeui/ ia tuli Tyrin ia Sidonin maan ären. (Ja Jesus sieltä pois käwi/ ja tuli Tyyron ja Sidonin maan ääreen.)

21. Καὶ ἐξελθὼν ἐκεῖθεν ὁ Ἰησοῦς ἀνεχώρησεν εἰς τὰ μέρη Τύρου καὶ Σιδῶνος.

21. και εξελθων εκειθεν ο ιησους ανεχωρησεν εις τα μερη τυρου και σιδωνος 21. kai ekselthon ekeithen o iesoυs anechoresen eis ta mere tυroυ kai sidonos

21 And Jesus went out from there, and departed into the parts of Tyre and Sidon. {Mar 7:25-30 & Mat 15:22-28 Tyre and Sidon.}

21. Then Jesus went thence, and departed into the coasts of Tyre and Sidon.

21. Und Jesus ging aus von dannen und entwich in die Gegend von Tyrus und Sidon.

21. Y saliendo Jesús de allí, se fué a las partes de Tiro y de Sidón.

21 И, выйдя оттуда, Иисус удалился в страны Тирские и Сидонские.

22 Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni."

22 Katso, kanaanilainen vaimo tuli siltä alueelta ja huusi (Hänelle) sanoen: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa pahasti tytärtäni."

22. Ja katso, Kanaanean vaimo, joka niistä maan ääristä oli tullut, huusi häntä, sanoen: Herra, Davidin poika, armahda minua: minun tyttäreni vaivataan hirmuisesti perkeleeltä.

22. Ja cadzo Cananean waimo joca nijstä maan äristä oli tullut huusi händä sanoden: Herra Dawidin poica armada minun päälleni minun tyttären waiwatan hirmuisest Perkeleldä.

22. Ja catzo/ yxi Cananean waimo/ ioca nijste maan äriste oli tullut/ hwti henen tygens sanoden/ O Herra/ Dauidin Poica/ armadha minun päleni/ Minun tytteren hirmuisest rijwatan perchelelde. (Ja katso/ yksi Kananean waimo/ joka niistä maan ääristä oli tullut/ huuti hänen tykönsä sanoen/ Oi Herra/ Dawidin Poika/ armahda minun päälleni/ Minun tyttäreni hirmuisesti riiwataan perkeleeltä.)

22. καὶ ἰδοὺ γυνὴ Χαναναία ἀπὸ τῶν ὁρίων ἐκείνων ἐξελθοῦσα ἐκραύγασεν αὐτῷ λέγουσα· Ἐλέησόν με, Κύριε, υἱὲ Δαυῒδ· ἡ θυγάτηρ μου κακῶς δαιμονίζεται.

22. και ιδου γυνη χαναναια απο των οριων εκεινων εξελθουσα εκραυγασεν αυτω λεγουσα ελεησον με κυριε υιε δαβιδ η θυγατηρ μου κακως δαιμονιζεται 22. kai idoυ gυne chananaia apo ton orion ekeinon ekselthoυsa ekraυgasen aυto legoυsa eleeson me kυrie υie daβid e thυgater moυ kakos daimonizetai

22 And behold, a woman from Canaan came out from those borders, and cried-out to him, saying, Show-mercy to me, O Lord, you (the) son of David. My daughter is evilly demon-possessed.

22. And, behold, a woman of Canaan came out of the same coasts, and cried unto him, saying, Have mercy on me, O Lord, thou Son of David; my daughter is grievously vexed with a devil.

22. Und siehe, ein kanaanäisches Weib kam aus derselben Gegend und schrie ihm nach und sprach: Ach HERR, du Sohn Davids, erbarme dich mein! Meine Tochter wird vom Teufel übel geplagt.

22. Y, he aquí, una mujer Cananea, que había salido de aquellos términos, clamaba, diciéndole: Señor, Hijo de David, ten misericordia de mí: mi hija es malamente atormentada del demonio.

22 И вот, женщина Хананеянка, выйдя из тех мест, кричала Ему: помилуй меня, Господи, сын Давидов, дочь моя жестоко беснуется.

23 Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme".

23 Mutta Hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin Hänen opetuslapsensa tulivat ja pyysivät Häntä sanoen: "Lähetä hänet menemään, sillä hän huutaa perässämme."

23. Mutta ei hän sanaakaan häntä vastannut. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä, sanoen: eroita häntä sinustas; sillä hän huutaa meidän jälkeemme.

23. Mutta ei hän sanacan händä wastannut. Nijn hänen Opetuslapsens tulit ja rucoilit händä sanoden: eroita händä sinustas: sillä hän huuta meidän jälkem.

23. Mutta ei sanakan hende wastanut. Nin henen Opetuslapsens edheskeuit/ ia rucolit hende/ sanoden/ Eroita hende sinustas/ sille hen hwta meiden ielkin. (Mutta ei sanakaan häntä wastannut. Niin hänen opetuslapsensa edeskäwit/ ja rukoilit häntä/ sanoen/ Eroita häntä sinusta/ sillä hän huutaa meidän jälkeen.)

23. ὁ δὲ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῇ λόγον. καὶ προσελθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἠρώτουν αὐτὸν λέγοντες· Ἀπόλυσον αὐτήν, ὅτι κράζει ὄπισθεν ἡμῶν.

23. ο δε ουκ απεκριθη αυτη λογον και προσελθοντες οι μαθηται αυτου ηρωτων αυτον λεγοντες απολυσον αυτην οτι κραζει οπισθεν ημων 23. o de oυk apekrithe aυte logon kai proselthontes oi mathetai aυtoυ eroton aυton legontes apolυson aυten oti krazei opisthen emon

23 But he answered her not a word. And his disciples came near and asked him, saying, Dismiss her, because she is crying behind us.

23. But he answered her not a word. And his disciples came and besought him, saying, Send her away; for she crieth after us.

23. Und er antwortete ihr kein Wort. Da traten zu ihm seine Jünger, baten ihn und sprachen: Laß sie doch von dir, denn sie schreit uns nach.

23. Mas él no le respondió palabra. Entónces llegándose sus discípulos, le rogaron, diciendo: Envíala, que da voces tras nosotros.

23 Но Он не отвечал ей ни слова. И ученики Его, приступив, просили Его: отпусти ее, потому что кричит за нами.

24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".

24 Mutta Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muuta kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten luo."

24. Niin hän vastaten sanoi: en ole minä lähetetty, vaan kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.

24. Nijn hän wastaten sanoi: en ole minä lähetetty waan cadotettuin lammasten tygö Israelin huonesta.

24. Nin hen wastaten sanoi/ En ole mine lehetetty/ waan nijnen cadhotettuin lammasten tyge Israelin hoonesta. (Niin hän wastaten sanoi/ En ole minä lähetetty/ waan niinen kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.)

24. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Οὐκ ἀπεστάλην εἰ μὴ εἰς τὰ πρόβατα τὰ ἀπολωλότα οἴκου Ἰσραήλ.

24. ο δε αποκριθεις ειπεν ουκ απεσταλην ει μη εις τα προβατα τα απολωλοτα οικου ισραηλ 24. o de apokritheis eipen oυk apestalen ei me eis ta proβata ta apololota oikoυ israel

24 But he answered and said, I was not sent, except to the lost sheep of the house of Israel.

24. But he answered and said, I am not sent but unto the lost sheep of the house of Israel.

24. Er antwortete aber und sprach: Ich bin nicht gesandt denn nur zu den verlorenen Schafen von dem Hause Israel.

24. Y él respondiendo, dijo: No soy enviado sino a las ovejas perdidas de la casa de Israel.

24 Он же сказал в ответ: Я послан только к погибшим овцам дома Израилева.

25 Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua".

25 Mutta vaimo tuli ja kumartui Hänen eteensä ja sanoi: "Herra, auta minua."

25. Mutta se tuli ja kumarsi häntä, sanoen: Herra, auta minua.

25. Mutta se tuli ja cumarsi händä sanoden: Herra auta minua.

25. Mutta se tuli ia cumarsi hende sanoden/ Herra/ auta minua. (Mutta se tuli ja kumarsi häntä sanoen/ Herra/ auta minua.)

25. ἡ δὲ ἐλθοῦσα προσεκύνησεν αὐτῷ λέγουσα· Κύριε, βοήθει μοι.

25. η δε ελθουσα προσεκυνει αυτω λεγουσα κυριε βοηθει μοι 25. e de elthoυsa prosekυnei aυto legoυsa kυrie βoethei moi

25 But she came and worshiped him, saying, Lord, help me.

25. Then came she and worshipped him, saying, Lord, help me.

25. Sie kam aber und fiel vor ihm nieder und sprach: HERR, hilf mir!

25. Entónces ella vino, y le adoró, diciendo: Señor, socórreme.

25 А она, подойдя, кланялась Ему и говорила: Господи!помоги мне.

26 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".

26 Niin Hän vastasi ja sanoi: "Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää penikoille."

26. Niin hän vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.

26. Nijn hän wastaten sanoi: ei ole soweljas otta lasten leipä ja heittä penicoille.

26. Nin hen wastaten sanoi/ Ei olle se souelias/ otta lastein leipe ia heitte penickoille. (Niin hän wastaten sanoi/ Ei ole se sowelias/ ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.)

26. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Οὐκ ἔστι καλὸν λαβεῖν τὸν ἄρτον τῶν τέκνων καὶ βαλεῖν τοῖς κυναρίοις.

26. ο δε αποκριθεις ειπεν ουκ εστιν καλον λαβειν τον αρτον των τεκνων και βαλειν τοις κυναριοις 26. o de apokritheis eipen oυk estin kalon laβein ton arton ton teknon kai βalein tois kυnariois

26 Now he answered and said, It is not good to take the children’s bread and cast it to the puppies.

26. But he answered and said, It is not meet to take the children's bread, and to cast it to dogs.

26. Aber er antwortete und sprach: Es ist nicht fein, daß man den Kindern ihr Brot nehme und werfe es vor die Hunde.

26. Y respondiendo él, dijo: No es bien tomar el pan de los hijos, y echarlo a los perrillos.

26 Он же сказал в ответ: нехорошо взять хлеб у детей и бросить псам.

27 Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat".

27 Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra, mutta penikatkin syövät niitä muruja, jotka putoavat heidän herrainsa pöydältä."

27. Niin se vastasi: totta Herra, syövät kuitenkin penikatkin niistä muruista, jotka heidän herrainsa pöydältä putoovat.

27. Nijn se wastais: totta Herra syöwät cuitengin penicatkin nijstä muruista jotca heidän Herrains pöydäldä putowat.

27. Nin se wastasi/ Totta Herra. Sööuet quitengin penickat nijste muruista/ iotca heiden Herrains peudhelde putuuat. (Niin se wastasi/ Totta Herra. Syöwät kuitenkin penikat niistä muruista/ jotka heidän herrainsa pöydältä putoawat.)

27. ἡ δὲ εἶπε· Ναί, Κύριε, καὶ γὰρ τὰ κυνάρια ἐσθίει ἀπὸ τῶν ψιχίων τῶν πιπτόντων ἀπὸ τῆς τραπέζης τῶν κυρίων αὐτῶν.

27. η δε ειπεν ναι κυριε και γαρ τα κυναρια εσθιει απο των ψιχιων των πιπτοντων απο της τραπεζης των κυριων αυτων 27. e de eipen nai kυrie kai gar ta kυnaria esthiei apo ton psichion ton piptonton apo tes trapezes ton kυrion aυton

27 But she said, Yes, Lord; for* even the puppies eat from the crumbs which are falling from the table of their lords.

27. And she said, Truth, Lord: yet the dogs eat of the crumbs which fall from their masters' table.

27. Sie sprach: Ja, HERR; aber doch essen die Hündlein von den Brosamlein, die von ihrer Herren Tisch fallen.

27. Y ella dijo: Así es Señor; pero los perros comen de las migajas que caen de la mesa de sus señores.

27 Она сказала: так, Господи! но и псы едят крохи, которые падают со стола господ их.

28 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

28 Silloin Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "Oi vaimo, suuri on uskosi. Tapahtukoon sinulle niin kuin tahdot." Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve."

28. Silloin Jesus vastaten sanoi hänelle: oi vaimo, suuri on sinun uskos, tapahtukoon sinulle niinkuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli sillä hetkellä terveeksi.

28. Silloin Jesus wastaten sanoi hänelle: O waimo suuri on sinun uscos tapahtucon sinulle nijncuin sinä tahdot ja hänen tyttärens tuli sillä hetkellä terwexi.

28. Silloin Iesus wastaten sanoi henelle/ O waimo/ swri ombi sinun wskos/ olcon sinulle ninquins sine tahdot. Ja henen tytterens tuli teruexi samalla hetkelle. (Silloin Jesus wastaten sanoi hänelle/ Oi waimo/ suuri ompi sinun uskosi/ Olkoon sinulle niinkuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli terweeksi samalla hetkellä.)

28. τότε ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῇ· Ὦ γύναι, μεγάλη σου ἡ πίστις! γενηθήτω σοι ὡς θέλεις. καὶ ἰάθη ἡ θυγάτηρ αὐτῆς ἀπὸ τῆς ὥρας ἐκείνης.

28. τοτε αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτη ω γυναι μεγαλη σου η πιστις γενηθητω σοι ως θελεις και ιαθη η θυγατηρ αυτης απο της ωρας εκεινης 28. tote apokritheis o iesoυs eipen aυte o gυnai megale soυ e pistis genetheto soi os theleis kai iathe e thυgater aυtes apo tes oras ekeines

28 Then Jesus answered and said to her, O woman, great is your faith. Let it happen for you as you will (it). And her daughter was healed from that hour. {Mar 7:31 & Mat 15:29 Avoiding Herod’s territory.}

28. Then Jesus answered and said unto her, O woman, great is thy faith: be it unto thee even as thou wilt. And her daughter was made whole from that very hour.

28. Da antwortete Jesus und sprach zu ihr: O Weib, dein Glaube ist groß! Dir geschehe, wie du willst. Und ihre Tochter ward gesund zu derselben Stunde.

28. Entónces respondiendo Jesús, dijo: ¡O mujer! grande es tu fé: sea hecho contigo como quieres. Y fué sana su hija desde aquella hora.

28 Тогда Иисус сказал ей в ответ: о, женщина! велика вера твоя; да будет тебе по желанию твоему. И исцелилась дочь ее в тот час.

29 Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne.

29 Sieltä lähdettyään Jeesus tuli Galilean järven äärelle ja Hän nousi vuorelle ja istuutui sinne.

29. Ja Jesus läksi sieltä ja tuli Galilean meren tykö, ja astui vuorelle, ja istui siihen.

29. JA Jesus meni sieldä edemmä ja tuli Galilean meren tygö astui wuorelle ja istui sijhen.

29. Ja Iesus sielde edheskeui/ tuli Galilean meren tyge/ ia ylesastui worelle/ istui sijhen. (Ja Jesus sieltä edes käwi/ tuli Galilean meren tykö/ ja ylös astui wuorelle/ istui siihen.)

29. Καὶ μεταβὰς ἐκεῖθεν ὁ Ἰησοῦς ἦλθεν παρὰ τὴν θάλασσαν τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἀναβὰς εἰς τὸ ὄρος ἐκάθητο ἐκεῖ.

29. και μεταβας εκειθεν ο ιησους ηλθεν παρα την θαλασσαν της γαλιλαιας και αναβας εις το ορος εκαθητο εκει 29. kai metaβas ekeithen o iesoυs elthen para ten thalassan tes galilaias kai anaβas eis to oros ekatheto ekei

29 And Jesus, having gone-away from there, went beside the sea of Galilee, and he went-up into the mountain and was sitting there. {Mar 7:32-37 & Mat 15:30-31 Magadan and Bethsaida Summer 29 AD.}

29. And Jesus departed from thence, and came nigh unto the sea of Galilee; and went up into a mountain, and sat down there.

29. Und Jesus ging von da weiter und kam an das Galiläische Meer und ging auf einen Berg und setzte sich allda.

29. Y partido Jesús de allí, vino junto al mar de Galilea; y subiendo en un monte, se sentó allí.

29 Перейдя оттуда, пришел Иисус к морю Галилейскому и, взойдя на гору, сел там.

30 Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,

30 Hänen luoksensa tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, *sokeita, mykkiä, raajarikkoja* ja paljon muita, ja he laskivat heidät Jeesuksen jalkain juureen, ja Hän paransi heidät,

30. Ja paljo kansaa tuli hänen tykönsä, ja toivat kanssansa ontuvia, sokeita, mykkiä, raajarikkoja ja paljon muita, ja laskivat Jesuksen jalkain eteen; ja hän paransi heidät.

30. Ja paljo Canssa tuli hänen tygöns ja toit cansans onduwita sokioita cuuroja myckiä raajarickoja ja paljo muita ja saatit Jesuxen jalcain eteen.

30. Ja palio Canssa edeskeuit henen tygens/ Ja toijdh cansans onduuat/ sokiat/ kuroit/ myket/ Raiarickot/ ia palio muita/ Ja heitit ne Iesusen ialkaden eteen. (Ja paljon kansaa edeskäwit hänen tykönsä/ ja toit kansansa ontuwat/ sokiat/ kuurot/ mykät/ raajarikot/ ja paljon muita/ Ja heitit ne Jesuksen jalkaiden eteen.)

30. καὶ προσῆλθον αὐτῷ ὄχλοι πολλοὶ ἔχοντες μεθ’ ἑαυτῶν χωλούς, τυφλούς, κωφούς, κυλλούς, καὶ ἑτέρους πολλούς, καὶ ἔρριψαν αὐτοὺς παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτούς·

30. και προσηλθον αυτω οχλοι πολλοι εχοντες μεθ εαυτων χωλους τυφλους κωφους κυλλους και ετερους πολλους και ερριψαν αυτους παρα τους ποδας του ιησου και εθεραπευσεν αυτους 30. kai proselthon aυto ochloi polloi echontes meth eaυton choloυs tυfloυs kofoυs kυlloυs kai eteroυs polloυs kai erripsan aυtoυs para toυs podas toυ iesoυ kai etherapeυsen aυtoυs

30 And large crowds came to him there, having their own lame, blind, mute, crippled and many others with them. They tossed them beside the feet of Jesus, and he healed them;

30. And great multitudes came unto him, having with them those that were lame, blind, dumb, maimed, and many others, and cast them down at Jesus' feet; and he healed them:

30. Und es kam zu ihm viel Volks, die hatten mit sich Lahme, Blinde, Stumme, Krüppel und viele andere und warfen sie Jesu vor die Füße, und er heilte sie,

30. Y llegaron a él grandes multitudes, que tenían consigo cojos, ciegos, mudos, mancos, y otros muchos enfermos, y los echaron a los piés de Jesús, y los sanó:

30 И приступило к Нему множество народа, имея с собою хромых, слепых, немых, увечных и иных многих, и повергли их к ногам Иисусовым; и Он исцелил их;

31 niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

31 niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikot terveinä, rampain kävelevän ja sokeain näkevän. Ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

31. Niin että kansa ihmetteli, kuin he näkivät mykät puhuvan, raajarikot terveinä, ontuvat käyvän ja sokiat näkevän, ja kunnioittivat Israelin Jumalaa.

31. Ja hän paransi heitä nijn että Canssa ihmetteli cosca he näit mykät puhuwan raajaricot terwenä olewan onduwat käywän sokiat näkewän ja cunnioidzit Israelin Jumalata.

31. Ja hen paransi heiden/ nin että Canssat imechtelit/ coska he neijt ne myket puhuuan/ Raiarickot teruet oleuan/ Onduuat kieuuen/ sockiat näkeuen/ ia cunnioitzit Israelin Jumalat. (Ja hän paransi heidän/ niin että kansat ihmettelit/ koska he näit ne mykät puhuwan/ Raajarikot terweet olewan/ Ontuwat käywän/ sokiat näkewän/ ja kunnioitsit Israelin Jumalata.)

31. ὥστε τοὺς ὄχλους θαυμάσαι βλέποντες κωφοὺς ἀκούοντας, ἀλάλους λαλοῦντας, κυλλοὺς ὑγιεῖς, χωλοὺς περιπατοῦντας καὶ τυφλοὺς βλέποντας· καὶ ἐδόξασαν τὸν Θεὸν Ἰσραήλ.

31. ωστε τους οχλους θαυμασαι βλεποντας κωφους λαλουντας κυλλους υγιεις χωλους περιπατουντας και τυφλους βλεποντας και εδοξασαν τον θεον ισραηλ 31. oste toυs ochloυs thaυmasai βlepontas kofoυs laloυntas kυlloυs υgieis choloυs peripatoυntas kai tυfloυs βlepontas kai edoksasan ton theon israel

31 so-that the crowds marveled, seeing the mute speaking; the crippled healthy; the lame walking; and the blind seeing; and they glorified the God of Israel. {Mar 8:1-8:9 & Mat 15:32-38.}

31. Insomuch that the multitude wondered, when they saw the dumb to speak, the maimed to be whole, the lame to walk, and the blind to see: and they glorified the God of Israel.

31. daß sich das Volk verwunderte, da sie sahen, daß die Stummen redeten, die Krüppel gesund waren, die Lahmen gingen, die Blinden sahen; und sie priesen den Gott Israels.

31. De tal manera, que las multitudes se maravillaron, viendo hablar los mudos, los mancos sanos, andar los cojos, ver los ciegos; y glorificaron al Dios de Israel.

31 так что народ дивился, видя немых говорящими, увечных здоровыми, хромых ходящими и слепых видящими; и прославлял Бога Израилева.

32 Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla".

32 Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: "Minun käy sääli kansaa, sillä he ovat viipyneet jo kolme päivää luonani, eikä heillä ole mitä söisivät. Mutta en halua laskea heitä syömättöminä menemään, jotteivät menehtyisi matkalla."

32. Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi: minä armahdan kansaa, että he ovat jo kolme päivää minun tykönäni viipyneet, ja ei ole heillä mitään syötävää: ja en minä tahdo heitä tyköäni syömättä laskea pois, ettei he tiellä vaipuisi.

32. JA Jesus cudzui Opetuslapsens tygöns ja sanoi: minä armahdan Canssa että he owat jo colme päiwä minun tykönäni wijpynet ja ei ole heillä syötäwätä ja en minä tahdo heitä tyköäni syömätä poislaske ettei he tiellä waipuis.

32. Ja Iesus cutzui Opetuslapsens tygens/ ia sanoi/ Mine armadhan Canssan päle/ Sentähden että he ouat io colmet peiue minun tykeneni wijpyneet/ Ja ei ole heille söteuet/ Ja en mine tahdo heite tyköeni paastuten poislaske/ ettei he tielle wäsy. (Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä/ ja sanoi/ Minä armahdan kansan päälle/ Sen tähden että he owat jo kolme päiwää minun tyköni wiipyneet/ Ja ei ole heille syötäwätä/ Ja en minä tahdo heitä tyköäni paastoten poislaskea/ ettei he tielle wäsy.)

32. Ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ εἶπε· Σπλαγχνίζομαι ἐπὶ τὸν ὄχλον, ὅτι ἤδη ἡμέραι τρεῖς προσμένουσί μοι καὶ οὐκ ἔχουσι τί φάγωσι· καὶ ἀπολῦσαι αὐτοὺς νήστεις οὐ θέλω, μήποτε ἐκλυθῶσιν ἐν τῇ ὁδῷ.

32. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος τους μαθητας αυτου ειπεν σπλαγχνιζομαι επι τον οχλον οτι ηδη ημερας τρεις προσμενουσιν μοι και ουκ εχουσιν τι φαγωσιν και απολυσαι αυτους νηστεις ου θελω μηποτε εκλυθωσιν εν τη οδω 32. o de iesoυs proskalesamenos toυs mathetas aυtoυ eipen splagchnizomai epi ton ochlon oti ede emeras treis prosmenoυsin moi kai oυk echoυsin ti fagosin kai apolυsai aυtoυs nesteis oυ thelo mepote eklυthosin en te odo

32 Now Jesus called his disciples to him, (and) said, I have compassion upon the crowd because they already remain with me three days, and do not have what they might eat, and I am not willing to dismiss them starving, lest they might faint on the road.

32. Then Jesus called his disciples unto him, and said, I have compassion on the multitude, because they continue with me now three days, and have nothing to eat: and I will not send them away fasting, lest they faint in the way.

32. Und Jesus rief seine Jünger zu sich und sprach: Es jammert mich des Volks; denn sie beharren nun wohl drei Tage bei mir und haben nichts zu essen; und ich will sie nicht ungegessen von mir lassen, auf daß sie nicht verschmachten auf dem Wege.

32. Y Jesús llamando a sus discípulos, dijo: Tengo misericordia de la multitud, que ya hace tres dias que perseveran conmigo, y no tienen que comer; y enviarlos ayunos no quiero; porque no desmayen en el camino.

32 Иисус же, призвав учеников Своих, сказал им: жаль Мне народа, что уже три дня находятся при Мне, и нечего им есть; отпустить же их неевшими не хочу, чтобы не ослабели в дороге.

33 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?"

33 Hänen opetuslapsensa sanoivat Hänelle: "Mistä saamme autiomaassa niin paljon leipää, että voimme ravita näin suuren kansanjoukon"

33. Niin sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: kusta me saamme tässä erämaassa niin monta leipää, että me ravitsemme niin paljon kansaa?

33. Nijn sanoit hänen Opetuslapsens hänelle: custa me saamme täsä erimaas nijn paljo leipä cuin me rawidzemma tämän Canssan.

33. Nin sanoit hene' Opetuslapsens henelle/ Custa me saa'ma tesse ärimaas nin mo'da leipe/ ette me rauitzemma nein palion Canssan? (Niin sanoit hänen opetuslapsensa hänelle/ Kusta me saamme tässä äärimaassa niin monta leipää/ että me rawitsemme näin paljon kansaa?)

33. καὶ λέγουσιν αὐτῷ οἱ μαθηταί αὐτοῦ· Πόθεν ἡμῖν ἐν ἐρημίᾳ ἄρτοι τοσοῦτοι ὥστε χορτάσαι ὄχλον τοσοῦτον;

33. και λεγουσιν αυτω οι μαθηται αυτου ποθεν ημιν εν ερημια αρτοι τοσουτοι ωστε χορτασαι οχλον τοσουτον 33. kai legoυsin aυto oi mathetai aυtoυ pothen emin en eremia artoi tosoυtoi oste chortasai ochlon tosoυton

33 And his disciples say to him, From where (can we buy) so-many loaves for us in the wilderness, so-then to fully-feed so-great a crowd?

33. And his disciples say unto him, Whence should we have so much bread in the wilderness, as to fill so great a multitude?

33. Da sprachen seine Jünger zu ihm: Woher mögen wir so viel Brot nehmen in der Wüste, daß wir so viel Volks sättigen?

33. Entónces sus discípulos le dicen: ¿Dónde tenemos nosotros tantos panes en el desierto, que hartemos tan gran multitud?

33 И говорят Ему ученики Его: откуда нам взять в пустыне столько хлебов, чтобы накормить столько народа?

34 Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän, ja muutamia kalasia".

34 Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He vastasivat: "Seitsemän, ja muutamia pikku kaloja."

34. Ja Jesus sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän, ja vähä kalasia.

34. Ja Jesus sanoi heille: monda leipä teillä on? He sanoit: seidzemen ja wähä calaisita.

34. Ja Iesus sanoi heille/ Mittoman leipe teille on? He sanoit/ Seitzemen/ Ja wehe calaisija. (Ja Jesus sanoi heille/ Monta leipää teillä on? He sanoit/ seitsemän/ Ja wähän kalaisia.)

34. καὶ λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Πόσους ἄρτους ἔχετε; οἱ δὲ εἶπον· Ἑπτά, καὶ ὀλίγα ἰχθύδια.

34. και λεγει αυτοις ο ιησους ποσους αρτους εχετε οι δε ειπον επτα και ολιγα ιχθυδια 34. kai legei aυtois o iesoυs posoυs artoυs echete oi de eipon epta kai oliga ichthυdia

34 And Jesus said to them, How-many loaves do you° have? But they said, Seven and a few small-fish.

34. And Jesus saith unto them, How many loaves have ye And they said, Seven, and a few little fishes.

34. Und Jesus sprach zu ihnen: Wie viel Brote habt ihr? Sie sprachen: Sieben und ein wenig Fischlein.

34. Y Jesús les dice: ¿Cuántos panes tenéis? Y ellos dijeron: Siete, y unos pocos pececillos.

34 Говорит им Иисус: сколько у вас хлебов? Они же сказали: семь, и немного рыбок.

35 Niin hän käski kansan asettua maahan.

35 Niin Hän käski kansan asettua maahan.

35. Niin hän käski kansan istua maan päälle atrioitsemaan.

35. Nijn hän käski Canssan maan päällä atrioidzeman.

35. Nin hen käski Canssan maan päle atrioijtzeman. (Niin hän käski kansan maan päälle aterioitsemaan.)

35. καὶ ἐκέλευσε τοῖς ὄχλοις ἀναπεσεῖν ἐπὶ τὴν γῆν.

35. και εκελευσεν τοις οχλοις αναπεσειν επι την γην 35. kai ekeleυsen tois ochlois anapesein epi ten gen

35 And he commanded the crowd to lean-back upon the soil.

35. And he commanded the multitude to sit down on the ground.

35. Und er hieß das Volk sich lagern auf die Erde

35. Y mandó a las multitudes que se recostasen en tierra.

35 Тогда велел народу возлечь на землю.

36 Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

36 Sitten Hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja opetuslapset antoivat kansalle.

36. Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

36. Ja hän otti ne seidzemen leipä ja calat kijtti mursi ja andoi Opetuslastens ja Opetuslapset annoit Canssalle ja he söit caicki ja rawittiin.

36. Ja hen otti ne seitzemen leipe/ ia calat/ kijtti Jumalat/ mursi/ ia annoi Opetuslastens/ ia Opetuslapset annoit Canssalle/ Ja he caikin söijt/ ia rawittijn. (Ja hän otti ne seitsemän leipää/ ja kalat/ kiitti Jumalata/ mursi/ ja annoi opetuslastensa/ ja opetuslapset annoit kansalle/ Ja he kaikki söit/ ja rawittiin.)

36. καὶ λαβὼν τοὺς ἑπτὰ ἄρτους καὶ τοὺς ἰχθύας, εὐχαριστήσας ἔκλασε καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ, οἱ δὲ μαθηταὶ τοῖς ὄχλοις.

36. και λαβων τους επτα αρτους και τους ιχθυας ευχαριστησας εκλασεν και εδωκεν τοις μαθηταις αυτου οι δε μαθηται τω οχλω 36. kai laβon toυs epta artoυs kai toυs ichthυas eυcharistesas eklasen kai edoken tois mathetais aυtoυ oi de mathetai to ochlo

36 And he took the seven loaves and the (few) fish, and he gave-thanks and broke (them), and gave to his disciples, and the disciples (gave) to the crowds.

36. And he took the seven loaves and the fishes, and gave thanks, and brake them, and gave to his disciples, and the disciples to the multitude.

36. und nahm die sieben Brote und die Fische, dankte, brach sie und gab sie seinen Jüngern; und die Jünger gaben sie dem Volk.

36. Y tomando los siete panes y los peces, dando gracias, los rompió, y dió a sus discípulos, y los discípulos a la multitud.

36 И, взяв семь хлебов и рыбы, воздалблагодарение, преломил и дал ученикам Своим, а ученики народу.

37 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.

37 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. Ja he kokosivat jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.

37. Ja he söivät kaikki ja ravittiin, ja ottivat ylös mitä liiaksi jäi, seitsemän täysinäistä koria muruja.

37. Ja otit ylös mitä lijaxi jäi seidzemen täysinäistä coria muruja.

37. Ja ylesotit mite lighaxi ieij/ seitzemen corghia teunnens muruia. (Ja ylös otit mitä liiaksi jäi/ seitsemän koria täynnänsä muruja.)

37. καὶ ἔφαγον πάντες καὶ ἐχορτάσθησαν, καὶ ἦραν τὸ περισσεῦον τῶν κλασμάτων, ἑπτὰ σπυρίδας πλήρεις.

37. και εφαγον παντες και εχορτασθησαν και ηραν το περισσευον των κλασματων επτα σπυριδας πληρεις 37. kai efagon pantes kai echortasthesan kai eran to perisseυon ton klasmaton epta spυridas plereis

37 And they all ate and were fully-fed, and they took up what was leftover of the broken pieces, seven baskets full.

37. And they did all eat, and were filled: and they took up of the broken meat that was left seven baskets full.

37. Und sie aßen alle und wurden satt; und hoben auf, was übrig blieb von Brocken, sieben Körbe voll.

37. Y comieron todos, y se hartaron; y alzaron lo que sobró de los pedazos, siete espuertas llenas.

37 И ели все и насытились; и набралиоставшихся кусков семь корзин полных,

38 Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

38 Niitä jotka söivät, oli neljä tuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

38. Mutta niitä jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.

38. Mutta nijtä cuin söi oli neljä tuhatta miestä ilman waimoita ja lapsita.

38. Mutta ne iotca söijt/ olit nelie tuhatta mieste/ ilman waimoita ia lapsita. (Mutta ne jotka söit/ olit neljä tuhatta miestä/ ilman waimoitta ja lapsitta.)

38. οἱ δὲ ἐσθίοντες ἦσαν τετρακισχίλιοι ἄνδρες χωρὶς γυναικῶν καὶ παιδίων.

38. οι δε εσθιοντες ησαν τετρακισχιλιοι ανδρες χωρις γυναικων και παιδιων 38. oi de esthiontes esan tetrakischilioi andres choris gυnaikon kai paidion

38 Now those eating were (approximately) four thousand men, plus women and children. {Mar 8:10-26 & Mat 15:39-16:12 Near Caesarea Philippi Summer 29 AD.}

38. And they that did eat were four thousand men, beside women and children.

38. Und die da gegessen hatten, derer waren viertausend Mann, ausgenommen Weiber und Kinder.

38. Y eran los que habían comido cuatro mil varones, sin las mujeres y los niños.

38 а евших было четыре тысячи человек, кроме женщин и детей.

39 Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.

39 Laskettuaan kansan luotaan Hän astui veneeseen ja meni Magdalan* alueelle.

39. Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut, astui hän haahteen, ja tuli Magdalan rajoille.

39. Ja cuin hän oli Canssan tyköäns laskenut astui hän hahteen ja tuli Magdalan rajoille.

39. Ja quin hen oli Canssan tyköens laskenut/ astui hen hachteen/ ia tuli Magdalan raioille. (Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut/ astui hän haahteen/ ja tuli Magdalan rajoille.)

39. Καὶ ἀπολύσας τοὺς ὄχλους ἀνέβη εἰς τὸ πλοῖον, καὶ ἦλθεν εἰς τὰ ὅρια Μαγδαλά.

39. και απολυσας τους οχλους ενεβη εις το πλοιον και ηλθεν εις τα ορια μαγδαλα 39. kai apolυsas toυs ochloυs eneβe eis to ploion kai elthen eis ta oria magdala

39 And having dismissed the crowds, he stepped into the ship, and went into the borders of Magadan.

39. And he sent away the multitude, and took ship, and came into the coasts of Magdala.

39. Und da er das Volk hatte von sich gelassen, trat er in ein Schiff und kam in das Gebiet Magdalas.

39. Entónces despedidas las multitudes, subió en una nave, y vino a los términos de Magdala.

39 И, отпустив народ, Он вошел в лодку и прибыл в пределы Магдалинские.