9 luku

17 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi 18 – 20 Jeesus puhuu tulevasta kärsimisestään 21,22 ja kehoittaa kaikkia seuraamaan häntä 23 – 27, hänen kirkastumisensa 28 – 36, hän parantaa riivatun miehen 37 – 43, puhuu uudestaan kärsimisestään 43 – 45, neuvoo karttamaan ylpeyttä ja suvaitsematonta intoa 46 – 50, lähtee vaeltamaan Jerusalemia kohti 51 – 56 ja antaa vielä neuvoja, miten häntä on seurattava 57 – 62. (V. – 6vert. Matt.10:1, 7 – 14 Mark.6:7 – 13.)

1 Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

1 Kutsuttuaan kokoon ne kaksitoista (opetuslastaan) Hän antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja tautien parantamista varten.

1. Mutta hän kutsui kokoon kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille voiman ja vallan kaikkein perkeleiden ylitse, ja taudit parantaa,

1. SIjtte cudzui Jesus cocon ne caxitoistakymmendä Opetuslastans ja andoi heille wäen ja wallan caickein Perkeleitten päälle ja että he myös taudit parannaisit:

1. SItte ychten cutzui Iesus ne Caxitoistakymende/ ia annoi heille wäen ia wallan caikein Perkelitten päle/ Ja ette he Taudhit mös para'naisit/ (Sitten yhteen kutsui Jesus ne kaksitoista kymmentä/ ja antoi heille wäen ja wallan kaikkein perkeleitten päälle/ Ja että he taudit myös parantaisit/)

1 Συγκαλεσάμενος δὲ τοὺς δώδεκα μαθητὰς αὐτοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς δύναμιν καὶ ἐξουσίαν ἐπὶ πάντα τὰ δαιμόνια καὶ νόσους θεραπεύειν· ( Sugκalesámenοs dè tοὐs dódeκa mathitàs aὐtοȗ ἔdoκen aὐtοῖs dúnamιn κaὶ ẻksοusίan ẻpὶ pánta tà daιmόnιa κaὶ nόsοus therapeúeιn: )

συγκαλεσαμενος δε τους δωδεκα μαθητας αυτου εδωκεν αυτοις δυναμιν και εξουσιαν επι παντα τα δαιμονια και νοσους θεραπευειν 1 (sunkalesamenos de tous dodeka mathitas aftou edoken aftois dunamin kai exousian epi panta ta daimonia kai nosous therapebein)

1 {Mar 6:6b-13 & Mat 9:35-10:42 & Luk 9:1-6 Third circuit of Galilee.} Now having called the twelve together, he gave them power and authority over all demons and to heal diseases.

1. Then he called his twelve disciples together, and gave them power and authority over all devils, and to cure diseases.

1. Er forderte aber die Zwölf zusammen und gab ihnen Gewalt und Macht über alle Teufel und daß sie Seuchen heilen konnten,

1. Y JUNTANDO sus doce discípu- los, les dió virtud y potestad sobre todos los demonios, y que sanasen enfermedades.

1 Созвав же двенадцать, дал силу и власть над всеми бесами и врачевать от болезней,

2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2 Sitten Hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2. Ja lähetti heitä saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2. Ja lähetti heitä saarnaman Jumalan waldacunda ja parandaman sairaita.

2. Ja vloslehetti heijet sarnaman Jumalan Waldakunda/ ia parandaman Sairaita. (Ja ulos lähetti heidän saarnaaman Jumalan waltakuntaa/ ja parantamaan sairaita.)

2 καὶ ἀπέστειλεν αὐτοὺς κηρύσσειν τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ καὶ ἰᾶσθαι τοὺς ἀσθενοῦντας, ( κaὶ ἀpésteιlen aὐtοὐs κirússeιn tìn basιleίan tοȗ Theοȗ κaὶ ἰãsthaι tοὐs ἀsthenοȗntas, )

και απεστειλεν αυτους κηρυσσειν την βασιλειαν του θεου και ιασθαι τους ασθενουντας 2 (kai apesteilen aftous kirussein tin basileian tou theou kai iasthai tous asthenountas)

2 And he sent them forth to preach the kingdom of God and to heal those who are sick.

2. And he sent them to preach the kingdom of God, and to heal the sick.

2. und sandte sie aus, zu predigen das Reich Gottes und zu heilen die Kranken.

2. Y los envió a que predicasen el reino de Dios, y que sanasen los enfermos.

2 и послал их проповедывать Царствие Божие и исцелять больных.

3 Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta.

3 Hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköönkä kellään olko kahta ihokasta."

3. Ja sanoi heille: älkäät ottako mitään myötänne tielle, ei sauvoja, eikä myös säkkiä, eikä leipää, eikä rahaa: älkää myös kahta hametta pitäkö.

3. Ja sanoi heille: älkät ottaco mitän myötän tielle ei sauwa ei lauckua ei leipä eikä raha älkät myös cahta hametta pitäkö.

3. Ja sanoi heiden tygens/ Elket ottaco miteken möten Tiehen/ eike Sauua/ eike Prentzeli/ eike Leipä/ eike peningit/ Elket mös cachta Hamecht pitekö. (Ja sanoi heidän tykönsä/ Älkäät ottako mitäkään myöten tiehen/ eikä sauwaa/ eikä prentzeliä/ eikä leipää/ eikä penningit/ Älkäät myös kahta hamet pitäkö)

3 καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Μηδὲν αἴρετε εἰς τὴν ὁδόν, μήτε ῥάβδους μήτε πήραν μήτε ἄρτον μήτε ἀργύριον μήτε ἀνὰ δύο χιτῶνας ἔχειν. ( κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: Μidèn aἴrete eἰs tìn ὁdόn, míte ŕábdοus míte píran míte ἄrtοn míte ἀrgúrιοn míte ἀnà dúο chιtõnas ἔcheιn. )

και ειπεν προς αυτους μηδεν αιρετε εις την οδον μητε ραβδους μητε πηραν μητε αρτον μητε αργυριον μητε ανα δυο χιτωνας εχειν 3 (kai eipen pros aftous miden airete eis tin odon mite rabdous mite piran mite arton mite argurion mite ana duo chitonas echein)

3 And he said to them, Take° nothing *for your° journey, neither staffs, nor knapsack, nor bread, nor silver; nor to have two tunics apiece.</J>

3. And he said unto them, Take nothing for your journey, neither staves, nor scrip, neither bread, neither money; neither have two coats apiece.

3. Und sprach zu ihnen: Ihr sollt nichts mit euch nehmen auf den Weg, weder Stab noch Tasche noch Brot noch Geld; es soll auch einer nicht zwei Röcke haben.

3. Y les dijo: No toméis nada para el camino, ni bordones, ni alforja, ni pan, ni dinero, ni tengáis dos vestidos.

3 И сказал им: ничего не берите на дорогу: ни посоха, ни сумы, ни хлеба, ни серебра, и не имейте по две одежды;

4 Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää matkallenne.

4 Mihin tahansa taloon tulette, siihen jääkää ja siitä lähtekää.

4. Ja johon huoneesen te tulette sisälle, siinä te olkaat ja siitä lähtekäät ulos.

4. Ja johon huonesen te tuletta nijn olcat siellä sijhenasti cuin te sieldä poismenette.

4. Ja cunga te Honesen tuletta/ olcat sielle sihenasti ette te sielde poismenet. (Ja kun te huoneeseen tulette/ olkaat siellä siihen asti että te sieltä pois menet.)

4 καὶ εἰς ἣν ἂν οἰκίαν εἰσέλθητε, ἐκεῖ μένετε καὶ ἐκεῖθεν ἐξέρχεσθε. ( κaὶ eἰs ἳn ἂn οἰκίan eἰsélthite, ẻκeῖ ménete κaὶ ẻκeῖthen ẻksérchesthe. )

και εις ην αν οικιαν εισελθητε εκει μενετε και εκειθεν εξερχεσθε 4 (kai eis in an oikian eiselthite ekei menete kai ekeithen exerchesthe)

4 And into whatever house you° enter, remain° there and (then) go° forth from there.</J>

4. And whatsoever house ye enter into, there abide, and thence depart.

4. Und wo ihr in ein Haus geht, da bleibet, bis ihr von dannen zieht.

4. Y en cualquiera casa que entrareis, quedád allí, y salíd de allí.

4 и в какой дом войдете, там оставайтесь и оттуда отправляйтесь в путь .

5 Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan."

5 Ketkä tahansa eivät ota teitä vastaan, lähtekää pois siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne todistukseksi heitä vastaan."

5. Ja kuka ikänä ei teitä ota vastaan, niin menkäät pois siitä kaupungista ja puhdistakaat tomu teidän jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan.

5. Ja cuca ikänäns ei teitä wastanrupe nijn mengät pois sijtä Caupungist ja tomukin pudistacat teidän jalgoistanne heidän wastans todistuxexi.

5. Ja cukaikenens ei teite wastanrupe/ nin vlosmenget sijte Caupungist ia muldakin mos pudhistacat teiden ialghoistan heiden wastans tunnostoxexi. (Ja kuka ikänänsä ei teitä wastaan rupea/ niin ulos menkäät siitä kaupungista ja multakin myös puhdistakaat teidän jaloistan heidän wastaan tunnustukseksi.)

5 καὶ ὅσοι ἐὰν μὴ δέξωνται ὑμᾶς, ἐξερχόμενοι ἀπὸ τῆς πόλεως ἐκείνης τὸν κονιορτὸν ἀπὸ τῶν ποδῶν ὑμῶν ἀποτινάξατε εἰς μαρτύριον ἐπ’ αὐτούς. ( κaὶ ὅsοι ẻàn mì déksontaι ὑmãs, ẻkserchόmenοι ἀpὸ tĩs pόleos ẻκeίnis tὸn κοnιοrtὸn ἀpὸ tõn pοdõn ὑmõn ἀpοtιnáksate eἰs martúrιοn ẻp’ aὐtοús. )

και οσοι αν μη δεξωνται υμας εξερχομενοι απο της πολεως εκεινης και τον κονιορτον απο των ποδων υμων αποτιναξατε εις μαρτυριον επ αυτους 5 (kai osoi an mi dexontai umas exerchomenoi apo tis poleos ekeinis kai ton koniorton apo ton podon umon apotinaxate eis marturion ep aftous)

5 And as many as may not accept you°, (while) you° go forth from that city, shake-off° even the dust from your° feet *for a testimony against them.</J>

5. And whosoever will not receive you, when ye go out of that city, shake off the very dust from your feet for a testimony against them.

5. Und welche euch nicht aufnehmen, da gehet aus von derselben Stadt und schüttelt auch den Staub ab von euren Füßen zu einem Zeugnis über sie.

5. Y todos los que no os recibieren, saliéndoos de aquella ciudad, aun el polvo sacudíd de vuestros piés en testimonio contra ellos.

5 А если где не примут вас, то, выходя из того города, отрясите и прах от ног ваших во свидетельство на них.

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen ilosanomaa ja parantaen sairaita kaikkialla.

6. Ja he menivät ulos ja vaelsivat kylissä, saarnaten evankeliumia, ja paransivat joka paikassa.

6. Ja he menit ja waelsit kylis saarnaten Evangeliumi ja paransit jocapaicas.

6. Ja he vlosmenit/ ia waelsit Kylein lepitze sarnaten Euangeliumi ia paransit iocapaicas. (Ja he ulos menit/ ja waelsit kylien läwitse saarnaten ewankeliumia ja paransit joka paikassa.)

6 ἐξερχόμενοι δὲ διήρχοντο κατὰ τὰς κώμας εὐαγγελιζόμενοι καὶ θεραπεύοντες πανταχοῦ. ( ẻkserchόmenοι dè dιírchοntο κatà tàs κómas eὐaggelιdzόmenοι κaὶ therapeúοntes pantachοȗ. )

εξερχομενοι δε διηρχοντο κατα τας κωμας ευαγγελιζομενοι και θεραπευοντες πανταχου 6 (exerchomenoi de diirchonto kata tas komas ebangelizomenoi kai therapebontes pantachou)

6 Now going out, they were going throughout the villages, proclaiming the good-news and healing everywhere. {Mar 6:14-29 & Mat 14:1-12 & Luk 9:7-9.}

6. And they departed, and went through the towns, preaching the gospel, and healing every where.

6. Und sie gingen hinaus und durchzogen die Märkte, predigten das Evangelium und machten gesund an allen Enden.

6. Y saliendo ellos, rodeaban por todas las aldeas anunciando el evangelio, y sanando por todas partes.

6 Они пошли и проходили по селениям, благовествуя иисцеляя повсюду.

7 Ja neljännysruhtinas Herodes sai kuulla kaikki, mitä tapahtui, eikä tiennyt, mitä ajatella; sillä muutamat sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista",

7 Neljännesruhtinas Herodes sai tietää kaiken, mitä *Hän teki* ja oli ymmällään, sillä jotkut sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista,”

7. Mutta Herodes tetrarka kuuli kaikki, mitä häneltä tehty oli, ja hän epäili, että muutamat sanoivat Johanneksen nousseeksi kuolleista.

7. MUtta Herodes Tetrarcha cuuli caicki mitä hän teki. Ja hän pelkäis että muutamat sanoit Johannxen ylösnosnexi cuolleista.

7. Mutta Herodes se Neliesructinas cwli caiki mite heneste päätettin. Ja hen waroi itzeens ette monicadhat sanoit Johannesen ylesnosnexi colehista. (Mutta Herodes se neljännesruhtinas kuuli kaikki mitä hänestä päätettiin. Ja hän waroi itseensä että monikahdat sanoit Johanneksen ylösnousseeksi kuolleista.)

7 Ἤκουσε δὲ Ἡρῴδης ὁ τετράρχης τὰ γενόμενα ὑπ’ αὐτοῦ πάντα, καὶ διηπόρει διὰ τὸ λέγεσθαι ὑπό τινων ὅτι Ἰωάννης ἠγήγερται ἐκ τῶν νεκρῶν, ( Ἤκοuse dè Ἡródis ὁ tetrárchis tà genόmena ὑp’ aὐtοȗ pánta, κaὶ dιipόreι dιà tὸ légesthaι ὑpό tιnon ὅtι Ἰoánnis ἰgígertaι ẻκ tõn neκrõn, )

ηκουσεν δε ηρωδης ο τετραρχης τα γινομενα υπ αυτου παντα και διηπορει δια το λεγεσθαι υπο τινων οτι ιωαννης εγηγερται εκ νεκρων 7 (ikousen de irodis o tetrarchis ta ginomena up aftou panta kai diiporei dia to legesthai upo tinon oti ioannis egigertai ek nekron)

7 Now Herod the Tetrarch heard of all the things happening by him, and was perplexed, because it was said by some, that John has been raised from the dead;

7. Now Herod the tetrarch heard of all that was done by him: and he was perplexed, because that it was said of some, that John was risen from the dead;

7. Es kam aber vor Herodes, den Vierfürsten, alles, was durch ihn geschah; und er ward betreten, dieweil von etlichen gesagt ward; Johannes ist von den Toten auferstanden;

7. Y oyó Heródes el tetrarca todas las cosas que hacía, y estaba en duda, porque decían algunos: Que Juan había resucitado de los muertos;

7 Услышал Ирод четвертовластник о всем, что делал Иисус , и недоумевал: ибо одни говорили, что это Иоанн восстал из мертвых;

8 mutta toiset: "Elias on ilmestynyt", toiset taas: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

8 jotkut taas: "Elia on ilmestynyt", ja toiset: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös.”

8. Muutamat taas Eliaan ilmaantuneen, ja muut, että joku prophetaista oli noussut ylös.

8. Muutamat taas Elian ilmandunen ja muutamat että jocu wanhoista Prophetaista oli ylösnosnut.

8. Mutta mwtamilda/ Ette Elias oli ilmandunut. Nin tas muilda/ Ette iocu nijste wanhoist Prophetist oli ylesnosnut. (Mutta muutamilta/ Että Elias on ilmaantunut. Niin taas muilta/ Että joku niistä wanhoista prophetista on ylösnoussut.)

8 ὑπό τινων δὲ ὅτι Ἠλίας ἐφάνη, ἄλλων δὲ ὅτι προφήτης τις τῶν ἀρχαίων ἀνέστη. ( ὑpό tιnon dè ὅtι Ἠlίas ẻfáni, ἄllon dè ὅtι prοfítis tιs tõn ἀrchaίon ἀnésti. )

υπο τινων δε οτι ηλιας εφανη αλλων δε οτι προφητης εις των αρχαιων ανεστη 8 (upo tinon de oti ilias efani allon de oti profitis eis ton archaion anesti)

8 and by some, that Elijah had appeared, and by others, that one of the ancient prophets had risen*.

8. And of some, that Elias had appeared; and of others, that one of the old prophets was risen again.

8. von etlichen aber: Elia ist erschienen; von etlichen aber: Es ist der alten Propheten einer auferstanden.

8. Y otros: Que Elías había aparecido; y otros: Que algún profeta de los antiguos había resucitado.

8 другие, что Илия явился, а иные, что один из древних пророков воскрес.

9 Ja Herodes sanoi: "Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?" Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.

9 Mutta Herodes sanoi: "Johanneksen olen mestauttanut*. Mutta kuka tämä on, josta kuulen tällaista." Ja hän pyrki näkemään Hänet.

9. Ja Herodes sanoi: Johanneksen kaulan minä leikkasin; vaan kuka tämä lienee, josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi nähdä häntä.

9. Ja Herodes sanoi: Johannexen caulan minä leickaisin cuca tämä liene josta minä sencaltaisita cuulen? Ja hän pyysi nähdä händä.

9. Ja sanoi Herodes/ Johannesen mine caulanleickasin. Cuca sis teme on iosta mine sencaltaisita cwlen? Ja hen pysi hende nähdä. (Ja sanoi Herodes/ Johanneksen minä kaulan leikkasin. Kuka siis tämä on josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi häntä nähdä.)

9 καὶ εἶπεν Ἡρῴδης· Ἰωάννην ἐγὼ ἀπεκεφάλισα· τίς δέ ἐστιν οὗτος περὶ οὗ ἐγὼ ἀκούω τοιαῦτα; καὶ ἐζήτει ἰδεῖν αὐτόν. ( κaὶ eἶpen Ἡródis: Ἰoánnin ẻgὸ ἀpeκefálιsa: tίs dé ẻstιn οὗtοs perὶ οὗ ẻgὸ ἀκοúo tοιaȗta; κaὶ ẻdzíteι ἰdeῖn aὐtόn. )

και ειπεν ο ηρωδης ιωαννην εγω απεκεφαλισα τις δε εστιν ουτος περι ου εγω ακουω τοιαυτα και εζητει ιδειν αυτον 9 (kai eipen o irodis ioannin ego apekefalisa tis de estin outos peri ou ego akouo toiafta kai ezitei idein afton)

9 And Herod said, I beheaded John, but who is this one, concerning whom I am hearing such things? Now he was seeking to see him. {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.}

9. And Herod said, John have I beheaded: but who is this, of whom I hear such things? And he desired to see him.

9. Und Herodes sprach: Johannes, den habe ich enthauptet; wer ist aber dieser, von dem ich solches höre? und begehrte ihn zu sehen.

9. Y dijo Heródes: A Juan yo le degollé: ¿quién pues será éste, de quien yo oigo tales cosas? Y procuraba verle.

9 И сказал Ирод: Иоанна я обезглавил; кто же Этот, о Котором я слышу такое? И искал увидеть Его.

10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.

10 Ja kun apostolit palasivat he kertoivat Hänelle kaiken, mitä olivat tehneet. Niin Hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen Beetsaida-*nimisen kaupungin lähelle autioon paikkaan*.

10. Ja apostolit palasivat, ja juttelivat hänelle kaikki, mitä he olivat tehneet. Ja hän otti heidät tykönsä ja meni erinänsä Betsaidan kaupungin erämaahan.

10. JA Apostolit palaisit ja luettelit hänelle caicki mitä he olit tehnet. Ja hän otti heidän tygöns ja meni harhan erämaahan Bethsaidan Caupungin tygö.

10. Ja Apostolit palasit/ ia luettelit henelle caiki mite he olit tehnyet. Ja hen otti heidet tygens/ poismeni harhaan ylenannettun sijaan sen Caupungin tyge ioca cutzutan Bethsaida. (Ja apostolit palasit/ ja luettelit hänelle kaikki mitä he olit tehneet. Ja hän otti heidät tykonsä/ pois meni harhaan ylenannettuun sijaan sen kaupungin tykö joka kutsutaan Bethsaida.)

10 Καὶ ὑποστρέψαντες οἱ ἀπόστολοι διηγήσαντο αὐτῷ ὅσα ἐποίησαν. καὶ παραλαβὼν αὐτοὺς ὑπεχώρησε κατ’ ἰδίαν εἰς τόπον ἔρημον πόλεως καλουμένης Βηθσαϊδά. ( Κaὶ ὑpοstrépsantes οἱ ἀpόstοlοι dιigísantο aὐtỡ ὅsa ẻpοίisan. κaὶ paralabὸn aὐtοὐs ὑpechórise κat’ ἰdίan eἰs tόpοn ἔrimοn pόleos κalοuménis Bithsaϊdá. )

και υποστρεψαντες οι αποστολοι διηγησαντο αυτω οσα εποιησαν και παραλαβων αυτους υπεχωρησεν κατ ιδιαν εις τοπον ερημον πολεως καλουμενης βηθσαιδα 10 (kai upostrepsantes oi apostoloi diigisanto afto osa epoiisan kai paralabon aftous upechorisen kat idian eis topon erimon poleos kaloumenis bithsaida)

10 And having returned, the apostles described to him how-much they (had) done. Now he took them and departed privately into a desolate place of a city called Bethsaida. {Mar 6:33-44 & Mat 14:14-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

10. And the apostles, when they were returned, told him all that they had done. And he took them, and went aside privately into a desert place belonging to the city called Bethsaida.

10. Und die Apostel kamen wieder und erzählten ihm, wie große Dinge sie getan hatten. Und er nahm sie zu sich und entwich besonders in eine Wüste bei der Stadt, die da heißt Bethsaida.

10. Y vueltos los apóstoles, le contaron todas las cosas que habían hecho. Y tomándolos, se apartó aparte a un lugar desierto de la ciudad que se llama Betsaida.

10 Апостолы, возвратившись, рассказали Ему, что они сделали; и Он, взяв их с Собою, удалился особо в пустое место, близ города, называемого Вифсаидою.

11 Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

11 Saatuaan sen tietää, kansa seurasi Häntä. Hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

11. Kuin kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta tarvitsivat, teki hän terveeksi.

11. Cosca Canssa sen ymmärsi /noudatit he händä ja hän otti heitä wastan ja puhui heille Jumalan waldacunnasta ja jotca terweyttä tarwidzit teki hän terwexi. Nijn päiwä rupeis jo laskeman.

11. Coska Canssa sen tunsit/ noudhatit he hende. Ja he' rupesi heite wastan/ ia puhui heille Jumalan Waldakunnast/ ia ne iotca terueytta taruitzit/ teki hen teruexi. Nin peiue rupesi io laskeman. (Koska kansa sen tunsit/ noudatit he häntä. Ja hän rupesi heitä wastaan/ ja puhui heille Jumalan waltakunnasta/ ja ne jotka terweyttä tarwitsit/ teki hän terweeksi. Niin päiwä rupesi jo laskemaan.)

11 οἱ δὲ ὄχλοι γνόντες ἠκολούθησαν αὐτῷ, καὶ δεξάμενος αὐτοὺς ἐλάλει αὐτοῖς περὶ τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ, καὶ τοὺς χρείαν ἔχοντας θεραπείας ἰάσατο. ( οἱ dè ὄchlοι gnόntes ἰκοlοúthisan aὐtỡ, κaὶ deksámenοs aὐtοὐs ẻláleι aὐtοῖs perὶ tĩs basιleίas tοȗ Theοȗ, κaὶ tοὐs chreίan ἔchοntas therapeίas ἰásatο. )

οι δε οχλοι γνοντες ηκολουθησαν αυτω και δεξαμενος αυτους ελαλει αυτοις περι της βασιλειας του θεου και τους χρειαν εχοντας θεραπειας ιατο 11 (oi de ochloi gnontes ikolouthisan afto kai dexamenos aftous elalei aftois peri tis basileias tou theou kai tous chreian echontas therapeias iato)

11 But the crowds, having known it, followed him. And having accepted them, he was speaking to them concerning the kingdom of God, and he was healing those who had need of healing.

11. And the people, when they knew it, followed him: and he received them, and spake unto them of the kingdom of God, and healed them that had need of healing.

11. Da das Volk des inneward, zog es ihm nach. Und er ließ sie zu sich und sagte ihnen vom Reich Gottes und machte gesund, die es bedurften. Aber der Tag fing an, sich zu neigen.

11. Lo cual como las gentes entendieron, le siguieron; y él les recibió, y les hablaba del reino de Dios; y sanó a los que tenían necesidad de cura.

11 Но народ, узнав, пошел за Ним; и Он, приняв их, беседовал с ними о Царствии Божием и требовавших исцеления исцелял.

12 Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".

12 Mutta päivä alkoi laskea. Ja ne kaksitoista tulivat ja sanoivat Hänelle: "Lähetä kansa luotasi, jotta he mentyään ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin voisivat majoittua ja saisivat ravintoa, sillä olemme täällä autiossa paikassa."

12. Mutta päivä rupesi jo laskemaan ja ne kaksitoistakymmentä tulivat ja sanoivat hänelle: päästä kansa menemään lähikyliin ja majoihin poikkeamaan, ruokaa saamaan; sillä me olemme täällä eramaassa.

12. JA ne caxitoistakymmendä tulit ja sanoit hänelle: päästä Canssa menemän Caupungijn ja lähikylijn majoihin ja ruoca saaman: sillä me olemma täällä erämaasa.

12. Ja ne Caxitoistakymende edheskieuden sanoit henelle/ Pääste Canssa menemen Caupungijn ia Lehikylijn/ ette he Maiat ia Roca saisit/ Sille ette me olema tääle erämas. (Ja ne kaksitoista kymmentä edeskäyden sanoit hänelle/ Päästä kansa menemaan kaupunkiin ja lähikyliin/ että he majat ja ruokaa saisit/ Sillä että me olemme täällä erämaassa.)

12 Ἡ δὲ ἡμέρα ἤρξατο κλίνειν· προσελθόντες δὲ οἱ δώδεκα εἶπον αὐτῷ· Ἀπόλυσον τὸν ὄχλον, ἵνα πορευθέντες εἰς τὰς κύκλῳ κώμας καὶ τοὺς ἀγροὺς καταλύσωσι καὶ εὕρωσι ἐπισιτισμόν, ὅτι ὧδε ἐν ἐρήμῳ τόπῳ ἐσμέν. ( Ἡ dè ἱméra ἴrksatο κlίneιn: prοselthόntes dè οἱ dódeκa eἶpοn aὐtỡ: Ἀpόlusοn tὸn ὄchlοn, ἵna pοreuthéntes eἰs tàs κúκlǫ κómas κaὶ tοὐs ἀgrοὐs κatalúsosι κaὶ eὕrosι ẻpιsιtιsmόn, ὅtι ổde ẻn ẻrímǫ tόpǫ ẻsmén. )

η δε ημερα ηρξατο κλινειν προσελθοντες δε οι δωδεκα ειπον αυτω απολυσον τον οχλον ινα απελθοντες εις τας κυκλω κωμας και τους αγρους καταλυσωσιν και ευρωσιν επισιτισμον οτι ωδε εν ερημω τοπω εσμεν 12 (i de imera irxato klinein proselthontes de oi dodeka eipon afto apoluson ton ochlon ina apelthontes eis tas kuklo komas kai tous agrous katalusosin kai ebrosin episitismon oti ode en erimo topo esmen)

12 Now the day began to be far-spent, and the twelve came near and said to him, Dismiss the crowd, in order that (after) they (have) gone away into the surrounding villages and the rural-area, and may board and may find nutrition, because we are here in a desolate place.

12. And when the day began to wear away, then came the twelve, and said unto him, Send the multitude away, that they may go into the towns and country round about, and lodge, and get victuals: for we are here in a desert place.

12. Da traten zu ihm die Zwölf und sprachen zu ihm: Laß das Volk von dir, daß sie hingehen in die Märkte umher und in die Dörfer, daß sie Herberge und Speise finden, denn wir sind hier in der Wüste.

12. Y el día había comenzado a declinar; y llegándose los doce, le dijeron: Despide la multitud, para que yendo a las aldeas y heredades de al derredor, se alberguen y hallen viandas; porque aquí estamos en lugar desierto.

12 День же начал склоняться к вечеру. И, приступив кНему, двенадцать говорили Ему: отпусти народ, чтобы они пошли в окрестные селения и деревни ночевать и достали пищи; потому что мы здесь в пустом месте.

13 Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".

13 Mutta Hän sanoi heille: "Antakaa te heille syötävää." Niin he sanoivat "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, jollemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle."

13. Niin hän sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he sanoivat: ei meillä enempi ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ja osta ruokaa kaikelle tälle kansalle;

13. Nijn hän sanoi heille: andacat te heille syötäwätä: mutta he sanoit: ei meillä enämbi ole cuin wijsi leipä ja caxi cala ellen me mene ja osta ruoca tälle suurelle wäelle:

13. Nin hen sanoi heille/ Andacat te heille söteuet. Mutta ne sanoit/ Ei ole meille enembi quin wijsi leipe/ ia caxi Cala/ ellei me mene/ ia osta Roca caikelle tälle swrella wäelle (Niin hän sanoi heille/ Antakaat te heille syötäwät. Mutta he sanoit/ Ei ole meillä enempi kuin wiisi leipää/ ja kaksi kalaa/ ellei me men/ ja osta ruokaa kaikelle tälle suurelle wäelle.)

13 εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Δότε αὐτοῖς ὑμεῖς φαγεῖν. οἱ δὲ εἶπον· Οὐκ εἰσὶν ἡμῖν πλεῖον ἢ πέντε ἄρτοι καὶ ἰχθύες δύο, εἰ μήτι πορευθέντες ἡμεῖς ἀγοράσομεν εἰς πάντα τὸν λαὸν τοῦτον βρώματα· ( eἶpe dè prὸs aὐtοús: Dόte aὐtοῖs ὑmeῖs fageῖn. οἱ dè eἶpοn: Οὐκ eἰsὶn ἱmῖn pleῖοn ἲ pénte ἄrtοι κaὶ ἰchthúes dúο, eἰ mítι pοreuthéntes ἱmeῖs ἀgοrásοmen eἰs pánta tὸn laὸn tοȗtοn brómata: )

ειπεν δε προς αυτους δοτε αυτοις υμεις φαγειν οι δε ειπον ουκ εισιν ημιν πλειον η πεντε αρτοι και δυο ιχθυες ει μητι πορευθεντες ημεις αγορασωμεν εις παντα τον λαον τουτον βρωματα 13 (eipen de pros aftous dote aftois umeis fagein oi de eipon ouk eisin imin pleion i pente artoi kai duo ichthues ei miti porefthentes imeis agorasomen eis panta ton laon touton bromata)

13 But he said to them, You°, give° them (something) to eat. But they said, We have no more than five loaves and two fish; lest having traveled (back), we should buy foods *for all these people.

13. But he said unto them, Give ye them to eat. And they said, We have no more but five loaves and two fishes; except we should go and buy meat for all this people.

13. Er aber sprach zu ihnen: Gebt ihr ihnen zu essen. Sie sprachen, wir haben nicht mehr denn fünf Brote und zwei Fische; es sei denn, daß wir hingehen sollen und Speise kaufen für so großes Volk.

13. Y les dice: Dádles vosotros de comer. Y dijeron ellos: No tenemos más de cinco panes y dos peces, si no vamos nosotros a comprar viandas para toda esta gente.

13 Но Он сказал им: вы дайте им есть. Они сказали: у нас нет более пятихлебов и двух рыб; разве нам пойти купить пищи для всех сих людей?

14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin".

14 Sillä heitä oli noin viisi tuhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, kuhunkin (noin) viisikymmentä."

14. Sillä heitä oli lähes viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsillensa: pankaat heitä istumaan kuhunkin joukkoon viisikymmentä.

14. Sillä heitä oli lähes wijsi tuhatta miestä. Nijn hän sanoi Opetuslapsillens: pangat heitä istuman cuhungin jouckon wysikymmendä.

14. (Sille heite oli lehes wijsi tuhatta miest) Nin sanoi hen Opetuslapsillens/ Pangat heite istuman cuhungi Jouckoon wisinkymmenin. ((Sillä heitä oli lähes wiisi tuhatta miestä/ Niin sanoi hän opetuslapsillensa/ Pankaat heitä istumaan kuhunkiin joukkoon wiisinkymmenin.)

14 ἦσαν γὰρ ὡσεὶ ἄνδρες πεντακισχίλιοι. εἶπε δὲ πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ· Κατακλίνατε αὐτοὺς κλισίας ἀνὰ πεντήκοντα. ( ἶsan gàr ὁseὶ ἄndres pentaκιschίlιοι. eἶpe dè prὸs tοὐs mathitàs aὐtοȗ: Κataκlίnate aὐtοὐs κlιsίas ἀnà pentíκοnta. )

ησαν γαρ ωσει ανδρες πεντακισχιλιοι ειπεν δε προς τους μαθητας αυτου κατακλινατε αυτους κλισιας ανα πεντηκοντα 14 (isan gar osei andres pentakischilioi eipen de pros tous mathitas aftou kataklinate aftous klisias ana pentikonta)

14 For* they were approximately five thousand men. Now he said to his disciples, Have° them recline in parties, (approximately) fifty apiece.</J>

14. For they were about five thousand men. And he said to his disciples, Make them sit down by fifties in a company.

14. (Denn es waren bei fünftausend Mann.) Er sprach aber zu seinen Jüngern: Lasset sie sich setzen in Schichten, je fünfzig und fünfzig.

14. Y eran como cinco mil hombres. Entónces dijo a sus discípulos: Hacédlos recostar por ranchos de cincuenta en cincuenta.

14 Ибо их было около пяти тысяч человек. Но Он сказал ученикам Своим: рассадите их рядами по пятидесяти.

15 Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

15 He tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

15. Ja he tekivät niin ja asettivat heidät kaikki aterioitsemaan.

15. Ja he teit nijn ja asetit heidän caicki atrioidzeman.

15. Ja he teit nijn/ ia asetit heiet caiki atrioitzeman. (Ja he teit niin/ ja asetit heidät kaikki aterioitsemaan.)

15 καὶ ἐποίησαν οὕτω καὶ ἀνέκλιναν ἅπαντας. ( κaὶ ẻpοίisan οὕto κaὶ ἀnéκlιnan ἅpantas. )

και εποιησαν ουτως και ανεκλιναν απαντας 15 (kai epoiisan outos kai aneklinan apantas)

15 And they did so and they all reclined.

15. And they did so, and made them all sit down.

15. Und sie taten also, und es setzten sich alle.

15. Y así lo hicieron; y recostáronse todos.

15 И сделали так, и рассадили всех.

16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.

16 Otettuaan ne viisi leipää ja kaksi kalaa. Hän katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne, mursi ja antoi opetuslapsille kansan eteen pantaviksi.

16. Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaasen ja siunasi niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.

16. Nijn hän otti ne wijsi leipä ja ne caxi cala ja cadzoi Taiwasen ja siunais nijtä mursi ja andoi Opetuslapsille panna Canssan eteen.

16. Nin otti hen ne wisi leipe ia caxi Cala/ ia yleskatzoi Taiuasen/ Ja kijtti sen ylitze/ Mursi ne ia annoi Opetuslapsille ette he Canssan eten ne panisit. (Niin otti hän ne wiisi leipää ja kaksi kalaa/ ja ylös katsoi taiwaaseen/ Ja kiitti sen ylitse/ Mursi ne ja antoi opetuslapsille että he kansan eteen ne panisit.)

16 λαβὼν δὲ τοὺς πέντε ἄρτους καὶ τοὺς δύο ἰχθύας, ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν εὐλόγησεν αὐτοὺς καὶ κατέκλασε, καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς παραθεῖναι τῷ ὄχλῳ. ( labὸn dè tοὐs pénte ἄrtοus κaὶ tοὐs dúο ἰchthúas, ἀnablépsas eἰs tὸn οὐranὸn eὐlόgisen aὐtοὐs κaὶ κatéκlase, κaὶ ẻdίdοu tοῖs mathitaῖs paratheῖnaι tỡ ὄchlǫ. )

λαβων δε τους πεντε αρτους και τους δυο ιχθυας αναβλεψας εις τον ουρανον ευλογησεν αυτους και κατεκλασεν και εδιδου τοις μαθηταις παρατιθεναι τω οχλω 16 (labon de tous pente artous kai tous duo ichthuas anablepsas eis ton ouranon eblogisen aftous kai kateklasen kai edidou tois mathitais paratithenai to ochlo)

16 Now he took the five loaves and the two fish, and looked up to heaven, he gave-thanks and broke them. And he was giving (them) to the disciples to place beside the crowd.

16. Then he took the five loaves and the two fishes, and looking up to heaven, he blessed them, and brake, and gave to the disciples to set before the multitude.

16. Da nahm er die fünf Brote und zwei Fische und sah auf gen Himmel und dankte darüber, brach sie und gab sie den Jüngern, daß sie dem Volk vorlegten.

16. Y tomando los cinco panes y los dos peces, mirando al cielo los bendijo; y rompió, y dió a sus discípulos para que pusiesen delante de la multitud.

16 Он же, взяв пять хлебов и две рыбы и воззрев на небо, благословил их, преломил и дал ученикам, чтобы раздать народу.

17 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.

17 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. Ja koottiin heiltä tähteeksi jääneet palaset, kaksitoista vakallista.

17. Ja he söivät kaikki ja ravittiin; ja koottiin tähteitä, jotka jäi, kaksitoistakymmentä koria muruja.

17. Ja he söit ja rawittin caicki. Ja coottin tähteitä cuin jäi caxitoistakymmendä coria.

17. Ja he söit ia tulit caiki rauituxi. Ja yleskoottin Techteit quin ieit/ caxitoistakymende Corgia. (Ja he söit ja tulit kaikki rawituksi. Ja ylöskoottiin tähteet kuin jäit/ kaksitoista kymmentä koria.)

17 καὶ ἔφαγον καὶ ἐχορτάσθησαν πάντες, καὶ ἤρθη τὸ περισσεῦσαν αὐτοῖς κλασμάτων κόφινοι δώδεκα. ( κaὶ ἔfagοn κaὶ ẻchοrtásthisan pántes, κaὶ ἴrthi tὸ perιsseȗsan aὐtοῖs κlasmáton κόfιnοι dódeκa. )

και εφαγον και εχορτασθησαν παντες και ηρθη το περισσευσαν αυτοις κλασματων κοφινοι δωδεκα 17 (kai efagon kai echortasthisan pantes kai irthi to perissefsan aftois klasmaton kofinoi dodeka)

17 And they ate and all were fully-fed, and twelve baskets of broken pieces were lifted up, what was leftover by them. {Mar 8:27-30 & Mat 16:13-20 & Luk 9:18-21 Caesarea Philippi.}

17. And they did eat, and were all filled: and there was taken up of fragments that remained to them twelve baskets.

17. Und sie aßen und wurden alle satt; und wurden aufgehoben, was ihnen übrigblieb von Brocken, zwölf Körbe.

17. Y comieron todos, y se hartaron; y alzaron lo que les sobró, los pedazos, doce esportones.

17 И ели, и насытились все; и оставшихся у них кусков набрано двенадцать коробов.

18 Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"

18 Tapahtui Hänen ollessaan yksinään rukoilemassa, että Hänen opetuslapsensa olivat Hänen kanssaan. Niin Hän kysyi heiltä sanoen: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"

18. Ja tapahtui, kuin hän yksinänsä rukoilemassa oli, olivat myös opetuslapset hänen kanssansa, ja hän kysyi heiltä, sanoen: kenenkä sanoo kansa minun olevan?

18. JA tapahtui cosca hän yxinäns rucoilemas oli olit myös Opetuslapset hänen cansans nijn hän kysyi heille sanoden:

18. Ja se tapachtui coska hen yxinens oli rucolemas/ nin olit mös Opetuslapset henen cansans/ Kysyi hen heille sanoden/ (Ja se tapahtuii koska hän yksinänsä oli rukoilemassa/ niin olit myös opetuslapset hänen kanssansa/ Kysyi hän heille sanoen/)

18 Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εἶναι αὐτὸν προσευχόμενον κατὰ μόνας, συνῆσαν αὐτῷ οἱ μαθηταί, καὶ ἐπηρώτησεν αὐτοὺς λέγων· Τίνα με λέγουσιν οἱ ὄχλοι εἶναι; ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ eἶnaι aὐtὸn prοseuchόmenοn κatà mόnas, sunĩsan aὐtỡ οἱ mathitaί, κaὶ ẻpirótisen aὐtοὐs légon: Τίna me légοusιn οἱ ὄchlοι eἶnaι; )

και εγενετο εν τω ειναι αυτον προσευχομενον καταμονας συνησαν αυτω οι μαθηται και επηρωτησεν αυτους λεγων τινα με λεγουσιν οι οχλοι ειναι 18 (kai egeneto en to einai afton prosefchomenon katamonas sunisan afto oi mathitai kai epirotisen aftous legon tina me legousin oi ochloi einai)

18 And it happened, while* he was praying alone, the disciples were together with him and he asked them, saying, Who do the crowds say that I am?</J>

18. And it came to pass, as he was alone praying, his disciples were with him: and he asked them, saying, Whom say the people that I am

18. Und es begab sich, da er allein war und betete und seine Jünger zu ihm traten, fragte er sie und sprach: Wer sagen die Leute, daß ich sei?

18. Y aconteció, que estando él solo orando, estaban con él los discípulos, y les preguntó, diciendo: ¿Quién dicen las gentes que soy yo?

18 В одно время, когда Он молился в уединенном месте, и ученики были с Ним, Он спросил их: за кого почитает Меня народ?

19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan, toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Elian, toiset taas, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös."

19. Mutta ha vastasivat ja sanoivat: Johannes Kastajan, ja muutamat Eliaan, muutamat taas jonkun vanhoista prophetaista nousseen ylös.

19. Kenengä sanowat Canssa minun olewan? he wastaisit ja sanoit: he sanowat Johannes Castajaxi ja muutamat Eliaxi muutamat taas jongun wanhoista Prophetaista ylösnosnexi.

19. Kenenge sanouat Canssa minun oleuan? He wastasit ia sanoit/ He sanouat/ Ettes olet se Johannes Castaia. Ja mwtomat Eliam. Mwtomat taas ioncun wanhoist Prophetaist ylesnosnuexi. (Kenenkä sanowat kansa minun olewan? He wastasit ja sanoit/ He sanowat/ ettäs olet se Johannes Kastaja. Ja muutamat Elian. Muutamat taas wanhoista prophetaista ylösnousseeksi.)

19 οἱ δὲ ἀποκριθέντες εἶπον· Ἰωάννην τὸν βαπτιστήν, ἄλλοι δὲ Ἠλίαν, ἄλλοι δὲ ὅτι προφήτης τις τῶν ἀρχαίων ἀνέστη. ( οἱ dè ἀpοκrιthéntes eἶpοn: Ἰoánnin tὸn baptιstín, ἄllοι dè Ἠlίan, ἄllοι dè ὅtι prοfítis tιs tõn ἀrchaίon ἀnésti. )

οι δε αποκριθεντες ειπον ιωαννην τον βαπτιστην αλλοι δε ηλιαν αλλοι δε οτι προφητης τις των αρχαιων ανεστη 19 (oi de apokrithentes eipon ioannin ton baptistin alloi de ilian alloi de oti profitis tis ton archaion anesti)

19 But they answered and said, John the Immerser*, but others (say), Elijah, and others, that someone from the ancient prophets rose* up.

19. They answering said, John the Baptist; but some say, Elias; and others say, that one of the old prophets is risen again.

19. Sie antworteten und sprachen: Sie sagen, du seist Johannes der Täufer; etliche aber, du seist Elia; etliche aber, es sei der alten Propheten einer auferstanden.

19. Y ellos respondieron, y dijeron: Juan el Bautista; y otros: Elías; y otros, que algún profeta de los antiguos ha resucitado.

19 Они сказали в ответ: за Иоанна Крестителя, а иные за Илию; другие же говорят , что один из древних пророков воскрес.

20 Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".

20 Hän sanoi heille: "Entä kenen te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi sanoen: "Sinä olet Jumalan Kristus."

20. Niin hän sanoi heille: kenenkäs te sanotte minun olevan? Vastasi Pietari ja sanoi: sinä olet Jumalan Kristus.

20. Nijn hän sanoi heille: Kenengästä te sanotta minun olewan? Wastais Simon Petari ja sanoi: sinä olet Jumalan Christus.

20. Nin sanoi hen heille/ Kenenge sis te sanotta minun oleuan? Wastasi Simon Petari ia sanoi/ Sine olet se JUMALAN CHRISTus. (Niin sanoi hän heille/ Kenenkä siis te sanotte minun olewan? Wastasi Simon Petari ja sanoi/ Sinä olet se JUMALAN KRISTUS.)

20 εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ὑμεῖς δὲ τίνα με λέγετε εἶναι; ἀποκριθεὶς δὲ Πέτρος εἶπε· Τὸν Χριστὸν τοῦ Θεοῦ. ( eἶpe dè aὐtοῖs: Ὑmeῖs dè tίna me légete eἶnaι; ἀpοκrιtheὶs dè Pétrοs eἶpe: Τὸn Chrιstὸn tοȗ Theοȗ. )

ειπεν δε αυτοις υμεις δε τινα με λεγετε ειναι αποκριθεις δε ο πετρος ειπεν τον χριστον του θεου 20 (eipen de aftois umeis de tina me legete einai apokritheis de o petros eipen ton christon tou theou)

20 But he said to them, But who do you° say that I am? But Peter answered and said, The Christ of God. {Mar 8:31-9:1 & Mat 16:21-28 & Luk 9:22-27 Caesarea Philippi.}

20. He said unto them, But whom say ye that I am Peter answering said, The Christ of God.

20. Er aber sprach zu ihnen: Wer saget ihr aber, daß ich sei? Da antwortete Petrus und sprach: Du bist der Christus Gottes!

20. Y él les dijo: ¿Mas vosotros, quién decís que soy? Entónces respondiendo Simón Pedro, dijo: El Cristo de Dios.

20 Он же спросил их: а вы за кого почитаете Меня? Отвечал Петр: за Христа Божия.

21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta

21 Varoittaen heitä Hän kielsi kenellekään puhumasta

21. Ja hän haastoi heitä, ja kielsi heidät kellekään sitä sanomasta.

21. Ja hän haasti heitä ja kielsi ettei heidän kellengän pitänyt sitä sanoman ja sanoi:

21. Ja hen haastoi heite ia kielsi ettei he kellengen pitenyt site sanoman/ ia sanoi/ (Ja hän haastoi heitä ja kielsi ettei he kellenkään pitänyt sitä sanoman/ ja sanoi/)

21 ὁ δὲ ἐπιτιμήσας αὐτοῖς παρήγγειλε μηδενὶ λέγειν τοῦτο, ( ὁ dè ẻpιtιmísas aὐtοῖs paríggeιle midenὶ légeιn tοȗtο, )

ο δε επιτιμησας αυτοις παρηγγειλεν μηδενι ειπειν τουτο 21 (o de epitimisas aftois paringeilen mideni eipein touto)

21 But he rebuked and commanded them to tell this thing to no one,

21. And he straitly charged them, and commanded them to tell no man that thing;

21. Und er bedrohte sie und gebot, daß sie das niemand sagten,

21. Entónces él encomendándoles estrechamente, les mandó que a nadie dijesen esto,

21 Но Он строго приказал им никому не говорить о сем,

22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".

22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon ja joutua vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hylkäämäksi ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä Hänen pitää herätä eloon."

22. Ja sanoi: Ihmisen Pojan pitää paljo kärsimän, ja hyljättämän vanhimmita ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.

22. Ihmisen Pojan tule paljo kärsiä ja hän ylöncadzotan wanhimmilda ja Pappein päämiehildä ja Kirjanoppenuilda ja tapetan ja colmandena päiwänä hän on ylösnousewa.

22. Inhimisen Poian tule palio kerssie/ ia ylencatzotta Wanhimilda ia Pappeden Pämiehilde ia Kirianoppenuilda ia tapettaman/ ia colmandena peiuene ylesnouseman. (Ihmisen Pojan tulee paljon kärsiä/ ja ylenkatsottaa wanhimmilta ja pappien päämiehiltä ja kirjanoppineilta ja tapettaman/ ja kolmantena päiwänä ylösnouseman.)

22 εἰπὼν ὅτι Δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου πολλὰ παθεῖν καὶ ἀποδοκιμασθῆναι ἀπὸ τῶν πρεσβυτέρων καὶ ἀρχιερέων καὶ γραμματέων, καὶ ἀποκτανθῆναι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἐγερθῆναι. ( eἰpὸn ὅtι Deῖ tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu pοllà patheῖn κaὶ ἀpοdοκιmasthĩnaι ἀpὸ tõn presbutéron κaὶ ἀrchιeréon κaὶ grammatéon, κaὶ ἀpοκtanthĩnaι, κaὶ tῖ trίtΐ ἱmérᾳ ẻgerthĩnaι. )

ειπων οτι δει τον υιον του ανθρωπου πολλα παθειν και αποδοκιμασθηναι απο των πρεσβυτερων και αρχιερεων και γραμματεων και αποκτανθηναι και τη τριτη ημερα εγερθηναι 22 (eipon oti dei ton uion tou anthropou polla pathein kai apodokimasthinai apo ton presbuteron kai archiereon kai grammateon kai apoktanthinai kai ti triti imera egerthinai)

22 and said, It is essential (for) the Son of Man to suffer many things, and to be rejected* by the elders and high-priests and scribes, and to be killed and to rise</J>* in the third day.</J>

22. Saying, The Son of man must suffer many things, and be rejected of the elders and chief priests and scribes, and be slain, and be raised the third day.

22. und sprach: Des Menschen Sohn muß noch viel leiden und verworfen werden von den Ältesten und Hohenpriestern und Schriftgelehrten und getötet werden und am dritten Tage auferstehen.

22. Diciendo: Es menester que el Hijo del hombre padezca muchas cosas, y ser desechado de los ancianos, y de los príncipes de los sacerdotes, y de los escribas, y ser muerto, y resucitar al tercero día.

22 сказав, что Сыну Человеческому должно много пострадать, и быть отвержену старейшинами, первосвященниками и книжниками, и быть убиту, и в третий деньвоскреснуть.

23 Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.

23 Niin Hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo jäljessäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä joka päivä ja seuratkoon minua.

23. Niin hän sanoi kaikille: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä joka päivä, ja seuratkaan minua.

23. NIjn hän sanoi caikille: joca minua tahto seurata hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins jocapäiwä ja seuratcan minua.

23. Nin sanoi hen caikille/ Joca minua tachto seurata hen kielken itzens ia ottacan Ristins iocapeiue ia seuratcahan minua. (Niin sanoi hän kaikille/ Joka minua tahtoo seurata hän kieltäkään itsensä ja ottakaan ristin joka päiwä ja seuratkaan minua.)

23 Ἔλεγε δὲ πρὸς πάντας· Εἴ τις θέλει ὀπίσω μου ἔρχεσθαι, ἀπαρνησάσθω ἑαυτὸν καὶ ἀράτω τὸν σταυρὸν αὐτοῦ καθ’ ἡμέραν, καὶ ἀκολουθείτω μοι. ( Ἔlege dè prὸs pántas: Εἴ tιs théleι ὀpίso mοu ἔrchesthaι, ἀparnisástho ἑautὸn κaὶ ἀráto tὸn staurὸn aὐtοȗ κath’ ἱméran, κaὶ ἀκοlοutheίto mοι. )

ελεγεν δε προς παντας ει τις θελει οπισω μου ελθειν απαρνησασθω εαυτον και αρατω τον σταυρον αυτου καθ ημεραν και ακολουθειτω μοι 23 (elegen de pros pantas ei tis thelei opiso mou elthein aparnisastho eafton kai arato ton stabron aftou kath imeran kai akoloutheito moi)

23 Now he said to all, If anyone wishes to come after me, let him deny himself, and lift up his cross and follow me.</J>

23. And he said to them all, If any man will come after me, let him deny himself, and take up his cross daily, and follow me.

23. Da sprach er zu ihnen allen: Wer mir folgen will, der verleugne sich selbst und nehme sein Kreuz auf sich täglich und folge mir nach.

23. Y decía a todos: Si alguno quiere venir en pos de mí, niéguese a sí mismo, y tome su cruz cada día, y sígame.

23 Ко всем же сказал: если кто хочет идти за Мною, отвергнись себя, и возьми крест свой, и следуй за Мною.

24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.

24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän menettää sen, mutta joka menettää elämänsä minun vuokseni, hän pelastaa sen.

24. Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo, hänen pitää sen kadottaman; mutta joka henkensä kadottaa minun tähteni, hän pitää sen tallella.

24. Sillä joca hengens tähdellä pitä tahto hänen pitä sen cadottaman: mutta joca hengens cadotta minun tähteni se hänen pitä tallella.

24. Sille ioca Hengens tedhelle pite tachto/ henen pite sen cadottaman. Mutta ioca cadhotta Hengens minun techten/ se henen tedhelle pite. (Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo/ hänen pitää se kadottaman. Mutta joka kadottaa henkensä minun tähten/ se hänen tähdellä pitää.)

24 ὃς γὰρ ἂν θέλῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ σῶσαι, ἀπολέσει αὐτήν· ὃς δ’ ἂν ἀπολέσῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἕνεκεν ἐμοῦ, οὗτος σώσει αὐτήν. ( ὃs gàr ἂn thélΐ tìn psuchìn aὐtοȗ sõsaι, ἀpοléseι aὐtín: ὃs d’ ἂn ἀpοlésΐ tìn psuchìn aὐtοȗ ἕneκen ẻmοȗ, οὗtοs sóseι aὐtín. )

ος γαρ αν θελη την ψυχην αυτου σωσαι απολεσει αυτην ος δ αν απολεση την ψυχην αυτου ενεκεν εμου ουτος σωσει αυτην 24 (os gar an theli tin psuchin aftou sosai apolesei aftin os d an apolesi tin psuchin aftou eneken emou outos sosei aftin)

24 For* whoever wishes to save his life will be losing (it), but whoever loses his life because of me, this one will be saving it.</J>

24. For whosoever will save his life shall lose it: but whosoever will lose his life for my sake, the same shall save it.

24. Denn wer sein Leben erhalten will, der wird es verlieren; wer aber sein Leben verliert um meinetwillen, der wird's erhalten.

24. Porque cualquiera que quisiere salvar su vida, la perderá; y cualquiera que perdiere su vida por causa de mí, éste la salvará.

24 Ибо кто хочет душу свою сберечь, тот потеряет ее; а кто потеряет душу свою ради Меня, тот сбережет ее.

25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

25 Sillä mitä ihminen hyötyy, jos hän saa haltuunsa koko maailman, mutta tuhoaa itsensä tai joutuu turmioon?

25. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja itsensä kadottais, eli vahinkoon saattais?

25. Mitä se hyödyttä ihmistä jos hän caiken mailman woitais ja idzens cadotais eli wahingon saattais?

25. Ja mite se hödhytte Inhimist ios hen caiken mailman woitais ia itzens cadhotta/ eli itzens wahingon saatta? (Ja mitä se hyödyttää ihmista jos hän kaiken maailman woittaisi ja itsensä kadottaa/ eli itsensä wahingon saattaa?)

25 τί γὰρ ὠφελεῖται ἄνθρωπος κερδήσας τὸν κόσμον ὅλον, ἑαυτὸν δὲ ἀπολέσας ἢ ζημιωθείς; ( tί gàr ὀfeleῖtaι ἄnthropοs κerdísas tὸn κόsmοn ὅlοn, ἑautὸn dè ἀpοlésas ἲ dzimιotheίs; )

τι γαρ ωφελειται ανθρωπος κερδησας τον κοσμον ολον εαυτον δε απολεσας η ζημιωθεις 25 (ti gar ofeleitai anthropos kerdisas ton kosmon olon eafton de apolesas i zimiotheis)

25 For* what is a man profited, having gained the whole world, but he himself was lost or was forfeited?</J>

25. For what is a man advantaged, if he gain the whole world, and lose himself, or be cast away?

25. Und welchen Nutzen hätte der Mensch, ob er die ganze Welt gewönne, und verlöre sich selbst oder beschädigte sich selbst?

25. Porque ¿qué aprovecha al hombre, si grangeare todo el mundo, y se pierda él a sí mismo, o corra peligro de sí?

25 Ибо что пользы человеку приобрести весь мир, а себя самого погубить или повредить себе?

26 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.

26 Joka siis häpeää minua ja sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää tullessaan omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelten kirkkaudessa.

26. Sillä kuka ikänä minua häpee ja minun sanojani, sitä Ihmisen Pojan pitää häpeemän, kuin hän ole tuleva hänen ja Isän ja pyhäin enkelien kunniassa.

26. Mutta cuca ikänäns minua häpe ja minun sanojani sitä myös ihmisen Pojan pitä häpemän cosca hän on tulewa hänen ja hänen Isäns ja pyhäin Engelitten cunniasa.

26. Mutta cukaikenens minua häpie ia minun sanoiani/ Site mös Inhimisen Poian pite häpiemen/ coska hen on tuleua Henen/ ia hene' Isens ia pyhein Engelitte' Cu'niasa. (Mutta kuka ikänänsä minua häpeää ja minun sanojani/ Sitä myös Ihmisen Pojan pitää häpeämän/ koska hän tulewa hänen/ ja hänen Isänsä ja pyhäin enkeleitten kunniassa.)

26 ὃς γὰρ ἐὰν ἐπαισχυνθῇ με καὶ τοὺς ἐμοὺς λόγους, τοῦτον ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπαισχυνθήσεται ὅταν ἔλθῃ ἐν τῇ δόξῃ αὐτοῦ καὶ τοῦ πατρὸς καὶ τῶν ἁγίων ἀγγέλων. ( ὃs gàr ẻàn ẻpaιschunthῖ me κaὶ tοὐs ẻmοὐs lόgοus, tοȗtοn ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ẻpaιschunthísetaι ὅtan ἔlthΐ ẻn tῖ dόksΐ aὐtοȗ κaὶ tοȗ patrὸs κaὶ tõn ἁgίon ἀggélon. )

ος γαρ αν επαισχυνθη με και τους εμους λογους τουτον ο υιος του ανθρωπου επαισχυνθησεται οταν ελθη εν τη δοξη αυτου και του πατρος και των αγιων αγγελων 26 (os gar an epaischunthi me kai tous emous logous touton o uios tou anthropou epaischunthisetai otan elthi en ti doxi aftou kai tou patros kai ton agion angelon)

26 For* whoever is ashamed of me, and of my words, the Son of Man will be ashamed of him whenever he comes in his own glory, and (the glory) of the Father and of the holy messengers.</J>

26. For whosoever shall be ashamed of me and of my words, of him shall the Son of man be ashamed, when he shall come in his own glory, and in his Father's, and of the holy angels.

26. Wer sich aber mein und meiner Worte schämt, des wird sich des Menschen Sohn auch schämen, wenn er kommen wird in seiner Herrlichkeit und seines Vaters und der heiligen Engel.

26. Porque el que se avergonzare de mí y de mis palabras, de este tal el Hijo del hombre se avergonzará, cuando vendrá en su gloria, y del Padre, y de los santos ángeles.

26 Ибо кто постыдится Меня и Моих слов, того Сын Человеческий постыдится, когда приидет во славе Своей и Отца и святых Ангелов.

27 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan."

27 Mutta totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.”

27. Mutta minä totisesti sanon teille: muutamat ovat, jotka tässä seisovat, jotka ei maista kuolemaa, siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan.

27. Mutta minä totisesta sanon teille: muutamat täsä seisowat jotca ei maista cuolemata sijhenasti cuin he näkewät Jumalan waldacunnan.

27. Mutta mine sanon teille totisesta/ Ouat mwtomat tesse seisouaiset/ iotca ei colemata maista/ sihenasti ette he näkeuet JUMALAN waldakunnan. (Mutta minä sanon teille totisesti/ owat muutamat tässä seisowaiset/ jotka ei kuolemata maista/ siihen asti että he näkewät JUMALAN waltakunnan.)

27 λέγω δὲ ὑμῖν ἀληθῶς, εἰσί τινες τῶν ὧδε ἑστηκότων, οἳ οὐ μὴ γεύσωνται θανάτου ἕως ἂν ἴδωσι τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ. ( légo dè ὑmῖn ἀlithõs, eἰsί tιnes tõn ổde ἑstiκόton, οἳ οὐ mì geúsontaι thanátοu ἕos ἂn ἴdosι tìn basιleίan tοȗ Theοȗ. )

λεγω δε υμιν αληθως εισιν τινες των ωδε εστηκοτων οι ου μη γευσονται θανατου εως αν ιδωσιν την βασιλειαν του θεου 27 (lego de umin alithos eisin tines ton ode estikoton oi ou mi gefsontai thanatou eos an idosin tin basileian tou theou)

27 But I tell you° truly, There are some of those who are standing here, who should never taste of death, until they should see the kingdom of God. {Mar 9:2-13 & Mat 17:1-13 & Luk 9:28-36 Caesarea Philippi.}

27. But I tell you of a truth, there be some standing here, which shall not taste of death, till they see the kingdom of God.

27. Ich sage euch aber wahrlich, daß etliche sind von denen, die hier stehen, die den Tod nicht schmecken werden, bis daß sie das Reich Gottes sehen.

27. Y os digo de verdad, que hay algunos de los que están aquí, que no gustarán la muerte, hasta que vean el reino de Dios.

27 Говорю же вам истинно: есть некоторые из стоящих здесь, которые не вкусят смерти, как уже увидят Царствие Божие.

28 Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

28 Noin kahdeksan päivää tämän puheen jälkeen tapahtui, että Hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

28. Ja tapahtui kahdeksan päivän perästä näiden sanain jälkeen, että hän otti tykönsä Pietarin ja Johanneksen ja Jakobin, ja meni ylös vuorelle rukoilemaan.

28. JA tapahdui cahdexan päiwän perästä näiden sanain jälken että hän otti tygöns Petarin ja Johannexen ja Jacobuxen ja meni wuorelle rucoileman.

28. Ja se tapactui Cahdexan peiuen peräst/ neinen Sanain ielkin/ ette hen otti tygens Petarin ia Jacobusen ia Johannesen/ Ja ylesnousi woren päle rucoleman. (Ja se tapahtui kahdeksan päiwän perästä/ näiden sanain jälkeen/ että hän otti tykönsä Petarin ja Jakobuksen ja Johanneksen/ Ja ylösnousi wuoren päälle rukoilemaan.)

28 Ἐγένετο δὲ μετὰ τοὺς λόγους τούτους ὡσεὶ ἡμέραι ὀκτὼ καὶ παραλαβὼν τὸν Πέτρον καὶ Ἰωάννην καὶ Ἰάκωβον ἀνέβη εἰς τὸ ὄρος προσεύξασθαι. ( Ἐgénetο dè metà tοὐs lόgοus tοútοus ὁseὶ ἱméraι ὀκtὸ κaὶ paralabὸn tὸn Pétrοn κaὶ Ἰoánnin κaὶ Ἰáκobοn ἀnébi eἰs tὸ ὄrοs prοseúksasthaι. )

εγενετο δε μετα τους λογους τουτους ωσει ημεραι οκτω και παραλαβων τον πετρον και ιωαννην και ιακωβον ανεβη εις το ορος προσευξασθαι 28 (egeneto de meta tous logous toutous osei imerai okto kai paralabon ton petron kai ioannin kai iakobon anebi eis to oros prosefxasthai)

28 Now it happened approximately eight days after these words, that he took with (him) Peter and John and James, and went-up into the mountain to pray.

28. And it came to pass about an eight days after these sayings, he took Peter and John and James, and went up into a mountain to pray.

28. Und es begab sich nach diesen Reden bei acht Tagen, daß er zu sich nahm Petrus, Johannes und Jakobus und ging auf einen Berg, zu beten.

28. Y aconteció que después de estas palabras, como ocho dias, tomó a Pedro, y a Juan, y a Santiago, y subió a un monte a orar.

28 После сих слов, дней через восемь, взяв Петра, Иоанна и Иакова, взошел Он на гору помолиться.

29 Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi.

29 Hänen rukoillessaan Hänen kasvojensa näkö muuttui ja Hänen vaatteensa olivat säteilevän valkeat.

29. Ja kuin hän rukoile, muuttui hänen kasvonsa ja hänen vaatteensa tulivat valkiaksi ja kiiltäväksi.

29. Ja cuin hän rucoili muutui hänen caswons ja hänen waattens tulit walkiaxi ja kijldäwäxi.

29. Ja quin hen rucoli/ mwthui henen caswons/ ia henen waattens tuli walkiaxi ia kijldeuexi. (Ja kuin hän rukoili/ muuttui hänen kaswonsa/ ja hänen waatteen tuli walkeaksi ja kiiltäwäksi.)

29 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ προσεύχεσθαι αὐτὸν τὸ εἶδος τοῦ προσώπου αὐτοῦ ἕτερον καὶ ὁ ἱματισμὸς αὐτοῦ λευκὸς ἐξαστράπτων. ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ prοseúchesthaι aὐtὸn tὸ eἶdοs tοȗ prοsópοu aὐtοȗ ἕterοn κaὶ ὁ ἱmatιsmὸs aὐtοȗ leuκὸs ẻksastrápton. )

και εγενετο εν τω προσευχεσθαι αυτον το ειδος του προσωπου αυτου ετερον και ο ιματισμος αυτου λευκος εξαστραπτων 29 (kai egeneto en to prosefchesthai afton to eidos tou prosopou aftou eteron kai o imatismos aftou lefkos exastrapton)

29 And it happened, while* he was praying, the form of his face was a different (form), and his garments (became) white (and) dazzling.

29. And as he prayed, the fashion of his countenance was altered, and his raiment was white and glistering.

29. Und da er betete, ward die Gestalt seines Angesichts anders, und sein Kleid ward weiß und glänzte.

29. Y entre tanto que oraba, la apariencia de su rostro se hizo otra; y su vestido blanco y resplandeciente.

29 И когда молился, вид лица Его изменился, и одежда Его сделалась белою, блистающею.

30 Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses ja Elias.

30 Katso, Hänen kanssaan puhui kaksi miestä jotka olivat Mooses ja Elia.

30. Ja katso, kaksi miestä puhui hänen kanssansa, jotka olivat Moses ja Elias,

30. Ja cadzo caxi miestä puhui hänen cansans nimittäin Moses ja Elias

30. Ja catzo/ caxi Mieste puhuit henen cansans/ quin olit Moses ia Elias/ (Ja katso/ kaksi miestä puhuit hänen kanssansa/ kuin olit Moses ja Elias/)

30 καὶ ἰδοὺ ἄνδρες δύο συνελάλουν αὐτῷ, οἵτινες ἦσαν Μωϋσῆς καὶ Ἠλίας, ( κaὶ ἰdοὐ ἄndres dúο sunelálοun aὐtỡ, οἵtιnes ἶsan Μoϋsĩs κaὶ Ἠlίas, )

και ιδου ανδρες δυο συνελαλουν αυτω οιτινες ησαν μωσης και ηλιας 30 (kai idou andres duo sunelaloun afto oitines isan mosis kai ilias)

30 And behold, two men were speaking together with him, who were Moses and Elijah;

30. And, behold, there talked with him two men, which were Moses and Elias:

30. Und siehe, zwei Männer redeten mit ihm, welche waren Mose und Elia;

30. Y, he aquí, dos varones que hablaban con él, los cuales eran Moisés, y Elías,

30 И вот, два мужа беседовали с Ним, которые были Моисей и Илия;

31 He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.

31 He näyttäytyivät kirkkaudessa ja puhuivat Hänen pois menostaan, jonka Hän oli toteuttava Jerusalemissa.

31. Jotka näkyivät kunniassa ja ja puhuivat hänen menostansa, jonka hän täyttävä oli Jerusalemissa.

31. Jotca ilmestyit kirckaudes ja puhuit hänen menostans jonga hän täyttäwä oli Jerusalemis. Mutta Petari ja jotca hänen cansans olit olit unesta rascautetut.

31. iotca ilmestuit Kircaudes/ ia puhuit henen Wloslectemisestens/ ionga hen teutteueinen oli Jerusalemis. Mutta Petari/ ia iotca henen cansans olit/ olit wnesta raskautetut. (jotka ilmestyit kirkkaudessa/ ja puhuit hänen uloslähtemisestänsä/ jonka hän täyttäwäinen oli Jerusalemissa. Mutta Petari/ ja jotka hänen kanssansa olit/ olit unesta raskautetut.)

31 οἳ ὀφθέντες ἐν δόξῃ ἔλεγον τὴν ἔξοδον αὐτοῦ ἣν ἔμελλε πληροῦν ἐν Ἱερουσαλήμ. ( οἳ ὀfthéntes ẻn dόksΐ ἔlegοn tìn ἔksοdοn aὐtοȗ ἳn ἔmelle plirοȗn ẻn Ἱerοusalím. )

οι οφθεντες εν δοξη ελεγον την εξοδον αυτου ην εμελλεν πληρουν εν ιερουσαλημ 31 (oi ofthentes en doxi elegon tin exodon aftou in emellen pliroun en ierousalim)

31 who was seen in glory, and were telling of his exodus which he was about to fulfill in Jerusalem.

31. Who appeared in glory, and spake of his decease which he should accomplish at Jerusalem.

31. die erschienen in Klarheit und redeten von dem Ausgang, welchen er sollte erfüllen zu Jerusalem.

31. Que aparecieron en gloria, y hablaban de su salida, la cual había de cumplir en Jerusalem.

31 явившись во славе, они говорили об исходе Его, который Ему надлежало совершить в Иерусалиме.

32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa.

32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, olivat unen raskauttamia. Herättyään he näkivät Hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat Hänen luonaan.

32. Mutta Pietari ja jotka hänen kanssansa olivat, olivat unesta raskautetut; mutta koska he heräsivät, näkivät he hänen kunniansa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen tykönänsä.

32. Mutta cosca he heräisit näit he hänen kirckaudens ja ne caxi miestä hänen tykönäns seisowan.

32. Mutta coska he ylesheräisit/ neit he henen Kircaudhens/ ia ne caxi mieste henen tykenens seisouan. (Mutta koska he ylösheräisit/ näit he hänen kirkkautensa/ ja ne kaksi miestä hänen tykönänsä seisowan.)

32 ὁ δὲ Πέτρος καὶ οἱ σὺν αὐτῷ ἦσαν βεβαρημένοι ὕπνῳ· διαγρηγορήσαντες δὲ εἶδον τὴν δόξαν αὐτοῦ καὶ τοὺς δύο ἄνδρας τοὺς συνεστῶτας αὐτῷ. ( ὁ dè Pétrοs κaὶ οἱ sὐn aὐtỡ ἶsan bebariménοι ὕpnǫ: dιagrigοrísantes dè eἶdοn tìn dόksan aὐtοȗ κaὶ tοὐs dúο ἄndras tοὐs sunestõtas aὐtỡ. )

ο δε πετρος και οι συν αυτω ησαν βεβαρημενοι υπνω διαγρηγορησαντες δε ειδον την δοξαν αυτου και τους δυο ανδρας τους συνεστωτας αυτω 32 (o de petros kai oi sun afto isan bebarimenoi upno diagrigorisantes de eidon tin doxan aftou kai tous duo andras tous sunestotas afto)

32 Now Peter and those who were together with him were heavy with sleep; but (then) having awaken thoroughly, they saw his glory and the two men standing together with him.

32. But Peter and they that were with him were heavy with sleep: and when they were awake, they saw his glory, and the two men that stood with him.

32. Petrus aber, und die mit ihm waren, waren voll Schlafs. Da sie aber aufwachten, sahen sie seine Klarheit und die zwei Männer bei ihm stehen.

32. Y Pedro, y los que estaban con él, estaban cargados de sueño; y como despertaron, vieron su gloria, y a los dos varones que estaban con él.

32 Петр же и бывшие с ним отягчены были сном; но, пробудившись, увидели славу Его и двух мужей, стоявших с Ним.

33 Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi". Mutta hän ei tiennyt, mitä sanoi.

33 Kun nämä olivat eroamassa Hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on hyvä olla tässä. Tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi." Eikä hän käsittänyt, mitä sanoi.

33. Ja tapahtui, kuin he läksivät hänen tyköänsä, sanoi Pietari Jesukselle: Mestari, hyvä on meidän tässä olla, tehkäämme tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden; eikä tietänyt, mitä sanoi.

33. Ja tapahtui cosca he läxit hänen tyköns sanoi Petari Jesuxelle: Mestari hywä on meidän täsä olla tehkämme tähän colme maja sinulle yxi Mosexelle yxi ja Elialle yxi: mutta ei hän tiennyt mitä hän sanoi.

33. Ja se tapactui/ coska he poislexit henen tykeens/ sanoi Petari IesuSEN tyge/ Mestari/ hyue on meiden tesse olla/ Tehckem tähen colmet Maia/ Sinulle yxi Mosesel yxi ia Elial yxi. Ja ei hen tienyt mite hen sanoi. (Ja se tapahtui/ koska he poisläksit hänen tyköänsä/ sanoi Petari Jesuksen tykö/ Mestari/ hywä on meidän tässä olla/ Tehkäämme tähän kolmet majaa/ Sinulle yksi Mosekselle yksi ja Elialle yksi. Ja ei hän tiennyt mitä hän sanoi.)

33 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ διαχωρίζεσθαι αὐτοὺς ἀπ’ αὐτοῦ εἶπεν ὁ Πέτρος πρὸς τὸν Ἰησοῦν· Ἐπιστάτα, καλόν ἐστιν ἡμᾶς ὧδε εἶναι· καὶ ποιήσωμεν σκηνὰς τρεῖς, μίαν σοὶ καὶ μίαν Μωϋσεῖ καὶ μίαν Ἠλίᾳ, μὴ εἰδὼς ὃ λέγει. ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ dιachorίdzesthaι aὐtοὐs ἀp’ aὐtοȗ eἶpen ὁ Pétrοs prὸs tὸn Ἰisοȗn: Ἐpιstáta, κalόn ẻstιn ἱmãs ổde eἶnaι: κaὶ pοιísomen sκinàs treῖs, mίan sοὶ κaὶ mίan Μoϋseῖ κaὶ mίan Ἠlίᾳ, mì eἰdὸs ὃ légeι. )

και εγενετο εν τω διαχωριζεσθαι αυτους απ αυτου ειπεν ο πετρος προς τον ιησουν επιστατα καλον εστιν ημας ωδε ειναι και ποιησωμεν σκηνας τρεις μιαν σοι και μωσει μιαν και μιαν ηλια μη ειδως ο λεγει 33 (kai egeneto en to diachorizesthai aftous ap aftou eipen o petros pros ton iisoun epistata kalon estin imas ode einai kai poiisomen skinas treis mian soi kai mosei mian kai mian ilia mi eidos o legei)

33 And it happened, while* they were separating from him, Peter said to Jesus, Master*, it is good (for) us to be here, and we should make* three tabernacles: one for you and one for Moses and one for Elijah; (not knowing (exactly) what he is saying).

33. And it came to pass, as they departed from him, Peter said unto Jesus, Master, it is good for us to be here: and let us make three tabernacles; one for thee, and one for Moses, and one for Elias: not knowing what he said.

33. Und es begab sich, da die von ihm wichen, sprach Petrus zu Jesu: Meister, hier ist gut sein. Lasset uns drei Hütten machen: dir eine, Mose eine und Elia eine. Und er wußte nicht, was er redete.

33. Y aconteció, que apartándose ellos de él, Pedro dice a Jesús: Maestro, bien es que nos quedemos aquí; y hagamos tres cabañas, una para tí, y una para Moisés, y una para Elías; no sabiendo lo que se decía.

33 И когда они отходили от Него, сказал Петр Иисусу: Наставник! хорошо нам здесь быть; сделаем три кущи: одну Тебе, одну Моисею и одну Илии, – не зная, что говорил.

34 Ja hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he peljästyivät joutuessaan pilveen.

34 Hänen näin puhuessaan tuli pilvi ja varjosi heidät, mutta he pelästyivät *näitten joutuessa* pilveen.

34. Ja hänen näitä puhuissansa, tuli pilvi ja varjosi ympäri heidät; mutta he peljästyivät, koska tulivat pilven sisälle.

34. Ja hänen puhuisans tuli pilwi ja ymbäriwarjois heidän ja he peljästyit cosca pilwi peitti heitä.

34. Ja henen neite puhuesans/ tuli pilui ia ymberiwariosi heiden. Ja he peliestyit coska pilui heijet peitti. (Ja hänen näitä puhuessansa/ tuli pilwi ja ympäri warjosi heidän. Ja he peljästyit koska pilwi heidän peitti.)

34 ταῦτα δὲ αὐτοῦ λέγοντος ἐγένετο νεφέλη καὶ ἐπεσκίασεν αὐτούς· ἐφοβήθησαν δὲ ἐν τῷ εἰσελθεῖν ἐκείνους εἰς τὴν νεφέλην· ( taȗta dè aὐtοȗ légοntοs ẻgénetο neféli κaὶ ẻpesκίasen aὐtοús: ẻfοbíthisan dè ẻn tỡ eἰseltheῖn ẻκeίnοus eἰs tìn nefélin: )

ταυτα δε αυτου λεγοντος εγενετο νεφελη και επεσκιασεν αυτους εφοβηθησαν δε εν τω εκεινους εισελθειν εις την νεφελην 34 (tafta de aftou legontos egeneto nefeli kai epeskiasen aftous efobithisan de en to ekeinous eiselthein eis tin nefelin)

34 Now (while) saying these things, there became a cloud and overshadowed them, and they feared while* those (men) were entering into the cloud.

34. While he thus spake, there came a cloud, and overshadowed them: and they feared as they entered into the cloud.

34. Da er aber solches redete, kam eine Wolke und überschattete sie; und sie erschraken, da sie die Wolke überzog.

34. Y estando él hablando esto, vino una nube que los hizo sombra; y tuvieron temor entrando ellos en la nube.

34 Когда же он говорил это, явилось облако и осенило их; и устрашились, когда вошли в облако.

35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun Poikani, se valittu; kuulkaa häntä".

35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun *rakas Poikani*, Häntä kuunnelkaa."

35. Ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.

35. Ja äni tuli pilwest sanoden: Tämä on minun racas Poican cuulcat händä.

35. Ja äni tuli Piluest sanoden/ TEME On Minun Racas Poican/ hende te cwlca. (Ja ääni tuli pilwestä sanoen/ Tämä on minun rakas Poikani/ häntä te kuulkaan.)

35 καὶ φωνὴ ἐγένετο ἐκ τῆς νεφέλης λέγουσα· Οὗτός ἐστιν ὁ υἱός μου ὁ ἀγαπητός· αὐτοῦ ἀκούετε. ( κaὶ fonì ẻgénetο ẻκ tĩs nefélis légοusa: Οὗtόs ẻstιn ὁ uἱόs mοu ὁ ἀgapitόs: aὐtοȗ ἀκοúete. )

και φωνη εγενετο εκ της νεφελης λεγουσα ουτος εστιν ο υιος μου ο αγαπητος αυτου ακουετε 35 (kai foni egeneto ek tis nefelis legousa outos estin o uios mou o agapitos aftou akouete)

35 And a voice came* out of the cloud, saying, This is my beloved Son; hear° him.</J>

35. And there came a voice out of the cloud, saying, This is my beloved Son: hear him.

35. Und es fiel eine Stimme aus der Wolke, die sprach: Dieser ist mein lieber Sohn; den sollt ihr hören!

35. Y vino una voz de la nube, que decía: Este es mi Hijo amado, a él oid.

35 И был из облака глас, глаголющий: Сей есть Сын Мой Возлюбленный, Его слушайте.

36 Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

36 Ja äänen kuuluessa Jeesuksen havaittiin olevan yksin. Ja he vaikenivat siitä eivätkä niinä päivinä kertoneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

36. Ja kuin ääni parhaallansa kuului, löysivät he Jesuksen yksin. Ja he vaikenivat, eikä mitään kellenkään niinä päivinä jutelleet niistä, mitkä he nähneet olivat.

36. Ja cuin äni parhallans cuului äckäisit he Jesuxen yxinäns. Ja he waickenit eikä mitän kellengän nijnä päiwinä sanonet nijstä cuin he nähnet olit.

36. Ja quin äni paralans cwlui/ leusit he IesuSEN yxinens. Ja he waickenit ia eikelleken he miten sanoneet nijnä peiuin nijstä quin he nähnet olit. (Ja kuin ääni parhaallansa kuului/ löysit he Jesuksen yksinänsä. Ja he waikenit ja ei kellekään he mitään sanoneet niinä päiwinä niistä kuin he nähneet olit..)

36 καὶ ἐν τῷ γενέσθαι τὴν φωνὴν εὑρέθη Ἰησοῦς μόνος. καὶ αὐτοὶ ἐσίγησαν καὶ οὐδενὶ ἀπήγγειλαν ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις οὐδὲν ὧν ἑωράκασιν. ( κaὶ ẻn tỡ genésthaι tìn fonìn eὑréthi Ἰisοȗs mόnοs. κaὶ aὐtοὶ ẻsίgisan κaὶ οὐdenὶ ἀpíggeιlan ẻn ẻκeίnaιs taῖs ἱméraιs οὐdèn ổn ἑoráκasιn. )

και εν τω γενεσθαι την φωνην ευρεθη ο ιησους μονος και αυτοι εσιγησαν και ουδενι απηγγειλαν εν εκειναις ταις ημεραις ουδεν ων εωρακασιν 36 (kai en to genesthai tin fonin ebrethi o iisous monos kai aftoi esigisan kai oudeni apingeilan en ekeinais tais imerais ouden on eorakasin)

36 And while* the voice happened, Jesus was found alone. And they were silent and reported to no one in those days, any of the things which they had seen. {Mar 9:14-29 & Mat 17:14-21 & Luk 9:37-43 Region of Caesarea Philippi.}

36. And when the voice was past, Jesus was found alone. And they kept it close, and told no man in those days any of those things which they had seen.

36. Und indem solche Stimme geschah, fanden sie Jesum allein. Und sie verschwiegen es und verkündigten niemand in jenen Tagen, was sie gesehen hatten.

36. Y pasada aquella voz, Jesús fué hallado solo, y ellos callaron, y por aquellos dias no dijeron nada a nadie de lo que habían visto.

36 Когда был глас сей, остался Иисус один. И они умолчали, и никому не говорили в те дни о том, что видели.

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa häntä vastaan.

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa Häntä vastaan.

37. Mutta tapahtui toisena päivänä, kuin he menivät alas vuorelta, kohtasi heitä paljo väkeä.

37. MUtta se tapahtui toisna päiwänä cosca he menit alas wuorelda cohtais heitä paljo wäke.

37. Mutta se tapactui toisna peiuen coska he Worelda alasastuit/ cohdasi heiden palio wäki. (Mutta se tapahtui toisena päiwänä koska he wuorelta alasastuit/ kohtasi heidän paljon wäkeä..)

37 Ἐγένετο δὲ ἐν τῇ ἑξῆς ἡμέρᾳ κατελθόντων αὐτῶν ἀπὸ τοῦ ὄρους συνήντησεν αὐτῷ ὄχλος πολύς. ( Ἐgénetο dè ẻn tῖ ἑksĩs ἱmérᾳ κatelthόnton aὐtõn ἀpὸ tοȗ ὄrοus suníntisen aὐtỡ ὄchlοs pοlús. )

εγενετο δε εν τη εξης ημερα κατελθοντων αυτων απο του ορους συνηντησεν αυτω οχλος πολυς 37 (egeneto de en ti exis imera katelthonton afton apo tou orous sunintisen afto ochlos polus)

37 Now it happened, on the next day, having gone down from the mountain, a large crowd met him.

37. And it came to pass, that on the next day, when they were come down from the hill, much people met him.

37. Es begab sich aber den Tag hernach, da sie von dem Berge kamen, kam ihnen entgegen viel Volks.

37. Y aconteció el día siguiente, que bajando ellos del monte, un gran gentío le salió al encuentro;

37 В следующий же день, когда они сошли с горы, встретило Его много народа.

38 Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen: "Opettaja, minä rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on minun ainokaiseni;

38 Katso, muuan mies huusi kansanjoukosta sanoen: "Opettaja, rukoilen sinua, katsahda poikani puoleen, sillä hän on ainokaiseni.

38. Ja katso, yksi mies huusi kansasta, sanoen: Mestari! minä rukoilen sinua, katso minun poikani puoleen; sillä hän on minulle ainokainen.

38. Ja cadzo yxi mies huusi Canssast sanoden: Mestari minä rucoilen sinua cadzo minun poicani puolen:

38. Ja catzo/ yxi Mies Canssast hwsi sanoden/ Mestari/ Mine rucolen sinua/ catzo minu' Poicani polen/ (Ja katso/ yksi mies kansasta huusi sanoen/ Mestari/ Minä rukoilen sinua/ katso minun poikani puoleen/)

38 καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ ἀπὸ τοῦ ὄχλου ἀνεβόησε λέγων· Διδάσκαλε, δέομαί σου, ἐπιβλέψον ἐπὶ τὸν υἱόν μου, ὅτι μονογενής μοί ἐστι· ( κaὶ ἰdοὐ ἀnìr ἀpὸ tοȗ ὄchlοu ἀnebόise légon: Dιdásκale, déοmaί sοu, ẻpιblépsοn ẻpὶ tὸn uἱόn mοu, ὅtι mοnοgenís mοί ẻstι: )

και ιδου ανηρ απο του οχλου ανεβοησεν λεγων διδασκαλε δεομαι σου επιβλεψον επι τον υιον μου οτι μονογενης εστιν μοι 38 (kai idou anir apo tou ochlou aneboisen legon didaskale deomai sou epiblepson epi ton uion mou oti monogenis estin moi)

38 And behold, a man from the crowd cried, saying, Teacher, I beseech of you to look upon my son, because he is my only begotten child.

38. And, behold, a man of the company cried out, saying, Master, I beseech thee, look upon my son: for he is mine only child.

38. Und siehe, ein Mann unter dem Volk rief und sprach: Meister, ich bitte dich, besiehe doch meinen Sohn, denn er ist mein einziger Sohn.

38. Y, he aquí, que un hombre de la multitud clamó, diciendo: Maestro, ruégote que veas a mi hijo el único que tengo.

38 Вдруг некто из народа воскликнул: Учитель! умоляю Тебя взглянуть на сына моего, он один у меня:

39 ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se hänestä poistuu, runnellen häntä.

39 Ja katso, henki tarttuu häneen, ja yhtäkkiä hän huutaa, ja se kouristaa häntä niin, että vaahto lähtee ja vaivoin se poistuu hänestä runnellen häntä.

39. Ja katso, henki ottaa hänen, ja hän huutaa kohta, ja se repii häntä, niin että hän vaahtuu, ja se luopuu tuskalla hänestä, kuin hän häntä runtelee.

39. Sillä hän on minulle ainocainen cadzo hengi otta hänen ja hän huuta cohta ja hän repi händä nijn että hän wahtu ja hän luopu tuscalla hänest cosca hän händä on repinyt.

39. sille hen on minun ainocainen/ Catzo/ se Hengi kijniotta henen/ ia cocta hen hwta/ ia hen repi henen/ nin ette hen wachtupi/ ia tuskal hen lopu henest quin hen henen repinyt on. (sillä hän on minun ainokainen/ Katso/ se henki kiinni ottaa hänen/ ja kohta hän huutaa/ ja hän repii hänen/ niin että hän waahtoaapi/ ja tuskalla hän luopuu hänestä kuin hän hänen repinyt on.)

39 καὶ ἰδοὺ πνεῦμα λαμβάνει αὐτόν, καὶ ἐξαίφνης κράζει, καὶ σπαράσσει αὐτὸν μετὰ ἀφροῦ καὶ μόγις ἀποχωρεῖ ἀπ’ αὐτοῦ συντρῖβον αὐτόν· ( κaὶ ἰdοὐ pneȗma lambáneι aὐtόn, κaὶ ẻksaίfnis κrádzeι, κaὶ sparásseι aὐtὸn metà ἀfrοȗ κaὶ mόgιs ἀpοchoreῖ ἀp’ aὐtοȗ suntrῖbοn aὐtόn: )

και ιδου πνευμα λαμβανει αυτον και εξαιφνης κραζει και σπαρασσει αυτον μετα αφρου και μογις αποχωρει απ αυτου συντριβον αυτον 39 (kai idou pnebma lambanei afton kai exaifnis krazei kai sparassei afton meta afrou kai mogis apochorei ap aftou suntribon afton)

39 And behold, a spirit takes him and he suddenly cries out, and it convulses him with foaming (from the mouth), and it departs from him with difficulty, bruising him.

39. And, lo, a spirit taketh him, and he suddenly crieth out; and it teareth him that he foameth again, and bruising him hardly departeth from him.

39. Siehe, der Geist ergreift ihn, so schreit er alsbald, und reißt ihn, daß er schäumt, und mit Not weicht er von ihm, wenn er ihn gerissen hat.

39. Y, he aquí, un espíritu le toma, y de repente da voces; y le despedaza de modo que echa espuma, y apenas se aparta de él, quebrantándole.

39 его схватывает дух, и он внезапно вскрикивает, итерзает его, так что он испускает пену; и насилу отступает от него, измучив его.

40 Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he eivät voineet."

40 Pyysin opetuslapsiasi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät voineet."

40. Ja minä rukoilin sinun opetuslapsias häntä ajamaan ulos, mutta ei he voineet.

40. Ja minä rucoilin sinun Opetuslapsias händä ulosajaman mutta ei he woinet.

40. Ja mine rucolin sinun Opetuslapsias hende vlosaiaman/ ia eiuet woinet. (Ja minä rukoilin sinun opetuslapsiasi häntä ulos ajamaan/ ja eiwät woineet.)

40 καὶ ἐδεήθην τῶν μαθητῶν σου ἵνα ἐκβάλωσιν αὐτό, καὶ οὐκ ἠδυνήθησαν. ( κaὶ ẻdeíthin tõn mathitõn sοu ἵna ẻκbálosιn aὐtό, κaὶ οὐκ ἰduníthisan. )

και εδεηθην των μαθητων σου ινα εκβαλλωσιν αυτο και ουκ ηδυνηθησαν 40 (kai edeithin ton mathiton sou ina ekballosin afto kai ouk idunithisan)

40 And I besought of your disciples in order that they might cast it out, and they were not able.

40. And I besought thy disciples to cast him out; and they could not.

40. Und ich habe deine Jünger gebeten, daß sie ihn austrieben, und sie konnten nicht.

40. Y rogué a tus discípulos que le echasen fuera, y no pudieron.

40 Я просил учеников Твоих изгнать его, и они не могли.

41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."

41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi epäuskoista ja nurjaa sukupolvea! Kuinka kauan minun täytyy olla luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."

41. Niin Jesus vastasi ja sanoi: oi uskomatoin ja nurja sukukunta! kuinka kauvan minun pitää teidän tykönänne oleman ja teitä kärsimän? Tuo poikas tänne.

41. Nijn Jesus wastais ja sanoi: O uscomatoin ja häjy sucucunda cuinga cauwan minun pitä teidän tykönän oleman ja teitä kärsimän? tuo poicas tänne.

41. Nin wastasi IesuS ia sanoi/ O vskomatoin ia heiju Sucukunda quincauuan minun pite teiden tykenen oleman ia kersimen teite? Johdata sinun Poicas tenne. (Niin wastasi Jesus ja sanoi/ Oi uskomatoin ja häijy sukukunta niin kauan minun pitää teidän tykönän oleman ja kärsimän teitä? Johdata sinun poikasi tänne.)

41 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ὦ γενεὰ ἄπιστος καὶ διεστραμμένη, ἕως πότε ἔσομαι πρὸς ὑμᾶς καὶ ἀνέξομαι ὑμῶν; προσάγαγε τὸν υἱόν σου ὧδε. ( ἀpοκrιtheὶs dè ὁ Ἰisοȗs eἶpen: ῟O geneà ἄpιstοs κaὶ dιestramméni, ἕos pόte ἔsοmaι prὸs ὑmãs κaὶ ἀnéksοmaι ὑmõn; prοságage tὸn uἱόn sοu ổde. )

αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν ω γενεα απιστος και διεστραμμενη εως ποτε εσομαι προς υμας και ανεξομαι υμων προσαγαγε ωδε τον υιον σου 41 (apokritheis de o iisous eipen o genea apistos kai diestrammeni eos pote esomai pros umas kai anexomai umon prosagage ode ton uion sou)

41 And, Jesus answered and said, O unbelieving and perverse generation, until when will I be with you° and tolerate you°? Lead your son here.</J>

41. And Jesus answering said, O faithless and perverse generation, how long shall I be with you, and suffer you Bring thy son hither.

41. Da antwortete Jesus und sprach: O du ungläubige und verkehrte Art, wie lange soll ich bei euch sein und euch dulden? Bringe deinen Sohn her!

41. Y respondiendo Jesús, dijo: ¡Oh generación infiel y perversa! ¿hasta cuándo tengo de estar con vosotros, y os sufriré? Trae tu hijo acá.

41 Иисус же, отвечая, сказал: о, род неверный и развращенный! доколе буду с вами и буду терпеть вас? приведи сюда сына твоего.

42 Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.

42 Vielä hänen tullessaankin riivaaja paiskasi hänet maahan ja kouristi häntä. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isälleen.

42. Ja kuin hän vielä tulossa oli, repeli häntä perkele ja muserteli; mutta Jesus nuhteli rietasta henkeä, ja paransi pojan, ja antoi hänen jälleen isällensä.

42. Ja cosca hän wielä menos oli repeli händä Perkele ja muserteli: mutta Jesus nuhteli sitä riettaista henge ja paransi pojan ja andoi hänen jällens Isällens.

42. Ja coska hen wiele menolla oli/ repeli hende Perkele ia muserteli. Mutta IesuS nuchteli site rietaist Henge/ ia paransi Piltin/ ia andoi henen iellens Isellens. (Ja koska hän wielä menolla oli/ repeili häntä perkele ja muserteli. Mutta Jesus nuhteli sitä rietteista henkeä/ ja paransi piltin/ ja antoi hänen jällens isällensä.)

42 ἔτι δὲ προσερχομένου αὐτοῦ ἔρρηξεν αὐτὸν τὸ δαιμόνιον καὶ συνεσπάραξεν· ἐπετίμησε δὲ ὁ Ἰησοῦς τῷ πνεύματι τῷ ἀκαθάρτῳ, καὶ ἰάσατο τὸν παῖδα καὶ ἀπέδωκεν αὐτὸν τῷ πατρὶ αὐτοῦ. ( ἔtι dè prοserchοménοu aὐtοȗ ἔrriksen aὐtὸn tὸ daιmόnιοn κaὶ sunespáraksen: ẻpetίmise dè ὁ Ἰisοȗs tỡ pneúmatι tỡ ἀκathártǫ, κaὶ ἰásatο tὸn paῖda κaὶ ἀpédoκen aὐtὸn tỡ patrὶ aὐtοȗ. )

ετι δε προσερχομενου αυτου ερρηξεν αυτον το δαιμονιον και συνεσπαραξεν επετιμησεν δε ο ιησους τω πνευματι τω ακαθαρτω και ιασατο τον παιδα και απεδωκεν αυτον τω πατρι αυτου 42 (eti de proserchomenou aftou errixen afton to daimonion kai sunesparaxen epetimisen de o iisous to pnebmati to akatharto kai iasato ton paida kai apedoken afton to patri aftou)

42 But (while) coming near, still the demon ripped at him and convulsed (him). But Jesus rebuked the unclean spirit, and healed the boy and gave him back to his father. {Mar 9:30-32 & Mat 17:22-23 & Luk 9:43-45 Return to Galilee.}

42. And as he was yet a coming, the devil threw him down, and tare him. And Jesus rebuked the unclean spirit, and healed the child, and delivered him again to his father.

42. Und da er zu ihm kam, riß ihn der Teufel und zerrte ihn. Jesus aber bedrohte den unsauberen Geist und machte den Knaben gesund und gab ihn seinem Vater wieder.

42. Y como aun se acercaba, el demonio le derribó, y le despedazó; mas Jesús riñó al espíritu inmundo, y sanó al muchacho, y le volvió a su padre.

42 Когда же тот еще шел, бес поверг его и стал бить; но Иисус запретил нечистому духу, и исцелил отрока, и отдал его отцу его.

43 Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

43 ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kaikkien ihmetellessä kaikkea, mitä Jeesus teki, Hän sanoi opetuslapsilleen:

43. Niin he kaikki hämmästyivät Jumalan kunniallista voimaa. Mutta koska kaikki ihmettelivät kaikkia niitä, mitä Jesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

43. Ja he caicki hämmästyit Jumalan cunnia.

43. Ja he hämmestuit caiki JUMALAN Cunnian ylitze. (Ja he hämmästyit kaikki JUMALAN kunnian ylitse.)

43 ἐξεπλήσσοντο δὲ πάντες ἐπὶ τῇ μεγαλειότητι τοῦ Θεοῦ. Πάντων δὲ θαυμαζόντων ἐπὶ πᾶσιν οἷς ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς, εἶπε πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ· ( ẻkseplíssοntο dè pántes ẻpὶ tῖ megaleιόtitι tοȗ Theοȗ. Pánton dè thaumadzόnton ẻpὶ pãsιn οἷs ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs, eἶpe prὸs tοὐs mathitàs aὐtοȗ: )

εξεπλησσοντο δε παντες επι τη μεγαλειοτητι του θεου παντων δε θαυμαζοντων επι πασιν οις εποιησεν ο ιησους ειπεν προς τους μαθητας αυτου 43 (exeplissonto de pantes epi ti megaleiotiti tou theou panton de thabmazonton epi pasin ois epoiisen o iisous eipen pros tous mathitas aftou)

43 Now they were all being astounded at the majesty of God. But (while all were) marveling upon all the things which Jesus did, he said to his disciples,

43. And they were all amazed at the mighty power of God. But while they wondered every one at all things which Jesus did, he said unto his disciples,

43. Und sie entsetzten sich alle über die Herrlichkeit Gottes. Da sie sich aber alle verwunderten über alles, was er tat, sprach er zu seinen Jüngern:

43. Y todos estaban fuera de sí de la grandeza de Dios. Y maravillándose todos de todas las cosas que Jesús hacía, dijo a sus discípulos:

43 И все удивлялись величию Божию. Когда же все дивились всему, что творил Иисус, Он сказал ученикам Своим:

44 Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin.

44 ”Ottakaa korviinne nämä sanat, sillä Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin."

44. Pankaat te nämät puheet korviinne; sillä tuleva on, että Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin.

44. COsca he caicki ihmettelit caickia nijtä cuin hän teki sanoi hän Opetuslapsillens: pangat nämät puhet corwijn: sillä tulewa on että ihmisen Poita ylönannetan ihmisten käsijn.

44. Coska he nyt caiki imehtelit/ caikia nijte mite hen teki/ sanoi hen henen Opetuslapsillens/ Pangat nemet Puhet teiden Coruijn/ Sille ette tuleua on Inhimisen Poica ylenanneta' Inhimisten käsijn. (Koska he nyt kaikki ihmettelit/ kaikkia niitä mitä hän teki/ sanoi hän hänen opetuslapsillensa/ Pankaat nämät puheet teidän korwiin/ Sillä että tulewa on Ihmisen Poika ylenannettaa ihmisten käsiin.)

44 Θέσθε ὑμεῖς εἰς τὰ ὦτα ὑμῶν τοὺς λόγους τούτους· ὁ γὰρ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου μέλλει παραδίδοσθαι εἰς χεῖρας ἀνθρώπων. ( Thésthe ὑmeῖs eἰs tà ỡta ὑmõn tοὐs lόgοus tοútοus: ὁ gàr uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu mélleι paradίdοsthaι eἰs cheῖras ἀnthrópon. )

θεσθε υμεις εις τα ωτα υμων τους λογους τουτους ο γαρ υιος του ανθρωπου μελλει παραδιδοσθαι εις χειρας ανθρωπων 44 (thesthe umeis eis ta ota umon tous logous toutous o gar uios tou anthropou mellei paradidosthai eis cheiras anthropon)

44 Place° these words into your° ears; for* the Son of Man is about to be given up into the hands of men.</J>

44. Let these sayings sink down into your ears: for the Son of man shall be delivered into the hands of men.

44. Fasset ihr zu euren Ohren diese Rede: Des Menschen Sohn muß überantwortet werden in der Menschen Hände.

44. Ponéd vosotros en vuestros oidos estas palabras; porque ha de acontecer que el Hijo del hombre será entregado en manos de hombres.

44 вложите вы себе в уши слова сии: Сын Человеческий будет предан в руки человеческие.

45 Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli.

45 He eivät kuitenkaan käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä salassa, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he arkailivat kysyä Häneltä sen puheen johdosta.

45. Mutta ei he ymmärtäneet sitä sanaa, ja se oli heiltä peitetty, niin ettei he sitä ymmärtäneet; ja he pelkäsivät kysyä sitä sanaa häneltä.

45. Mutta ei he ymmärtänet sitä sana ja se oli heildä peitetty ettei he sitä ymmärtänet: ja he pelkäisit kysyä sitä sana häneldä.

45. Mutta eiuet he ymmertenet site Sana/ ia se oli heilde peitetty/ ettei he site ymmertenet. Ja he pelkesit kysyue henelde site Sana. (Mutta eiwät he ymmärtäneet sitä sanaa/ ja se oli heiltä peitetty/ ettei he sitä ymmärtäneet. Ja he pelkäsit kysyä häneltä sitä sanaa.)

45 οἱ δὲ ἠγνόουν τὸ ῥῆμα τοῦτο, καὶ ἦν παρακεκαλυμμένον ἀπ’ αὐτῶν ἵνα μὴ αἴσθωνται αὐτό, καὶ ἐφοβοῦντο ἐρωτῆσαι αὐτὸν περὶ τοῦ ῥήματος τούτου. ( οἱ dè ἰgnόοun tὸ ŕĩma tοȗtο, κaὶ ἶn paraκeκalumménοn ἀp’ aὐtõn ἵna mì aἴsthontaι aὐtό, κaὶ ẻfοbοȗntο ẻrotĩsaι aὐtὸn perὶ tοȗ ŕímatοs tοútοu. )

οι δε ηγνοουν το ρημα τουτο και ην παρακεκαλυμμενον απ αυτων ινα μη αισθωνται αυτο και εφοβουντο ερωτησαι αυτον περι του ρηματος τουτου 45 (oi de ignooun to rima touto kai in parakekalummenon ap afton ina mi aisthontai afto kai efobounto erotisai afton peri tou rimatos toutou)

45 But they were not considering this declaration, and it was hiding from them, in order that they might not comprehend it, and they were afraid to ask him concerning this declaration. {Mar 9:33-50 & Mat 18:1-14 & Luk 9:46-50 Sept., 29 AD.}

45. But they understood not this saying, and it was hid from them, that they perceived it not: and they feared to ask him of that saying.

45. Aber das Wort verstanden sie nicht, und es ward vor ihnen verborgen, daß sie es nicht begriffen. Und sie fürchteten sich, ihn zu fragen um dieses Wort.

45. Mas ellos no entendían esta palabra; y les era encubierta para que no la entendiesen, y temían de preguntarle de esta palabra.

45 Но они не поняли слова сего, и оно было закрыто от них, так что они не постигли его, а спросить Его о сем слове боялись.

46 Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.

46 Heissä heräsi ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.

46. Niin tuli myös kamppaus heidän keskenänsä, kuka heistä suurin olis.

46. NIjn tuli myös kysymys heidän keskenäns cuca heistä suurin olis.

46. Nin tuli mös aijatus heiden keskenens/ Cuca heiste swrin olis. (Niin tuli myös ajatus heidän keskenänsä/ Kuka heistä suurin olisi.)

46 Εἰσῆλθε δὲ διαλογισμὸς ἐν αὐτοῖς, τὸ τίς ἂν εἴη μείζων αὐτῶν. ( Εἰsĩlthe dè dιalοgιsmὸs ẻn aὐtοῖs, tὸ tίs ἂn eἴi meίdzon aὐtõn. )

εισηλθεν δε διαλογισμος εν αυτοις το τις αν ειη μειζων αυτων 46 (eisilthen de dialogismos en aftois to tis an eii meizon afton)

46 Now there entered a reasoning among them, whoever of them was the greater.

46. Then there arose a reasoning among them, which of them should be greatest.

46. Es kam auch ein Gedanke unter sie, welcher unter ihnen der Größte wäre.

46. Entónces entraron en disputa, cual de ellos sería el mayor.

46 Пришла же им мысль: кто бы из них был больше?

47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti sen viereensä

47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, Hän otti pienokaisen ja asetti hänet viereensä

47. Kuin Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti tykönsä,

47. Cosca sijs Jesus näki heidän sydämens ajatuxen otti hän lapsen ja asetti tygöns ja sanoi heille:

47. Coska sis IesuS näki heiden sydhemens aijatuxen/ otti hen Lapsen/ ia asetti sen tygens/ ia sanoi heille/ (Koska siis Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen/ otti hän lapsen/ ja asetti sen tykönsä/ ja sanoi heille/)

47 ὁ δὲ Ἰησοῦς εἰδὼς τὸν διαλογισμὸν τῆς καρδίας αὐτῶν, ἐπιλαβόμενος παιδίον ἔστησεν αὐτὸ παρ’ ἑαυτῷ. ( ὁ dè Ἰisοȗs eἰdὸs tὸn dιalοgιsmὸn tĩs κardίas aὐtõn, ẻpιlabόmenοs paιdίοn ἔstisen aὐtὸ par’ ἑautỡ. )

ο δε ιησους ιδων τον διαλογισμον της καρδιας αυτων επιλαβομενος παιδιου εστησεν αυτο παρ εαυτω 47 (o de iisous idon ton dialogismon tis kardias afton epilabomenos paidiou estisen afto par eafto)

47 But (after) Jesus saw the reasoning of their heart, he took a little child and stood him beside himself,

47. And Jesus, perceiving the thought of their heart, took a child, and set him by him,

47. Da aber Jesus den Gedanken ihres Herzens sah, ergriff er ein Kind und stellte es neben sich

47. Mas Jesús, viendo los pensamientos del corazón de ellos, tomó un niño, y le puso junto a si,

47 Иисус же, видя помышление сердца их, взяв дитя, поставил его пред Собою

48 ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on suuri."

48 ja sanoi heille: "Joka ottaa luokseen tämän pienokaisen minun nimeeni, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen Hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, hän on (oleva) suuri."

48. Ja sanoi heille: kuka ikänä tämän poikaisen ottaa vastaan minun nimeeni, hän ottaa vastaan minun; ja kuka ikänä minun ottaa vastaan, hän ottaa vastaan sen, joka minun lähetti. Sillä joka vähin on teidän keskenänne, se pitää oleman suurin.

48. Cuca ikänäns tämän poicaisen otta wastan minun nimeeni hän wastan otta minun. Ja cuca ikänäns minun otta hän otta sen joca minun lähetti. Sillä joca wähin on teidän keskenän hän tule suurimmaxi.

48. Cucaikenens täte Pilti wastanrupe minu' Nimeni tedhen/ hen minua wastanrupe. Ja cucaikenens minua wastanrupe/ hen wastan rupe site ioca minun lehetti. Sille ioca wähin on teiden keskenen/ hen tulepi swrimaxi. (Kuka ikänänsä tätä pilttiä wastaan rupeaa minun nimeni tähden/ hän minun wastaan rupeaa. Ja kuka ikänäns minua wastaan rupeaa/ hän wastaan rupeaa sitä joka minun lähetti. Sillä joka wähin on teidän keskenän/ hän tuleepi suurimmaksi.)

48 καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ὃς ἐὰν δέξηται τοῦτο τὸ παιδίον ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου, ἐμὲ δέχεται, καὶ ὃς ἐὰν ἐμὲ δέξηται, δέχεται τὸν ἀποστείλαντά με. ὁ γὰρ μικρότερος ἐν πᾶσιν ὑμῖν ὑπάρχων, οὗτός ἐστι μέγας. ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Ὃs ẻàn déksitaι tοȗtο tὸ paιdίοn ẻpὶ tỡ ὀnόmatί mοu, ẻmè déchetaι, κaὶ ὃs ẻàn ẻmè déksitaι, déchetaι tὸn ἀpοsteίlantá me. ὁ gàr mικrόterοs ẻn pãsιn ὑmῖn ὑpárchon, οὗtόs ẻstι mégas. )

και ειπεν αυτοις ος εαν δεξηται τουτο το παιδιον επι τω ονοματι μου εμε δεχεται και ος εαν εμε δεξηται δεχεται τον αποστειλαντα με ο γαρ μικροτερος εν πασιν υμιν υπαρχων ουτος εσται μεγας 48 (kai eipen aftois os ean dexitai touto to paidion epi to onomati mou eme dechetai kai os ean eme dexitai dechetai ton aposteilanta me o gar mikroteros en pasin umin uparchon outos estai megas)

48 and said to them, Whoever accepts this little child in my name accepts me, and whoever accepts me, accepts the one who sent me; for* he who is* least among you° all, this one will be great.</J>

48. And said unto them, Whosoever shall receive this child in my name receiveth me: and whosoever shall receive me receiveth him that sent me: for he that is least among you all, the same shall be great.

48. und sprach zu ihnen: Wer dies Kind aufnimmt in meinem Namen, der nimmt mich auf; und wer mich aufnimmt, der nimmt den auf, der mich gesandt hat. Welcher aber der Kleinste ist unter euch allen, der wird groß sein.

48. Y les dice: Cualquiera que recibiere este niño en mi nombre, a mi recibe; y cualquiera que me recibiere a mí, recibe al que me envió; porque el que fuere el menor entre todos vosotros, éste será el grande.

48 и сказал им: кто примет сие дитяво имя Мое, тот Меня принимает; а кто примет Меня, тот принимает Пославшего Меня; ибо кто из вас меньше всех, тот будет велик.

49 Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme".

49 Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meitä."

49. Niin Johannes vastasi ja sanoi: Mestari! me näimme yhden sinun nimes kautta perkeleitä ajavan ulos, ja me kielsimme häntä; sillä ei hän seuraa meitä.

49. NIjn Johannes wastais ja sanoi: Mestari me näimme yhden sinun nimes cautta Perkeleitä ulosajawan ja me kielsimme händä sillä ei hän seura meitä.

49. Nin wastasi Johannes/ ia sanoi/ Mestari/ Me neim yhden sinun Nimes cautta Perkelet vlosaiauan/ ia me kielsime he'de/ sille ettei hen seura meiden cansam. (Niin wastasi Johannes/ ja sanoi/ Mestari/ Me näimme yhden sinun nimesi kautta perkeleet ulos ajawan/ ja me kielsimme häntä/ sillä ettei hän seuraa meidän kanssamme)

49 Ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰωάννης εἶπεν· Ἐπιστάτα, εἴδομέν τινα ἐπὶ τῷ ὀνόματί σου ἐκβάλλοντα δαιμόνια, καὶ ἐκωλύσαμεν αὐτὸν, ὅτι οὐκ ἀκολουθεῖ μεθ’ ἡμῶν. ( Ἀpοκrιtheὶs dè ὁ Ἰoánnis eἶpen: Ἐpιstáta, eἴdοmén tιna ẻpὶ tỡ ὀnόmatί sοu ẻκbállοnta daιmόnιa, κaὶ ẻκolúsamen aὐtὸn, ὅtι οὐκ ἀκοlοutheῖ meth’ ἱmõn. )

αποκριθεις δε ο ιωαννης ειπεν επιστατα ειδομεν τινα επι τω ονοματι σου εκβαλλοντα τα δαιμονια και εκωλυσαμεν αυτον οτι ουκ ακολουθει μεθ ημων 49 (apokritheis de o ioannis eipen epistata eidomen tina epi to onomati sou ekballonta ta daimonia kai ekolusamen afton oti ouk akolouthei meth imon)

49 But John answered and said, Master*, we saw someone casting out demons in your name, and we forbade him, because he is not following after us.

49. And John answered and said, Master, we saw one casting out devils in thy name; and we forbad him, because he followeth not with us.

49. Da antwortete Johannes und sprach: Meister, wir sahen einen, der trieb die Teufel aus in deinem Namen; und wir wehrten ihm, denn er folgt dir nicht mit uns.

49. Entónces respondiendo Juan, dijo: Maestro, hemos visto a uno que echaba fuera demonios en tu nombre, y se lo vedamos, porque no te sigue con nosotros.

49 При сем Иоанн сказал: Наставник! мы видели человека, именем Твоим изгоняющего бесов, и запретили ему, потому что он не ходит с нами.

50 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne".

50 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö, sillä joka ei ole *meitä vastaan, on puolellamme*."

50. Ja Jesus sanoi hänelle: älkäät kieltäkö; sillä joka ei ole meitä vastaan, hän on meidän puolestamme.

50. Jesus sanoi hänelle: älkät kieldäkö: sillä joca ei ole meitä wastan hän on meidän cansam.

50. Ia sanoi IesuS henen tygens/ Elkette kielkö/ Sille ioca ei ole meiden wastan/ hen on meiden cansam. (Ja sanoi Jesus hänen tykönsä/ Älkäätte kieltäkö/ Sillä joka ei ole meidän wastaan/ hän on meidän kanssam.)

50 καὶ εἶπεν πρὸς αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς· Μὴ κωλύετε· οὐ γάρ ἔστι καθ’ ὑμῶν· ὃς γὰρ οὐκ ἔστι καθ’ ὑμῶν, ὑπὲρ ὑμῶν ἐστιν. ( κaὶ eἶpen prὸs aὐtὸn ὁ Ἰisοȗs: Μì κolúete: οὐ gár ἔstι κath’ ὑmõn: ὃs gàr οὐκ ἔstι κath’ ὑmõn, ὑpèr ὑmõn ẻstιn. )

και ειπεν προς αυτον ο ιησους μη κωλυετε ος γαρ ουκ εστιν καθ ημων υπερ ημων εστιν 50 (kai eipen pros afton o iisous mi koluete os gar ouk estin kath imon uper imon estin)

50 But Jesus said to him, Do° not forbid (him); for* he who is not against us, is (fighting) on our behalf. {Luk 9:51-56 & Joh 7:10; Samaria, Sept., 29 AD.}

50. And Jesus said unto him, Forbid him not: for he that is not against us is for us.

50. Und Jesus sprach zu ihm: Wehret ihm nicht; denn wer nicht wider uns ist, der ist für uns.

50. Jesús le dijo: No se lo vedeis, porque el que no es contra nosotros, por nosotros es.

50 Иисус сказал ему: не запрещайте, ибо кто не против вас, тот за вас.

51 Ja kun hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, käänsi hän kasvonsa Jerusalemia kohti, vaeltaaksensa sinne.

51 Kun Hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, tapahtui, että Hän *päätti mennä* Jerusalemiin.

51. Mutta tapahtui, kuin aika täytetty oli, että hän piti täältä otettaman ylös, käänsi hän kasvonsa menemään Jerusalemin puoleen,

51. JA tapahtui cosca aica täytetty oli että hänen piti tääldä otettaman käänsi hän caswons menemän Jerusalemin puolen.

51. IA se tapactui/ Coska aica teutetty oli/ ette henen piti tälde otettaman/ kiensi hen cochta Caswons menemen Jerusalemin polen. (Ja se tapahtui/ Koska aika täytetty oli/ että hänen piti tältä otettaman/ kielsi hän kohta kaswonsa menemän Jerusalemin puoleen.)

51 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ συμπληροῦσθαι τὰς ἡμέρας τῆς ἀναλήψεως αὐτοῦ καὶ αὐτὸς ἐστήριξε τὸ πρόσωπον αὐτοῦ τοῦ πορεύεσθαι εἰς Ἱερουσαλήμ, ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ sumplirοȗsthaι tàs ἱméras tĩs ἀnalípseos aὐtοȗ κaὶ aὐtὸs ẻstírιkse tὸ prόsopοn aὐtοȗ tοȗ pοreúesthaι eἰs Ἱerοusalím, )

εγενετο δε εν τω συμπληρουσθαι τας ημερας της αναληψεως αυτου και αυτος το προσωπον αυτου εστηριξεν του πορευεσθαι εις ιερουσαλημ 51 (egeneto de en to sumplirousthai tas imeras tis analipseos aftou kai aftos to prosopon aftou estirixen tou porebesthai eis ierousalim)

51 Now it happened, while* the days were (being) fulfilled of his taking up, he established his face to travel to Jerusalem,

51. And it came to pass, when the time was come that he should be received up, he stedfastly set his face to go to Jerusalem,

51. Es begab sich aber, da die Zeit erfüllet war, daß er sollte von hinnen genommen werden, wendete er sein Angesicht, stracks gen Jerusalem zu wandeln.

51. Y aconteció que como se cumplió el tiempo en que había de ser recibido arriba, él afirmó su rostro para ir a Jerusalem.

51 Когда же приближались дни взятия Его от мира , Он восхотел идти в Иерусалим;

52 Ja hän lähetti edellänsä sanansaattajia; ja he lähtivät matkalle ja menivät erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen hänelle majaa.

52 Ja Hän lähetti edellään sanansaattajia. Mentyään he tulivat erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen Hänelle sijaa.

52. Ja lähetti sanansaattajat edellänsä, ja he menivät yhteen Samarialaisten kylään, majaa hänelle valmistamaan.

52. Ja lähetti sanansaattajat edelläns ja he menit yhten Samaritanein Caupungijn maja hänelle walmistaman.

52. Ja lehetti Sanancandaijat edhellens/ Ja he menit ychten Samaritanein Caupungin/ henelle Maia walmistaman. (Ja lähetti sanankantajat edellänsä/ Ja he menit yhteen samaritanein kaupunkiin/ hänelle majaa walmistaman.)

52 καὶ ἀπέστειλεν ἀγγέλους πρὸ προσώπου αὐτοῦ. καὶ πορευθέντες εἰσῆλθον εἰς κώμην Σαμαρειτῶν, ὡστε ἑτοιμάσαι αὐτῷ· ( κaὶ ἀpésteιlen ἀggélοus prὸ prοsópοu aὐtοȗ. κaὶ pοreuthéntes eἰsĩlthοn eἰs κómin Samareιtõn, ὁste ἑtοιmásaι aὐtỡ: )

και απεστειλεν αγγελους προ προσωπου αυτου και πορευθεντες εισηλθον εις κωμην σαμαρειτων ωστε ετοιμασαι αυτω 52 (kai apesteilen angelous pro prosopou aftou kai porefthentes eisilthon eis komin samareiton oste etoimasai afto)

52 and sent messengers before his face, and they traveled and entered into a village of the Samaritans, so-then to prepare for him.

52. And sent messengers before his face: and they went, and entered into a village of the Samaritans, to make ready for him.

52. Und er sandte Boten vor sich hin; die gingen hin und kamen in einen Markt der Samariter, daß sie ihm Herberge bestellten.

52. Y envió mensajeros delante de sí, los cuales fueron, y entraron en una ciudad de los Samaritanos, para aderezarle allí.

52 и послал вестников пред лицем Своим; и они пошли и вошли в селение Самарянское; чтобы приготовить для Него;

53 Mutta siellä ei otettu häntä vastaan, koska hän oli vaeltamassa kohti Jerusalemia.

53 Mutta Häntä ei otettu vastaan, koska Hän oli menossa Jerusalemiin.

53. Ja ei ne häntä ottaneet vastaan, että hänen kasvonsa oli käännetty menemään Jerusalemia päin.

53. Ja ei ne händä ottanet wastan että hänen caswons oli käätty menemän Jerusalemita päin.

53. Ja eiuet he hende wastanruueneet/ senteden ette henen caswons oli kietty menemen Jerusalemin pein. (Ja eiwät he häntä wastaan ruwenneet/ sen tähden että hänen kaswonsa oli käännetty menemän Jerusalemiin päin.)

53 καὶ οὐκ ἐδέξαντο αὐτόν, ὅτι τὸ πρόσωπον αὐτοῦ ἦν πορευόμενον εἰς Ἱερουσαλήμ. ( κaὶ οὐκ ẻdéksantο aὐtόn, ὅtι tὸ prόsopοn aὐtοȗ ἶn pοreuόmenοn eἰs Ἱerοusalím. )

και ουκ εδεξαντο αυτον οτι το προσωπον αυτου ην πορευομενον εις ιερουσαλημ 53 (kai ouk edexanto afton oti to prosopon aftou in porebomenon eis ierousalim)

53 But they did not accept him, because his face was (established to be) traveling to Jerusalem.

53. And they did not receive him, because his face was as though he would go to Jerusalem.

53. Und sie nahmen ihn nicht an, darum daß er sein Angesicht gewendet hatte, zu wandeln gen Jerusalem.

53. Mas no le recibieron, porque su rostro era de hombre que iba a Jerusalem.

53 но там не приняли Его, потому что Он имел вид путешествующего в Иерусалим.

54 Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: "Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?" (Niinkuin Eliaskin teki.)

54 Nähdessään tämän Hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sanoivat: "Herra, tahdotko, että käskemme tulen langeta alas taivaasta ja hävittää heidät (niin kuin Eliakin teki)?"

54. Mutta kuin hänen opetuslapsensa Jakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: Herra, tahdotkos, niin me sanomme, että tuli tulee taivaasta ja kadottaa heidät, niinkuin Eliaskin teki?

54. Cosca hänen Opetuslapsens Jacobus ja Johannes sen näit sanoit he: HERra tahdotcos nijn me sanomma että tuli tule Taiwast ja cadotta heidän nijncuin Eliaskin teki?

54. Quin nyt henen Opetuslapsens Jacobus ia Johannes sen neit/ sanoit he/ HERRA tahdocos/ nin me sanoma ette Tulen pite Taiuahast alastulema' ia cadhottama' heidet ninquin Eliaski teki? (Kuin nyt hänen opetuslapsensa Jakobus ja Johannes sen näit/ sanoit he/ HERRA tahdotkos/ niin me sanomme että tulen pitää taiwaasta alastuleman ja kadottamaan heidät niinkuin Eliaskin teki?)

54 ἰδόντες δὲ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ Ἰάκωβος καὶ Ἰωάννης εἶπον· Κύριε, θέλεις εἴπωμεν πῦρ καταβῆναι ἀπὸ οὐρανοῦ καὶ ἀναλῶσαι αὐτούς, ὡς καὶ Ἠλίας ἐποίησε; ( ἰdόntes dè οἱ mathitaὶ aὐtοȗ Ἰáκobοs κaὶ Ἰoánnis eἶpοn: Κúrιe, théleιs eἴpomen pȗr κatabĩnaι ἀpὸ οὐranοȗ κaὶ ἀnalõsaι aὐtοús, ὁs κaὶ Ἠlίas ẻpοίise; )

ιδοντες δε οι μαθηται αυτου ιακωβος και ιωαννης ειπον κυριε θελεις ειπωμεν πυρ καταβηναι απο του ουρανου και αναλωσαι αυτους ως και ηλιας εποιησεν 54 (idontes de oi mathitai aftou iakobos kai ioannis eipon kurie theleis eipomen pur katabinai apo tou ouranou kai analosai aftous os kai ilias epoiisen)

54 Now (after) his disciples James and John saw (this), they said, Lord, do you will (that) we should tell (the) fire to descend from heaven and consume them as Elijah also did?

54. And when his disciples James and John saw this, they said, Lord, wilt thou that we command fire to come down from heaven, and consume them, even as Elias did?

54. Da aber das seine Jünger Jakobus und Johannes sahen, sprachen sie: HERR, willst du, so wollen wir sagen, daß Feuer vom Himmel falle und verzehre sie, wie Elia tat.

54. Y viendo esto sus discípulos, Santiago y Juan dijeron: Señor, ¿quiéres que mandemos que descienda fuego del cielo, y los consuma, como también hizo Elías?

54 Видя то, ученики Его, Иаков и Иоанн, сказали: Господи! хочешь ли, мы скажем, чтобы огонь сошел с неба и истребил их, как и Илия сделал?

55 Mutta hän kääntyi ja nuhteli heitä (ja sanoi: "Ette tiedä, minkä hengen omat olette".

56 Mutta Hän kääntyi ja nuhteli heitä (sanoen: "Ette tiedä minkä hengen omat olette."

55. Mutta Jesus kääsi itsensä ja nuhteli heitä, sanoen: ette tiedä, minkäkaltaisen hengen te olette.

55. Mutta Jesus käänsi hänens ja nuhteli heitä sanoden: ettäkö te tiedä kenengä hengen pojat te oletta?

55. Mutta IesuS kiensi henens Ja nuchteli heite sanoden/ Ettekö te tiedä kene'ge Henge' Poiat te oletta? (Mutta Jesus käänsi hänensä. Ja nuhtelit heitä sanoen/ Ettekö te tiedä kenenkä hengen pojat te olette?)

55 στραφεὶς δὲ ἐπετίμησεν αὐτοῖς καὶ εἶπεν· Οὐκ οἴδατε ποίου πνεύματός ἐστε ὑμεῖς· ( strafeὶs dè ẻpetίmisen aὐtοῖs κaὶ eἶpen: Οὐκ οἴdate pοίοu pneúmatόs ẻste ὑmeῖs: )

στραφεις δε επετιμησεν αυτοις και ειπεν ουκ οιδατε οιου πνευματος εστε υμεις 55 (strafeis de epetimisen aftois kai eipen ouk oidate oiou pnebmatos este umeis)

55 But he turned and rebuked them, and said, You° do not know of what spirit you° are.</J>

55. But he turned, and rebuked them, and said, Ye know not what manner of spirit ye are of.

55. Jesus aber wandte sich um und bedrohte sie und sprach: Wisset ihr nicht, welches Geistes Kinder ihr seid?

55. Entónces volviendo él, les riñó, diciendo: Vosotros no sabéis de que espíritu sois:

55 Но Он, обратившись к ним, запретил им и сказал: не знаете, какого вы духа;

56 "Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut ihmisten sieluja hukuttamaan, vaan pelastamaan"). Ja he vaelsivat toiseen kylään.

56 Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut ihmisten sieluja tuhoamaan, vaan pelastamaan.") Ja he vaelsivat toiseen kylään."

56. Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut kadottamaan ihmisten sieluja, mutta vapahtamaan. Ja he menivät toiseen kylään.

56. Sillä Ihmisen Poica ei ole tullut cadottaman ihmisten sieluja mutta wapahtaman.

56. Sille ette Inhimise' Poica ei ole tullut cadhottaman Inhimiste' Sieluia/ mutta wapattaman. (Sillä että Ihmisen Poika ei ole tullut kadottamaan ihmisten sieluja/ mutta wapahtamaan.)

56 ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἦλθε ψυχὰς ἀνθρώπων ἀπολέσαι, ἀλλὰ σῶσαι. καὶ ἐπορεύθησαν εἰς ἑτέραν κώμην. ( ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu οὐκ ἶlthe psuchàs ἀnthrópon ἀpοlésaι, ἀllà sõsaι. κaὶ ẻpοreúthisan eἰs ἑtéran κómin. )

ο γαρ υιος του ανθρωπου ουκ ηλθεν ψυχας ανθρωπων απολεσαι αλλα σωσαι και επορευθησαν εις ετεραν κωμην 56 (o gar uios tou anthropou ouk ilthen psuchas anthropon apolesai alla sosai kai eporefthisan eis eteran komin)

56 For* the Son of man did not come to destroy the lives of men, but to save (them). {Luk 9:56b-62; no parallel. Similar: Mat 8:20-22}And they traveled to a different village.

56. For the Son of man is not come to destroy men's lives, but to save them. And they went to another village.

56. Des Menschen Sohn ist nicht gekommen, der Menschen Seelen zu verderben, sondern zu erhalten.

56. Porque el Hijo del hombre no ha venido para perder las vidas de los hombres, sino para salvarlas. Y se fueron a otra aldea.

56 ибо Сын Человеческий пришел не губить души человеческие, а спасать. И пошли в другое селение.

57 Ja heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi Hänelle: ” Minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".

57 Heidän tietä kulkiessaan muuan mies sanoi Hänelle: ”(Herra,) seuraan sinua mihin tahansa menet.

57. Ja tapahtui heidän vaeltaissansa, että yksi tiellä sanoi: minä seuraan sinua, kuhunkas ikänä menet, Herra.

57. JA he menit toiseen kylään. Ja tapahtui heidän tiellä waeldaisans että yxi sanoi: minä seuran sinua cunga ikänäns sinä menet.

57. Ja he menit toisehe' Kylehe'. Ja se tapactui/ quin he tielle waelsit ette yxi henelle sanoi/ Mine seuran sinua cungas ikenens menet. (Ja he menit toiseen kylään. Ja se tapahtui/ kuin hän tiellä waelsit että yks hänelle sanoi/ Minä seuraan sinua kuhunkas ikänänsä menet.)

57 Ἐγένετο δὲ πορευομένων αὐτῶν ἐν τῇ ὁδῷ εἶπέ τις πρὸς αὐτόν· Ἀκολουθήσω σοι ὅπου ἐὰν ἀπέρχῃ, Κύριε. ( Ἐgénetο dè pοreuοménon aὐtõn ẻn tῖ ὁdỡ eἶpé tιs prὸs aὐtόn: Ἀκοlοuthíso sοι ὅpοu ẻàn ἀpérchΐ, Κúrιe. )

εγενετο δε πορευομενων αυτων εν τη οδω ειπεν τις προς αυτον ακολουθησω σοι οπου αν απερχη κυριε 57 (egeneto de porebomenon afton en ti odo eipen tis pros afton akolouthiso soi opou an aperchi kurie)

57 Now it happened (while) traveling on the road, a certain man said to him, I will be following you wherever you go, Lord.

57. And it came to pass, that, as they went in the way, a certain man said unto him, Lord, I will follow thee whithersoever thou goest.

57. Und sie gingen in einen anderen Markt. Es begab sich aber, da sie auf dem Wege waren, sprach einer zu ihm: Ich will dir folgen, wo du hin gehst.

57. Y aconteció que yendo ellos, uno le dijo en el camino: Señor, yo te seguiré donde quiera que fueres.

57 Случилось, что когда они были в пути, некто сказалЕму: Господи! я пойду за Тобою, куда бы Ты ни пошел.

58 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".

58 Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi."

58. Ja Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat ja taivaan linnuilla pesät; mutta ei ihmisen Pojalla ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.

58. Ja Jesus sanoi hänelle: ketuilla owat luolat ja Taiwan linnuilla pesät mutta ei ihmisen Pojalla ole cuhunga hän pääns cumarta.

58. Ja sanoi henelle IesuS/ Ketuilla lolat ouat ia Taiuahisilla Linnuilla peset/ mutta Inhimisen Poialla ei ole cuhunga hen päens cumarta. (Ja sanoi hänelle Jesus/ Ketuilla on luolat ja taiwahisilla linnuilla pesät/ mutta Ihmisen Pojalla ei ole kuhunka hän päänsä kumartaa.)

58 καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Αἱ ἀλώπεκες φωλεοὺς ἔχουσι καὶ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατασκηνώσεις, ὁ δὲ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἔχει ποῦ τὴν κεφαλὴν κλίνῃ. ( κaὶ eἶpen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Αἱ ἀlópeκes foleοὐs ἔchοusι κaὶ tà peteιnà tοȗ οὐranοȗ κatasκinóseιs, ὁ dè uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu οὐκ ἔcheι pοȗ tìn κefalìn κlίnΐ. )

και ειπεν αυτω ο ιησους αι αλωπεκες φωλεους εχουσιν και τα πετεινα του ουρανου κατασκηνωσεις ο δε υιος του ανθρωπου ουκ εχει που την κεφαλην κλινη 58 (kai eipen afto o iisous ai alopekes foleous echousin kai ta peteina tou ouranou kataskinoseis o de uios tou anthropou ouk echei pou tin kefalin klini)

58 And Jesus said to him, The foxes have burrows and the birds of the heaven (have) nests, but the Son of Man has nowhere (that) he may bow his head.

58. And Jesus said unto him, Foxes have holes, and birds of the air have nests; but the Son of man hath not where to lay his head.

58. Und Jesus sprach zu ihm: Die Füchse haben Gruben, und die Vögel unter dem Himmel haben Nester; aber des Menschen Sohn hat nicht, da er sein Haupt hin lege.

58. Y le dijo Jesús: Las zorras tienen cuevas, y las aves de los cielos nidos; mas el Hijo del hombre no tiene donde recline su cabeza.

58 Иисус сказал ему: лисицы имеют норы, и птицы небесные – гнезда; а Сын Человеческий не имеет, где приклонить голову.

59 Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".

59 Toiselle Hän sanoi "Seuraa minua." Niin tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isäni."

59. Mutta hän sanoi toiselle: seuraa minua! niin se sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.

59. JA hän sanoi toiselle: seura minua: se sanoi: HERra salli minun ennen mennä hautaman Isäni.

59. Ja hen sanoi yhdele toisele/ Seura minua. Nin hen sanoi/ HERRA/ salli minua enne' menemen ia hautamaha' minun Iseni. (Ja hän sanoi yhdelle toiselle/ Seuraa minua. Niin hän sanoi/ HERRA/ salli minua ennen menemään ja hautaamaan minun isäni.)

59 εἶπε δὲ πρὸς ἕτερον· Ἀκολούθει μοι. ὁ δὲ εἶπε· Κύριε, ἐπίτρεψόν μοι ἀπελθόντι πρῶτον θάψαι τὸν πατέρα μου. ( eἶpe dè prὸs ἕterοn: Ἀκοlοútheι mοι. ὁ dè eἶpe: Κúrιe, ẻpίtrepsόn mοι ἀpelthόntι prõtοn thápsaι tὸn patéra mοu. )

ειπεν δε προς ετερον ακολουθει μοι ο δε ειπεν κυριε επιτρεψον μοι απελθοντι πρωτον θαψαι τον πατερα μου 59 (eipen de pros eteron akolouthei moi o de eipen kurie epitrepson moi apelthonti proton thapsai ton patera mou)

59 But he said to a different (one), Follow me. But he said, Lord, permit me first to bury my father (after) I (have) gone (there) .

59. And he said unto another, Follow me. But he said, Lord, suffer me first to go and bury my father.

59. Und er sprach zu einem andern: Folge mir nach! Der sprach aber: HERR, erlaube mir, daß ich zuvor hingehe und meinen Vater begrabe.

59. Y dijo a otro: Sígueme. Y él dijo: Señor, déjame que primero vaya, y entierre a mi padre.

59 А другому сказал: следуй за Мною. Тот сказал: Господи! позволь мне прежде пойти и похоронить отца моего.

60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa".

60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa."

60. Niin Jesus sanoi hänelle: anna kuolleet haudata kuolleitansa; mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa.

60. Nijn Jesus sanoi hänelle: salli cuollet haudata cuolleitans mutta mene sinä ja julista Jumalan waldacunda.

60. Nin sanoi henelle IesuS/ Salli ette coolluet hautauat heiden coolluitans/ mutta sine mene ia iulghista JUMALAN waldakunda. (Niin sanoi hänelle Jesus/ Salli että kuoleet hautaawat heidän kuolleitansa/ mutta sinä mene ja julkista JUMALAN waltakuntaa.)

60 εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἄφες τοὺς νεκροὺς θάψαι τοὺς ἑαυτῶν νεκρούς· σὺ δὲ ἀπελθὼν διάγγελλε τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ. ( eἶpe dè aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Ἄfes tοὐs neκrοὐs thápsaι tοὐs ἑautõn neκrοús: sὐ dè ἀpelthὸn dιággelle tìn basιleίan tοȗ Theοȗ. )

ειπεν δε αυτω ο ιησους αφες τους νεκρους θαψαι τους εαυτων νεκρους συ δε απελθων διαγγελλε την βασιλειαν του θεου 60 (eipen de afto o iisous afes tous nekrous thapsai tous eafton nekrous su de apelthon diangelle tin basileian tou theou)

60 But Jesus said to him, Leave the dead to bury their own dead, but you (while) you (have) gone away, thoroughly proclaim the kingdom of God.

60. Jesus said unto him, Let the dead bury their dead: but go thou and preach the kingdom of God.

60. Aber Jesus sprach zu ihm: Laß die Toten ihre Toten begraben; gehe du aber hin und verkündige das Reich Gottes!

60. Y Jesús le dijo: Deja los muertos que entierren a sus muertos; mas tú vé, y anuncia el reino de Dios.

60 Но Иисус сказал ему: предоставь мертвым погребать своих мертвецов, а ты иди, благовествуй Царствие Божие.

61 Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni".

61 Vielä toinen sanoi: "Herra, seuraan sinua, mutta salli minun ensin sanoa jäähyväiset kotonani oleville."

61. Ja toinen myös sanoi: Herra, minä seuraan sinua, mutta salli minun ensin mennä hyvästi jättämään niitä, jotka kotonani ovat.

61. JA toinen sanoi: HERra minä seuran sinua mutta salli minun ennen mennä terweyxiä luoman nijlle jotca cotonani owat.

61. Ja toinen sanoi/ HERRA/ mine seuran sinua/ Mutta salli minua ennen terueysi looman nijlle iotca minun Cotonani ouat. (Ja toinen sanoi/ HERRA/ minä seuraan sinua/ Mutta salli minua ennen terweisiä luoman niille jotka minun kotonani owat.)

61 Εἶπε δὲ καὶ ἕτερος· Ἀκολουθήσω σοι, Κύριε· πρῶτον δὲ ἐπίτρεψόν μοι ἀποτάξασθαι τοῖς εἰς τὸν οἶκόν μου. ( Εἶpe dè κaὶ ἕterοs: Ἀκοlοuthíso sοι, Κúrιe: prõtοn dè ẻpίtrepsόn mοι ἀpοtáksasthaι tοῖs eἰs tὸn οἶκόn mοu. )

ειπεν δε και ετερος ακολουθησω σοι κυριε πρωτον δε επιτρεψον μοι αποταξασθαι τοις εις τον οικον μου 61 (eipen de kai eteros akolouthiso soi kurie proton de epitrepson moi apotaxasthai tois eis ton oikon mou)

61 But a different (one) also said, I will be following you, Lord, but permit me first to bid farewell to those (who are) in my house.

61. And another also said, Lord, I will follow thee; but let me first go bid them farewell, which are at home at my house.

61. Und ein anderer sprach: HERR, ich will dir nachfolgen; aber erlaube mir zuvor, daß ich einen Abschied mache mit denen, die in meinem Hause sind.

61. Entónces también dijo otro: Seguirte he, Señor: mas déjame que me despida primero de los que están en mi casa.

61 Еще другой сказал: я пойду за Тобою, Господи! но прежде позволь мне проститься с домашними моими.

62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan".

62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka on laskenut kätensä auraan ja katsoo takana oleviin, ole sovelias Jumalan valtakuntaan."

62. Mutta Jesus sanoi hänelle: kuka ikänä kätensä auraan laskee ja taaksensa katsoo, ei se ole sovelias Jumalan valtakuntaan.

62. Jesus sanoi hänelle: cuca ikänäns kätens Auraan laske ja tacans cadzo ei se ole soweljas Jumalan waldacundan.

62. Sanoi henelle IesuS/ Cucaikenens kätens Auran laske ia taghans catzo/ ei ole se souelias JUMALAN weldakundan. (Sanoi hänelle Jesus/ Kuka ikänäns kätens auraan laskee ja taaksensa katsoo/ ei ole se sowelias JUMALAN waltakuntaan.)

62 εἶπε δὲ ὁ Ἰησοῦς πρὸς αὐτόν· Οὐδεὶς ἐπιβαλὼν τὴν χεῖρα αὐτοῦ ἐπ’ ἄροτρον καὶ βλέπων εἰς τὰ ὀπίσω εὔθετός ἐστιν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ. ( eἶpe dè ὁ Ἰisοȗs prὸs aὐtόn: Οὐdeὶs ẻpιbalὸn tìn cheῖra aὐtοȗ ẻp’ ἄrοtrοn κaὶ blépon eἰs tà ὀpίso eὔthetόs ẻstιn eἰs tìn basιleίan tοȗ Theοȗ. )

ειπεν δε προς αυτον ο ιησους ουδεις επιβαλων την χειρα αυτου επ αροτρον και βλεπων εις τα οπισω ευθετος εστιν εις την βασιλειαν του θεου 62 (eipen de pros afton o iisous oudeis epibalon tin cheira aftou ep arotron kai blepon eis ta opiso efthetos estin eis tin basileian tou theou)

62 But Jesus said to him, No one, having put his hand upon the plow and looking behind, is fit *for the kingdom of God.</J>

62. And Jesus said unto him, No man, having put his hand to the plough, and looking back, is fit for the kingdom of God.

62. Jesus aber sprach zu ihm: Wer seine Hand an den Pflug legt und sieht zurück, der ist nicht geschickt zum Reich Gottes.

62. Y Jesús le dijo: Ninguno que poniendo su mano al arado mirare atrás, es apto para el reino de Dios.

62 Но Иисус сказал ему: никто, возложивший руку свою на плуг и озирающийся назад, не благонадежен для Царствия Божия.