11 luku

Jeesus opettaa ja kehoittaa rukoilemaan 1 – 13, parantaa riivatun miehen ja kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 14 – 26, sanoo, kuka on autuas 27, 28, moittii kansaa pahaksi ja merkkejä tavoittelevaksi 29 – 32, puhuu sisällisestä valosta 33 – 36; ja huutaa: » Voi teitä! » fariseuksille 37 – 44 ja lainoppineille 45 – 52; häntä koetetaan saada sanoistaan ansaan 53, 54.

1 Ja kun hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja oli lakannut, sanoi eräs hänen opetuslapsistansa hänelle: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsiansa".

1 Kun Hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja oli lakannut, sanoi muuan Hänen opetuslapsistaan Hänelle: "Herra, opeta meitä rukoilemaan niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan."

1. Ja tapahtui, että hän rukoili yhdessä paikassa, ja kuin hän lakkasi, sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsensa.

1. JA tapahtui että hän rucoili yhdes paicas. Ja cuin hän lackais sanoi hänelle yxi hänen Opetuslapsistans: HERra opeta meitä rucoileman nijncuin Johanneskin opetti hänen Opetuslapsens.

1.IA se tapactui/ Coska hen rucoli yhdes Paicas. Ja quin hen lackasi sanoi henelle yxi henen Opetuslapsista's/ HErra opeta meite rucolema' ninquin mös Johannes opetti henen Opetuslapsens. (Ja se tapahtui/ Koska hän rukoili yhdessä paikassa. Ja kuin hän lakkasi sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa/ Herra opeta meitä rukoilemaan niinkuin myös Johannes opetti hänen opetuslapsensa.)

1 Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εἶναι αὐτὸν ἐν τόπῳ τινὶ προσευχόμενον, ὡς ἐπαύσατο, εἶπέ τις τῶν μαθητῶν αὐτοῦ πρὸς αὐτόν· Κύριε, δίδαξον ἡμᾶς προσεύχεσθαι, καθὼς καὶ Ἰωάννης ἐδίδαξε τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ eἶnaι aὐtὸn ẻn tόpǫ tιnὶ prοseuchόmenοn, ὁs ẻpaúsatο, eἶpé tιs tõn mathitõn aὐtοȗ prὸs aὐtόn: Κúrιe, dίdaksοn ἱmãs prοseúchesthaι, κathὸs κaὶ Ἰoánnis ẻdίdakse tοὐs mathitàs aὐtοȗ. )

και εγενετο εν τω ειναι αυτον εν τοπω τινι προσευχομενον ως επαυσατο ειπεν τις των μαθητων αυτου προς αυτον κυριε διδαξον ημας προσευχεσθαι καθως και ιωαννης εδιδαξεν τους μαθητας αυτου 1 (kai egeneto en to einai afton en topo tini prosefchomenon os epafsato eipen tis ton mathiton aftou pros afton kurie didaxon imas prosefchesthai kathos kai ioannis edidaxen tous mathitas aftou)

1 {Luk 11:1-13:9; Probably Judea; no parallel. This is similar teaching to different crowd.} {Similar: Mat 6:9-13; Luk 11:1-5}And it happened, while* he was praying in a certain place, that as he ceased, someone from his disciples said to him, Lord, teach us to pray, just-as John also taught his disciples.

1. And it came to pass, that, as he was praying in a certain place, when he ceased, one of his disciples said unto him, Lord, teach us to pray, as John also taught his disciples.

1. Und es begab sich, daß er war an einem Ort und betete. Und da er aufgehört hatte, sprach seiner Jünger einer zu ihm: HERR, lehre uns beten, wie auch Johannes seine Jünger lehrte.

1. Y ACONTECIÓ que estando él orando en cierto lugar, como acabó, uno de sus discípulos le dijo: Señor, enséñanos a orar, como también Juan enseñó a sus discípulos.

1 Случилось, что когда Он в одном месте молился, и перестал, один из учеников Его сказал Ему: Господи! научи нас молиться, как и Иоанн научил учеников своих.

2 Niin hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä (meidän joka olet taivaissa), pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; (tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;)

2 Niin Hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: 'Isä (meidän joka olet taivaissa), pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.

2. Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimes. Lähestyköön sinun valtakuntas. Tapahtukoon sinun tahtos niin maassa, kuin taivaassa.

2. Sanoi hän heille: cosca te rucoiletta nijn sanocat: Isä meidän joca olet Taiwahis. Pyhitetty olcon sinun Nimes. Lähestykön sinun waldacundas. Tapahtucon sinun tahtos nijn maasa cuin Taiwasa.

2. Nin sanoi hen heille/ Coska te rucoletta/ nin sanocat. Ise meiden/ ioca olet Taiuahis. Pyhetty olcon sinun Nimes. Lehestulkon sinun Waldakundas. Olcon sinun tactos nin maassa quin on Taiuasa. (Niin sanoi hän heille/ Koska te rukoilette/ niin sanokaat Isä meidän/ joka olet taiwahissa. Pyhätty olkoon sinun nimesi. Lähestulkoon sinun waltakuntasi. Olkoon sinun tahtosi niin maassa kuin on taiwaassa.)

2 εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ὅταν προσεύχησθε, λέγετε, Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς· ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου· ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου· γενηθήτω τὸ θέλημά σου, ὡς ἐν οὐρανῷ, καὶ ἐπὶ τῆς γῆς· ( eἶpe dè aὐtοῖs: Ὅtan prοseúchisthe, légete, Páter ἱmõn ὁ ẻn tοῖs οὐranοῖs: ἁgιasthíto tὸ ὄnοmá sοu: ẻlthéto ἱ basιleίa sοu: genithíto tὸ thélimá sοu, ὁs ẻn οὐranỡ, κaὶ ẻpὶ tĩs gĩs: )

ειπεν δε αυτοις οταν προσευχησθε λεγετε πατερ ημων ο εν τοις ουρανοις αγιασθητω το ονομα σου ελθετω η βασιλεια σου γενηθητω το θελημα σου ως εν ουρανω και επι της γης 2 (eipen de aftois otan prosefchisthe legete pater imon o en tois ouranois agiasthito to onoma sou eltheto i basileia sou genithito to thelima sou os en ourano kai epi tis gis)

2 Now he said to them, Whenever you° pray, say°, Our Father, the (one) in the heavens, let your name be made holy. Let your kingdom come. Let your will happen as in heaven, also upon the earth.</J>

2. And he said unto them, When ye pray, say, Our Father which art in heaven, Hallowed be thy name. Thy kingdom come. Thy will be done, as in heaven, so in earth.

2. Und er sprach zu ihnen: Wenn ihr betet, so sprecht: Unser Vater im Himmel, dein Name werde geheiligt. Dein Reich komme. Dein Wille geschehe auf Erden wie im Himmel.

2. Y les dijo: Cuando orareis, decíd: Padre nuestro, que estás en los cielos, sea tu nombre santificado. Venga tu reino: sea hecha tu voluntad como en el cielo así también en la tierra.

2 Он сказал им: когда молитесь, говорите: Отче наш, сущий на небесах! да святится имя Твое; да приидет Царствие Твое; да будет воля Твоя и на земле, как нанебе;

3 anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme;

3 Anna meille päivittäin jokapäiväinen* leipämme.

3. Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

3. Anna meille tänäpän meidän jocapäiwäinen leipäm.

3. Anna meille tenepene meiden iocapeiuene' leipe. (Anna meille tänäpänä meidän jokapäiwäinen leipä.)

3 τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δίδου ἡμῖν τὸ καθ’ ἡμέραν· ( tὸn ἄrtοn ἱmõn tὸn ẻpιοúsιοn dίdοu ἱmῖn tὸ κath’ ἱméran: )

τον αρτον ημων τον επιουσιον διδου ημιν το καθ ημεραν 3 (ton arton imon ton epiousion didou imin to kath imeran)

3 Give our {F} needful daily bread to us.</J>

3. Give us day by day our daily bread.

3. Gib uns unser täglich Brot immerdar.

3. El pan nuestro de cada día dánosle hoy.

3 хлеб наш насущный подавай нам на каждый день;

4 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."

4 Ja anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta*.”

4. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.

4. Ja anna meidän syndimme andexi sillä mekin caikille meidän welgollisillem andexi annamme. Ja älä saata meitä kiusauxeen. Mutta päästä pahasta.

4. Ja a'na meide' syndine andexi/ Sille ette meki caikein meide' welgolisten andexi anname. Ja ele iohdata meit kiusauxe'. Mutta päste meite pahasta. (Ja anna meidän syntimme anteeksi/ Sillä että mekin kaikkein meidän welkollisten anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.)

4 καὶ ἄφες ἡμῖν τὰς ἁμαρτίας ἡμῶν· καὶ γὰρ αὐτοὶ ἀφίεμεν παντὶ τῷ ὀφείλοντι ἡμῖν· καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ. ( κaὶ ἄfes ἱmῖn tàs ἁmartίas ἱmõn: κaὶ gàr aὐtοὶ ἀfίemen pantὶ tỡ ὀfeίlοntι ἱmῖn: κaὶ mì eἰsenégκΐs ἱmãs eἰs peιrasmόn ἀllà ŕȗsaι ἱmãs ἀpὸ tοȗ pοnirοȗ. )

και αφες ημιν τας αμαρτιας ημων και γαρ αυτοι αφιεμεν παντι οφειλοντι ημιν και μη εισενεγκης ημας εις πειρασμον αλλα ρυσαι ημας απο του πονηρου 4 (kai afes imin tas amartias imon kai gar aftoi afiemen panti ofeilonti imin kai mi eisenenkis imas eis peirasmon alla rusai imas apo tou ponirou)

4 And forgive us our sins; for* we ourselves also forgive everyone who is obligated to us. And do not bring us into temptation, but rescue us from the evil (one). {Footnotes: Luk 11:3, no one knows for sure what the original word means. It is only in the N.T. twice and no where else.}

4. And forgive us our sins; for we also forgive every one that is indebted to us. And lead us not into temptation; but deliver us from evil.

4. Und vergib uns unsre Sünden, denn auch wir vergeben allen, die uns schuldig sind. Und führe uns nicht in Versuchung, sondern erlöse uns von dem Übel.

4. Y perdónanos nuestros pecados, porque también nosotros perdonamos a todos los que nos deben. Y no nos metas en tentación; mas líbranos de mal.

4 и прости нам грехи наши, ибо и мы прощаем всякому должнику нашему; и не введи нас в искушение, но избавь нас от лукавого.

5 Ja hän sanoi heille: "Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää,

5 Vielä Hän sanoi heille: "Kenellä teistä on ystävä, jonka luo hän yösydännä menee ja sanoo tälle: 'Ystävä, lainaa minulle kolme leipää,

5. Ja hän sanoi heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;

5. JA hän sanoi heille: culla teistä on ystäwä ja mene puoli yöstä hänen tygöns ja sano hänelle: ystäwän lainas minulle colme leipä:

5. Ja hen sanoi heille/ Culla teiste ombi Ysteue/ ia menepi henen tygens poliööst ia sanopi henelle/ Racas ysteue/ laina minulle colmet Leipe/ (Ja hän sanoi heille/ Kulla teistä ompi ystäwä/ ja meneepi hänen tykönsä puoliyöstä ja sanoopi hänelle/ Rakas ystäwä/ lainaa minulle kolme leipää/)

5 Καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Τίς ἐξ ὑμῶν ἕξει φίλον καὶ πορεύσεται πρὸς αὐτὸν μεσονυκτίου καὶ ἐρεῖ αὐτῷ· φίλε, χρῆσόν μοι τρεῖς ἄρτους, ( Κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: Τίs ẻks ὑmõn ἕkseι fίlοn κaὶ pοreúsetaι prὸs aὐtὸn mesοnuκtίοu κaὶ ẻreῖ aὐtỡ: fίle, chrĩsόn mοι treῖs ἄrtοus, )

και ειπεν προς αυτους τις εξ υμων εξει φιλον και πορευσεται προς αυτον μεσονυκτιου και ειπη αυτω φιλε χρησον μοι τρεις αρτους 5 (kai eipen pros aftous tis ex umon exei filon kai porefsetai pros afton mesonuktiou kai eipi afto file chrison moi treis artous)

5 And he said to them, Who out of you° will have a friend, and will be traveling to him (at) midnight and may say to him, Friend, lend me three loaves,</J>

5. And he said unto them, Which of you shall have a friend, and shall go unto him at midnight, and say unto him, Friend, lend me three loaves;

5. Und er sprach zu ihnen: Welcher ist unter euch, der einen Freund hat und ginge zu ihm zu Mitternacht und spräche zu ihm: Lieber Freund, leihe mir drei Brote;

5. Les dijo también: ¿Quién de vosotros tendrá un amigo, e irá a él a media noche, y le dirá: Amigo préstame tres panes,

5 И сказал им: положим, что кто-нибудь из вас, имея друга, придет к нему в полночь и скажет ему: друг! дай мне взаймы три хлеба,

6 sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä';

6 sillä eräs ystäväni on tullut matkallaan luokseni, eikä minulla ole mitä panen hänen eteensä',

6. Sillä minun ystäväni tuli matkasta minun tyköni, ja ei minulla ole, mitä minä panen hänen eteensä.

6. Sillä minun ystäwän tuli matcast minun tygöni ja ei minulla ole mitä minä panen hänen eteens.

6. Sille minun ysteuen tuli matcast minun tygen/ ia ei ole minulla mite mine henen etenspanen. (Sillä minun ystäwäni tuli matkasta minun tyköni/ ja ei ole minulla mitä minä hänen eteensä panen.)

6 ἐπειδὴ φίλος μου παρεγένετο ἐξ ὁδοῦ πρός με καὶ οὐκ ἔχω ὃ παραθήσω αὐτῷ· ( ẻpeιdì fίlοs mοu paregénetο ẻks ὁdοȗ prόs me κaὶ οὐκ ἔcho ὃ parathíso aὐtỡ: )

επειδη φιλος μου παρεγενετο εξ οδου προς με και ουκ εχω ο παραθησω αυτω 6 (epeidi filos mou paregeneto ex odou pros me kai ouk echo o parathiso afto)

6 since a friend came</J>* to me from a journey, and I have nothing (as to) what I will be placing beside him.</J>

6. For a friend of mine in his journey is come to me, and I have nothing to set before him?

6. denn es ist mein Freund zu mir gekommen von der Straße, und ich habe nicht, was ich ihm vorlege;

6. Porque un mi amigo ha venido a mi de camino, y no tengo que ponerle delante;

6 ибо друг мой с дороги зашел ко мне, и мне нечего предложить ему;

7 ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle' —

7 'ja tämä sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä vaivaa minua. Ovi on jo suljettu ja pienokaiseni ovat kanssani vuoteessa. En voi nousta antamaan sinulle'?

7. Ja hän vastaa huoneestansa ja sanoo: älä minua vaivaa! ovi on jo suljettu, ja minun lapseni minun kanssani ovat vuoteessa: en minä voi nousta sinulle antamaan.

7. Ja hän wasta huonestans: älä minua waiwa owi on jo suljettu ja minun lapseni minun cansani macawat ja en minä woi nosta sinulle andaman.

7. Ja hen siselde wastaten sano/ Ele minua waiua/ io on owi suliettu/ ia minun Lapseni ouat minun cansan Cammios/ ia em mine woi nosta/ ia anda sinun. (Ja hän sisältä wastaten sanoo/ Älä minua waiwaa/ jo on owi suljettu/ ja minun lapseni owat minun kanssani kammiossa/ ja en minä woi nousta/ ja antaa sinun.)

7 κἀκεῖνος ἔσωθεν ἀποκριθεὶς εἴπῃ· μή μοι κόπους πάρεχε· ἤδη ἡ θύρα κέκλεισται, καὶ τὰ παιδία μου μετ’ ἐμοῦ εἰς τὴν κοίτην εἰσίν· οὐ δύναμαι ἀναστὰς δοῦναί σοι; ( κἀκeῖnοs ἔsothen ἀpοκrιtheὶs eἴpΐ: mí mοι κόpοus páreche: ἴdi ἱ thúra κéκleιstaι, κaὶ tà paιdίa mοu met’ ẻmοȗ eἰs tìn κοίtin eἰsίn: οὐ dúnamaι ἀnastàs dοȗnaί sοι; )

κακεινος εσωθεν αποκριθεις ειπη μη μοι κοπους παρεχε ηδη η θυρα κεκλεισται και τα παιδια μου μετ εμου εις την κοιτην εισιν ου δυναμαι αναστας δουναι σοι 7 (kakeinos esothen apokritheis eipi mi moi kopous pareche idi i thura kekleistai kai ta paidia mou met emou eis tin koitin eisin ou dunamai anastas dounai soi)

7 And he will answer (from) inside and should say, Do not be harassing me. The door has already been locked and my children are in the bunk with me. I am not able to give to you (bread, even if) I had risen* up.</J>

7. And he from within shall answer and say, Trouble me not: the door is now shut, and my children are with me in bed; I cannot rise and give thee.

7. und er drinnen würde antworten und sprechen: Mache mir keine Unruhe! die Tür ist schon zugeschlossen, und meine Kindlein sind bei mir in der Kammer; ich kann nicht aufstehen und dir geben.

7. Y él dentro respondiendo, diga: No me seas molesto: la puerta está ya cerrada, y mis niños están conmigo en la cama: no puedo levantarme, y darte.

7 а тот изнутри скажет ему в ответ: не беспокой меня, двери уже заперты, и дети мои со мною на постели; не могу встать и дать тебе.

8 minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.

8 Sanon teille: ellei hän nousekaan antamaan hänelle sen vuoksi, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin hänen hellittämättömyytensä vuoksi ja antaa hänelle niin paljon kuin hän tarvitsee.

8. Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle, että hän on hänen ystävänsä, niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden nousee ja antaa hänelle niin monta kuin hän tarvitsee.

8. Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle että hän on hänen ystäwäns nijn hän cuitengin hänen ahkerudens tähden nouse ja anda hänelle nijn monda cuin hän tarwidze.

8. Mine sanon teille/ Ellei hen ylesnouse ia anna henelle ette hen on henen Ysteuens/ nin hen quitengi henen achkerudhens tehden ylesnousepi/ ia andapi henelle nin monda quin hen taruitze. (Minä sanon teille/ Ellei hän ylös nouse ja anna hänelle että hän on hänen ystäwänsä/ niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden ylösnouseepi/ ja antaapi hänelle niin monta kuin hän tarwitsee.)

8 λέγω ὑμῖν, εἰ καὶ οὐ δώσει αὐτῷ ἀναστὰς διὰ τὸ εἶναι αὐτοῦ φίλον, διά γε τὴν ἀναίδειαν αὐτοῦ ἐγερθεὶς δώσει αὐτῷ ὅσων χρῄζει. ( légo ὑmῖn, eἰ κaὶ οὐ dóseι aὐtỡ ἀnastàs dιà tὸ eἶnaι aὐtοȗ fίlοn, dιá ge tìn ἀnaίdeιan aὐtοȗ ẻgertheὶs dóseι aὐtỡ ὅson chrįdzeι. )

λεγω υμιν ει και ου δωσει αυτω αναστας δια το ειναι αυτου φιλον δια γε την αναιδειαν αυτου εγερθεις δωσει αυτω οσων χρηζει 8 (lego umin ei kai ou dosei afto anastas dia to einai aftou filon dia ge tin anaideian aftou egertheis dosei afto oson chrizei)

8 I say to you°, Even if he will not rise* and will be giving to him because he is his friend, yet because of his irreverence, (after) he (has) raised himself up, he will be giving him as many as he needs. {Similar: Mat 7:7-11, Luk 11:9-13}

8. I say unto you, Though he will not rise and give him, because he is his friend, yet because of his importunity he will rise and give him as many as he needeth.

8. Ich sage euch: Und ob er nicht aufsteht und gibt ihm, darum daß er sein Freund ist, so wird er doch um seines unverschämten Geilens willen aufstehen und ihm geben, wieviel er bedarf.

8. Dígoos, que aunque no se levante a darle por ser su amigo, cierto por su importunidad se levantará, y le dará todo lo que habrá menester.

8 Если, говорю вам, он не встанет и не даст ему по дружбе с ним, то по неотступности его, встав, даст ему, сколько просит.

9 Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

9 Niin minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

9. Ja minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.

9. Nijn minä myös sanon teille: anocat nijn teille annetan: edzikät nijn te löydätte: colcuttacat nijn teille awatan:

9. Nin mine mös sanon teille/ Annocat/ nin teille annetan. Etziket/ nin te leudhet. Colkutacat/ nin teille auatan. (Niin minä myös sanon teille/ Anokaat/ niin teille annetaan. Etsikäät/ niin te löydät. Kolkuttakaat/ niin teille awataan.)

9 κἀγὼ ὑμῖν λέγω, αἰτεῖτε, καὶ δοθήσεται ὑμῖν· ζητεῖτε, καὶ εὑρήσετε· κρούετε, καὶ ἀνοιγήσεται ὑμῖν· ( κἀgὸ ὑmῖn légo, aἰteῖte, κaὶ dοthísetaι ὑmῖn: dziteῖte, κaὶ eὑrísete: κrοúete, κaὶ ἀnοιgísetaι ὑmῖn: )

καγω υμιν λεγω αιτειτε και δοθησεται υμιν ζητειτε και ευρησετε κρουετε και ανοιγησεται υμιν 9 (kago umin lego aiteite kai dothisetai umin ziteite kai ebrisete krouete kai anoigisetai umin)

9 And I say to you°, Ask° and it will be given (to) you°; seek° and you° will be finding; knock° and it will be opened to you°.</J>

9. And I say unto you, Ask, and it shall be given you; seek, and ye shall find; knock, and it shall be opened unto you.

9. Und ich sage euch auch: Bittet, so wird euch gegeben; suchet, so werdet ihr finden; klopfet an, so wird euch aufgetan.

9. Y yo os digo: Pedíd, y se os dará: buscád, y hallaréis: tocád, y os será abierto.

9 И Я скажу вам: просите, и дано будет вам; ищите, и найдете;стучите, и отворят вам,

10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

10. Sillä jokainen joka anoo, se saa, ja joka etsii, se löytää, ja joka kolkuttaa, sille avataan.

10. Sillä jocainen cuin ano se saa ja joca edzi se löytä ja joca colcutta sille awatan.

10. Sille iocainen quin anopi/ se saapi/ ia ioca etzipi/ se leute/ Ja ioca colkutta/ sille auatan. (Sillä jokainen kuin anoopi/ se saapi/ ja joka etsiipi/ se löytää/ Ja joka kolkuttaa/ sille awataan.)

10 πᾶς γὰρ ὁ αἰτῶν λαμβάνει καὶ ὁ ζητῶν εὑρίσκει καὶ τῷ κρούοντι ἀνοιχθήσεται. ( pãs gàr ὁ aἰtõn lambáneι κaὶ ὁ dzitõn eὑrίsκeι κaὶ tỡ κrοúοntι ἀnοιchthísetaι. )

πας γαρ ο αιτων λαμβανει και ο ζητων ευρισκει και τω κρουοντι ανοιγησεται 10 (pas gar o aiton lambanei kai o ziton ebriskei kai to krouonti anoigisetai)

10 For* everyone who asks, receives; and he who is seeking, finds; and it will be opened to the one who knocks.</J>

10. For every one that asketh receiveth; and he that seeketh findeth; and to him that knocketh it shall be opened.

10. Denn wer da bittet, der nimmt; und wer da sucht, der findet; und wer da anklopft, dem wird aufgetan.

10. Porque todo aquel que pide, recibe; y el que busca, halla; y al que toca, es abierto.

10 ибо всякий просящий получает, и ищущий находит, и стучащему отворят.

11 Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen,

11 Kuka teistä on isä, joka pojan pyytäessä häneltä (leipää, antaa hänelle kiven ja jos hän pyytää) kalaa, antaa hänelle kalan sijasta käärmeen,

11. Kuka teista on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?

11. Cuca teistä on se Isä jolda poica ano leipä andaco hän hänelle kiwen? eli jos hän ano cala andaco hän hänelle kärmen?

11. Cuca teiste se Ise ombi/ iolda Poica Leipe anopi/ andako hen sen edhest Kiuen? Eli ios hen Cala anopi/ andako hen henelle sen edhest Kärmen? (Kuka teistä se Isä ompi/ jolta poika leipää anoopi/ antaako hän sen edestä kiwen? Eli jos hän kalaa anoopi/ antaako hän hänelle sen edestä käärmeen?)

11 τίνα δὲ ἐξ ὑμῶν τὸν πατέρα αἰτήσει ὁ υἱὸς ἄρτον, μὴ λίθον ἐπιδώσει αὐτῷ; ἢ καὶ ἰχθύν, μὴ ἀντὶ ἰχθύος ὄφιν ἐπιδώσει αὐτῷ; ( tίna dè ẻks ὑmõn tὸn patéra aἰtíseι ὁ uἱὸs ἄrtοn, mì lίthοn ẻpιdóseι aὐtỡ; ἲ κaὶ ἰchthún, mì ἀntὶ ἰchthúοs ὄfιn ẻpιdóseι aὐtỡ; )

τινα δε υμων τον πατερα αιτησει ο υιος αρτον μη λιθον επιδωσει αυτω ει και ιχθυν μη αντι ιχθυος οφιν επιδωσει αυτω 11 (tina de umon ton patera aitisei o uios arton mi lithon epidosei afto ei kai ichthun mi anti ichthuos ofin epidosei afto)

11 Now whose father of you° will the son ask for a loaf; he will not be giving him a stone, will he? Or also a fish, he will not giving him a serpent instead of a fish, will he?</J>

11. If a son shall ask bread of any of you that is a father, will he give him a stone? or if he ask a fish, will he for a fish give him a serpent?

11. Wo bittet unter euch ein Sohn den Vater ums Brot, der ihm einen Stein dafür biete? und, so er um einen Fisch bittet, der ihm eine Schlange für den Fisch biete?

11. ¿Y cuál padre de vosotros, si su hijo le pidiere pan, le dará una piedra? ¿o, si un pescado, en lugar de pescado le dará una serpiente?

11 Какой из вас отец, когда сын попросит у него хлеба, подаст ему камень? или, когда попросит рыбы, подаст ему змею вместо рыбы?

12 taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin?

12 tai *jos hän pyytää* munaa antaa hänelle skorpionin?

12. Eli jos hän anoo munaa, antaako hän hänelle skorpionin?

12. Eli jos hän ano muna andaco hän hänelle Scorpionin?

12. Eli ios hen Muna anopi/ andako hen henelle sen edhest Scorpion? (Eli jos hän munaa anoopi/ antaako hän hänelle sen edestä scorpion?)

12 ἢ καὶ ἐὰν αἰτήσει ᾠόν, μὴ ἐπιδώσει αὐτῷ σκορπίον; ( ἲ κaὶ ẻàn aἰtíseι ὀόn, mì ẻpιdóseι aὐtỡ sκοrpίοn; )

η και εαν αιτηση ωον μη επιδωσει αυτω σκορπιον 12 (i kai ean aitisi oon mi epidosei afto skorpion)

12 Or if he asks for an egg, he will not be giving him a scorpion, will he?</J>

12. Or if he shall ask an egg, will he offer him a scorpion?

12. oder, so er um ein Ei bittet, der ihm einen Skorpion dafür biete?

12. ¿O, si le pidiere un huevo, le dará un escorpión?

12 Или, если попросит яйца, подаст ему скорпиона?

13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!"

13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka Häneltä anovat?"

13. Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.

13. Jos te jotca pahat oletta taidatte hywiä lahjoja anda teidän lapsillen paljo enämmin teidän taiwallinen Isän anda Pyhän Hengen sitä anowaisille.

13. Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhatta hyui Lahioia anda teiden Lapsillen/ Palio enemin teiden Taiualinen Isen/ andapi pyhen Hengen anouaisille. (Jos nyt te/ jotka pahat olette/ taidatte hywiä lahjoja antaa teidän lapsillen/ Paljon enemmin teidän taiwaallinen Isän/ antaapi Pyhän Hengen anowaisille.)

13 εἰ οὖν ὑμεῖς, ὑπάρχοντες πονηροὶ, οἴδατε δόματα ἀγαθὰ διδόναι τοῖς τέκνοις ὑμῶν, πόσῳ μᾶλλον ὁ πατὴρ ὁ ἐξ οὐρανοῦ δώσει πνεῦμα ἀγαθὸν τοῖς αἰτοῦσιν αὐτόν; ( eἰ οȗn ὑmeῖs, ὑpárchοntes pοnirοὶ, οἴdate dόmata ἀgathà dιdόnaι tοῖs téκnοιs ὑmõn, pόsǫ mãllοn ὁ patìr ὁ ẻks οὐranοȗ dóseι pneȗma ἀgathὸn tοῖs aἰtοȗsιn aὐtόn; )

ει ουν υμεις πονηροι υπαρχοντες οιδατε αγαθα δοματα διδοναι τοις τεκνοις υμων ποσω μαλλον ο πατηρ ο εξ ουρανου δωσει πνευμα αγιον τοις αιτουσιν αυτον 13 (ei oun umeis poniroi uparchontes oidate agatha domata didonai tois teknois umon poso mallon o patir o ex ouranou dosei pnebma agion tois aitousin afton)

13 Therefore if you°, being* evil, know how to give good presents to your° children, how-much more will your° Father from heaven give (the) Holy Spirit to those who ask him? {Similar: Mat 12:22-37, Mar 3:22-26, Luk 11:14-23}

13. If ye then, being evil, know how to give good gifts unto your children: how much more shall your heavenly Father give the Holy Spirit to them that ask him?

13. So denn ihr, die ihr arg seid, könnet euren Kindern gute Gaben geben, wie viel mehr wird der Vater im Himmel den heiligen Geist geben denen, die ihn bitten!

13. Pues, si vosotros, siendo malos, sabéis dar buenas dádivas a vuestros hijos, ¿cuánto más vuestro Padre celestial dará el Espíritu Santo a los que le pidieren de él?

13 Итак, если вы, будучи злы, умеете даяния благие давать детям вашим, тем более Отец Небесный даст Духа Святаго просящим у Него.

14 Ja hän ajoi ulos riivaajan, ja se oli mykkä; ja kun riivaaja oli lähtenyt, niin tapahtui, että mykkä mies puhui; ja kansa ihmetteli.

14 Hän ajoi ulos riivaajan, ja se oli mykkä. Kun riivaaja oli lähtenyt, tapahtui, että mykkä mies puhui ja kansa ihmetteli.

14. Ja hän ajoi ulos perkeleen, joka oli mykkä. Ja tapahtui, kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui ja kansa ihmetteli.

14. JA hän ajoi ulos yhden Perkelen joca oli myckä. Ja cosca Perkele oli ajettu ulos nijn myckä puhui: ja Canssa ihmetteli.

14. Ja hen vlosaioi yhden Perkelen/ ia se oli mycke. Ja coska Perkele oli vlosaiettu/ nin se mycke puhui. Ja cansa imechtelit. (Ja hän ulos ajoi yhden perkeleen/ ja se oli mykkä. Ja koska perkele oli ulos ajettu/ niin se mykkä puhui. Ja kansa ihmettelit.)

14 Καὶ ἦν ἐκβάλλων δαιμόνιον, καὶ αὐτὸ ἦν κωφόν· ἐγένετο δὲ τοῦ δαιμονίου ἐξελθόντος ἐλάλησεν ὁ κωφός, καὶ ἐθαύμαζον οἱ ὄχλοι· ( Κaὶ ἶn ẻκbállon daιmόnιοn, κaὶ aὐtὸ ἶn κofόn: ẻgénetο dè tοȗ daιmοnίοu ẻkselthόntοs ẻlálisen ὁ κofόs, κaὶ ẻthaúmadzοn οἱ ὄchlοι: )

και ην εκβαλλων δαιμονιον και αυτο ην κωφον εγενετο δε του δαιμονιου εξελθοντος ελαλησεν ο κωφος και εθαυμασαν οι οχλοι 14 (kai in ekballon daimonion kai afto in kofon egeneto de tou daimoniou exelthontos elalisen o kofos kai ethabmasan oi ochloi)

14 Now he was casting out a demon and it was mute. And it happened, (after) the demon went forth, the mute man spoke, and the crowds marveled.

14. And he was casting out a devil, and it was dumb. And it came to pass, when the devil was gone out, the dumb spake; and the people wondered.

14. Und er trieb einen Teufel aus, der war stumm. Und es geschah, da der Teufel ausfuhr, da redete der Stumme. Und das Volk verwunderte sich.

14. También echó fuera un demonio, el cual era mudo: y aconteció, que salido fuera el demonio, el mudo habló, y las gentes se maravillaron.

14 Однажды изгнал Он беса, который был нем; и когда бес вышел, немой стал говорить; и народ удивился.

15 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla hän ajaa ulos riivaajia".

15 Mutta jotkut heistä sanoivat: "beelsebulin, riivaajain päämiehen, avulla Hän ajaa ulos riivaajia."

15. Mutta muutamat heistä sanoivat: hän ajaa ulos perkeleitä beelsebubun, perkeliden päämiehen kautta.

15. Mutta muutamat heistä sanoit: hän ulos aja Perkeleitä Beelzebubin Perkeleitten päämiehen woimalla.

15. Mutta monicadhat heiste sanoit/ Hen vlosaia Perkelet sen Beelzebubin Perkeletten pämiehen cautta. (Mutta monikahdat heistä sanoit/ Hän ulos ajaa perkeleet sen beelzebubin perkeleitten päämiehen kautta.)

15 τινὲς δὲ ἐξ αὐτῶν εἶπον· Ἐν Βεελζεβοὺλ τῷ ἄρχοντι τῶν δαιμονίων ἐκβάλλει τὰ δαιμόνια· ( tιnès dè ẻks aὐtõn eἶpοn: Ἐn Beeldzebοὐl tỡ ἄrchοntι tõn daιmοnίon ẻκbálleι tà daιmόnιa: )

τινες δε εξ αυτων ειπον εν βεελζεβουλ αρχοντι των δαιμονιων εκβαλλει τα δαιμονια 15 (tines de ex afton eipon en beelzeboul archonti ton daimonion ekballei ta daimonia)

15 But some out of them said, He is casting out demons by Beelzebub the ruler of the demons.

15. But some of them said, He casteth out devils through Beelzebub the chief of the devils.

15. Etliche aber unter ihnen sprachen: Er treibt die Teufel aus durch Beelzebub, den Obersten der Teufel.

15. Y algunos de ellos decían: Por Belzebú, príncipe de los demonios, echa fuera los demonios.

15 Некоторые же из них говорили: Он изгоняет бесов силою веельзевула, князя бесовского.

16 Toiset taas kiusasivat häntä ja pyysivät häneltä merkkiä taivaasta.

16 Toiset taas kiusaten vaativat Häneltä merkkiä taivaasta.

16. Mutta muut kiusasivat häntä ja anoivat häneltä tunnustähteä taivaasta.

16. Mutta muutamat kiusaisit händä ja anoit häneldä tunnustähte Taiwast:

16. Mutta mutomat kiusaten anoit tunnustecti Taiuahast henelde. (Mutta muutamat kiusaten anoit tunnustähteä taiwahasta häneltä.)

16 ἕτεροι δὲ πειράζοντες σημεῖον παρ’ αὐτοῦ ἐζήτουν ἐξ οὐρανοῦ. ( ἕterοι dè peιrádzοntes simeῖοn par’ aὐtοȗ ẻdzítοun ẻks οὐranοȗ. )

ετεροι δε πειραζοντες σημειον παρ αυτου εζητουν εξ ουρανου 16 (eteroi de peirazontes simeion par aftou ezitoun ex ouranou)

16 But others, testing (him), were seeking a sign out of heaven from him.

16. And others, tempting him, sought of him a sign from heaven.

16. Die andern aber versuchten ihn und begehrten ein Zeichen von ihm vom Himmel.

16. Y otros, tentándole, pedían de él una señal del cielo.

16 А другие, искушая, требовали от Него знамения с неба.

17 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, ja talo kaatuu talon päälle.

17 Mutta Hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, tuhoutuu, ja talo kaatuu talon päälle.

17. Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, joka erkanee itsiänsä vastaan, se tulee kylmille, ja huone lankee huoneen päälle.

17. Mutta että hän tiesi heidän ajatuxens sanoi hän heille: jocainen waldacunda joca ercane idzens wastan se tule kylmille ja huone lange huonen päälle.

17. Mutta ette hen tiesi heiden aiatoxens sanoi hen heille/ Jocainen Waldakunda ioca itzens wastan erkane se tule kylmille/ Ja Hone langepi Honen päle. (Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa sanoi hän heille/ Jokainen waltakunta joka itseens wastaan erkanee se tulee kylmille/ Ja huone lankeepi huoneen päälle.)

17 αὐτὸς δὲ εἰδὼς αὐτῶν τὰ διανοήματα εἶπεν αὐτοῖς· Πᾶσα βασιλεία ἐφ’ ἑαυτὴν διαμερισθεῖσα, ἐρημοῦται, καὶ οἶκος ἐπὶ οἶκον, πίπτει. ( aὐtὸs dè eἰdὸs aὐtõn tà dιanοímata eἶpen aὐtοῖs: Pãsa basιleίa ẻf’ ἑautìn dιamerιstheῖsa, ẻrimοȗtaι, κaὶ οἶκοs ẻpὶ οἶκοn, pίpteι. )

αυτος δε ειδως αυτων τα διανοηματα ειπεν αυτοις πασα βασιλεια εφ εαυτην διαμερισθεισα ερημουται και οικος επι οικον πιπτει 17 (aftos de eidos afton ta dianoimata eipen aftois pasa basileia ef eaftin diameristheisa erimoutai kai oikos epi oikon piptei)

17 But he, knowing their minds, said to them, Every kingdom which was divided against itself is made desolate, and a house (divided) against a house falls.</J>

17. But he, knowing their thoughts, said unto them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation; and a house divided against a house falleth.

17. Er aber erkannte ihre Gedanken und sprach zu ihnen: Ein jeglich Reich, so es mit sich selbst uneins wird, das wird wüst; und ein Haus fällt über das andere.

17. Mas él, conociendo los pensamientos de ellos, les dijo: Todo reino dividido contra sí mismo es asolado; y casa dividida cae sobre casa.

17 Но Он, зная помышления их, сказал им: всякое царство, разделившееся само в себе, опустеет, и дом, разделившийся сам в себе, падет;

18 Jos nyt saatanakin on riitautunut itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Tehän sanotte minun Beelsebulin voimalla ajavan ulos riivaajia.

18 Ja jos saatanakin on riitautunut itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Tehän sanotte minun beelsebulin avulla ajavan ulos riivaajia.

18. Jos myös saatana on erinnyt itsiänsä vastaan, kuinka hänen valtakuntansa on seisovainen? että te sanotte minun perkeleitä belsebubin kautta ajavan ulos.

18. Jos Sathan on erinnyt idzens wastan cuinga sijs hänen waldacundans on seisowainen? että te sanotta minun Perkeleitä Beelzebubin woimalla ulosajawan.

18. Jos nyt Satanas o'bi itzens wasta' erinyt quinga sijs henen waldakundans seisopi? Ette te sanotta Minun Perkelet vlosaiauan Beelzebubin cautta. (Jos nyt satanas ompi itseensä wastaan erinnyt kuinka siis hänen waltakuntansa seisoopi? Että te sanotte minun perkeleet ulos ajawan beelzebubin kautta.)

18 εἰ δὲ καὶ ὁ σατανᾶς ἐφ’ ἑαυτὸν διεμερίσθη, πῶς σταθήσεται ἡ βασιλεία αὐτοῦ, ὅτι λέγετε ἐν Βεελζεβοὺλ με ἐκβάλλειν τὰ δαιμόνια; ( eἰ dè κaὶ ὁ satanãs ẻf’ ἑautὸn dιemerίsthi, põs stathísetaι ἱ basιleίa aὐtοȗ, ὅtι légete ẻn Beeldzebοὐl me ẻκbálleιn tà daιmόnιa; )

ει δε και ο σατανας εφ εαυτον διεμερισθη πως σταθησεται η βασιλεια αυτου οτι λεγετε εν βεελζεβουλ εκβαλλειν με τα δαιμονια 18 (ei de kai o satanas ef eafton diemeristhi pos stathisetai i basileia aftou oti legete en beelzeboul ekballein me ta daimonia)

18 But if the Adversary is also divided against himself, how will his kingdom stand? Because you° say that I cast out demons by Beelzebub.</J>

18. If Satan also be divided against himself, how shall his kingdom stand? because ye say that I cast out devils through Beelzebub.

18. Ist denn der Satanas auch mit sich selbst uneins, wie will sein Reich bestehen? dieweil ihr sagt, ich treibe die Teufel aus durch Beelzebub.

18. Y si también Satanás está dividido contra sí, ¿cómo estará en pié su reino? porque decís, que por Belzebú echo yo fuera los demonios.

18 если же и сатана разделится сам в себе, то как устоит царство его? а вы говорите, что Я силою веельзевула изгоняю бесов;

19 Mutta jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Sentähden he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

19 Mutta jos minä beelsebulin avulla ajan ulos riivaajia, kenen avulla poikanne ajavat niitä ulos? Sen vuoksi he tulevat olemaan tuomarejanne.

19. Mutta jos minä perkeleitä belsebubin kautta ajan ulos, kenenkä kautta teidän poikanne niitä ajavat ulos? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarinne.

19. Mutta jos minä Perkeleitä Beelzebubin woimalla ulosajan kenengästä woimalla teidän poicanne nijtä ulosajawat? Sentähden heidän pitä oleman teidän Duomarin:

19. Mutta ios mine Perkelet Beelzebubin woimalla vlosaian/ Kenenge cautta sis teiden Poijat nijte vlosaiauat? Senteden heiden pite oleman teiden Domarin/ (Mutta jos minä perkeleet beelzebubin woimalla ulos ajan/ Kenenkä kautta siis teidän pojat niitä ulos ajawat? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarin/)

19 εἰ δὲ ἐγὼ ἐν Βεελζεβοὺλ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, οἱ υἱοὶ ὑμῶν ἐν τίνι ἐκβάλλουσι; διὰ τοῦτο αὐτοὶ κριταὶ ὑμῶν ἔσονται. ( eἰ dè ẻgὸ ẻn Beeldzebοὐl ẻκbállo tà daιmόnιa, οἱ uἱοὶ ὑmõn ẻn tίnι ẻκbállοusι; dιà tοȗtο aὐtοὶ κrιtaὶ ὑmõn ἔsοntaι. )

ει δε εγω εν βεελζεβουλ εκβαλλω τα δαιμονια οι υιοι υμων εν τινι εκβαλλουσιν δια τουτο κριται υμων αυτοι εσονται 19 (ei de ego en beelzeboul ekballo ta daimonia oi uioi umon en tini ekballousin dia touto kritai umon aftoi esontai)

19 But if I cast out demons by Beelzebub, by whom do your° sons cast them out? Because of this, they will be your° judges.</J>

19. And if I by Beelzebub cast out devils, by whom do your sons cast them out? therefore shall they be your judges.

19. So aber ich die Teufel durch Beelzebub austreibe, durch wen treiben sie eure Kinder aus? Darum werden sie eure Richter sein.

19. Pues si yo echo fuera los demonios por Belzebú, ¿vuestros hijos, por quién los echan fuera? por tanto ellos serán vuestros jueces.

19 и если Я силою веельзевула изгоняю бесов, то сыновьяваши чьею силою изгоняют их? Посему они будут вам судьями.

20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Jumalan valtakunta tullut luoksenne.

20. Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin tosin on Jumalan valtakunta teidän tykönne tullut.

20. Mutta jos minä Jumalan sormella Perkeleitä ulosajan nijn tosin on Jumalan waldacunda teidän tygönne tullut.

20. Waan ios mine Jumalan sormella Perkelet vlosaian/ nin tosin on Jumalan Waldakunda teiden tygen tullut. (Waan jos minä Jumalan sormella perkeleet ulos ajan/ niin tosin on Jumalan waltakunta teidän tykön tullut.)

20 εἰ δὲ ἐν δακτύλῳ Θεοῦ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, ἄρα ἔφθασεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ. ( eἰ dè ẻn daκtúlǫ Theοȗ ẻκbállo tà daιmόnιa, ἄra ἔfthasen ẻf’ ὑmãs ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ. )

ει δε εν δακτυλω θεου εκβαλλω τα δαιμονια αρα εφθασεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 20 (ei de en daktulo theou ekballo ta daimonia ara efthasen ef umas i basileia tou theou)

20 But if I cast out demons by the finger of God; consequently*, the kingdom of God (has) arrived-unexpectedly upon you°.</J>

20. But if I with the finger of God cast out devils, no doubt the kingdom of God is come upon you.

20. So ich aber durch Gottes Finger die Teufel austreibe, so kommt ja das Reich Gottes zu euch.

20. Mas si con el dedo de Dios yo echo fuera los demonios, cierto el reino de Dios ha llegado a vosotros.

20 Если же Я перстом Божиим изгоняю бесов, то, конечно,достигло до вас Царствие Божие.

21 Kun väkevä aseellisena vartioitsee kartanoaan, on hänen omaisuutensa turvassa.

21 Kun vahva aseistautuneena vartioitsee kartanoaan, hänen omaisuutensa on turvassa.

21. Kuin väkevä haarniskoitu kotonsa varjelee, niin hänen omansa ovat rauhassa.

21. Cosca wäkewä haarniscoittu hänen cotons warjele nijn hänen omans owat rauhas.

21. Coska Wäkeue harniskoittu henen Cotons wariele/ nin henen omans ouat rauhas. (Koska wäkewä haarniskoituu hänen kotonsa warjelee/ niin hänen omansa owat rauhassa.)

21 ὅταν ὁ ἰσχυρὸς καθωπλισμένος φυλάσσῃ τὴν ἑαυτοῦ αὐλήν, ἐν εἰρήνῃ ἐστὶ τὰ ὑπάρχοντα αὐτοῦ· ( ὅtan ὁ ἰschurὸs κathoplιsménοs fulássΐ tìn ἑautοȗ aὐlín, ẻn eἰrínΐ ẻstὶ tà ὑpárchοnta aὐtοȗ: )

οταν ο ισχυρος καθωπλισμενος φυλασση την εαυτου αυλην εν ειρηνη εστιν τα υπαρχοντα αυτου 21 (otan o ischuros kathoplismenos fulassi tin eaftou ablin en eirini estin ta uparchonta aftou)

21 Whenever the strong (man) has been fully armed guards his own courtyard, his possessions are in peace.</J>

21. When a strong man armed keepeth his palace, his goods are in peace:

21. Wenn ein starker Gewappneter seinen Palast bewahrt, so bleibt das seine mit Frieden.

21. Cuando un hombre fuerte armado guarda su palacio, en paz está los que posee.

21 Когда сильный с оружием охраняет свой дом, тогда в безопасности его имение;

22 Mutta kun häntä väkevämpi karkaa hänen päällensä ja voittaa hänet, ottaa hän häneltä kaikki aseet, joihin hän luotti, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin.

22 Mutta kun häntä vahvempi karkaa hänen päälleen ja voittaa hänet, niin hän ottaa kaikki hänen aseensa, joihin hän turvasi ja jakaa häneltä saamansa saaliin*.

22. Mutta kuin häntä väkevämpi tulee ja voittaa hänen, niin hän ottaa pois kaikki hänen sota-aseensa, joihin hän turvasi, ja jakaa hänen saaliinsa,

22. Mutta cosca händä wäkewämbi tule ja woitta hänen nijn hän otta pois caicki hänen asens joihin hän turwais ja jaca hänen saalins.

22. Mutta coska wäkeuembi hende tule ia ylitzewoitta henen/ Nin hen poisotta caiki henen aseens/ ioihinga hen turuasi/ ia henen Saalijns iacapi. (Mutta koska wäkewämpi häntä tulee ja ylitse woittaa hänen/ Niin hän poisottaa kaikki hänen aseensa/ joihinka hän turwasi/ ja hänen saaliinsa jakaapi.)

22 ἐπὰν δὲ ὁ ἰσχυρότερος αὐτοῦ ἐπελθὼν νικήσῃ αὐτόν, τὴν πανοπλίαν αὐτοῦ αἴρει, ἐφ’ ᾗ ἐπεποίθει, καὶ τὰ σκῦλα αὐτοῦ διαδίδωσιν. ( ẻpàn dè ὁ ἰschurόterοs aὐtοȗ ẻpelthὸn nικísΐ aὐtόn, tìn panοplίan aὐtοȗ aἴreι, ẻf’ ἷ ẻpepοίtheι, κaὶ tà sκȗla aὐtοȗ dιadίdosιn. )

επαν δε ο ισχυροτερος αυτου επελθων νικηση αυτον την πανοπλιαν αυτου αιρει εφ η επεποιθει και τα σκυλα αυτου διαδιδωσιν 22 (epan de o ischuroteros aftou epelthon nikisi afton tin panoplian aftou airei ef i epepoithei kai ta skula aftou diadidosin)

22 But whenever the (one) mightier (than) him came upon (him) and (then), overcomes him, he takes away his full-armor upon which he had confidence in, and distributes his haul.</J>

22. But when a stronger than he shall come upon him, and overcome him, he taketh from him all his armour wherein he trusted, and divideth his spoils.

22. Wenn aber ein Stärkerer über ihn kommt und überwindet ihn, so nimmt er ihm seinen Harnisch, darauf er sich verließ, und teilt den Raub aus.

22. Mas si otro más fuerte que él sobreviniendo le venciere, le toma todas sus armas en que confiaba, y reparte sus despojos:

22 когда же сильнейший его нападет на него и победит его, тогда возьмет все оружие его, на которое он надеялся, и разделит похищенное у него.

23 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

23 Joka ei ole kanssani, on minua vastaan, ja joka ei kanssani kokoa, hän hajoittaa.

23. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.

23. Joca ei ole minun cansani se on minua wastan ja joca ei minun cansani coco hän hajotta.

23. Joca ei ole minu' cansani se ombi minua wastan/ Ja ioca ei minun cansan cokoa/ hen haijotta. (Joka ei ole minun kanssani se ompi minua wastaan/ Ja joka ei minun kanssani kokoaa/ hän hajoittaa.)

23 ὁ μὴ ὢν μετ’ ἐμοῦ κατ’ ἐμοῦ ἐστι, καὶ ὁ μὴ συνάγων μετ’ ἐμοῦ σκορπίζει. ( ὁ mì ὄn met’ ẻmοȗ κat’ ẻmοȗ ẻstι, κaὶ ὁ mì sunágon met’ ẻmοȗ sκοrpίdzeι. )

ο μη ων μετ εμου κατ εμου εστιν και ο μη συναγων μετ εμου σκορπιζει 23 (o mi on met emou kat emou estin kai o mi sunagon met emou skorpizei)

23 He who is not with me is against me, and he who is not gathering with me, scatters. {Similar: Mat 12:43-45, Luk 11:14-28}

23. He that is not with me is against me: and he that gathereth not with me scattereth.

23. Wer nicht mit mir ist, der ist wider mich; und wer nicht mit mir sammelt, der zerstreut.

23. El que no es conmigo, contra mí es; y el que conmigo no coge, derrama.

23 Кто не со Мною, тот против Меня; и кто не собирает со Мною, тот расточает.

24 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa; ja kun ei löydä, sanoo se: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'.

24 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeksii vedettömiä paikkoja etsien leposijaa, mutta kun ei löydä, se sanoo: 'Palaan huoneeseeni, josta läksin.'

24. Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja, ja etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä, niin hän sanoo: minä palajan minun huoneeseni, josta minä läksin.

24. Cosca rietas hengi lähte ihmisest nijn hän waelda carkeita paickoja edzi lepo ja ei löydä: nijn hän sano: minä palajan minun huoneseni josta minä läxin.

24. Coska se Rietainen hengi Inhimisest wloslechte/ Nin hen lepitzewaelda carckeit paickoia/ etzipi lepo/ ia ei leudhe. Nin hen sanopi/ Mine palaia' iellens minun Honeseni iostan vloslexin. (Koska se riettainen henki ihmisesta ulos lähtee/ Niin hän läwitse waeltaa karkeita paikkoja/ etsiipi lepoa/ ja ei löydä. Niin hän sanoopi/ Minä palajan jällens minun huoneeseeni josta ulos läksin.)

24 Ὅταν τὸ ἀκάθαρτον πνεῦμα ἐξέλθῃ ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου, διέρχεται δι’ ἀνύδρων τόπων ζητοῦν ἀνάπαυσιν, καὶ μὴ εὑρίσκον λέγει· ὑποστρέψω εἰς τὸν οἶκόν μου ὅθεν ἐξῆλθον· ( Ὅtan tὸ ἀκáthartοn pneȗma ẻksélthΐ ἀpὸ tοȗ ἀnthrópοu, dιérchetaι dι’ ἀnúdron tόpon dzitοȗn ἀnápausιn, κaὶ mì eὑrίsκοn légeι: ὑpοstrépso eἰs tὸn οἶκόn mοu ὅthen ẻksĩlthοn: )

οταν το ακαθαρτον πνευμα εξελθη απο του ανθρωπου διερχεται δι ανυδρων τοπων ζητουν αναπαυσιν και μη ευρισκον λεγει υποστρεψω εις τον οικον μου οθεν εξηλθον 24 (otan to akatharton pnebma exelthi apo tou anthropou dierchetai di anudron topon zitoun anapafsin kai mi ebriskon legei upostrepso eis ton oikon mou othen exilthon)

24 The unclean spirit, whenever it (has) gone out of the man, it goes through waterless places, seeking rest, and (is) not finding (any), it says, I will return to my house from where I came out.</J>

24. When the unclean spirit is gone out of a man, he walketh through dry places, seeking rest; and finding none, he saith, I will return unto my house whence I came out.

24. Wenn der unsaubere Geist von dem Menschen ausfährt, so durchwandelt er dürre Stätten, sucht Ruhe und findet sie nicht, so spricht er: Ich will wieder umkehren in mein Haus, daraus ich gegangen bin.

24. Cuando el espíritu inmundo saliere del hombre, anda por lugares secos buscando reposo, y no hallándolo, dice: Me volveré a mi casa, de dónde salí.

24 Когда нечистый дух выйдет из человека, то ходит по безводным местам, ища покоя, и, не находя, говорит: возвращусь в дом мой, откуда вышел;

25 Ja kun se tulee, tapaa se sen lakaistuna ja kaunistettuna.

25 Tultuaan se tapaa sen lakaistuna ja kaunistettuna.

25. Ja kuin hän tulee, löytää hän sen luudilla lakaistuksi ja kaunistetuksi.

25. Ja cuin hän sinne tule löytä hän sen luudilla lacaistuxi ja caunistetuxi.

25. Ja quin he' tulepi/ nin he' leutepi sen lwdhilla lacastu' ia caunistetu'. (Ja kuin hän tuleepi/ niin hän löytääpi sen luudilla lakastun ja kaunistetun.)

25 καὶ ἐλθὸν εὑρίσκει σεσαρωμένον καὶ κεκοσμημένον. ( κaὶ ẻlthὸn eὑrίsκeι sesaroménοn κaὶ κeκοsmiménοn. )

και ελθον ευρισκει σεσαρωμενον και κεκοσμημενον 25 (kai elthon ebriskei sesaromenon kai kekosmimenon)

25 And having gone (back), he finds (that) it has been swept and adorned.</J>

25. And when he cometh, he findeth it swept and garnished.

25. Und wenn er kommt, so findet er's gekehrt und geschmückt.

25. Y viniendo, la halla barrida y adornada.

25 и, придя, находит его выметенным и убранным;

26 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset."

26 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja sisälle tultuaan ne asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset."

26. Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä, ja kuin he sinne tulevat, asuvat he siellä: ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.

26. Silloin hän mene ja otta cansans seidzemen muuta pahembata henge ja cuin he sinne tulewat asuwat he siellä ja sen ihmisen wijmeiset tulewat pahemmaxi cuin ensimäiset.

26. Silloin hen menepi ia ca'sansottapi seitzeme' mwta hende pahe'bata henge/ ia quin he siseltuleuat/ asuuat he sielle/ Ja sen Inhimisen wijmeiset tuleuat pahemaxi quin ensimeiset. (Silloin hän meneepi ja kanssansa ottapi seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä/ ja kuin he sisälle tulewat/ asuwat he siellä/ Ja sen ihmisen wiimeiset tulewat pahemmiksi kuin ensimmäiset.)

26 τότε πορεύεται καὶ παραλαμβάνει ἑπτά ἕτερα πνεύματα πονηρότερα ἑαυτοῦ, καὶ εἰσελθόντα κατοικεῖ ἐκεῖ, καὶ γίνεται τὰ ἔσχατα τοῦ ἀνθρώπου ἐκείνου χείρονα τῶν πρώτων. ( tόte pοreúetaι κaὶ paralambáneι ἑptá ἕtera pneúmata pοnirόtera ἑautοȗ, κaὶ eἰselthόnta κatοικeῖ ẻκeῖ, κaὶ gίnetaι tà ἔschata tοȗ ἀnthrópοu ẻκeίnοu cheίrοna tõn próton. )

τοτε πορευεται και παραλαμβανει επτα ετερα πνευματα πονηροτερα εαυτου και εισελθοντα κατοικει εκει και γινεται τα εσχατα του ανθρωπου εκεινου χειρονα των πρωτων 26 (tote porebetai kai paralambanei epta etera pnebmata ponirotera eaftou kai eiselthonta katoikei ekei kai ginetai ta eschata tou anthropou ekeinou cheirona ton proton)

26 Then it travels and takes (with it) seven other spirits more evil (than) itself. And (after) they came back, they are dwelling there and the last (state) of that man becomes worse (than) the first.</J>

26. Then goeth he, and taketh to him seven other spirits more wicked than himself; and they enter in, and dwell there: and the last state of that man is worse than the first.

26. Dann geht er hin und nimmt sieben Geister zu sich, die ärger sind denn er selbst; und wenn sie hineinkommen, wohnen sie da, und es wird hernach mit demselben Menschen ärger denn zuvor.

26. Entónces vá, y toma otros siete espíritus peores que él, y entrados habitan allí; y son las postrimerías del tal hombre peores que las primerías.

26 тогда идет и берет с собою семь других духов, злейших себя, и, войдя, живут там, – и бывает для человека того последнее хуже первого.

27 Niin hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: "Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt".

27 Niin Hänen tätä puhuessaan muuan nainen korotti äänensä kansanjoukosta ja sanoi Hänelle: "Autuas se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt!"

27. Ja tapahtui, kuin hän näitä sanoi, korotti yksi vaimo kansan seasta äänensä ja sanoi: autuas on se kohtu, joka sinun kantanut on, ja ne nisät, joitas imit.

27. JA tapahdui cosca hän näitä sanoi: corgotti yxi waimo Canssan seast änens ja sanoi: autuas on se cohtu joca sinun candanut on ja ne nisät joitas imit.

27. Ja se tapactui/ coska hen neite sanoi/ ylescorgotti yxi Waimo Canssan seast änens ia sanoi henelle/ Autuas on se Cochtu ioca sinun candanut on/ ia ne Niset ioitas imit. (Ja se tapahtui/ koska hän näitä sanoi/ ylös koroitti yksi waimo kansan seasta äänensä ja sanoi hänelle/ Autuas on se kohtu joka sinun kantanut on/ ja ne nisät joitas imit.)

27 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ λέγειν αὐτὸν ταῦτα ἐπάρασά τις γυνὴ φωνὴν ἐκ τοῦ ὄχλου εἶπεν αὐτῷ· Μακαρία ἡ κοιλία ἡ βαστάσασά σε καὶ μαστοὶ οὓς ἐθήλασας. ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ légeιn aὐtὸn taȗta ẻpárasá tιs gunì fonìn ẻκ tοȗ ὄchlοu eἶpen aὐtỡ: Μaκarίa ἱ κοιlίa ἱ bastásasá se κaὶ mastοὶ οὓs ẻthílasas. )

εγενετο δε εν τω λεγειν αυτον ταυτα επαρασα τις γυνη φωνην εκ του οχλου ειπεν αυτω μακαρια η κοιλια η βαστασασα σε και μαστοι ους εθηλασας 27 (egeneto de en to legein afton tafta eparasa tis guni fonin ek tou ochlou eipen afto makaria i koilia i bastasasa se kai mastoi ous ethilasas)

27 Now it happened, while* he said these things, a certain woman out of the crowd lifted up her voice and said to him, The womb which bore you, and the breasts which you nursed, are fortunate.

27. And it came to pass, as he spake these things, a certain woman of the company lifted up her voice, and said unto him, Blessed is the womb that bare thee, and the paps which thou hast sucked.

27. Und es begab sich, da er solches redete, erhob ein Weib im Volk die Stimme und sprach zu ihm: Selig ist der Leib, der dich getragen hat, und die Brüste, die du gesogen hast.

27. Y aconteció, que diciendo él estas cosas, una mujer de la multitud levantando la voz, le dijo: Bienaventurado el vientre que te trajo, y los pechos que mamaste.

27 Когда же Он говорил это, одна женщина, возвысив голос из народа, сказала Ему: блаженно чрево, носившее Тебя, и сосцы, Тебя питавшие!

28 Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat".

28 Mutta Hän sanoi: "*Pikemminkin ovat autuaita* ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja toimivat sen mukaisesti."

28. Niin hän sanoi: ja tosin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja kätkevät sen.

28. Nijn hän sanoi: autuat owat ne jotca cuulewat Jumalan sanan ja kätkewät sen.

28. Nin hen sanoi/ Ja/ Autuat ouat ne iotca cwleuat Jumalan Sanan/ ia ketkeuet sen. (Niin hän sanoi/ Ja / Autuaat owat ne jotka kuulewat Jumalan sanan/ ja kätkewät sen.)

28 αὐτὸς δὲ εἶπε· Μενοῦνγε μακάριοι οἱ ἀκούοντες τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ καὶ φυλάσσοντες αὐτόν. ( aὐtὸs dè eἶpe: Μenοȗnge maκárιοι οἱ ἀκοúοntes tὸn lόgοn tοȗ Theοȗ κaὶ fulássοntes aὐtόn. )

αυτος δε ειπεν μενουνγε μακαριοι οι ακουοντες τον λογον του θεου και φυλασσοντες αυτον 28 (aftos de eipen menoun'ge makarioi oi akouontes ton logon tou theou kai fulassontes afton)

28 But he said, But-rather, those who hear the word of God and are observing (it), (are) fortunate. {Similar: Mat 12:38-42, Luk 11:29-32}

28. But he said, Yea rather, blessed are they that hear the word of God, and keep it.

28. Er aber sprach: Ja, selig sind, die das Wort Gottes hören und bewahren.

28. Y él dijo: Ántes bienaventurados los que oyen la palabra de Dios, y la guardan.

28 А Он сказал: блаженны слышащие слово Божие и соблюдающие его.

29 Kun kansaa yhä kokoontui, rupesi hän puhumaan: "Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki.

29 Kansanjoukon kokoontuessa Hän alkoi puhua: "Tämä sukupolvi on paha sukupolvi, se vaatii merkkiä. Mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin (profeetta) Joonan merkki.

29. Mutta kuin kansa kokoon tuli, rupesi hän sanomaan: tämä sukukunta on paha, etsii merkkiä, ja ei hänelle anneta merkkiä, vaan Jonan prophetan merkki.

29. MUtta cosca Canssa tungi rupeis hän sanoman: tämä sucucunda on paha he anowat merckiä ja ei heille anneta merckiä: waan Jonan Prophetan mercki.

29. Mutta coska Canssa tungijt/ rupeisi hen sanoman/ Teme Sucukunda ombi paha/ hen kysy mercki/ ia ei anneta henelle Mercki waan Jonan Prophetan mercki. (Mutta koska kansa tungit/ rupesi hän sanomaan/ Tämä sukukunta ompi paha/ hän kysyy merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkki waan Jonan prophetan merkki.)

29 Τῶν δὲ ὄχλων ἐπαθροιζομένων ἤρξατο λέγειν· Ἡ γενεὰ αὕτη γενεὰ πονηρά ἐστι· σημεῖον ζητεῖ, καὶ σημεῖον οὐ δοθήσεται αὐτῇ εἰ μὴ τὸ σημεῖον Ἰωνᾶ τοῦ προφήτου. ( Τõn dè ὄchlon ẻpathrοιdzοménon ἴrksatο légeιn: Ἡ geneà aὕti geneà pοnirá ẻstι: simeῖοn dziteῖ, κaὶ simeῖοn οὐ dοthísetaι aὐtῖ eἰ mì tὸ simeῖοn Ἰonã tοȗ prοfítοu. )

των δε οχλων επαθροιζομενων ηρξατο λεγειν η γενεα αυτη πονηρα εστιν σημειον επιζητει και σημειον ου δοθησεται αυτη ει μη το σημειον ιωνα του προφητου 29 (ton de ochlon epathroizomenon irxato legein i genea afti ponira estin simeion epizitei kai simeion ou dothisetai afti ei mi to simeion iona tou profitou)

29 Now (after) the crowds accumulated, he began to say, This generation is an evil (generation). It is seeking after a sign, and no sign will be given to it except the sign of Jonah the prophet.</J>

29. And when the people were gathered thick together, he began to say, This is an evil generation: they seek a sign; and there shall no sign be given it, but the sign of Jonas the prophet.

29. Das Volk aber drang hinzu. Da fing er an und sagte: Dies ist eine arge Art; sie begehrt ein Zeichen, und es wird ihr kein Zeichen gegeben denn nur das Zeichen des Propheten Jona.

29. Y juntándose las multitudes a él, comenzó a decir: Esta generación mala es: señal busca, mas señal no le será dada, sino la señal de Jonás profeta.

29 Когда же народ стал сходиться во множестве, Он начал говорить: род сей лукав, он ищет знамения, и знамение не дастся ему, кроме знамения Ионы пророка;

30 Sillä niinkuin Joonas tuli niiniveläisille merkiksi, niin Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä tälle sukupolvelle.

30 Sillä niin kuin Joona tuli niiniveläisille merkiksi, niin on myös Ihmisen Poika oleva merkkinä tälle sukupolvelle.

30. Sillä niinkuin Jona oli Niniveläisille merkiksi, niin pitää myös Ihmisen Poika oleman tälle sukukunnalle.

30. Sillä nijncuin Jonas oli Niniviteille merkixi: nijn pitä myös ihmisen Poica oleman tälle sucucunnalle.

30. Sille ninquin Jonas oli Niniuiteille mercki/ Nin Inhimisen Poica pite mös olema' telle Sucuku'nalle. (Sillä niinkuin Jonas oli niiniweläisille merkki/ Niin Ihmisen Poika pitää myös oleman tälle sukukunnalla.)

30 καθὼς γὰρ ἐγένετο Ἰωνᾶς σημεῖον τοῖς Νινευῒταις, οὕτως ἔσται καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου τῇ γενεᾷ ταύτῃ σημεῖον. ( κathὸs gàr ẻgénetο Ἰonãs simeῖοn tοῖs Νιneuΐtaιs, οὕtos ἔstaι κaὶ ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu tῖ geneᾷ taútΐ simeῖοn. )

καθως γαρ εγενετο ιωνας σημειον τοις νινευιταις ουτως εσται και ο υιος του ανθρωπου τη γενεα ταυτη 30 (kathos gar egeneto ionas simeion tois ninebitais outos estai kai o uios tou anthropou ti genea tafti)

30 For* just-as Jonah the prophet became a sign to the Ninevites, so the Son of Man will also be to this generation.</J>

30. For as Jonas was a sign unto the Ninevites, so shall also the Son of man be to this generation.

30. Denn wie Jona ein Zeichen war den Niniviten, also wird des Menschen Sohn sein diesem Geschlecht.

30. Porque como Jonás fué señal a los Nínivitas, así también será el Hijo del hombre a esta generación.

30 ибо как Иона был знамением для Ниневитян, так будет и Сын Человеческий для рода сего.

31 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle yhdessä tämän sukupolven miesten kanssa ja tuleva heille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.

31 Etelän kuningatar nousee tuomiolle tämän sukupolven miesten kanssa ja tulee heille tuomioksi. Sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on Salomoa suurempi.

31. Etelän kuningatar pitää nouseman tuomiolle tämän sukukunnan miesten kanssa, ja heitä tuomitseman: sillä hän oli maan ääristä kuuleman Salomonin viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.

31. Etelän Drötningi pitä tuleman duomiolle tämän sucucunnan miesten cansa ja pitä heitä duomidzeman: sillä hän tuli mailman äristä cuuleman Salomonin wijsautta: ja cadzo täsä on enämbi cuin Salomon.

31. Se Etele' Trötingi pite ylesastuma' Domio' ethe' teme' Sucuku'na' Miesten ca'sa/ ia pite heite domitzeman. Sille ette hen tuli mailman äriste cwleman Salomonin wijsautta. Ja catzo/ tesse ombi enämbi quin Salomon. (Se etelän trötinki pitää ylösastuman tuomion eteen tämän sukukunnan miesten kanssa/ ja pitää heitä tuomitseman. Sillä että hän tuli maailman ääristä kuulemaan Salomonin wiisautta. Ja katso/ tässä ompi enemmän kuin Salomon.)

31 βασίλισσα νότου ἐγερθήσεται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῶν ἀνδρῶν τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινεῖ αὐτούς, ὅτι ἦλθεν ἐκ τῶν περάτων τῆς γῆς ἀκοῦσαι τὴν σοφίαν Σολομῶντος, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Σολομῶντος ὧδε. ( basίlιssa nόtοu ẻgerthísetaι ẻn tῖ κrίseι metà tõn ἀndrõn tĩs geneãs taútis κaὶ κataκrιneῖ aὐtοús, ὅtι ἶlthen ẻκ tõn peráton tĩs gĩs ἀκοȗsaι tìn sοfίan Sοlοmõntοs, κaὶ ἰdοὐ pleῖοn Sοlοmõntοs ổde. )

βασιλισσα νοτου εγερθησεται εν τη κρισει μετα των ανδρων της γενεας ταυτης και κατακρινει αυτους οτι ηλθεν εκ των περατων της γης ακουσαι την σοφιαν σολομωντος και ιδου πλειον σολομωντος ωδε 31 (basilissa notou egerthisetai en ti krisei meta ton andron tis geneas taftis kai katakrinei aftous oti ilthen ek ton peraton tis gis akousai tin sofian solomontos kai idou pleion solomontos ode)

31 The queen of the south will be arisen up with the men of this generation in the judgment, and will be condemning them, because she came from the limits of the earth to hear the wisdom of Solomon, and behold, more-than Solomon (is) here.</J>

31. The queen of the south shall rise up in the judgment with the men of this generation, and condemn them: for she came from the utmost parts of the earth to hear the wisdom of Solomon; and, behold, a greater than Solomon is here.

31. Die Königin von Mittag wird auftreten vor dem Gericht mit den Leuten dieses Geschlechts und wird sie verdammen; denn sie kam von der Welt Ende, zu hören die Weisheit Salomos. Und siehe, hier ist mehr denn Salomo.

31. La reina del austro se levantará en juicio con los hombres de esta generación, y los condenará; porque vino de los fines de la tierra a oir la sabiduría de Salomón; y, he aquí, uno mayor que Salomón en este lugar.

31 Царица южная восстанет на суд с людьми рода сего и осудит их, ибо она приходила от пределов земли послушать мудрости Соломоновой; и вот, здесь больше Соломона.

32 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.

32 Niiniven miehet nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi. Sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on Joonaa suurempi."

32. Niniven miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen kadottaman; sillä he tekivät parannuksen Jonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.

32. Ninivitit pitä tuleman duomiolle tämän sucucunnan cansa ja sen cadottaman: sillä he teit parannuxen Jonan saarnast ja cadzo täsä on enämbi cuin Jonas.\line EI sytytä kengän kyntilätä ja pane kätköön eikä wacan ala mutta kyntiläjalcaan että sisälletulewaiset walkeuden näkisit.

32. Ne Niniuitit pite ylesastuman domion ethen/ temen Sucuku'nan cansa/ ia sen cadhottaman. Sille ette he teit parannoxen Jonasen sarnast/ Ja catzo/ tesse ombi enembi quin Jonas. (Niin niiniwetit pitää ylösastuman tuomion eteen/ tämän sukukunnan kanssa/ ja sen kadottaman. Sillä että he teit parannuksen Jonaksen saarnasta/ Ja katso/ tässä ompi enempi kuin Jonas.)

32 ἄνδρες Νινευῒ ἀναστήσονται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινοῦσιν αὐτήν, ὅτι μετενόησαν εἰς τὸ κήρυγμα Ἰωνᾶ, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Ἰωνᾶ ὧδε. ( ἄndres Νιneuΐ ἀnastísοntaι ẻn tῖ κrίseι metà tĩs geneãs taútis κaὶ κataκrιnοȗsιn aὐtín, ὅtι metenόisan eἰs tὸ κírugma Ἰonã, κaὶ ἰdοὐ pleῖοn Ἰonã ổde. )

ανδρες νινευι αναστησονται εν τη κρισει μετα της γενεας ταυτης και κατακρινουσιν αυτην οτι μετενοησαν εις το κηρυγμα ιωνα και ιδου πλειον ιωνα ωδε 32 (andres ninebi anastisontai en ti krisei meta tis geneas taftis kai katakrinousin aftin oti metenoisan eis to kirugma iona kai idou pleion iona ode)

32 The men of Nineveh will rise</J>* up in the judgment with this generation, and will be condemning it, because they repented at the preaching of Jonah, and behold, more-than Jonah (is) here. {Similar: Mat 5:5, 6:22-23, Luk 11:33-36}

32. The men of Nineve shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for they repented at the preaching of Jonas; and, behold, a greater than Jonas is here.

32. Die Leute von Ninive werden auftreten vor dem Gericht mit diesem Geschlecht und werden's verdammen; denn sie taten Buße nach der Predigt des Jona. Und siehe, hier ist mehr denn Jona.

32. Los hombres de Nínive se levantarán en juicio con esta generación, y la condenarán; porque a la predicación de Jonás se arrepintieron; y, he aquí, uno mayor que Jonás en este lugar.

32 Ниневитяне восстанут на суд с родом сим и осудят его, ибо они покаялись от проповеди Иониной, и вот, здесь больше Ионы.

33 Ei kukaan, joka sytyttää lampun, pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.

33 Kukaan ei lampun sytytettyään pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan lampunjalkaan, jotta sisälle tulijat näkisivät valon.

33. Ei sytytä kenkään kynttilää ja pane kätköön eikä vakan alle, mutta kynttiläjalkaan, että sisälle tulevaiset valkeuden näkisivät.

34. Silmä on ruumin walkeus cosca sijs sinun silmäs on yxikertainen nijn sinun coco ruumis tule walkiaxi: mutta jos se on paha nijn myös sinun ruumis on pimiä.

33. Eikengen sytyte Kynttelete/ ia pane ketköön/ eike mös wacan ala/ mutta Kyntteleialgan päle/ ette ne iotca sisellekieuuet walkeudhen näkisit. (Ei kenkään sytytä kynttilätä/ ja pane kätköön/ eikä myös wakan alle/ mutta kynttiläjalan päälle/ että ne jotka sisälle käywät walkeuden näkisit.)

33 Οὐδεὶς δὲ λύχνον ἅψας εἰς κρύπτην τίθησιν οὐδὲ ὑπὸ τὸν μόδιον, ἀλλ’ ἐπὶ τὴν λυχνίαν, ἵνα οἱ εἰσπορευόμενοι τὸ φῶς βλέπωσιν. ( Οὐdeὶs dè lúchnοn ἅpsas eἰs κrúptin tίthisιn οὐdè ὑpὸ tὸn mόdιοn, ἀll’ ẻpὶ tìn luchnίan, ἵna οἱ eἰspοreuόmenοι tὸ fõs bléposιn. )

ουδεις δε λυχνον αψας εις κρυπτον τιθησιν ουδε υπο τον μοδιον αλλ επι την λυχνιαν ινα οι εισπορευομενοι το φεγγος βλεπωσιν 33 (oudeis de luchnon apsas eis krupton tithisin oude upo ton modion all epi tin luchnian ina oi eisporebomenoi to fengos bleposin)

33 No one, having lit a lamp, places it in a cellar, nor under the peck-container, but upon the lamp-stand, in order that those who travel in may see the radiance (of it).</J>

33. No man, when he hath lighted a candle, putteth it in a secret place, neither under a bushel, but on a candlestick, that they which come in may see the light.

33. Niemand zündet ein Licht an und setzt es an einen heimlichen Ort, auch nicht unter einen Scheffel, sondern auf den Leuchter, auf daß, wer hineingeht, das Licht sehe.

33. Nadie pone en oculto una candela encendida, ni debajo de un almud; sino en el candelero, para que los que entran, vean la luz.

33 Никто, зажегши свечу, не ставит ее в сокровенном месте, ни под сосудом, но на подсвечнике, чтобы входящие видели свет.

34 Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä.

34 Silmä* on ruumiin lamppu. Kun (siis) silmäsi on terve, on (myös) koko ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, myös ruumiisi on pimeä.

34. Silmä on ruumiin valkeus: kuin siis sinun silmäs on yksinkertainen, niin myös koko sinun ruumiis on valaistu; mutta kuin se paha on, niin myös sinun ruumiis on pimiä.

35. Cadzo sijs ettei se walkeus cuin sinus on tulis pimeydexi.

34. Silme ombi Rumin Kyntele/ Coska sis sinun silmes olis yxikertaine'/ nin sinun coko Rumis tulepi walkiaxi. Mutta ios se paha olis/ nin mös sinun Rumis ombi pimije. (Silmä ompi ruumiin kynttilä/ Koska siis sinun silmäsi olisi yksinkertainen/ niin sinun koko ruumisi tuleepi walkeaksi. Mutta jos se paha olisi/ niin sinun ruumiisi ompi pimeä.)

34 ὁ λύχνος τοῦ σώματός ἐστιν ὁ ὀφθαλμός· ὅταν οὖν ὁ ὀφθαλμός σου ἁπλοῦς ᾖ, καὶ ὅλον τὸ σῶμά σου φωτεινόν ἐστιν. ἐπὰν δὲ πονηρὸς ᾖ, καὶ τὸ σῶμά σου σκοτεινόν. ( ὁ lúchnοs tοȗ sómatόs ẻstιn ὁ ὀfthalmόs: ὅtan οȗn ὁ ὀfthalmόs sοu ἁplοȗs ἶ, κaὶ ὅlοn tὸ sõmá sοu foteιnόn ẻstιn. ẻpàn dè pοnirὸs ἶ, κaὶ tὸ sõmá sοu sκοteιnόn. )

ο λυχνος του σωματος εστιν ο οφθαλμος οταν ουν ο οφθαλμος σου απλους η και ολον το σωμα σου φωτεινον εστιν επαν δε πονηρος η και το σωμα σου σκοτεινον 34 (o luchnos tou somatos estin o ofthalmos otan oun o ofthalmos sou aplous i kai olon to soma sou foteinon estin epan de poniros i kai to soma sou skoteinon)

34 The lamp of the body is the eye; therefore, whenever your eye is clear, your whole body is also radiant, but whenever it is evil, your body is also dark.</J>

34. The light of the body is the eye: therefore when thine eye is single, thy whole body also is full of light; but when thine eye is evil, thy body also is full of darkness.

34. Das Auge ist des Leibes Licht. Wenn nun dein Auge einfältig ist, so ist dein ganzer Leib licht; so aber dein Auge ein Schalk ist, so ist auch dein Leib finster.

34. La luz del cuerpo es el ojo: si pues tu ojo fuere sencillo, también todo tu cuerpo será resplandeciente; mas si fuere malo, también tu cuerpo será tenebroso.

34 Светильник тела есть око; итак, если око твое будет чисто, то и все тело твое будет светло; а если оно будет худо, то и тело твое будет темно.

35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.

35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeää.

35. Katso siis, ettei se valkeus, joka sinussa on, olisi pimeys.

36. Jos sinun ruumis on päänäns walkeus ja ei ole hänesä yhtän osa pimeydest nijn se tule coconans walkeudexi ja walista sinun nijncuin kircas leimaus.

35. Catzo sis ettei se Walkeus quin sinus on/ tulisi pimeydhexi. (Katso siis ettei se walkeus kuin sinussa on/ tulisi pimeydeksi.)

35 σκόπει οὖν μὴ τὸ φῶς τὸ ἐν σοὶ σκότος ἐστίν. ( sκόpeι οȗn mì tὸ fõs tὸ ẻn sοὶ sκόtοs ẻstίn. )

σκοπει ουν μη το φως το εν σοι σκοτος εστιν 35 (skopei oun mi to fos to en soi skotos estin)

35 Therefore, note that the light which is in you is not darkness.</J>

35. Take heed therefore that the light which is in thee be not darkness.

35. So schaue darauf, daß nicht das Licht in dir Finsternis sei.

35. Mira pues, que la luz que en tí hay, no sea tinieblas.

35 Итак, смотри: свет, который в тебе, не есть ли тьма?

36 Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva kokonaan valoisa, niinkuin lampun valaistessa sinua kirkkaalla loisteellaan."

36 Jos siis koko ruumiisi on valoisa eikä siinä ole yhtään pimeää osaa, se on oleva kokonaan valoisa, niin kuin lamppu valaisisi sinua kirkkaalla loisteellaan."

36. Sentähden jos koko sinun ruumiis on valaistu, ja ei ole siinä yhtään pimiää paikkaa, niin se tulee kokonansa valaistuksi, koska valkeus niinkuin kirkkaalla leimauksella sinun valaisee.

37. JA hänen puhuisans rucoili händä yxi Phariseus rualle cansans: nijn Jesus meni ja atrioidzi.

36. Jos sis sinun Rwmis on caickinens Walkeus/ ia ei ole henelle ychten osaa pimeydhest/ nin se tule cokonans walkeudhexi/ ia walista sinun ninquin kircas leimaus. (Jos siis sinun ruumiisi on kaikkinensa walkeus/ ja ole hänellä yhtään osaa pimeydestä/ niin se tulee kokonansa walkeudeksi/ ja walistaa sinun niinkuin kirkas leimaus.)

36 εἰ οὖν τὸ σῶμά σου ὅλον φωτεινόν, μὴ ἔχον τι μέρος σκοτεινόν, ἔσται φωτεινὸν ὅλον ὡς ὅταν ὁ λύχνος τῇ ἀστραπῇ φωτίζῃ σε. ( eἰ οȗn tὸ sõmá sοu ὅlοn foteιnόn, mì ἔchοn tι mérοs sκοteιnόn, ἔstaι foteιnὸn ὅlοn ὁs ὅtan ὁ lúchnοs tῖ ἀstrapῖ fotίdzΐ se. )

ει ουν το σωμα σου ολον φωτεινον μη εχον τι μερος σκοτεινον εσται φωτεινον ολον ως οταν ο λυχνος τη αστραπη φωτιζη σε 36 (ei oun to soma sou olon foteinon mi echon ti meros skoteinon estai foteinon olon os otan o luchnos ti astrapi fotizi se)

36 Therefore, if your whole body is radiant, not having any part dark, it will be entirely radiant, as whenever the lamp illuminates you with (its) rays. {Similar: Mat 23:1-39, Luk 11:37-54}

36. If thy whole body therefore be full of light, having no part dark, the whole shall be full of light, as when the bright shining of a candle doth give thee light.

36. Wenn nun dein Leib ganz licht ist, daß er kein Stück von Finsternis hat, so wird er ganz licht sein, wie wenn ein Licht mit hellem Blitz dich erleuchtet.

36. Así que siendo todo tu cuerpo resplandeciente, no teniendo alguna parte de tiniebla, será todo luciente como cuando una luz de resplandor te alumbra.

36 Если же тело твое все светло и не имеет ни одной темной части, то будет светло все так, как бы светильникосвещал тебя сиянием.

37 Hänen näin puhuessaan pyysi eräs fariseus häntä luoksensa aterioimaan; niin hän meni sinne ja asettui aterialle.

37 Mutta Hänen puhuessaan muuan fariseus pyysi Häntä aterioimaan luonaan. Niin Hän meni ja asettui aterialle.

37. Ja hänen puhuissansa rukoili häntä yksi Pharisealainen ruoalle kanssansa; niin hän meni ja atrioitsi.

38. Mutta cosca Phariseus näki ihmetteli hän ettei hän ennen ruan aica pesnyt

37. JA henen puhuesans/ rucoli hende yxi Phariseus/ peiueliselle ca'sans. Nin Iesus sisellemeni ia atrioitzi. (Ja hänen puhuessansa/ rukoili häntä yksi phariseus/ päiwälliselle kanssansa. Niin Jesus sisälle meni ja aterioitsi.)

37 Ἐν δὲ τῷ λαλῆσαι αὐτὸν ταῦτα ἠρώτα αὐτὸν Φαρισαῖός τις ὅπως ἀριστήσῃ παρ’ αὐτῷ· εἰσελθὼν δὲ ἀνέπεσεν. ( Ἐn dè tỡ lalĩsaι aὐtὸn taȗta ἰróta aὐtὸn Farιsaῖόs tιs ὅpos ἀrιstísΐ par’ aὐtỡ: eἰselthὸn dè ἀnépesen. )

εν δε τω λαλησαι ηρωτα αυτον φαρισαιος τις οπως αριστηση παρ αυτω εισελθων δε ανεπεσεν 37 (en de to lalisai irota afton farisaios tis opos aristisi par afto eiselthon de anepesen)

37 Now while* he was speaking, a certain Pharisee asked him, *that he might have a meal with him, and having entered, he leaned-back (at the table.)

37. And as he spake, a certain Pharisee besought him to dine with him: and he went in, and sat down to meat.

37. Da er aber in der Rede war, bat ihn ein Pharisäer, daß er mit ihm das Mittagsmahl äße. Und er ging hinein und setzte sich zu Tische.

37. Y después que hubo hablado, le rogó un Fariseo que comiese con él; y entrado Jesús, se sentó a la mesa.

37 Когда Он говорил это, один фарисей просил Его к себе обедать. Он пришел и возлег.

38 Mutta kun fariseus näki, ettei hän peseytynyt ennen ateriaa, ihmetteli hän.

38 Mutta fariseus ihmetteli nähdessään, ettei Hän ensin peseytynyt ennen ateriaa.

38. Mutta kuin Pharisealainen näki, ihmetteli hän, ettei hän ensin itsiänsä pessyt ennen ruan aikaa.

39. Nijn sanoi HERra hänelle: te Phariseuxet puhdistatte ulcoisen puolen maljoista ja astioista mutta sisälliset teisä owat täynäns raatelust ja pahutta.

38. Mutta coska Phariseus näki/ imecteli hen/ ettei hen ennen sömens pesnyt. (Mutta koska phariseus näki/ ihmetteli hän/ ettei hän ennen syömistänsä pessyt.)

38 ὁ δὲ Φαρισαῖος ἰδὼν ἐθαύμασεν ὅτι οὐ πρῶτον ἐβαπτίσθη πρὸ τοῦ ἀρίστου. ( ὁ dè Farιsaῖοs ἰdὸn ẻthaúmasen ὅtι οὐ prõtοn ẻbaptίsthi prὸ tοȗ ἀrίstοu. )

ο δε φαρισαιος ιδων εθαυμασεν οτι ου πρωτον εβαπτισθη προ του αριστου 38 (o de farisaios idon ethabmasen oti ou proton ebaptisthi pro tou aristou)

38 Now (after) the Pharisee saw it, he marveled that he had not first immersed* {i.e. bathed} himself before a meal.

38. And when the Pharisee saw it, he marvelled that he had not first washed before dinner.

38. Da das der Pharisäer sah, verwunderte er sich, daß er sich nicht vor dem Essen gewaschen hätte.

38. Y el Fariseo como lo vió, se maravilló de que no se lavó ántes de comer.

38 Фарисей же удивился, увидев, что Он не умыл рук перед обедом.

39 Silloin Herra sanoi hänelle: "Kyllä te, fariseukset, puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuoli teissä on täynnä ryöstöä ja pahuutta.

39 Silloin Herra sanoi hänelle: "Kyllä te fariseukset puhdistatte maljan ja lautasen ulkopuolen, mutta sisäpuoli teissä on täynnä ryöstöä ja pahuutta.

39. Niin sanoi Herra hänelle: nyt te Pharisealaiset, ulkoa te maljan ja vadin puhdistatte, mutta sisälliset teissä ovat täynnä raatelusta ja pahuutta.

40. Te hullut luulettaco ettei se joca ulcoisen puolen teki tehnyt myös sisälmäistä puolda?

39. Nin sanoi HERRA henelle/ Te Phariseuset puhdistatte wlcoisen polen Malioist ia Astioist/ Mutta teiden siseliset ouat teunens ratelust ia pahutta. (Niin sanoi HERRA hänelle/ Te phariseukset puhdistatte ulkoisen puolen maljoista ja astioista/ Mutta teidän sisälliset owat täynnänsä raatelusta ja pahuutta.)

39 εἶπε δὲ ὁ Κύριος πρὸς αὐτόν· Νῦν ὑμεῖς οἱ Φαρισαῖοι τὸ ἔξωθεν τοῦ ποτηρίου καὶ τοῦ πίνακος καθαρίζετε, τὸ δὲ ἔσωθεν ὑμῶν γέμει ἁρπαγῆς καὶ πονηρίας. ( eἶpe dè ὁ Κúrιοs prὸs aὐtόn: Νȗn ὑmeῖs οἱ Farιsaῖοι tὸ ἔksothen tοȗ pοtirίοu κaὶ tοȗ pίnaκοs κatharίdzete, tὸ dè ἔsothen ὑmõn gémeι ἁrpagĩs κaὶ pοnirίas. )

ειπεν δε ο κυριος προς αυτον νυν υμεις οι φαρισαιοι το εξωθεν του ποτηριου και του πινακος καθαριζετε το δε εσωθεν υμων γεμει αρπαγης και πονηριας 39 (eipen de o kurios pros afton nun umeis oi farisaioi to exothen tou potiriou kai tou pinakos katharizete to de esothen umon gemei arpagis kai ponirias)

39 But the Lord said to him, Now you°, the Pharisees cleanse the outside of the cup and of the platter, but the inside of you° is full from ravening and wickedness.</J>

39. And the Lord said unto him, Now do ye Pharisees make clean the outside of the cup and the platter; but your inward part is full of ravening and wickedness.

39. Der HERR aber sprach zu ihm: Ihr Pharisäer haltet die Becher und Schüsseln auswendig reinlich, aber euer Inwendiges ist voll Raubes und Bosheit.

39. Y el Señor le dijo: Ahora vosotros los Fariseos lo de fuera del vaso y del plato limpiáis; mas lo que está dentro de vosotros, está lleno de rapiña y de maldad.

39 Но Господь сказал ему: ныне вы, фарисеи, внешность чаши и блюда очищаете, а внутренность ваша исполнена хищения и лукавства.

40 Te mielettömät, eikö se, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin?

40 Mielettömät, eikö Hän, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuoltakin?

40. Te hullut, eikö se, joka ulkoisen puolen teki, tehnyt myös sisälmäistä puolta?

41. Cuitengin andacat almu nijstä cuin teillä on ja cadzo nijn teille owat caicki puhtat.

40. Te Hullut/ lulettaco ettei se ioca wlcoisen polen teki/ tehnyt mös siselmeist polda? (Te hullut/ luuletteko ettei se joka ulkoisen puolen teki/ tehnyt myös sisälmäistä puolta?)

40 ἄφρονες! οὐχ ὁ ποιήσας τὸ ἔξωθεν καὶ τὸ ἔσωθεν ἐποίησε; ( ἄfrοnes! οὐch ὁ pοιísas tὸ ἔksothen κaὶ tὸ ἔsothen ẻpοίise; )

αφρονες ουχ ο ποιησας το εξωθεν και το εσωθεν εποιησεν 40 (afrones ouch o poiisas to exothen kai to esothen epoiisen)

40 Fools, he who made* the outside, did he not also make* the inside?</J>

40. Ye fools, did not he that made that which is without make that which is within also?

40. Ihr Narren, meinet ihr, daß es inwendig rein sei, wenn's auswendig rein ist?

40. ¡Insensatos! ¿el que hizo lo de fuera, no hizo también lo de dentro?

40 Неразумные! не Тот же ли, Кто сотворил внешнее, сотворил и внутреннее?

41 Mutta antakaa almuksi se, mikä sisällä on; katso, silloin kaikki on teille puhdasta.

41 Mutta antakaa almuksi, mitä on sisällä, ja katso, kaikki on teille puhdasta.

41. Kuitenkin antakaa almua niistä, mitä teillä on, ja katso, niin teille ovat kaikki puhtaat.

42. WOi teitänne te Phariseuxet että te kymmenexet teette Minduist ja Rutast ja caickinaisest Caalist ja te jätätte pois duomion ja Jumalan rackauden: näitä tosin tulis tehdä ja sitä toista ei jättä.

41. Quitengi andacat Almusat nijste quin teille on/ ia catzo/ nin teille ouat caiki puchtat. (Kuitenkin antakaat almuset niistä kuin teillä on/ ja katso/ niin teille owat kaikki puhtaat.)

41 πλὴν τὰ ἐνόντα δότε ἐλεημοσύνην, καὶ ἰδοὺ ἅπαντα καθαρὰ ὑμῖν ἔσται. ( plìn tà ẻnόnta dόte ẻleimοsúnin, κaὶ ἰdοὐ ἅpanta κatharà ὑmῖn ἔstaι. )

πλην τα ενοντα δοτε ελεημοσυνην και ιδου παντα καθαρα υμιν εστιν 41 (plin ta enonta dote eleimosunin kai idou panta kathara umin estin)

41 However, the things (which are) within you°, give° (those as) charity, and behold, all things are clean to you°.</J>

41. But rather give alms of such things as ye have; and, behold, all things are clean unto you.

41. Doch gebt Almosen von dem, was da ist, siehe, so ist's euch alles rein.

41. Empero de lo que tenéis, dad limosna; y, he aquí, todo os será limpio.

41 Подавайте лучше милостыню из того, что у вас есть, тогда все будет у вас чисто.

42 Mutta voi teitä, te fariseukset, kun te annatte kymmenykset mintuista ja ruuduista ja kaikenlaisista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden! Näitä olisi tullut noudattaa eikä noitakaan laiminlyödä.

42 Voi kuitenkin teitä, fariseukset, sillä te annatte kymmenykset mintusta ja ruudusta ja kaikista vihanneskasveista, mutta sivuutatte oikeuden ja *Jumalan rakkauden! Näitä olisi pitänyt harjoittaa eikä noitakaan hylätä.

42. Mutta voi teitä, te Pharisealaiset! että te kymmenykset teette mintuista ja ruutasta, ja kaikkinaisista kaaleista, ja jätätte pois tuomion ja Jumalan rakkauden: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.

43. WOi teitänne te Phariseuxet jotca pyydätte ylimmäisiä istuimita Synagogisa ja tahdotta terwetettä Turulla.

42. Mutta we teille Phariseuset/ ette te Tiunin teete Minduist ia Rudast/ ia caikinaisest Caalist/ ia te poisietet Domion ia Jumalan Rackauden. Neite tosin tulis tehde/ ia site toista ei ylenanda. (Mutta woi teille phariseukset/ että te tiunnin teette mintuista ja rudasta/ ja kaikkinaisesta kaalista/ ja te pois jätät tuomion ja Jumalan rakkauden/ Näitä tosin tulisi tehdän/ ja sitä toista ei ylenantaa.)

42 ἀλλ’ οὐαὶ ὑμῖν τοῖς Φαρισαίοις, ὅτι ἀποδεκατοῦτε τὸ ἡδύοσμον καὶ τὸ πήγανον καὶ πᾶν λάχανον, καὶ παρέρχεσθε τὴν κρίσιν καὶ τὴν ἀγάπην τοῦ Θεοῦ· ταῦτα δὲ ἔδει ποιῆσαι, κἀκεῖνα μὴ ἀφιέναι. ( ἀll’ οὐaὶ ὑmῖn tοῖs Farιsaίοιs, ὅtι ἀpοdeκatοȗte tὸ ἱdúοsmοn κaὶ tὸ píganοn κaὶ pãn láchanοn, κaὶ parérchesthe tìn κrίsιn κaὶ tìn ἀgápin tοȗ Theοȗ: taȗta dè ἔdeι pοιĩsaι, κἀκeῖna mì ἀfιénaι. )

αλλ ουαι υμιν τοις φαρισαιοις οτι αποδεκατουτε το ηδυοσμον και το πηγανον και παν λαχανον και παρερχεσθε την κρισιν και την αγαπην του θεου ταυτα εδει ποιησαι κακεινα μη αφιεναι 42 (all ouai umin tois farisaiois oti apodekatoute to iduosmon kai to piganon kai pan lachanon kai parerchesthe tin krisin kai tin agapin tou theou tafta edei poiisai kakeina mi afienai)

42 But woe to you° Pharisees! Because you° tithe mint and rue and every herb, and are passing over judgment and the love* of God. It was essential to practice these things and to not leave the (other) things (undone).</J>

42. But woe unto you, Pharisees! for ye tithe mint and rue and all manner of herbs, and pass over judgment and the love of God: these ought ye to have done, and not to leave the other undone.

42. Aber weh euch Pharisäern, daß ihr verzehnt die Minze und Raute und allerlei Kohl, und geht vorbei an dem Gericht und an der Liebe Gottes! Dies sollte man tun und jenes nicht lassen.

42. Mas ¡ay de vosotros Fariseos! que diezmais la menta, y la ruda, y toda hortaliza; mas el juicio y el amor de Dios pasais de largo. Empero estas cosas era menester hacer, y no dejar las otras.

42 Но горе вам, фарисеям, что даете десятину с мяты, руты и всяких овощей, и нерадите о суде и любви Божией: сие надлежало делать, и того не оставлять.

43 Voi teitä, te fariseukset, kun te rakastatte etumaista istuinta synagoogissa ja tervehdyksiä toreilla!

43 Voi teitä, fariseukset, sillä rakastatte ensimmäistä istuinta synagoogissa ja tervehtimisiä toreilla!

43. Voi teitä, te Pharisealaiset! jotka rakastatte ylimmäisiä istuimia synagogissa ja tervehdyksiä turulla.

44. WOi teitänne te Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut: sillä te oletta nijncuin peitetyt haudat joiden päällä ihmiset tietämätä käywät.

43. We teille Phariseuset/ iotca pydhet ylimeiset istumet Sinagogisa/ ia tadhotta teruetettä Turwlla. (Woi teille phariseukset/ jotka pyydät ylimmäiset istuimet synagogissa/ ja tahdotte terwehtettää turuilla.)

43 οὐαὶ ὑμῖν τοῖς Φαρισαίοις, ὅτι ἀγαπᾶτε τὴν πρωτοκαθεδρίαν ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ τοὺς ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς. ( οὐaὶ ὑmῖn tοῖs Farιsaίοιs, ὅtι ἀgapãte tìn protοκathedrίan ẻn taῖs sunagogaῖs κaὶ tοὐs ἀspasmοὐs ẻn taῖs ἀgοraῖs. )

ουαι υμιν τοις φαρισαιοις οτι αγαπατε την πρωτοκαθεδριαν εν ταις συναγωγαις και τους ασπασμους εν ταις αγοραις 43 (ouai umin tois farisaiois oti agapate tin protokathedrian en tais sunagogais kai tous aspasmous en tais agorais)

43 Woe to you° Pharisees! Because you° love* the foremost seat in the synagogues and the greetings in the marketplaces.</J>

43. Woe unto you, Pharisees! for ye love the uppermost seats in the synagogues, and greetings in the markets.

43. Weh euch Pharisäern, daß ihr gerne obenan sitzt in den Schulen und wollt gegrüßt sein auf dem Markte.

43. ¡Ay de vosotros Fariseos! que amáis las primeras sillas en las sinagogas, y las salutaciones en las plazas.

43 Горе вам, фарисеям, что любите председания в синагогах и приветствия в народных собраниях.

44 Voi teitä, (kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät,) kun te olette niinkuin merkittömät haudat, joiden päällitse ihmiset kävelevät niistä tietämättä!"

44 Voi teitä, (kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät,) sillä olette kuin näkymättömät haudat eivätkä niitten päällä kävelevät ihmiset tiedä siitä. "

44. Voi teitä, te kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! sillä te olette niinkuin peitetyt haudat, joiden päällä ihmiset tietämättä käyvät.

45. NIjn wastais yxi Lainoppenuista ja sanoi hänelle: Mestari näillä sanoilla sinä myös meitä pilckat.

44. We teille Kirianoppenuet ia Phariseuset/ te Ulcokullatut/ sille te oletta ninquin peitetyt haudhat/ ioinenga päle Inhimiset tietemet kieuuet. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ sillä te olette niinkuin peitetyt haudat/ joinenka päällä ihmiset tietämättä käywät.)

44 οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι ἐστὲ ὡς τὰ μνημεῖα τὰ ἄδηλα, καὶ οἱ ἄνθρωποι περιπατοῦντες ἐπάνω οὐκ οἴδασιν. ( οὐaὶ ὑmῖn, grammateῖs κaὶ Farιsaῖοι ὑpοκrιtaί, ὅtι ẻstè ὁs tà mnimeῖa tà ἄdila, κaὶ οἱ ἄnthropοι perιpatοȗntes ẻpáno οὐκ οἴdasιn. )

ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι εστε ως τα μνημεια τα αδηλα και οι ανθρωποι οι περιπατουντες επανω ουκ οιδασιν 44 (ouai umin grammateis kai farisaioi upokritai oti este os ta mnimeia ta adila kai oi anthropoi oi peripatountes epano ouk oidasin)

44 Woe to you° scribes, and Pharisees, hypocrites! Because you° are like the indistinct tombs, and the men who are walking upon (them) do not know (it).</J>

44. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye are as graves which appear not, and the men that walk over them are not aware of them.

44. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, daß ihr seid wie die verdeckten Totengräber, darüber die Leute laufen, und kennen sie nicht!

44. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! que sois como sepulturas que no parecen, y los hombres que andan encima no lo saben.

44 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что вы – как гробы скрытые, над которыми люди ходят и не знают того.

45 Silloin eräs lainoppineista rupesi puhumaan ja sanoi hänelle: "Opettaja, kun noin puhut, niin sinä häpäiset myös meitä".

45 Silloin muuan lainoppineista alkoi puhua ja sanoi Hänelle: ”Opettaja, noin puhuen häpäiset meidätkin."

45. Niin vastasi yksi lainoppineista ja sanoi hänelle: Mestari, näillä sanoilla sinä myös meitä pilkkaat.

46. Nijn hän sanoi: ja woi teitän te Lainoppenet: sillä te rascautatte ihmiset nijllä cuormilla joita ei he woi canda ja et te idze sormellacan tahdo nijhin ruweta.

45. Nin wastasi yxi nijste Lainoppenuista ia sanoi henelle/ Mestari/ neille sanoilla sine meite mös pilcat. (Niin wastasit yksi niistä lainoppineista ja sanoi hänelle/ Mestari/ näillä sanoilla sinä meitä myös pilkkaat.)

45 Ἀποκριθεὶς δέ τις τῶν νομικῶν λέγει αὐτῷ· Διδάσκαλε, ταῦτα λέγων καὶ ἡμᾶς ὑβρίζεις. ( Ἀpοκrιtheὶs dé tιs tõn nοmικõn légeι aὐtỡ: Dιdásκale, taȗta légon κaὶ ἱmãs ὑbrίdzeιs. )

αποκριθεις δε τις των νομικων λεγει αυτω διδασκαλε ταυτα λεγων και ημας υβριζεις 45 (apokritheis de tis ton nomikon legei afto didaskale tafta legon kai imas ubrizeis)

45 Now someone from the professors of the law, answered and says to him, Teacher, you are also insulting us in saying these things.

45. Then answered one of the lawyers, and said unto him, Master, thus saying thou reproachest us also.

45. Da antwortete einer von den Schriftgelehrten und sprach zu ihm: Meister, mit den Worten schmähst du uns auch.

45. Y respondiendo uno de los doctores de la ley, le dice: Maestro, cuando dices esto, también nos afrentas a nosotros.

45 На это некто из законников сказал Ему: Учитель! говоря это, Ты и нас обижаешь.

46 Mutta hän sanoi: "Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin!

46 Mutta Hän sanoi: "Voi teitäkin, lainoppineet, sillä sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja, ettekä itse yhdellä sormellanne koske niihin taakkoihin!

46. Niin hän sanoi: voi teitäkin, te lainoppineet! sillä te raskautatte ihmiset kuormilla, jotka ovat työläät kantaa, ja ette itse yhdellä sormellannekaan tahdo niihin kuormiin ruveta.

47. WOi teitä että te rakennatte Prophetain hautoja mutta teidän Isänne tapoit ne.

46. Nin sanoi hen/ Ja we mös teille Lainoppenuille/ Sille että te raskautatte Inhimiset nijlle Coormilla quin he ei woi canda/ Ja ette te itze yhdelle sormelaka tadho nijhin ruueta. (Niin sanoi hän/ Ja woi myös teille lainoppineille/ Sillä te raskautatte ihmiset niillä kuormilla kuin he ei woi kantaa/ Ja ette itse yhdellä sormellakaan tahdo niihin ruweta.)

46 ὁ δὲ εἶπε· Καὶ ὑμῖν τοῖς νομικοῖς οὐαί, ὅτι φορτίζετε τοὺς ἀνθρώπους φορτία δυσβάστακτα, καὶ αὐτοὶ ἑνὶ τῶν δακτύλων ὑμῶν οὐ προσψαύετε τοῖς φορτίοις. ( ὁ dè eἶpe: Κaὶ ὑmῖn tοῖs nοmικοῖs οὐaί, ὅtι fοrtίdzete tοὐs ἀnthrópοus fοrtίa dusbástaκta, κaὶ aὐtοὶ ἑnὶ tõn daκtúlon ὑmõn οὐ prοspsaúete tοῖs fοrtίοιs. )

ο δε ειπεν και υμιν τοις νομικοις ουαι οτι φορτιζετε τους ανθρωπους φορτια δυσβαστακτα και αυτοι ενι των δακτυλων υμων ου προσψαυετε τοις φορτιοις 46 (o de eipen kai umin tois nomikois ouai oti fortizete tous anthropous fortia dusbastakta kai aftoi eni ton daktulon umon ou prospsabete tois fortiois)

46 But he said, Woe also to you° professors of the law! Because you° are loading men (down with) unbearable loads, and you° yourselves do not stroke the loads with one of your° fingers {i.e. you don’t lift a finger to help} .</J>

46. And he said, Woe unto you also, ye lawyers! for ye lade men with burdens grievous to be borne, and ye yourselves touch not the burdens with one of your fingers.

46. Er aber sprach: Und weh auch euch Schriftgelehrten! denn ihr beladet die Menschen mit unerträglichen Lasten, und ihr rührt sie nicht mit einem Finger an.

46. Y él dijo: ¡Ay de vosotros también, doctores de la ley! que cargais los hombres con cargas que no pueden llevar; mas vosotros, ni aun con un dedo tocais las cargas.

46 Но Он сказал: и вам, законникам, горе, что налагаете на людей бремена неудобоносимые, а сами и одним перстом своим не дотрагиваетесь до них.

47 Voi teitä, kun te rakennatte profeettain hautakammioita, ja teidän isänne ovat heidät tappaneet!

47 Voi teitä, sillä rakennatte profeettain hautakammioita, ja isänne tappoivat heidät!

47. Voi teitä, että te rakennatte prophetain hautoja, mutta tiedän isänne tappoivat ne.

48. Nijn te tosin todistatte ja suostutte teidän Isänne töihin: sillä he tapoit ne mutta te rakennatte nijden haudat.

47. We teille ette te rakennat Prophetadhen haudat/ Mutta teiden Iset tapoit ne. (Woi teille että te rakennat prophetain haudat/ Mutta teidän isät tapoit ne.)

47 οὐαὶ ὑμῖν, ὅτι οἰκοδομεῖτε τὰ μνημεῖα τῶν προφητῶν, οἱ δὲ πατέρες ὑμῶν ἀπέκτειναν αὐτούς. ( οὐaὶ ὑmῖn, ὅtι οἰκοdοmeῖte tà mnimeῖa tõn prοfitõn, οἱ dè patéres ὑmõn ἀpéκteιnan aὐtοús. )

ουαι υμιν οτι οικοδομειτε τα μνημεια των προφητων οι δε πατερες υμων απεκτειναν αυτους 47 (ouai umin oti oikodomeite ta mnimeia ton profiton oi de pateres umon apekteinan aftous)

47 Woe to you°! Because you° build the tombs of the prophets and your° fathers killed them.</J>

47. Woe unto you! for ye build the sepulchres of the prophets, and your fathers killed them.

47. Weh euch! denn ihr baut der Propheten Gräber; eure Väter aber haben sie getötet.

47. ¡Ay de vosotros! que edificais los sepulcros de los profetas, y los mataron vuestros padres.

47 Горе вам, что строите гробницы пророкам, которых избили отцы ваши:

48 Näin te siis olette isäinne tekojen todistajia ja suostutte niihin: sillä he tappoivat profeetat, ja te rakennatte niille hautakammioita.

48 Niin ollen te *todistatte ja hyväksytte isäinne teot*, sillä he tappoivat profeetat' ja te rakennatte heidän hautakammioitaan.

48. Niin te tosin todistatte ja suostutte teidän isäinne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te rakennatte niiden haudat.

49. SEntähden myös Jumalan wijsaus sanoi: minä lähetän heidän tygöns Prophetat ja Apostolit ja muutamat nijstä he tappawat ja wainowat:

48. Nin te tosin todhistat ia ynnesostutta teiden Isein töihin/ Sille ette he tapoit ne/ mutta te rakennat nijnen Haudhat. (Niin te tosin todistat ja ynnä suostutte teidän isäin töihin/ Sillä että he tapoit ne/ mutta te rakennatte niiden haudat.)

48 ἄρα μαρτυρεῖτε συνευδοκεῖτε τοῖς ἔργοις τῶν πατέρων ὑμῶν, ὅτι αὐτοὶ μὲν ἀπέκτειναν αὐτοὺς, ὑμεῖς δὲ οἰκοδομεῖτε αὐτῶν τὰ μνημεῖα. ( ἄra martureῖte suneudοκeῖte tοῖs ἔrgοιs tõn patéron ὑmõn, ὅtι aὐtοὶ mèn ἀpéκteιnan aὐtοὐs, ὑmeῖs dè οἰκοdοmeῖte aὐtõn tà mnimeῖa. )

αρα μαρτυρειτε και συνευδοκειτε τοις εργοις των πατερων υμων οτι αυτοι μεν απεκτειναν αυτους υμεις δε οικοδομειτε αυτων τα μνημεια 48 (ara martureite kai sunebdokeite tois ergois ton pateron umon oti aftoi men apekteinan aftous umeis de oikodomeite afton ta mnimeia)

48 Consequently*, you° are testifying and consenting to the works of your° fathers, because they indeed killed them, and you° build their tombs.</J>

48. Truly ye bear witness that ye allow the deeds of your fathers: for they indeed killed them, and ye build their sepulchres.

48. So bezeugt ihr und willigt in eurer Väter Werke; denn sie töteten sie, so baut ihr ihre Gräber.

48. Cierto dais testimonio que consentís en los hechos de vuestros padres; porque a la verdad ellos los mataron, mas vosotros edificais sus sepulcros.

48 сим вы свидетельствуете о делах отцов ваших и соглашаетесь с ними, ибо они избили пророков, а вы строите им гробницы.

49 Sentähden Jumalan viisaus sanookin: 'Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja muutamat niistä he tappavat ja toisia vainoavat,

49 Sen vuoksi Jumalan viisaus sanoikin: 'Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja heitä he tappavat ja vainoavat,

49. Sentähden myös Jumalan viisaus sanoi: minä lähetän heidän tykönsä prophetat ja apostolit, ja muutamat niistä he tappavat ja vainoovat:

50. Että tästä sucucunnasta pitä kysyttämän caickein Prophetain weri joca on wuodatettu mailman algusta:

49. Senteden mös Jumalan Wisaus sanoi/ Mine leheten Prophetat ia Apostolit heiden tygens/ ia mutamat nijste he tappauat ia wainouat/ (Sentähden myös Jumalan wiisaus sanoo/ Minä lähetän prophetat ja apostolit heidän tykönsä/ ja muutamat niistä he tappawat ja wainoawat/)

49 διὰ τοῦτο καὶ ἡ σοφία τοῦ Θεοῦ εἶπεν· ἀποστελῶ εἰς αὐτοὺς προφήτας καὶ ἀποστόλους, καὶ ἐξ αὐτῶν ἀποκτενοῦσι καὶ ἐκδιώξουσιν, ( dιà tοȗtο κaὶ ἱ sοfίa tοȗ Theοȗ eἶpen: ἀpοstelõ eἰs aὐtοὐs prοfítas κaὶ ἀpοstόlοus, κaὶ ẻks aὐtõn ἀpοκtenοȗsι κaὶ ẻκdιóksοusιn, )

δια τουτο και η σοφια του θεου ειπεν αποστελω εις αυτους προφητας και αποστολους και εξ αυτων αποκτενουσιν και εκδιωξουσιν 49 (dia touto kai i sofia tou theou eipen apostelo eis aftous profitas kai apostolous kai ex afton apoktenousin kai ekdioxousin)

49 Because of this, the wisdom of God also said, I will be sending prophets and apostles to them, and (some) out of them they will be killing and will be banishing;</J>

49. Therefore also said the wisdom of God, I will send them prophets and apostles, and some of them they shall slay and persecute:

49. Darum spricht die Weisheit Gottes: Ich will Propheten und Apostel zu ihnen senden, und derselben werden sie etliche töten und verfolgen;

49. Por tanto la sabiduría de Dios también dijo: Enviaré a ellos profetas y apóstoles, y de ellos a unos matarán, y a otros perseguirán.

49 Потому и премудрость Божия сказала: пошлю к ним пророков и Апостолов, и из них одних убьют, а других изгонят,

50 että tältä sukukunnalta vaadittaisiin kaikkien profeettain veri, mikä on vuodatettu maailman perustamisesta asti,

50 jotta tältä sukukunnalta vaadittaisiin kaikkien profeettain veri, mikä on vuodatettu maailman perustamisesta asti,

50. Että tältä sukukunnalta pitää etsittämän kaikkein prophetain veri, joka on vuodatettu maailman alusta,

51. Abelin werestä haman Zacharian weren asti joca hucattin Templin ja Altarin waihella: tosin sanon minä teille: se kysytän täldä sucucunnalda.

50. Senpäle ette teste Sucukunnast kysyttemen pite caickein Prophetain weri/ ioca wloswodhatettu on mailman alghust/ (Senpäälle että tästä sukukunnasta kysyttämän pitää kaikkein prophetain weri/ joka uloswuodatettu on maailman alusta/)

50 ἵνα ἐκζητηθῇ τὸ αἷμα πάντων τῶν προφητῶν τὸ ἐκκεχυνόμενον ἀπὸ καταβολῆς κόσμου ἀπὸ τῆς γενεᾶς ταύτης, ( ἵna ẻκdzitithῖ tὸ aἷma pánton tõn prοfitõn tὸ ẻκκechunόmenοn ἀpὸ κatabοlĩs κόsmοu ἀpὸ tĩs geneãs taútis, )

ινα εκζητηθη το αιμα παντων των προφητων το εκχυνομενον απο καταβολης κοσμου απο της γενεας ταυτης 50 (ina ekzitithi to aima panton ton profiton to ekchunomenon apo katabolis kosmou apo tis geneas taftis)

50 in order that the blood of all the prophets, which was shed from the conception of the world, may be sought from this generation;</J>

50. That the blood of all the prophets, which was shed from the foundation of the world, may be required of this generation;

50. auf daß gefordert werde von diesem Geschlecht aller Propheten Blut, das vergossen ist, seit der Welt Grund gelegt ist,

50. Para que de esta generación sea demandada la sangre de todos los profetas, que ha sido derramada desde la fundación del mundo:

50 да взыщется от рода сего кровь всех пророков, пролитая от создания мира,

51 hamasta Aabelin verestä Sakariaan vereen saakka, hänen, joka surmattiin alttarin ja temppelin välillä'. Niin, minä sanon teille, se pitää tältä sukukunnalta vaadittaman.

51 Aabelin verestä Sakariaan vereen saakka, hänen, joka sai surmansa alttarin ja temppelin välillä. Niin, sanon teille, se vaaditaan tältä sukukunnalta.

51. Abelin verestä hamaan Sakariaan vereen asti, joka hukattiin alttarin ja templin vaiheella; tosin minä sanon teille, se pitää etsittämän tältä sukukunnalta.

52. WOi teitän Lainoppenet: sillä te oletta ottanet taidon awaimen idze sisälle mennäxenne ja sisälle menewäisiä oletta te torjunet.

51. Abelin werest saacka/ haman Zacharian weren asti/ ioca hucattijn Templin ia Altarin waihel. Tosin sano' mine teille. Se kysyten telde Sucukunnalda. (Abelin werestä saakka/ hamaan Zacharian wereen asti/ joka hukattiin templin ja alttarin waiheilla. Tosin sanon minä teille. Se kysytään tältä sukukunnalta.)

51 ἀπὸ τοῦ αἵματος Ἅβελ ἕως τοῦ αἵματος Ζαχαρίου τοῦ ἀπολομένου μεταξὺ τοῦ θυσιαστηρίου καὶ τοῦ οἴκου· ναί, λέγω ὑμῖν, ἐκζητηθήσεται ἀπὸ τῆς γενεᾶς ταύτης. ( ἀpὸ tοȗ aἵmatοs Ἅbel ἕos tοȗ aἵmatοs Ζacharίοu tοȗ ἀpοlοménοu metaksὐ tοȗ thusιastirίοu κaὶ tοȗ οἴκοu: naί, légo ὑmῖn, ẻκdzitithísetaι ἀpὸ tĩs geneãs taútis. )

απο του αιματος αβελ εως του αιματος ζαχαριου του απολομενου μεταξυ του θυσιαστηριου και του οικου ναι λεγω υμιν εκζητηθησεται απο της γενεας ταυτης 51 (apo tou aimatos abel eos tou aimatos zachariou tou apolomenou metaxu tou thusiastiriou kai tou oikou nai lego umin ekzitithisetai apo tis geneas taftis)

51 from the blood of Abel {Gen 4:8} to the blood of Zechariah, who perished between the altar and the House (of the Lord). {Zec 1:7?} Yes, I say to you°, It will be sought from this generation.</J>

51. From the blood of Abel unto the blood of Zacharias, which perished between the altar and the temple: verily I say unto you, It shall be required of this generation.

51. von Abels Blut an bis auf das Blut des Zacharias, der umkam zwischen dem Altar und Tempel. Ja, ich sage euch: Es wird gefordert werden von diesem Geschlecht.

51. Desde la sangre de Abel, hasta la sangre de Zacarías que murió entre el altar y el templo: En verdad os digo, será demandada de esta generación.

51 от крови Авеля до крови Захарии, убитого между жертвенником и храмом. Ей, говорю вам, взыщется от рода сего.

52 Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet."

52 Voi teitä, lainoppineet, sillä olette vieneet tiedon avaimen! Itse ette ole menneet sisälle ja sisälle meneviä olette estäneet.”

52. Voi teitä lainoppineet! sillä te olette ottaneet taidon avaimen: itse ette menneet sisälle, ja sisälle meneväisiä te kielsitte.

53. MUtta cosca hän oli nämät sanonut: rupeisit Lainoppenet ja Phariseuxet cowin händä ahdistaman ja cawalast häneldä monialle kysymän:

52. We teille Lainoppenuille/ Sille te oletta ottanet Taidho' auaimen ette te itze sisellemenyuet ia ne sisellemeneueiset oletta poistorijuneet. (Woi teille lainoppineille/ Silä te olette ottaneet taidon awaimen ette te itse sisälle menneet ja ne sisälle menewäiset olette pois torjuneet.)

52 οὐαὶ ὑμῖν τοῖς νομικοῖς ὅτι ἤρατε τὴν κλεῖδα τῆς γνώσεως· αὐτοὶ οὐκ εἰσήλθετε, καὶ τοὺς εἰσερχομένους ἐκωλύσατε. ( οὐaὶ ὑmῖn tοῖs nοmικοῖs ὅtι ἴrate tìn κleῖda tĩs gnóseos: aὐtοὶ οὐκ eἰsílthete, κaὶ tοὐs eἰserchοménοus ẻκolúsate. )

ουαι υμιν τοις νομικοις οτι ηρατε την κλειδα της γνωσεως αυτοι ουκ εισηλθετε και τους εισερχομενους εκωλυσατε 52 (ouai umin tois nomikois oti irate tin kleida tis gnoseos aftoi ouk eisilthete kai tous eiserchomenous ekolusate)

52 Woe to you° professors of the law! Because you° took away the key of knowledge. You° did not enter in yourselves, and you° forbade those who were entering.</J>

52. Woe unto you, lawyers! for ye have taken away the key of knowledge: ye entered not in yourselves, and them that were entering in ye hindered.

52. Weh euch Schriftgelehrten! denn ihr habt den Schlüssel der Erkenntnis weggenommen. Ihr kommt nicht hinein und wehret denen, die hinein wollen.

52. ¡Ay de vosotros, doctores de la ley! que os alzasteis con la llave de la ciencia: vosotros no entrasteis, y a los que entraban impedisteis.

52 Горе вам, законникам, что вы взяли ключ разумения: сами не вошли, и входящим воспрепятствовали.

53 Ja hänen sieltä lähtiessään kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat kovasti ahdistamaan häntä ja urkkimaan häneltä moninaisia,

53 Hänen *puhuessaan näitä heille* kirjanoppineet ja fariseukset alkoivat kiivaasti nousta Häntä vastaan ja urkkia Häneltä moninaisia,

53. Mutta kuin hän oli nämät heille sanonut, rupesivat lainoppineet ja Pharisealaiset kovin häntä ahdistamaan ja viettelemään häntä puhumaan monesta,

54. Ja wäjyit händä ja edzeit jotakin hänen suustans josta he olisit saanet canda hänen päällens.

53. Mutta coska he' oli nemet heille sanonut/ rupesit ne Lainoppenet ia Phariseuset hartasti hende adistama' ia caualasta kysyme' henelde monesta/ (Mutta koska hän olin nämät heille sanonut/ rupesit ne lainoppineet ja phariseukset hartaasti häntä ahdistaman ja kawalasti kysymään häneltä monesta/)

53 λέγοντος δὲ αὐτοῦ πρὸς αὐτοὺς πάντα ταύτα ἤρξαντο οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι δεινῶς ἐνέχειν καὶ ἀποστοματίζειν αὐτὸν περὶ πλειόνων, ( légοntοs dè aὐtοȗ prὸs aὐtοὐs pánta taúta ἴrksantο οἱ grammateῖs κaὶ οἱ Farιsaῖοι deιnõs ẻnécheιn κaὶ ἀpοstοmatίdzeιn aὐtὸn perὶ pleιόnon, )

λεγοντος δε αυτου ταυτα προς αυτους ηρξαντο οι γραμματεις και οι φαρισαιοι δεινως ενεχειν και αποστοματιζειν αυτον περι πλειονων 53 (legontos de aftou tafta pros aftous irxanto oi grammateis kai oi farisaioi deinos enechein kai apostomatizein afton peri pleionon)

53 Now (while) saying these things to them, the scribes and the Pharisees began terribly to hold (everything) against (him), and to quiz him (for unrehearsed answers) concerning many things;

53. And as he said these things unto them, the scribes and the Pharisees began to urge him vehemently, and to provoke him to speak of many things:

53. Da er aber solches zu ihnen sagte, fingen an die Schriftgelehrten und Pharisäer, hart auf ihn zu dringen und ihm mit mancherlei Fragen zuzusetzen,

53. Y diciéndoles estas cosas, los escribas y los Fariseos comenzaron a apretarle en gran manera, y a provocarle a que hablase de muchas cosas,

53 Когда Он говорил им это, книжники и фарисеи начали сильно приступать к Нему, вынуждая у Него ответы на многое,

54 väijyen, miten saisivat hänet hänen sanoistaan ansaan. (jotta voisivat Häntä syyttää).

54 väijyen *Häntä ja koettaen siepata* jotain Hänen puheestaan, (jotta voisivat Häntä syyttää).

54. Ja väijyivät häntä ja pyysivät jotakin onkia hänen suustansa, kantaaksensa hänen päällensä.

54. Ja wäigyit he'de ia etzit iotakin henen suustans onghia/ iosta he saisit canda henen pälens. (Ja wäijyit häntä ja etsit jotakin hänen suustansa onkia/ josta he saisit kantaa hänen päällensä.)

54 ἐνεδρεύοντες αὐτὸν, ζητοῦντες θηρεῦσαί τι ἐκ τοῦ στόματος αὐτοῦ, ἵνα κατηγορήσωσιν αὐτοῦ. ( ẻnedreúοntes aὐtὸn, dzitοȗntes thireȗsaί tι ẻκ tοȗ stόmatοs aὐtοȗ, ἵna κatigοrísosιn aὐtοȗ. )

ενεδρευοντες αυτον και ζητουντες θηρευσαι τι εκ του στοματος αυτου ινα κατηγορησωσιν αυτου 54 (enedrebontes afton kai zitountes thirefsai ti ek tou stomatos aftou ina katigorisosin aftou)

54 plotting against him, seeking to trap (him in) something out of his mouth, in order that they might accuse him.

54. Laying wait for him, and seeking to catch something out of his mouth, that they might accuse him.

54. und lauerten auf ihn und suchten, ob sie etwas erjagen könnten aus seinem Munde, daß sie eine Sache wider ihn hätten.

54. Asechándole, y procurando de cazar algo de su boca para acusarle.

54 подыскиваясь под Него и стараясь уловить что-нибудь из уст Его, чтобы обвинить Его.