1 luku

Alkulause 1 – 4 Enkeli ilmoittaa Sakariaalle Johannes Kastajan syntyväksi 5 – 25 ja ilmestyy Marialle 26 – 38 Marian käynti Elisabetin luona 39 – 45 ja hänen kiitosvirtensä 46 – 56 Johanneksen syntyminen 57 – 66 ja Sakariaan kiitosvirsi 67 – 80.

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta keskellämme toteutuneista tapahtumista

1. Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,

1. ETtä moni on ruwennut kirjoittaman järjestäns näistä asioista jotca meidän seasam tapahtunet owat

1.ETte monet ouat ruuenet szätemen ne Puhet nijste iotca meiden keskenem waghimast ouat pätetyd/ (Että monet ovat ruvenneet säätämään ne puheet niistä, jotka meidän keskenämme wanhimmasta owat päätetyt/)

1 Ἐπειδήπερ πολλοὶ ἐπεχείρησαν ἀνατάξασθαι διήγησιν περὶ τῶν πεπληροφορημένων ἐν ἡμῖν πραγμάτων, ( Ἐpeιdíper pοllοὶ ẻpecheίrisan ἀnatáksasthaι dιígisιn perὶ tõn peplirοfοriménon ẻn ἱmῖn pragmáton, )

επειδηπερ πολλοι επεχειρησαν αναταξασθαι διηγησιν περι των πεπληροφορημενων εν ημιν πραγματων 1 (epeidiper polloi epecheirisan anataxasthai diigisin peri ton pepliroforimenon en imin pragmaton)

1 {Luk 1:1-4 Introduction; no parallel.} Since many undertook the task to compile a narrative concerning the matters which have been fully assured among us,

1. Forasmuch as many have taken in hand to set forth in order a declaration of those things which are most surely believed among us,

1. Sintemal sich's viele unterwunden haben, Bericht zu geben von den Geschichten, so unter uns ergangen sind,

1. HABIENDO muchos tentado a poner en órden la historia de las cosas que entre nosotros han sido del todo certificadas,

1 Как уже многие начали составлять повествования о совершенно известных между нами событиях,

2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

2 sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet Sanan silminnäkijöitä ja palvelijoita,

2. Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:

2. Nijncuin ne meille sanonet owat jotca sen algusta idze nähnet owat ja sanan palweliat ollet owat:

2. Ninquin ne meille sanonuet ouat/ iotca sen algusta itze nähnyet ouat/ ia sen Sana' palueliat ouat olluet/ (Niinkuin ne meille sanoneet owat/ jotka sen alusta itse nähneet owat/ ja sen Sanan palwelijat owat olleet/)

2 καθὼς παρέδοσαν ἡμῖν οἱ ἀπ’ ἀρχῆς αὐτόπται καὶ ὑπηρέται γενόμενοι τοῦ λόγου, ( κathὸs parédοsan ἱmῖn οἱ ἀp’ ἀrchĩs aὐtόptaι κaὶ ὑpirétaι genόmenοι tοȗ lόgοu, )

καθως παρεδοσαν ημιν οι απ αρχης αυτοπται και υπηρεται γενομενοι του λογου 2 (kathos paredosan imin oi ap archis aftoptai kai upiretai genomenoi tou logou)

2 just-as they gave them to us, who from (the) beginning became eyewitnesses and attendants of the word,

2. Even as they delivered them unto us, which from the beginning were eyewitnesses, and ministers of the word;

2. wie uns das gegeben haben, die es von Anfang selbst gesehen und Diener des Worts gewesen sind:

2. Como nos las enseñaron los que desde el principio fueron testigos de vista, y ministros de la palabra:

2 как передали нам то бывшие с самого начала очевидцами и служителями Слова,

3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

3 päätin minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, kirjoittaa järjestyksessä sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

3. Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:

3. Näky myös minulle se cohtullisexi olewan sijtte cuin minä algusta caicki cappalet wisust tutkinut olen että minä sinullekin ( hywä Teophile ) sijtte järjestäns kirjoitaisin:

3. näky mös minulle se coctolinen oleua/ sijtequin mine algusta caiki cappalet wisusta ole' tutkinut että mine sinulle (O paras Teophile) sitelehin iärghestens kirioitaisin/ (näkyy myös minulle se kohtuullinen olewan/ siitäkuin minä alusta kaikki kappaleet wisusti olen tutkinut että minä sinulle (O paras Teophile) siitä lähin järjestänsä kirjoittaisin/)

3 ἔδοξε κἀμοὶ παρηκολουθηκότι ἄνωθεν πᾶσιν ἀκριβῶς καθεξῆς σοι γράψαι, κράτιστε Θεόφιλε, ( ἔdοkse κἀmοὶ pariκοlοuthiκόtι ἄnothen pãsιn ἀκrιbõs κatheksĩs sοι grápsaι, κrátιste Theόfιle, )

εδοξεν καμοι παρηκολουθηκοτι ανωθεν πασιν ακριβως καθεξης σοι γραψαι κρατιστε θεοφιλε 3 (edoxen kamoi parikolouthikoti anothen pasin akribos kathexis soi grapsai kratiste theofile)

3 it also seemed (good) to me, having followed accurately in all things from the start, to write to you afterwards, most-excellent Theophilus;

3. It seemed good to me also, having had perfect understanding of all things from the very first, to write unto thee in order, most excellent Theophilus,

3. habe ich's auch für gut angesehen, nachdem ich's alles von Anbeginn mit Fleiß erkundet habe, daß ich's dir, mein guter Theophilus, in Ordnung schriebe,

3. Háme parecido bueno también a mí, después de haber entendido todas las cosas desde el principio con diligencia, escribirtelas por orden, oh muy buen Téofilo,

3 то рассудилось и мне, по тщательном исследовании всего сначала, по порядку описать тебе, достопочтенный Феофил,

4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

4 jotta oppisit tuntemaan niitten asiain luotettavuuden, jotka sinulle on opetettu.

4. Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.

4. Ettäs ymmärräisit selkiäst ne asiat joista sinä opetettu olet.

4. Senpäle ettes tundisit nijnen cappaleidhen wissituxen/ ioista sine neuuottu olet. (Sen päälle ettäs tuntisit niiden kappaleitten wissituksen/ joista sinä neuwottu olet.)

4 ἵνα ἐπιγνῷς περὶ ὧν κατηχήθης λόγων τὴν ἀσφάλειαν. ( ἵna ẻpιgnỡs perὶ ổn κatichíthis lόgon tìn ἀsfáleιan. )

ινα επιγνως περι ων κατηχηθης λογων την ασφαλειαν 4 (ina epignos peri on katichithis logon tin asfaleian)

4 in order that you might fully know the certainty concerning the words in which you were instructed. {Luk 1:5-25 Jerusalem 6 BC; no parallel.}

4. That thou mightest know the certainty of those things, wherein thou hast been instructed.

4. auf das du gewissen Grund erfahrest der Lehre, in welcher du unterrichtet bist.

4. Para que conozcas la verdad de las cosas, en las cuales has sido enseñado.

4 чтобы ты узнал твердое основание того учения, в котором был наставлен.

5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.

5 Herodeksen, Juudean kuninkaan päivinä oli muuan pappi nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä ja hänen nimensä oli Elisabet.

5. Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.

5. HErodexen Judean Cuningan aicana oli yxi Pappi Zacharias nimeldä Abian wuorosta ja hänen emändäns Aaronin tyttäreistä ja hänen nimens oli Elizabeth.

5. OLi Herodesen Judea' Kuninga' aicana yxi Pappi/ Zacharias nimelde/ Abian worosta/ ia henen Eme'dens Aaronin Tyttereist/ ia henen nimens Elizabeth. (Oli Herodeksen Judean kuninkaan aikana yksi pappi/ Zacharias nimeltä/ Abian wuorosta/ ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä/ ja hänen nimensä Elisabeth.)

5 Ἐγένετο ἐν ταῖς ἡμέραις Ἡρῴδου τοῦ βασιλέως τῆς Ἰουδαίας ἱερεύς τις ὀνόματι Ζαχαρίας ἐξ ἐφημερίας Ἀβιά, καὶ γυνὴ αὐτῷ ἐκ τῶν θυγατέρων Ἀαρών, καὶ τὸ ὄνομα αὐτῆς Ἐλισάβετ. ( Ἐgénetο ẻn taῖs ἱméraιs Ἡródοu tοȗ basιléos tĩs Ἰοudaίas ἱereús tιs ὀnόmatι Ζacharίas ẻks ẻfimerίas Ἀbιá, κaὶ gunì aὐtỡ ẻκ tõn thugatéron Ἀarón, κaὶ tὸ ὄnοma aὐtĩs Ἐlιsábet. )

εγενετο εν ταις ημεραις ηρωδου του βασιλεως της ιουδαιας ιερευς τις ονοματι ζαχαριας εξ εφημεριας αβια και η γυνη αυτου εκ των θυγατερων ααρων και το ονομα αυτης ελισαβετ 5 (egeneto en tais imerais irodou tou basileos tis ioudaias ierefs tis onomati zacharias ex efimerias abia kai i guni aftou ek ton thugateron aaron kai to onoma aftis elisabet)

5 It happened in the days of Herod, the king of Judea, (there was) a certain priest, Zacharias by name, from the class* of Abijah and he had a wife from the daughters of Aaron and her name (was) Elisabeth.

5. There was in the days of Herod, the king of Judaea, a certain priest named Zacharias, of the course of Abia: and his wife was of the daughters of Aaron, and her name was Elisabeth.

5. Zu der Zeit des Herodes, des Königs von Judäa, war ein Priester von der Ordnung Abia, mit Namen Zacharias, und sein Weib war von den Töchtern Aarons, welche hieß Elisabeth.

5. HUBO en los dias de Heródes rey de Judea, un sacerdote llamado Zacarías, de la clase de Abías; y su mujer era de las hijas de Aarón, llamada Elisabet.

5 Во дни Ирода, царя Иудейского, был священник из Авиевой чреды, именем Захария, и жена его из рода Ааронова, имя ей Елисавета.

6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.

6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä ja vaelsivat nuhteettomina kaikissa Herran käskyissä ja säännöksissä.

6. Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,

6. Ja he olit molemmat hurscat Jumalan edes waeldawaiset caikisa HERran käskyisä ja säädyisä laittamattomat.

6. Mutta he olit molemat hurskat JUMALAN edes waeltawaiset caikisa HERRAN käskyise ia Sädhyise laittamattomat. (Mutta he olit molemmat hurskaat JUMALAN edes waeltawaiset kaikissa HERRAN käskyissä ja säädyissä laittamattomat.)

6 ἦσαν δὲ δίκαιοι ἀμφότεροι ἐναντίον τοῦ Θεοῦ, πορευόμενοι ἐν πάσαις ταῖς ἐντολαῖς καὶ δικαιώμασιν τοῦ Κυρίου ἄμεμπτοι. ( ἶsan dè dίκaιοι ἀmfόterοι ẻnantίοn tοȗ Theοȗ, pοreuόmenοι ẻn pásaιs taῖs ẻntοlaῖs κaὶ dικaιómasιn tοȗ Κurίοu ἄmemptοι. )

ησαν δε δικαιοι αμφοτεροι ενωπιον του θεου πορευομενοι εν πασαις ταις εντολαις και δικαιωμασιν του κυριου αμεμπτοι 6 (isan de dikaioi amfoteroi enopion tou theou porebomenoi en pasais tais entolais kai dikaiomasin tou kuriou amemptoi)

6 Now they were both righteous (and) blameless in God’s sight, conducting-themselves in all the commandments and ordinances of the Lord.

6. And they were both righteous before God, walking in all the commandments and ordinances of the Lord blameless.

6. Sie waren aber alle beide fromm vor Gott und wandelten in allen Geboten und Satzungen des HERRN untadelig.

6. Y eran ámbos justos delante de Dios, andando en todos los mandamientos y estatutos del Señor sin reprensión.

6 Оба они были праведны пред Богом, поступая по всем заповедям и уставам Господним беспорочно.

7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.

7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja molemmat olivat käyneet iäkkäiksi.

7. Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.

7. Ja ei heillä ollut lasta: sillä Elizabeth oli hedelmätöin ja he olit molemmat ijälliset.

7. Ja ei ollut heille Lasta/ Sille ette Elizabet oli Hedhelmetoin/ Ja molemat olit io ijäliset. (Ja ei ollut heillä lasta/ Sillä että Elisabeth oli hedelmätöin/ Ja molemmat olit jo iälliset.)

7 καὶ οὐκ ἦν αὐτοῖς τέκνον, καθότι ἡ Ἐλισάβετ ἦν στεῖρα, καὶ ἀμφότεροι προβεβηκότες ἐν ταῖς ἡμέραις αὐτῶν ἦσαν. ( κaὶ οὐκ ἶn aὐtοῖs téκnοn, κathόtι ἱ Ἐlιsábet ἶn steῖra, κaὶ ἀmfόterοι prοbebiκόtes ẻn taῖs ἱméraιs aὐtõn ἶsan. )

και ουκ ην αυτοις τεκνον καθοτι η ελισαβετ ην στειρα και αμφοτεροι προβεβηκοτες εν ταις ημεραις αυτων ησαν 7 (kai ouk in aftois teknon kathoti i elisabet in steira kai amfoteroi probebikotes en tais imerais afton isan)

7 And there was no child to them, insomuch as Elisabeth was barren, and they were both advanced in their days.

7. And they had no child, because that Elisabeth was barren, and they both were now well stricken in years.

7. Und sie hatten kein Kind; denn Elisabeth war unfruchtbar, und waren beide wohl betagt.

7. Y no tenían hijo; porque Elisabet era estéril, y ámbos eran ya avanzados en sus dias.

7 У них не было детей, ибо Елисавета была неплодна, и оба были уже в летах преклонных.

8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,

8 Niin tapahtui *Sakariaan suorittaessa* papillisia tehtäviä osastonsa vuorolla Jumalan edessä,

8. Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,

8. JA tapahtui cosca hän wuorollans Papin wirca piti Jumalan edes Pappiuden tawan jälken:

8. Ja se tapachtui/ coska hen worollans Papin wircka piti JUmala' edes/ Pappiude' tauan ielkin/ (Ja se tapahtui/ koska hän wuorollansa papin wirkaa piti JUMALAN edessä/ pappiuden tawan jälkeen/)

8 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ ἱερατεύειν αὐτὸν ἐν τῇ τάξει τῆς ἐφημερίας αὐτοῦ ἔναντι τοῦ Θεοῦ, ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ ἱerateúeιn aὐtὸn ẻn tῖ tákseι tĩs ẻfimerίas aὐtοȗ ἔnantι tοȗ Theοȗ, )

εγενετο δε εν τω ιερατευειν αυτον εν τη ταξει της εφημεριας αυτου εναντι του θεου 8 (egeneto de en to ieratebein afton en ti taxei tis efimerias aftou enanti tou theou)

8 Now it happened, while* he was doing priestly duties in front of God in the order of his class*,

8. And it came to pass, that while he executed the priest's office before God in the order of his course,

8. Und es begab sich, da er des Priesteramtes pflegte vor Gott zur Zeit seiner Ordnung,

8. Y aconteció, que administrando Zacarías el sacerdocio delante de Dios en el órden de su clase,

8 Однажды, когда он в порядке своей чреды служил пред Богом,

9 että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.

9 että hän pappistehtävien tavan mukaan sai arvonnassa osakseen mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.

9. Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.

9. Ja arpa langeis hänelle että hänen piti suidzuttaman nijn hän meni HERran Templijn.

9. ia arpa la'gesi henelle/ ette henen piti haijud sytyttäme'/ meni hen HErran Te'plin siselle. (ja arpa lankesi hänelle/ että hänen piti hajut sytyttämän/ ja hän meni Herran templiin sisälle.)

9 κατὰ τὸ ἔθος τῆς ἱερατείας ἔλαχε τοῦ θυμιᾶσαι εἰσελθὼν εἰς τὸν ναὸν τοῦ Κυρίου· ( κatà tὸ ἔthοs tĩs ἱerateίas ἔlache tοȗ thumιãsaι eἰselthὸn eἰs tὸn naὸn tοȗ Κurίοu: )

κατα το εθος της ιερατειας ελαχεν του θυμιασαι εισελθων εις τον ναον του κυριου 9 (kata to ethos tis ierateias elachen tou thumiasai eiselthon eis ton naon tou kuriou)

9 according to the custom of the priest’s office, his lot was to burn-incense, (after) he entered into the temple of the Lord.

9. According to the custom of the priest's office, his lot was to burn incense when he went into the temple of the Lord.

9. nach Gewohnheit des Priestertums, und an ihm war, daß er räuchern sollte, ging er in den Tempel des HERRN.

9. Conforme a la costumbre del sacerdocio, salió en suerte a quemar incienso, entrando en el templo del Señor.

9 по жребию, как обыкновенно было у священников, досталось ему войти в храм Господень для каждения,

10 Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.

10 Ja koko kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.

10. Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.

10. Ja caicki Canssan paljous oli ulcona ja rucoili suidzutuxen aicana.

10. Ja caiki Canssan palious oli vlcona ia rucoli sen Haijun aigan. (Ja kaikki kansan paljous oli ulkona ja rukoili sen hajun ajan.)

10 καὶ πᾶν τὸ πλῆθος ἦν τοῦ λαοῦ προσευχόμενον ἔξω τῇ ὥρᾳ τοῦ θυμιάματος. ( κaὶ pãn tὸ plĩthοs ἶn tοȗ laοȗ prοseuchόmenοn ἔkso tῖ ὅrᾳ tοȗ thumιámatοs. )

και παν το πληθος του λαου ην προσευχομενον εξω τη ωρα του θυμιαματος 10 (kai pan to plithos tou laou in prosefchomenon exo ti ora tou thumiamatos)

10 And all the multitude of the people were praying outside in the hour of incense.

10. And the whole multitude of the people were praying without at the time of incense.

10. Und die ganze Menge des Volks war draußen und betete unter der Stunde des Räucherns.

10. Y toda la multitud del pueblo estaba fuera orando a la hora del incienso.

10 а все множество народа молилось вне во время каждения, –

11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.

11 Silloin hänelle ilmestyi Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.

11. Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.

11. NIin ilmestyi hänelle HERran Engeli seisoin suidzutusaltarin oikialla puolella.

11. Nin ilmestui henelle HERRAN Engeli seisodhen Haiju' altarin oikealla polella. (Niin ilmestyi hänelle HERRAN enkeli seisoen hajun alttarin oikealla puolella.)

11 ὤφθη δὲ αὐτῷ ἄγγελος Κυρίου ἑστὼς ἐκ δεξιῶν τοῦ θυσιαστηρίου τοῦ θυμιάματος. ( ὂfthi dè aὐtỡ ἄggelοs Κurίοu ἑstὸs ẻκ deksιõn tοȗ thusιastirίοu tοȗ thumιámatοs. )

ωφθη δε αυτω αγγελος κυριου εστως εκ δεξιων του θυσιαστηριου του θυμιαματος 11 (ofthi de afto angelos kuriou estos ek dexion tou thusiastiriou tou thumiamatos)

11 And a messenger of the Lord was seen by him, standing at the right (side) of (the) altar of incense.

11. And there appeared unto him an angel of the Lord standing on the right side of the altar of incense.

11. Es erschien ihm aber der Engel des HERRN und stand zur rechten Hand am Räucheraltar.

11. Y le apareció el ángel del Señor que estaba a la mano derecha del altar del incienso.

11 тогда явился ему Ангел Господень, стоя по правую сторону жертвенника кадильного.

12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.

12 Nähdessään hänet Sakarias hämmästyi ja hänet valtasi pelko.

12. Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.

12. Ja cuin Zacharias hänen näki hämmästyi hän ja pelco langeis hänen päällens.

12. Ja quin Zacharias henen näki hämmestui hen/ ia pelcous langesi henen pälens. (Ja kuin Zacharias hänen näki hämmästyi hän/ ja pelkous lankesi hänen päällensä.)

12 καὶ ἐταράχθη Ζαχαρίας ἰδών, καὶ φόβος ἐπέπεσεν ἐπ’ αὐτόν. ( κaὶ ẻtaráchthi Ζacharίas ἰdón, κaὶ fόbοs ẻpépesen ẻp’ aὐtόn. )

και εταραχθη ζαχαριας ιδων και φοβος επεπεσεν επ αυτον 12 (kai etarachthi zacharias idon kai fobos epepesen ep afton)

12 And Zacharias, having seen (him), was disturbed, and fear fell upon him.

12. And when Zacharias saw him, he was troubled, and fear fell upon him.

12. Und als Zacharias ihn sah, erschrak er, und es kam ihn eine Furcht an.

12. Y se turbó Zacarías viéndole, y cayó temor sobre él.

12 Захария, увидев его, смутился, и страх напал на него.

13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.

13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias, sillä sinun rukouksesi on kuultu ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.

13. Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.

13. Mutta Engeli sanoi hänelle: älä pelkä Zacharia sillä sinun rucouxes on cuulttu. Ja sinun emändas Elizabeth synnyttä sinulle pojan jonga nimen sinun pitä cudzuman Johannes.

13. Mutta se Engeli sanoi henelle/ Ele pelke Zacharia/ Sille sinun Rucouxes on cwltu. Ja sinun Emendes Elizabet synnyttepi sinulle poijan/ ionga nimen sinun pite cutzuman Johannes/ (Mutta se enkeli sanoi hänelle/ Älä pelkää Zacharia/ Sillä sinun rukouksesi on kuultu. Ja sinun emäntäsi Elisabet synnyttääpi sinulle pojan/ jonka nimen sinun pitää kutsuman Johannes/)

13 εἶπε δὲ πρὸς αὐτὸν ὁ ἄγγελος· Μὴ φοβοῦ, Ζαχαρία· διότι εἰσηκούσθη ἡ δέησίς σου, καὶ ἡ γυνή σου Ἐλισάβετ γεννήσει υἱόν σοι, καὶ καλέσεις τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰωάννην· ( eἶpe dè prὸs aὐtὸn ὁ ἄggelοs: Μì fοbοȗ, Ζacharίa: dιόtι eἰsiκοústhi ἱ déisίs sοu, κaὶ ἱ guní sοu Ἐlιsábet genníseι uἱόn sοι, κaὶ κaléseιs tὸ ὄnοma aὐtοȗ Ἰoánnin: )

ειπεν δε προς αυτον ο αγγελος μη φοβου ζαχαρια διοτι εισηκουσθη η δεησις σου και η γυνη σου ελισαβετ γεννησει υιον σοι και καλεσεις το ονομα αυτου ιωαννην 13 (eipen de pros afton o angelos mi fobou zacharia dioti eisikousthi i deisis sou kai i guni sou elisabet gennisei uion soi kai kaleseis to onoma aftou ioannin)

13 But the messenger said to him, Do not fear, Zacharias, because your supplication was heard and your wife Elisabeth will be giving-birth to a son to you and you will call his name John.

13. But the angel said unto him, Fear not, Zacharias: for thy prayer is heard; and thy wife Elisabeth shall bear thee a son, and thou shalt call his name John.

13. Aber der Engel sprach zu ihm: Fürchte dich nicht, Zacharias! denn dein Gebet ist erhört, und dein Weib Elisabeth wird dir einen Sohn gebären, des Namen sollst du Johannes heißen.

13. Mas el ángel le dijo: Zacarías, no temas; porque tu oración ha sido oida; y tu mujer Elisabet te parirá un hijo, y llamarás su nombre Juan;

13 Ангел же сказал ему: не бойся, Захария, ибо услышана молитва твоя, и жена твоя Елисавета родит тебе сына, и наречешь ему имя: Иоанн;

14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.

14 Hän on sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

14. Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.

14. Ja sinulle tule ilo ja ihastus. Ja monda iloidzewat hänen syndymisestäns.

14. ia sinun ilo ia ihastus tulepi. Ja monda iloitzeuat ylitze henen syndymisens. (ja sinun ilo ja ihastus tuleepi. Ja monta iloitsewat ylitse hänen syntymisensä.)

14 καὶ ἔσται χαρά σοι καὶ ἀγαλλίασις, καὶ πολλοὶ ἐπὶ τῇ γενέσει αὐτοῦ χαρήσονται. ( κaὶ ἔstaι chará sοι κaὶ ἀgallίasιs, κaὶ pοllοὶ ẻpὶ tῖ genéseι aὐtοȗ charísοntaι. )

και εσται χαρα σοι και αγαλλιασις και πολλοι επι τη γεννησει αυτου χαρησονται 14 (kai estai chara soi kai agalliasis kai polloi epi ti gennisei aftou charisontai)

14 And there will be joy and gladness to you, and many will be rejoicing at his birth.

14. And thou shalt have joy and gladness; and many shall rejoice at his birth.

14. Und du wirst des Freude und Wonne haben, und viele werden sich seiner Geburt freuen.

14. Y tendrás gozo y alegría, y muchos se gozarán de su nacimiento;

14 и будет тебе радость и веселие, и многие о рождении его возрадуются,

15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.

15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä. Hän ei juo viiniä eikä väkijuomaa, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta asti.

15. Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.

15. Sillä hän tule suurexi HERran edes. Wijna ja wäkewätä juoma ei hän juo. Ja hän täytetän Pyhällä Hengellä jo Äitins cohdus.

15. Sille ette hen tulepi swrexi HERRAN edhes. Wina ia wäkeuete iooma ei hen ioo. Ja pyhelle Hengelle hen teuteten io hamast hene' Eitins Cohdusta. (Sillä että hän tuleepi suureksi HERRAN edessä. Wiinaa ja wäkewätä juomaa ei hän juo. Ja Pyhällä Hengellä hän täytetään jo hamasta hänen äitinsä kohdusta.)

15 ἔσται γὰρ μέγας ἐνώπιον τοῦ Κυρίου, καὶ οἶνον καὶ σίκερα οὐ μὴ πίῃ, καὶ Πνεύματος ἁγίου πλησθήσεται ἔτι ἐκ κοιλίας μητρὸς αὐτοῦ, ( ἔstaι gàr mégas ẻnópιοn tοȗ Κurίοu, κaὶ οἶnοn κaὶ sίκera οὐ mì pίΐ, κaὶ Pneúmatοs ἁgίοu plisthísetaι ἔtι ẻκ κοιlίas mitrὸs aὐtοȗ, )

εσται γαρ μεγας ενωπιον του κυριου και οινον και σικερα ου μη πιη και πνευματος αγιου πλησθησεται ετι εκ κοιλιας μητρος αυτου 15 (estai gar megas enopion tou kuriou kai oinon kai sikera ou mi pii kai pnebmatos agiou plisthisetai eti ek koilias mitros aftou)

15 For* he will be great in the Lord’s sight, and he should never drink wine or liquor, and he will be filled more with (the) Holy Spirit (even) from his mother’s womb.

15. For he shall be great in the sight of the Lord, and shall drink neither wine nor strong drink; and he shall be filled with the Holy Ghost, even from his mother's womb.

15. Denn er wird groß sein vor dem HERRN; Wein und starkes Getränk wird er nicht trinken und wird noch im Mutterleibe erfüllt werden mit dem heiligen Geist.

15. Porque será grande delante de Dios; y no beberá vino ni sidra; y será lleno del Espíritu Santo aun desde el vientre de su madre.

15 ибо он будет велик пред Господом; не будет пить вина и сикера, и Духа Святаго исполнится еще от чрева матери своей;

16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.

16 Hän kääntää monet Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa puoleen.

16. ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.

16. Ja hän käändä monda Israelin lapsist heidän HERrans Jumalans tygö.

16. Ja monda Israelin Lapsista hen kiendepi heiden HERRANS JUMALANS tyge. (Ja monta Israelin lapsista hän kääntääpi heidän HERRANSA JUMALANSA tykö.)

16 καὶ πολλοὺς τῶν υἱῶν Ἰσραὴλ ἐπιστρέψει ἐπὶ Κύριον τὸν Θεὸν αὐτῶν. ( κaὶ pοllοὐs tõn uἱõn Ἰsraìl ẻpιstrépseι ẻpὶ Κúrιοn tὸn Theὸn aὐtõn. )

και πολλους των υιων ισραηλ επιστρεψει επι κυριον τον θεον αυτων 16 (kai pollous ton uion israil epistrepsei epi kurion ton theon afton)

16 And he will be turning many of the sons of Israel to the Lord their God.

16. And many of the children of Israel shall he turn to the Lord their God.

16. Und er wird der Kinder Israel viele zu Gott, ihrem HERRN, bekehren.

16. Y a muchos de los hijos de Israel convertirá al Señor Dios de ellos;

16 и многих из сынов Израилевых обратит к Господу Богуих;

17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."

17 Ja hän käy Hänen edellään Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, Herralle toimittaakseen valmistetun kansan."

17. Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.

17. Ja käy hänen edelläns Elian hengellä ja woimalla käändäin Isäin sydämet lastens tygö ja tottelemattomat hurscasten toimen tygö ja walmista HERralle walmin Canssan.

17. Ja hen edheskeupi henen edhelle's Elian Hengen ia Auwun cansa/ ette henen kiendemen pite Iseden sydhemet Lasteins tyge/ ia ne tottelemattomat hurskaste' toimen tyge/ ia walmistaman Herralle teudhelisen Canssan. (Ja hän edeskäypi hänen edellänsä Elian hengen ja awun kanssa/ että hänen kääntämään piti isien sydämet lasteinsa tykö/ ja ne tottelemattomat hurskasten toimen tykö/ ja walmistamaan Herralle täydellisen kansan.)

17 καὶ αὐτὸς προελεύσεται ἐνώπιον αὐτοῦ ἐν πνεύματι καὶ δυνάμει Ἠλίου, ἐπιστρέψαι καρδίας πατέρων ἐπὶ τέκνα καὶ ἀπειθεῖς ἐν φρονήσει δικαίων, ἑτοιμάσαι Κυρίῳ λαὸν κατεσκευασμένον. ( κaὶ aὐtὸs prοeleúsetaι ẻnópιοn aὐtοȗ ẻn pneúmatι κaὶ dunámeι Ἠlίοu, ẻpιstrépsaι κardίas patéron ẻpὶ téκna κaὶ ἀpeιtheῖs ẻn frοníseι dικaίon, ἑtοιmásaι Κurίǫ laὸn κatesκeuasménοn. )

και αυτος προελευσεται ενωπιον αυτου εν πνευματι και δυναμει ηλιου επιστρεψαι καρδιας πατερων επι τεκνα και απειθεις εν φρονησει δικαιων ετοιμασαι κυριω λαον κατεσκευασμενον 17 (kai aftos proelefsetai enopion aftou en pnebmati kai dunamei iliou epistrepsai kardias pateron epi tekna kai apeitheis en fronisei dikaion etoimasai kurio laon kateskebasmenon)

17 And he will be going beforehand, in his sight, in (the) spirit and power of Elijah, to turn the hearts of the fathers again to (their) children, and (to turn the) disobedient by (the) prudence of (the) righteous; to make-ready a people who have been prepared for (the) Lord.

17. And he shall go before him in the spirit and power of Elias, to turn the hearts of the fathers to the children, and the disobedient to the wisdom of the just; to make ready a people prepared for the Lord.

17. Und er wird vor ihm her gehen im Geist und Kraft des Elia, zu bekehren die Herzen der Väter zu den Kindern und die Ungläubigen zu der Klugheit der Gerechten, zuzurichten dem HERRN ein bereitet Volk.

17. Porque él irá delante de él con el espíritu y virtud de Elías, para convertir los corazones de los padres a los hijos, y los rebeldes a la prudencia de los justos, para aparejar al Señor pueblo perfecto.

17 и предъидет пред Ним в духе и силе Илии, чтобы возвратить сердца отцов детям, и непокоривым образ мыслей праведников, дабы представить Господу народ приготовленный.

18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."

18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka tämän ymmärrän? Sillä olen vanha mies, ja vaimoni on käynyt iäkkääksi."

18. Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.

18. Ja Zacharias sanoi Engelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen wanha ja minun emändän on jo ijällinen.

18. Ja sanoi Zacharias Engelille/ Miste mine sen tunnen? Sille mine olen wanha/ ia minun Emenden on io ijälinen. (Ja sanoi Zacharias enkelille/ Mistä minä sen tunnen? Sillä minä olen wanha/ ja minun emäntän on jo iällinen.)

18 καὶ εἶπε Ζαχαρίας πρὸς τὸν ἄγγελον· Κατὰ τί γνώσομαι τοῦτο; ἐγὼ γάρ εἰμι πρεσβύτης καὶ ἡ γυνή μου προβεβηκυῖα ἐν ταῖς ἡμέραις αὐτῆς. ( κaὶ eἶpe Ζacharίas prὸs tὸn ἄggelοn: Κatà tί gnósοmaι tοȗtο; ẻgὸ gár eἰmι presbútis κaὶ ἱ guní mοu prοbebiκuῖa ẻn taῖs ἱméraιs aὐtĩs. )

και ειπεν ζαχαριας προς τον αγγελον κατα τι γνωσομαι τουτο εγω γαρ ειμι πρεσβυτης και η γυνη μου προβεβηκυια εν ταις ημεραις αυτης 18 (kai eipen zacharias pros ton angelon kata ti gnosomai touto ego gar eimi presbutis kai i guni mou probebikuia en tais imerais aftis)

18 And Zacharias said to the messenger, According to what, will I know this? For* I am an elderly-man and my wife is advanced in her days.

18. And Zacharias said unto the angel, Whereby shall I know this? for I am an old man, and my wife well stricken in years.

18. Und Zacharias sprach zu dem Engel: Wobei soll ich das erkennen? Denn ich bin alt und mein Weib ist betagt.

18. Y dijo Zacarías al ángel: ¿En qué conoceré esto? porque yo soy viejo, y mi mujer avanzada en dias.

18 И сказал Захария Ангелу: по чему я узнаю это? ибо я стар, и жена моя в летахпреклонных.

19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.

19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma.

19. Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.

19. Nijn Engeli wastais ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel joca seison Jumalan edes ja olen lähetetty puhuman sinun cansas ja saattaman näitä iloisia sanomita sinulle.

19. Nin Engeli wastasi ia sanoi henelle/ Mine ole' Gabriel ioca seison JUMALAN edes/ ia olen lehetetty puhuman sinun tyges/ ia saattaman neite ilolisi sanomita sinulle. (Niin enkeli wastasi ja sanoi hänelle/ Minä olen Gabriel joka seison JUMALAN edessä/ ja olen lähetetty puhumaan sinun tykösi/ ja saattaman näitä iloisia sanomia sinulle.)

19 καὶ ἀποκριθεὶς ὁ ἄγγελος εἶπεν αὐτῷ· Ἐγώ εἰμι Γαβριὴλ ὁ παρεστηκὼς ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ, καὶ ἀπεστάλην λαλῆσαι πρός σε καὶ εὐαγγελίσασθαί σοι ταῦτα. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs ὁ ἄggelοs eἶpen aὐtỡ: Ἐgó eἰmι Gabrιìl ὁ parestiκὸs ẻnópιοn tοȗ Theοȗ, κaὶ ἀpestálin lalĩsaι prόs se κaὶ eὐaggelίsasthaί sοι taȗta. )

και αποκριθεις ο αγγελος ειπεν αυτω εγω ειμι γαβριηλ ο παρεστηκως ενωπιον του θεου και απεσταλην λαλησαι προς σε και ευαγγελισασθαι σοι ταυτα 19 (kai apokritheis o angelos eipen afto ego eimi gabriil o parestikos enopion tou theou kai apestalin lalisai pros se kai ebangelisasthai soi tafta)

19 And the messenger answered and said to him, I am Gabriel, who stands in God’s sight, and I was sent to speak to you and to proclaim to you this good-news.

19. And the angel answering said unto him, I am Gabriel, that stand in the presence of God; and am sent to speak unto thee, and to shew thee these glad tidings.

19. Der Engel antwortete und sprach zu ihm: Ich bin Gabriel, der vor Gott steht, und bin gesandt, mit dir zu reden, daß ich dir solches verkündigte.

19. Y respondiendo el ángel, le dijo: Yo soy Gabriel, que estoy delante de Dios; y soy enviado a hablarte, y a darte estas buenas nuevas.

19 Ангел сказал ему в ответ: я Гавриил, предстоящий пред Богом, и послан говорить с тобою и благовестить тебе сие;

20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."

20 Katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene puhumaan siihen päivään asti, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka toteutuvat aikanaan."

20. Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.

20. Ja cadzo sinä tulet mykäxi ja et saa puhua haman sijhen päiwän asti jona nämät tapahtuwat ettes usconut minun sanojani jotca ajallans täytetän.

20. Ja catzo sine tulet kielettömexi/ ia ed woi puhua haman sihen peiuen asti/ iona nemet tapactuuat/ Senteden ettet sine vskonut minun Sanoiani iotca aijalans teuteten. (Ja katso sinä tulet kielettömäksi/ ja et woi puhua hamaan siihen päiwään asti/ jona nämät tapahtuwat/ Sentähden ettet sinä uskonun minun sanojani jotka ajallansa täytetään.)

20 καὶ ἰδοὺ ἔσῃ σιωπῶν καὶ μὴ δυνάμενος λαλῆσαι ἄχρι ἧς ἡμέρας γένηται ταῦτα, ἀνθ’ ὧν οὐκ ἐπίστευσας τοῖς λόγοις μου, οἵτινες πληρωθήσονται εἰς τὸν καιρὸν αὐτῶν. ( κaὶ ἰdοὐ ἔsΐ sιopõn κaὶ mì dunámenοs lalĩsaι ἄchrι ἧs ἱméras génitaι taȗta, ἀnth’ ổn οὐκ ẻpίsteusas tοῖs lόgοιs mοu, οἵtιnes plirothísοntaι eἰs tὸn κaιrὸn aὐtõn. )

και ιδου εση σιωπων και μη δυναμενος λαλησαι αχρι ης ημερας γενηται ταυτα ανθ ων ουκ επιστευσας τοις λογοις μου οιτινες πληρωθησονται εις τον καιρον αυτων 20 (kai idou esi siopon kai mi dunamenos lalisai achri is imeras genitai tafta anth on ouk epistefsas tois logois mou oitines plirothisontai eis ton kairon afton)

20 And behold, you will be silent and not able to speak, till the day that these things should happen, because you did not believe my words, which will be fulfilled in their time.

20. And, behold, thou shalt be dumb, and not able to speak, until the day that these things shall be performed, because thou believest not my words, which shall be fulfilled in their season.

20. Und siehe, du wirst verstummen und nicht reden können bis auf den Tag, da dies geschehen wird, darum daß du meinen Worten nicht geglaubt hast, welche sollen erfüllt werden zu ihrer Zeit.

20. Y he aquí, serás mudo, y no podrás hablar, hasta el día que esto sea hecho; por cuanto no creiste a mis palabras, las cuales se cumplirán a su tiempo.

20 и вот, ты будешь молчать и не будешь иметь возможности говорить до того дня, как это сбудется, за то, что тыне поверил словам моим, которые сбудутся в свое время.

21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.

21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta ja he ihmettelivät hänen temppelissä viipymistään.

21. Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.

21. JA Canssa odotti Zachariast ja ihmetteli että hän nijn Templis wijwyi.

21. Ja se Canssa odhotti Zachariast/ ia imehtteli ette hen nijn wiwyi Te'plis. (Ja se kansa odotti Zachariasta/ ja ihmettelit että hän niin wiipyi templissä.)

21 καὶ ἦν ὁ λαὸς προσδοκῶν τὸν Ζαχαρίαν, καὶ ἐθαύμαζον ἐν τῷ χρονίζειν αὐτόν ἐν τῷ ναῷ. ( κaὶ ἶn ὁ laὸs prοsdοκõn tὸn Ζacharίan, κaὶ ẻthaúmadzοn ẻn tỡ chrοnίdzeιn aὐtόn ẻn tỡ naỡ. )

και ην ο λαος προσδοκων τον ζαχαριαν και εθαυμαζον εν τω χρονιζειν αυτον εν τω ναω 21 (kai in o laos prosdokon ton zacharian kai ethabmazon en to chronizein afton en to nao)

21 And the people (were) expecting Zacharias and they were marveling at his delaying in the temple.

21. And the people waited for Zacharias, and marvelled that he tarried so long in the temple.

21. Und das Volk wartete auf Zacharias und verwunderte sich, daß er so lange im Tempel verzog.

21. Y el pueblo estaba esperando a Zacarías, y se maravillaban que él se tardase tanto en el templo.

21 Между тем народ ожидал Захарию и дивился, что он медлит в храме.

22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.

22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille. Niin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoili heille ja jäi mykäksi.

22. Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.

22. Ja cuin hän tuli ulos nijn ei hän saanut puhua. Ja he ymmärsit että hän oli jongun näyn Templis nähnyt. Ja hän wijttais heille ja jäi mykäxi.

22. Ja quin hen vloskeui/ ei hen sanut heille puhua. Ja he ymmersit ette hen oli ionghu' Nägön Te'plis nähnyt. Ja hen wijttasi heille/ ia ieij mykexi. (Ja kuin hän uloskäwi/ ei hän saanut heille puhua. Ja he ymmärsit että hän oli jonkun näyn templissä nähnyt. Ja hän wiittasi heille/ ja jäi mykäksi.)

22 ἐξελθὼν δὲ οὐκ ἠδύνατο λαλῆσαι αὐτοῖς, καὶ ἐπέγνωσαν ὅτι ὀπτασίαν ἑώρακεν ἐν τῷ ναῷ· καὶ αὐτὸς ἦν διανεύων αὐτοῖς, καὶ διέμενεν κωφός. ( ẻkselthὸn dè οὐκ ἰdúnatο lalĩsaι aὐtοῖs, κaὶ ẻpégnosan ὅtι ὀptasίan ἑóraκen ẻn tỡ naỡ: κaὶ aὐtὸs ἶn dιaneúon aὐtοῖs, κaὶ dιémenen κofόs. )

εξελθων δε ουκ ηδυνατο λαλησαι αυτοις και επεγνωσαν οτι οπτασιαν εωρακεν εν τω ναω και αυτος ην διανευων αυτοις και διεμενεν κωφος 22 (exelthon de ouk idunato lalisai aftois kai epegnosan oti optasian eoraken en to nao kai aftos in dianebon aftois kai diemenen kofos)

22 But (after) he came out, he was not able to speak to them, and they recognized that he had seen a vision in the temple, and he was signaling to them and was remaining mute.

22. And when he came out, he could not speak unto them: and they perceived that he had seen a vision in the temple: for he beckoned unto them, and remained speechless.

22. Und da er herausging, konnte er nicht mit ihnen reden; und sie merkten, daß er ein Gesicht gesehen hatte im Tempel. Und er winkte ihnen und blieb stumm.

22. Y saliendo, no les podía hablar; y entendieron que había visto visión en el templo; y él les hablaba por señas; y quedó mudo.

22 Он же, выйдя, не мог говорить к ним; и они поняли, что он видел видение в храме; и он объяснялся с ними знаками, и оставался нем.

23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.

23 Kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, hän meni kotiinsa.

23. Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.

23. Ja cosca hänen wircans päiwät olit täytetyt nijn hän meni cotians.

23. Ja se tapachtui ette henen wirghans peiuet olit teytetyd/ meni hen cotians. (Ja se tapahtui että hänen wirkansa päiwät olit täytetyt/ meni hän kotiansa.)

23 καὶ ἐγένετο ὡς ἐπλήσθησαν αἱ ἡμέραι τῆς λειτουργίας αὐτοῦ ἀπῆλθεν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ. ( κaὶ ẻgénetο ὁs ẻplísthisan aἱ ἱméraι tĩs leιtοurgίas aὐtοȗ ἀpĩlthen eἰs tὸn οἶκοn aὐtοȗ. )

και εγενετο ως επλησθησαν αι ημεραι της λειτουργιας αυτου απηλθεν εις τον οικον αυτου 23 (kai egeneto os eplisthisan ai imerai tis leitourgias aftou apilthen eis ton oikon aftou)

23 And it happened, as the days of his ministry* were fulfilled, he went away to his house.

23. And it came to pass, that, as soon as the days of his ministration were accomplished, he departed to his own house.

23. Und es begab sich, da die Zeit seines Amts aus war, ging er heim in sein Haus.

23. Y fué, que cumplidos los dias de su ministerio, se vino a su casa.

23 А когда окончились дни службы его, возвратился в дом свой.

24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:

24 Näitten päivien jälkeen hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, ja hän sanoi:

24. Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:

24. Ja nijden päiwäin jälken tuli hänen emändäns Elizabeth rascaxi ja salais idzens wijsi Cuucautta sanoden:

24. Ja ninen peiueden ielkin tuli henen Eme'dens Elizabeth raskaxi/ ia salasi itzens wijsi Cucautta/ sanoden/ (Ja niiden päiwien jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabeth raskaaksi/ ja salasi itsensä wiisi kuukautta/ sanoen/)

24 Μετὰ δὲ ταύτας τὰς ἡμέρας συνέλαβεν Ἐλισάβετ ἡ γυνὴ αὐτοῦ· καὶ περιέκρυβεν ἑαυτὴν μῆνας πέντε, ( Μetà dè taútas tàs ἱméras sunélaben Ἐlιsábet ἱ gunì aὐtοȗ: κaὶ perιéκruben ἑautìn mĩnas pénte, )

μετα δε ταυτας τας ημερας συνελαβεν ελισαβετ η γυνη αυτου και περιεκρυβεν εαυτην μηνας πεντε λεγουσα 24 (meta de taftas tas imeras sunelaben elisabet i guni aftou kai periekruben eaftin minas pente legousa)

24 Now after these days, Elisabeth his wife conceived, and she was hiding herself (for) five months, saying,

24. And after those days his wife Elisabeth conceived, and hid herself five months, saying,

24. Und nach den Tagen ward sein Weib Elisabeth schwanger und verbarg sich fünf Monate und sprach:

24. Y después de aquellos dias concibió su mujer Elisabet, y se escondió por cinco meses, diciendo:

24 После сих дней зачала Елисавета, жена его, и таилась пять месяцев и говорила:

25 Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen.

25 ”Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin Hän katsoi puoleeni poistaakseen minusta ihmisten ylenkatseen.”

25. Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.

25. Näin on HERra minulle tehnyt nijnä päiwinä cuin hän minun puoleni cadzoi että hän poisottais minun ylöncadzeni ihmisten seas.

25. Nein ombi HErra minulle tehnyt nijnä peiuine/ quina hen minu' poleeni catzoi ette hen poisotais minu' yle'catzeni Inhimisten seas. (Näin ompi Herra minulle tehnyt niinä päiwinä/ kuina (joina) hän minun puoleeni katsoi että hän pois ottaisi minun ylenkatseeni ihmisten seassa.)

25 λέγουσα ὅτι Οὕτω μοι πεποίηκεν ὁ Κύριος ἐν ἡμέραις αἷς ἐπεῖδεν ἀφελεῖν τό ὄνειδός μου ἐν ἀνθρώποις. ( légοusa ὅtι Οὕto mοι pepοίiκen ὁ Κúrιοs ẻn ἱméraιs aἷs ẻpeῖden ἀfeleῖn tό ὄneιdόs mοu ẻn ἀnthrópοιs. )

οτι ουτως μοι πεποιηκεν ο κυριος εν ημεραις αις επειδεν αφελειν το ονειδος μου εν ανθρωποις 25 (oti outos moi pepoiiken o kurios en imerais ais epeiden afelein to oneidos mou en anthropois)

25 Thus the Lord has done to me in the days in which he looked upon (me), to take away my reproach among men. {Luk 1:26-38 Nazareth 5 BC; no parallel.}

25. Thus hath the Lord dealt with me in the days wherein he looked on me, to take away my reproach among men.

25. Also hat mir der HERR getan in den Tagen, da er mich angesehen hat, daß er meine Schmach unter den Menschen von mir nähme.

25. Porque el Señor me hizo esto en los dias en que miró para quitar mi afrenta entre los hombres.

25 так сотворил мне Господь во дни сии, в которые призрел на меня, чтобы снять с меня поношение между людьми.

26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

26 Kuudentena kuukautena Jumala lähetti enkeli Gabrielin,Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

26. Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,

26. Mutta cuudendena Cuucautena lähetettin Gabriel Engeli Jumalalda yhteen Galilean Caupungijn jonga nimi oli Nazareth:

26. Mutta cudhena Cwcaunna/ lehetettin JUMALAST Engeli Gabriel ychten Galilean Caupungin/ ionga nimi oli Nazareth/ (Mutta kuudentena kuukautena/ lähetettiin JUMALASTA enkeli Gabriel yhteen Galilean kaupunkiin/ jonka nimi on Nazareth/)

26 Ἐν δὲ τῷ μηνὶ τῷ ἕκτῳ ἀπεστάλη ὁ ἄγγελος Γαβριὴλ ἀπὸ τοῦ Θεοῦ εἰς πόλιν τῆς Γαλιλαίας, ᾗ ὄνομα Ναζαρὲτ, ( Ἐn dè tỡ minὶ tỡ ἕκtǫ ἀpestáli ὁ ἄggelοs Gabrιìl ἀpὸ tοȗ Theοȗ eἰs pόlιn tĩs Galιlaίas, ἷ ὄnοma Νadzarèt, )

εν δε τω μηνι τω εκτω απεσταλη ο αγγελος γαβριηλ υπο του θεου εις πολιν της γαλιλαιας η ονομα {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } 26 (en de to mini to ekto apestali o angelos gabriil upo tou theou eis polin tis galilaias i onoma {VAR: nazaret } {VAR: nazareth })

26 Now in the sixth month Gabriel the messenger was sent by God to a city of Galilee, whose name (was) Nazareth,

26. And in the sixth month the angel Gabriel was sent from God unto a city of Galilee, named Nazareth,

26. Und im sechsten Monat ward der Engel Gabriel gesandt von Gott in eine Stadt in Galiläa, die heißt Nazareth,

26. Y al sexto mes el ángel Gabriel fué enviado de Dios a una ciudad de Galilea, que se llama Nazaret,

26 В шестой же месяц послан был Ангел Гавриил от Бога в город Галилейский, называемый Назарет,

27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.

27 neitsyen luo, joka oli kihlattu Joosef-nimiselle miehelle Daavidin suvusta, ja neitsyen nimi oli Maria.

27. Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.

27. Yhden Neidzen tygö joca oli kihlattu miehelle jonga nimi oli Joseph Dawidin huonesta ja Neidzen nimi oli Maria.

27. yhden Neitzen tyge/ iota oli kihlattu miehelle ionga nimi oli Joseph/ Dauidin honesta/ ia Neitzen nimi oli Maria. (Yhden neitseen tykö/ jota oli kihlattu miehelle jonka nimi oli Joseph/ Dawidin huoneesta/ ja neitseen nimi oli Maria.)

27 πρὸς παρθένον μεμνηστευμένην ἀνδρὶ, ᾧ ὄνομα Ἰωσὴφ, ἐξ οἴκου Δαυῒδ, καὶ τὸ ὄνομα τῆς παρθένου Μαριάμ. ( prὸs parthénοn memnisteuménin ἀndrὶ, ỡ ὄnοma Ἰosìf, ẻks οἴκοu Dauΐd, κaὶ tὸ ὄnοma tĩs parthénοu Μarιám. )

προς παρθενον μεμνηστευμενην ανδρι ω ονομα ιωσηφ εξ οικου δαβιδ και το ονομα της παρθενου μαριαμ 27 (pros parthenon memnistebmenin andri o onoma iosif ex oikou dabid kai to onoma tis parthenou mariam)

27 to a virgin who has been engaged to a man whose name was Joseph, from the house of David, and the virgin’s name was Mary.

27. To a virgin espoused to a man whose name was Joseph, of the house of David; and the virgin's name was Mary.

27. zu einer Jungfrau, die vertraut war einem Manne mit Namen Joseph, vom Hause David: und die Jungfrau hieß Maria.

27. A una vírgen desposada con un varón que se llamaba José de la casa de David; y el nombre de la vírgen era María.

27 к Деве, обрученной мужу, именем Иосифу, из дома Давидова; имя же Деве: Мария.

28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi." (Siunattu sinä vaimojen joukossa.)"

28 Tullessaan sisälle hänen luokseen enkeli sanoi: "Ole tervehditty, sinä armoitettu! Herra kanssasi. (Siunattu sinä vaimojen joukossa.)"

28. Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!

28. Ja Engeli tuli hänen tygöns ja sanoi: Terwe armoitettu HERra on sinun cansas siunattu olet sinä waimoin seas.

28. Ja Engeli tuli siselle henen tygens ia sanoi/ Terue armoitettu/ HErra on sinun cansas * hyuestisiugnattu olet sine waimoden seas. (Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi/ Terwe armoitettu/ Herra on sinun kanssasi hywästi siunattu olet sinä waimojen seassa.)

28 καὶ εἰσελθὼν ὁ ἄγγελος πρὸς αὐτὴν εἶπε· Χαῖρε, κεχαριτωμένη· ὁ Κύριος μετὰ σοῦ· εὐλογημένη σὺ ἐν γυναιξίν. ( κaὶ eἰselthὸn ὁ ἄggelοs prὸs aὐtìn eἶpe: Chaῖre, κecharιtoméni: ὁ Κúrιοs metà sοȗ: eὐlοgiméni sὐ ẻn gunaιksίn. )

και εισελθων ο αγγελος προς αυτην ειπεν χαιρε κεχαριτωμενη ο κυριος μετα σου ευλογημενη συ εν γυναιξιν 28 (kai eiselthon o angelos pros aftin eipen chaire kecharitomeni o kurios meta sou eblogimeni su en gunaixin)

28 And the messenger entered to her, said, Hail! She who has been favored. The Lord (is) with you. You have been blessed among women.

28. And the angel came in unto her, and said, Hail, thou that art highly favoured, the Lord is with thee: blessed art thou among women.

28. Und der Engel kam zu ihr hinein und sprach: Gegrüßet seist du, Holdselige! Der HERR ist mit dir, du Gebenedeite unter den Weibern!

28. Y entrando el ángel a donde estaba ella, dijo: Tengas gozo, altamente favorecida, el Señor es contigo: bendita tú entre las mujeres.

28 Ангел, войдя к Ней, сказал: радуйся, Благодатная! Господь с Тобою; благословенна Ты между женами.

29 Mutta (nähdessään enkelin), hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

29 Mutta (nähdessään enkelin), hän hämmästyi kovin *hänen puheestaan* ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi merkitä.

29. Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.

29. Mutta cuin hän näki hänen hämmästyi hän hänen puhestans ja ajatteli millinen se terwetys oli.

29. Mutta quin hen näki henen/ hämmestui hen henen puhestans/ ia aijatteli millinen olis se teruetys. (Mutta kuin hän näki hänen/ hämmästyi hän hänen puheestansa/ ja ajatteli millainen olisi se terwehdys.)

29 ἡ δὲ ἰδοῦσα διεταράχθη ἐπὶ τῷ λόγῳ αὐτοῦ, καὶ διελογίζετο ποταπὸς εἴη ὁ ἀσπασμὸς οὗτος. ( ἱ dè ἰdοȗsa dιetaráchthi ẻpὶ tỡ lόgǫ aὐtοȗ, κaὶ dιelοgίdzetο pοtapὸs eἴi ὁ ἀspasmὸs οὗtοs. )

η δε ιδουσα διεταραχθη επι τω λογω αυτου και διελογιζετο ποταπος ειη ο ασπασμος ουτος 29 (i de idousa dietarachthi epi to logo aftou kai dielogizeto potapos eii o aspasmos outos)

29 But having seen him, she was (very) disturbed at his speech, and was reasoning what sort of greeting this might be.

29. And when she saw him, she was troubled at his saying, and cast in her mind what manner of salutation this should be.

29. Da sie aber ihn sah, erschrak sie über seine Rede und gedachte: Welch ein Gruß ist das?

29. Mas ella, como le vió, se turbó de su hablar; y pensaba que salutación fuese esta.

29 Она же, увидев его, смутилась от слов его и размышляла, что бы это было за приветствие.

30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.

30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria, sillä olet saanut armon Jumalan edessä."

30. Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.

30. Ja Engeli sanoi hänelle: älä pelkä Maria: sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.

30. Ja sanoi Engeli henelle/ Ele pelke Maria/ Sille sine * leudhit Armon JUMALAN tykene. (Ja sanoi enkeli hänelle/ Älä pelkää Maria/ Sillä sinä löysit armon JUMALAN tykönä)

30 καὶ εἶπεν ὁ ἄγγελος αὐτῇ· Μὴ φοβοῦ, Μαριάμ· εὗρες γὰρ χάριν παρὰ τῷ Θεῷ. ( κaὶ eἶpen ὁ ἄggelοs aὐtῖ: Μì fοbοȗ, Μarιám: eὗres gàr chárιn parà tỡ Theỡ. )

και ειπεν ο αγγελος αυτη μη φοβου μαριαμ ευρες γαρ χαριν παρα τω θεω 30 (kai eipen o angelos afti mi fobou mariam ebres gar charin para to theo)

30 And the messenger said to her, Do not fear, Mary; for* you found favor with God.

30. And the angel said unto her, Fear not, Mary: for thou hast found favour with God.

30. Und der Engel sprach zu ihr: Fürchte dich nicht, Maria! du hast Gnade bei Gott gefunden.

30. Entónces el ángel le dijo: María, no temas, porque has hallado gracia delante de Dios.

30 И сказал Ей Ангел: не бойся, Мария,ибо Ты обрела благодать у Бога;

31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.

31 Katso, tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja *sinun on annettava Hänelle nimi* Jeesus.

31. Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.

31. Ja cadzo sinä sijtät cohdusas ja synnytät Pojan ja sinun pitä cudzuman hänen nimens JESUS.

31. Catzo sine sijtet cohdusas ia synnytet poian/ ia sinun pite cutzuman henen Nime's IesuM. (Katso sinä siität kohdussasi ja synnytät pojan/ ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Jesus.)

31 καὶ ἰδοὺ συλλήψῃ ἐν γαστρὶ καὶ τέξῃ υἱόν, καὶ καλέσεις τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦν. ( κaὶ ἰdοὐ sullípsΐ ẻn gastrὶ κaὶ téksΐ uἱόn, κaὶ κaléseιs tὸ ὄnοma aὐtοȗ Ἰisοȗn. )

και ιδου συλληψη εν γαστρι και τεξη υιον και καλεσεις το ονομα αυτου ιησουν 31 (kai idou sullipsi en gastri kai texi uion kai kaleseis to onoma aftou iisoun)

31 And behold, you will conceive in your womb and will be bearing a son and will call his name Jesus.

31. And, behold, thou shalt conceive in thy womb, and bring forth a son, and shalt call his name JESUS.

31. Siehe, du wirst schwanger werden und einen Sohn gebären, des Namen sollst du Jesus heißen.

31. Y he aquí, que concibirás en el vientre, y parirás un hijo, y llamarás su nombre Jesús.

31 и вот, зачнешь во чреве, и родишь Сына, и наречешь Ему имя: Иисус.

32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,

32 Hän on oleva suuri ja Häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa Hänelle Daavidin, Hänen isänsä, valtaistuimen.

32. Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,

32. Sen pitä oleman suuren ja pitä cudzuttaman ylimmäisen Pojaxi. Ja HERra Jumala anda hänelle Dawidin hänen Isäns istuimen.

32. Sen pite oleman swren/ ia pite cutzuttaman ylimeisen Poiaxi. Ja HERra JUMALA andapi henelle Dauidin henen Isens istumen/ (Sen pitää oleman suuren/ ja pitää kutsuttaman ylimmäisen pojaksi. Ja Herra JUMALA antaapi hänelle Dawidin hänen isänsä istuimen/)

32 οὗτος ἔσται μέγας καὶ υἱὸς ὑψίστου κληθήσεται, καὶ δώσει αὐτῷ Κύριος ὁ Θεὸς τὸν θρόνον Δαυῒδ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ, ( οὗtοs ἔstaι mégas κaὶ uἱὸs ὑpsίstοu κlithísetaι, κaὶ dóseι aὐtỡ Κúrιοs ὁ Theὸs tὸn thrόnοn Dauΐd tοȗ patrὸs aὐtοȗ, )

ουτος εσται μεγας και υιος υψιστου κληθησεται και δωσει αυτω κυριος ο θεος τον θρονον δαβιδ του πατρος αυτου 32 (outos estai megas kai uios upsistou klithisetai kai dosei afto kurios o theos ton thronon dabid tou patros aftou)

32 He will be great and will be called the Son of the Highest and the Lord God will be giving to him the throne of his father David,

32. He shall be great, and shall be called the Son of the Highest: and the Lord God shall give unto him the throne of his father David:

32. Der wird groß sein und ein Sohn des Höchsten genannt werden; und Gott der HERR wird ihm den Stuhl seines Vaters David geben;

32. Este será grande, e Hijo del Altísimo será llamado, y le dará el Señor Dios el trono de David su padre;

32 Он будет велик и наречется Сыном Всевышнего, и даст Ему Господь Бог престол Давида, отца Его;

33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman."

33 Hän hallitsee Jaakobin huonetta ikuisesti*, eikä Hänen valtakunnallaan ole loppua."

33. Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.

33. Ja hänen pitä Jacobin huonen Cuningas ijancaickisest oleman ja hänen waldacunnnallans ei pidä loppua oleman.

33. ia hen hallitzepi ylitze Jacobin honen ijancaikisesta/ ia henen Waldakunnallans ei pide oleman loppu. (ja hän hallitseepi ylitse Jakobin huoneen iankaikkisesti/ ja hänen waltakunnallansa ei pidä olemaan loppua.)

33 καὶ βασιλεύσει ἐπὶ τὸν οἶκον Ἰακὼβ εἰς τοὺς αἰῶνας, καὶ τῆς βασιλείας αὐτοῦ οὐκ ἔσται τέλος. ( κaὶ basιleúseι ẻpὶ tὸn οἶκοn Ἰaκὸb eἰs tοὐs aἰõnas, κaὶ tĩs basιleίas aὐtοȗ οὐκ ἔstaι télοs. )

και βασιλευσει επι τον οικον ιακωβ εις τους αιωνας και της βασιλειας αυτου ουκ εσται τελος 33 (kai basilefsei epi ton oikon iakob eis tous aionas kai tis basileias aftou ouk estai telos)

33 and he will be reigning over the house of Jacob forever, and there will be no end of his kingdom.

33. And he shall reign over the house of Jacob for ever; and of his kingdom there shall be no end.

33. und er wird ein König sein über das Haus Jakob ewiglich, und seines Königreiches wird kein Ende sein.

33. Y reinará en la casa de Jacob eternamente, y de su reino no habrá cabo.

33 и будет царствовать над домом Иакова во веки, и Царству Его не будет конца.

34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"

34 Mutta Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä tapahtuu, koska en miehestä tiedä!"

34. Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?

34. Nijn sanoi Maria Engelille cuinga tämä tule: sillä en minä miehestä mitän tiedä?

34. Nin sanoi Maria Engelille/ Quinga teme tulepi/ Sille ette mine mieheste miten tiedhe? (Niin sanoi Maria enkelille/ Kuinka tämä tuleepi/ Sillä että minä miehestä mitään tiedä?)

34 εἶπε δὲ Μαριὰμ πρὸς τὸν ἄγγελον· Πῶς ἔσται μοι τοῦτο, ἐπεὶ ἄνδρα οὐ γινώσκω; ( eἶpe dè Μarιàm prὸs tὸn ἄggelοn: Põs ἔstaι mοι tοȗtο, ẻpeὶ ἄndra οὐ gιnósκo; )

ειπεν δε μαριαμ προς τον αγγελον πως εσται τουτο επει ανδρα ου γινωσκω 34 (eipen de mariam pros ton angelon pos estai touto epei andra ou ginosko)

34 But Mary said to the messenger, How will this be, since I do not know a man (sexually)?

34. Then said Mary unto the angel, How shall this be, seeing I know not a man?

34. Da sprach Maria zu dem Engel: Wie soll das zugehen, da ich von keinem Manne weiß?

34. Entónces María dijo al ángel: ¿Cómo será esto? porque no conozco varón.

34 Мария же сказала Ангелу: как будет это, когда Я мужа не знаю?

35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee päällesi ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Sen vuoksi myös se pyhä, mikä syntyy, on oleva nimeltään Jumalan Poika.

35. Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

35. Ja Engeli wastais ja sanoi hänelle: Pyhä Hengi tule sinun päälles ja sen ylimmäisen woima warjo sinun. Sentähden myös se Pyhä cuin sinusta syndy pitä cudzuttaman Jumalan Pojaxi.

35. Ja Engeli wastasi ia sanoi henelle Pyhe He'gi tulepi sinu' päles/ ia sen ylimeisen auwu pite sinu' ylitzewariottaman. Senteden mös se Pyhe quin sinusta syndypi pite cutzuttaman Jumalan Poiaxi. (Ja enkeli wastasi ja sanoi hänelle Pyhä Henki tuleepi sinun päällesi/ ja sen ylimmäisen awun pitää sinun ylitse warjoaman. Sentähden myös se pyhä kuin sinusta syntyypi pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.)

35 καὶ ἀποκριθεὶς ὁ ἄγγελος εἶπεν αὐτῇ· Πνεῦμα ἅγιον ἐπελεύσεται ἐπὶ σέ καὶ δύναμις ὑψίστου ἐπισκιάσει σοι· διὸ καὶ τὸ γεννώμενον ἅγιον κληθήσεται υἱὸς Θεοῦ. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs ὁ ἄggelοs eἶpen aὐtῖ: Pneȗma ἅgιοn ẻpeleúsetaι ẻpὶ sé κaὶ dúnamιs ὑpsίstοu ẻpιsκιáseι sοι: dιὸ κaὶ tὸ gennómenοn ἅgιοn κlithísetaι uἱὸs Theοȗ. )

και αποκριθεις ο αγγελος ειπεν αυτη πνευμα αγιον επελευσεται επι σε και δυναμις υψιστου επισκιασει σοι διο και το γεννωμενον {VAR: εκ σου } αγιον κληθησεται υιος θεου 35 (kai apokritheis o angelos eipen afti pnebma agion epelefsetai epi se kai dunamis upsistou episkiasei soi dio kai to gennomenon {VAR: ek sou } agion klithisetai uios theou)

35 And the messenger answered and said to her, (The) Holy Spirit will come upon you and the power of the Highest will be overshadowing you; hence the holy one being born out of you will also be called the Son of God.

35. And the angel answered and said unto her, The Holy Ghost shall come upon thee, and the power of the Highest shall overshadow thee: therefore also that holy thing which shall be born of thee shall be called the Son of God.

35. Der Engel antwortete und sprach zu ihr: Der heilige Geist wird über dich kommen, und die Kraft des Höchsten wird dich überschatten; darum wird auch das Heilige, das von dir geboren wird, Gottes Sohn genannt werden.

35. Y respondiendo el ángel, le dijo: El Espíritu Santo vendrá sobre tí, y la virtud del Altísimo te hará sombra; por lo cual también lo Santo que de tí nacerá, será llamado Hijo de Dios.

35 Ангел сказал Ей в ответ: Дух Святый найдет на Тебя, и сила Всевышнего осенит Тебя; посему и рождаемое Святое наречется Сыном Божиим.

36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;

36 Katso, sukulaisesi Elisabet on myös tullut raskaaksi ja kantaa poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, jota sanottiin hedelmättömäksi,

36. Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.

36. Ja cadzo Elizabeth sinun langos sijtti myös pojan hänen wanhalla ijälläns ja tämä on cuudes Cuucausi hänelle joca sanottin hedelmättömäxi:

36. Ja catzo Elizabeth sinu' langos mös szijtti poian henen wanhalla ijellens/ ia teme on nyt cudes Cwcausi henelle/ ioca sanottin Hedhelmettomaxi/ (Ja katso Elisabeth sinun lankosi myös siitti pojan hänen wanhalla ijällänsä/ ja tämä on nyt kuudes kuukausi hänelle/ joka sanottiin hedelmättömäksi/)

36 καὶ ἰδοὺ Ἐλισάβετ ἡ συγγενὴς σου καὶ αὐτὴ συνεληφυῖα υἱὸν ἐν γήρει αὐτῆς, καὶ οὗτος μὴν ἕκτος ἐστὶν αὐτῇ τῇ καλουμένῃ στείρᾳ· ( κaὶ ἰdοὐ Ἐlιsábet ἱ suggenìs sοu κaὶ aὐtì sunelifuῖa uἱὸn ẻn gíreι aὐtĩs, κaὶ οὗtοs mìn ἕκtοs ẻstὶn aὐtῖ tῖ κalοuménΐ steίrᾳ: )

και ιδου ελισαβετ η συγγενης σου και αυτη συνειληφυια υιον εν γηρα αυτης και ουτος μην εκτος εστιν αυτη τη καλουμενη στειρα 36 (kai idou elisabet i sungenis sou kai afti suneilifuia uion en gira aftis kai outos min ektos estin afti ti kaloumeni steira)

36 And behold, Elisabeth your relative, she also has conceived a son in her elderliness, and this is the sixth month with her who was called barren,

36. And, behold, thy cousin Elisabeth, she hath also conceived a son in her old age: and this is the sixth month with her, who was called barren.

36. Und siehe, Elisabeth, deine Gefreunde, ist auch schwanger mit einem Sohn in ihrem Alter und geht jetzt im sechsten Monat, von der man sagt, daß sie unfruchtbar sei.

36. Y, he aquí, Elisabet tu parienta, también ella ha concebido un hijo en su vejez; y éste es el sexto mes a ella que era llamada la estéril;

36 Вот и Елисавета, родственница Твоя, называемая неплодною, и она зачала сына в старости своей, и ей уже шестой месяц,

37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."

37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”

37. Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.

37. Sillä ei Jumalan edes ole yhtän asiata mahdotoinda.

37. Sille ette Jumala' edes ei ole ychte' asija mahdotoinda. (Sillä että Jumalan edessä ei ole yhtään asiaa mahdotointa.)

37 ὅτι οὐκ ἀδυνατήσει παρὰ τῷ Θεῷ πᾶν ῥῆμα. ( ὅtι οὐκ ἀdunatíseι parà tỡ Theỡ pãn ŕĩma. )

οτι ουκ αδυνατησει παρα τω θεω παν ρημα 37 (oti ouk adunatisei para to theo pan rima)

37 because every declaration from God will not be powerless.

37. For with God nothing shall be impossible.

37. Denn bei Gott ist kein Ding unmöglich.

37. Porque ninguna cosa es imposible para Dios.

37 ибо у Бога не останется бессильным никакое слово.

38 Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

38 Niin Maria sanoi: ”Katso, olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle sanasi mukaan.” Ja enkeli lähti hänen luotaan.

38. Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.

38. Nijn sanoi Maria: cadzo HERran pijca tapahtucon minulle sinun sanas jälken. Ja Engeli läxi hänen tyköäns.

38. Nin sanoi Maria/ Catzo Herra' pica/ Olcon minulle sinu' sanas ielkin. Ja Engeli poislexi hene' tykeens. (Niin sanoi Maria/ Katso Herran piika/ Olkoon minulle sinun sanassa jälkeen. Ja enkeli pois läksi hänen tyköänsä.)

38 εἶπεν δὲ Μαριάμ· Ἰδοὺ ἡ δούλη Κυρίου· γένοιτό μοι κατὰ τὸ ῥῆμά σου. καὶ ἀπῆλθεν ἀπ’ αὐτῆς ὁ ἄγγελος. ( eἶpen dè Μarιám: Ἰdοὐ ἱ dοúli Κurίοu: génοιtό mοι κatà tὸ ŕĩmá sοu. κaὶ ἀpĩlthen ἀp’ aὐtĩs ὁ ἄggelοs. )

ειπεν δε μαριαμ ιδου η δουλη κυριου γενοιτο μοι κατα το ρημα σου και απηλθεν απ αυτης ο αγγελος 38 (eipen de mariam idou i douli kuriou genoito moi kata to rima sou kai apilthen ap aftis o angelos)

38 But Mary said, Behold, the bondservant of the Lord; let it happen to me according to your declaration. And the messenger went away from her. {Luk 1:39-80 Hill region of Judea, 5 BC; no parallel.}

38. And Mary said, Behold the handmaid of the Lord; be it unto me according to thy word. And the angel departed from her.

38. Maria aber sprach: Siehe ich bin des HERRN Magd; mir geschehe, wie du gesagt hast. Und der Engel schied von ihr.

38. Entónces María dijo: He aquí la sierva del Señor, hágase en mí conforme a tu palabra. Y el ángel se partió de ella.

38 Тогда Мария сказала: се, Раба Господня; да будет Мне по слову твоему. И отошел от Нее Ангел.

39 Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin

39 Niinä päivinä Maria nousi ja lähti kiireesti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin

39. Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.

39. MUtta Maria nousi nijnä päiwinä ja meni kijrust ylös mäkikylijn Judan Caupungijn.

39. Mutta Maria ylesnousi nijne peiuine. Ja meni kirusta yles Mekikylihin Judan Caupungin/ (Mutta Maria ylös nousi niinä päiwinä. Ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Judan kaupunkiin/)

39 Ἀναστᾶσα δὲ Μαριὰμ ἐν ταῖς ἡμέραις ταύταις ἐπορεύθη εἰς τὴν ὀρεινὴν μετὰ σπουδῆς εἰς πόλιν Ἰούδα, ( Ἀnastãsa dè Μarιàm ẻn taῖs ἱméraιs taútaιs ẻpοreúthi eἰs tìn ὀreιnìn metà spοudĩs eἰs pόlιn Ἰοúda, )

αναστασα δε μαριαμ εν ταις ημεραις ταυταις επορευθη εις την ορεινην μετα σπουδης εις πολιν ιουδα 39 (anastasa de mariam en tais imerais taftais eporefthi eis tin oreinin meta spoudis eis polin iouda)

39 Now having risen* up in these days, Mary traveled with diligence into the hill-country, into a city of Judah,

39. And Mary arose in those days, and went into the hill country with haste, into a city of Juda;

39. Maria aber stand auf in den Tagen und ging auf das Gebirge eilends zu der Stadt Juda's

39. En aquellos dias levantándose María, fué a la serranía con priesa a una ciudad de Judá.

39 Встав же Мария во дни сии, с поспешностью пошла в нагорную страну, в город Иудин,

40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.

40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.

40. Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.

40. Ja tuli Zacharian huonesen ja terwehti Elizabethi.

40. ia sisellekeui Zacharian honesen/ ia teruetti Elizabethi (ja sisälle käwi Zacharian huoneeseen/ ja terwehti Elisabethia.)

40 καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον Ζαχαρίου καὶ ἠσπάσατο τὴν Ἐλισάβετ. ( κaὶ eἰsĩlthen eἰs tὸn οἶκοn Ζacharίοu κaὶ ἰspásatο tìn Ἐlιsábet. )

και εισηλθεν εις τον οικον ζαχαριου και ησπασατο την ελισαβετ 40 (kai eisilthen eis ton oikon zachariou kai ispasato tin elisabet)

40 and entered into the house of Zacharias and greeted Elisabeth.

40. And entered into the house of Zacharias, and saluted Elisabeth.

40. und kam in das Haus des Zacharias und grüßte Elisabeth.

40. Y entró en casa de Zacarías, y saludó a Elisabet.

40 и вошла в дом Захарии, и приветствовала Елисавету.

41 Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.

41 Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, pienoinen hypähti hänen kohdussaan ja Elisabet täyttyi Pyhällä Hengellä.

41. Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,

41. Ja tapahtui sijtte cuin Elizabeth cuuli Marian terwetyxen hyppäis lapsi hänen cohdusans. Ja Elizabeth täytettin Pyhällä Hengellä huusi suurella änellä ja sanoi:

41. Ja se tapachtui/ sijtte quin Elizabeth cwli Marian teruetyxen/ hyppesi lapsi henen cohdusans. Ja Elizabeth teutettin Pyhelle Hengelle/ (Ja se tapahtui/ Sitten kuin Elisabeth kuuli Marian terwehdyksen/ hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabeth täytettiin Pyhällä Hengellä/)

41 καὶ ἐγένετο ὡς ἤκουσεν ἡ Ἐλισάβετ τὸν ἀσπασμὸν τῆς Μαρίας, ἐσκίρτησεν τὸ βρέφος ἐν τῇ κοιλίᾳ αὐτῆς· καὶ ἐπλήσθη Πνεύματος ἁγίου ἡ Ἐλισάβετ ( κaὶ ẻgénetο ὁs ἴκοusen ἱ Ἐlιsábet tὸn ἀspasmὸn tĩs Μarίas, ẻsκίrtisen tὸ bréfοs ẻn tῖ κοιlίᾳ aὐtĩs: κaὶ ẻplísthi Pneúmatοs ἁgίοu ἱ Ἐlιsábet )

και εγενετο ως ηκουσεν η ελισαβετ τον ασπασμον της μαριας εσκιρτησεν το βρεφος εν τη κοιλια αυτης και επλησθη πνευματος αγιου η ελισαβετ 41 (kai egeneto os ikousen i elisabet ton aspasmon tis marias eskirtisen to brefos en ti koilia aftis kai eplisthi pnebmatos agiou i elisabet)

41 And it happened, as Elisabeth heard the greeting of Mary, the baby jumped in her womb, and Elisabeth was filled with the Holy Spirit;

41. And it came to pass, that, when Elisabeth heard the salutation of Mary, the babe leaped in her womb; and Elisabeth was filled with the Holy Ghost:

41. Und es begab sich, als Elisabeth den Gruß Marias hörte, hüpfte das Kind in ihrem Leibe. Und Elisabeth ward des heiligen Geistes voll

41. Y aconteció, que como oyó Elisabet la salutación de María, la criatura saltó en su vientre; y Elisabet fué llena de Espíritu Santo,

41 Когда Елисавета услышала приветствие Марии, взыграл младенец во чреве ее; и Елисавета исполнилась Святаго Духа,

42 Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!

42 Niin hän puhkesi puhumaan kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä!

42. Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!

42. Siunattu olet sinä waimoin seas ja siunattu on sinun cohtus hedelmä.

42. ia hwsi swrella änelle/ ia sanoi/ Hyuestisiugnattu olet sine waimodhen seas/ ia hyuestisiugnattu on sinun cochtus hedhelme. (ja huusi suurella äänellä/ ja sanoi/ Hywästi siunattu olet sinä waimojen seassa/ ja hywästi siunattu on sinun kohtusi hedelmä.)

42 καὶ ἀνεφώνησε φωνῇ μεγάλῃ καὶ εἶπεν· Εὐλογημένη σὺ ἐν γυναιξί καὶ εὐλογημένος ὁ καρπὸς τῆς κοιλίας σου. ( κaὶ ἀnefónise fonῖ megálΐ κaὶ eἶpen: Εὐlοgiméni sὐ ẻn gunaιksί κaὶ eὐlοgiménοs ὁ κarpὸs tĩs κοιlίas sοu. )

και ανεφωνησεν φωνη μεγαλη και ειπεν ευλογημενη συ εν γυναιξιν και ευλογημενος ο καρπος της κοιλιας σου 42 (kai anefonisen foni megali kai eipen eblogimeni su en gunaixin kai eblogimenos o karpos tis koilias sou)

42 and she shouted out with a loud voice and said, You have been blessed among women, and the fruit of your womb has been blessed.

42. And she spake out with a loud voice, and said, Blessed art thou among women, and blessed is the fruit of thy womb.

42. und rief laut und sprach: Gebenedeit bist du unter den Weibern, und gebenedeit ist die Frucht deines Leibes!

42. Y exclamó a gran voz, y dijo: Bendita tú entre las mujeres, y bendito el fruto de tu vientre.

42 и воскликнула громким голосом, и сказала: благословенна Ты между женами, и благословен плод чрева Твоего!

43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?

43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että Herrani äiti tulee luokseni?

43. Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?

43. Ja custa se minulle tule että minun HERrani Äiti tule minun tygöni?

43. Ja custa se minulle tuli/ ette minun HERrani Eiti minun tykeni tule? (Ja kusta se minulle tuli/ että minun Herrani äiti minun tyköni tulee?)

43 καὶ πόθεν μοι τοῦτο ἵνα ἔλθῃ ἡ μήτηρ τοῦ Κυρίου μου πρὸς μέ; ( κaὶ pόthen mοι tοȗtο ἵna ἔlthΐ ἱ mítir tοȗ Κurίοu mοu prὸs mé; )

και ποθεν μοι τουτο ινα ελθη η μητηρ του κυριου μου προς με 43 (kai pothen moi touto ina elthi i mitir tou kuriou mou pros me)

43 And from where, is this to me, in order that the mother of my Lord should come to me?

43. And whence is this to me, that the mother of my Lord should come to me?

43. Und woher kommt mir das, daß die Mutter meines HERRN zu mir kommt?

43. ¿Y de dónde esto a mí, que venga la madre de mi Señor a mi?

43 И откуда это мне, что пришла Матерь Господа моего ко мне?

44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.

44 Sillä katso, kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, hypähti pienoinen ilosta kohdussani.

44. Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.

44. Sillä cadzo sijtte cuin sinun terwetyxes äni tuli minun corwihini hyppäis lapsi ilost minun cohdusani.

44. Sille catzo ette sijttequin sinun teruetyxes äni tuli minun Coruihini/ hyppesi lapsi ilosta minun Cohdusani. (Sillä katso että sitten kuin sinun terwehdyksesi ääni tuli minun korwiini/ hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.)

44 ἰδοὺ γὰρ ὡς ἐγένετο ἡ φωνὴ τοῦ ἀσπασμοῦ σου εἰς τὰ ὦτά μου, ἐσκίρτησεν τὸ βρέφος ἐν ἀγαλλιάσει ἐν τῇ κοιλίᾳ μου. ( ἰdοὐ gàr ὁs ẻgénetο ἱ fonì tοȗ ἀspasmοȗ sοu eἰs tà ỡtá mοu, ẻsκίrtisen tὸ bréfοs ẻn ἀgallιáseι ẻn tῖ κοιlίᾳ mοu. )

ιδου γαρ ως εγενετο η φωνη του ασπασμου σου εις τα ωτα μου εσκιρτησεν εν αγαλλιασει το βρεφος εν τη κοιλια μου 44 (idou gar os egeneto i foni tou aspasmou sou eis ta ota mou eskirtisen en agalliasei to brefos en ti koilia mou)

44 For* behold, as the voice of your greeting came* into my ears, the baby jumped in my womb in gladness.

44. For, lo, as soon as the voice of thy salutation sounded in mine ears, the babe leaped in my womb for joy.

44. Siehe, da ich die Stimme deines Grußes hörte, hüpfte mit Freuden das Kind in meinem Leibe.

44. Porque he aquí, que como llegó la voz de tu salutación a mis oidos, la criatura saltó de alegría en mi vientre.

44 Ибо когда голос приветствия Твоего дошел до слухамоего, взыграл младенец радостно во чреве моем.

45 Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"

45 Autuas hän, joka uskoi, sillä se on toteutuva, minkä Herra on hänelle ilmoittanut."

45. Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.

45. Ja autuas olet sinä joca uscoit: sillä ne täytetän cuin sinulle owat sanotut HERralda.

45. Ja autuas olet sine ioca vskoit/ Sille ette ne teutetten/ iotca sinulle ouat sanotudh HERRALDA. (Ja autuas olet sinä joka uskoit/ Sillä että ne täytetään/ jotka sinulle owat sanotut HERRALTA.)

45 καὶ μακαρία ἡ πιστεύσασα ὅτι ἔσται τελείωσις τοῖς λελαλημένοις αὐτῇ παρὰ Κυρίου. ( κaὶ maκarίa ἱ pιsteúsasa ὅtι ἔstaι teleίosιs tοῖs lelaliménοιs aὐtῖ parà Κurίοu. )

και μακαρια η πιστευσασα οτι εσται τελειωσις τοις λελαλημενοις αυτη παρα κυριου 45 (kai makaria i pistefsasa oti estai teleiosis tois lelalimenois afti para kuriou)

45 And she who believed is fortunate, because there will be a completion of the things which have been spoken to her from the Lord.

45. And blessed is she that believed: for there shall be a performance of those things which were told her from the Lord.

45. Und o selig bist du, die du geglaubt hast! denn es wird vollendet werden, was dir gesagt ist von dem HERRN.

45. Y bienaventurada la que creyó, porque se cumplirán las cosas que le fueron dichas de parte del Señor.

45 И блаженна Уверовавшая, потому что совершится сказанное Ей от Господа.

46 Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

46 Niin Maria sanoi: "Sieluni ylistää Herraa

46. Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

46. Ja Maria sanoi: MInun sielun ylistä HERra

46. Ja Maria sanoi. MInun Sielun ylistepi HERra. (Ja Maria sanoi. Minun sielun ylistääpi Herraa.)

46 Καὶ εἶπε Μαριάμ· Μεγαλύνει ἡ ψυχή μου τὸν Κύριον ( Κaὶ eἶpe Μarιám: Μegalúneι ἱ psuchí mοu tὸn Κúrιοn )

και ειπεν μαριαμ μεγαλυνει η ψυχη μου τον κυριον 46 (kai eipen mariam megalunei i psuchi mou ton kurion)

46 And Mary said, My soul extols the Lord,

46. And Mary said, My soul doth magnify the Lord,

46. Und Maria sprach: Meine Seele erhebt den HERRN,

46. Entónces María dijo: Engrandece mi alma al Señor:

46 И сказала Мария: величит душа Моя Господа,

47 ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;

47 ja henkeni on riemuinnut Jumalassa, Vapahtajassani.

47. Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,

47. Ja minun hengen iloidze Jumalasa minun wapahtajasani.

47. Ja minun Hengen iloitze JUMALAsa minun Wappattaiasani. (Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa minun wapahtajassani.)

47 καὶ ἠγαλλίασε τὸ πνεῦμά μου ἐπὶ τῷ Θεῷ τῷ σωτῆρί μου, ( κaὶ ἰgallίase tὸ pneȗmá mοu ẻpὶ tỡ Theỡ tỡ sotĩrί mοu, )

και ηγαλλιασεν το πνευμα μου επι τω θεω τω σωτηρι μου 47 (kai igalliasen to pnebma mou epi to theo to sotiri mou)

47 and my spirit was glad upon God my Savior.

47. And my spirit hath rejoiced in God my Saviour.

47. und mein Geist freuet sich Gottes, meines Heilands;

47. Y mi espíritu se alegró en Dios mi Salvador.

47 и возрадовался дух Мой о Боге, Спасителе Моем,

48 sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.

48 Sillä Hän katsoi palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästä lähin kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.

48. Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:

48. Että hän cadzoi pijcans nöyryttä cadzo tästedes pitä caickein sucucundain minua autuaxi cudzuman.

48. Ette hen catzoi Picans neurytte/ Catzo sijs nyt testelehin pitepi caikein sukuden minua Pyhexi sanoman. (Että hän katsoi piikansa nöyryyttä/ Katso siis nyt tästä lähin pitääpi kaikkein sukujen minua pyhäksi sanoman.)

48 ὅτι ἐπέβλεψεν ἐπὶ τὴν ταπείνωσιν τῆς δούλης αὐτοῦ. ἰδοὺ γὰρ ἀπὸ τοῦ νῦν μακαριοῦσί με πᾶσαι αἱ γενεαί. ( ὅtι ẻpéblepsen ẻpὶ tìn tapeίnosιn tĩs dοúlis aὐtοȗ. ἰdοὐ gàr ἀpὸ tοȗ nȗn maκarιοȗsί me pãsaι aἱ geneaί. )

οτι επεβλεψεν επι την ταπεινωσιν της δουλης αυτου ιδου γαρ απο του νυν μακαριουσιν με πασαι αι γενεαι 48 (oti epeblepsen epi tin tapeinosin tis doulis aftou idou gar apo tou nun makariousin me pasai ai geneai)

48 Because he looked upon the humbleness of his bondservant; for* behold, from hereafter, all generations will esteem me fortunate.

48. For he hath regarded the low estate of his handmaiden: for, behold, from henceforth all generations shall call me blessed.

48. denn er hat die Niedrigkeit seiner Magd angesehen. Siehe, von nun an werden mich selig preisen alle Kindeskinder;

48. Porque miró a la bajeza de su sierva; porque, he aquí, desde ahora me llamarán bienaventurada todas las generaciones.

48 что призрел Он на смирение Рабы Своей, ибо отныне будут ублажать Меня все роды;

49 Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä,

49 Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja Pyhä on Hänen nimensä.

49. Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,

49. Sillä hän on suuria ihmeitä tehnyt minun cohtani ja hänen nimens on pyhä.

49. Sille se ombi swria tehnyt minun coctani ioca Wäkeue on/ ia henen Nimens ombi pyhe. (Sillä se ompi suuria tehnyt minun kohtaani joka wäkewä on/ ja hänen nimensä ompi pyhä.)

49 ὅτι ἐποίησέ μοι μεγάλα ὁ δυνατός καὶ ἅγιον τὸ ὄνομα αὐτοῦ, ( ὅtι ẻpοίisé mοι megála ὁ dunatόs κaὶ ἅgιοn tὸ ὄnοma aὐtοȗ, )

οτι εποιησεν μοι μεγαλεια ο δυνατος και αγιον το ονομα αυτου 49 (oti epoiisen moi megaleia o dunatos kai agion to onoma aftou)

49 Because the mighty one did magnificent things to me and his name (is) holy,

49. For he that is mighty hath done to me great things; and holy is his name.

49. denn er hat große Dinge an mir getan, der da mächtig ist und des Name heilig ist.

49. Porque me ha hecho grandes cosas el poderoso; y santo es su nombre,

49 что сотворил Мне величие Сильный, и свято имя Его;

50 ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.

50 Hänen laupeutensa kuuluu polvesta polveen niille, jotka Häntä pelkäävät.

50. Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.

50. Ja hänen laupiudens pysy sugusta sucuhun nijllä jotca händä pelkäwät.

50. Ja henen Laupiuns on sughusta sucuun/ iotca hende pelkeuet. (Ja hänen laupeutensa on suwusta sukuun/ jotka häntä pelkääwät.)

50 καὶ τὸ ἔλεος αὐτοῦ εἰς γενεὰς γενεῶν τοῖς φοβουμένοις αὐτόν. ( κaὶ tὸ ἔleοs aὐtοȗ eἰs geneàs geneõn tοῖs fοbοuménοιs aὐtόn. )

και το ελεος αυτου εις γενεας γενεων τοις φοβουμενοις αυτον 50 (kai to eleos aftou eis geneas geneon tois foboumenois afton)

50 and his mercy (is) toward generations of generations to those who fear him.

50. And his mercy is on them that fear him from generation to generation.

50. Und seine Barmherzigkeit währet immer für und für bei denen, die ihn fürchten.

50. Y su misericordia es de generación a generación a los que le temen.

50 и милость Его в роды родов к боящимся Его;

51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan, Hän on hajoittanut ne, joitten sydämessä oli ylpeät ajatukset.

51. Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.

51. Hän osotti woiman käsiwarrellans ja hajotti corjat heidän sydämens mielestä.

51. Hen teki wäghen käsiwardhellans/ ia haijotti ne Coriat heiden Sydhemens mieleste. (Hän teki wäen käsiwarrellansa/ ja hajotti ne koreat heidän sydämensä mielestä.)

51 Ἐποίησε κράτος ἐν βραχίονι αὐτοῦ, διεσκόρπισεν ὑπερηφάνους διανοίᾳ καρδίας αὐτῶν· ( Ἐpοίise κrátοs ẻn brachίοnι aὐtοȗ, dιesκόrpιsen ὑperifánοus dιanοίᾳ κardίas aὐtõn: )

εποιησεν κρατος εν βραχιονι αυτου διεσκορπισεν υπερηφανους διανοια καρδιας αυτων 51 (epoiisen kratos en brachioni aftou dieskorpisen uperifanous dianoia kardias afton)

51 He made* (his) dominion (known) with* his arm. He scattered (the) haughty in (the) perception of their heart.

51. He hath shewed strength with his arm; he hath scattered the proud in the imagination of their hearts.

51. Er übet Gewalt mit seinem Arm und zerstreut, die hoffärtig sind in ihres Herzens Sinn.

51. Hizo valentía con su brazo: esparció los soberbios en el pensamiento de su corazón.

51 явил силу мышцы Своей; рассеял надменных помышлениями сердца их;

52 Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.

52 Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.

52. Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.

52. Woimalliset on hän cukistanut istuimelda ja corgotti nöyrät.

52. Ne woimaliset ombi hen cukistanut istumelda/ ia corgotti ne Neuret. (Ne woimalliset ompi hän kukistanut istuimelta/ ja korotti ne nöyrät.)

52 καθεῖλε δυνάστας ἀπὸ θρόνων καὶ ὕψωσε ταπεινούς, ( κatheῖle dunástas ἀpὸ thrόnon κaὶ ὕpsose tapeιnοús, )

καθειλεν δυναστας απο θρονων και υψωσεν ταπεινους 52 (katheilen dunastas apo thronon kai upsosen tapeinous)

52 He took down sovereigns from (their) thrones and (has) exalted (the) humble.

52. He hath put down the mighty from their seats, and exalted them of low degree.

52. Er stößt die Gewaltigen vom Stuhl und erhebt die Niedrigen.

52. Quitó los poderosos de los tronos, y levantó a los humildes.

52 низложил сильных с престолов, и вознес смиренных;

53 Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.

53 Nälkäiset Hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat Hän on lähettänyt tyhjinä pois.

53. Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.

53. Isowat täytti hän hywydellä ja rickat jätti tyhjäxi.

53. Isouat teutti hen hyuille/ ia rickat laski tyhijexi. (Isoawat täytti hän hywillä/ ja rikkaat laski tyhjäksi.)

53 πεινῶντας ἐνέπλησεν ἀγαθῶν καὶ πλουτοῦντας ἐξαπέστειλε κενούς. ( peιnõntas ẻnéplisen ἀgathõn κaὶ plοutοȗntas ẻksapésteιle κenοús. )

πεινωντας ενεπλησεν αγαθων και πλουτουντας εξαπεστειλεν κενους 53 (peinontas eneplisen agathon kai ploutountas exapesteilen kenous)

53 He filled (the) hungry with good things, and he sent the rich away empty.

53. He hath filled the hungry with good things; and the rich he hath sent empty away.

53. Die Hungrigen füllt er mit Gütern und läßt die Reichen leer.

53. A los hambrientos hinchió de bienes; y a los ricos envió vacíos.

53 алчущих исполнил благ, и богатящихся отпустил ни с чем;

54 Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan

54 Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaakseen laupeuttaan

54. Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa,

54. Hän corjais Israelin hänen palwelians muistain oma laupiuttans.

54. Hen coriasi Israelin henen Paluelians/ muistaden oman Laupiuns päle. (Hän korjasi Israelin hänen palwelijansa/ muistaen oman laupiutensa päälle.)

54 ἀντελάβετο Ἰσραὴλ παιδὸς αὐτοῦ, μνησθῆναι ἐλέους, ( ἀntelábetο Ἰsraìl paιdὸs aὐtοȗ, mnisthĩnaι ẻléοus, )

αντελαβετο ισραηλ παιδος αυτου μνησθηναι ελεους 54 (antelabeto israil paidos aftou mnisthinai eleous)

54 He helped Israel his young-servant, (in order) to remember his mercy,

54. He hath holpen his servant Israel, in remembrance of his mercy;

54. Er denkt der Barmherzigkeit und hilft seinem Diener Israel wieder auf,

54. Socorrió a Israel su siervo, acordándose de su misericordia,

54 воспринял Израиля, отрока Своего, воспомянув милость,

55 Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän isillemme puhunut."

55 Aabrahamia ja hänen jälkeläisiään kohtaan iäti, niin kuin Hän on puhunut isillemme."

55. (Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti.

55. Nijncuin hän on puhunut meidän Isillem Abrahamille ja hänen siemenellens ijancaickisest.

55. Ninquin hen ombi puhunut meiden Iseden tyge/ Abrahamin ia henen semenellens ijancaikisesta. (Niinkuin hän ompi puhunut meidän isien tykö/ Abrahamin ja hänen siemenellensä iankaikkisesti.)

55 καθὼς ἐλάλησε πρὸς τοὺς πατέρας ἡμῶν, τῷ Ἀβραὰμ καὶ τῷ σπέρματι αὐτοῦ εἰς τὸν αἰῶνα. ( κathὸs ẻlálise prὸs tοὐs patéras ἱmõn, tỡ Ἀbraàm κaὶ tỡ spérmatι aὐtοȗ eἰs tὸn aἰõna. )

καθως ελαλησεν προς τους πατερας ημων τω αβρααμ και τω σπερματι αυτου εις τον αιωνα 55 (kathos elalisen pros tous pateras imon to abraam kai to spermati aftou eis ton aiona)

55 just-as he spoke to our fathers, to Abraham and his seed forever.

55. As he spake to our fathers, to Abraham, and to his seed for ever.

55. wie er geredet hat unsern Vätern, Abraham und seinem Samen ewiglich.

55. Como habló a nuestros Padres, a Abraham y a su simiente para siempre.

55 как говорил отцам нашим, к Аврааму и семени его до века.

56 Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.

56 Ja Maria viipyi hänen luonaan noin kolme kuukautta ja palasi kotiinsa.

56. Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa.

56. Ja Maria oli hänen tykönäns lähes colme Cuucautta ja palais cotians.

56. Ja Maria ieij henen tygens lehes colmexi Cwcaudhexi/ ia palasi cotiansa. (Ja Maria jäi hänen tykönsä lähes kolmeksi kuukaudeksi/ ja palasi kotiansa.)

56 Ἔμεινε δὲ Μαριὰμ σὺν αὐτῇ ὡσεὶ μῆνας τρεῖς καὶ ὑπέστρεψεν εἰς τὸν οἶκον αὐτῆς. ( Ἔmeιne dè Μarιàm sὐn aὐtῖ ὁseὶ mĩnas treῖs κaὶ ὑpéstrepsen eἰs tὸn οἶκοn aὐtĩs. )

εμεινεν δε μαριαμ συν αυτη ωσει μηνας τρεις και υπεστρεψεν εις τον οικον αυτης 56 (emeinen de mariam sun afti osei minas treis kai upestrepsen eis ton oikon aftis)

56 Now Mary remained together with her approximately three months and returned to her house.

56. And Mary abode with her about three months, and returned to her own house.

56. Und Maria blieb bei ihr bei drei Monaten; darnach kehrte sie wiederum heim.

56. Y se quedó María con ella como tres meses; y se volvió a su casa.

56 Пребыла же Мария с нею около трех месяцев, и возвратилась в дом свой.

57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan.

57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli, ja hän synnytti pojan.

57. Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan.

57. JA Elizabethin synnyttämisen aica täytettin ja hän synnytti pojan.

57. Mutta Elizabethin synnyttemisen aica teutettin/ ia hen synnytti poighan. (Mutta Elisabethin synnyttämisen aika täytettiin/ ja hän synnytti pojan.)

57 Τῇ δὲ Ἐλισάβετ ἐπλήσθη ὁ χρόνος τοῦ τεκεῖν αὐτήν, καὶ ἐγέννησεν υἱόν. ( Τῖ dè Ἐlιsábet ẻplísthi ὁ chrόnοs tοȗ teκeῖn aὐtín, κaὶ ẻgénnisen uἱόn. )

τη δε ελισαβετ επλησθη ο χρονος του τεκειν αυτην και εγεννησεν υιον 57 (ti de elisabet eplisthi o chronos tou tekein aftin kai egennisen uion)

57 Now Elisabeth’s time was fulfilled that she should bear, and she gave-birth to a son.

57. Now Elisabeth's full time came that she should be delivered; and she brought forth a son.

57. Und Elisabeth kam ihre Zeit, daß sie gebären sollte; und sie gebar einen Sohn.

57. Y a Elisabet se le cumplió el tiempo de parir, y parió un hijo.

57 Елисавете же настало время родить, и она родила сына.

58 Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa.

58 Hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli osoittanut hänelle suuren laupeutensa, ja he iloitsivat hänen kanssaan.

58. Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa.

58. Cosca hänen kylälisens ja langons cuulit että HERra oli tehnyt suuren laupiuden hänen cansans iloidzit he hänen cansans.

58. Coska henen Naburins ia Langonsa cwlit ette HERRA oli tehnyt swren Laupiuden henen ca'sans/ ia he iloitzit henen cansans. (Koska hänen naapurinsa ja lankonsa kuulit että HERRA oli tehnyt suuren laupeuden hänen kanssansa/ ja he iloitsit hänen kanssansa.)

58 καὶ ἤκουσαν οἱ περίοικοι καὶ οἱ συγγενεῖς αὐτῆς ὅτι ἐμεγάλυνε Κύριος τὸ ἔλεος αὐτοῦ μετ’ αὐτῆς, καὶ συνέχαιρον αὐτῇ. ( κaὶ ἴκοusan οἱ perίοικοι κaὶ οἱ suggeneῖs aὐtĩs ὅtι ẻmegálune Κúrιοs tὸ ἔleοs aὐtοȗ met’ aὐtĩs, κaὶ sunéchaιrοn aὐtῖ. )

και ηκουσαν οι περιοικοι και οι συγγενεις αυτης οτι εμεγαλυνεν κυριος το ελεος αυτου μετ αυτης και συνεχαιρον αυτη 58 (kai ikousan oi perioikoi kai oi sungeneis aftis oti emegalunen kurios to eleos aftou met aftis kai sunechairon afti)

58 And the dwellers around (her,) and her relatives, heard that the Lord was magnifying his mercy with her, and they were rejoicing together with her.

58. And her neighbours and her cousins heard how the Lord had shewed great mercy upon her; and they rejoiced with her.

58. Und ihre Nachbarn und Gefreunde hörten, daß der HERR große Barmherzigkeit an ihr getan hatte, und freuten sich mit ihr.

58. Y oyeron los vecinos y los parientes que Dios había hecho grande misericordia con ella, y se alegraron con ella.

58 И услышали соседи и родственники ее, что возвеличил Господь милость Свою над нею, и радовались с нею.

59 Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias.

59 Kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkauttamaan pienokaista ja kutsuivat häntä hänen isänsä mukaan Sakariaaksi.

59. Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.

59. Ja tapahtui cahdexandena päiwänä että he tulit lasta ymbärinsleickaman ja cudzuit hänen Zacharias hänen Isäns nimeldä.

59. Ja se tapactui Cahdexa'dena peiuene/ he tulit Pilti ymberinsleickaman/ ia cutzuit henen Zachariam Isens Nimelde. (Ja se tapahtui kahdeksantena päiwänä/ he tulit piltti ympärileikkauttamaan/ ja kutsuit hänen Zacharian isänsä nimeltä.)

59 Καὶ ἐγένετο ἐν τῇ ἡμέρᾳ τῇ ὀγδόῃ ἦλθον περιτεμεῖν τὸ παιδίον, καὶ ἐκάλουν αὐτὸ ἐπὶ τῷ ὀνόματι τοῦ πατρὸς αὐτοῦ Ζαχαρίαν. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tῖ ἱmérᾳ tῖ ὀgdόΐ ἶlthοn perιtemeῖn tὸ paιdίοn, κaὶ ẻκálοun aὐtὸ ẻpὶ tỡ ὀnόmatι tοȗ patrὸs aὐtοȗ Ζacharίan. )

και εγενετο εν τη ογδοη ημερα ηλθον περιτεμειν το παιδιον και εκαλουν αυτο επι τω ονοματι του πατρος αυτου ζαχαριαν 59 (kai egeneto en ti ogdoi imera ilthon peritemein to paidion kai ekaloun afto epi to onomati tou patros aftou zacharian)

59 And it happened, that on the eighth day, that they came to circumcise the child, and they were (to be) calling it upon {i.e. after} the name of his father, Zacharias.

59. And it came to pass, that on the eighth day they came to circumcise the child; and they called him Zacharias, after the name of his father.

59. Und es begab sich am achten Tage, da kamen sie, zu beschneiden das Kindlein, und hießen ihn nach seinem Vater Zacharias.

59. Y aconteció, que al octavo día vinieron para circuncidar al niño, y le llamaban del nombre de su padre, Zacarías.

59 В восьмой день пришли обрезать младенца и хотелиназвать его, по имени отца его, Захариею.

60 Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes".

60 Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: ”Ei, vaan hänen nimensä on oleva Johannes."

60. Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes.

60. Nijn wastais hänen Äitins ja sanoi: ei suingan waan hän pitä cudzuttaman Johannes.

60. Nin wastasi henen Eitens ia sanoi/ Eiswinga'/ waan hen pite cutzuttaman Johannes. (Niin wastasi hänen äitinsä ja sanoi/ Ei suinkaan/ waan hän pitää kutsuttaman Johannes.)

60 καὶ ἀποκριθεῖσα ἡ μήτηρ αὐτοῦ εἶπεν· Οὐχί, ἀλλὰ κληθήσεται Ἰωάννης. ( κaὶ ἀpοκrιtheῖsa ἱ mítir aὐtοȗ eἶpen: Οὐchί, ἀllà κlithísetaι Ἰoánnis. )

και αποκριθεισα η μητηρ αυτου ειπεν ουχι αλλα κληθησεται ιωαννης 60 (kai apokritheisa i mitir aftou eipen ouchi alla klithisetai ioannis)

60 And his mother answered and said, Not so, but he will be called John.

60. And his mother answered and said, Not so; but he shall be called John.

60. Aber seine Mutter antwortete und sprach: Mitnichten, sondern er soll Johannes heißen.

60. Y respondiendo su madre, dijo: No; sino Juan será llamado.

60 На это мать его сказала:нет, а назвать его Иоанном.

61 Niin he sanoivat hänelle: "Eihän sinun suvussasi ole ketään, jolla on se nimi".

61 He sanoivat hänelle: "Sukulaisissasi ei ole ketään, jota kutsutaan sillä nimellä."

61. Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä.

61. Ja he sanoit hänelle: ei ole ketän sinun sugusas joca cudzutan sillä nimellä.

61. Ja he sanoit henen tygens/ Eiketen ole sinu'/ sughusas ioca cutzutan silde Nimelde. (Ja he sanoit hänen tykönsä/ Ei ketään ole sinun/ suwussasi joka kutsutaan siltä nimeltä.)

61 καὶ εἶπον πρὸς αὐτὴν ὅτι Οὐδείς ἐστιν ἐν τῇ συγγενείᾳ σου ὃς καλεῖται τῷ ὀνόματι τούτῳ· ( κaὶ eἶpοn prὸs aὐtìn ὅtι Οὐdeίs ẻstιn ẻn tῖ suggeneίᾳ sοu ὃs κaleῖtaι tỡ ὀnόmatι tοútǫ: )

και ειπον προς αυτην οτι ουδεις εστιν εν τη συγγενεια σου ος καλειται τω ονοματι τουτω 61 (kai eipon pros aftin oti oudeis estin en ti sungeneia sou os kaleitai to onomati touto)

61 And they said to her, There is none among your relatives who is called by this name.

61. And they said unto her, There is none of thy kindred that is called by this name.

61. Und sie sprachen zu ihr: Ist doch niemand in deiner Freundschaft, der also heiße.

61. Y le dijeron: ¿Por qué? nadie hay en tu parentela que se llame por este nombre.

61 И сказали ей: никого нет в родстве твоем, кто назывался бы сим именем.

62 Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi.

62 Sitten he viittoilivat hänen isälleen, miksi hän haluaisi häntä kutsuttavan.

62. Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.

62. Nijn he wijttaisit hänen Isällens millä nimellä hän tahtoi hänen cudzua.

62. Nin he wijttasit henen Isellens mille nimelle hen tactoi henen cutzua. (Niin he wiittasit hänen isällensä millä nimellä hän tahtoi hänen kutsua.)

62 ἐνένευον δὲ τῷ πατρὶ αὐτοῦ τὸ τί ἂν θέλοι καλεῖσθαι αὐτόν. ( ẻnéneuοn dè tỡ patrὶ aὐtοȗ tὸ tί ἂn thélοι κaleῖsthaι aὐtόn. )

ενενευον δε τω πατρι αυτου το τι αν θελοι καλεισθαι αυτον 62 (enenebon de to patri aftou to ti an theloi kaleisthai afton)

62 But they were signaling to his father, what he might wish him to be called.

62. And they made signs to his father, how he would have him called.

62. Und sie winkten seinem Vater, wie er ihn wollte heißen lassen.

62. Y hablaron por señas a su padre, como le quería llamar.

62 И спрашивали знаками у отца его, как бы он хотел назвать его.

63 Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä". Ja kaikki ihmettelivät.

63 Pyydettyään taulun hän kirjoitti vastaten: "Johannes on hänen nimensä." Ja kaikki ihmettelivät.

63. Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät.

63. Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimens. Ja jocainen ihmetteli sitä.

63. Ja hen anoi taulua/ kirioitti sanoden/ Johannes ombi hene' Nime's. Ja iocainen site imechteli. (Ja hän anoi taulua/ kirjoitti sanoen/ Johannes ompi hänen nimensä. Ja jokainen sitä ihmetteli.)

63 καὶ αἰτήσας πινακίδιον ἔγραψε λέγων· Ἰωάννης ἐστὶ τὸ ὄνομα αὐτοῦ· καὶ ἐθαύμασαν πάντες. ( κaὶ aἰtísas pιnaκίdιοn ἔgrapse légon: Ἰoánnis ẻstὶ tὸ ὄnοma aὐtοȗ: κaὶ ẻthaúmasan pántes. )

και αιτησας πινακιδιον εγραψεν λεγων ιωαννης εστιν το ονομα αυτου και εθαυμασαν παντες 63 (kai aitisas pinakidion egrapsen legon ioannis estin to onoma aftou kai ethabmasan pantes)

63 And he asked for a writing-tablet and wrote, saying, His name is John. And they all marveled.

63. And he asked for a writing table, and wrote, saying, His name is John. And they marvelled all.

63. Und er forderte ein Täfelein und schrieb also: Er heißt Johannes. Und sie verwunderten sich alle.

63. Y demandando la tablilla, escribió, diciendo: Juan es su nombre. Y todos se maravillaron.

63 Он потребовал дощечку и написал: Иоанн имя ему. И все удивились.

64 Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.

64 Heti hänen suunsa aukeni ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui ylistäen Jumalaa.

64. Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa.

64. Nijn cohta aukeni hänen suuns ja hänen kielens ja puhui kijttäin Jumalata. Ja pelco tuli caickein heidän kylällistens päälle.

64. Nin cochta aukeni henen suuns ia henen kielens/ ia puhui/ kijtteden Jumalata. Ja pelcaus sattui caikein heiden Naburins päle. (Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä/ ja puhui/ kiittäen Jumalata. Ja pelkous sattui kaikkein heidän naapurinsa päälle.)

64 ἀνεῴχθη δὲ τὸ στόμα αὐτοῦ παραχρῆμα καὶ ἡ γλῶσσα αὐτοῦ, καὶ ἐλάλει εὐλογῶν τὸν Θεόν. ( ἀneóchthi dè tὸ stόma aὐtοȗ parachrĩma κaὶ ἱ glõssa aὐtοȗ, κaὶ ẻláleι eὐlοgõn tὸn Theόn. )

ανεωχθη δε το στομα αυτου παραχρημα και η γλωσσα αυτου και ελαλει ευλογων τον θεον 64 (aneochthi de to stoma aftou parachrima kai i glossa aftou kai elalei eblogon ton theon)

64 Now his mouth was instantly opened, and his tongue (loosed,) and he was speaking, thanking God.

64. And his mouth was opened immediately, and his tongue loosed, and he spake, and praised God.

64. Und alsbald ward sein Mund und seine Zunge aufgetan, und er redete und lobte Gott.

64. Y luego fué abierta su boca, y suelta su lengua, y habló bendiciendo a Dios.

64 И тотчас разрешились уста его и язык его, и он стал говорить, благословляя Бога.

65 Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista;

65 Niin tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuville ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista.

65. Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat.

65. Ja caikisa Judean Mäkicanssas ilmaunsit caicki nämät tegot.

65. Ja caikisa Judean Mäkicanssas ilmaunsit caiki nämet tegot. (Ja kaikissa Judean mäkikansassa ilmaantui kaikki nämä teot.)

65 καὶ ἐγένετο ἐπὶ πάντας φόβος τοὺς περιοικοῦντας αὐτούς, καὶ ἐν ὅλῃ τῇ ὀρεινῇ τῆς Ἰουδαίας διελαλεῖτο πάντα τὰ ῥήματα ταῦτα, ( κaὶ ẻgénetο ẻpὶ pántas fόbοs tοὐs perιοικοȗntas aὐtοús, κaὶ ẻn ὅlΐ tῖ ὀreιnῖ tĩs Ἰοudaίas dιelaleῖtο pánta tà ŕímata taȗta, )

και εγενετο επι παντας φοβος τους περιοικουντας αυτους και εν ολη τη ορεινη της ιουδαιας διελαλειτο παντα τα ρηματα ταυτα 65 (kai egeneto epi pantas fobos tous perioikountas aftous kai en oli ti oreini tis ioudaias dielaleito panta ta rimata tafta)

65 And fear became upon all those dwelling around them and all these declarations were being talked-about in the whole hill-country of Judea.

65. And fear came on all that dwelt round about them: and all these sayings were noised abroad throughout all the hill country of Judaea.

65. Und es kam eine Furcht über alle Nachbarn; und die ganze Geschichte ward ruchbar auf dem ganzen jüdischen Gebirge.

65. Y vino un temor sobre todos los vecinos de ellos; y en toda la serranía de Judea fueron divulgadas todas estas cosas.

65 И был страх на всех живущих вокруг них; и рассказывали обо всем этом по всейнагорной стране Иудейской.

66 ja kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa.

66 Kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä sanoen: "Mitä tästä pienokaisesta mahtaa tulla?" Ja Herran käsi oli hänen kanssaan.

66. Ja kaikki , jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.

66. Ja caicki jotca tämän cuulit panit he sen heidän sydämihins sanoden: mingäs luulet tästä lapsesta tulewan? sillä HERran käsi oli hänen cansans.

66. Ja caiki iotca sen culit panit heiden sydhemihins sanode'/ Mitkes Lulet teste Lapsesta tulepi? Sille ette Herran käsi oli henen cansans. (Ja kaikki jotka sen kuulit panit heidän sydämiinsä sanoen/ Mitkäs luulet tästä lapsesta tuleepi? Sillä että Herran käsi oli hänen kanssansa.)

66 καὶ ἔθεντο πάντες οἱ ἀκούσαντες ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτῶν, λέγοντες· Τί ἄρα τὸ παιδίον τοῦτο ἔσται; καὶ χεὶρ Κυρίου ἦν μετ’ αὐτοῦ. ( κaὶ ἔthentο pántes οἱ ἀκοúsantes ẻn tῖ κardίᾳ aὐtõn, légοntes: Τί ἄra tὸ paιdίοn tοȗtο ἔstaι; κaὶ cheὶr Κurίοu ἶn met’ aὐtοȗ. )

και εθεντο παντες οι ακουσαντες εν τη καρδια αυτων λεγοντες τι αρα το παιδιον τουτο εσται και χειρ κυριου ην μετ αυτου 66 (kai ethento pantes oi akousantes en ti kardia afton legontes ti ara to paidion touto estai kai cheir kuriou in met aftou)

66 And all who heard them placed them in their heart, saying, What then will this child be? And the hand of the Lord was with him.

66. And all they that heard them laid them up in their hearts, saying, What manner of child shall this be! And the hand of the Lord was with him.

66. Und alle, die es hörten, nahmen's zu Herzen und sprachen: Was, meinst du, will aus dem Kindlein werden? Denn die Hand des HERRN war mit ihm.

66. Y todos los que las oían, las guardaban en su corazón, diciendo: ¿Quién será este niño? Y la mano del Señor era con él.

66 Все слышавшие положили это на сердце своем и говорили: что будет младенец сей? И рука Господня была с ним.

67 Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:

67 Sakarias, hänen isänsä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja ennusti sanoen:

67. Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen:

67. Ja hänen Isäns Zacharias täytettin Pyhällä Hengellä ja ennusti sanoden:

67. Ja henen Isens Zacharias teutettin Pyhelle Hengelle/ ia noidhui sanoden. (Ja hänen isänsä Zacharias täytettiin Pyhällä Hengellä/ ja noitui sanoen.)

67 Καὶ Ζαχαρίας ὁ πατὴρ αὐτοῦ ἐπλήσθη Πνεύματος ἁγίου καὶ προεφήτευσε λέγων· ( Κaὶ Ζacharίas ὁ patìr aὐtοȗ ẻplísthi Pneúmatοs ἁgίοu κaὶ prοefíteuse légon: )

και ζαχαριας ο πατηρ αυτου επλησθη πνευματος αγιου και προεφητευσεν λεγων 67 (kai zacharias o patir aftou eplisthi pnebmatos agiou kai proefitefsen legon)

67 And his father Zacharias was filled with (the) Holy Spirit and prophesied, saying,

67. And his father Zacharias was filled with the Holy Ghost, and prophesied, saying,

67. Und sein Vater Zacharias ward des heiligen Geistes voll, weissagte und sprach:

67. Y Zacarías su padre fué lleno de Espíritu Santo, y profetizó, diciendo:

67 И Захария, отец его, исполнился Святаго Духа ипророчествовал, говоря:

68 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen

68 ”Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä Hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen.

68. Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa,

68. KIitetty olcon HERra Israelin Jumala sillä hän on edzinyt ja lunastanut hänen Canssans.

68. KItetty olcon Herra Israelin Jumala/ sille hen on etzinyt ia lunastanut henen Canssans. (Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala/ sillä hän on etsinyt ja lunastanut hänen kansansa.)

68 Εὐλογητὸς Κύριος, ὁ Θεὸς τοῦ Ἰσραήλ, ὅτι ἐπεσκέψατο καὶ ἐποίησε λύτρωσιν τῷ λαῷ αὐτοῦ, ( Εὐlοgitὸs Κúrιοs, ὁ Theὸs tοȗ Ἰsraíl, ὅtι ẻpesκépsatο κaὶ ẻpοίise lútrosιn tỡ laỡ aὐtοȗ, )

ευλογητος κυριος ο θεος του ισραηλ οτι επεσκεψατο και εποιησεν λυτρωσιν τω λαω αυτου 68 (eblogitos kurios o theos tou israil oti epeskepsato kai epoiisen lutrosin to lao aftou)

68 The Lord, the God of Israel (is) gracious*. Because he visited and made* redemption for his people.

68. Blessed be the Lord God of Israel; for he hath visited and redeemed his people,

68. Gelobet sei der HERR, der Gott Israels! denn er hat besucht und erlöst sein Volk

68. Bendito el Señor Dios de Israel, que visitó, e hizo redención a su pueblo.

68 благословен Господь Бог Израилев, что посетил народ Свой и сотворил избавление ему,

69 ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta

69 Hän on kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneessa

69. Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,

69. Ja on meille corgottanut autuuden sarwen Dawidin hänen palwelians huonesa.

69. Ja ombi meille Ylesnostanut Terueyde' * Sarue'/ Dauidin henen Paluelians Honesa. (Ja ompi meille ylösnostanut terweyden sarwen/ Dawidin hänen palwelijansa huoneessa.)

69 καὶ ἤγειρε κέρας σωτηρίας ἡμῖν ἐν τῷ οἴκῳ Δαυῒδ τοῦ παιδὸς αὐτοῦ, ( κaὶ ἴgeιre κéras sotirίas ἱmῖn ẻn tỡ οἴκǫ Dauΐd tοȗ paιdὸs aὐtοȗ, )

και ηγειρεν κερας σωτηριας ημιν εν τω οικω δαβιδ του παιδος αυτου 69 (kai igeiren keras sotirias imin en to oiko dabid tou paidos aftou)

69 And lifted up a horn of salvation for us in the house of his young-servant David,

69. And hath raised up an horn of salvation for us in the house of his servant David;

69. und hat uns aufgerichtet ein Horn des Heils in dem Hause seines Dieners David,

69. Y nos enhestó el cuerno de salud en la casa de David su siervo.

69 и воздвиг рог спасения нам в дому Давида, отрока Своего,

70 — niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta —

70 — niin kuin Hän on puhunut pyhäin profeettainsa suulla (jotka ovat olleet) muinaisuudesta asti —

70. Niinkuin hän on muinen puhunut pyhäin prophetainsa suun kautta,

70. Nijncuin hän on muinen puhunut hänen pyhäin Prophetains suun cautta.

70. Ninquin hen on muinen puhunut henen pyhein Prophetains suun cautta. (Niinkuin hän on muinen puhunut hänen pyhäin prophetain suun kautta.)

70 καθὼς ἐλάλησε διὰ στόματος τῶν ἁγίων, τῶν ἀπ’ αἰῶνος προφητῶν αὐτοῦ, ( κathὸs ẻlálise dιà stόmatοs tõn ἁgίon, tõn ἀp’ aἰõnοs prοfitõn aὐtοȗ, )

καθως ελαλησεν δια στοματος των αγιων των απ αιωνος προφητων αυτου 70 (kathos elalisen dia stomatos ton agion ton ap aionos profiton aftou)

70 (just-as he spoke through (the) mouth of his holy prophets from the ages (past)).

70. As he spake by the mouth of his holy prophets, which have been since the world began:

70. wie er vorzeiten geredet hat durch den Mund des Propheten:

70. Como habló por boca de sus santos profetas, que fueron desde el principio:

70 как возвестил устами бывших от века святых пророков Своих,

71 pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat,

71 pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niitten kädestä, jotka vihaavat meitä,

71. Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat:

71. Wapahtaxens meitä meidän wihollisildam ja caickein kädest jotca meitä wihawat.

71. Ette hen meite wapachtaman pideis meiden wiholisild/ ia caikein kädhest/ iotca meite wihauat. (Että hän meitä wapahtaman pitäisi meidän wihollisilta/ ja kaikkein kädestä/ jotka meitä wihaawat.)

71 σωτηρίαν ἐξ ἐχθρῶν ἡμῶν καὶ ἐκ χειρὸς πάντων τῶν μισούντων ἡμᾶς, ( sotirίan ẻks ẻchthrõn ἱmõn κaὶ ẻκ cheιrὸs pánton tõn mιsοúnton ἱmãs, )

σωτηριαν εξ εχθρων ημων και εκ χειρος παντων των μισουντων ημας 71 (sotirian ex echthron imon kai ek cheiros panton ton misounton imas)

71 (We have) salvation from our enemies and from the hand of all who hate us;

71. That we should be saved from our enemies, and from the hand of all that hate us;

71. daß er uns errettete von unseren Feinden und von der Hand aller, die uns hassen,

71. Salvación de nuestros enemigos, y de mano de todos los que nos aborrecieron:

71 что спасет нас от врагов наших и от руки всех ненавидящих нас;

72 tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,

72 osoittaakseen laupeutta isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,

72. Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa,

72. Ja osottaxens laupiutta meidän Isillem ja muistaxens hänen pyhä lijttons.

72. Ja osottaman Laupiuden meiden Isillen/ ia muistaman henen pyhen Lijtons päle. (Ja osoittamaan laupeuden meidän isillen/ ja muistamaan hänen pyhän liittonsa päälle.)

72 ποιῆσαι ἔλεος μετὰ τῶν πατέρων ἡμῶν καὶ μνησθῆναι διαθήκης ἁγίας αὐτοῦ, ( pοιĩsaι ἔleοs metà tõn patéron ἱmõn κaὶ mnisthĩnaι dιathíκis ἁgίas aὐtοȗ, )

ποιησαι ελεος μετα των πατερων ημων και μνησθηναι διαθηκης αγιας αυτου 72 (poiisai eleos meta ton pateron imon kai mnisthinai diathikis agias aftou)

72 to do (his) mercy with our fathers and his holy covenant* to remember.

72. To perform the mercy promised to our fathers, and to remember his holy covenant;

72. und Barmherzigkeit erzeigte unsern Vätern und gedächte an seinen heiligen Bund

72. Para hacer misericordia con nuestros padres, y acordarse de su santo concierto:

72 сотворит милость с отцами нашими и помянет святой завет Свой,

73 sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme;

73 sen valan, jonka Hän vannoi isällemme Aabrahamille,

73. Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa:

73. Ja sitä wala jonga hän wannoi Abrahamille meidän Isällem meille andaxens.

73. Ja sen walan päle/ ionga hen wannoi Abraham meiden Iselen/ meille andaxens. (Ja sen walan päälle/ jonka hän wannoi Abraham meidän isällen/ meille antaaksensa.)

73 καθὼς ἐλάλησε πρὸς Ἀβραὰμ τὸν πατέρα ἡμῶν, τοῦ δοῦναι ἡμῖν ( κathὸs ẻlálise prὸs Ἀbraàm tὸn patéra ἱmõn, tοȗ dοȗnaι ἱmῖn )

ορκον ον ωμοσεν προς αβρααμ τον πατερα ημων 73 (orkon on omosen pros abraam ton patera imon)

73 (We have) the oath which he had sworn to Abraham our father to give to us,

73. The oath which he sware to our father Abraham,

73. und an den Eid, den er geschworen hat unserm Vater Abraham, uns zu geben,

73. Del juramento que juró a Abraham nuestro padre,

73 клятву, которою клялся Он Аврааму, отцу нашему, дать нам,

74 suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä

74 suodakseen meidän vihollistemme kädestä pelastettuina pelkäämättä palvella Häntä,

74. Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme,

74. Että me lunastetut meidän wihollistem kädest händä pelkämät palwelisim:

74. Ette me Lunastetudh meiden wiholisten kädhest/ hende paluelisim ilman pelkemet. (Että me lunastetut meidän wihollisten kädestä/ häntä palwelisimme ilman pelkäämät.)

74 ἀφόβως, ἐκ χειρὸς τῶν ἐχθρῶν ἡμῶν ῥυσθέντας, λατρεύειν αὐτῷ ( ἀfόbos, ẻκ cheιrὸs tõn ẻchthrõn ἱmõn ŕusthéntas, latreúeιn aὐtỡ )

του δουναι ημιν αφοβως εκ χειρος των εχθρων ημων ρυσθεντας λατρευειν αυτω 74 (tou dounai imin afobos ek cheiros ton echthron imon rusthentas latrebein afto)

74 having been fearlessly rescued out of the hand of our enemies, to give-divine service to him

74. That he would grant unto us, that we being delivered out of the hand of our enemies might serve him without fear,

74. daß wir, erlöst aus der Hand unserer Feinde, ihm dienten ohne Furcht unser Leben lang

74. Que nos daría él: que libertados de las manos de nuestros enemigos, le serviríamos sin temor,

74 небоязненно, по избавлении от руки врагов наших,

75 pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.

75 pyhyydessä ja vanhurskaudessa Hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.

75. Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme.

75. Pyhydes ja hurscaudes hänen edesäns caickena meidän elinaicanam.

75. Pyhydhes ia hurscaudhes ioca henen edesens kelpa caikina meiden ikä peiwine. (Pyhyydessä ja hurskaudessa joka hänen edessänsä kelpaa kaikkina meidän ikäpäiwinä.)

75 ἐν ὁσιότητι καὶ δικαιοσύνῃ ἐνώπιον αὐτοῦ πάσας τὰς ἡμέρας τῆς ζωῆς ἡμῶν. ( ẻn ὁsιόtitι κaὶ dικaιοsúnΐ ẻnópιοn aὐtοȗ pásas tàs ἱméras tĩs dzoĩs ἱmõn. )

εν οσιοτητι και δικαιοσυνη ενωπιον αυτου πασας τας ημερας της ζωης ημων 75 (en osiotiti kai dikaiosuni enopion aftou pasas tas imeras tis zois imon)

75 in holiness and righteousness all the days of (our) life in his sight.

75. In holiness and righteousness before him, all the days of our life.

75. in Heiligkeit und Gerechtigkeit, die ihm gefällig ist.

75. En santidad y justicia delante de él, todos los dias de nuestra vida.

75 служить Ему в святости и правде пред Ним, во все дни жизни нашей.

76 Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään,

76 Ja sinä, pienokainen, sinua kutsutaan Korkeimman profeetaksi, sillä sinä käyt Herran kasvojen edellä valmistaaksesi Hänen teitään,

76. Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä,

76. Ja sinä poicainen pitä cudzuttaman ylimmäisen Prophetaxi: sillä sinun pitä käymän HERran caswon edes walmistaman hänen teitäns.

76. Ja sine Pilti pite cutzutaman sen Ylimeisen Propheta/ sille sinun pite edhelkieumen Herran Caswon edes/ valmistama' henen Teitens. (Ja sinä piltti pitää kutsuttaman sen ylimmäisen propheta/ sillä sinun pitää edellä käymän Herran kaswon edessä/ walmistamaan hänen teitänsä.)

76 Καὶ σὺ, παιδίον, προφήτης ὑψίστου κληθήσῃ· προπορεύσῃ γὰρ πρὸ προσώπου Κυρίου ἑτοιμάσαι ὁδοὺς αὐτοῦ, ( Κaὶ sὐ, paιdίοn, prοfítis ὑpsίstοu κlithísΐ: prοpοreúsΐ gàr prὸ prοsópοu Κurίοu ἑtοιmásaι ὁdοὐs aὐtοȗ, )

και συ παιδιον προφητης υψιστου κληθηση προπορευση γαρ προ προσωπου κυριου ετοιμασαι οδους αυτου 76 (kai su paidion profitis upsistou klithisi proporefsi gar pro prosopou kuriou etoimasai odous aftou)

76 And you, child, will be called the prophet of the Highest; for* ‘you will be traveling before the face of the Lord to prepare his ways.’ {Mal 3:1}

76. And thou, child, shalt be called the prophet of the Highest: for thou shalt go before the face of the Lord to prepare his ways;

76. Und du, Kindlein, wirst ein Prophet des Höchsten heißen. Du wirst vor dem HERRN her gehen, daß du seinen Weg bereitest{~}

76. Tú, empero, o! niño, profeta del Altísimo serás llamado; porque irás delante de la faz del Señor, para aparejar sus caminos:

76 И ты, младенец, наречешься пророком Всевышнего, ибо предъидешь пред лицем Господа приготовить пути Ему,

77 antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa,

77 jotta antaisit hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksi saamisessa

77. Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi,

77. Ja andaman autuuden tunnon hänen Canssallens heidän syndeins andexi saamisexi.

77. Ja andaman Terueydhen tunnon henen Canssans/ heiden syndiens andexisamisen cautta. (Ja antamaan terweyden tunnon hänen kanssansa/ heidän syntien anteeksisaamisen kautta.)

77 τοῦ δοῦναι γνῶσιν σωτηρίας τῷ λαῷ αὐτοῦ ἐν ἀφέσει ἁμαρτιῶν αὐτῶν ( tοȗ dοȗnaι gnõsιn sotirίas tỡ laỡ aὐtοȗ ẻn ἀféseι ἁmartιõn aὐtõn )

του δουναι γνωσιν σωτηριας τω λαω αυτου εν αφεσει αμαρτιων αυτων 77 (tou dounai gnosin sotirias to lao aftou en afesei amartion afton)

77 (You are) to give knowledge of salvation to his people in the forgiveness of their sins,

77. To give knowledge of salvation unto his people by the remission of their sins,

77. und Erkenntnis des Heils gebest seinem Volk, das da ist in Vergebung ihrer Sünden;

77. Dando ciencia de salvación a su pueblo para remisión de sus pecados:

77 дать уразуметь народу Его спасение в прощении грехов их,

78 meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta,

78 Jumalamme sydämellisen laupeuden vuoksi, jonka ansiosta puoleemme on katsonut koitto korkeudesta

78. Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä,

78. Meidän Jumalam sydämelisen laupiuden cautta jolla meitä on edzinyt Coitto ylhäldä.

78. Meiden Jumalan sydhemellisen Laupiun cautta/ iolla meite etzinyt on Coitto * Ylehelde. (Meidän Jumalan sydämellisen laupeuden kautta/ jolla meitä etsinyt on koitto ylhäältä.)

78 διὰ σπλάγχνα ἐλέους Θεοῦ ἡμῶν, ἐν οἷς ἐπεσκέψατο ἡμᾶς ἀνατολὴ ἐξ ὕψους ( dιà splágchna ẻléοus Theοȗ ἱmõn, ẻn οἷs ẻpesκépsatο ἱmãs ἀnatοlì ẻks ὕpsοus )

δια σπλαγχνα ελεους θεου ημων εν οις επεσκεψατο ημας ανατολη εξ υψους 78 (dia splanchna eleous theou imon en ois epeskepsato imas anatoli ex upsous)

78 through the heart* of mercy of our God, in which the rising (of light) from on high visited us,

78. Through the tender mercy of our God; whereby the dayspring from on high hath visited us,

78. durch die herzliche Barmherzigkeit unsers Gottes, durch welche uns besucht hat der Aufgang aus der Höhe,

78. Por las entrañas de misericordia de nuestro Dios, con que nos visitó de lo alto el oriente,

78 по благоутробному милосердию Бога нашего, которым посетил нас Восток свыше,

79 loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle."

79 loistaakseen pimeässä ja kuoleman varjossa istuville ja ohjatakseen jalkamme rauhan tielle."

79. Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.

79. Walistaman nijtä jotca pimeis ja cuolon warjos istuwat ja ojendaman meidän jalcam rauhan tielle.

79. Walistamaan nijte/ iotca pimeis ia coolon warios istuuat Ja oijendaman meiden ialcam Rauhan tielle. (Walistamaan niitä/ jotka pimeissä ja kuolon warjossa istuwat. Ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.)

79 ἐπιφᾶναι τοῖς ἐν σκότει καὶ σκιᾷ θανάτου καθημένοις, τοῦ κατευθῦναι τοὺς πόδας ἡμῶν εἰς ὁδὸν εἰρήνης. ( ẻpιfãnaι tοῖs ẻn sκόteι κaὶ sκιᾷ thanátοu κathiménοιs, tοȗ κateuthȗnaι tοὐs pόdas ἱmõn eἰs ὁdὸn eἰrínis. )

επιφαναι τοις εν σκοτει και σκια θανατου καθημενοις του κατευθυναι τους ποδας ημων εις οδον ειρηνης 79 (epifanai tois en skotei kai skia thanatou kathimenois tou katefthunai tous podas imon eis odon eirinis)

79 to appear upon those who sit in darkness and the shadow of death; to steer our feet into the way of peace.

79. To give light to them that sit in darkness and in the shadow of death, to guide our feet into the way of peace.

79. auf daß er erscheine denen, die da sitzen in Finsternis und Schatten des Todes, und richte unsere Füße auf den Weg des Friedens.

79. Para dar luz a los que habitan en tinieblas y en sombra de muerte; para encaminar nuestros piés por camino de paz.

79 просветить сидящих во тьме и тени смертной, направить ноги наши на путь мира.

80 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.

80 Ja pienokainen kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli autiomaissa siihen päivään asti, jona esiintyi Israelille.

80. Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.

80. Ja lapsi caswoi ja wahwistui Henges ja asui corwes sijhenasti että se päiwä tulis jona hänen piti Israelin Canssan eteen tuleman.

80. Ja se Lapsi caswoi ia wachwistui Henges. Ja aswi Corues/ sihenasti ette se peiue tulis/ iona henen piti Israelin Canssan eten tuleman. (Ja se lapsi kaswoi ja wahwistui Hengessä. Ja asui korwessa/ siihenasti että se päiwä tulisi/ jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.)

80 Τὸ δὲ παιδίον ηὔξανε καὶ ἐκραταιοῦτο πνεύματι, καὶ ἦν ἐν ταῖς ἐρήμοις ἕως ἡμέρας ἀναδείξεως αὐτοῦ πρὸς τὸν Ἰσραήλ. ( Τὸ dè paιdίοn iὔksane κaὶ ẻκrataιοȗtο pneúmatι, κaὶ ἶn ẻn taῖs ẻrímοιs ἕos ἱméras ἀnadeίkseos aὐtοȗ prὸs tὸn Ἰsraíl. )

το δε παιδιον ηυξανεν και εκραταιουτο πνευματι και ην εν ταις ερημοις εως ημερας αναδειξεως αυτου προς τον ισραηλ 80 (to de paidion ifxanen kai ekrataiouto pnebmati kai in en tais erimois eos imeras anadeixeos aftou pros ton israil)

80 Now the child was growing and becoming-powerful in spirit and was in the wildernesses until the day of his (public) showing to Israel.

80. And the child grew, and waxed strong in spirit, and was in the deserts till the day of his shewing unto Israel.

80. Und das Kindlein wuchs und ward stark im Geist; und er war in der Wüste, bis daß er sollte hervortreten vor das Volk Israel.

80. Y el niño crecía, y era confortado en espíritu, y estuvo en los desiertos hasta el día que se mostró a Israel.

80 Младенец же возрастал и укреплялся духом, и был в пустынях до дня явления своего Израилю.