6 luku

Jeesus puolustaa opetuslapsiaan, jotka sapattina katkovat tähkäpäitä 1 – 5, tekee sapattina terveeksi miehen, jonka käsi oli kuivettunut 6 – 11, valitsee apostolinsa 12 – 16 ja parantaa paljon sairaita 17 – 19 Jeesus sanoo, ketkä ovat autuaita 20 – 23, huutaa nykyiseen elämään mieltyneille: » Voi teitä!» 24 – 26; käskee rakastamaan vihollisia 27 – 35 ja olemaan laupias 36 – 38, puhuu vertauksen sokeasta taluttajasta 39, 40 sekä rikasta ja malasta 41, 42 Sanoo puun tunnettavan hedelmästään 43 – 46 sekä teroittaa lopuksi sanojensa noudattamisen tärkeyttä 47 – 49.

1 Niin tapahtui eräänä sapattina, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.

1 Tapahtui jälkisapattina,* että Hän kulki viljavainioitten halki, ja Hänen opetuslapsensa katkoivat tähkiä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.

1. Ja tapahtui jälkisabbattina, että hän kävi laihon lävitse, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä ja hiersivät käsillänsä, ja söivät.

1. JA tapahtui jälki Sabbathina että hän käwi laihon läpidze ja hänen Opetuslapsens catcoit tähkäpäitä ja hiersit käsilläns ja söit.

1.IA se tapachtui Sabbathin peiuen * Homenis/ ette hen keui Laihon lepitze/ ia henen Opetuslapsens catkoit tehcki/ hierten käsillens/ ia söit. (Ja se tapahtui Sabbathin päiwän huomenissa/ että hän käwi laihon läwitse/ ja hänen opetuslapsensa katkoit tähkiä/ hiertäen käsillänsä/ ja söit.)

1 Ἐγένετο δὲ ἐν σαββάτῳ δευτεροπρώτῳ διαπορεύεσθαι αὐτὸν διὰ σπορίμων· καὶ ἔτιλλον οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ τοὺς στάχυας καὶ ἤσθιον ψώχοντες ταῖς χερσί. ( Ἐgénetο dè ẻn sabbátǫ deuterοprótǫ dιapοreúesthaι aὐtὸn dιà spοrίmon: κaὶ ἔtιllοn οἱ mathitaὶ aὐtοȗ tοὐs stáchuas κaὶ ἴsthιοn psóchοntes taῖs chersί. )

εγενετο δε εν σαββατω δευτεροπρωτω διαπορευεσθαι αυτον δια των σποριμων και ετιλλον οι μαθηται αυτου τους σταχυας και ησθιον ψωχοντες ταις χερσιν 1 (egeneto de en sabbato defteroproto diaporebesthai afton dia ton sporimon kai etillon oi mathitai aftou tous stachuas kai isthion psochontes tais chersin)

1 {Mar 2:23-28 & Mat 12:1-8 & Luk 6:1-5 Jerusalem to Galilee.} Now it happened on a second Sabbath (after the) first (feast Sabbath), that he was traveling through the grain-fields, and his disciples were plucking the tops, rubbing them in their hands and were eating (them).

1. And it came to pass on the second sabbath after the first, that he went through the corn fields; and his disciples plucked the ears of corn, and did eat, rubbing them in their hands.

1. Und es begab sich an einem Sabbat, daß er durchs Getreide ging; und seine Jünger rauften Ähren aus und aßen und rieben sie mit den Händen.

1. Y ACONTECIÓ que pasando él por entre los panes el segundo sábado después del primero, sus discípulos arrancaban espigas, y comían, estregándolas entre las manos.

1 В субботу, первую по втором дне Пасхи, случилось Ему проходить засеянными полями, и ученики Его срывали колосья и ели, растираяруками.

2 Silloin muutamat fariseuksista sanoivat: "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"

2 Silloin muutamat fariseuksista sanoivat (heille): "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"

2. Niin muutamat Pharisealaiset sanoivat heille: miksi te teette, jota ei sovi sabbatina tehdä?

2. Nijn muutamat Phariseuxist sanoit heille: mixi te teettä jota ei sowi Sabbathina tehdä?

2. Nin mwtomat Phariseusist sanoit heille/ Mixi te teette/ iota ei soui tehdä Sabbathina? (Niin muutamat phariseukset sanoit heille/ Miksi te teette/ jota ei sowi tehdä Sabbathina?)

2 τινὲς δὲ τῶν Φαρισαίων εἶπον αὐτοῖς· Τί ποιεῖτε ὃ οὐκ ἔξεστι ποιεῖν ἐν τοῖς σάββασι; ( tιnès dè tõn Farιsaίon eἶpοn aὐtοῖs: Τί pοιeῖte ὃ οὐκ ἔksestι pοιeῖn ẻn tοῖs sábbasι; )

τινες δε των φαρισαιων ειπον αυτοις τι ποιειτε ο ουκ εξεστιν ποιειν εν τοις σαββασιν 2 (tines de ton farisaion eipon aftois ti poieite o ouk exestin poiein en tois sabbasin)

2 But some of the Pharisees said to them, Why are you° doing what is not legal to practice on the Sabbath?

2. And certain of the Pharisees said unto them, Why do ye that which is not lawful to do on the sabbath days?

2. Etliche aber der Pharisäer sprachen zu ihnen: Warum tut ihr, was sich nicht ziemt zu tun an den Sabbaten?

2. Y algunos de los Fariseos les dijeron: ¿Por qué hacéis lo que no es lícito hacer en los sábados?

2 Некоторые же из фарисеев сказали им: зачем вы делаетето, чего не должно делать в субботы?

3 Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,

3 Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun oli nälissään, hän ja ne, jotka olivat hänen kanssaan?

3. Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssaan olivat?

3. Ja Jesus wastaten sanoi heille: ettekö te ole lukenet mitä Dawid teki cosca hän isois ja ne jotca hänen cansans olit?

3. Ja IesuS wastaten sanoi heiden tygens/ Ettekö te site lukenet ole/ mite Dauid teki/ coska hen itze isois/ ia iotca henen cansans olit? (Ja Jesus wastaten sanoi heidän tykönsä/ Ettekö te sitä lukeneet ole/ mitä Dawid teki/ koska hän isosi/ ja jotka hänen kanssansa olit?)

3 καὶ ἀποκριθεὶς πρὸς αὐτοὺς εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Οὐδὲ τοῦτο ἀνέγνωτε ὃ ἐποίησε Δαυῒδ ὁπότε ἐπείνασεν αὐτὸς καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ ὄντες; ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs prὸs aὐtοὐs eἶpen ὁ Ἰisοȗs: Οὐdè tοȗtο ἀnégnote ὃ ẻpοίise Dauΐd ὁpόte ẻpeίnasen aὐtὸs κaὶ οἱ met’ aὐtοȗ ὄntes; )

και αποκριθεις προς αυτους ειπεν ο ιησους ουδε τουτο ανεγνωτε ο εποιησεν δαβιδ οποτε επεινασεν αυτος και οι μετ αυτου οντες 3 (kai apokritheis pros aftous eipen o iisous oude touto anegnote o epoiisen dabid opote epeinasen aftos kai oi met aftou ontes)

3 And Jesus answered and said to them, Did you° not read even this, what David did, when he himself and those with him were hungry?</J>

3. And Jesus answering them said, Have ye not read so much as this, what David did, when himself was an hungred, and they which were with him;

3. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Habt ihr nicht das gelesen, was David tat, da ihn hungerte und die mit ihm waren?

3. Y respondiendo Jesús, les dijo: ¿Ni aun esto habéis leido, lo que hizo David cuando tuvo hambre, él, y los que con él estaban?

3 Иисус сказал им в ответ: разве вы не читали, что сделал Давид, когда взалкал сам и бывшие с ним?

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisilleenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?"

4 Hän kun meni Jumalan huoneeseen ja otti näkyleivät ja söi — niitä joita muitten ei ole lupa syödä kuin ainoastaan pappien — ja antoi myös niille jotka olivat hänen kanssaan."

4. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja otti näkyleivät, ja söi, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssaan olivat; joita ei muiden kuin pappein syödä sopinut.

4. Eikö hän mennyt Jumalan huonesen ja otti näkyleiwät ja söi ja andoi myös nijlle jotca hänen cansans olit joita ei muiden cuin Pappein syödä sopinut.

4. Quinga hen sisellemeni JUMALAN honesen/ ia otti Näkyleiuet ia söi/ ia annoi mös nijlle iotca henen cansans olit/ Joita ei muinen sopinut södhe/ mutta waiuoin Pappien. (Kuinka hän sisälle meni JUMALAN huoneeseen/ ja otti näkyleiwät ja söi/ ja antoi myös niille jotka hänen kanssansa olit/ Joita ei muiden sopinut syödä/ mutta waiwoin pappien.)

4 ὡς εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον τοῦ Θεοῦ καὶ τοὺς ἄρτους τῆς προθέσεως ἔλαβε καὶ ἔφαγε, καὶ ἔδωκε καὶ τοῖς μετ’ αὐτοῦ, οὓς οὐκ ἔξεστι φαγεῖν εἰ μὴ μόνους τοὺς ἱερεῖς; ( ὁs eἰsĩlthen eἰs tὸn οἶκοn tοȗ Theοȗ κaὶ tοὐs ἄrtοus tĩs prοthéseos ἔlabe κaὶ ἔfage, κaὶ ἔdoκe κaὶ tοῖs met’ aὐtοȗ, οὓs οὐκ ἔksestι fageῖn eἰ mì mόnοus tοὐs ἱereῖs; )

ως εισηλθεν εις τον οικον του θεου και τους αρτους της προθεσεως ελαβεν και εφαγεν και εδωκεν και τοις μετ αυτου ους ουκ εξεστιν φαγειν ει μη μονους τους ιερεις 4 (os eisilthen eis ton oikon tou theou kai tous artous tis protheseos elaben kai efagen kai edoken kai tois met aftou ous ouk exestin fagein ei mi monous tous iereis)

4 How he entered into the house of God and took and ate the showbread, and also gave (it) to those who were with him; which it is not legal to eat, except for the priests only? {1Sam 21:6}

4. How he went into the house of God, and did take and eat the shewbread, and gave also to them that were with him; which it is not lawful to eat but for the priests alone?

4. wie er zum Hause Gottes einging und nahm die Schaubrote und aß und gab auch denen, die mit ihm waren; die doch niemand durfte essen als die Priester allein?

4. ¿Cómo entró en la casa de Dios, y tomó los panes de la proposición, y comió, y dió también a los que estaban con él; los cuales no era lícito comer, sino a solos los sacerdotes?

4 Как он вошел в дом Божий, взял хлебы предложения, которых не должно было есть никому, кроме одних священников, и ел, и дал бывшим с ним?

5 Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".

5 Ja Hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on myös sapatin herra."

5. Ja hän sanoi heille: Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.

5. Ja hän sanoi heille: ihmisen Poica on myös Sabbathin HERra.

5. Ja hen sanoi heille/ Inhimisen Poica ombi HERRA/ ia mös Sabbathin pälle. (Ja hän sanoi heille/ Ihmisen Poika ompi HERRA/ ja myös Sabbathin päälle.)

5 καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ὅτι κύριός ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου καὶ τοῦ σαββάτου. ( κaὶ ἔlegen aὐtοῖs ὅtι κúrιόs ẻstιn ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu κaὶ tοȗ sabbátοu. )

και ελεγεν αυτοις οτι κυριος εστιν ο υιος του ανθρωπου και του σαββατου 5 (kai elegen aftois oti kurios estin o uios tou anthropou kai tou sabbatou)

5 And he said to them, The Son of Man is lord of the Sabbath. {Mar 3:1-6 & Mat 12:9-14 & Luk 6:6-11 Probably Galilee.}

5. And he said unto them, That the Son of man is Lord also of the sabbath.

5. Und er sprach zu ihnen: Des Menschen Sohn ist ein HERR auch des Sabbats.

5. Y les decía: El Hijo del hombre es Señor aun del sábado.

5 И сказал им: Сын Человеческий есть господин и субботы.

6 Ja toisena sapattina hän meni synagoogaan ja opetti; ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

6 Toisena sapattina Hän meni synagoogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

6. Niin tapahtui myös toisena sabbatina, että hän meni synagogaan sisälle ja opetti; ja siellä oli ihminen, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

6. NIjn tapahtui toisna Sabbathina että hän meni Synagogan ja opetti ja siellä oli yxi ihminen jonga oikia käsi oli cuiwettu.

6. Nin se tapachtui toisna Sabbathina/ ette hen sisellemeni Sinagogan ia opetti/ Ja oli sielle yxi Inhiminen/ ionga oikea käsi oli quiuettu. (Niin se tapahtui toisena Sabbathina/ että hän sisälle meni synagogaan ja opetti/ Ja oli siellä yksi ihminen/ jonka oikea käsi oli kuiwettu.)

6 Ἐγένετο δὲ καὶ ἐν ἑτέρῳ σαββάτῳ εἰσελθεῖν αὐτὸν εἰς τὴν συναγωγὴν καὶ διδάσκειν· καὶ ἦν ἐκεῖ ἄνθρωπος, καὶ ἡ χεὶρ αὐτοῦ ἡ δεξιὰ ἦν ξηρά. ( Ἐgénetο dè κaὶ ẻn ἑtérǫ sabbátǫ eἰseltheῖn aὐtὸn eἰs tìn sunagogìn κaὶ dιdásκeιn: κaὶ ἶn ẻκeῖ ἄnthropοs, κaὶ ἱ cheὶr aὐtοȗ ἱ deksιà ἶn ksirá. )

εγενετο δε και εν ετερω σαββατω εισελθειν αυτον εις την συναγωγην και διδασκειν και ην εκει ανθρωπος και η χειρ αυτου η δεξια ην ξηρα 6 (egeneto de kai en etero sabbato eiselthein afton eis tin sunagogin kai didaskein kai in ekei anthropos kai i cheir aftou i dexia in xira)

6 Now it happened also on a different Sabbath, that he entered into the synagogue and taught, and a man was there, and his right hand was dried up.

6. And it came to pass also on another sabbath, that he entered into the synagogue and taught: and there was a man whose right hand was withered.

6. Es geschah aber an einem andern Sabbat, daß er ging in die Schule und lehrte. Und da war ein Mensch, des rechte Hand war verdorrt.

6. Y aconteció también en otro sábado, que él entró en la sinagoga y enseñó; y estaba allí un hombre que tenía la mano derecha seca.

6 Случилось же и в другую субботу войти Ему в синагогу и учить. Там был человек, у которого правая рука была сухая.

7 Ja keksiäkseen jotakin, mistä häntä syyttäisivät, kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina.

7 Kirjanoppineet ja fariseukset pitivät Häntä silmällä parantaisiko Hän sapattina, jotta keksisivät syytöksen Häntä vastaan.

7. Niin kirjanoppineet ja Pharisealaiset vartiotsivat häntä, josko hän sabbatina parantais, että he olisivat löytäneet kanteen häntä vastaan.

7. Nijn Kirjanoppenet ja Phariseuxet wartioidzit händä jos hän myös Sabbathina parannais että he saisit hänen päällens canda.

7. Nin Kirianoppeneet ia Phariseuset wartioitzit he'de ios hen mös Sabbathina para'daua olis/ Ette he leyteisit iosta he cannaisit henen pälens. (Niin kirjanoppineet ja phariseukset wartioitsit häntä jos hän myös Sabbathina parantawa olis/ Että he löytäisit josta he kantaisit hänen päällensä.)

7 Παρετήρουν δὲ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι εἰ ἐν τῷ σαββάτῳ θεραπεύσει, ἵνα εὕρωσι κατηγορίαν αὐτοῦ. ( Paretírοun dè οἱ grammateῖs κaὶ οἱ Farιsaῖοι eἰ ẻn tỡ sabbátǫ therapeúseι, ἵna eὕrosι κatigοrίan aὐtοȗ. )

παρετηρουν δε αυτον οι γραμματεις και οι φαρισαιοι ει εν τω σαββατω θεραπευσει ινα ευρωσιν κατηγοριαν αυτου 7 (paretiroun de afton oi grammateis kai oi farisaioi ei en to sabbato therapefsei ina ebrosin katigorian aftou)

7 Now the scribes and the Pharisees were observing (him), if he will heal (him) on the Sabbath; in order that they might find an accusation (against) him.

7. And the scribes and Pharisees watched him, whether he would heal on the sabbath day; that they might find an accusation against him.

7. Aber die Schriftgelehrten und Pharisäer lauerten darauf, ob er auch heilen würde am Sabbat, auf daß sie eine Sache wider ihn fänden.

7. Y le acechaban los escribas y los Fariseos, si sanaría en sábado, por hallar de qué le acusasen.

7 Книжники же и фарисеи наблюдали за Ним, не исцелит ли в субботу, чтобы найти обвинение против Него.

8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille". Ja hän nousi ja astui esille.

8 Mutta Hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jolla oli kuivettunut käsi: "Nouse ja astu keskelle." Tämä nousi ja astui.

8. Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: nouse ja tule edes! Niin hän nousi ja seisoi.

8. Mutta hän tiesi heidän ajatuxens ja sanoi sille ihmiselle jolla cuiwettu käsi oli: nouse ja tule edes.

8. Mutta hen tiesi heiden aijatoxens/ ia sanoi sille Inhimisel/ iolla oli se quiuettu käsi/ Ylesnouse ia seiso keskelle. (Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa/ ja sanoi sille ihmiselle/ jolla oli se kuiwettu käsi/ Ylös nouse ja seiso keskelle.)

8 αὐτὸς δὲ ᾔδει τοὺς διαλογισμοὺς αὐτῶν, καὶ εἶπε τῷ ἀνθρώπῳ τῷ ξηρὰν ἔχοντι τὴν χεῖρα· Ἔγειρε καὶ στῆθι εἰς τὸ μέσον· ὁ δὲ ἀναστὰς ἔστη. ( aὐtὸs dè ᾔdeι tοὐs dιalοgιsmοὐs aὐtõn, κaὶ eἶpe tỡ ἀnthrópǫ tỡ ksiràn ἔchοntι tìn cheῖra: Ἔgeιre κaὶ stĩthι eἰs tὸ mésοn: ὁ dè ἀnastàs ἔsti. )

αυτος δε ηδει τους διαλογισμους αυτων και ειπεν τω ανθρωπω τω ξηραν εχοντι την χειρα εγειραι και στηθι εις το μεσον ο δε αναστας εστη 8 (aftos de idei tous dialogismous afton kai eipen to anthropo to xiran echonti tin cheira egeirai kai stithi eis to meson o de anastas esti)

8 But he knew their reasonings, and he said to the man having a dried up hand, Lift yourself up and stand, (you) in the middle! Now he rose* up, (and) stood (there).

8. But he knew their thoughts, and said to the man which had the withered hand, Rise up, and stand forth in the midst. And he arose and stood forth.

8. Er aber merkte ihre Gedanken und sprach zu dem Menschen mit der dürren Hand: Stehe auf und tritt hervor! Und er stand auf und trat dahin.

8. Mas él sabía los pensamientos de ellos; y dijo al hombre que tenía la mano seca: Levántate, y pónte en medio. Y él levantándose, se puso en pié.

8 Но Он, зная помышления их, сказал человеку, имеющему сухую руку: встань и выступи на средину. И он встал и выступил.

9 Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako henki, vai hukuttaa?"

9 Niin Jeesus sanoi heille: "Kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa elämä vai hukuttaa?"

9. Niin Jesus sanoi hänelle: minä kysyn teiltä: mitä sabbatina sopii, hyvää tehdä, taikka pahaa tehdä? henkeä vapahtaa eli kadottaa?

9. Nijn hän nousi ja seisoi. Nijn Jesus sanoi heille: Minä kysyn teille: cumba sopi Sabbathina tehdä hywä taicka paha? henge wapahta eli cadotta?

9. Nin hen nousi ia seisoi. Nin sanoi IesuS heille/ Mine kysyn teile/ cumbi sopi Sabbathina tehdä hyuesti taicka pahasti? Henge wapachta/ eli cadhotta? (Niin hän nousi ja seisoi. Niin sanoi Jesus heille/ Minä kysyin teiltä/ kumpi sopii Sabbathina tehdä hywästi taikka pahasti? Hengen wapahtaa/ eli kadottaa?)

9 εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς πρὸς αὐτούς· Ἐπερωτήσω ὑμᾶς τὶ ἔξεστι τοῖς σάββασιν, ἀγαθοποιῆσαι ἢ κακοποιῆσαι, ψυχὴν σῶσαι ἢ ἀποκτεῖναι; ( eἶpen οȗn ὁ Ἰisοȗs prὸs aὐtοús: Ἐperotíso ὑmãs tὶ ἔksestι tοῖs sábbasιn, ἀgathοpοιĩsaι ἲ κaκοpοιĩsaι, psuchìn sõsaι ἲ ἀpοκteῖnaι; )

ειπεν ουν ο ιησους προς αυτους επερωτησω υμας τι εξεστιν τοις σαββασιν αγαθοποιησαι η κακοποιησαι ψυχην σωσαι η απολεσαι 9 (eipen oun o iisous pros aftous eperotiso umas ti exestin tois sabbasin agathopoiisai i kakopoiisai psuchin sosai i apolesai)

9 Therefore Jesus said to them, I ask you° something, Is it legal on the Sabbath to do good or to do evil? To save a life or to kill it?</J>

9. Then said Jesus unto them, I will ask you one thing; Is it lawful on the sabbath days to do good, or to do evil to save life, or to destroy it

9. Da sprach Jesus zu ihnen: Ich frage euch: Was ziemt sich zu tun an den Sabbaten, Gutes oder Böses? das Leben erhalten oder verderben?

9. Entónces Jesús les dice: Preguntaros he una cosa: ¿Es lícito en sábados hacer bien, o hacer mal? ¿salvar la vida, o matar?

9 Тогда сказал им Иисус: спрошу Я вас: что должно делать в субботу? добро, или зло?спасти душу, или погубить? Они молчали.

10 Ja hän katsoi ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: "Ojenna kätesi". Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.

10 Katsellen ympärilleen heihin kaikkiin Hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi." Hän teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi (niin kuin toinen).

10. Ja kuin hän katsahti ympäri heidän kaikkain päällensä, sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes! ja se teki niin, ja hänen kätensä tuli terveeksi niinkuin toinenkin.

10. Ja cuin hän cadzahti ymbärins heidän caickein päällens sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes: nijn hän ojensi. Ja hänen kätens tuli terwexi nijncuin toinengin.

10. Ja quin hen catzatti ymberins heiden caikein päle/ sanoi hen sille Inhimisel/ Oijenna sinun kätes. Ja hen oiensi. Nin tuli henen kätens teruexi/ ninquin se toinengi. (Ja kuin hän katsahti ympäriinsä heidän kaikkein päälle/ sanoi hän sille ihmiselle/ Ojenna sinun kätesi. Ja hän ojensi. Niin tuli hänen kätensä terweeksi/ niinkuin se toinenkin.)

10 καὶ περιβλεψάμενος πάντας αὐτοὺς εἶπεν αὐτῷ· Ἔκτεινον τὴν χεῖρά σου. ὁ δὲ ἐποίησε, καὶ ἀπεκατεστάθη ἡ χεὶρ αὐτοῦ ὡς ἡ ἄλλη. ( κaὶ perιblepsámenοs pántas aὐtοὐs eἶpen aὐtỡ: Ἔκteιnοn tìn cheῖrá sοu. ὁ dè ẻpοίise, κaὶ ἀpeκatestáthi ἱ cheὶr aὐtοȗ ὁs ἱ ἄlli. )

και περιβλεψαμενος παντας αυτους ειπεν τω ανθρωπω εκτεινον την χειρα σου ο δε εποιησεν ουτως και αποκατεσταθη η χειρ αυτου υγιης ως η αλλη 10 (kai periblepsamenos pantas aftous eipen to anthropo ekteinon tin cheira sou o de epoiisen outos kai apokatestathi i cheir aftou ugiis os i alli)

10 And having looked around on them all, he said to him, Stretch out your hand. Now he did, and his hand was restored healthy like the other.

10. And looking round about upon them all, he said unto the man, Stretch forth thy hand. And he did so: and his hand was restored whole as the other.

10. Und er sah sie alle umher an und sprach zu dem Menschen: Strecke deine Hand aus! und er tat's; da ward ihm seine Hand wieder zurechtgebracht, gesund wie die andere.

10. Y mirándolos a todos en derredor, dice al hombre: Extiende tu mano; y él lo hizo así, y su mano fué restituida sana como la otra.

10 И, посмотрев на всех их, сказал тому человеку: протяни руку твою. Он так и сделал; и стала рука его здорова, как другая.

11 Mutta he vimmastuivat kovin ja puhelivat keskenään, mitä heidän olisi tehtävä Jeesukselle.

11 Mutta he joutuivat suunniltaan ja puhuivat keskenään mitä tekisivät Jeesukselle.

11. Mutta he tulivat tyhmyyttä täyteen ja puhuivat keskenänsä, mitä heidän pitäis Jesukselle tekemän.

11. Mutta he tulit mielettömäxi ja puhuit keskenäns mitä heidän pidäis Jesuxen tekemän.

11. Mutta he tulit mielettomexi/ ia puhuit keskenens/ mite heiden piteis Iesusest tekemen. (Mutta he tulit mielettömäksi/ ja puhuit keskenänsä/ mitä heidän pitäisi Jesuksesta tekemän.)

11 αὐτοὶ δὲ ἐπλήσθησαν ἀνοίας, καὶ διελάλουν πρὸς ἀλλήλους τί ἂν ποιήσειαν τῷ Ἰησοῦ. ( aὐtοὶ dè ẻplísthisan ἀnοίas, κaὶ dιelálοun prὸs ἀllílοus tί ἂn pοιíseιan tỡ Ἰisοȗ. )

αυτοι δε επλησθησαν ανοιας και διελαλουν προς αλληλους τι αν ποιησειαν τω ιησου 11 (aftoi de eplisthisan anoias kai dielaloun pros allilous ti an poiiseian to iisou)

11 But they themselves were filled with madness, and were talking-about (this) to one another (as to) what they should do to Jesus. {Mar 3:13-19a & Luk 6:12-16 Near Capernaum.}

11. And they were filled with madness; and communed one with another what they might do to Jesus.

11. Sie aber wurden ganz unsinnig und beredeten sich miteinander, was sie ihm tun wollten.

11. Y ellos fueron llenos de rabia, y hablaban los unos a los otros qué harían a Jesús.

11 Они же пришли в бешенство и говорили между собою, что бы им сделать с Иисусом.

12 Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa.

12 Niin tapahtui niinä päivinä, että Hän lähti vuorelle rukoilemaan ja vietti koko yön rukoillen Jumalaa.

12. Mutta niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan, ja hän oli yli yötä Jumalan tykö rukouksessa.

12. MUtta nijnä päiwinä tapahdui että hän meni mäelle rucoileman ja hän oli yli yötä Jumalan tygö rucouxis.

12. Mutta se tapactui nijnä peiuine/ ette hen meni Mäelle rucoleman/ ia hen oli yli öen JUMALAN rucouxis. (Mutta se tapahtui niinä päiwinä/ että hän meni mäelle rukoilemaan/ ja hän oli yli yön JUMALAN rukouksissa.)

12 Ἐγένετο δὲ ἐν ταῖς ἡμέραις ταύταις ἐξῆλθεν εἰς τὸ ὄρος προσεύξασθαι καὶ ἦν διανυκτερεύων ἐν τῇ προσευχῇ τοῦ Θεοῦ. ( Ἐgénetο dè ẻn taῖs ἱméraιs taútaιs ẻksĩlthen eἰs tὸ ὄrοs prοseúksasthaι κaὶ ἶn dιanuκtereúon ẻn tῖ prοseuchῖ tοȗ Theοȗ. )

εγενετο δε εν ταις ημεραις ταυταις εξηλθεν εις το ορος προσευξασθαι και ην διανυκτερευων εν τη προσευχη του θεου 12 (egeneto de en tais imerais taftais exilthen eis to oros prosefxasthai kai in dianukterebon en ti prosefchi tou theou)

12 Now it happened in these days, that he went out into the mountain to pray, and he was persisting through the night in prayer to God.

12. And it came to pass in those days, that he went out into a mountain to pray, and continued all night in prayer to God.

12. Es begab sich aber zu der Zeit, daß er ging auf einen Berg zu beten; und er blieb über Nacht in dem Gebet zu Gott.

12. Y aconteció en aquellos dias, que fué a orar en un monte, y pasó la noche orando a Dios.

12 В те дни взошел Он на гору помолиться и пробыл всю ночь в молитве к Богу.

13 Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen:

13 Päivän tultua Hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joita Hän kutsui myös apostoleiksi:

13. Ja kuin päivä tuli, kutsui hän opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoistakymmentä, jotka hän myös apostoleiksi nimitti:

13. Ja cuin päiwä oli tullut cudzui hän Opetuslapsens ja walidzi heistä caxitoistakymmendä jotca hän Apostolixi nimitti:

13. Ja quin peiue oli tullut/ cutzui hen Opetuslapsens/ ia vloswalitzi Caxitoistakymende heiste/ iotca hen mös Apostolixi nimitti/ (Ja kuin päiwä oli tullut/ kutsui hän opetuslapsensa/ ja uloswalitsi kaksitoista kymmentä heistä/ jotka hän myös apostoliksi nimitti.)

13 καὶ ὅτε ἐγένετο ἡμέρα, προσεφώνησε τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ, καὶ ἐκλεξάμενος ἀπ’ αὐτῶν δώδεκα, οὓς καὶ ἀποστόλους ὠνόμασε, ( κaὶ ὅte ẻgénetο ἱméra, prοsefónise tοὐs mathitàs aὐtοȗ, κaὶ ẻκleksámenοs ἀp’ aὐtõn dódeκa, οὓs κaὶ ἀpοstόlοus ὀnόmase, )

και οτε εγενετο ημερα προσεφωνησεν τους μαθητας αυτου και εκλεξαμενος απ αυτων δωδεκα ους και αποστολους ωνομασεν 13 (kai ote egeneto imera prosefonisen tous mathitas aftou kai eklexamenos ap afton dodeka ous kai apostolous onomasen)

13 And when it became day, he summons his disciples, and he chose from them twelve, whom he also named apostles:

13. And when it was day, he called unto him his disciples: and of them he chose twelve, whom also he named apostles;

13. Und da es Tag ward, rief er seine Jünger und erwählte ihrer zwölf, welche er auch Apostel nannte:

13. Y como fué de día, llamó a sus discípulos; y escogió doce de ellos, los cuales también llamó Apóstoles:

13 Когда же настал день, призвал учеников Своих и избрал из них двенадцать, которых и наименовал Апостолами:

14 Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, ja Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippuksen ja Bartolomeuksen,

14 Simonin, jolle Hän antoi myös nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, Jaakobin ja Johanneksen, Filippuksen ja Bartolomeuksen,

14. Simonin, jonka hän myös Pietariksi kutsui, ja Andreaksen, hänen veljensä, Jakobin ja Johanneksen, Philippuksen ja Bartolomeuksen,

14. Simonin jonga hän Petarixi cudzui ja Andreaxen hänen weljens Jacobuxen ja Johannexen Philippuxen ja Bartholomeuxen

14. Simon ionga hen mös Petarixi cutzui/ Ja Andream henen weliens/ Jacobin ia Johannesen/ Philippum ia Bartholomeusen/ (Simon jonka hän myös Petariksi kutsui/ Ja Andreaan hänen weljensä/ Jakobin ja Johanneksen/ Philippun ja Bartholomeuksen/)

14 Σίμωνα, ὃν καὶ ὠνόμασε Πέτρον, καὶ Ἀνδρέαν τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ, Ἰάκωβον καὶ Ἰωάννην, Φίλιππον καὶ Βαρθολομαῖον, ( Sίmona, ὃn κaὶ ὀnόmase Pétrοn, κaὶ Ἀndréan tὸn ἀdelfὸn aὐtοȗ, Ἰáκobοn κaὶ Ἰoánnin, Fίlιppοn κaὶ Barthοlοmaῖοn, )

σιμωνα ον και ωνομασεν πετρον και ανδρεαν τον αδελφον αυτου ιακωβον και ιωαννην φιλιππον και βαρθολομαιον 14 (simona on kai onomasen petron kai andrean ton adelfon aftou iakobon kai ioannin filippon kai bartholomaion)

14 Simon, whom he also named Peter, and Andrew his brother, and James and John and Philip and Bartholomew,

14. Simon, (whom he also named Peter,) and Andrew his brother, James and John, Philip and Bartholomew,

14. Simon, welchen er Petrus nannte, und Andreas, seinen Bruder, Jakobus und Johannes, Philippus und Bartholomäus,

14. A Simón, al cual también llamó Pedro, y a Andrés su hermano, Santiago y Juan, Felipe y Bartolomé,

14 Симона, которого и назвал Петром, и Андрея, брата его, Иакова и Иоанна, Филиппа и Варфоломея,

15 ja Matteuksen ja Tuomaan, ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,

15 Matteuksen ja Tuomaan, Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,

15. Matteuksen ja Toomaan, Jakobin Alphein pojan, ja Simonin, joka kutsutaan Zelotes,

15. Mattheuxen ja Thomaxen Jacobuxen Alphein pojan ja Simonin joca cudzutan Zelotes

15. Mattheusen ia Thoman/ Jacobin Alphein poian ia Simone' ioca cutzutan Zelotes/ (Mattheuksen ja Thomaan/ Jakobin Alphein pojan ja Simonin joka kutsutaan Zelotes/)

15 Ματθαῖον καὶ Θωμᾶν, Ἰάκωβον τὸν τοῦ Ἁλφαίου καὶ Σίμωνα τὸν καλούμενον Ζηλωτὴν, ( Μatthaῖοn κaὶ Thomãn, Ἰáκobοn tὸn tοȗ Ἁlfaίοu κaὶ Sίmona tὸn κalοúmenοn Ζilotìn, )

ματθαιον και θωμαν ιακωβον τον του αλφαιου και σιμωνα τον καλουμενον ζηλωτην 15 (matthaion kai thoman iakobon ton tou alfaiou kai simona ton kaloumenon zilotin)

15 Matthew and Thomas, and James the (son) of Alphaeus and Simon who was called the Zealot,

15. Matthew and Thomas, James the son of Alphaeus, and Simon called Zelotes,

15. Matthäus und Thomas, Jakobus, des Alphäus Sohn, Simon genannt Zelotes,

15. Mateo y Tomás, y Santiago, hijo de Alfeo, y Simón, el que se llama Zelador,

15 Матфея и Фому, Иакова Алфеева и Симона, прозываемогоЗилотом,

16 ja Juudaan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.

16 Juudaan, Jaakobin veljen*, ja Juudas Iskariotin josta (kuitenkin) tuli kavaltaja.

16. Juudaan Jakobin pojan, ja Juudas Iskariotin, joka myös oli pettäjä.

16. Ja Judan Jacobuxen pojan ja Judas Ischariothin sen pettäjän.

16. ia Judan Jacobin poian/ ia Judam Ischariothem sen Petteijen. (Ja Judan Jakobin pojan/ ja Judan Ischariotin sen pettäjän.)

16 Ἰούδαν Ἰακώβου καὶ Ἰούδαν Ἰσκαριώτην, ὃς καὶ ἐγένετο προδότης, ( Ἰοúdan Ἰaκóbοu κaὶ Ἰοúdan Ἰsκarιótin, ὃs κaὶ ẻgénetο prοdόtis, )

ιουδαν ιακωβου και ιουδαν ισκαριωτην ος και εγενετο προδοτης 16 (ioudan iakobou kai ioudan iskariotin os kai egeneto prodotis)

16 Judas (the son) {Or: brother of; See Jude.} of James, and Judas Iscariot, who became a betrayer. {Mat 5:1 & Luk 6:17-20. Sermon on the mountain.}

16. And Judas the brother of James, and Judas Iscariot, which also was the traitor.

16. Judas, des Jakobus Sohn und Judas Ischariot, den Verräter.

16. Júdas hermano de Santiago, y Júdas Iscariote, que también fué el traidor.

16 Иуду Иаковлева и Иуду Искариота, который потом сделался предателем.

17 Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa.

17 Astuttuaan alas heidän kanssaan Hän seisahtui laakealle paikalle, samoin [suuri] joukko Hänen opetuslapsiaan ja suuri kansanpaljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. He tulivat kuuntelemaan Häntä ja parantuakseen sairauksistaan,

17. Ja kuin hän meni alas heidän kanssansa, seisoi hän lakialla paikalla, ja hänen opetuslastensa joukko, ja suuri kansan paljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista, ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista, jotka olivat tulleet häntä kuulemaan, ja että he parannettaisiin taudeistansa,

17. Ja cosca hän meni alas heidän cansans ja seisoi yhdellä lakialla paicalla ja hänen Opetuslastens joucko ja Canssan paljous caikest Judeast ja Jerusalemist ja randalaiset Tyrost ja Sidonist

17. Ja coska hen alasastui heiden cansans/ ia seisoi yhdelle lakial paical/ ia henen Opetuslastens ioucko/ ia Canssan swri palious caikest Judeast ia Jerusalemist ia Randalaiset Tyrost ia Sidonist/ (Ja koska hän alas astui heidän kanssansa/ ja seisoi yhdelle lakealla paikalle/ ja hänen opetuslastensa joukko/ ja kansan suuri paljous kaikesta Judeasta ja Jerusalemista ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista.)

17 καὶ καταβὰς μετ’ αὐτῶν ἔστη ἐπὶ τόπου πεδινοῦ, καὶ ὄχλος μαθητῶν αὐτοῦ, καὶ πλῆθος πολὺ τοῦ λαοῦ ἀπὸ πάσης τῆς Ἰουδαίας καὶ Ἱερουσαλὴμ καὶ τῆς παραλίου Τύρου καὶ Σιδῶνος, οἳ ἦλθον ἀκοῦσαι αὐτοῦ καὶ ἰαθῆναι ἀπὸ τῶν νόσων αὐτῶν, ( κaὶ κatabàs met’ aὐtõn ἔsti ẻpὶ tόpοu pedιnοȗ, κaὶ ὄchlοs mathitõn aὐtοȗ, κaὶ plĩthοs pοlὐ tοȗ laοȗ ἀpὸ pásis tĩs Ἰοudaίas κaὶ Ἱerοusalìm κaὶ tĩs paralίοu Τúrοu κaὶ Sιdõnοs, οἳ ἶlthοn ἀκοȗsaι aὐtοȗ κaὶ ἰathĩnaι ἀpὸ tõn nόson aὐtõn, )

και καταβας μετ αυτων εστη επι τοπου πεδινου και οχλος μαθητων αυτου και πληθος πολυ του λαου απο πασης της ιουδαιας και ιερουσαλημ και της παραλιου τυρου και σιδωνος οι ηλθον ακουσαι αυτου και ιαθηναι απο των νοσων αυτων 17 (kai katabas met afton esti epi topou pedinou kai ochlos mathiton aftou kai plithos polu tou laou apo pasis tis ioudaias kai ierousalim kai tis paraliou turou kai sidonos oi ilthon akousai aftou kai iathinai apo ton noson afton)

17 And he went-down with them and stood upon a place of (the) plain, and (with) a crowd of his disciples and a large multitude of the people from all Judea and Jerusalem, and the sea-coast of Tyre and Sidon, who came to hear him and to be healed of their diseases;

17. And he came down with them, and stood in the plain, and the company of his disciples, and a great multitude of people out of all Judaea and Jerusalem, and from the sea coast of Tyre and Sidon, which came to hear him, and to be healed of their diseases;

17. Und er ging hernieder mit ihnen und trat auf einen Platz im Felde und der Haufe seiner Jünger und eine große Menge des Volks von allem jüdischen Lande und Jerusalem und Tyrus und Sidon, am Meer gelegen,

17. Y descendió con ellos, y se paró en un lugar llano; y la compañía de sus discípulos, y una grande multitud de pueblo de toda Judea, y de Jerusalem, y de la costa de Tiro y de Sidón, que habían venido a oirle, y para ser sanados de sus enfermedades;

17 И, сойдя с ними, стал Он на ровном месте, и множество учеников Его, и много народа из всей Иудеи и Иерусалима и приморских мест Тирских и Сидонских,

18 Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.

18 samoin saastaisten henkien vaivaamat (ja he) paranivat.

18. Ja jotka vaivattiin riettasilta hengiltä; ja he paranivat.

18. Jotca olit tullet händä cuuleman ja että he parataisin heidän taudeistans. Ja jotca waiwattin riettaisilda hengildä ja he paranit.

18. iotca olit tulluet hende cwleman/ ia paraneman heiden taudhistans. Ja iotca waiwattin reettaisilde hengilde/ ia he paranit. (jotka olit tulleet häntä kuulemaan/ ja paranemaan heidän taudeistansa. Ja jotka waiwattiin riettaisilta hengiltä/ ja he paranit.)

18 καὶ οἱ ὀχλούμενοι ἀπὸ πνευμάτων ἀκαθάρτων, καὶ ἐθεραπεύοντο· ( κaὶ οἱ ὀchlοúmenοι ἀpὸ pneumáton ἀκathárton, κaὶ ẻtherapeúοntο: )

και οι οχλουμενοι υπο πνευματων ακαθαρτων και εθεραπευοντο 18 (kai oi ochloumenoi upo pnebmaton akatharton kai etherapebonto)

18 and those who were troubled by unclean spirits were being healed.

18. And they that were vexed with unclean spirits: and they were healed.

18. die da gekommen waren, ihn zu hören und daß sie geheilt würden von ihren Seuchen; und die von unsauberen Geistern umgetrieben wurden, die wurden gesund.

18. Y otros que habían sido atormentados de espíritus inmundos; y eran sanos.

18 которые пришли послушать Его и исцелиться от болезней своих, также и страждущие от нечистых духов; и исцелялись.

19 Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.

19 Ja kaikki kansa pyrki koskettamaan Häntä, sillä Hänestä lähti voima, ja se paransi kaikki.

19. Ja kaikki kansa pyysi häneen ruveta; sillä voima läksi hänestä ja paransi kaikki.

19. Ja caicki Canssa pyysi häneen ruweta: sillä woima läxi hänest ja paransi caicki.

19. Ja caiki Canssa pysit heneen ruueta/ Sille ette auwu vloskeui henest/ ia paransi caiki. (Ja kaikki kansa pyysi häneen ruweta/ Sillä että awu ulos käwi hänestä/ ja paransi kaikki.)

19 καὶ πᾶς ὁ ὄχλος ἐζήτει ἅπτεσθαι αὐτοῦ, ὅτι δύναμις παρ’ αὐτοῦ ἐξήρχετο καὶ ἰᾶτο πάντας. ( κaὶ pãs ὁ ὄchlοs ẻdzíteι ἅptesthaι aὐtοȗ, ὅtι dúnamιs par’ aὐtοȗ ẻksírchetο κaὶ ἰãtο pántas. )

και πας ο οχλος εζητει απτεσθαι αυτου οτι δυναμις παρ αυτου εξηρχετο και ιατο παντας 19 (kai pas o ochlos ezitei aptesthai aftou oti dunamis par aftou exircheto kai iato pantas)

19 And all the crowd was seeking to touch him, because power was coming out from him and was healing (them) all. {Mat 5:2-12 & Luk 6:20-26.}

19. And the whole multitude sought to touch him: for there went virtue out of him, and healed them all.

19. Und alles Volk begehrte ihn anzurühren; denn es ging Kraft von ihm und er heilte sie alle.

19. Y toda la multitud procuraba de tocarle; porque salía de él virtud, y sanaba a todos.

19 И весь народ искал прикасаться к Нему, потому что от Него исходила сила и исцеляла всех.

20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.

20 Hän nosti silmänsä opetuslasten puoleen ja sanoi: ”Autuaita te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.

20. Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen, ja sanoi: autuaat te vaivaiset; sillä teidän on Jumalan valtakunta.

20. JA hän nosti silmäns Opetuslastens päin ja sanoi: autuat oletta te waiwaiset: sillä teidän on Jumalan waldacunda.

20. Ja hen ylesnosti silmens Opetuslapsijns pein ia sanoi/ Autuat oletta te Waiwaset/ Sille teiden on JUMALAN waldakunda. (Ja hän ylösnosti silmänsä opetuslapsiin päin ja sanoi/ Autuaat olette te waiwaiset/ Sillä teidän on JUMALAN waltakunta.)

20 Καὶ αὐτὸς ἐπάρας τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτοῦ εἰς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἔλεγε· Μακάριοι οἱ πτωχοί, ὅτι ὑμετέρα ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ. ( Κaὶ aὐtὸs ẻpáras tοὐs ὀfthalmοὐs aὐtοȗ eἰs tοὐs mathitàs aὐtοȗ ἔlege: Μaκárιοι οἱ ptochοί, ὅtι ὑmetéra ẻstὶn ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ. )

και αυτος επαρας τους οφθαλμους αυτου εις τους μαθητας αυτου ελεγεν μακαριοι οι πτωχοι οτι υμετερα εστιν η βασιλεια του θεου 20 (kai aftos eparas tous ofthalmous aftou eis tous mathitas aftou elegen makarioi oi ptochoi oti umetera estin i basileia tou theou)

20 And he lifted up his eyes toward his disciples and said: You° (the) poor (are) fortunate, because the kingdom of God is yours°.</J>

20. And he lifted up his eyes on his disciples, and said, Blessed be ye poor: for yours is the kingdom of God.

20. Und er hob seine Augen auf über seine Jünger und sprach: Selig seid ihr Armen; denn das Reich Gottes ist euer.

20. Y alzando él los ojos sobre sus discípulos, decía: Bienaventurados los pobres; porque vuestro es el reino de Dios.

20 И Он, возведя очи Свои на учеников Своих, говорил: Блаженны нищие духом, ибо ваше есть Царствие Божие.

21 Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!

21 Autuaita te, joitten nyt on nälkä, sillä teidät ravitaan. Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te tulette nauramaan.

21. Autuaat, jotka nyt isootte; sillä teidät ravitaan. Autuaat, jotka nyt itkette; sillä teidän pitää nauraman.

21. Autuat oletta te jotca isotte: sillä te rawitan. Autuat oletta te jotca itkettä: sillä teidän pitä nauraman.

21. Autuat oletta te iotca nyt isotte/ Sille te rauitetan. Autuat oletta te iotca nyt idkette/ Sille teiden pite nauraman. (Autuaat olette te jotka nyt isoatte/ Sillä te rawitaan. Autuaat olette te jotka nyt itkette/ Sillä teidän pitää nauraman.)

21 μακάριοι οἱ πεινῶντες νῦν, ὅτι χορτασθήσεσθε. μακάριοι οἱ κλαίοντες νῦν, ὅτι γελάσετε. ( maκárιοι οἱ peιnõntes nȗn, ὅtι chοrtasthísesthe. maκárιοι οἱ κlaίοntes nȗn, ὅtι gelásete. )

μακαριοι οι πεινωντες νυν οτι χορτασθησεσθε μακαριοι οι κλαιοντες νυν οτι γελασετε 21 (makarioi oi peinontes nun oti chortasthisesthe makarioi oi klaiontes nun oti gelasete)

21 You° who hunger now (are) fortunate, because you° will be fully-fed. You° who are weeping now (are) fortunate, because you° will be laughing.</J>

21. Blessed are ye that hunger now: for ye shall be filled. Blessed are ye that weep now: for ye shall laugh.

21. Selig seid ihr, die ihr hier hungert; denn ihr sollt satt werden. Selig seid ihr, die ihr hier weint; denn ihr werdet lachen.

21. Bienaventurados los que ahora tenéis hambre; porque seréis hartos. Bienaventurados los que ahora llorais; porque reiréis.

21 Блаженны алчущие ныне, ибо насытитесь. Блаженны плачущие ныне, ибо воссмеетесь.

22 Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan — Ihmisen Pojan tähden.

22 Autuaita olette, kun ihmiset vihaavat teitä ja kun he erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja hylkäävät nimenne niin kuin pahan — Ihmisen Pojan vuoksi.

22. Autuaat olette te, kuin ihmiset vihaavat teitä, ja eroittavat teidät, ja pilkkaavat teitä, ja hylkäävät teidän nimenne niinkuin kelvottoman, Ihmisen Pojan tähden.

22. Autuat oletta te cosca ihmiset wihawat teitä ja eroittawat teidän ja pilckawat teitä ja hyljäwät teidän nimen ihmisen Pojan tähden nijncuin kelwottoman.

22. Autuat oletta te coska Inhimiset wihauat teite ia eroittauat teiden/ ia pilcauat teite/ ia poisheitteuet teiden Nimen ninquin pahuden Inhimisen Poian tedhen/ (Autuaat olette te koska ihmiset wihaawat teitä ja eroittawat teidän/ ja pilkkaawat teitä/ ja pois heittäwät teidän nimen niinkun pahuuden Ihmisen Pojan tähden/)

22 μακάριοί ἐστε ὅταν μισήσωσιν ὑμᾶς οἱ ἄνθρωποι, καὶ ὅταν ἀφορίσωσιν ὑμᾶς καὶ ὀνειδίσωσι καὶ ἐκβάλωσι τὸ ὄνομα ὑμῶν ὡς πονηρὸν ἕνεκα τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου. ( maκárιοί ẻste ὅtan mιsísosιn ὑmãs οἱ ἄnthropοι, κaὶ ὅtan ἀfοrίsosιn ὑmãs κaὶ ὀneιdίsosι κaὶ ẻκbálosι tὸ ὄnοma ὑmõn ὁs pοnirὸn ἕneκa tοȗ uἱοȗ tοȗ ἀnthrópοu. )

μακαριοι εστε οταν μισησωσιν υμας οι ανθρωποι και οταν αφορισωσιν υμας και ονειδισωσιν και εκβαλωσιν το ονομα υμων ως πονηρον ενεκα του υιου του ανθρωπου 22 (makarioi este otan misisosin umas oi anthropoi kai otan aforisosin umas kai oneidisosin kai ekbalosin to onoma umon os poniron eneka tou uiou tou anthropou)

22 You° are fortunate, whenever men hate you° and whenever they separate* you° (from themselves,) and may reproach you° and may cast out your° name like evil, because of the Son of Man.</J>

22. Blessed are ye, when men shall hate you, and when they shall separate you from their company, and shall reproach you, and cast out your name as evil, for the Son of man's sake.

22. Selig seid ihr, so euch die Menschen hassen und euch absondern und schelten euch und verwerfen euren Namen als einen bösen um des Menschensohns willen.

22. Bienaventurados sois cuando los hombres os aborrecieren, y cuando os apartaren de sí, y os denostaren, y desecharen vuestro nombre como malo, por causa del Hijo del hombre.

22 Блаженны вы, когда возненавидят вас люди и когда отлучат вас, и будут поносить, и пронесут имя ваше, как бесчестное, за Сына Человеческого.

23 Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.

23 Riemuitkaa sinä päivänä ja hyppikää ilosta, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa. Sillä niin tekivät heidän isänsä profeetoille.

23. Iloitkaat sinä päivänä ja riemuitkaat, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä prophetaille.

23. Iloitcat sinä päiwänä ja ihastucat: sillä cadzo teidän palckan on suuri Taiwahas. Nijn teit myös heidän wanhemmans Prophetaille.

23. Iloitca sinä peiuenä/ ia ihastucat/ sille catzo teiden Palcan ombi swri Taiuahis. Samalmoto teit mös heiden Wanhemans Prophetaden. (Iloitse sinä päiwänä/ ja ihastukaat/ sillä katso teidän palkkan ompi suuri taiwahissa. Samalla muotoa teit myös heidän wanhempansa prophetaiden.)

23 χάρητε ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ καὶ σκιρτήσατε· ἰδοὺ γὰρ ὁ μισθὸς ὑμῶν πολὺς ἐν τῷ οὐρανῷ· κατὰ τὰ αὐτὰ γὰρ ἐποίουν τοῖς προφήταις οἱ πατέρες αὐτῶν. ( chárite ẻn ẻκeίnΐ tῖ ἱmérᾳ κaὶ sκιrtísate: ἰdοὐ gàr ὁ mιsthὸs ὑmõn pοlὐs ẻn tỡ οὐranỡ: κatà tà aὐtà gàr ẻpοίοun tοῖs prοfítaιs οἱ patéres aὐtõn. )

χαιρετε εν εκεινη τη ημερα και σκιρτησατε ιδου γαρ ο μισθος υμων πολυς εν τω ουρανω κατα ταυτα γαρ εποιουν τοις προφηταις οι πατερες αυτων 23 (chairete en ekeini ti imera kai skirtisate idou gar o misthos umon polus en to ourano kata tafta gar epoioun tois profitais oi pateres afton)

23 Rejoice° in that day and jump° (for joy,) for* behold your° reward is much in heaven; for* their fathers were doing to the prophets according to the same things.</J>

23. Rejoice ye in that day, and leap for joy: for, behold, your reward is great in heaven: for in the like manner did their fathers unto the prophets.

23. Freut euch alsdann und hupfet; denn siehe, euer Lohn ist groß im Himmel. Desgleichen taten ihre Väter den Propheten auch.

23. Gozáos en aquel día, y alegráos; porque, he aquí, vuestro galardón es grande en los cielos; porque así hacían sus padres a los profetas.

23 Возрадуйтесь в тот день и возвеселитесь, ибо велика вам награда на небесах. Так поступали с пророками отцы их.

24 Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!

24 Mutta voi teitä, rikkaat, sillä olette saaneet lohdutuksenne!

24. Mutta voi teitä rikkaita! sillä teillä on teidän lohdutuksenne.

24. Mutta woi teitä rickat: sillä teillä on teidän lohdutuxenne.

24. Mutta we teiden Rickat/ Sille ette teiden lodutuxen ombi teillä. (Mutta woi teidän rikkaat/ Sillä että teidän lohdutuksen ompi teillä.)

24 πλὴν οὐαὶ ὑμῖν τοῖς πλουσίοις, ὅτι ἀπέχετε τὴν παράκλησιν ὑμῶν. ( plìn οὐaὶ ὑmῖn tοῖs plοusίοιs, ὅtι ἀpéchete tìn paráκlisιn ὑmõn. )

πλην ουαι υμιν τοις πλουσιοις οτι απεχετε την παρακλησιν υμων 24 (plin ouai umin tois plousiois oti apechete tin paraklisin umon)

24 However, woe to you° who are rich, because you° are fully having your° consolation!</J>

24. But woe unto you that are rich! for ye have received your consolation.

24. Aber dagegen weh euch Reichen! denn ihr habt euren Trost dahin.

24. Mas ¡ay de vosotros ricos! porque tenéis vuestro consuelo.

24 Напротив, горе вам, богатые! ибо вы уже получили свое утешение.

25 Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!

25 Voi teitä jotka [nyt] olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä joudutte murehtimaan ja itkemään!

25. Voi teitä, jotka ravitut olette! sillä teidän pitää isooman. Voi teitä, jotka nyt nauratte! sillä teidän pitää murehtiman ja itkemän.

25. Woi teitä jotca rawitut oletta: sillä teidän pitä isoman. Woi teitä jotca nyt nauratte: sillä teidän pitä itkemän ja parcuman.

25. We teiden iotca rauitudh oletta/ sille teiden pite isoman. We teiden iotca nyt nauratta/ Sille teiden pite idkemen ia parckuman. (Woi teidän jotka rawitut olette/ sillä teidän pitää isoaman. Woi teidän jotka nyt nauratte/ Sillä teidän pitää itkemän ja parkuman.)

25 οὐαὶ ὑμῖν οἱ ἐμπεπλησμένοι, ὅτι πεινάσετε. οὐαί ὑμῖν οἱ γελῶντες νῦν, ὅτι πενθήσετε καὶ κλαύσετε. ( οὐaὶ ὑmῖn οἱ ẻmpeplisménοι, ὅtι peιnásete. οὐaί ὑmῖn οἱ gelõntes nȗn, ὅtι penthísete κaὶ κlaúsete. )

ουαι υμιν οι εμπεπλησμενοι οτι πεινασετε ουαι υμιν οι γελωντες νυν οτι πενθησετε και κλαυσετε 25 (ouai umin oi empeplismenoi oti peinasete ouai umin oi gelontes nun oti penthisete kai klafsete)

25 Woe to you° who have been filled, because you° will hunger! Woe to you° who laugh now, because you° will be mourning and will be weeping!</J>

25. Woe unto you that are full! for ye shall hunger. Woe unto you that laugh now! for ye shall mourn and weep.

25. Weh euch, die ihr voll seid! denn euch wird hungern. Weh euch, die ihr hier lachet! denn ihr werdet weinen und heulen.

25. ¡Ay de vosotros, los que estáis hartos! porque tendréis hambre. ¡Ay de vosotros, los que ahora reis! porque lamentaréis y lloraréis.

25 Горе вам, пресыщенные ныне! ибо взалчете. Горе вам,смеющиеся ныне! ибо восплачете и возрыдаете.

26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.

26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää, sillä niin tekevät heidän isänsä väärille profeetoille!

26. Voi teitä, kuin kaikki ihmiset teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille prophetoille.

26. Woi teitä cosca caicki ihmiset teitä kijttäwät: sillä nijn teit myös heidän wanhemmans wäärille Prophetaille.

26. We teiden coska caiki Inhimiset teite kijtteuet/ Sille samalmoto teit mös heiden wanhemans wärein Prophetain. (Woi teidän koska kaikki ihmiset teitä kiittäwät/ Sillä samalla muotoa teit myös heidän wanhempansa wääräin prophetaiden.)

26 οὐαὶ ὅταν καλῶς ὑμᾶς εἴπωσι πάντες οἱ ἄνθρωποι· κατὰ τὰ αὐτὰ γὰρ ἐποίουν τοῖς ψευδοπροφήταις οἱ πατέρες αὐτῶν. ( οὐaὶ ὅtan κalõs ὑmãs eἴposι pántes οἱ ἄnthropοι: κatà tà aὐtà gàr ẻpοίοun tοῖs pseudοprοfítaιs οἱ patéres aὐtõn. )

ουαι υμιν οταν καλως υμας ειπωσιν παντες οι ανθρωποι κατα ταυτα γαρ εποιουν τοις ψευδοπροφηταις οι πατερες αυτων 26 (ouai umin otan kalos umas eiposin pantes oi anthropoi kata tafta gar epoioun tois psebdoprofitais oi pateres afton)

26 Woe (to) you° whenever men speak well of you°, for* their fathers were doing to the false prophets according to the same things! {Mat 5:17-48 & Luk 6:27-36.}

26. Woe unto you, when all men shall speak well of you! for so did their fathers to the false prophets.

26. Weh euch, wenn euch jedermann wohlredet! Desgleichen taten eure Väter den falschen Propheten auch.

26. ¡Ay de vosotros, cuando todos los hombres dijeren bien de vosotros! porque así hacían sus padres a los falsos profetas.

26 Горе вам, когда все люди будут говорить о вас хорошо! ибо так поступали с лжепророками отцы их.

27 Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,

27 Mutta teille, jotka kuulette minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.

27. Mutta minä sanon teille, jotka kuulette: rakastekaa vihollisianne: tehkäät hyvää niille, jotka teitä vihaavat:

27. MUtta minä sanon teille: jotca cuuletta: racastacat wihollisian: tehkät hywä nijlle jotca teitä wihawat: puhucat nijstä hywin jotca teitä kiroilewat.

27. Mutta mine sanon teille iotca cwletta/ Racastacat teiden Wiholisian. Hyuetehcket nijlle iotca teite wihauat. Hyue puhucat nijste iotca teite kirouat. (Mutta minä sanon teille jotka kuulette/ Rakastakaat teidän wihollisian. Hywästi tehkäät niille jotka teitä wihaawat. Hywää puhukaat niistä jotka teitä kiroawat.)

27 Ἀλλὰ ὑμῖν λέγω τοῖς ἀκούουσιν· ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν, καλῶς ποιεῖτε τοῖς μισοῦσιν ὑμᾶς, ( Ἀllà ὑmῖn légo tοῖs ἀκοúοusιn: ἀgapãte tοὐs ẻchthrοὐs ὑmõn, κalõs pοιeῖte tοῖs mιsοȗsιn ὑmãs, )

αλλ υμιν λεγω τοις ακουουσιν αγαπατε τους εχθρους υμων καλως ποιειτε τοις μισουσιν υμας 27 (all umin lego tois akouousin agapate tous echthrous umon kalos poieite tois misousin umas)

27 But I am saying to you° who hear, Love*° your° enemies, do° good to those who hate you°,</J>

27. But I say unto you which hear, Love your enemies, do good to them which hate you,

27. Aber ich sage euch, die ihr zuhört: Liebet eure Feinde; tut denen wohl, die euch hassen;

27. Mas a vosotros los que oís, digo: Amád a vuestros enemigos: hacéd bien a los que os aborrecen.

27 Но вам, слушающим, говорю: любите врагов ваших, благотворите ненавидящим вас,

28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.

28 Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niitten puolesta, jotka teitä parjaavat.

28. Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat: rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.

28. Rucoilcat nijden edest jotca teidän wääryttä tekewät.

28. Rucolcat nijnen edhest iotca teide' wärytte tekeuet. (Rukoilkaat niiden edestä jotka teidän wääryyttä tekewät.)

28 εὐλογεῖτε τοὺς καταρωμένους ὑμῖν, προσεύχεσθε ὑπὲρ τῶν ἐπηρεαζόντων ὑμᾶς. ( eὐlοgeῖte tοὐs κataroménοus ὑmῖn, prοseúchesthe ὑpèr tõn ẻpireadzόnton ὑmãs. )

ευλογειτε τους καταρωμενους υμιν και προσευχεσθε υπερ των επηρεαζοντων υμας 28 (eblogeite tous kataromenous umin kai prosefchesthe uper ton epireazonton umas)

28 speak° well of those who are cursing you°, pray° on behalf of those who are railing at you°.</J>

28. Bless them that curse you, and pray for them which despitefully use you.

28. segnet die, so euch verfluchen und bittet für die, so euch beleidigen.

28. Bendecíd a los que os maldicen; y orád por los que os calumnían.

28 благословляйте проклинающих вас и молитесь за обижающих вас.

29 Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan.

29 Sille joka sinua lyö poskelle, tarjoa myös toinen, ja siltä, joka ottaa sinulta vaipan, älä kiellä ihokastasikaan.

29. Ja joka sinua lyö poskelle, taritse myös hänelle toinen, ja joka sinulta vie kaapun, älä myös häneltä kiellä hametta.

29. Ja joca sinua lyö yhdelle poskelle taridze myös hänelle toinen ja joca sinulda wie caapun älä myös häneldä kiellä hametta.

29. Ja ioca sinua löö poskelle/ taritze mös henelle toinen/ ia ioca sinulda Caapun wiepi/ ele mös henelde Hametta kiellä. (Ja joka sinua lyö poskelle/ taritse myös hänelle toinen/ ja joka sinulta kaawun wiepi/ älä myös häneltä hametta kiellä.)

29 τῷ τύπτοντί σε ἐπὶ τὴν σιαγόνα πάρεχε καὶ τὴν ἄλλην, καὶ ἀπὸ τοῦ αἴροντός σου τὸ ἱμάτιον καὶ τὸν χιτῶνα μὴ κωλύσῃς. ( tỡ túptοntί se ẻpὶ tìn sιagόna páreche κaὶ tìn ἄllin, κaὶ ἀpὸ tοȗ aἴrοntόs sοu tὸ ἱmátιοn κaὶ tὸn chιtõna mì κolúsΐs. )

τω τυπτοντι σε επι την σιαγονα παρεχε και την αλλην και απο του αιροντος σου το ιματιον και τον χιτωνα μη κωλυσης 29 (to tuptonti se epi tin siagona pareche kai tin allin kai apo tou airontos sou to imation kai ton chitona mi kolusis)

29 Hold near to the one who beats you upon the (one) jaw, the other also, and from the one who takes away your garment, do not forbid (him) your tunic also.</J>

29. And unto him that smiteth thee on the one cheek offer also the other; and him that taketh away thy cloke forbid not to take thy coat also.

29. Und wer dich schlägt auf einen Backen, dem biete den anderen auch dar; und wer dir den Mantel nimmt, dem wehre nicht auch den Rock.

29. Y al que te hiriere en una mejilla, dále también la otra; y del que te quitare la capa, no le impidas llevar el sayo también.

29 Ударившему тебя по щеке подставь и другую, и отнимающему у тебя верхнюю одежду не препятствуйвзять и рубашку.

30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.

30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka omaasi ottaa.

30. Vaan anna jokaiselle, joka sinulta anoo, ja siltä, joka sinun omas ottaa, älä jälleen ano.

30. Anna jocaidzelle cuin sinulda ano ja sildä joca sinun omas otta älä jällens ano.

30. Jocaitzen quin sinulda anopi anna/ ia silde ioca sinun omas poiswei/ ele iellensano. (Jokaisen kuin sinulta anoopi anna/ ja siltä joka sinun omaasi pois wie/ älä jällens sano.)

30 παντὶ δὲ τῷ αἰτοῦντί σε δίδου, καὶ ἀπὸ τοῦ αἴροντος τὰ σὰ μὴ ἀπαίτει. ( pantὶ dè tỡ aἰtοȗntί se dίdοu, κaὶ ἀpὸ tοȗ aἴrοntοs tà sà mì ἀpaίteι. )

παντι δε τω αιτουντι σε διδου και απο του αιροντος τα σα μη απαιτει 30 (panti de to aitounti se didou kai apo tou airontos ta sa mi apaitei)

30 Give to everyone who asks you, and from the one who takes away what is yours, do not ask for (it) back. {Mat 7:12 & Luk 6:31.}

30. Give to every man that asketh of thee; and of him that taketh away thy goods ask them not again.

30. Wer dich bittet, dem gib; und wer dir das deine nimmt, da fordere es nicht wieder.

30. Y a cualquiera que te pidiere, dá, y al que tomare lo que es tuyo, no se lo vuelvas a pedir.

30 Всякому, просящему у тебя, давай, и от взявшего твое не требуй назад.

31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.

31 Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää tekin samoin heille.

31. Ja niinkuin te tahdotte, että ihmisten pitää teille tekemän, niin tehkäät te heillekin.

31. Ja nijncuin te tahdotta että ihmisten pitä teille tekemän nijn tehkät te heillekin.

31. Ja ninquin te tahdotta ette Inhimisten pite teiden tekemen/ nin tehkette te mös heille samalmoto. (Ja niinkuin te tahdotte että ihmisten pitää teidän tekemän/ niin tehkäätte te myös heille samalla muotoa.)

31 καὶ καθὼς θέλετε ἵνα ποιῶσιν ὑμῖν οἱ ἄνθρωποι, καὶ ὑμεῖς ποιεῖτε αὐτοῖς ὁμοίως. ( κaὶ κathὸs thélete ἵna pοιõsιn ὑmῖn οἱ ἄnthropοι, κaὶ ὑmeῖs pοιeῖte aὐtοῖs ὁmοίos. )

και καθως θελετε ινα ποιωσιν υμιν οι ανθρωποι και υμεις ποιειτε αυτοις ομοιως 31 (kai kathos thelete ina poiosin umin oi anthropoi kai umeis poieite aftois omoios)

31 And just-as you° wish that* men may do to you°, you° also, do° likewise to them.</J>

31. And as ye would that men should do to you, do ye also to them likewise.

31. Und wie ihr wollt, daß euch die Leute tun sollen, also tut ihnen gleich auch ihr.

31. Y como queréis que os hagan los hombres, hacédles también vosotros así.

31 И как хотите, чтобы с вами поступали люди, так и вы поступайте с ними.

32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.

32 Jos rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä tulee? Myös syntiset rakastavat niitä, jotka heitä rakastavat.

32. Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä on? sillä syntisetkin rakastavat niitä, joilta he rakastetaan.

32. Ja jos te racastatte nijtä jotca teitä racastawat mikä kijtos teille sijtä on? sillä racastawat syndisetkin nijtä joilda he racastetan.

32. Ja ios te racastat nijte iotca teite racastauat/ mike kijtos teille sijte on? Sille Syndisetki racastauat nijte ioilda he racastetan. (Ja jos te rakastat niitä jotka teitä rakastawat/ mikä kiitos teillä siitä on? Sillä syntisetkin rakastawat niitä joilta he rakastetaan.)

32 καὶ εἰ ἀγαπᾶτε τοὺς ἀγαπῶντας ὑμᾶς, ποία ὑμῖν χάρις ἐστί; καὶ γὰρ οἱ ἁμαρτωλοὶ τοὺς ἀγαπῶντας αὐτοὺς ἀγαπῶσι. ( κaὶ eἰ ἀgapãte tοὐs ἀgapõntas ὑmãs, pοίa ὑmῖn chárιs ẻstί; κaὶ gàr οἱ ἁmartolοὶ tοὐs ἀgapõntas aὐtοὐs ἀgapõsι. )

και ει αγαπατε τους αγαπωντας υμας ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι τους αγαπωντας αυτους αγαπωσιν 32 (kai ei agapate tous agapontas umas poia umin charis estin kai gar oi amartoloi tous agapontas aftous agaposin)

32 And if you° love* those who love* you°, what gratitude do you° have? For* even sinners love* those who love* them.</J>

32. For if ye love them which love you, what thank have ye? for sinners also love those that love them.

32. Und so ihr liebet, die euch lieben, was für Dank habt ihr davon? Denn die Sünder lieben auch ihre Liebhaber.

32. Porque si amáis a los que os aman, ¿qué gracias tendréis? porque también los pecadores aman a los que los aman.

32 И если любите любящих вас, какая вамза то благодарность? ибо и грешники любящих их любят.

33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.

33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mikä kiitos teille siitä tulee? Sillä syntisetkin tekevät samoin.*

33. Ja jos te teette hyvää hyväntekijöillenne, mikä kiitos teillä siinä on? sillä syntiset sen myös tekevät.

33. Ja jos te teettä hywä teidän hywintekijllen mikä kijtos teille sijtä on? sillä syndiset sen myös tekewät.

33. Ja ios te hyue teet teiden hyuin tekijllen/ mike kijtos teille sijte on? Sille Syndiset sen mös tekeuet. (Ja jos te hywää teet teidän hywäntekijällen/ mikä kiitos teille siitä on? Sillä syntiset sen myös tekewät.)

33 καὶ ἐὰν ἀγαθοποιῆτε τοὺς ἀγαθοποιοῦντας ὑμᾶς, ποία ὑμῖν χάρις ἐστί; καὶ γὰρ οἱ ἁμαρτωλοὶ τὸ αὐτὸ ποιοῦσι. ( κaὶ ẻàn ἀgathοpοιĩte tοὐs ἀgathοpοιοȗntas ὑmãs, pοίa ὑmῖn chárιs ẻstί; κaὶ gàr οἱ ἁmartolοὶ tὸ aὐtὸ pοιοȗsι. )

και εαν αγαθοποιητε τους αγαθοποιουντας υμας ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι το αυτο ποιουσιν 33 (kai ean agathopoiite tous agathopoiountas umas poia umin charis estin kai gar oi amartoloi to afto poiousin)

33 And if you° do good to those who are doing good to you°, what gratitude do you° have? For* even sinners are doing the same.</J>

33. And if ye do good to them which do good to you, what thank have ye? for sinners also do even the same.

33. Und wenn ihr euren Wohltätern wohltut, was für Dank habt ihr davon? Denn die Sünder tun das auch.

33. Y si hiciereis bien a los que os hacen bien, ¿qué gracias tendréis? porque también los pecadores hacen lo mismo.

33 И если делаете добро тем, которые вам делают добро, какая вам за то благодарность? ибо и грешники то же делают.

34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

34 Jos lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mikä kiitos teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

34. Ja jos te lainaatte niille, joilta te toivotte jälleen saavanne, mikä kiitos teillä siitä on? sillä syntisetkin lainaavat syntisille, että he tasan jälleen saisivat.

34. Ja jos te lainatte nijlle joilda te toiwotta jällens saawan mikä kijtos teille sijtä on? sillä syndisetkin lainawat syndisille että he tasan jällens saawat.

34. Ja ios te lainat nijlle ioilda te toiuot iellessauanne/ mike kijtos teille sijte on? Sille Syndisetki synnisille lainauat/ ette he tasan iellensse sauat. (Ja jos te lainaat niille joilta te toiwot jällens saawanne/ mikä kiitos teille siitä on? Sillä syntisetkin syntisille lainaawat/ että he tasan jälleensä saawat.)

34 καὶ ἐὰν δανείζητε παρ’ ὧν ἐλπίζετε ἀπολαβεῖν, ποία ὑμῖν χάρις ἐστί; καὶ γὰρ ἁμαρτωλοὶ ἁμαρτωλοῖς δανείζουσιν ἵνα ἀπολάβωσι τὰ ἴσα. ( κaὶ ẻàn daneίdzite par’ ổn ẻlpίdzete ἀpοlabeῖn, pοίa ὑmῖn chárιs ẻstί; κaὶ gàr ἁmartolοὶ ἁmartolοῖs daneίdzοusιn ἵna ἀpοlábosι tà ἴsa. )

και εαν δανειζητε παρ ων {VAR: ελπιζετε } {VAR: ελπιζητε } απολαβειν ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι αμαρτωλοις δανειζουσιν ινα απολαβωσιν τα ισα 34 (kai ean daneizite par on {VAR: elpizete } {VAR: elpizite } apolabein poia umin charis estin kai gar oi amartoloi amartolois daneizousin ina apolabosin ta isa)

34 And if you° lend to those from whom you° are hoping to receive, what gratitude do you° have? For* even sinners are lending to sinners, in order that they might receive equally.</J>

34. And if ye lend to them of whom ye hope to receive, what thank have ye? for sinners also lend to sinners, to receive as much again.

34. Und wenn ihr leihet, von denen ihr hoffet zu nehmen, was für Dank habt ihr davon? Denn die Sünder leihen den Sündern auch, auf daß sie Gleiches wiedernehmen.

34. Y si prestareis a aquellos de quienes esperais recibir, ¿qué gracias tendréis? porque también los pecadores prestan a los pecadores, para recibir otro tanto.

34 И если взаймы даете тем, от которыхнадеетесь получить обратно, какая вам за то благодарность? ибо и грешники дают взаймы грешникам, чтобы получить обратно столько же.

35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta mitään takaisin, niin teidän palkkanne on suuri ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä Hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

35. Kuitenkin rakastakaat teidän vihollisianne ja tehkäät hyvää, ja lainatkaat, ja älkäät mitään siitä toivoko: niin teidän palkkanne on suuri, ja teidän pitää oleman Ylimmäisen pojat; sillä hän on laupias kiittämättömiä ja pahoja kohtaan.

35. Mutta parammin racastacat teidän wihollisian ja hywä tehkät ja lainatcat ja älkät mitän sijtä toiwoco nijn teidän palckan on suuri ja teidän pitä oleman ylimmäisen pojat: sillä hän on laupias kijttämättömiä ja pahoja cohtan.

35. Mutta paramin racastacat teiden wiholisian/ ia hyuetehcket ia lainacat/ ei miten sijte toiuoden/ ia teiden Palcana pite oleman swren/ Ja teiden pite oleman sen Ylimeisen Poiat. Sille hen ombi Laupias cunniattomadehen ia pahain cochtan. (Mutta paremmin rakastakaat teidän wihollisian/ ja hywää tehkäät ja lainatkaat/ ei mitään siitä toiwoen/ ja teidän palkkana pitää oleman suuren/ Ja teidän pitää oleman sen ylimmäisen pojat. Sillä hän ompi laupias kunniattomaiden ja pahain kohtaan.)

35 πλὴν ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν καὶ ἀγαθοποιεῖτε καὶ δανείζετε μηδὲν ἀπελπίζοντες, καὶ ἔσται ὁ μισθὸς ὑμῶν πολύς, καὶ ἔσεσθε υἱοὶ ὑψίστου, ὅτι αὐτὸς χρηστός ἐστιν ἐπὶ τοὺς ἀχαρίστους καὶ πονηρούς. ( plìn ἀgapãte tοὐs ẻchthrοὐs ὑmõn κaὶ ἀgathοpοιeῖte κaὶ daneίdzete midèn ἀpelpίdzοntes, κaὶ ἔstaι ὁ mιsthὸs ὑmõn pοlús, κaὶ ἔsesthe uἱοὶ ὑpsίstοu, ὅtι aὐtὸs christόs ẻstιn ẻpὶ tοὐs ἀcharίstοus κaὶ pοnirοús. )

πλην αγαπατε τους εχθρους υμων και αγαθοποιειτε και δανειζετε μηδεν απελπιζοντες και εσται ο μισθος υμων πολυς και εσεσθε υιοι του υψιστου οτι αυτος χρηστος εστιν επι τους αχαριστους και πονηρους 35 (plin agapate tous echthrous umon kai agathopoieite kai daneizete miden apelpizontes kai estai o misthos umon polus kai esesthe uioi tou upsistou oti aftos christos estin epi tous acharistous kai ponirous)

35 However, love*° your° enemies and do° good (things for them) and lend°, hoping for nothing again. And your° reward will be much, and you° will be sons of the Highest, because he is kind toward the unthankful and evil.</J>

35. But love ye your enemies, and do good, and lend, hoping for nothing again; and your reward shall be great, and ye shall be the children of the Highest: for he is kind unto the unthankful and to the evil.

35. Vielmehr liebet eure Feinde; tut wohl und leihet, daß ihr nichts dafür hoffet, so wird euer Lohn groß sein, und ihr werdet Kinder des Allerhöchsten sein; denn er ist gütig über die Undankbaren und Bösen.

35. Amád pues a vuestros enemigos; y hacéd bien, y emprestád, no esperando de ello nada; y será vuestro galardón grande, y seréis hijos del Altísimo; porque él es benigno aun para con los ingratos y los malos.

35 Но вы любите врагов ваших, и благотворите, и взаймы давайте, не ожидая ничего; и будет вам награда великая, и будете сынами Всевышнего; ибо Онблаг и к неблагодарным и злым.

36 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.

36 Olkaa (siis) armahtavaisia niin kuin (myös) Isänne on armahtavainen.

36. Olkaat sentähden laupiaat, niinkuin teidän Isännekin laupias on.

36. OLcat sentähden laupiat nijncuin teidän Isängin laupias on.

36. Olcat Senteden Laupiat/ ninquin mös teiden Isen Laupias ombi. (Olkaat sentähden laupiaat/ niinkuin myös teidän Isän laupias ompi.)

36 Γίνεσθε οὖν οἰκτίρμονες καθὼς καὶ ὁ πατὴρ ὑμῶν οἰκτίρμων ἐστί. ( Gίnesthe οȗn οἰκtίrmοnes κathὸs κaὶ ὁ patìr ὑmõn οἰκtίrmon ẻstί. )

γινεσθε ουν οικτιρμονες καθως και ο πατηρ υμων οικτιρμων εστιν 36 (ginesthe oun oiktirmones kathos kai o patir umon oiktirmon estin)

36 Therefore, become° compassionate, just-as your° Father is also compassionate. {Mat 7:1-6 & Luk 6:37-42. See also Joh 5:30, 7:24.}

36. Be ye therefore merciful, as your Father also is merciful.

36. Darum seid barmherzig, wie auch euer Vater barmherzig ist.

36. Sed pues misericordiosos, como también vuestro Padre es misericordioso.

36 Итак, будьте милосерды, как и Отец ваш милосерд.

37 Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

37 Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää tuomiota langettako, niin ei teillekään tuomiota langeteta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

37. Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: älkäät sadatelko, ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.

37. Älkät duomitco ettei teitä duomitais: älkät sadatelco ettei teitä sadatellais: andexi andacat nijn teillengin andexi annetan.

37. Elket domitko/ nin ette te domita. Elkette sadhatelco/ nin ette te sadhateta. Andexiandaca/ nin teiden andexiannetan. Andacat/ nin teiden annetan. (Älkäät tuomitko/ niin ette te tuomita. Älkäätte sadatelko/ niin ette te sadateta. Anteeksi antakaa/ niin teidän anteeksi annetaan. Antakaat/ niin teidän annetaan.)

37 Καὶ μὴ κρίνετε, καὶ οὐ μὴ κριθῆτε· μὴ καταδικάζετε, καὶ οὐ μὴ καταδικασθῆτε· ἀπολύετε, καὶ ἀπολυθήσεσθε· ( Κaὶ mì κrίnete, κaὶ οὐ mì κrιthĩte: mì κatadικádzete, κaὶ οὐ mì κatadικasthĩte: ἀpοlúete, κaὶ ἀpοluthísesthe: )

{VAR: και } μη κρινετε και ου μη κριθητε μη καταδικαζετε και ου μη καταδικασθητε απολυετε και απολυθησεσθε 37 ({VAR: kai } mi krinete kai ou mi krithite mi katadikazete kai ou mi katadikasthite apoluete kai apoluthisesthe)

37 And do° not judge and you° should never be judged; do° not sentence (others) and you° should never be sentenced; release° and you° will be released.</J>

37. Judge not, and ye shall not be judged: condemn not, and ye shall not be condemned: forgive, and ye shall be forgiven:

37. Richtet nicht, so werdet ihr auch nicht gerichtet. Verdammet nicht, so werdet ihr nicht verdammt. Vergebet, so wird euch vergeben.

37. No juzguéis, y no seréis juzgados: no condenéis, y no seréis condenados: perdonád, y seréis perdonados:

37 Не судите, и не будете судимы; не осуждайте, и не будете осуждены; прощайте, и прощены будете;

38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, ravistettu ja kukkurainen annetaan helmaanne. Millä mitalla te siis mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

38. Antakaat, ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.

38. Hywän mitan likistetyn sullotun ja ylidze wuotawan he andawat teidän helmanne: sillä juuri sillä mitalla jolla te mittatte pitä muutkin teille mittaman.

38. Hyuen Mitan/ ia likistetyn/ ia sullotun ia ylitzewotauan he andauat teiden helmana. Sille iwri samalla mitalla iolla te mittatte pite muudh teille mittaman. (Hywän mitan/ ja likistetyn/ ja sullotun ja ylitsewuotawan he antawat teidän helmaanne. Sillä juuri samalla mitalla jolla te mittaatte pitää muut teille mittaaman.)

38 δίδοτε, καὶ δοθήσεται ὑμῖν· μέτρον καλὸν, πεπιεσμένον καὶ σεσαλευμένον καὶ ὑπερεκχυνόμενον δώσουσιν εἰς τὸν κόλπον ὑμῶν· τῷ γὰρ αὐτῷ μέτρῳ, ᾧ μετρεῖτε, ἀντιμετρηθήσεται ὑμῖν. ( dίdοte, κaὶ dοthísetaι ὑmῖn: métrοn κalὸn, pepιesménοn κaὶ sesaleuménοn κaὶ ὑpereκchunόmenοn dósοusιn eἰs tὸn κόlpοn ὑmõn: tỡ gàr aὐtỡ métrǫ, ỡ metreῖte, ἀntιmetrithísetaι ὑmῖn. )

διδοτε και δοθησεται υμιν μετρον καλον πεπιεσμενον και σεσαλευμενον και υπερεκχυνομενον δωσουσιν εις τον κολπον υμων τω γαρ αυτω μετρω ω μετρειτε αντιμετρηθησεται υμιν 38 (didote kai dothisetai umin metron kalon pepiesmenon kai sesalebmenon kai uperekchunomenon dosousin eis ton kolpon umon to gar afto metro o metreite antimetrithisetai umin)

38 Give° and it will be given to you°; they will be giving good measure into your° bosom, what has been packed-down and has been shaken (together) and pouring over. For* with the same measure you° measure, it will be measured to you° again.</J>

38. Give, and it shall be given unto you; good measure, pressed down, and shaken together, and running over, shall men give into your bosom. For with the same measure that ye mete withal it shall be measured to you again.

38. Gebt, so wird euch gegeben. Ein voll, gedrückt, gerüttelt und überfließend Maß wird man in euren Schoß geben; denn eben mit dem Maß, mit dem ihr messet, wird man euch wieder messen.

38. Dad, y se os dará: medida buena, apretada, remecida, y rebosando darán en vuestro regazo; porque con la misma medida que midiereis, os será vuelto a medir.

38 давайте, и дастся вам: мерою доброю, утрясенною, нагнетенною и переполненною отсыплют вам в лоно ваше; ибо, какою мерою мерите, такою же отмерится и вам.

39 Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?

39 Hän puhui heille myös vertauksen: "Ei kai sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat putoa kuoppaan?

39. Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?

39. Ja hän sanoi heille wertauxen: taitaco sokia toista sokiata talutta? eikö he molemmat hautaan lange?

39. Ja hen sanoi heille Wertaudhen/ Woico yxi Sokia toista sokiata talutta? Eikö he molemat Hautan lange? (Ja hän sanoi heille wertauksen/ Woiko yksi sokea toista sokeata taluttaa? Eikö he molemmat hautaan lankee?)

39 Εἶπε δὲ καὶ παραβολὴν αὐτοῖς· Μήτι δύναται τυφλὸς τυφλὸν ὁδηγεῖν; οὐχὶ ἀμφότεροι εἰς βόθυνον πεσοῦνται; ( Εἶpe dè κaὶ parabοlìn aὐtοῖs: Μítι dúnataι tuflὸs tuflὸn ὁdigeῖn; οὐchὶ ἀmfόterοι eἰs bόthunοn pesοȗntaι; )

ειπεν δε παραβολην αυτοις μητι δυναται τυφλος τυφλον οδηγειν ουχι αμφοτεροι εις βοθυνον πεσουνται 39 (eipen de parabolin aftois miti dunatai tuflos tuflon odigein ouchi amfoteroi eis bothunon pesountai)

39 Now he also spoke a parable to them: Is a blind (person) able to guide the blind? Will they not both be falling into a ditch?</J>

39. And he spake a parable unto them, Can the blind lead the blind shall they not both fall into the ditch

39. Und er sagte ihnen ein Gleichnis: Kann auch ein Blinder einem Blinden den Weg weisen? Werden sie nicht alle beide in die Grube fallen?

39. Y les decía una parábola: ¿Puede el ciego guiar al ciego? ¿no caerán ámbos en el hoyo?

39 Сказал также им притчу: может ли слепой водить слепого? не оба ли упадут в яму?

40 Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa.

40 Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, mutta täysin oppineena jokainen on niin kuin opettajansa.

40. Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa, mutta jokainen on täydellinen, kuin hän on niinkuin hänen mestarinsa.

40. Ei ole Opetuslapsi parembi Mestaritans: mutta cosca Opetuslapsi on nijncuin hänen Mestarins nijn hän on täydellinen.

40. Ei ole Opetuslapsi henen Mestarins päle/ Mutta coska Opetuslapsi ombi ninquin henen Mestarins/ nin hen ombi teudhelinen. (Ei ole opetuslapsi hänen mestarinsa päälle/ Mutta koska opetuslapsi ompi niinkuin hänen mestarinsa/ niin hän ompi täydellinen.)

40 οὐκ ἔστι μαθητὴς ὑπὲρ τὸν διδάσκαλον αὐτοῦ· κατηρτισμένος δὲ πᾶς ἔσται ὡς ὁ διδάσκαλος αὐτοῦ. ( οὐκ ἔstι mathitìs ὑpèr tὸn dιdásκalοn aὐtοȗ: κatirtιsménοs dè pãs ἔstaι ὁs ὁ dιdásκalοs aὐtοȗ. )

ουκ εστιν μαθητης υπερ τον διδασκαλον αυτου κατηρτισμενος δε πας εσται ως ο διδασκαλος αυτου 40 (ouk estin mathitis uper ton didaskalon aftou katirtismenos de pas estai os o didaskalos aftou)

40 The disciple is not above his teacher, but everyone having been matured {i.e. completed the training} , will be like his teacher.</J>

40. The disciple is not above his master: but every one that is perfect shall be as his master.

40. Der Jünger ist nicht über seinen Meister; wenn der Jünger ist wie sein Meister, so ist er vollkommen.

40. El discípulo no es sobre su maestro; mas cualquiera que fuere como su maestro, será perfecto.

40 Ученик не бывает выше своего учителя; но, и усовершенствовавшись, будет всякий, как учитель его.

41 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

41 Mutta kuinka näet roskan, joka on veljesi silmässä, etkä huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?

41. Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?

41. Wai cuingas raiscan näet weljes silmäs mutta et hawaidze malca omas silmäsäs?

41. Wai mites näet raiskan sinun welies silmes/ mutta ett sine hauaitze Malka ioca on omas silmeses? (Wai mitäs näet raiskan sinun weljesi silmässä/ mutta et sinä hawaitse malkaa joka on omassa silmässäsi?)

41 Τί δὲ βλέπεις τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ τοῦ ἀδελφοῦ σου, τὴν δὲ δοκὸν τὴν ἐν τῷ ἰδίῳ ὀφθαλμῷ οὐ κατανοεῖς; ( Τί dè blépeιs tὸ κárfοs tὸ ẻn tỡ ὀfthalmỡ tοȗ ἀdelfοȗ sοu, tìn dè dοκὸn tìn ẻn tỡ ἰdίǫ ὀfthalmỡ οὐ κatanοeῖs; )

τι δε βλεπεις το καρφος το εν τω οφθαλμω του αδελφου σου την δε δοκον την εν τω ιδιω οφθαλμω ου κατανοεις 41 (ti de blepeis to karfos to en to ofthalmo tou adelfou sou tin de dokon tin en to idio ofthalmo ou katanoeis)

41 But why are you looking at the speck which is in your brother’s eye, but do not consider the beam which is in your own eye?</J>

41. And why beholdest thou the mote that is in thy brother's eye, but perceivest not the beam that is in thine own eye?

41. Was siehst du aber einen Splitter in deines Bruders Auge, und des Balkens in deinem Auge wirst du nicht gewahr?

41. ¿Y por qué miras la arista que está en el ojo de tu hermano, y la viga que está en tu propio ojo no considerás?

41 Что ты смотришь на сучок в глазе брата твоего, а бревна в твоем глазе не чувствуешь?

42 Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.

42 (Tai) kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veli, annas minä otan pois roskan joka on silmässäsi', etkä itse näe hirttä omassa silmässäsi? Tekopyhä, heitä ensin pois hirsi omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa pois roskan, joka on veljesi silmässä.

42. Eli kuinkas taidat sanoa veljelles: veljeni, pidä, minä otan raiskan, joka on silmässäs, ja et itse näe malkaa, joka on omassa silmässäs? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäs, ja katso sitte, jos taidat ottaa raiskan, joka on veljes silmässä.

42. Eli cuingas taidat sano weljelles: weljen pidä minä otan raiscan silmästäs ja et näe malca omas silmäsäs? Sinä ulcocullattu ota ensin malca omast silmästäs ja cadzo sijtte jos taidat otta raiscan weljes silmästä.

42. Eli quinga sine woit sano welielles/ pidhexi welien/ mine otan raiskan vlos silmestes/ ia ett sine itze näe Malka omas silmeses? Sine vlcokullattu/ ota ensin Malka omast silmestes/ ia sijtte catzo/ ettes vlosotaisit raiskan ioca on sinun welies silmes. (Eli kuinka sinä woit sanoa weljellesi/ piteeksi weljen/ minä otan raiskan ulos silmästäsi/ ja et sinä itse näe malkaa omas silmässäsi? Sinä ulkokullattu/ ota ensin malka omasta silmästäsi/ ja sitten katso/ että ulosottaisit raiskan joka jon sinun weljesi silmässä.)

42 ἢ πῶς δύνασαι λέγειν τῷ ἀδελφῷ σου, ἀδελφέ, ἄφες ἐκβάλω τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ σου, αὐτὸς τὴν ἐν τῷ ὀφθαλμῷ σοῦ δοκὸν οὐ βλέπων; ὑποκριτά, ἔκβαλε πρῶτον τὴν δοκὸν ἐκ τοῦ ὀφθαλμοῦ σοῦ, καὶ τότε διαβλέψεις ἐκβαλεῖν τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ τοῦ ἀδελφοῦ σου. ( ἲ põs dúnasaι légeιn tỡ ἀdelfỡ sοu, ἀdelfé, ἄfes ẻκbálo tὸ κárfοs tὸ ẻn tỡ ὀfthalmỡ sοu, aὐtὸs tìn ẻn tỡ ὀfthalmỡ sοȗ dοκὸn οὐ blépon; ὑpοκrιtá, ἔκbale prõtοn tìn dοκὸn ẻκ tοȗ ὀfthalmοȗ sοȗ, κaὶ tόte dιablépseιs ẻκbaleῖn tὸ κárfοs tὸ ẻn tỡ ὀfthalmỡ tοȗ ἀdelfοȗ sοu. )

η πως δυνασαι λεγειν τω αδελφω σου αδελφε αφες εκβαλω το καρφος το εν τω οφθαλμω σου αυτος την εν τω οφθαλμω σου δοκον ου βλεπων υποκριτα εκβαλε πρωτον την δοκον εκ του οφθαλμου σου και τοτε διαβλεψεις εκβαλειν το καρφος το εν τω οφθαλμω του αδελφου σου 42 (i pos dunasai legein to adelfo sou adelfe afes ekbalo to karfos to en to ofthalmo sou aftos tin en to ofthalmo sou dokon ou blepon upokrita ekbale proton tin dokon ek tou ofthalmou sou kai tote diablepseis ekbalein to karfos to en to ofthalmo tou adelfou sou)

42 Or how are you able to say to your brother, Brother, Allow (me, that) I may cast out the speck which is in your eye, (while) you yourself do not see the beam which is in your own eye? You hypocrite, cast out the beam first out of your own eye, and then you will see precisely to cast out the speck which is in your brother’s eye. {Mat 7:13-23 & Luk 6:43-45.}

42. Either how canst thou say to thy brother, Brother, let me pull out the mote that is in thine eye, when thou thyself beholdest not the beam that is in thine own eye? Thou hypocrite, cast out first the beam out of thine own eye, and then shalt thou see clearly to pull out the mote that is in thy brother's eye.

42. Oder wie kannst du sagen zu deinem Bruder: Halt stille, Bruder, ich will den Splitter aus deinem Auge ziehen, und du siehst selbst nicht den Balken in deinem Auge? Du Heuchler, zieh zuvor den Balken aus deinem Auge und siehe dann zu, daß du den Splitter aus deines Bruders Auge ziehest!

42. ¿O cómo puedes decir a tu hermano: Hermano, deja, echaré fuera la arista que está en tu ojo, no mirando tú la viga que está en tu ojo? Hipócrita, echa fuera primero de tu ojo la viga; y entónces mirarás de echar fuera la arista que está en el ojo de tu hermano.

42 Или, как можешь сказать брату твоему: брат! дай, я выну сучок из глаза твоего, когда сам не видишь бревна в твоем глазе? Лицемер! вынь прежде бревно из твоего глаза, и тогда увидишь, как вынуть сучок из глаза брата твоего.

43 Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän;

43 Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän.

43. Sillä ei ole se hyvä puu, joka tekee pahan hedelmän, eikä paha puu, joka tekee hyvän hedelmän.

43. Sillä ei ole se hywä puu joca teke pahan hedelmän eikä paha puu tee hywä hedelmätä.

43. Sille ei ole se hyue Pw/ ioca pahan hedhelmen teke/ Eike paha Pw teghe hyue hedhelmete. (Sillä ei ole se hywä puu/ joka pahan hedelmän tekee/ Eikä paha puu tee hywää hedelmätä.)

43 Οὐ γάρ ἐστι δένδρον καλὸν ποιοῦν καρπὸν σαπρόν, οὐδὲ δένδρον σαπρὸν ποιοῦν καρπὸν καλόν· ( Οὐ gár ẻstι déndrοn κalὸn pοιοȗn κarpὸn saprόn, οὐdè déndrοn saprὸn pοιοȗn κarpὸn κalόn: )

ου γαρ εστιν δενδρον καλον ποιουν καρπον σαπρον ουδε δενδρον σαπρον ποιουν καρπον καλον 43 (ou gar estin dendron kalon poioun karpon sapron oude dendron sapron poioun karpon kalon)

43 For* there is not a good tree producing rotten fruit; nor (is there) a rotten tree producing good fruit.</J>

43. For a good tree bringeth not forth corrupt fruit; neither doth a corrupt tree bring forth good fruit.

43. Denn es ist kein guter Baum, der faule Frucht trage, und kein fauler Baum, der gute Frucht trage.

43. Porque no es buen árbol el que hace malos frutos; ni árbol malo el que hace buen fruto.

43 Нет доброго дерева, которое приносило бы худой плод; и нет худого дерева, которое приносило бы плод добрый,

44 sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta.

44 Jokainen puu tunnetaan siis omasta hedelmästään, sillä ei orjantappuroista koota viikunoita eikä orjanruusupensaasta korjata viinirypäleitä.

44. Sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä; sillä ei orjantappuroista koota fikunia, eikä ohdakkeista haeta viinamarjoja.

44. Waan jocainen puu tutan hedelmästäns. Ei orjantappuroist coota ficunita eikä ohdakeist haeta wijnamarjoja.

44. Sille iocainen Pw tutan henen hedhelmestens. Sille eiuet he coko Orientappuroist Ficonita/ Eike mös haijeta Winamaria Odhakeist. (Sillä jokainen puu tutaan hänen hedelmästänsä. Sillä eiwät he kokoaa orjantappuroista wiikunia/ Eikä myös haeta wiinamarjaa ohdakkeista.)

44 ἕκαστον γὰρ δένδρον ἐκ τοῦ ἰδίου καρποῦ γινώσκεται. οὐ γὰρ ἐξ ἀκανθῶν συλλέγουσι σῦκα, οὐδὲ ἐκ βάτου τρυγῶσι σταφυλὴν. ( ἕκastοn gàr déndrοn ẻκ tοȗ ἰdίοu κarpοȗ gιnósκetaι. οὐ gàr ẻks ἀκanthõn sullégοusι sȗκa, οὐdè ẻκ bátοu trugõsι stafulìn. )

εκαστον γαρ δενδρον εκ του ιδιου καρπου γινωσκεται ου γαρ εξ ακανθων συλλεγουσιν συκα ουδε εκ βατου τρυγωσιν σταφυλην 44 (ekaston gar dendron ek tou idiou karpou ginosketai ou gar ex akanthon sullegousin suka oude ek batou trugosin stafulin)

44 For* each tree is known from its own fruit. For* men do not collect figs from thorns, nor do they pick a grape-cluster from a bush.</J>

44. For every tree is known by his own fruit. For of thorns men do not gather figs, nor of a bramble bush gather they grapes.

44. Ein jeglicher Baum wird an seiner eigenen Frucht erkannt. Denn man liest nicht Feigen von den Dornen, auch liest man nicht Trauben von den Hecken.

44. Porque cada árbol por su propio fruto es conocido: que no cogen higos de las espinas, ni vendimían uvas de las zarzas.

44 ибо всякое дерево познается по плоду своему, потому что не собирают смокв с терновника и не снимают винограда с кустарника.

45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä aarrekammiosta esiin hyvää ja paha ihminen tuo (sydämensä) pahasta (aarrekammiosta) esiin pahaa, sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.

45. Hyvä ihminen tuottaa edes sydämensä hyvästä tavarasta hyvää, ja paha ihminen sydämensä pahasta tavarasta tuottaa edes pahaa. Sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.

45. Hywä ihminen tuotta edes sydämens hywäst tawarast hywä: Ja paha ihminen hänen sydämens pahast tawarast tuotta edes paha. Sillä millä sydän on täytetty sitä puhu myös hänen suuns.

45. Hyue Inhiminen henen sydhemens hyuest tauarast/ edestootta hyue Ja paha Inhiminen henen sydhemens pahast tauarast edestootta paha. Sille ette Sydhemen runsaudhest puhu henen suuns. (Hywä ihminen hänen sydämestänsä hywästä tawarasta/ edestuotte hywää. Ja paha ihminen hänen sydämensä pahasta tawarasta edestuotte pahaa. Sillä että sydämen runsaudesta puhuu hänen suunsa.)

45 ὁ ἀγαθὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ ἀγαθοῦ θησαυροῦ τῆς καρδίας αὐτοῦ προφέρει τὸ ἀγαθόν, καὶ ὁ πονηρὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ πονηροῦ θησαυροῦ τῆς καρδίας αὐτοῦ προφέρει τὸ πονηρόν· ἐκ γὰρ τοῦ περισσεύματος τῆς καρδίας λαλεῖ τὸ στόμα αὐτοῦ. ( ὁ ἀgathὸs ἄnthropοs ẻκ tοȗ ἀgathοȗ thisaurοȗ tĩs κardίas aὐtοȗ prοféreι tὸ ἀgathόn, κaὶ ὁ pοnirὸs ἄnthropοs ẻκ tοȗ pοnirοȗ thisaurοȗ tĩs κardίas aὐtοȗ prοféreι tὸ pοnirόn: ẻκ gàr tοȗ perιsseúmatοs tĩs κardίas laleῖ tὸ stόma aὐtοȗ. )

ο αγαθος ανθρωπος εκ του αγαθου θησαυρου της καρδιας αυτου προφερει το αγαθον και ο πονηρος ανθρωπος εκ του πονηρου θησαυρου της καρδιας αυτου προφερει το πονηρον εκ γαρ του περισσευματος της καρδιας λαλει το στομα αυτου 45 (o agathos anthropos ek tou agathou thisabrou tis kardias aftou proferei to agathon kai o poniros anthropos ek tou ponirou thisabrou tis kardias aftou proferei to poniron ek gar tou perissebmatos tis kardias lalei to stoma aftou)

45 The good man out of the good treasure of his heart brings forth what is good, and the evil man out of the evil treasure of his heart brings forth what is evil; for* his mouth speaks out of the abundance of the heart. {Mat 7:24-29 & Luk 6:46-49.}

45. A good man out of the good treasure of his heart bringeth forth that which is good; and an evil man out of the evil treasure of his heart bringeth forth that which is evil: for of the abundance of the heart his mouth speaketh.

45. Ein guter Mensch bringt Gutes hervor aus dem guten Schatz seines Herzens; und ein böser Mensch bringt Böses hervor aus dem bösen Schatz seines Herzens. Denn wes das Herz voll ist, des geht der Mund über.

45. El buen hombre del buen tesoro de su corazón saca lo bueno; y el mal hombre del mal tesoro de su corazón saca lo malo; porque de la abundancia del corazón habla la boca.

45 Добрый человек из доброго сокровища сердца своего выноситдоброе, а злой человек из злого сокровища сердца своего выносит злое, ибо от избытка сердца говорят уста его.

46 Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?

46 Miksi kutsutte minua nimellä, ’Herra, Herra', ettekä tee mitä sanon?

46. Mitä te siis minua kutsutte Herra, Herra! ja ette tee, mitä minä sanon?

46. MItä te sijs minua cudzutta HERra HERra ja et tee mitä minä sanon?

46. Mite te cutzutta sis minua HERRA/ HERRA/ ia ette te teghe mite mine sanon? (Mitä te kutsutte siis minua HERRA/ HERRA/ ja ette te tee mitä minä sanon?)

46 Τί δέ με καλεῖτε, Κύριε Κύριε, καὶ οὐ ποιεῖτε ἃ λέγω; ( Τί dé me κaleῖte, Κúrιe Κúrιe, κaὶ οὐ pοιeῖte ἃ légo; )

τι δε με καλειτε κυριε κυριε και ου ποιειτε α λεγω 46 (ti de me kaleite kurie kurie kai ou poieite a lego)

46 Now why are you° calling me, Lord, Lord and (yet) do not practice the things which I say?</J>

46. And why call ye me, Lord, Lord, and do not the things which I say?

46. Was heißet ihr mich aber HERR, HERR, und tut nicht, was ich euch sage?

46. ¿Por qué me llamais, Señor, Señor, y no hacéis lo que digo?

46 Что вы зовете Меня: Господи! Господи! – и не делаете того, что Я говорю?

47 Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan — minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.

47 Jokainen, joka tulee luokseni ja kuulee sanani ja tekee niitten mukaan — minä osoitan teille kenen kaltainen hän on.

47. Kuka ikänä tulee minun tyköni, ja kuulee minun sanani, ja tekee ne, sen minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.

47. Cuca ikänäns tule minun tygöni ja cuule minun puheni ja teke ne sen minä osotan teille kenengä caltainen hän on.

47. Cuca ikenens tule minun tykeni ia cwle minun puheni ia teke ne/ sen mine osotan teille kenenge caltainen hen on. (Kuka ikänänsä tulee minun tyköni ja kuulee minun puheeni ja tekee sen/ sen minä osoitan teille kenenkään kaltainen hän on.)

47 πᾶς ὁ ἐρχόμενος πρός με καὶ ἀκούων μου τῶν λόγων καὶ ποιῶν αὐτούς, ὑποδείξω ὑμῖν τίνι ἐστὶν ὅμοιος· ( pãs ὁ ẻrchόmenοs prόs me κaὶ ἀκοúon mοu tõn lόgon κaὶ pοιõn aὐtοús, ὑpοdeίkso ὑmῖn tίnι ẻstὶn ὅmοιοs: )

πας ο ερχομενος προς με και ακουων μου των λογων και ποιων αυτους υποδειξω υμιν τινι εστιν ομοιος 47 (pas o erchomenos pros me kai akouon mou ton logon kai poion aftous upodeixo umin tini estin omoios)

47 Everyone who comes to me and hears my words, and is practicing them, I will show you° to whom he is similar.</J>

47. Whosoever cometh to me, and heareth my sayings, and doeth them, I will shew you to whom he is like:

47. Wer zu mir kommt und hört meine Rede und tut sie, den will ich euch zeigen, wem er gleich ist.

47. Todo aquel que viene a mí, y oye mis palabras, y las hace, yo os enseñaré a quien es semejante.

47 Всякий, приходящий ко Мне и слушающий слова Мои и исполняющий их, скажу вам, кому подобен.

48 Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.

48 Hän on miehen kaltainen, joka taloa rakentaessaan kaivoi ja meni syvälle ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten tulva tuli, virta syöksähti sitä taloa vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli *kalliolle perustettu*.

48. Hän on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi, ja kaivoi syvään, ja pani perustuksen kallion päälle. Kuin siis vuo tuli, sysäsi virta sitä huonetta, ja ei voinut häntä liikuttaa; sillä se oli perustettu kallion päälle.

48. Hän on sen ihmisen caltainen joca huonens rakenda ja caiwa sywään ja pane perustuxen callion päälle. Cosca sijs wuo tuli ja wirta sysäis sitä huonetta ei woinut händä lijcutta: sillä se oli perustettu callion päälle.

48. Hen on sen Inhimisen caltainen/ ioca henen Honeens rakenda/ ia caiua syuehen ia panepi aluxen callion päle. Coska sis loodhe tule/ nin wirta sen honen päle sysäpi/ ia ei woinut hende licutta/ Sille se oli perustettu Callion päle. (Hän on sen ihmisen kaltainen/ joka hänen huoneensa rakentaa/ ja kaiwaa sywähän ja paneepi aluksen kallion päälle. Koska siis luoda tulee/ niin wirta sen huoneen päälle sysääpi/ ja ei woinut häntä liikuttaa/ SIllä se oli perustettu kallion päälle.)

48 ὅμοιός ἐστιν ἀνθρώπῳ οἰκοδομοῦντι οἰκίαν ὃς καὶ ἔσκαψε καὶ ἐβάθυνε καὶ ἔθηκε θεμέλιον ἐπὶ τὴν πέτραν· πλημμύρας δὲ γενομένης προσέρρηξεν ὁ ποταμὸς τῇ οἰκίᾳ ἐκείνῃ, καὶ οὐκ ἴσχυσε σαλεῦσαι αὐτὴν· τεθεμελίωτο γὰρ ἐπὶ τὴν πέτραν. ( ὅmοιόs ẻstιn ἀnthrópǫ οἰκοdοmοȗntι οἰκίan ὃs κaὶ ἔsκapse κaὶ ẻbáthune κaὶ ἔthiκe themélιοn ẻpὶ tìn pétran: plimmúras dè genοménis prοsérriksen ὁ pοtamὸs tῖ οἰκίᾳ ẻκeίnΐ, κaὶ οὐκ ἴschuse saleȗsaι aὐtìn: tethemelίotο gàr ẻpὶ tìn pétran. )

ομοιος εστιν ανθρωπω οικοδομουντι οικιαν ος εσκαψεν και εβαθυνεν και εθηκεν θεμελιον επι την πετραν πλημμυρας δε γενομενης προσερρηξεν ο ποταμος τη οικια εκεινη και ουκ ισχυσεν σαλευσαι αυτην τεθεμελιωτο γαρ επι την πετραν 48 (omoios estin anthropo oikodomounti oikian os eskapsen kai ebathunen kai ethiken themelion epi tin petran plimmuras de genomenis proserrixen o potamos ti oikia ekeini kai ouk ischusen salefsai aftin tethemelioto gar epi tin petran)

48 He is similar to a man building a house, who dug and (then) deepened and placed (its) foundation upon the rock, and (after ) a deluge happened, the river bursts against that house and was not strong-enough to shake it; for* it had been founded upon the rock.</J>

48. He is like a man which built an house, and digged deep, and laid the foundation on a rock: and when the flood arose, the stream beat vehemently upon that house, and could not shake it: for it was founded upon a rock.

48. Er ist gleich einem Menschen, der ein Haus baute und grub tief und legte den Grund auf den Fels. Da aber Gewässer kam, da riß der Strom zum Hause zu, und konnte es nicht bewegen; denn es war auf den Fels gegründet.

48. Semejante es a un hombre que edificó una casa, que cavó y ahondó, y puso el fundamento sobre roca; y habiendo avenida, el río dió con ímpetu en aquella casa, mas no la pudo menear; porque estaba fundada sobre roca.

48 Он подобен человеку, строящему дом, который копал, углубился и положил основание на камне; почему, когда случилось наводнение и вода наперла на этот дом, то не могла поколебать его, потому что он основан был на камне.

49 Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri."

49 Mutta joka kuulee eikä tee, hän on miehen kaltainen, joka perustusta tekemättä rakensi talon maan päälle. Virta syöksähti sitä vastaan ja heti se sortui, ja sen talon kukistuminen oli suuri.”

49. Mutta joka kuulee ja ei tee, se on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi maan päälle ilman perustusta, jota virta sysäsi, ja se kohta kukistui: jonka huoneen lankeemus oli suuri.

49. Joca taas cuule ja ei tee se on sen ihmisen caltainen joca huonens rakensi maan päälle ilman perustusta jota wirta sysäis ja se cohta cukistui jonga huonen langemus oli suuri. 7

49. Joca taas cwli/ ia ei tehnyt/ se on sen Inhimisen caltainen ioca Honensa rakensi maan päle ilman aluxeta Jonga päle wirta syses ia cocta cukistui/ ia sen Honen langeus oli swri. (Joka taas kuuli/ ja ei tehnyt/ se on sen ihmisen kaltainen joka huoneensa rakensi maan päälle ilman aluksia. Jonka päälle wirta sysäsi ja kohta kukistui/ ja sen huoneen lankeus on suuri.)

49 ὁ δὲ ἀκούσας καὶ μὴ ποιήσας ὅμοιός ἐστιν ἀνθρώπῳ οἰκοδομήσαντι οἰκίαν ἐπὶ τὴν γῆν χωρὶς θεμελίου· ᾗ προσέρρηξεν ὁ ποταμός, καὶ εὐθὺς ἔπεσε, καὶ ἐγένετο τὸ ῥῆγμα τῆς οἰκίας ἐκείνης μέγα. ( ὁ dè ἀκοúsas κaὶ mì pοιísas ὅmοιόs ẻstιn ἀnthrópǫ οἰκοdοmísantι οἰκίan ẻpὶ tìn gĩn chorὶs themelίοu: ἷ prοsérriksen ὁ pοtamόs, κaὶ eὐthὐs ἔpese, κaὶ ẻgénetο tὸ ŕĩgma tĩs οἰκίas ẻκeίnis méga. )

ο δε ακουσας και μη ποιησας ομοιος εστιν ανθρωπω οικοδομησαντι οικιαν επι την γην χωρις θεμελιου η προσερρηξεν ο ποταμος και ευθεως επεσεν και εγενετο το ρηγμα της οικιας εκεινης μεγα 49 (o de akousas kai mi poiisas omoios estin anthropo oikodomisanti oikian epi tin gin choris themeliou i proserrixen o potamos kai eftheos epesen kai egeneto to rigma tis oikias ekeinis mega)

49 But he who heard and did not, is similar to a man who built a house upon the soil without a foundation; which the river bursts against, and immediately it fell, and the breakup of that house became great.</J>

49. But he that heareth, and doeth not, is like a man that without a foundation built an house upon the earth; against which the stream did beat vehemently, and immediately it fell; and the ruin of that house was great.

49. Wer aber hört und nicht tut, der ist gleich einem Menschen, der ein Haus baute auf die Erde ohne Grund; und der Strom riß zu ihm zu, und es fiel alsbald, und das Haus gewann einen großen Riß.

49. Mas el que oye, y no hace, semejante es a un hombre que edificó su casa sobre tierra sin fundamento, en la cual el río dió con ímpetu, y luego cayó; y fué grande la ruina de aquella casa.

49 А слушающий и неисполняющий подобен человеку, построившему дом на земле без основания, который, когда наперла на неговода, тотчас обрушился; и разрушение дома сего было великое.