15 luku

Jeesus ottaa vastaan syntisiä 1, 2, puhuu vertaukset kadonneesta lampaasta 3 – 7 ja hukkaan joutuneesta rahasta 8 – 10 sekä kertoo tuhlaajapojasta 11 – 32.

1 Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä.

1 Kaikki veronkantajat ja syntiset tulivat Hänen luokseen kuuntelemaan Häntä.

1. Mutta hänen tykönsä tulivat kaikki Publikanit ja syntiset, kuulemaan häntä.

1. JA hänen tygöns tulit caicki Publicanit ja syndiset cuuleman händä.

1.1JA henen tygens keuit caiki Weronottaiat ia Synniset/ hende cwleman. (Ja hänen tykönsä käwit kaikki weronottajat ja syntiset/ häntä kuulemaan.)

1 Ἦσαν δὲ ἐγγίζοντες αὐτῷ πάντες οἱ τελῶναι καὶ οἱ ἁμαρτωλοὶ ἀκούειν αὐτοῦ. ( Ἦsan dè ẻggίdzοntes aὐtỡ pántes οἱ telõnaι κaὶ οἱ ἁmartolοὶ ἀκοúeιn aὐtοȗ. )

ησαν δε εγγιζοντες αυτω παντες οι τελωναι και οι αμαρτωλοι ακουειν αυτου 1 (isan de engizontes afto pantes oi telonai kai oi amartoloi akouein aftou)

1 Now all the tax collectors and sinners were drawing near to him to hear him.

1. Then drew near unto him all the publicans and sinners for to hear him.

1. Es nahten aber zu ihm allerlei Zöllner und Sünder, daß sie ihn hörten.

1. Y SE llegaban a él todos los publicanos, y pecadores a oirle.

1 Приближались к Нему все мытари и грешники слушать Его.

2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan".

2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan."

2. Ja Pharisealaiset ja kirjanoppineet napisivat ja sanoivat: tämä syntisiä vastaan ottaa ja syö heidän kanssansa.

2. Nijn Phariseuxet ja Kirjanoppenet napisit ja sanoit: tämä syndisiä wastanotta ja syö heidän cansans.

2. 1Nin napitzit Phariseuset ia Kirianoppeneet ia sanoit/ Teme Syndisite wastanrupe/ ia söpi heiden cansans. (Niin napitsit phariseukset ja kirjanoppineet ja sanoit/ Tämä syntisiä wastaan rupeaa/ ja syöpi heidän kanssansa.)

2 καὶ διεγόγγυζον οἵ Φαρισαῖοι καὶ οἱ γραμματεῖς λέγοντες ὅτι Οὗτος ἁμαρτωλοὺς προσδέχεται καὶ συνεσθίει αὐτοῖς. ( κaὶ dιegόggudzοn οἵ Farιsaῖοι κaὶ οἱ grammateῖs légοntes ὅtι Οὗtοs ἁmartolοὐs prοsdéchetaι κaὶ sunesthίeι aὐtοῖs. )

και διεγογγυζον οι φαρισαιοι και οι γραμματεις λεγοντες οτι ουτος αμαρτωλους προσδεχεται και συνεσθιει αυτοις 2 (kai diegonguzon oi farisaioi kai oi grammateis legontes oti outos amartolous prosdechetai kai sunesthiei aftois)

2 And the Pharisees and the scribes were murmuring, saying, This (man) accepts sinners and eats together with them. {Similar: Mat 18:12-14, Luk 15:3-7}

2. And the Pharisees and scribes murmured, saying, This man receiveth sinners, and eateth with them.

2. Und die Pharisäer und Schriftgelehrten murrten und sprachen: Dieser nimmt die Sünder an und isset mit ihnen.

2. Y murmuraban los Fariseos y los escribas, diciendo: Este a los pecadores recibe, y con ellos come.

2 Фарисеи же и книжники роптали, говоря: Он принимает грешников и ест с ними.

3 Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:

3 Niin Hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:

3. Niin hän sanoi heille tämän vertauksen, sanoen:

3. Nijn hän sanoi heille tämän wertauxen sanoden:

3. 1Nin hen sanoi heille temen Wertauxen sanoden/ (Niin hän sanoi heille tämän wertauksen sanoen/)

3 εἶπε δὲ πρὸς αὐτοὺς τὴν παραβολὴν ταύτην λέγων· ( eἶpe dè prὸs aὐtοὐs tìn parabοlìn taútin légon: )

ειπεν δε προς αυτους την παραβολην ταυτην λεγων 3 (eipen de pros aftous tin parabolin taftin legon)

3 Now he spoke to them this parable, saying:

3. And he spake this parable unto them, saying,

3. Er sagte aber zu ihnen dies Gleichnis und sprach:

3. Y él les propuso esta parábola, diciendo:

3 Но Он сказал им следующую притчу:

4 Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?

4 ”Kuka ihminen teistä, jolla on sata lammasta, mutta kadottaa niistä yhden, ei jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää autiomaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes sen löytää?

4. Kuka on teistä se ihminen, jolla on sata lammasta, ja jos hän yhden niistä kadottaa, eikö hän jätä yhdeksänkymmentä ja yhdeksän korpeen, ja mene sen jälkeen, joka kadonnut on, siihenasti että hän sen löytää?

4. Cuca on teistä se ihminen jolla on sata lammasta ja jos hän yhdengin nijstä cadotta eikö hän jätä yhdexänkymmendä ja yhdexän corpeen ja mene sen jälken joca cadonnut on sijhenasti että hän sen löytä?

4. 1Cuca ombi teiste se Inhiminen/ iolla on sata Lammast/ ia ios hen yhden nijste cadhotta/ Eikö hen iäte yhdexe'kymende ia yhdexe' Corpehen/ ia mene sen ielken ioca o'bi cadonut/ sihenasti ette he' sen leutepi? (Kuka ompi teistä se ihminen/ jolla on sata lammasta/ ja jos hän yhden niistä kadottaa/ Eikö hän jätä yhdeksänkymmentä ja yhdeksää korpeen/ ja mene sen jälkeen joka ompi kadonnut/ siihen asti että hän sen löytääpi?)

4 Τίς ἄνθρωπος ἐξ ὑμῶν ἔχων ἑκατὸν πρόβατα καὶ ἀπολέσας ἓν ἐξ αὐτῶν, οὐ καταλείπει τὰ ἐνενήκοντα ἐννέα ἐν τῇ ἐρήμῳ καὶ πορεύεται ἐπὶ τὸ ἀπολωλὸς ἕως οὗ εὕρῃ αὐτό; ( Τίs ἄnthropοs ẻks ὑmõn ἔchon ἑκatὸn prόbata κaὶ ἀpοlésas ἓn ẻks aὐtõn, οὐ κataleίpeι tà ẻneníκοnta ẻnnéa ẻn tῖ ẻrímǫ κaὶ pοreúetaι ẻpὶ tὸ ἀpοlolὸs ἕos οὗ eὕrΐ aὐtό; )

τις ανθρωπος εξ υμων εχων εκατον προβατα και απολεσας εν εξ αυτων ου καταλειπει τα εννενηκονταεννεα εν τη ερημω και πορευεται επι το απολωλος εως ευρη αυτο 4 (tis anthropos ex umon echon ekaton probata kai apolesas en ex afton ou kataleipei ta ennenikontaennea en ti erimo kai porebetai epi to apololos eos ebri afto)

4 What man out of you°, having a hundred sheep and having lost one out of them, does not leave the ninety nine in the wilderness and travel to what has been lost, until he should find it?</J>

4. What man of you, having an hundred sheep, if he lose one of them, doth not leave the ninety and nine in the wilderness, and go after that which is lost, until he find it?

4. Welcher Mensch ist unter euch, der hundert Schafe hat und, so er der eines verliert, der nicht lasse die neunundneunzig in der Wüste und hingehe nach dem verlorenen, bis daß er's finde?

4. ¿Qué hombre de vosotros, teniendo cien ovejas, si perdiere una de ellas, no deja las noventa y nueve en el desierto, y vá a buscar la que se perdió, hasta que la halle?

4 кто из вас, имея сто овец и потеряв одну из них, не оставит девяноста девяти в пустыне и не пойдет за пропавшею, пока не найдет ее?

5 Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.

5 Ja löydettyään hän panee sen iloiten hartioilleen.

5. Ja kuin hän sen löytää, niin hän panee sen olallensa, iloiten.

5. Ja cuin hän sen löytä nijn hän pane sen olallens iloiten.

5. 1Ja quin hen leutepi sen/ nin hen panepi sen olallens iloiten. (Ja kuin hän löytääpi sen/ niin paneepi sen olallensa iloiten.)

5 καὶ εὑρὼν ἐπιτίθησιν ἐπὶ τοὺς ὤμους αὐτοῦ χαίρων, ( κaὶ eὑrὸn ẻpιtίthisιn ẻpὶ tοὐs ὂmοus aὐtοȗ chaίron, )

και ευρων επιτιθησιν επι τους ωμους εαυτου χαιρων 5 (kai ebron epitithisin epi tous omous eaftou chairon)

5 And having found it, he places it upon his own shoulders, rejoicing.</J>

5. And when he hath found it, he layeth it on his shoulders, rejoicing.

5. Und wenn er's gefunden hat, so legt er's auf seine Achseln mit Freuden.

5. Y hallada, la pone sobre sus hombros gozoso;

5 А найдя, возьмет ее на плечи свои с радостью

6 Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut'.

6 Kotiin tultuaan hän kutsuu kokoon ystävät ja naapurit ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani, sillä löysin lampaani joka oli kadonnut.'

6. Ja kuin hän tulee kotiansa, niin hän kutsuu kokoon ystävänsä ja kylänsä miehet, ja sanoo heille: iloitkaat minun kanssani: sillä minä löysin lampaani, joka kadonnut oli.

6. Ja cosca hän tule cotians nijn hän cocon cudzu ystäwäns ja kylänsmiehet ja sano heille: iloitcat minun cansani: sillä minä löysin minun lambani joca cadonnut oli.

6. 1Ja coska hen tulepi Cotians/ nin hen cokoncutzu hene' Ysteue's ia Naburins/ ia sanopi heille/ Iloitka minun cansani/ Sille ette mine leusin minun Lampani ioca cadhonut oli. (Ja koska hän tuleepi kotians/ niin hän kokoon kutsuu hänen ystäwänsä ja naapurinsa/ ja sanoopi heille/ Iloitkaa minun kanssani/ SIllä että minä löysin minun lampaani joka kadonnut oli.)

6 καὶ ἐλθὼν εἰς τὸν οἶκον συγκαλεῖ τοὺς φίλους καὶ τοὺς γείτονας λέγων αὐτοῖς· συγχάρητέ μοι, ὅτι εὗρον τὸ πρόβατόν μου τὸ ἀπολωλός. ( κaὶ ẻlthὸn eἰs tὸn οἶκοn sugκaleῖ tοὐs fίlοus κaὶ tοὐs geίtοnas légon aὐtοῖs: sugchárité mοι, ὅtι eὗrοn tὸ prόbatόn mοu tὸ ἀpοlolόs. )

και ελθων εις τον οικον συγκαλει τους φιλους και τους γειτονας λεγων αυτοις συγχαρητε μοι οτι ευρον το προβατον μου το απολωλος 6 (kai elthon eis ton oikon sunkalei tous filous kai tous geitonas legon aftois suncharite moi oti ebron to probaton mou to apololos)

6 And (after) he went to his house, he calls together his friends and his neighbors, saying to them, Rejoice° together with me, because I found my sheep which has been lost.</J>

6. And when he cometh home, he calleth together his friends and neighbours, saying unto them, Rejoice with me; for I have found my sheep which was lost.

6. Und wenn er heimkommt, ruft er seine Freunde und Nachbarn und spricht zu ihnen: Freuet euch mit mir; denn ich habe mein Schaf gefunden, das verloren war.

6. Y viniendo a casa, junta a sus amigos, y a sus vecinos, diciéndoles: Dádme el parabién; porque he hallado mi oveja que se había perdido.

6 и, придя домой, созовет друзей и соседей и скажет им: порадуйтесь со мною: я нашел мою пропавшую овцу.

7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.

7 Sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät tarvitse mielenmuutosta.

7. Minä sanon teille: niin pitää ilo oleman taivaassa yhdestä syntisestä, joka itsensä parantaa, enemmin kuin yhdeksästäkymmenestä ja yhdeksästä hurskaasta, jotka ei parannusta tarvitse.

7. Minä sanon teille: nijn myös ilo pitä oleman Taiwas yhdest syndisest joca hänens paranda enämmin cuin yhdexästkymmenest ja yhdexäst hurscast jotca ei parannusta tarwidze.

7. 1Mine sanon teille/ Ette nin mös pite ilo olema' Taiuaas yhden Synneisen päle/ ioca henens paranda/ enemin quin yhdexenkymenen ia yhdexen Hurskasten päle/ iotca ei taruitze paranosta. (Minä sanon teille/ Että niin myös pitää ilo oleman taiwaassa yhden syntisen päälle/ joka hänensä parantaa/ enemmin kuin yhdeksänkymmenen ja yhdeksän hurskasten päälle/ jotka ei tarwitse parannusta.)

7 λέγω ὑμῖν ὅτι οὕτω χαρὰ ἔσται ἐν τῷ οὐρανῷ ἐπὶ ἑνὶ ἁμαρτωλῷ μετανοοῦντι ἢ ἐπὶ ἐνενήκοντα ἐννέα δικαίοις, οἵτινες οὐ χρείαν ἔχουσιν μετανοίας. ( légo ὑmῖn ὅtι οὕto charà ἔstaι ẻn tỡ οὐranỡ ẻpὶ ἑnὶ ἁmartolỡ metanοοȗntι ἲ ẻpὶ ẻneníκοnta ẻnnéa dικaίοιs, οἵtιnes οὐ chreίan ἔchοusιn metanοίas. )

λεγω υμιν οτι ουτως χαρα εσται εν τω ουρανω επι ενι αμαρτωλω μετανοουντι η επι εννενηκονταεννεα δικαιοις οιτινες ου χρειαν εχουσιν μετανοιας 7 (lego umin oti outos chara estai en to ourano epi eni amartolo metanoounti i epi ennenikontaennea dikaiois oitines ou chreian echousin metanoias)

7 I say to you° thus, that there will be joy in heaven over one repenting sinner, (more) than over ninety nine righteous (ones), who have no need of repentance.</J>

7. I say unto you, that likewise joy shall be in heaven over one sinner that repenteth, more than over ninety and nine just persons, which need no repentance.

7. Ich sage euch: Also wird auch Freude im Himmel sein über einen Sünder, der Buße tut, vor neunundneunzig Gerechten, die der Buße nicht bedürfen.

7. Os digo, que así habrá más gozo en el cielo sobre un pecador que se arrepiente, que sobre noventa y nueve justos, que no han menester arrepentirse.

7 Сказываю вам, что так на небесах более радости будет об одном грешнике кающемся, нежели о девяноста девяти праведниках, не имеющих нужды в покаянии.

8 Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?

8 Tai jos kenellä naisella on kymmenen hopearahaa* ja hän kadottaa yhden rahan, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi tarkasti, kunnes löytää sen?

8. Taikka kuka vaimo on, jolla on kymmenen penninkiä, jos hän yhden niistä kadottaa, eikö hän sytytä kynttilää, ja lakaise huonetta, ja etsi visusti niinkauvan kuin hän sen löytää?

8. Taicka cuca waimo on jolla on kymmenen penningitä jos hän yhdengin nijstä cadotta eikö hän sytytä kyntilätä ja lacaise huonehta ja edzi wisust nijncauwan cuin hän sen löytä?

8. 1Taica cuca Waimo ombi iolla on kymenen peningite/ ios hen yhden heiste cadhotta/ Eikö hen ylessytyte Kyntelete/ ia lakaise Honecta/ ia wisusta etzi nincauua' quin he' sen leute? (Taikka kuka waimo ompi jolla on kymmenen penninkiä/ jos hän yhden heistä kadottaa/ Eikö hän ylös sytytä kynttilätä/ ja lakaise huonetta/ ja wisusti etsi niinkauan kuin hän sen löytää?)

8 Ἢ τίς γυνὴ δραχμὰς ἔχουσα δέκα, ἐὰν ἀπολέσῃ δραχμὴν μίαν, οὐχὶ ἅπτει λύχνον καὶ σαροῖ τὴν οἰκίαν καὶ ζητεῖ ἐπιμελῶς ἕως ὅτου εὕρῃ; ( Ἢ tίs gunì drachmàs ἔchοusa déκa, ẻàn ἀpοlésΐ drachmìn mίan, οὐchὶ ἅpteι lúchnοn κaὶ sarοῖ tìn οἰκίan κaὶ dziteῖ ẻpιmelõs ἕos ὅtοu eὕrΐ; )

η τις γυνη δραχμας εχουσα δεκα εαν απολεση δραχμην μιαν ουχι απτει λυχνον και σαροι την οικιαν και ζητει επιμελως εως οτου ευρη 8 (i tis guni drachmas echousa deka ean apolesi drachmin mian ouchi aptei luchnon kai saroi tin oikian kai zitei epimelos eos otou ebri)

8 Or what woman having ten two-denarii-coins, if she loses one two-denarii-coin, does not light a lamp and sweep the house, and seek carefully until which (time) she should find (it)?</J>

8. Either what woman having ten pieces of silver, if she lose one piece, doth not light a candle, and sweep the house, and seek diligently till she find it?

8. Oder welches Weib ist, die zehn Groschen hat, so sie der einen verliert, die nicht ein Licht anzünde und kehre das Haus und suche mit Fleiß, bis daß sie ihn finde?

8. ¿O qué mujer que tiene diez dracmas, si perdiere la una dracma, no enciende luz, y barre la casa, y busca con diligencia, hasta hallarla?

8 Или какая женщина, имея десять драхм, если потеряет одну драхму, не зажжет свечи и не станетмести комнату и искать тщательно, пока не найдет,

9 Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.

9 Ja löydettyään hän kutsuu ystävättäret ja naapurin naiset ja sanoo: 'Iloitkaa kanssani, sillä löysin rahan*, joka oli minulta kadonnut.'

9. Ja kuin hän sen löytänyt on, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja kylänsä vaimot, ja sanoo: iloitkaat minun kanssani; sillä minä löysin penninkini, jonka minä kadotin.

9. Ja cosca hän sen löytänyt on cocon cudzu hän ystäwäns ja kylänswaimot ja sano: iloitcat minun cansani: sillä minä löysin penningini jonga minä cadotin.

9. 1Ja quin hen sen leutenyt on/ cokoncutzu hen Ysteuens ia Kylenswaimot ia sanopi/ Iloitka minun cansani/ Sille ette mine leusin minun peningin/ ionga mine cadhotin. (Ja kuin hän se löytänyt on/ kokoon kutsuu hän ystäwänsä ja kylänsä waimot ja sanoopi/ Iloitkaa minun kanssani/ Sillä että minä löysin minun penningin/ jonka minä kadotin.)

9 καὶ εὑροῦσα συγκαλεῖ τὰς φίλας καὶ τὰς γείτονας λέγουσα· συγχάρητέ μοι, ὅτι εὗρον τὴν δραχμὴν ἣν ἀπώλεσα. ( κaὶ eὑrοȗsa sugκaleῖ tàs fίlas κaὶ tàs geίtοnas légοusa: sugchárité mοι, ὅtι eὗrοn tìn drachmìn ἳn ἀpólesa. )

και ευρουσα συγκαλειται τας φιλας και τας γειτονας λεγουσα συγχαρητε μοι οτι ευρον την δραχμην ην απωλεσα 9 (kai ebrousa sunkaleitai tas filas kai tas geitonas legousa suncharite moi oti ebron tin drachmin in apolesa)

9 And having found (it), she calls together her friends and her neighbors, saying, Rejoice° together with me, because I found the two-denarii-coin which I lost.</J>

9. And when she hath found it, she calleth her friends and her neighbours together, saying, Rejoice with me; for I have found the piece which I had lost.

9. Und wenn sie ihn gefunden hat, ruft sie ihre Freundinnen und Nachbarinnen und spricht: Freuet euch mit mir; denn ich habe meinen Groschen gefunden, den ich verloren hatte.

9. Y cuando la hubiere hallado, junta sus amigas, y sus vecinas, diciendo: Dadme el parabién; porque he hallado la dracma que había perdido.

9 а найдя, созовет подруг и соседок и скажет: порадуйтесь со мною: я нашла потерянную драхму.

10 Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."

10 Samoin, sanon teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä."

10. Niin myös, sanon minä teille, pitää ilo oleman Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka itsensä parantaa.

10. Nijn myös sanon minä teille pitä ilo oleman Jumalan Engeleillä yhdest syndisest joca hänens paranda.

10. 1Nin mös sano' mine teille/ pite ilo oleman Jumalan Engeliten edes yhden Syndisen ylitze ioca henens paranda. (Niin myös sanon minä teille/ pitää ilo oleman Jumalan enkelitten edes yhden syntisen ylitse joka hänensä parantaa.)

10 οὕτω, λέγω ὑμῖν, γίνεται χαρὰ ἐνώπιον τῶν ἀγγέλων τοῦ Θεοῦ ἐπὶ ἑνὶ ἁμαρτωλῷ μετανοοῦντι. ( οὕto, légo ὑmῖn, gίnetaι charà ẻnópιοn tõn ἀggélon tοȗ Theοȗ ẻpὶ ἑnὶ ἁmartolỡ metanοοȗntι. )

ουτως λεγω υμιν χαρα γινεται ενωπιον των αγγελων του θεου επι ενι αμαρτωλω μετανοουντι 10 (outos lego umin chara ginetai enopion ton angelon tou theou epi eni amartolo metanoounti)

10 Even so, I say to you°, There becomes joy in the sight of the messengers of God over one repenting sinner.</J>

10. Likewise, I say unto you, there is joy in the presence of the angels of God over one sinner that repenteth.

10. Also auch, sage ich euch, wird Freude sein vor den Engeln Gottes über einen Sünder, der Buße tut.

10. Así os digo, que hay gozo delante de los ángeles de Dios por un pecador que se arrepiente.

10 Так, говорю вам, бывает радость у Ангелов Божиих и об одном грешнике кающемся.

11 Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.

11 Hän sanoi myös: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.

11. Ja hän sanoi: yhdellä miehellä oli kaksi poikaa,

11. JA hän sanoi: yhdellä miehellä oli caxi poica:

11. 1JA hen sanoi/ Yhdel Miehelle oli caxi Poica/ (Ja hän sanoi/ Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa/)

11 Εἶπε δέ· Ἄνθρωπός τις εἶχε δύο υἱούς. ( Εἶpe dé: Ἄnthropόs tιs eἶche dúο uἱοús. )

ειπεν δε ανθρωπος τις ειχεν δυο υιους 11 (eipen de anthropos tis eichen duo uious)

11 Now he said, A certain man had two sons.</J>

11. And he said, A certain man had two sons:

11. Und er sprach: Ein Mensch hatte zwei Söhne.

11. También dijo: Un hombre tenía dos hijos;

11 Еще сказал: у некоторого человека было два сына;

12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.

12 Nuorempi heistä sanoi isälle: 'Isä, anna minulle se osa varoista, joka minulle kuuluu.' Niin hän jakoi heille omaisuuden.

12. Ja nuorempi heistä sanoi isällensä: isä, anna minulle osa tavarasta, joka minulle tulee. Ja hän jakoi heille tavaran.

12. Ja nuorembi sanoi Isällens: Isä anna minulle osa tawarast cuin minun tule.

12. 1Ja se Norembi heiste sanoi Isellens/ Ise/ Anna minulle se osa Tauarast quin minun tule. Ja hen iacoi heille Tauaran. (Ja se nuorempi heistä sanoi isällensä/ Isä/ Anna minulle se osa tawarasta kuin minun tulee. Ja hän jakoi heille tawaran.)

12 καὶ εἶπεν ὁ νεώτερος αὐτῶν τῷ πατρί· πάτερ, δός μοι τὸ ἐπιβάλλον μέρος τῆς οὐσίας.  καὶ διεῖλεν αὐτοῖς τὸν βίον. ( κaὶ eἶpen ὁ neóterοs aὐtõn tỡ patrί: páter, dόs mοι tὸ ẻpιbállοn mérοs tĩs οὐsίas. κaὶ dιeῖlen aὐtοῖs tὸn bίοn. )

και ειπεν ο νεωτερος αυτων τω πατρι πατερ δος μοι το επιβαλλον μερος της ουσιας και διειλεν αυτοις τον βιον 12 (kai eipen o neoteros afton to patri pater dos moi to epiballon meros tis ousias kai dieilen aftois ton bion)

12 And the younger of them said to (his) father, Father, give (me) the part of the estate (that would be) put (toward me). And he sections off (his) livelihood to them.</J>

12. And the younger of them said to his father, Father, give me the portion of goods that falleth to me. And he divided unto them his living.

12. Und der jüngste unter ihnen sprach zu dem Vater: Gib mir, Vater, das Teil der Güter, das mir gehört. Und er teilte ihnen das Gut.

12. Y el más mozo de ellos dijo a su padre: Padre, dáme la parte de la hacienda que me pertenece. Y él les repartió su hacienda.

12 и сказал младший из них отцу: отче! дай мне следующую мне часть имения. И отец разделил им имение.

13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.

13 Jonkin päivän kuluttua nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan. Siellä hän hävitti varansa eläen irstaasti.

13. Ja ei kauvan sen jälkeen, kuin nuorempi poika oli kaikki koonnut, meni hän kaukaiselle maakunnalle, ja hukkasi siellä tavaransa irstaisuudessa.

13. Ja hän jacoi heille tawaran. Ja ei cauwan sen jälken cosca nuorembi poica oli caicki coonnut meni hän caucaiselle maacunnalle ja huckais siellä caiken tawarans ylön syömises.

13. 1Ja ei cauuan sen ielken/ coska se Norembi poica oli caiki coonut/ lexi hen erehen caukaisel makunnalle/ ia sielle hen huckasi caike' henen Tauarans haureudes Elemes. (Ja ei kauan sen jälkeen/ koska ne nuorempi poika oli kaikki koonnut/ läksi hän eräälle kaukaisella maakunnalle/ ja siellä hän hukkasi kaiken hhänen tawaransa haureellisessa elämässä.)

13 καὶ μετ’ οὐ πολλὰς ἡμέρας συναγαγὼν ἅπαντα ὁ νεώτερος υἱὸς ἀπεδήμησεν εἰς χώραν μακράν, καὶ ἐκεῖ διεσκόρπισεν τὴν οὐσίαν αὐτοῦ ζῶν ἀσώτως. ( κaὶ met’ οὐ pοllàs ἱméras sunagagὸn ἅpanta ὁ neóterοs uἱὸs ἀpedímisen eἰs chóran maκrán, κaὶ ẻκeῖ dιesκόrpιsen tìn οὐsίan aὐtοȗ dzõn ἀsótos. )

και μετ ου πολλας ημερας συναγαγων απαντα ο νεωτερος υιος απεδημησεν εις χωραν μακραν και εκει διεσκορπισεν την ουσιαν αυτου ζων ασωτως 13 (kai met ou pollas imeras sunagagon apanta o neoteros uios apedimisen eis choran makran kai ekei dieskorpisen tin ousian aftou zon asotos)

13 And not many days after, the younger son gathered (it) all together and went-abroad into a far region, and he squandered his estate with riotous living there.</J>

13. And not many days after the younger son gathered all together, and took his journey into a far country, and there wasted his substance with riotous living.

13. Und nicht lange darnach sammelte der jüngste Sohn alles zusammen und zog ferne über Land; und daselbst brachte er sein Gut um mit Prassen.

13. Y después de no muchos dias, juntándolo todo el hijo más mozo, se partió léjos, a una tierra apartada; y allí desperdició su hacienda viviendo perdidamente.

13 По прошествии немногих дней младший сын, собрав все, пошел в дальнюю сторону и там расточил имение свое, живя распутно.

14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.

14 Mutta kun hän oli kaiken tuhlannut, tuli koko siihen maahan kova nälkä, ja hän alkoi kärsiä puutetta.

14. Mutta kuin hän kaikki oli tuhlannut, niin tuli suuri nälkä kaikkeen siihen maakuntaan; ja hän rupesi hätääntymään,

14. Cosca hän caicki oli tuhlannut nijn tuli suuri nälkä caicken sijhen maacundan ja hän rupeis hätäyndymän.

14. 1Coska hen nyt caiki oli haaskanut/ nin tuli swri Nelke caickeen sihen Makundan/ Ja hen rupeis hätendemen. (Koska hän nyt kaikki oli haaskannut/ niin tuli suuri nälkä kaikkeen siihen maakuntaan/ Ja hän rupesi hätääntymän.)

14 δαπανήσαντος δὲ αὐτοῦ πάντα ἐγένετο λιμὸς ἰσχυρὰ κατὰ τὴν χώραν ἐκείνην, καὶ αὐτὸς ἤρξατο ὑστερεῖσθαι. ( dapanísantοs dè aὐtοȗ pánta ẻgénetο lιmὸs ἰschurà κatà tìn chóran ẻκeίnin, κaὶ aὐtὸs ἴrksatο ὑstereῖsthaι. )

δαπανησαντος δε αυτου παντα εγενετο λιμος ισχυρος κατα την χωραν εκεινην και αυτος ηρξατο υστερεισθαι 14 (dapanisantos de aftou panta egeneto limos ischuros kata tin choran ekeinin kai aftos irxato ustereisthai)

14 Now having spent all, there became a mighty famine throughout that region, and he began to have lack (of things).</J>

14. And when he had spent all, there arose a mighty famine in that land; and he began to be in want.

14. Da er nun all das Seine verzehrt hatte, ward eine große Teuerung durch dasselbe ganze Land, und er fing an zu darben.

14. Y después que lo hubo todo gastado, vino una grande hambre en aquella tierra; y comenzóle a faltar.

14 Когда же он прожил все, настал великий голод в той стране, и он начал нуждаться;

15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.

15 Niin hän meni ja liittyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.

15. Ja meni pois ja suostui yhteen sen maakunnan kauppamieheen, joka hänen lähetti maakyliinsä kaitsemaan sikojansa.

15. Ja poismeni ja suostui yhten sen maacunnan cauppamiehen joca hänen lähetti pellollens caidzeman sicojans.

15. 1Ja poismeni/ ia hen kinirippui yhdes sen makunnan Caupamiehes/ ioca henen lehetti pellollens caitzeman henen Sicoians. (Ja pois meni/ ja hän kiinni riippui yhdessä maakunnan kauppamiehessä/ joka hänen lähetti pellollensa kaitsemaan hänen sikojansa.)

15 καὶ πορευθεὶς ἐκολλήθη ἑνὶ τῶν πολιτῶν τῆς χώρας ἐκείνης, καὶ ἔπεμψεν αὐτὸν εἰς τοὺς ἀγροὺς αὐτοῦ βόσκειν χοίρους· ( κaὶ pοreutheὶs ẻκοllíthi ἑnὶ tõn pοlιtõn tĩs chóras ẻκeίnis, κaὶ ἔpempsen aὐtὸn eἰs tοὐs ἀgrοὐs aὐtοȗ bόsκeιn chοίrοus: )

και πορευθεις εκολληθη ενι των πολιτων της χωρας εκεινης και επεμψεν αυτον εις τους αγρους αυτου βοσκειν χοιρους 15 (kai poreftheis ekollithi eni ton politon tis choras ekeinis kai epempsen afton eis tous agrous aftou boskein choirous)

15 And he traveled and joined himself to one of the citizens of that region, and he sent him into his field to feed swine.</J>

15. And he went and joined himself to a citizen of that country; and he sent him into his fields to feed swine.

15. Und ging hin und hängte sich an einen Bürger des Landes; der schickte ihn auf seinen Acker, die Säue zu hüten.

15. Y fué, y se llegó a uno de los ciudadanos de aquella tierra, el cual le envió a sus campos, para que apacentase los puercos.

15 и пошел, пристал к одному из жителей страны той, а тот послал его на поля свои пасти свиней;

16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.

16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta kukaan ei antanut hänelle.

16. Ja hän pyysi vatsaansa ravalla täyttää, jota siat söivät, ja ei kenkään hänelle sitäkään antanut.

16. Ja hän pyysi wadzans rawalla täyttä jota siat söit ja ei kengän hänelle sitäkän andanut.

16. 1Ja hen pyti watzans Raual teutte/ iota Sigat söit/ ia eikengen henelle site andanut. (Ja hän pyyti watsansa rawalla täyttää/ jota siat söit/ ja ei kenkään hänelle sitä antanut.)

16 καὶ ἐπεθύμει γεμίσαι τὴν κοιλίαν αὐτοῦ ἀπὸ τῶν κερατίων ὧν ἤσθιον οἱ χοῖροι, καὶ οὐδεὶς ἐδίδου αὐτῷ. ( κaὶ ẻpethúmeι gemίsaι tìn κοιlίan aὐtοȗ ἀpὸ tõn κeratίon ổn ἴsthιοn οἱ chοῖrοι, κaὶ οὐdeὶs ẻdίdοu aὐtỡ. )

και επεθυμει γεμισαι την κοιλιαν αυτου απο των κερατιων ων ησθιον οι χοιροι και ουδεις εδιδου αυτω 16 (kai epethumei gemisai tin koilian aftou apo ton keration on isthion oi choiroi kai oudeis edidou afto)

16 And he was desiring to fill his belly from the carob pods that the swine were eating, and no one was giving (anything) to him.</J>

16. And he would fain have filled his belly with the husks that the swine did eat: and no man gave unto him.

16. Und er begehrte seinen Bauch zu füllen mit Trebern, die die Säue aßen; und niemand gab sie ihm.

16. Y deseaba henchir su vientre de las algarrobas que comían los puercos; mas nadie se las daba.

16 и он рад был наполнить чрево свое рожками, которые ели свиньи, но никто не давал ему.

17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

17 Silloin hän meni itseensä sanoen: 'Kuinka monella isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

17. Mutta kuin hän mielensä malttoi, sanoi hän: kuinka monella minun isäni palkollisella on kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään!

17. Nijn hän ajatteli idzelläns ja sanoi: cuinga monella minun Isäni palcollisella on kyllä leipä ja minä cuolen nälkän?

17. 1Nin hen aijatteli itzellens/ ia sanoi/ Quinga monella minun Iseni palcolisille ombi kylle Leipe/ ia mine nelken coolen? (Niin hän ajatteli itsellensä/ ja sanoi/ Kuinka monella minun isäni palkollisella ompi kyllä leipää/ ja minä nälkään kuolen?)

17 εἰς ἑαυτὸν δὲ ἐλθὼν εἶπε· πόσοι μίσθιοι τοῦ πατρός μου περισσεύουσιν ἄρτων, ἐγὼ δὲ λιμῷ ὧδε ἀπόλλυμαι! ( eἰs ἑautὸn dè ẻlthὸn eἶpe: pόsοι mίsthιοι tοȗ patrόs mοu perιsseúοusιn ἄrton, ẻgὸ dè lιmỡ ổde ἀpόllumaι! )

εις εαυτον δε ελθων ειπεν ποσοι μισθιοι του πατρος μου περισσευουσιν αρτων εγω δε λιμω απολλυμαι 17 (eis eafton de elthon eipen posoi misthioi tou patros mou perissebousin arton ego de limo apollumai)

17 Now (after) he came to himself, he said, How-many of my father’s hired (servants) are abounding, (even) of bread? But I am perishing (here) in famine!</J>

17. And when he came to himself, he said, How many hired servants of my father's have bread enough and to spare, and I perish with hunger!

17. Da schlug er in sich und sprach: Wie viel Tagelöhner hat mein Vater, die Brot die Fülle haben, und ich verderbe im Hunger!

17. Y volviendo en sí, dijo: ¡Cuántos jornaleros en casa de mi padre tienen abundancia de pan, y yo aquí perezco de hambre!

17 Придя же в себя, сказал: сколько наемников у отца моего избыточествуют хлебом, а я умираю от голода;

18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

18 Minä nousen ja käyn isäni luo ja sanon hänelle: Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi.

18. Minä nousen ja käyn minun isäni tykö ja sanon hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs,

18. Minä nousen ja käyn minun Isäni tygö ja sanon hänelle: Isä minä olen syndiä tehnyt Taiwan ja sinun edesäs:

18. 1Mine ylesnousen/ ia kieun minun Iseni tyge/ ia sanon henelle/ ISE/ mine olen synditehnyt Taiuan ia sinun edeses/ (Minä ylös nousen/ ja käyn minun isäni tykö/ ja sanon hänelle/ ISÄ/ minä olen syntiä tehnyt taiwaan ja sinun edessäsi/)

18 ἀναστὰς πορεύσομαι πρὸς τὸν πατέρα μου καὶ ἐρῶ αὐτῷ· πάτερ, ἥμαρτον εἰς τὸν οὐρανὸν καὶ ἐνώπιόν σου· ( ἀnastàs pοreúsοmaι prὸs tὸn patéra mοu κaὶ ẻrõ aὐtỡ: páter, ἵmartοn eἰs tὸn οὐranὸn κaὶ ẻnópιόn sοu: )

αναστας πορευσομαι προς τον πατερα μου και ερω αυτω πατερ ημαρτον εις τον ουρανον και ενωπιον σου 18 (anastas porefsomai pros ton patera mou kai ero afto pater imarton eis ton ouranon kai enopion sou)

18 (After) having risen</J>* up, I will be traveling to my father, and will say to him, Father, I sinned at heaven, and in your sight.</J>

18. I will arise and go to my father, and will say unto him, Father, I have sinned against heaven, and before thee,

18. Ich will mich aufmachen und zu meinem Vater gehen und zu ihm sagen: Vater, ich habe gesündigt gegen den Himmel und vor dir

18. Me levantaré, e iré a mi padre, y le diré: Padre, pecado he contra el cielo, y contra tí:

18 встану, пойду к отцу моему и скажу ему: отче! я согрешил против неба и пред тобою

19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'

19 En enää ansaitse, että minua pojaksesi kutsutaan. Tee minut palkkalaistesi kaltaiseksi.'

19. Ja en ole silleen mahdollinen sinun pojakses kutsuttaa: tee minua niinkuin yhden palkollisistas.

19. Ja en ole sillen mahdollinen sinun pojaxes cudzutta tee minulle nijncuin yhdelle sinun palcollisistas. Ja hän nousi ja tuli Isäns tygö.

19. 1ia en ole sillen mahdolinen sinun Poijaxes cutzutta/ Tee minun ninquin yhden sinun Palcolisistas. Ja hen ylesnousi/ ia tuli Isens tyge. (ja en ole silleen mahdollinen sinun pojaksesi kutsuttaa/ Tee minun niinkuin yhden sinun palkollisistasi/ ja hän ylös nousi/ ja tuli isänsä tykö.)

19 οὐκέτι εἰμὶ ἄξιος κληθῆναι υἱός σου· ποίησόν με ὡς ἕνα τῶν μισθίων σου. ( οὐκétι eἰmὶ ἄksιοs κlithĩnaι uἱόs sοu: pοίisόn me ὁs ἕna tõn mιsthίon sοu. )

και ουκετι ειμι αξιος κληθηναι υιος σου ποιησον με ως ενα των μισθιων σου 19 (kai ouketi eimi axios klithinai uios sou poiison me os ena ton misthion sou)

19 I am no more worthy to be called your son. Make* me like one of your hired (servants.)</J>

19. And am no more worthy to be called thy son: make me as one of thy hired servants.

19. und bin hinfort nicht mehr wert, daß ich dein Sohn heiße; mache mich zu einem deiner Tagelöhner!

19. Ya no soy digno de ser llamado tu hijo: házme como a uno de tus jornaleros.

19 и уже недостоин называться сыном твоим;прими меня в число наемников твоих.

20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

20 Ja hän nousi ja meni isänsä luo. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi ja heittäytyi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

20. Ja hän nousi ja tuli isänsä tykö. Mutta kuin hän vielä taampana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa, ja suuta antoi hänen.

20. Cosca hän wielä taambana oli näki hänen Isäns hänen ja armahti hänen päällens juoxi ja langeis hänen caulaans ja suuta andoi hänelle.

20. 1Coska hen wiele nyt taambana oli/ näki henen Isens henen/ ia armachti henen pälens iooxi/ ia langesi henen Caulans/ ia sutaannoi henen. (Koska hän wielä nyt taempana oli/ näki hänen isänsä hänen/ ja armahti hänen päällensä juoksi/ ja lankesi hänen kaulaansa/ ja suuta antoi hänen.)

20 καὶ ἀναστὰς ἦλθε πρὸς τὸν πατέρα ἑαυτοῦ. ἔτι δὲ αὐτοῦ μακρὰν ἀπέχοντος εἶδεν αὐτὸν ὁ πατὴρ αὐτοῦ καὶ ἐσπλαγχνίσθη, καὶ δραμὼν ἐπέπεσεν ἐπὶ τὸν τράχηλον αὐτοῦ καὶ κατεφίλησεν αὐτόν. ( κaὶ ἀnastàs ἶlthe prὸs tὸn patéra ἑautοȗ. ἔtι dè aὐtοȗ maκràn ἀpéchοntοs eἶden aὐtὸn ὁ patìr aὐtοȗ κaὶ ẻsplagchnίsthi, κaὶ dramὸn ẻpépesen ẻpὶ tὸn tráchilοn aὐtοȗ κaὶ κatefίlisen aὐtόn. )

και αναστας ηλθεν προς τον πατερα εαυτου ετι δε αυτου μακραν απεχοντος ειδεν αυτον ο πατηρ αυτου και εσπλαγχνισθη και δραμων επεπεσεν επι τον τραχηλον αυτου και κατεφιλησεν αυτον 20 (kai anastas ilthen pros ton patera eaftou eti de aftou makran apechontos eiden afton o patir aftou kai esplanchnisthi kai dramon epepesen epi ton trachilon aftou kai katefilisen afton)

20 And having stood up, he came to his father. But (while) he was still distant, far from (him), his father saw him and had compassion, and ran and fell upon his neck and kissed him.</J>

20. And he arose, and came to his father. But when he was yet a great way off, his father saw him, and had compassion, and ran, and fell on his neck, and kissed him.

20. Und er machte sich auf und kam zu seinem Vater. Da er aber noch ferne von dannen war, sah ihn sein Vater, und es jammerte ihn, lief und fiel ihm um seinen Hals und küßte ihn.

20. Y levantándose, vino a su padre. Y como aun estuviese léjos, le vió su padre, y fué movido a misericordia; y corriendo a él, se derribó sobre su cuello, y le besó.

20 Встал и пошел к отцу своему. И когда он был еще далеко, увидел его отец его и сжалился; и, побежав, пал ему на шею и целовал его.

21 Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan'.

21 Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua pojaksesi kutsutaan.’

21. Mutta poika sanoi hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs, ja en ole mahdollinen tästedes sinun pojakses kutsuttaa.

21. Nijn sanoi poica: Isä minä olen syndiä tehnyt Taiwan ja sinun edesäs ja en ole mahdollinen tästedes sinun pojaxes cudzutta.

21. 1Nin sanoi Poica henelle/ ISE/ mine olen synditehnyt Taiuan ia sinun edeses/ ia en ole mahdolinen testedes sinun Poiaxes cutzutta. (Niin sanoi poika hänelle/ ISÄ/ minä olen syntiä tehnyt taiwaan ja sinun edessäsi/ ja en ole mahdollinen tästedes sinun pojaksesi kutsuttaa.)

21 εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ υἱὸς· πάτερ, ἥμαρτον εἰς τὸν οὐρανὸν καὶ ἐνώπιόν σου, καὶ οὐκέτι εἰμὶ ἄξιος κληθῆναι υἱός σου. ( eἶpe dè aὐtỡ ὁ uἱὸs: páter, ἵmartοn eἰs tὸn οὐranὸn κaὶ ẻnópιόn sοu, κaὶ οὐκétι eἰmὶ ἄksιοs κlithĩnaι uἱόs sοu. )

ειπεν δε αυτω ο υιος πατερ ημαρτον εις τον ουρανον και ενωπιον σου και ουκετι ειμι αξιος κληθηναι υιος σου 21 (eipen de afto o uios pater imarton eis ton ouranon kai enopion sou kai ouketi eimi axios klithinai uios sou)

21 But the son said to him, Father, I sinned at heaven, and in your sight. I am no longer worthy to be called your son.</J>

21. And the son said unto him, Father, I have sinned against heaven, and in thy sight, and am no more worthy to be called thy son.

21. Der Sohn aber sprach zu ihm: Vater, ich habe gesündigt gegen den Himmel und vor dir; ich bin hinfort nicht mehr wert, daß ich dein Sohn heiße.

21. Y el hijo le dijo: Padre, pecado he contra el cielo, y contra tí: ya no soy digno de ser llamado tu hijo.

21 Сын же сказал ему: отче! я согрешил против неба и пред тобою и уже недостоин называться сыном твоим.

22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;

22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa [pian] parhaat vaatteet ja pukekaa hänet ja pankaa sormus hänen sormeensa* ja kengät jalkaan.

22. Niin sanoi isä palvelioillensa: tuokaat tänne ne parhaat vaatteet, ja pukekaat hänen yllensä, ja antakaat sormus hänen käteensä, ja kengät hänen jalkoihinsa,

22. Nijn sanoi Isä palwelioillens tuocat tänne parhat waattet ja puettacat hänen päällens ja andacat sormus hänen käteens ja kengät hänen jalcoihins

22. 1Nin sanoi Ise Paluelijllens/ Edestoocat ne parahat waatteet/ ia puettaca henen pälens/ ia andacat Sormus henen käteens/ ia kenget henen ialkoins/ (Niin sanoit Isä palwelijallensa/ Edestuokaat parhaat waatteet/ ja puettakaa hänen päällensä/ ja antakaat sormus hänen käteensä/ ja kengät hänen jalkoinsa/)

22 εἶπε δὲ ὁ πατὴρ πρὸς τοὺς δούλους αὐτοῦ· ἐξενέγκατε τὴν στολὴν τὴν πρώτην καὶ ἐνδύσατε αὐτόν, καὶ δότε δακτύλιον εἰς τὴν χεῖρα αὐτοῦ καὶ ὑποδήματα εἰς τοὺς πόδας, ( eἶpe dè ὁ patìr prὸs tοὐs dοúlοus aὐtοȗ: ẻksenégκate tìn stοlìn tìn prótin κaὶ ẻndúsate aὐtόn, κaὶ dόte daκtúlιοn eἰs tìn cheῖra aὐtοȗ κaὶ ὑpοdímata eἰs tοὐs pόdas, )

ειπεν δε ο πατηρ προς τους δουλους αυτου εξενεγκατε την στολην την πρωτην και ενδυσατε αυτον και δοτε δακτυλιον εις την χειρα αυτου και υποδηματα εις τους ποδας 22 (eipen de o patir pros tous doulous aftou exenenkate tin stolin tin protin kai endusate afton kai dote daktulion eis tin cheira aftou kai upodimata eis tous podas)

22 But the father said to his bondservants, Bring° out the foremost robe and clothe° him, and give° (him) a ring *for his hand and shoes *for his feet;</J>

22. But the father said to his servants, Bring forth the best robe, and put it on him; and put a ring on his hand, and shoes on his feet:

22. Aber der Vater sprach zu seinen Knechten: Bringet das beste Kleid hervor und tut es ihm an, und gebet ihm einen Fingerreif an seine Hand und Schuhe an seine Füße,

22. Mas el padre dijo a sus siervos: Sacád el principal vestido, y vestídle; y ponéd anillo en su mano, y zapatos en sus piés;

22 А отец сказал рабам своим: принесите лучшую одежду и оденьте его, и дайте перстень на руку его и обувь на ноги;

23 ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,

23 Noutakaa myös syötetty vasikka ja teurastakaa. Niin syökäämme ja pitäkäämme iloa.

23. Ja tuokaat syötetty vasikka, ja tappakaat se, ja syökäämme ja riemuitkaamme;

23. Ja tuocat se syötetty wasicka ja tappacat syökäm riemuitcam:

23. 1Ja edestoocat se sötettu Wasicka/ ia tappacat/ Sökem/ riemuitkam/ (Ja edestuokaat se syötetty wasikka/ ja tappakaat/ Syökäämme/ riemuitkaamme/)

23 καὶ ἐνέγκαντες τὸν μόσχον τὸν σιτευτόν θύσατε, καὶ φαγόντες εὐφρανθῶμεν, ( κaὶ ẻnégκantes tὸn mόschοn tὸn sιteutόn thúsate, κaὶ fagόntes eὐfranthõmen, )

και ενεγκαντες τον μοσχον τον σιτευτον θυσατε και φαγοντες ευφρανθωμεν 23 (kai enenkantes ton moschon ton sitefton thusate kai fagontes effranthomen)

23 and (after) you° (have) brought the fattened calf, sacrifice° it, and (after) we (have) eaten (it,) let us be joyous.</J>

23. And bring hither the fatted calf, and kill it; and let us eat, and be merry:

23. und bringet ein gemästet Kalb her und schlachtet's; lasset uns essen und fröhlich sein!

23. Y traéd el becerro grueso, y matádle; y comamos, y hagamos banquete;

23 и приведите откормленного теленка, и заколите; станем есть и веселиться!

24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään.

24 Sillä tämä poikani oli kuollut ja virkosi eloon. Hän oli kadonnut ja on löytynyt.' Ja he alkoivat pitää iloa.

24. Sillä tämä minun poikani oli kuollut, ja virkosi jälleen: hän oli kadonnut, ja on taas löydetty; ja rupesivat riemuitsemaan.

24. Sillä tämä minun poican oli cuollut ja wircois jällens hän oli cadonnut ja on taas löytty: Ja he rupeisit riemuidzeman.

24. 1Sille teme minun Poican coollut oli/ ia iellenswircosi. Hen oli cadhonnut/ ia on iellensleutty. Ja he rupeisit riemuitzeman. (Sillä tämä minun poikani kuollut oli/ ja jällens wirkosi. Hän oli kadonnut/ ja on jällens löydetty. Ja he rupesit riemuitseman.)

24 ὅτι οὗτος ὁ υἱός μου νεκρὸς ἦν καὶ ἀνέζησεν, καὶ ἀπολωλὼς ἦν καὶ εὑρέθη. καὶ ἤρξαντο εὐφραίνεσθαι. ( ὅtι οὗtοs ὁ uἱόs mοu neκrὸs ἶn κaὶ ἀnédzisen, κaὶ ἀpοlolὸs ἶn κaὶ eὑréthi. κaὶ ἴrksantο eὐfraίnesthaι. )

οτι ουτος ο υιος μου νεκρος ην και ανεζησεν και απολωλως ην και ευρεθη και ηρξαντο ευφραινεσθαι 24 (oti outos o uios mou nekros in kai anezisen kai apololos in kai ebrethi kai irxanto effrainesthai)

24 Because this (one), my son, was dead and (then) lived again, and was perishing and (then) was found. And they began to be joyous.</J>

24. For this my son was dead, and is alive again; he was lost, and is found. And they began to be merry.

24. denn dieser mein Sohn war tot und ist wieder lebendig geworden; er war verloren und ist gefunden worden. Und sie fingen an fröhlich zu sein.

24. Porque éste mi hijo muerto era, y ha revivido: se había perdido, y es hallado. Y comenzaron a hacer banquete.

24 ибо этот сын мой был мертв и ожил, пропадал и нашелся. И начали веселиться.

25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.

25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Kun hän tuli ja lähestyi kotia, hän kuuli soiton ja karkelon.

25. Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla, ja kuin hän tuli ja huonettä lähestyi, kuuli hän laulun ja hypyt.

25. MUtta hänen wanhembi poicans oli pellolla. Ja cuin hän tuli ja huonetta lähestyi cuuli hän laulun ja dantzit.

25. 1Mutta henen wanhembi Poicans oli pellolla. Ja quin hen tuli/ ia lehestui Honetta/ cwli hen Laulun ia Tantzit. (Mutta hänen wanhempi poikansa oli pellolla. Ja kuin hän tuli/ ja lähestyi huonetta/ kuuli hän laulun ja tantzit.)

25 Ἦν δὲ ὁ υἱὸς αὐτοῦ ὁ πρεσβύτερος ἐν ἀγρῷ· καὶ ὡς ἐρχόμενος ἤγγισε τῇ οἰκίᾳ, ἤκουσε συμφωνίας καὶ χορῶν, ( Ἦn dè ὁ uἱὸs aὐtοȗ ὁ presbúterοs ẻn ἀgrỡ: κaὶ ὁs ẻrchόmenοs ἴggιse tῖ οἰκίᾳ, ἴκοuse sumfonίas κaὶ chοrõn, )

ην δε ο υιος αυτου ο πρεσβυτερος εν αγρω και ως ερχομενος ηγγισεν τη οικια ηκουσεν συμφωνιας και χορων 25 (in de o uios aftou o presbuteros en agro kai os erchomenos ingisen ti oikia ikousen sumfonias kai choron)

25 Now his elder son was in the field and as he is coming, he drew near to the house, (and) he heard harmony and dancers.</J>

25. Now his elder son was in the field: and as he came and drew nigh to the house, he heard musick and dancing.

25. Aber der älteste Sohn war auf dem Felde. Und als er nahe zum Hause kam, hörte er das Gesänge und den Reigen;

25. Y su hijo el más viejo estaba en el campo, el cual como vino, y llegó cerca de casa, oyó la sinfonía y las danzas;

25 Старший же сын его был на поле; и возвращаясь, когда приблизился к дому, услышал пение и ликование;

26 Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.

26 Kutsuttuaan luokseen yhden palvelijoista hän tiedusteli, mitä se oli.

26. Niin hän kutsui yhden palvelioistansa ja kysyi: mikä se on?

26. Nijn hän cudzui yhden palwelioistans ja kysyi mikä se on?

26. 1Ja cutzui yhden Paluelioistans ia kysyi/ mike se oli. (Ja kutsui yhden palwelijoitansa ja kysyi/ mikä se oli.)

26 καὶ προσκαλεσάμενος ἕνα τῶν παίδων ἐπυνθάνετο τί εἴη ταῦτα. ( κaὶ prοsκalesámenοs ἕna tõn paίdon ẻpunthánetο tί eἴi taȗta. )

και προσκαλεσαμενος ενα των παιδων {VAR: αυτου } επυνθανετο τι ειη ταυτα 26 (kai proskalesamenos ena ton paidon {VAR: aftou } epunthaneto ti eii tafta)

26 And having called to him one of the young-servants, he was inquiring what these things might be.</J>

26. And he called one of the servants, and asked what these things meant.

26. und er rief zu sich der Knechte einen und fragte, was das wäre.

26. Y llamando a uno de los siervos, le preguntó qué era aquello.

26 и, призвав одного из слуг, спросил: что это такое?

27 Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin'.

27 Tämä sanoi hänelle: 'Veljesi on tullut ja isäsi on teurastanut syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.'

27. Niin se sanoi hänelle: sinun veljes tuli, ja isäs antoi tappaa syötetyn vasikan, että hän sai hänen terveenä jälleen.

27. Hän sanoi hänelle: sinun weljes tuli ja Isäs andoi tappa sen syötetyn wasican että hän sai hänen terwenä jällens.

27. 1Nin hen sanoi henelle/ Sinun Welies tuli/ ia Ises andoi tappa sen sötetun Wasickan/ ette hen sai henen teruene iellens. (Niin hän sanoi hänelle/ Sinun weljesi tuli/ ja Isäsi antoi tappaa sen syötetyn wasikan/ että hän sai hänen terweenä jällens.)

27 ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ ὅτι ὁ ἀδελφός σου ἥκει, καὶ ἔθυσεν ὁ πατήρ σου τὸν μόσχον τὸν σιτευτόν, ὅτι ὑγιαίνοντα αὐτὸν ἀπέλαβεν. ( ὁ dè eἶpen aὐtỡ ὅtι ὁ ἀdelfόs sοu ἵκeι, κaὶ ἔthusen ὁ patír sοu tὸn mόschοn tὸn sιteutόn, ὅtι ὑgιaίnοnta aὐtὸn ἀpélaben. )

ο δε ειπεν αυτω οτι ο αδελφος σου ηκει και εθυσεν ο πατηρ σου τον μοσχον τον σιτευτον οτι υγιαινοντα αυτον απελαβεν 27 (o de eipen afto oti o adelfos sou ikei kai ethusen o patir sou ton moschon ton sitefton oti ugiainonta afton apelaben)

27 But he said to him, Your brother is coming, and your father sacrificed the fattened calf because he (has) received him (back) healthy.</J>

27. And he said unto him, Thy brother is come; and thy father hath killed the fatted calf, because he hath received him safe and sound.

27. Der aber sagte ihm: Dein Bruder ist gekommen, und dein Vater hat ein gemästet Kalb geschlachtet, daß er ihn gesund wieder hat.

27. Y él le dijo: Tu hermano es venido; y tu padre ha muerto el becerro grueso, por haberle recibido salvo.

27 Он сказал ему: брат твой пришел, и отец твой заколол откормленного теленка, потому что принял его здоровым.

28 Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

28 Mutta hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle. Niin* hänen isänsä meni ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

28. Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; hänen isänsä meni siis ulos, ja neuvoi häntä.

28. Nijn hän wihastui eikä tahtonut sisälle mennä. Ja hänen Isäns meni ulos ja rucoili händä.

28. 1Nin wihastui hen/ ia ei tachtonut sisellemenne. Nin meni sis henen Isens wlos/ ia rucoli hende. (Niin wihastui hän/ ja ei tahtonut sisälle mennä. Niin meni siis hänen Isänsä ulos/ ja rukoili häntä.)

28 ὠργίσθη δὲ καὶ οὐκ ἤθελεν εἰσελθεῖν. ὁ οὖν πατὴρ αὐτοῦ ἐξελθὼν παρεκάλει αὐτόν. ( ὀrgίsthi dè κaὶ οὐκ ἴthelen eἰseltheῖn. ὁ οȗn patìr aὐtοȗ ẻkselthὸn pareκáleι aὐtόn. )

ωργισθη δε και ουκ ηθελεν εισελθειν ο ουν πατηρ αυτου εξελθων παρεκαλει αυτον 28 (orgisthi de kai ouk ithelen eiselthein o oun patir aftou exelthon parekalei afton)

28 But he was angry and was not willing to enter and therefore his father came out and was pleading him.

28. And he was angry, and would not go in: therefore came his father out, and intreated him.

28. Da ward er zornig und wollte nicht hineingehen. Da ging sein Vater heraus und bat ihn.

28. Entónces él se enojó, y no quería entrar. El padre entónces saliendo, le rogaba que entrase.

28 Он осердился и не хотел войти. Отец же его, выйдя, звал его.

29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälle: 'Katso, niin monta vuotta olen palvellut sinua enkä milloinkaan ole käskyäsi laiminlyönyt, mutta minulle et koskaan ole antanut vohlaa pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

29. Mutta hän vastasi ja sanoi isällensä: katso, niin monta vuotta minä palvelen sinua, ja en ole koskaan sinun käskyäs käynyt ylitse, ja et sinä ole minulle vohlaakaan antanut, riemuitakseni ystäväini kanssa.

29. Mutta hän wastais ja sanoi Isällens: cadzo nijn monda wuotta minä palwelen sinua ja en ole coscan sinun käskyäs ylidzekäynyt ja et sinä ole minulle wohlacan andanut riemuitaxeni ystäwäni cansa.

29. 1Mutta hen wastasi ia sanoi Isellens/ Catzos/ nin monda wootta mine paluelen sinua/ ia en ole coskan sinun keskys ylitzekeunyt/ ia ett sine ole coskan andanut minulle Wohlaca/ ette mine madhaisin riemuita Ysteueini cansa. (Mutta hän wastasi ja sanoi Isällensä/ Katsos/ niin momta wuotta minä palwelen sinua/ ja en ole koskaan sinun käskysi ylitse käynyt/ ja et sinä ole koskaan antanut minulle wohlaakaan/ että minä mahtaisin riemuita ystäwäini kanssa.)

29 ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπε τῷ πατρὶ· ἰδοὺ τοσαῦτα ἔτη δουλεύω σοι καὶ οὐδέποτε ἐντολήν σου παρῆλθον, καὶ ἐμοὶ οὐδέποτε ἔδωκας ἔριφον ἵνα μετὰ τῶν φίλων μου εὐφρανθῶ· ( ὁ dè ἀpοκrιtheὶs eἶpe tỡ patrὶ: ἰdοὐ tοsaȗta ἔti dοuleúo sοι κaὶ οὐdépοte ẻntοlín sοu parĩlthοn, κaὶ ẻmοὶ οὐdépοte ἔdoκas ἔrιfοn ἵna metà tõn fίlon mοu eὐfranthõ: )

ο δε αποκριθεις ειπεν τω πατρι ιδου τοσαυτα ετη δουλευω σοι και ουδεποτε εντολην σου παρηλθον και εμοι ουδεποτε εδωκας εριφον ινα μετα των φιλων μου ευφρανθω 29 (o de apokritheis eipen to patri idou tosafta eti doulebo soi kai oudepote entolin sou parilthon kai emoi oudepote edokas erifon ina meta ton filon mou effrantho)

29 But he answered and said to (his) father, Behold, I (did) serve* you (for) so-many years, and I never passed over a commandment of yours, and (yet) you never gave me a young-goat, in order that I might be joyous with my friends.</J>

29. And he answering said to his father, Lo, these many years do I serve thee, neither transgressed I at any time thy commandment: and yet thou never gavest me a kid, that I might make merry with my friends:

29. Er aber antwortete und sprach zum Vater: Siehe, so viel Jahre diene ich dir und habe dein Gebot noch nie übertreten; und du hast mir nie einen Bock gegeben, daß ich mit meinen Freunden fröhlich wäre.

29. Mas él respondiendo, dijo a su padre: He aquí, tantos años ha que te sirvo, que nunca he traspasado tu mandamiento, y nunca me has dado un cabrito para que haga banquete con mis amigos;

29 Но он сказал в ответ отцу: вот, я столько лет служу тебе и никогда не преступал приказания твоего, но ты никогда не дал мне и козленка, чтобы мне повеселиться с друзьями моими;

30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.'

30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut omaisuutesi porttojen kanssa, sinä teurastit hänelle syötetyn vasikan.'

30. Mutta että tämä sinun poikas tuli, joka tavaransa on tuhlannut porttoin kanssa, tapoit sinä hänelle syötetyn vasikan.

30. Mutta nyt että tämä sinun poicas tuli joca hänen tawarans on tuhlannut porttoin cansa tapoit sinä hänelle sen syötetyn wasican.

30. 1Mutta nyt/ ette sinun Poicas tuli/ ioca caiken henen Tauarans on haaskanut Portoin cansa/ tapoit sine henelle sen sötetun Wasickan. (Mutta nyt/ että sinun poikasi tuli/ joka kaiken hänen tawaransa on haaskannut porttoin kanssa/ tapoit sinä hänelle sen syötetyn wasikan.)

30 ὅτε δὲ ὁ υἱός σου οὗτος, ὁ καταφαγών σου τὸν βίον μετὰ πορνῶν, ἦλθεν, ἔθυσας αὐτῷ τὸν μόσχον τὸν σιτευτὸν. ( ὅte dè ὁ uἱόs sοu οὗtοs, ὁ κatafagón sοu tὸn bίοn metà pοrnõn, ἶlthen, ἔthusas aὐtỡ tὸn mόschοn tὸn sιteutὸn. )

οτε δε ο υιος σου ουτος ο καταφαγων σου τον βιον μετα πορνων ηλθεν εθυσας αυτω τον μοσχον τον σιτευτον 30 (ote de o uios sou outos o katafagon sou ton bion meta pornon ilthen ethusas afto ton moschon ton sitefton)

30 But when this (one), your son came, who devoured your livelihood with prostitutes, you sacrificed the fattened calf for him.</J>

30. But as soon as this thy son was come, which hath devoured thy living with harlots, thou hast killed for him the fatted calf.

30. Nun aber dieser dein Sohn gekommen ist, der sein Gut mit Huren verschlungen hat, hast du ihm ein gemästet Kalb geschlachtet.

30. Mas después que vino éste tu hijo, que ha engullido tu hacienda con rameras, le has matado el becerro grueso.

30 а когда этот сын твой, расточивший имение свое с блудницами, пришел, ты заколол для него откормленного теленка.

31 Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.

31 Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, olet aina luonani, ja kaikki minun omani on sinun.

31. Mutta hän sanoi hänelle: poikani! sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki mitä minun on, se on sinun.

31. Nijn sanoi hän hänelle: poican sinä olet aina minun tykönäni ja caicki mitä minun on se on sinun.

31. 1Nin sanoi hen henelle/ Minun Poican/ aina sine olet minun tykeneni/ ia caiki mite minun onopi/ se ombi sinun. (Niin sanoi hän hänelle/ Minun poikani/ aina sinä olet minun tykönäni/ ja kaikki mitä minun ompi/ se ompi sinun.)

31 ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· τέκνον, σὺ πάντοτε μετ’ ἐμοῦ εἶ, καὶ πάντα τὰ ἐμὰ σά ἐστιν· ( ὁ dè eἶpen aὐtỡ: téκnοn, sὐ pántοte met’ ẻmοȗ eἶ, κaὶ pánta tà ẻmà sá ẻstιn: )

ο δε ειπεν αυτω τεκνον συ παντοτε μετ εμου ει και παντα τα εμα σα εστιν 31 (o de eipen afto teknon su pantote met emou ei kai panta ta ema sa estin)

31 Now he said to him, Child, you are always with me, and all the things (which are) mine are yours.</J>

31. And he said unto him, Son, thou art ever with me, and all that I have is thine.

31. Er aber sprach zu ihm: Mein Sohn, du bist allezeit bei mir, und alles, was mein ist, das ist dein.

31. El entónces le dijo: Hijo, tú siempre estás conmigo, y todas mis cosas son tuyas;

31 Он же сказал ему: сын мой! ты всегда со мною, и все мое твое,

32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"

32 Mutta pitihän nyt iloita ja riemuita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on löytynyt.'"

32. Niin piti sinunkin riemuitseman ja iloitseman; sillä tämä sinun veljes oli kuollut ja virkosi jälleen, hän oli kadonnut ja on taas löydetty.

32. Nijn pidäis sinungin riemuidzeman ja iloidzeman: sillä tämä sinun weljes oli cuollut ja wircois jällens hän oli cadonnut ja on taas löytty.

32. 1Nin pideis sinun riemuitzeman ia iloitzeman/ Sille ette teme sinun Welies oli coollut/ ia iellenswircosi/ Hen oli cadhonut/ ia ombi iellensleutty. (Niin pitäisi sinun riemuitseman ja iloitseman/ Sillä että tämä sinun weljesi oli kuollut/ ja jällens wirkosi/ Hän oli kadonnut/ ja ompi jällens löydetty.)

32 εὐφρανθῆναι δὲ καὶ χαρῆναι ἔδει, ὅτι ὁ ἀδελφός σου οὗτος νεκρὸς ἦν καὶ ἀνέζησε, καὶ ἀπολωλὼς ἦν καὶ εὑρέθη. ( eὐfranthĩnaι dè κaὶ charĩnaι ἔdeι, ὅtι ὁ ἀdelfόs sοu οὗtοs neκrὸs ἶn κaὶ ἀnédzise, κaὶ ἀpοlolὸs ἶn κaὶ eὑréthi. )

ευφρανθηναι δε και χαρηναι εδει οτι ο αδελφος σου ουτος νεκρος ην και ανεζησεν και απολωλως ην και ευρεθη 32 (effranthinai de kai charinai edei oti o adelfos sou outos nekros in kai anezisen kai apololos in kai ebrethi)

32 But it was essential to be joyous and rejoice, because this (one), your brother was dead, and (then) lived again, and was perishing and (then) was found.</J>

32. It was meet that we should make merry, and be glad: for this thy brother was dead, and is alive again; and was lost, and is found.

32. Du solltest aber fröhlich und gutes Muts sein; denn dieser dein Bruder war tot und ist wieder lebendig geworden; er war verloren und ist wieder gefunden.

32. Mas hacer banquete y holgarnos era menester; porque éste tu hermano muerto era, y revivió: se había perdido, y es hallado.

32 а о том надобно было радоваться ивеселиться, что брат твой сей был мертв и ожил, пропадал и нашелся.