16 luku

Aasa tekee liiton Benhadadin kanssa Baesaa vastaan. Profeetta Hananin ennustus. Aasan sairaus ja kuolema.

1. Aasan kolmantenakymmenentenä kuudentena hallitusvuotena lähti Baesa, Israelin kuningas, Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, estääkseen ketään pääsemästä Aasan, Juudan kuninkaan luota tai hänen luokseen.

1. Asan valtakunnan kuudentena vuonna neljättäkymmentä nousi Baesa Israelin kuningas Juudaa vastaan, ja rakensi Raman, estääksensä Asan Juudan kuninkaan ulos- ja sisällekäymistä.

1. CUudendena neljättäkymmendenä Assan waldacunnan wuonna meni Baesa Israelin Cuningas Judat wastan ja rakensi Raman estäxens Assan Judan Cuningan sisälle ja ulos käymist.

1 In the thirty-sixth year of the reign of Asa, Baasha King of Israel went up against Judah and built Ramah, that he might not allow anyone to go out or come in to Asa king of Judah.

1. In the six and thirtieth year of the reign of Asa Baasha king of Israel came up against Judah, and built Ramah, to the intent that he might let none go out or come in to Asa king of Judah.

1. Im sechsundreißigsten Jahr des Königreichs Asas zog herauf Baesa, der König Israels, wider Juda und baute Rama, daß er Asa, dem König Juda's, wehrte aus und ein zu ziehen.

1. EN el año treinta y seis del reino de Asa subió Baasa rey de Israel contra Judá: y edificó a Rama, para no dejar salir ni entrar a alguno al rey Asa rey de Judá.

1 В тридцать шестой год царствования Асы, пошел Вааса, царь Израильский, на Иудею и начал строить Раму, чтобы не позволить никому ни уходить от Асы, царя Иудейского, ни приходить к нему .

2. Ja Aasa toi hopeata ja kultaa Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarrekammioista ja lähetti sen Benhadadille, Aramin kuninkaalle, joka asui Damaskossa, ja käski sanoa:

2. Vaan Asa otti Herran huoneen ja kuninkaan huoneen tavaroista hopiaa ja kultaa, ja lähetti Benhadadille Syrian kuninkaalle, joka asui Damaskussa, ja käski sanoa hänelle:

2. Waan Assa otti HERran huonen ja Cuningan huonen tawaroista hopiata ja culda ja lähetti Benhadadille Syrian Cuningalle joca asui Damascus ja käski sanotta hänelle:

2 Then Asa brought out silver and gold out of the treasures of the house of Jehovah and of the king's house and sent to Ben-hadad king of Syria, who dwelt at Damascus, saying,

2. Then Asa brought out silver and gold out of the treasures of the house of the LORD and of the king's house, and sent to Benhadad king of Syria, that dwelt at Damascus, saying,

2. Aber Asa nahm aus dem Schatz im Hause des HERRN und im Hause des Königs Silber und Gold und sandte zu Benhadad, dem König von Syrien, der zu Damaskus wohnte, und ließ ihm sagen:

2. Entónces sacó Asa la plata y el oro de los tesoros de la casa de Jehová y de la casa real, y envió a Ben-adad rey de Siria, que estaba en Damasco, diciendo:

2 И вынес Аса серебро и золото из сокровищниц дома Господня и дома царского и послал к Венададу, царю Сирийскому, жившему в Дамаске, говоря:

3. Onhan liitto meidän välillämme, minun ja sinun, niinkuin oli minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle hopeata ja kultaa; mene ja riko liittosi Baesan, Israelin kuninkaan, kanssa, että hän lähtisi pois minun kimpustani.

3. Liitto on minun ja sinun vaiheellas, minun ja sinun isäs vaiheella: katso, minä lähetin sinulle hopiaa ja kultaa, ettäs Baesan Israelin kuninkaan liiton särkisit, että hän menis pois minun tyköäni.

3. Sinun ja minun waihellani on lijtto minun ja sinun Isäs waihella sentähden lähetin minä sinulle hopiata ja culda ettäs Baesan Israelin Cuningan lijton särkisit että hän menis pois minun tyköäni.

3 (There is) a league between me and you, as between my father and your father. Behold, I have sent you silver and gold. Go, break your league with Baasha King of Israel that he may depart from me.

3. There is a league between me and thee, as there was between my father and thy father: behold, I have sent thee silver and gold; go, break thy league with Baasha king of Israel, that he may depart from me.

3. Es ist ein Bund zwischen mir und dir, zwischen meinem Vater und deinem Vater; darum habe ich dir Silber und Gold gesandt, daß du den Bund mit Baesa, dem König Israels fahren läßt, daß er von mir abziehe.

3. Alianza hay entre mí y tí, y entre mi padre y tu padre: he aquí, yo te he enviado plata y oro, para que vengas, y deshagas tu alianza, que tienes con Baasa rey de Israel, para que se retire de mí.

3 союз да будет между мною и тобою, как был между отцом моим и отцом твоим; вот, я посылаю тебе серебра и золота: пойди, расторгни союз твой с Ваасою, царем Израильским, чтоб онотступил от меня.

4. Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan, ja he valtasivat Iijonin, Daanin ja Aabel-Maimin sekä kaikki Naftalin kaupunkien varastohuoneet.

4. Benhadad oli kuningas Asalle kuuliainen ja lähetti sodanpäämiehet, jotka hänellä olivat, Israelin kaupungeita vastaan; he löivät Ijonin, Danin ja Abelmajimin, ja kaikki Naphtalin jyväkaupungit.

4. Benhadad oli cuuliainen Cuningas Assalle ja lähetti sotanspäämiehet Israelin Caupungeita wastan he löit Eionin Danin ja AbelMaimin ja caicki Nephtalin jywäcaupungit.

4 And Ben-hadad listened to king Asa and sent the captains of his armies against the cities of Israel. And they killed* Ijon and Dan and Abel-maim and all the store-cities of Naphtali.

4. And Benhadad hearkened unto king Asa, and sent the captains of his armies against the cities of Israel; and they smote Ijon, and Dan, and Abelmaim, and all the store cities of Naphtali.

4. Benhadad gehorchte dem König Asa und sandte seine Heerfürsten wider die Städte Israels; die schlugen Ijon, Dan und Abel-Maim und alle Kornstädte Naphthalis.

4. Y consintió Ben-adad con el rey Asa, y envió los capitanes de los ejércitos que tenía, a las ciudades de Israel; e hirieron a Ahión, Dan, y Abel-maim, y las ciudades fuertes de Neftalí.

4 И послушался Венадад царя Асы и послал военачальников, которые были у него, против городов Израильских, и они опустошили Ийон и Дан и Авелмаим и все запасы в городах Неффалимовых.

5. Kun Baesa kuuli sen, lakkasi hän linnoittamasta Raamaa ja keskeytti työnsä.

5. Kuin Baesa sen kuuli, lakkasi hän rakentamasta Ramaa ja jätti työnsä.

5. Cosca Baesa sen cuuli lackais hän rakendamast Ramat ja jätti työns.

5 And it happened, when Baasha heard of it, that he left off building Ramah and let his work cease.

5. And it came to pass, when Baasha heard it, that he left off building of Ramah, and let his work cease.

5. Da Baesa das hörte, ließ er ab Rama zu bauen, und hörte auf von seinem Werk.

5. Y oyéndolo Baasa, cesó de edificar a Rama, y dejó su obra.

5 И когда услышал о сем Вааса, то перестал строить Раму ипрекратил работу свою.

6. Mutta kuningas Aasa toi koko Juudan, ja he veivät pois Raamasta kivet ja puut, joilla Baesa oli sitä linnoittanut. Niillä hän linnoitti Geban ja Mispan.

6. Vaan kuningas Asa otti tykönsä koko Juudan, ja he ottivat kivet ja hirret Ramasta, joista Baesa rakensi. Ja hän rakensi niistä Geban ja Mitspan.

6. Waan Cuningas Assa otti tygöns coco Judan ja he otit kiwet ja hirret Ramast joista Baesa rakensi. Ja hän rakensi nijstä Geban ja Mizpan.

6 Then Asa the king took all Judah and they carried away the stones of Ramah and the timber of it, with which Baasha had built. And he built Geba and Mizpah with it.

6. Then Asa the king took all Judah; and they carried away the stones of Ramah, and the timber thereof, wherewith Baasha was building; and he built therewith Geba and Mizpah.

6. Aber der König Asa nahm zu sich das ganze Juda, und sie trugen die Steine und das Holz von Rama, womit Baesa baute; und er baute damit Geba und Mizpa.

6. Entónces el rey Asa tomó a todo Judá, y llevaron de Rama la piedra y madera con que Baasa edificaba; y con ello edificó a Gabaa, y Maspa.

6 Аса же царь собрал всех Иудеев, и они вывезли из Рамы камни и дерева, которые употреблял Вааса для строения, – и выстроил из них Геву и Мицфу.

7. Siihen aikaan tuli näkijä Hanani Aasan, Juudan kuninkaan, tykö ja sanoi hänelle: Koska sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä turvautunut Herraan, Jumalaasi, sentähden on Aramin kuninkaan sotajoukko päässyt sinun käsistäsi.

7. Siihen aikaan tuli Hanani näkiä Asan Juudan kuninkaan tykö ja sanoi hänelle: koskas turvasit Syrian kuninkaasen ja et turvannut Herraan Jumalaas, sentähden on Syrian kuninkaan väki päässyt pois sinun käsistäs.

7. SIihen aican tuli Hanani Näkiä Assan Judan Cuningan tygö ja sanoi hänelle: ettäs turwaisit Syrian Cuningaan ja et turwannut HERraan sinun Jumalaas sentähden on Syrian Cuningan wäki pääsnyt pois sinun käsistäs.

7 And at that time Hanani the seer came to Asa king of Judah and said to him, Because you have relied on the king of Syria and have not relied on Jehovah your God, therefore the army of the king of Syria has escaped out of your hand.

7. And at that time Hanani the seer came to Asa king of Judah, and said unto him, Because thou hast relied on the king of Syria, and not relied on the LORD thy God, therefore is the host of the king of Syria escaped out of thine hand.

7. Zu der Zeit kam Hanani, der Seher, zu Asa, dem König Juda's, und sprach zu ihm: Daß du dich auf den König von Syrien verlassen hast und hast dich nicht auf den HERRN, deinen Gott, verlassen, darum ist die Macht des Königs von Syrien deiner Hand entronnen.

7. En aquel tiempo vino Janani vidente a Asa rey de Judá, y díjole: Por cuanto has estribado sobre el rey de Siria, y no estribaste en Jehová tu Dios, por eso el ejército del rey de Siria ha escapado de tus manos.

7 В то время пришел Ананий прозорливец к Асе, царю Иудейскому, и сказал ему: так как ты понадеялся на царя Сирийского и не уповал на Господа Бога твоего, потому и спаслось войско царя Сирийского от руки твоей.

8. Eikö etiopialaisia ja liibyalaisia ollut suuri sotajoukko, eikö heillä ollut hyvin paljon sotavaunuja ja ratsumiehiä? Mutta koska sinä turvauduit Herraan, antoi hän heidät sinun käsiisi.

8. Eikö Etiopialaiset ja Libialaiset olleet suuri joukko monien vaunuin ja hevosmiesten kanssa? Kuitenkin, koskas Herraan turvasit, antoi hän heidät sinun käsiis.

8. Eikö Ethiopialaiset ja Libialaiset ollet suuri joucko monen waunuin ja hewoismiesten cansa? cuitengin andoi HERra heidän sinun käsijs coscas häneen turwaisit.

8 Were not the Ethiopians and the Lubim a huge army, with chariots and horsemen exceedingly many? Yet, because you relied on Jehovah, he delivered them into your hand.

8. Were not the Ethiopians and the Lubims a huge host, with very many chariots and horsemen? yet, because thou didst rely on the LORD, he delivered them into thine hand.

8. Waren nicht die Mohren und Libyer ein große Menge mit sehr viel Wagen und Reitern? Doch da gab sie der HERR in deine Hand, da du dich auf ihn verließest.

8. ¿Los Etiopes, y los Libios, no traían ejército en multitud con carros, y muy mucha gente de a caballo? mas, porque tú estribaste en Jehová, él los entregó en tus manos.

8 Не были ли Ефиопляне и Ливияне с силою большею и с колесницами и всадниками весьмамногочисленными? Но как ты уповал на Господа, то Он предал их в руку твою,

9. Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia.

9. Sillä Herran silmät katselevat kaikki maat, vahvistaaksensa niitä, jotka pysyvät hänen tykönänsä kaikesta sydämestänsä. Sinä olet tyhmästi tehnyt, sentähden sinun pitää tästedeskin sotia saaman.

9. Sillä HERran silmät cadzelewat caicki maat wahwistaxens nijtä jotca pysywät hänen tykönäns caikest sydämestäns. Sinä olet tyhmästi tehnyt sentähden sinun pitä tästedeskin sotia saaman.

9 For the eyes of Jehovah run to and fro throughout the whole earth, to show himself strong to those whose heart is perfect toward him. In this you have done foolishly, for from hereafter you will have wars.

9. For the eyes of the LORD run to and fro throughout the whole earth, to shew himself strong in the behalf of them whose heart is perfect toward him. Herein thou hast done foolishly: therefore from henceforth thou shalt have wars.

9. Denn des HERRN Augen schauen alle Lande, daß er stärke die, so von ganzem Herzen an ihm sind. Du hast töricht getan; darum wirst du auch von nun an Kriege haben.

9. Porque los ojos de Jehová contemplan toda la tierra, para corroborar a los que tienen corazón perfecto para con él. Locamente has hecho en esto, porque de aquí adelante habrá guerra contra tí.

9 ибо очи Господа обозревают всю землю, чтобы поддерживать тех, чье сердце вполне предано Ему. Безрассудно ты поступилтеперь. За то отныне будут у тебя войны.

10. Mutta Aasa vihastui näkijään ja panetti hänet vankilaan, sillä niin vihoissaan hän oli hänelle tästä. Myöskin muutamille muille kansasta Aasa siihen aikaan teki väkivaltaa.

10. Niin Asa vihastui näkiän päälle ja heitti hänen vankeuteen; sillä hän kovin suuttui hänen päällensä tästä asiasta. Ja Asa ahdisti muutamia kansasta siihen aikaan.

10. Nijn Assa wihastui Näkiän päälle ja heitti hänen fangeuteen: sillä hän napisi tästä cappalesta händä wastan. Ja Assa ahdisti muutamita Canssasta sijhen aican.

10 Then Asa was angry with the seer and put him in the prison-house. For he was in a rage with him because of this thing. And Asa oppressed some of the people at the same time.

10. Then Asa was wroth with the seer, and put him in a prison house; for he was in a rage with him because of this thing. And Asa oppressed some of the people the same time.

10. Aber Asa ward zornig über den Seher und legte ihn ins Gefängnis; denn er grollte ihm über diesem Stück. Und Asa unterdrückte etliche des Volkes zu der Zeit.

10. Y Asa enojado contra el vidente, echóle en la casa de la cárcel, porque fué grandemente conmovido de esto. Y mató Asa en aquel tiempo algunos del pueblo.

10 И разгневался Аса на прозорливца, и заключил его в темницу, так как за это был в раздражении на него; притеснял Аса и некоторых из народа в то время.

11. Aasan vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, katso, ne ovat kirjoitettuina Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.

11. Ja katso, Asan työt, sekä ensimäiset että viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.

11. Mutta Assan työt sekä ensimäiset että wijmeiset cadzo ne owat kirjoitetut Judan ja Israelin Cuningasten kirjas.

11 And behold, the acts of Asa, first and last behold, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.

11. And, behold, the acts of Asa, first and last, lo, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.

11. Die Geschichten aber Asas, beide, die ersten und die letzten, siehe, die sind geschrieben im Buch von den Königen Juda's und Israels.

11. He aquí pues, los hechos de Asa, primeros y postreros, están escritos en el libro de los reyes de Judá y de Israel.

11 И вот, деяния Асы, первые и последние, описаны в книге царейИудейских и Израильских.

12. Ja kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotenaan Aasa sairastui jaloistaan, ja hänen tautinsa yltyi hyvin kovaksi. Mutta taudissaankaan hän ei etsinyt Herraa, vaan lääkäreitä.

12. Ja Asa tuli kipiäksi jaloista yhdeksäntenäneljättäkymmentä valtakuntansa vuotena, ja hänen tautinsa kovin eteni, ja ei hän kuitenkaan etsinyt Herraa taudissansakaan, vaan lääkäreitä.

12. Ja Assa tuli kipiäxi jalgoista yhdexändenä neljättäkymmendä waldacundans wuotena ja hänen tautins cowan enäni ja ei hän cuitengan edzinyt HERra hänen taudisans waan Läkäreitä.

12 And in the thirty-ninth year of his reign Asa was diseased in his feet. His disease was exceedingly great, yet in his disease he did not seek for Jehovah, but to the physicians.

12. And Asa in the thirty and ninth year of his reign was diseased in his feet, until his disease was exceeding great: yet in his disease he sought not to the LORD, but to the physicians.

12. Und Asa ward krank an seinen Füßen im neununddreißigsten Jahr seines Königreichs, und seine Krankheit nahm sehr zu; und er suchte auch in seiner Krankheit den HERRN nicht, sondern die Ärzte.

12. Y el año treinta y nueve de su reino enfermó Asa de los piés para arriba, y en su enfermedad no buscó a Jehová, sino a los médicos.

12 И сделался Аса болен ногами на тридцать девятом году царствования своего, и болезнь его поднялась до верхних частей тела; но он в болезни своей взыскал не Господа, а врачей.

13. Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö ja kuoli neljäntenäkymmenentenä yhdentenä hallitusvuotenaan.

13. Niin Asa nukkui isäinsä kanssa ja kuoli valtakuntansa ensimäisenä vuotena viidettäkymmentä.

13. Nijn Assa nuckui Isäins cansa ja cuoli ensimäisnä wijdettäkymmendä wandacundans wuotena. Ja hän haudattin hänen hautaans jonga hän oli andanut caewa hänellens Dawidin Caupungis.

13 And Asa slept with his fathers and died in the forty-first year of his reign.

13. And Asa slept with his fathers, and died in the one and fortieth year of his reign.

13. Also entschlief Asa mit seinen Vätern und starb im einundvierzigsten Jahr seines Königreichs.

13. Y durmió Asa con sus padres, y murió el año cuarenta y uno de su reino,

13 И почил Аса с отцами своими, и умер на сорок первом году царствования своего.

14. Ja hänet haudattiin omaan hautaansa, jonka hän oli hakkauttanut itsellensä Daavidin kaupunkiin; ja hänet laskettiin vuoteelle, joka oli täytetty hajuaineilla ja erilaisilla, voiteeksi sekoitetuilla höysteillä, ja hänen kunniakseen poltettiin ylen runsas kuolinsuitsutus.

14. Ja hän haudattiin omaan hautaansa, jonka hän oli antanut kaivaa Davidin kaupungissa. Ja he panivat hänet leposiaansa, joka täytettiin hyvänhajullisilla ja kaikkinaisilla kalliilla yrteillä, jotka olivat valmistetut apotekarein tavalla, ja polttivat hänelle sangen suurella polttamisella.

14. Ja he panit hänen leposiaans joca täytettin jalolla suidzutuxella ja caikinaisilla calleilla yrteillä walmistetut Apotekarein tawalla ja poltit sangen suuren poldon.

14 And they buried him in his own sepulchers, which he had hewn out for himself in the city of David and laid him in the bed which was filled with sweet odors and various kinds (of spices) prepared by the perfumers' art. And they made a very great burning for him.

14. And they buried him in his own sepulchres, which he had made for himself in the city of David, and laid him in the bed which was filled with sweet odours and divers kinds of spices prepared by the apothecaries' art: and they made a very great burning for him.

14. Und man begrub ihn in seinem Grabe, das er hatte lassen graben in der Stadt Davids. Und sie legten ihn auf sein Lager, welches man gefüllt hatte mit gutem Räuchwerk und allerlei Spezerei, nach der Kunst des Salbenbereiters gemacht, und machten ihm einen großen Brand.

14. Y sepultáronle en sus sepulcros que él había hecho para sí, en la ciudad de David. 15 Y pusiéronle en una litera, la cual hinchieron de aromas, y olores hechos de obra de perfumadores: e hiciéronle una quema muy grande.

14 И похоронили его в гробнице, которую он устроил для себя в городе Давидовом; и положили его на одре, который наполнили благовониями и разными искусственными мастями, и сожгли их для него великое множество.