14 luku

Simsonin häät ja arvoitus.

1. Ja Simson meni alas Timnaan ja näki Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä.

1. Ja Simson meni alas Timnatiin, ja hän näki vaimon Timnatissa Philistealaisten tytärten seassa.

1. JA Simson meni Timnatthijn ja näki yhden waimon Thimnathis Philisterein tytärtens seas.

1 And Samson went down to Timnah and saw a woman in Timnah of the daughters of the Philistines.

1. And Samson went down to Timnath, and saw a woman in Timnath of the daughters of the Philistines.

1. Og Samson gik ned til Thimna, og saa en Kvinde af Filisternes Døtre i Thimna.

1. Simson gick ned till Thimnath, och såg ena qvinno i Thimnath, utaf de Philisteers döttrar.

1. Ja Simson läks alla Timnati, ja näggi Timnatis ühhe naesterahwa Wilistide tüttarte seast.

1. Samsonas, nuėjęs į Timną, pamatė vieną filistinų mergaitę.

1. Simson ging gen Thimnath und sah ein Weib zu Thimnath unter den Töchtern der Philister.

1. Or, Samson descendit à Thimna, et y vit une femme d'entre les filles des Philistins.

1. Y DESCENDIENDO Samsón en Tamnata, vió en Tamnata una mujer de las hijas de los Filisteos.

1 En Simson ging af naar Thimnath, en gezien hebbende een vrouw te Thimnath, van de dochteren der Filistijnen,

1. Szedł tedy Samson do Tamnaty, a ujrzał tam niewiastę z córek Filistyóskich.

1. És lement Sámson Timnátba, és meglátott egy nőt Timnátban a Filiszteusok lányai közül.

1 И пошел Самсон в Фимнафу и увидел в Фимнафе женщину из дочерей Филистимских.

1. І пійшов Самсон у Тимнат, і запізнавсь із Филистійською дївчиною.

2. Niin hän tuli sieltä ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: Minä näin Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä; ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi.

2. Ja kuin hän tuli sieltä, sanoi hän isällensä ja äidillensä: minä näin vaimon Timnatissa Philistealaisten tyttäristä: ottakaat se minulle emännäksi.

2. Ja cosca hän tuli sieldä sanoi hän Isällens ja äitillens: minä näin yhden waimon Thimnathis Philisterein tyttäristä ottacat se minulle emännäxi.

2 And he came up and told his father and his mother and said, I have seen a woman in Timnah of the daughters of the Philistines. Now therefore get her for me as a wife.

2. And he came up, and told his father and his mother, and said, I have seen a woman in Timnath of the daughters of the Philistines: now therefore get her for me to wife.

2. Og han kom op og gav sin Fader og sin Moder det til Kende og sagde: Jeg har set en Kvinde af Filisternes Døtre i Thimna; saa tager mig nu hende til Hustru.

2. Och då han uppkom, underviste han det sinom fader och sine moder, och sade: Jag hafver sett ena qvinno i Thimnath, utaf de Philisteers döttrar; käre, gifver mig henne till hustru.

2. Ja ta läks ülles ja kulutas sedda omma issale ja omma emmale ja ütles: Ma ollen ühhe naesterahwa Wilistide tüttarte seast Timnatis näinud, ja nüüd wötke tedda mulle naeseks.

2. Sugrįžęs jis sakė tėvams: ‘‘Mačiau Timnoje filistinų mergaitę. Leiskite man ją vesti’‘.

2. Und da er heraufkam, sagte er's an seinem Vater und seiner Mutter und sprach: Ich habe ein Weib gesehen zu Thimnath unter den Töchtern der Philister; gebt mir nun diese zum Weibe.

2. Et étant remonté en sa maison, il le déclara à son père et à sa mère, et leur dit: J'ai vu à Thimna une femme, d'entre les filles des Philistins; maintenant, prenez-la, afin qu'elle soit ma femme.

2. Y subió, y declarólo a su padre y a su madre, diciendo: Yo he visto en Tamnata una mujer de las hijas de los Filisteos: ruégoos que me la toméis por mujer.

2 Zo ging hij opwaarts, en gaf het zijn vader en zijn moeder te kennen, en zeide: Ik heb een vrouw gezien te Thimnath, van de dochteren der Filistijnen; nu dan, neem mij die tot een vrouw.

2. A przyszedłszy oznajmił ojcu swemu i matce swojej, mówiąc; Niewiastem widział w Tamnacie z córek Filistyóskich; przetoż teraz weźmijcie mi ją za żonę.

2. És mikor hazament, elbeszélte ezt atyjának és anyjának, és monda: Egy nőt láttam Timnátban a Filiszteusok leányai között, most azért vegyétek őt nékem feleségül.

2 Он пошел и объявил отцу своему и матери своей и сказал: я видел в Фимнафе женщину из дочерей Филистимских; возьмите ее мне в жену.

2. Вернувшись, оповідав про се батькові й матері та й каже: Запізнавсь я в Тимнатї з Филистійською дївчиною; дайте менї її за жінку.

3. Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien filistealaisten joukosta? Mutta Simson sanoi isälleen: Ota hänet minulle, sillä hän on mieluinen minun silmissäni.

3. Ja hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: eikö yhtään vaimoa ole veljeis tytärten seassa ja kaikessa minun kansassani, ettäs menet ottamaan emäntää Philistealaisista, jotka ovat ympärileikkaamattomat? Ja Simson sanoi isällensä: salli minulle tämä, sillä hän kelpaa minun silmilleni.

3. Ja hänen Isäns ja äitins wastaisit händä ja sanoit: eikö yhtän waimoa ole sinun weljeis tytärten seas ja caikes minun Canssasani ettäs menet ottaman sinulles emändä Philistereistä jotca owat ymbärinsleickamattomat?

3 Then his father and his mother said to him, Is there never a woman among the daughters of your brothers, or among all my people, that you go to take a wife of the uncircumcised Philistines? And Samson said to his father, Get her for me, for she pleases me well.

3. Then his father and his mother said unto him, Is there never a woman among the daughters of thy brethren, or among all my people, that thou goest to take a wife of the uncircumcised Philistines? And Samson said unto his father, Get her for me; for she pleaseth me well.

3. Og hans Fader og hans Moder sagde til ham: Er der ingen Kvinde iblandt dine Brødres Døtre og iblandt alt mit Folk, at du gaar hen at tage en Hustru af de uomskaarne Filister? Og Samson sagde til sin Fader: Tag mig denne, thi hun er den rette for mine Øjne.

3. Hans fader och moder sade till honom: Är nu ingen qvinna ibland dina bröders döttrar, och i allt mitt folk, att du går bort, och tager dig hustru när de Philisteer, som oomskorne äro? Simson sade till sin fader: Gif mig denna; ty hon behagar min ögon.

3. Ja temma issa ütles temmale ja temma emma ka: eks olle naesterahwast so wendade tüttarte seas, et sinna lähhäd naese wötma nende ümberleikamatta Wilistide seast? ja Simson ütles omma issa wasto: Wötta sedda mulle, sest temma on öiete mo mele pärrast.

3. Jo tėvai atsakė: ‘‘Nejaugi tarp tavo giminių ir visoje tautoje nėra mergaitės, kad nori vesti iš neapipjaustytų filistinų?’‘ Bet Samsonas atsakė: ‘‘Leiskite man ją vesti, nes ji man labai patinka’‘.

3. Sein Vater und sein Mutter sprachen zu ihm: Ist denn nun kein Weib unter den Töchtern deiner Brüder und in allem deinem Volk, daß du hingehst und nimmst ein Weib bei den Philistern, die unbeschnitten sind? Simson sprach zu seinem Vater: Gib mir diese; denn sie gefällt meinen Augen.

3. Et son père et sa mère lui dirent: N'y a-t-il point de femme parmi les filles de tes frères et dans tout ton peuple, que tu ailles prendre une femme chez les Philistins incirconcis? Et Samson dit à son père: Prends-la pour moi, car elle plaît à mes yeux.

3. Y su padre y su madre le dijeron: ¿No hay mujer entre las hijas de tus hermanos, ni en todo mi pueblo, para que vayas tú a tomar mujer de los Filisteos incircuncisos? Y Samsón respondió a su padre: Tómamela por mujer, porque esta agradó a mis ojos.

3 Maar zijn vader zeide tot hem, mitsgaders zijn moeder: Is er geen vrouw onder de dochteren uwer broeders, en onder al mijn volk, dat gij heengaat, om een vrouw te nemen van de Filistijnen, die onbesnedenen? En Simson zeide tot zijn vader: Neem mij die, want zij is bevallig in mijn ogen.

3. I rzekł mu ojciec jego, i matka jego; Azaż nie masz między córkami braci twych, i we wszystkim ludu moim niewiasty, że chcesz iść a wziąć sobie żonę z Filistynów nieobrzezanych? Odpowiedział Samson ojcu swemu: Tę mi weźmijcie, bo się podobała oczom moim.

3. És monda néki az ő atyja és anyja: Hát nincsen a te atyádfiainak és az én egész népemnek leányai között nő, hogy te elmégy, hogy feleséget végy a körülmetéletlen Filiszteusok közül? És monda Sámson az ő atyjának: Őt vegyed nékem, mert csak ő kedves az én szemeim előtt.

3 Отец и мать его сказали ему: разве нет женщин между дочерями братьев твоихи во всем народе моем, что ты идешь взять жену у Филистимлян необрезанных? И сказал Самсон отцу своему: ее возьми мне, потому что она мне понравилась.

3. Батько й мати ж відказали йому: Хиба ж між дївчатами твого браття і в усьому народї нашому та нема тобі жінки, що хочеш узяти в чужій сторонї у Филистіїв, у необрізаних? Відказує ж Самсон батькові: Сю возьми менї: бо вона сподобалась менї.

4. Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, sillä hän etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan. Filistealaiset näet hallitsivat siihen aikaan Israelia.

4. Mutta hänen isänsä ja äitinsä ei tietäneet sen olevan Herralta; sillä hän etsi tilaa Philistealaisia vastaan, ja Philistealaiset hallitsivat silloin Israelia.

4. Ja Simson sanoi Isällens: salli minulle tämä sillä hän kelpa minun silmäin edes. Mutta hänen Isäns ja äitins ei tiennet sitä olewan HERralda: sillä hän edzei tila Philisterejä wastan ja Philisterit hallidzit silloin Israeli.

4 But his father and his mother did not know that it was of Jehovah, for he sought an occasion against the Philistines. Now at that time the Philistines had rule over Israel.

4. But his father and his mother knew not that it was of the LORD, that he sought an occasion against the Philistines: for at that time the Philistines had dominion over Israel.

4. Men hans Fader og hans Moder vidste ikke, at det var af Herren, thi han søgte en Anledning fra Filisterne selv; men Filisterne herskede paa, den Tid over Israel.

4. Men hans fader och moder visste icke, att det var af Herranom; ty han sökte tillfälle emot de Philisteer; och de Philisteer rådde på den tiden öfver Israel.

4. Ja temma issa ja ta emma ei teädnud mitte, et se Jehowast olli: sest ta otsis süüd Wilistide peäle, ja sel aial wallitsesid Wilistid Israeli ülle.

4. Tėvai nežinojo, kad Viešpats taip padarė, ieškodamas progos prieš filistinus. Tuo metu filistinai valdė Izraelį.

4. Aber sein Vater und seine Mutter wußten nicht, daß es von dem HERRN wäre; denn er suchte Ursache wider die Philister. Die Philister aber herrschten zu der Zeit über Israel.

4. Or, son père et sa mère ne savaient point que cela venait de l'Éternel; car Samson cherchait une occasion contre les Philistins. En ce temps-là, les Philistins dominaient sur Israël.

4. Mas su padre, y su madre no sabían que esta venía de Jehová, y que él buscaba ocasión contra los Filisteos: porque en aquel tiempo los Filisteos dominaban sobre Israel.

4 Zijn vader nu en zijn moeder wisten niet, dat dit van den HEERE was, dat hij gelegenheid zocht van de Filistijnen; want de Filistijnen heersten te dier tijd over Israel.

4. A ojciec jego i matka jego nie wiedzieli, że to było od Pana; bo on przyczyny szukał na Filistyny, gdy na on czas Filistyni panowali nad Izraelem.

4. Az ő atyja és anyja pedig nem tudják vala, hogy ez az Úrtól van, hogy ő alkalmatosságot keres a Filiszteusok ellen, mert abban az időben a Filiszteusok uralkodtak Izráel felett.

4 Отец его и мать его не знали, что это от Господа, и что он ищет случая отмстить Филистимлянам. А в то время Филистимляне господствовали над Израилем.

4. Не знали ж батько й мати його, що на се була воля Господня, та що він шукав причини навпроти Филистіїв, того бо часу панували Филистії над Ізраїлем.

5. Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan. Mutta kun he saapuivat Timnan viinitarhoille, niin katso, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan.

5. Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnatiin, ja he tulivat Timnatin viinamäkein tykö, ja katso, nuori jalopeura tuli kiljuin häntä vastaan.

5. Nijn Simson meni Isäns ja äitins cansa Thimnatthijn ja tulles Thimnathin wijnapuiden tygö tuli nuori kiljuwa Lejoni händä wastan.

5 Then Samson went down and his father and his mother, to Timnah and came to the vineyards of Timnah. And behold, a young lion roared against him.

5. Then went Samson down, and his father and his mother, to Timnath, and came to the vineyards of Timnath: and, behold, a young lion roared against him.

5. Saa gik Samson og hans Fader og hans Moder ned til Thimna; og de kom til Thimnas Vingaarde, og se, da kom en ung Løve brølende imod ham.

5. Så gick Simson neder med sinom fader och sine moder till Thimnath; och som de kommo till vingårdarna vid Thimnath, si, då kom ett ungt lejon rytandes emot honom.

5. Ja Simson läks alla Timnati ja temma issa ja ta emma ka, ja tullid Timnati winamäggede jure, ja üks noor loukoer tulli möirates temma wasto.

5. Samsonas su tėvais ėjo į Timną. Prie Timnos vynuogynų jis sutiko jauną liūtą.

5. Also ging Simson hinab mit seinem Vater und seiner Mutter gen Thimnath. Und als sie kamen an die Weinberge zu Thimnath, siehe, da kam ein junger Löwe brüllend ihm entgegen.

5. Samson descendit donc à Thimna avec son père et sa mère, et comme ils arrivaient aux vignes de Thimna, voici, un jeune lion rugissant vint à sa rencontre.

5. Y Samsón descendió con su padre y con su madre a Tamnata: y como llegaron a las viñas de Tamnata, he aquí un cachorro de león, que venía bramando hacia él.

5 Alzo ging Simson, met zijn vader en zijn moeder, henen af naar Thimnath. Als zij nu kwamen tot aan de wijngaarden van Thimnath, ziet daar, een jonge leeuw, brullende hem tegemoet.

5. Tedy szedł Samson z ojcem swym i z matką swoją do Tamnaty, a przychodząc ku winnicom Tamnaty, oto, lew młody ryczący zabieżał mu.

5. És lement Sámson az ő atyjával és anyjával Timnátba, és mikor Timnátnak szőlőhegyéhez értek, íme egy oroszlánkölyök jött ordítva elébe.

5 И пошел Самсон с отцом своим и с матерью своею в Фимнафу, и когда подходили к виноградникам Фимнафским, вот, молодой лев рыкая идет навстречу ему.

5. От і пійшов Самсон із батьком та матїррю в Тимнат, і як наближувались вони до виноградників Тимнатських, скочив несподївано проти нього левчук рикаючий.

6. Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin. Eikä hän ilmoittanut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt.

6. Ja Herran henki tuli voimalliseksi hänessä, ja hän repäisi sen kappaleiksi, niinkuin hän olis vohlan reväissyt, ja ei ollut mitään hänen kädessänsä; ja ei hän sanonut mitään isällensä eikä äidillensä, mitä hän tehnyt oli.

6. ja HERran hengi tuli woimallisexi hänes ja hän rewäis sen cappaleixi nijncuin hän olis wohlan rewäisnyt ja ei ollut mitän hänen kädesäns ja ei hän sanonut Isällens eikä äitillens mitä hän tehnyt oli.

6 And the Spirit of Jehovah came mightily upon him and he tore him apart as he would have torn a kid and he had nothing in his hand. But he did not tell his father or his mother what he had done.

6. And the Spirit of the LORD came mightily upon him, and he rent him as he would have rent a kid, and he had nothing in his hand: but he told not his father or his mother what he had done.

6. Og Herrens Aand kom heftig over ham, og han sled den i Stykker, som man slider et Kid, og han havde ikke noget i sin Haand; og han gav ikke sin Fader eller sin Moder til Kende, hvad han havde gjort.

6. Och Herrans Ande föll öfver honom, och han ref det sönder i stycker, såsom man hade sönderrifvit ett kid, och hade dock platt intet i handene; och sade icke sinom fader eller sine moder, hvad han gjort hade.

6. Ja Jehowa Waim tulli kermeste temma peäle, ja ta kiskus sedda löhki, nenda kui kitsetalle löhki kistakse, et kül ühtegi temma käes ei olnud: agga temma ei kulutand omma issale egga omma emmale sedda mitte, mis ta teinud.

6. Viešpaties Dvasia galingai nužengė ant jo, ir jis sudraskė jį kaip ožiuką plikomis rankomis, bet viso to nepapasakojo tėvams.

6. Und der Geist des HERRN geriet über ihn, und er zerriß ihn, wie man ein Böcklein zerreißt, und hatte doch gar nichts in seiner Hand. Und sagte es nicht an seinem Vater noch seiner Mutter, was er getan hatte.

6. Et l'Esprit de l'Éternel saisit Samson, et il déchira le lion comme il eût déchiré un chevreau, sans avoir rien en sa main. Et il ne raconta point à son père ni à sa mère ce qu'il avait fait.

6. Y el Espíritu de Jehová cayó sobre él, y despedazólo como quien despedaza un cabrito, sin tener nada en su mano: y no dió a entender a su padre ni a su madre lo que había hecho.

6 Toen werd de Geest des HEEREN vaardig over hem, dat hij hem van een scheurde, gelijk men een bokje van een scheurt, en er was niets in zijn hand; doch hij gaf zijn vader en zijn moeder niet te kennen, wat hij gedaan had.

6. I przypadł naó Duch Paóski, a rozdarł go, jakoby rozdarł koźlę, choć nic nie miał w rękach swych; i nie oznajmił ojcu swemu i matce swojej, co uczynił.

6. És felindítá őt az Úrnak lelke, és úgy kettészakasztá azt, mint a hogyan kettészakasztatik a gödölye; pedig semmi sem volt kezében. De atyjának és anyjának nem mondta el, a mit cselekedett.

6 И сошел на него Дух Господень, и он растерзал льва каккозленка; а в руке у него ничего не было. И не сказал отцу своему и матери своей, что он сделал.

6. Зійшов тодї на його Господень дух, що він левчука роздер нїби козеня, не мавши в руцї нїчого. Батькові-матері ж не сказав, що зробив.

7. Sitten hän meni sinne ja puhutteli naista, ja tämä oli mieluinen Simsonin silmissä.

7. Kuin hän sinne alas tuli, puhutteli hän vaimoa, ja hän kelpasi Simsonille.

7. Cosca hän sinne tuli puhui hän waimolle: ja hän kelpais Simsonille/

7 And he went down and talked with the woman and she pleased Samson well.

7. And he went down, and talked with the woman; and she pleased Samson well.

7. Og han kom ned og talede med Kvinden, og hun var den rette for Samsons Øjne.

7. Då han nu kom ditneder, talade han med qvinnone, och hon behagade Simson i hans ögon.

7. Kui ta alla sai, siis räkis ta se naesterahwaga, ja temma olli öiete Simsoni mele pärrast.

7. Nuėjęs pas mergaitę, kalbėjosi, ir ji patiko Samsonui.

7. Da er nun hinabkam redete er mit dem Weibe, und sie gefiel Simson in seinen Augen.

7. Il descendit donc, et il parla à la femme, et elle plut aux yeux de Samson.

7. Y viniendo, habló a la mujer que había agradado a Samsón.

7 En hij kwam af, en sprak tot de vrouw; en zij beviel in Simsons ogen.

7. Przyszedłszy tedy mówił z oną niewiastą, a podobała się oczom Samsonowym.

7. És mikor leérkezett, beszélt a nővel, a ki kedves volt Sámson szemei előtt.

7 И пришел и поговорил с женщиною, и она понравилась Самсону.

7. Тодї прийшов (у Тимнат) та й перемовивсь із дївчиною, і прихилилась вона до Самсона.

8. Ja kun hän jonkun ajan kuluttua palasi sinne ottaakseen hänet, poikkesi hän katsomaan leijonan raatoa, ja katso, leijonan ruumiissa oli mehiläisparvi ja hunajaa.

8. Ja muutamain päiväin perästä tuli hän jälleen ottamaan häntä, ja poikkesi tieltä katsomaan jalopeuran raatoa, ja katso, kimalaispesä oli jalopeuran raadossa ja hunajaa.

8. Ja muutamitten päiwäin peräst tuli hän jällens ottaman händä ja poickeis tieldä cadzoman Lejonin raato cadzo kimalaispesä oli Lejonin raados ja hunajata.

8 And after a while he returned to take her. And he turned aside to see the carcass of the lion, and behold, there was a swarm of bees in the body of the lion and honey.

8. And after a time he returned to take her, and he turned aside to see the carcase of the lion: and, behold, there was a swarm of bees and honey in the carcase of the lion.

8. Og nogen Tid derefter kom han tilbage for at tage hende, og han bøjede af fra Vejen for at bese Løvens Aadsel; og se, der var en Bisværm og Honning i Løvens Krop.

8. Och några dagar derefter kom han igen till att taga henne, och gick af vägenom till att bese aset af lejonet; si, då var en bisvärm i aset af lejonet, och hannog.

8. Ja aasta pärrast tulli ta taggasi tedda wötma, ja läks körwale waatma se loukoera raibe, ja wata, messilaste perre olli loukoera kehha sees ja met.

8. Po kurio laiko jis grįžo jos paimti. Eidamas jis pasuko iš kelio, norėdamas pamatyti liūto dvėselieną. Ir štai liūto dvėselienoje bičių spiečius ir medus.

8. Und nach etlichen Tagen kam er wieder, daß er sie nähme; und trat aus dem Wege, daß er das Aas des Löwen besähe. Siehe, da war ein Bienenschwarm in dem Leibe des Löwen und Honig.

8. Puis, retournant quelques jours après pour la prendre, il se détourna pour voir le cadavre du lion; et voici, il y avait dans le corps du lion un essaim d'abeilles et du miel.

8. Y tornando después de algunos dias para tomarla, apartóse del camino para ver el cuerpo muerto del leon: y, he aquí que estaba en el cuerpo del león un enjambre de abejas, y un panal de miel.

8 En na sommige dagen kwam hij weder, om haar te nemen; toen week hij af, om het aas van den leeuw te bezien, en ziet, een bijenzwerm was in het lichaam van den leeuw, met honig.

8. A wróciwszy się po kilku dniach, aby ją pojął, zstąpił, aby oglądał on ścierw lwi, a oto, rój pszczół był w ścierwie lwim, i miód.

8. Mikor pedig egynéhány nappal azután visszatért, hogy őt hazavigye, lekerült, hogy megnézze az oroszlánnak holttestét: hát íme egy raj méh volt az oroszlánnak tetemében, és méz.

8 Спустя несколько дней, опять пошел он, чтобы взятьее, и зашел посмотреть труп льва, и вот, рой пчел в трупе львином и мед.

8. Трохи згодом ійшов ізнов, щоб її взяти додому, і звернув, щоб глянути на мертвого лева, аж у левиній пащі бжоляний рій із медом.

9. Ja hän kaapi hunajan kouriinsa ja kulki edelleen ja söi sitä. Niin hän tuli isänsä ja äitinsä luo ja antoi heille, ja he söivät. Mutta hän ei sanonut heille, että oli kaapinut hunajan leijonan ruumiista.

9. Ja hän otti sen käteensä tiellä käydessänsä syödäksensä, meni isänsä ja äitinsä tykö ja antoi heidän myös sitä syödä; mutta ei hän ilmoittanut hunajaa ottaneensa jalopeuran raadosta.

9. Ja hän otti sen käteens tiellä syödäxens meni Isäns ja äitins tygö ja andoi heidän myös sijtä syödä. Mutta ei hän ilmoittanut sitä hunajata ottanens Lejonin raadosta.

9 And he took it into his hands and went on, eating as he went. And he came to his father and mother and gave to them and they ate, but he did not tell them that he had taken the honey out of the body of the lion.

9. And he took thereof in his hands, and went on eating, and came to his father and mother, and he gave them, and they did eat: but he told not them that he had taken the honey out of the carcase of the lion.

9. Og han tog den i sine Hænder, og medens han gik videre, aad han og gik saa til sin Fader og til sin Moder og gav dem, og de aade, men han gav dem ikke til Kende, at han havde taget Honningen af Løvens Krop.

9. Och han tog det i sina hand, och åt deraf i vägenom, och gick till sin fader och till sina moder, och gaf dem, så att de ock åto; men han sade dem intet deraf, att han hade tagit hannogen utaf lejonets as.

9. Ja ta wöttis sest omma peusse, ja käis ikka peäle ja söi, ja ta läks omma issa jure ja omma emma jure ja andis neile ka, ja nemmad söid: agga ta ei annud neile mitte teäta, et tem̃a loukoera kehhast sedda met olli wötnud.

9. Jis paėmė medaus ir ėjo toliau valgydamas. Parėjęs pas savo tėvus, jis davė ir jiems to medaus, ir jie valgė. Bet jis nepasakė jiems, kad tą medų jis buvo ėmęs iš liūto dvėselienos.

9. Und er nahm ihn in seine Hand und aß davon unterwegs und ging zu seinem Vater und zu seiner Mutter und gab ihnen, daß sie auch aßen. Er sagte ihnen aber nicht an, daß er den Honig aus des Löwen Leibe genommen hatte.

9. Et il en prit dans ses mains, et continua son chemin en mangeant. Puis, arrivé auprès de son père et de sa mère, il leur en donna, et ils en mangèrent; mais il ne leur raconta pas qu'il avait pris ce miel dans le corps du lion.

9. Y tomándolo en sus manos fuése comiéndolo por el camino: y como llegó a su padre y a su madre, dióles también a ellos que comiesen: mas no les descubrió, que había tomado aquella miel del cuerpo del león.

9 En hij nam dien in zijn handen, en ging voort, al gaande en etende; en hij ging tot zijn vader en tot zijn moeder, en gaf hun daarvan, en zij aten; doch hij gaf hun niet te kennen, dat hij den honig uit het lichaam van den leeuw genomen had.

9. A wziąwszy go w ręce swoje szedł drogą i jadł, a przyszedłszy do ojca swego i do matki swojej, dał im, i jedli; ale im nie powiedział, że z ścierwu lwiego nabrał miodu.

9. És kiszedte azt markaiba, és a mint ment-mendegélt, eszegetett belőle, és mikor hazaért atyjához és anyjához, adott abból nékik is, és azok is ettek; de nem mondta meg nékik, hogy az oroszlán holtteteméből vette ki a mézet.

9 Он взял его в руки свои и пошел, и ел дорогою; и когда пришел к отцу своему и матери своей, дал и им, и они ели; но не сказал им, что из львиного трупа взял мед сей.

9. Він забрав його в руки та й їв собі в дорозї, а прийшовши до батька-матері, дав і їм, і вони їли, та й не сказав, що забрав мед із левиного трупу.

10. Sitten hänen isänsä meni naisen luo, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapa.

10. Ja kuin hänen isänsä tuli alas vaimon tykö, valmisti Simson siellä häät, niinkuin nuoren väen tapa oli.

10. JA cosca hänen Isäns tuli waimon tygö walmisti Simson siellä häät nijncuin nuoren Canssan tapa oli.

10 And his father went down to the woman and Samson made a feast there, for so the young men used to do.

10. So his father went down unto the woman: and Samson made there a feast; for so used the young men to do.

10. Og der hans Fader kom ned til Kvinden, da gjorde Samson der et Gæstebud; thi saaledes plejede de unge Karle at gøre.

10. Och då hans fader kom ditneder till qvinnona, gjorde Simson der bröllop, såsom unga män pläga göra.

10. Ja kui temma issa alla tulli se naesterahwa jure, siis teggi Simson seäl jodud: sest nenda teggid poismehhed.

10. Jo tėvas nuėjo pas tą mergaitę, ir Samsonas suruošė ten puotą; taip darydavo jaunikiai.

10. Und da sein Vater hinabkam zu dem Weibe, machte Simson daselbst eine Hochzeit, wie die Jünglinge zu tun pflegen.

10. Cependant son père descendit chez cette femme, et Samson fit là un festin; car c'était la coutume des jeunes gens.

10. Y vino su padre a la mujer: e hizo allí Samsón banquete: porque así solían hacer los mancebos.

10 Als nu zijn vader afgekomen was tot die vrouw, zo maakte Simson aldaar een bruiloft, want alzo plachten de jongelingen te doen.

10. tedy szedł ojciec jego do onej niewiasty, i sprawił tam Samson wesele; bo tak czyniwali młodzieócy.

10. És azután lement az ő atyja ahhoz a nőhöz, és Sámson lakodalmat tartott ott, mert úgy szoktak cselekedni az ifjak.

10 И пришел отец его к женщине, и сделал там Самсон пир, как обыкновенноделают женихи.

10. Потім прийшов батько його до дївчини, і справив Самсон там бенкет: бо так звичайно чинили женихи.

11. Mutta kun he näkivät hänet, valitsivat he kolmekymmentä sulhaspoikaa olemaan hänen kanssaan.

11. Ja kuin he näkivät hänen, antoivat he hänelle kolmekymmentä kansalaista, hänen tykönänsä olemaan.

11. Ja cosca he näit hänen annoit he hänelle colmekymmendä cansollista hänen tykönäns oleman.

11 And it happened, when they saw him, that they brought thirty companions to be with him.

11. And it came to pass, when they saw him, that they brought thirty companions to be with him.

11. og det skete, der de saa ham, da toge de tredive Selskabsbrødre, og de vare hos ham.

11. Och då de sågo honom, fingo de honom tretio stallbröder, som skulle vara när honom.

11. Ja se sündis, kui nemmad tedda näggid, siis wötsid nemmad kolmkümmend seltsimeest, et need piddid ta jures ollema.

11. Filistinai, jį pamatę, atvedė trisdešimt pabrolių, kad jie būtų su juo.

11. Und da sie ihn sahen, gaben sie ihm dreißig Gesellen zu, die bei ihm sein sollten.

11. Et sitôt qu'on le vit, on prit trente convives, pour lui faire compagnie.

11. Y como ellos lo vieron, tomaron treinta compañeros que estuviesen con él.

11 En het geschiedde, als zij hem zagen, zo namen zij dertig metgezellen, die bij hem zouden zijn.

11. A gdy go ujrzeli Filistyni, wzięli trzydzieści towarzyszów, aby byli przy nim.

11. Mikor pedig meglátták őt a Filiszteusok, harmincz társat adtak mellé, hogy legyenek ő vele.

11 И как там увидели его, выбрали тридцать брачных друзей, которые были бы при нем.

11. І як там побачили його, вибрали трийцять бояр, щоб круг його були.

12. Niin Simson sanoi heille: Minä panen teille arvoituksen; jos selitätte sen minulle seitsemän pitopäivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua.

12. Mutta Simson sanoi heille: minä panen teidän eteenne arvoituksen, jos sen minulle seitsemänä hääpäivänä oikein selitätte ja arvaatte, niin minä annan teille kolmekymmentä paitaa ja kolmekymmentä vaatekertaa.

12. Mutta Simson sanoi heille: minä panen teidän eteen tapauxen jos te sen minulle seidzemenä hääpäiwänä selitätte nijn minä annan teille colmekymmendä paita ja colmekymmendä juhlawaatetta.

12 And Samson said to them, Let me now put forth a riddle to you*. If you* can declare it to me within the seven days of the feast and find it out, then I will give you* thirty linen garments and thirty changes of garments,

12. And Samson said unto them, I will now put forth a riddle unto you: if ye can certainly declare it me within the seven days of the feast, and find it out, then I will give you thirty sheets and thirty change of garments:

12. Da sagde Samson til dem: Kære, jeg vil fremsætte for eder en mørk Tale; dersom I forklare mig den i disse syv Gæstebuds Dage og finde derpaa, da vil jeg give eder tredive Skjorter og tredive Klædninger til at skifte med.

12. Men Simson sade till dem: Jag vill sätta eder ena gåto före; om I det utgäten, och råken rätt i dessa sju bröllopsdagar, så vill jag gifva eder tretio skjortor, och tretio högtidskläder.

12. Ja Simson ütles neile: ma tahhan nüüd ühhe moistetusse anda teile ärramoista; kui teie mulle sedda öiete woite üllesräkida, et teie se peäle oskate neil seitsmil jodo päiwil, siis tahhan ma teile kolmkümmend särki ja kolmkümmend üllikonda ridid anda.

12. Samsonas tarė: ‘‘Aš užminsiu jums mįslę. Jei ją įminsite per septynias puotos dienas, aš jums duosiu trisdešimt apatinių ir trisdešimt išeiginių drabužių,

12. Simson aber sprach zu ihnen: Ich will euch ein Rätsel aufgeben. Wenn ihr mir das erratet und trefft diese sieben Tage der Hochzeit, so will ich euch dreißig Hemden geben und dreißig Feierkleider.

12. Or Samson leur dit: Je vais vous proposer une énigme. Si vous me l'expliquez pendant les sept jours du festin, et si vous la devinez, je vous donnerai trente tuniques et trente robes de rechange;

12. A los cuales Samsón dijo: Yo os propondré ahora una pregunta, lo cual si en los siete dias del banquete vosotros me declarareis y hallareis, yo os daré treinta sábanas, y treinta mudas de vestidos:

12 Simson dan zeide tot hen: Ik zal nu ulieden een raadsel te raden geven; indien gij mij dat in de zeven dagen dezer bruiloft wel zult verklaren en uitvinden, zo zal ik ulieden geven dertig fijne lijnwaadsklederen, en dertig wisselklederen.

12. Do których rzekł Samson: Zadam wam zagadkę, a jeźli ją zgadniecie przez siedem dni wesela i wyłożycie mi ją, tedy wam dam trzydzieści prześcieradeł, i trzydzieści szat odmiennych.

12. És monda nékik Sámson: Hadd vessek előtökbe egy találós mesét, ha azt megfejtitek nékem a lakodalom hét napja alatt és kitaláljátok; adok néktek harmincz inget és harmincz öltöző ruhát;

12 И сказал им Самсон: загадаю я вам загадку; если вы отгадаете мне еев семь дней пира и отгадаете верно, то я дам вам тридцать синдонов и тридцать перемен одежд;

12. І промовив до них Самсон: Загадаю вам загадку. Як одгадаєте її менї за сїм бенкетових днїв, так я вам дам трийцять сорочок і трийцять сьвяточних жупанів.

13. Mutta ellette voi sitä minulle selittää, niin te annatte minulle kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua. Ja he sanoivat hänelle: Lausu arvoituksesi, että saamme sen kuulla.

13. Mutta jollette taida sitä selittää minulle, niin teidän pitää antaman minulle kolmekymmentä paitaa ja kolmekymmentä vaatekertaa. Ja he sanoivat hänelle: annas meidän kuulla arvoitukses.

13. Mutta jollet te taida sitä selittä minulle nijn teidän pitä andaman minulle colmekymmendä paita ja colmekymmendä juhlawaatetta. Ja he sanoit hänelle: annas cuulla sinun tapauxes.

13 but if you* cannot declare it to me, then you* will give me thirty linen garments and thirty changes of garments. And they said to him, Put forth your riddle, that we may hear it.

13. But if ye cannot declare it me, then shall ye give me thirty sheets and thirty change of garments. And they said unto him, Put forth thy riddle, that we may hear it.

13. Men kunne I ikke forklare mig den, da skulle I give mig tredive Skjorter og tredive Klædninger til at skifte med og de sagde til ham: Fremsæt din mørke Tale og lad os høre den!

13. Men kunnen I icke utråda henne, så skolen I gifva mig tretio skjortor och tretio högtidskläder. Och de sade till honom: Sätt fram dina gåto, låt oss höra henne.

13. Agga kui teie mitte ei woi sedda mulle üllesräkida, siis peate teie mulle andma kolmkümmend särki ja kolmkümmend üllikonda ridid. Ja nemmad ütlesid tem̃ale: anna omma moistetusse ärramoista, et same sedda kuulda.

13. o jei neįminsite, tai jūs man duosite trisdešimt apatinių ir trisdešimt išeiginių drabužių’‘. Jie atsakė jam: ‘‘Užmink mums tą mįslę, norime ją išgirsti’‘.

13. Könnt ihrs aber nicht erraten, so sollt ihr mir dreißig Hemden und dreißig Feierkleider geben. Und sie sprachen zu ihm: Gib dein Rätsel auf; laß uns hören!

13. Mais si vous ne me l'expliquez pas, c'est vous qui me donnerez trente tuniques et trente robes de rechange. Et ils lui répondirent: Propose ton énigme, et nous l'écouterons.

13. Mas si no me la supiereis declarar, vosotros me daréis las treinta sábanas, y las treinta mudas de vestidos. Y ellos respondieron: Propónenos tu pregunta, y oirla hemos.

13 En indien gij het mij niet zult kunnen verklaren, zo zult gijlieden mij geven dertig fijne lijnwaadsklederen, en dertig wisselklederen. En zij zeiden tot hem: Geef uw raadsel te raden, en laat het ons horen.

13. A jeźliż mi jej nie zgadniecie, tedy wy mnie dacie trzydzieści prześcieradeł, i trzydzieści szat odmiennych; którzy mu odpowiedzieli: Zadaj zagadkę twoję; a będziemy jej słuchali.

13. De ha nem tudjátok megfejteni, ti adtok nékem harmincz inget és harmincz öltöző ruhát. Azok pedig mondának néki: Add elő találós mesédet, hadd halljuk.

13 если же не сможете отгадать мне, то вы дайте мне тридцать синдонов и тридцать перемен одежд. Они сказали ему: загадай загадку твою, послушаем.

13. Коли ж не зумієте відгадати, так ви менї дасте трийцять сорочок і трийцять сьвяткових жупанів. І відказали йому: Загадуй, почуємо.

14. Silloin hän sanoi heille: Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea. Mutta he eivät voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta.

14. Ja hän sanoi heille: ruoka läksi syömäristä ja makeus väkevästä. Ja ei he taitaneet kolmena päivänä arvoitusta selittää.

14. Ja hän sanoi heille: ruoca läxi syömäristä ja makeus wäkewästä. ja ei he tainnet colmena päiwänä sitä tapausta selittä.

14 And he said to them, Out of the eater came out food and out of the strong came out sweetness. And they could not in three days declare the riddle.

14. And he said unto them, Out of the eater came forth meat, and out of the strong came forth sweetness. And they could not in three days expound the riddle.

14. Og han sagde til dem: Der udgik Mad af Æderen, og der udgik Sødme af den stærke; og de kunde ikke forklare den mørke Tale i tre Dage.

14. Han sade till dem: Af fråssarenom utgick mat, och sötme utaf dem starka. Och de kunde i tre dagar icke råka uppå gåtona.

14. Ja ta ütles neile: Söjast tulli roog wälja ja tuggewast tulli maggusat wälja; ja nemmad ei woinud mitte sedda moistetust ärramoista kolmil päwil.

14. Jis tarė jiems: ‘‘Iš ėdiko išėjo maistas, iš stipruolio­saldumas’‘. Jie negalėjo įminti mįslės per tris dienas.

14. Er sprach zu ihnen: Speise ging von dem Fresser und Süßigkeit von dem Starken. Und sie konnten in drei Tagen das Rätsel nicht erraten.

14. Il leur dit donc: De celui qui dévorait est sorti la nourriture, et du fort est sorti le doux. Et pendant trois jours ils ne purent expliquer l'énigme.

14. Entónces les dijo: Del comedor salió comida, y del fuerte salió dulzura. Y ellos no pudieron declararle la pregunta en tres dias:

14 En hij zeide tot hen: Spijze ging uit van den eter, en zoetigheid ging uit van den sterke. En zij konden dat raadsel in drie dagen niet verklaren.

14. I rzekł do nich: Z pożerającego wyszedł pokarm, a z mocnego wyszła słodkość; i nie mogli zgadnąć onej zagadki przez trzy dni.

14. Ő pedig monda nékik: Az evőből étek jött ki S az erősből édes jött ki. De nem tudták a találós mesét megfejteni három egész napon át.

14 И сказал им: из ядущего вышло ядомое, и из сильного вышло сладкое. И не могли отгадать загадку в три дня.

14. І рече їм: Вийшла харч з їдючого, солодощі із страшного. Так не змогли вони розвязати загадки в трьох днях.

15. Seitsemäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me poltamme sinut ja sinun isäsi talon tulella. Oletteko kutsuneet meidät tänne köyhdyttääksenne meitä, vai kuinka?

15. Ja seitsemäntenä päivänä puhuivat he Simsonin emännälle: houkuttele miestäs ilmoittamaan meille arvoitusta, taikka me poltamme sinun ja sinun isäs huoneen tulella. Sentähdenkö me olemme tänne kutsutut, että hän meidän hyvyytemme omistais, elikkä ei?

15. JA seidzemendenä päiwänä puhuit he Simsonin emännälle: haucuttele miestäs ilmoittaman sitä tapaust taicka me poltamme sinun ja sinun Isäs huonen sentähdengö me olemme tänne cudzutut että me waiwaisexi tehtäisin elickä ei?

15 And it happened on the seventh day, that they said to Samson's wife, Entice your husband, that he may declare to us the riddle, lest we burn you and your father's house with fire. Have you* called us to impoverish us? Is it not (so)?

15. And it came to pass on the seventh day, that they said unto Samson's wife, Entice thy husband, that he may declare unto us the riddle, lest we burn thee and thy father's house with fire: have ye called us to take that we have? is it not so?

15. Og det skete paa den syvende Dag, da sagde de til Samsons Hustru, Lok din Mand til, at han forklarer os den mørke Tale, at vi ikke skulle brænde dig og din Faders Hus med Ild; have I indbudet os, at I ville gøre os fattige eller ikke?

15. På sjunde dagen talade de till Simsons hustru: Locka för dinom man, att han utsäger oss gåtona, eller vi skole bränna dig och dins faders hus upp i eld; hafven I budit oss hit, till att göra oss fattiga?

15. Ja se sündis seitsmel päwal, et nemmad Simsoni naesele ütlesid: Melita omma mees, et ta meile üllesrägib se moistetusse, et meie ei pölleta sind ja sinno issa koia ärra tullega; kas teie ollete meid kutsnud, et teie meie omma tahhate pärrida, eks mitte?

15. Ketvirtą dieną jie tarė Samsono žmonai: ‘‘Išgauk iš savo vyro mįslės įminimą. Jei neišgausi, sudeginsime tave ir tavo tėvo namus. Argi mus čia pasikvietėte apiplėšti?’‘

15. Am siebenten Tage sprachen sie zu Simsons Weibe: Überrede deinen Mann, daß er uns sage das Rätsel, oder wir werden dich und deines Vaters Haus mit Feuer verbrennen. Habt ihr uns hierher geladen, daß ihr uns arm macht? Oder nicht?

15. Et le septième jour ils dirent à la femme de Samson: Persuade à ton mari de nous expliquer l'énigme; autrement nous te brûlerons, toi et la maison de ton père. C'est pour nous dépouiller que vous nous avez invités, n'est-ce pas?

15. Y al séptimo día dijeron a la mujer de Samson: Induce a tu marido a que nos declare esta pregunta; porque no te quememos a tí y a la casa de tu padre. ¿Habéisnos llamado aquí para poseernos?

15 Daarna geschiedde het op den zevenden dag, dat zij tot de huisvrouw van Simson zeiden: Overreed uw man, dat hij ons dat raadsel verklare, opdat wij niet misschien u, en het huis uws vaders, met vuur verbranden. Hebt gijlieden ons genodigd, om het onze te bezitten; is het zo niet?

15. I rzekli dnia siódmego do żony Samsonowej: Namów męża twego, aby nam powiedział zagadkę, byśmy snać nie spalili ciebie, i domu ojca twego ogniem; na tożeście nas wezwali, abyście posiedli majętność naszę, czy nie na to?

15. Lőn annakokáért heted napon, mondának Sámson feleségének: Vedd reá férjedet, hogy fejtse meg nékünk a találós mesét, hogy valamiképen meg ne égessünk téged és a te atyádnak házát tűzzel; vagy azért hívtatok ide minket, hogy koldussá tegyetek bennünket, vagy nem?

15 В седьмой день сказали они жене Самсоновой: уговори мужа твоего, чтоб он разгадал нам загадку; иначе сожжем огнем тебя и дом отца твоего;разве вы призвали нас, чтоб обобрать нас?

15. На четвертий же день прохали вони Самсонову жінку: Ублагай бо чоловіка, щоб він розвязав нам загадку, ато спалимо тебе вкупі з батьківським будинком. Чи то ж про те тільки вибрали нас, щоб обідрати нас?

16. Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: Sinähän vihaat minua etkä rakasta; sinä olet pannut arvoituksen minun kansalaisilleni etkä selitä sitä minulle. Mutta hän vastasi hänelle: En ole selittänyt sitä edes isälleni enkä äidilleni, sinulleko sen selittäisin!

16. Niin Simsonin emäntä itki hänen edessänsä ja sanoi: sinä olet minulle vihainen ja et minua rakasta: sinä panit minun kansani lapsille arvoituksen, ja et minulle sitä sanonut. Hän sanoi hänelle: katso, isälleni ja äidilleni en minä sitä ilmoittanut, pitäiskö minun sen sinulle sanoman?

16. Nijn Simsonin emändä itki hänen edesäns ja sanoi: sinä olet minulle wihainen ja et minua racasta sinä panit edes minun Canssani lapsille tapauxen ja et minulle sitä sanonut. Hän sanoi hänelle: cadzo minun Isälleni ja äitilleni en minä sitä ilmoittanut pidäiskö minun sen sinulle sanoman?

16 And Samson's wife wept before him and said, You do but hate me and not love me. You have put forth a riddle to the sons of my people and have not told it to me. And he said to her, Behold, I have not told it to my father nor my mother and shall I tell you?

16. And Samson's wife wept before him, and said, Thou dost but hate me, and lovest me not: thou hast put forth a riddle unto the children of my people, and hast not told it me. And he said unto her, Behold, I have not told it my father nor my mother, and shall I tell it thee?

16. Da græd Samsons Hustru over ham og sagde: Du hader mig ikkun og har mig ikke kær, du har fremsat en mørk Tale for mit Folks Børn og ikke forklaret den for mig; og han sagde til hende: Se, jeg har ikke forklaret den for min Fader eller for min Moder, og skulde jeg forklare den for dig?

16. Då gret Simsons hustru för honom, och sade: Du äst mig vred, och hafver mig icke kär; du hafver gifvit mins folks barnom ena gåto före, och hafver icke utsagt mig henne. Han sade till henne: Si, jag hafver icke utsagt henne minom fader, eller mine moder; skulle jag nu sägat för dig?

16. Ja Simsoni naene nuttis temma jures ja ütles: Ei se polle muud, sa wihkad mind, ja ei armasta mind mitte, sa olled mo rahwa lastele ühhe moistetusse annud ärramoista ja ei polle mulle seddaüllesräkinud; ja ta ütles temmale: Wata ei ma polle omma issale egga omma emmale seddaüllesräkinud, ja ma piddin sulle sedda üllesräkima?

16. Samsono žmona verkdama kalbėjo: ‘‘Tu nemyli manęs. Tu užminei mįslę mano tautos sūnums, o man jos nesakai’‘. Jis jai tarė: ‘‘Aš jos nepasakiau nei savo tėvui, nei motinai, kodėl turėčiau tau ją pasakyti?’‘

16. Da weinte Simsons Weib vor ihm und sprach: Du bist mir gram und hast mich nicht lieb. Du hast den Kindern meines Volkes ein Rätsel aufgegeben und hast mir's nicht gesagt. Er aber sprach zu ihr: Siehe, ich habe es meinem Vater und meiner Mutter nicht gesagt und sollte dir's sagen?

16. La femme de Samson pleura auprès de lui, en disant: Certaine-ment, tu me hais, et tu ne m'aimes point; n'as-tu pas proposé une énigme aux enfants de mon peuple, et tu ne me l'as pas expliquée? Et il lui répondit: Voici, je ne l'ai point expliquée à mon père, ni à ma mère; te l'expliquerais-je, à toi?

16. Y lloró la mujer de Samsón delante de él, y dijo: Solamente me aborreces, y no me amas, pues que no me declaras la pregunta que propusiste a los hijos de mi pueblo. Y él le respondió: He aquí, que ni a mi padre ni a mi madre la he declarado; ¿y habíatela de declarar a tí?

16 En Simsons huisvrouw weende voor hem en zeide: Gij haat mij maar, en hebt mij niet lief; gij hebt den kinderen mijns volks een raadsel te raden gegeven, en hebt het mij niet verklaard. En hij zeide tot haar: Zie, ik heb het mijn vader en mijn moeder niet verklaard, zou ik het u dan verklaren?

16. Płakała tedy żona Samsonowa naó, mówiąc: Zaprawdę mię masz w nienawiści, a nie miłujesz mię; zadałeś zagadkę synom ludu mego, a nie chcesz mi jej oznajmić. I rzekł do niej: Otom jej ojcu memu i matce mojej nie oznajmił, a tobie bym miał oznajmić?

16. És sírt a Sámson felesége ő előtte, és monda: Bizony te gyűlölsz engem, és nem szeretsz. Egy találós mesét vetettél az én népem fiai elé és nékem sem fejtetted meg. Ő pedig monda néki: Íme még atyámnak és anyámnak sem mondtam meg, hát néked mondanám meg?

16 И плакала жена Самсонова пред ним и говорила: ты ненавидишь меня ине любишь; ты загадал загадку сынам народа моего, а мне не разгадаешьее. Он сказал ей: отцу моему и матери моей не разгадал ее; и тебе ли разгадаю?

16. І плакала молода Самсонова перед ним і казала: Ой противна я тобі, не любиш мене. Загадав єси моїм землякам загадку, а менї й не звіривсь. Відказав їй: Батькові мойму й матері моїй не звіривсь, а тобі б то звірився?

17. Niin hän ahdisti häntä itkullaan ne seitsemän päivää, jotka heidän pitonsa kestivät. Mutta seitsemäntenä päivänä Simson selitti hänelle, koska vaimo häntä ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen kansalaisilleen.

17. Ja hän itki hänen edessänsä kaikki ne seitsemän hääpäivää, ja seitsemäntenä päivänä ilmoitti hän sen hänelle; sillä hän suuresti vaati häntä. Ja hän sanoi kansansa lapsille arvoituksen.

17. Ja hän itki hänen edesäns caicki ne seidzemen hääpäiwä ja seidzemendenä päiwänä ilmoitti hän sen hänelle: sillä hän suurest waadei händä. Ja hän sanoi sijtte Canssans lapsille sen tapauxen.

17 And she wept before him the seven days, while their feast lasted. And it happened on the seventh day, that he told her because she pressed him greatly. And she told the riddle to the sons of her people.

17. And she wept before him the seven days, while their feast lasted: and it came to pass on the seventh day, that he told her, because she lay sore upon him: and she told the riddle to the children of her people.

17. Og hun græd over ham i de syv Dage, som de havde Gæstebud; og det skete, paa den syvende Dag forklarede han den for hende, thi hun trængte ham, og hun forklarede den mørke Tale for sit Folks Børn.

17. Och hon gret i de sju dagar för honom, medan bröllopet stod. På sjunde dagen sade han henne det, ty hon låg honom så hårdt uppå; och hon sade gåtona för sins folks barnom.

17. Ja se naene nuttis temma ees need seitse päwa, kui neil jodud ollid; ja se sündis seitsmel päwal, et ta temmale sedda üllesräkis, sest ta teggi temmale kitsast kätte: ja se naene andis se moistetusse oma rahwa lastele ülles.

17. Ji verkė septynias dienas, kol vyko puota. Septintą dieną, netekęs kantrybės, jis pasakė mįslės įminimą. Ji viską pasakė savo tautos sūnums.

17. Und sie weinte die sieben Tage vor ihm, da sie Hochzeit hatten; aber am siebenten Tage sagte er's ihr, denn sie drängte ihn. Und sie sagte das Rätsel ihres Volkes Kindern.

17. Elle pleura ainsi auprès de lui pendant les sept jours du festin; et au septième jour il la lui expliqua, parce qu'elle le tourmentait. Puis elle l'expliqua aux gens de son peuple.

17. Y ella lloró delante de él los siete dias que ellos tuvieron banquete: mas al séptimo día él se la declaró, porque le constriñó a ello: Y ella la declaró a los hijos de su pueblo.

17 En zij weende voor hem, op den zevenden der dagen in dewelke zij deze bruiloft hadden; zo geschiedde het op den zevenden dag, dat hij het haar verklaarde, want zij perste hem; en zij verklaarde dat raadsel den kinderen haars volks.

17. I płakała naó przez one siedem dni, póki mieli wesele. Stało się tedy dnia siódmego, że jej oznajmił, bo mu się uprzykrzała. A ona powiedziała onę zagadkę synom ludu swego.

17. Az pedig hét napon át sírdogált előtte, a meddig a lakodalom tartott. Végre a hetedik napon megmondá néki, mert folyvást zaklatta őt. Ő pedig aztán megfejté a találós mesét népe fiainak.

17 И плакала она пред ним семь дней, в которые продолжался у них пир. Наконец в седьмой день разгадал ей, ибо она усиленно просила его. А онаразгадала загадку сынам народа своего.

17. І плакала вона перед ним всї днї, покіль справляли вони бенкет. Семого ж дня виявив таки їй, бо докучливо просила його. Вона ж виявила загадку землякам своїм.

18. Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi? Hän vastasi heille: Ellette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi arvoitustani arvanneet.

18. Mutta seitsemäntenä päivänä ennen kuin aurinko laski, sanoivat kaupungin miehet hänelle: mikä on hunajaa makiampi, ja mikä jalopeuraa väkevämpi? Hän sanoi heille: jollette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi saaneet tietää arvoitustani.

18. Mutta seidzemendenä päiwänä ennencuin Auringo laski sanoit Caupungin miehet hänelle: mikä on hunajata makiambi ja mikä Lejonit wäkewämbi? Hän sanoi heille: jollet te olis kyndänet minun wasicallani et te olis saanet tietä minun tapaustani.

18 And the men of the city said to him on the seventh day before the sun went down, What is sweeter than honey? and what is stronger than a lion? And he said to them, If you* had not plowed with my heifer, you* would not have found out my riddle.

18. And the men of the city said unto him on the seventh day before the sun went down, What is sweeter than honey? and what is stronger than a lion? And he said unto them, If ye had not plowed with my heifer, ye had not found out my riddle.

18. Da sagde Mændene af Staden til ham paa den syvende Dag, før Solen gik ned: Hvad er sødere end Honning og hvad er stærkere end en Løve? Da sagde han til dem: Dersom I ikke havde pløjet med min Kalv, da havde I ikke fundet paa min mørke Tale.

18. Då sade de män af stadenom till honom på sjunde dagen, förra än solen gick neder: Hvad är sötare än hannogen; hvad är starkare än lejonet? Han sade till dem: Om I icke haden plöjt med minom kalf, I haden icke råkat på mina gåto.

18. Ja need liñna mehhed ütlesid temmale seitsmel päwal, enne kui pääw loja läks: Mis on maggusam kui messi, ja mis tuggewam kui loukoer? ja ta ütles neile: Kui teie ei olleks mo pulaga künnud, ei teie olleks mo moistetusse peäle mitte oskand.

18. Septintą dieną, prieš saulės nusileidimą, miesto vyrai Samsonui tarė: ‘‘Kas saldesnis už medų? Ir kas stipresnis už liūtą?’‘ Jis jiems atsakė: ‘‘Jei nebūtumėte arę su mano telyčia, nebūtumėt įminę mįslės’‘.

18. Da sprachen die Männer der Stadt zu ihm am siebenten Tage, ehe die Sonne unterging: Was ist süßer den Honig? Was ist stärker denn der Löwe? Aber er sprach zu ihnen: Wenn ihr nicht hättet mit meinem Kalb gepflügt, ihr hättet mein Rätsel nicht getroffen.

18. Les hommes de la ville lui dirent donc le septième jour, avant que le soleil se couchât: Quoi de plus doux que le miel, et quoi de plus fort que le lion? Et il leur dit: Si vous n'aviez pas labouré avec ma génisse, vous n'auriez pas trouvé mon énigme.

18. Y al séptimo día, ántes que el sol se pusiese, los de la ciudad le dijeron: ¿Qué cosa hay más dulce que la miel? ¿Y qué cosa hay más fuerte que el león?

18 Toen zeiden de mannen der stad tot hem, op den zevenden dag, eer de zon onderging: Wat is zoeter dan honig? en wat is sterker dan een leeuw? En hij zeide tot hen: Zo gij met mijn kalf niet hadt geploegd, gij zoudt mijn raadsel niet hebben uitgevonden.

18. Przetoż rzekli do niego mężowie onego miasta siódmego dnia przed zachodem słoóca: Cóż słodszego nad miód, a co mocniejszego nad lwa? którym on odpowiedział: Byście byli nie orali jałowicą moją, nie zgadlibyście byli zagadki mojej.

18. És mondának néki a város férfiai a hetedik napon, mielőtt még a nap lement volna: Mi édesebb, mint a méz, És mi erősebb, mint az oroszlán? Ki monda nékik: Ha nem az én üszőmön szántottatok volna, Mesém soha ki nem találtátok volna.

18 И в седьмой день до захождения солнечного сказали ему граждане: что слаще меда, и что сильнее льва! Он сказал им: если бы вы не орали на моей телице, то не отгадали бы моей загадки.

18. От і кажуть вони йому семого дня перед заходом сонця: Що над мед солодше? що над лева страшнїйше? І рече їм: Коли б ви моєю телицею не орали, так моєї б загадки не згадали.

19. Silloin Herran henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä, otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille. Ja hänen vihansa syttyi, ja hän meni isänsä kotiin.

19. Ja Herran henki tuli voimalliseksi hänessä ja hän meni Askaloniin ja löi siellä kolmekymmentä miestä, joiden vaatteet hän otti, ja antoi vaatekerrat niille, jotka arvoituksen selittäneet olivat. Ja hän kovin julmistui vihassansa ja meni ylös isänsä huoneeseen.

19. Ja HERran hengi tuli woimallisexi hänes meni Ascaloon ja löi siellä colmekymmendä miestä joiden waattet hän otti ja andoi heille juhlawaattet jotca tapauxen selittänet olit. Ja hän cowin julmistui wihasans ja meni Isäns huoneseen.

19 And the Spirit of Jehovah came mightily upon him and he went down to Ashkelon and killed* thirty men of them and took their spoil and gave the changes (of garments) to those who declared the riddle. And his anger was kindled and he went up to his father's house.

19. And the Spirit of the LORD came upon him, and he went down to Ashkelon, and slew thirty men of them, and took their spoil, and gave change of garments unto them which expounded the riddle. And his anger was kindled, and he went up to his father's house.

19. Og Herrens Aand kom heftig over ham, og han gik ned til Askalon og slog tredive Mænd af dem og tog deres Klæder og gav Klædninger til at skifte med til dem, som forklarede den mørke Tale; og hans Vrede optændtes, og han gik op til sin Faders Hus.

19. Och Herrans Ande föll på honom, och han gick neder till Askelon, och slog tretio män af dem, och tog deras kläder, och gaf högtidskläder dem som gåtona på råkat hade; och vardt ganska vred, och gick upp i sin faders hus.

19. Ja Jehowa Waim tulli kermeste temma peäle, ja ta läks alla Askeloni ja löi neist mahha kolmkümmend meest, ja wöttis nende rided seljast ärra ja andis neid üllikonna ridiks neile, kes se moistetusse ollid üllesräkinud; ja ta wihha süttis pöllema ja ta läks ülles omma issa kotta.

19. Tada Viešpaties Dvasia nužengė ant jo ir jis, nuėjęs į Aškeloną, užmušė trisdešimt vyrų, paėmė jų drabužius ir atidavė juos tiems, kurie įminė mįslę. Po to, labai supykęs, jis sugrįžo į savo tėvo namus.

19. Und der Geist des HERRN geriet über ihn, und er ging hinab gen Askalon und schlug dreißig Mann unter ihnen und nahm ihr Gewand und gab Feierkleider denen, die das Rätsel erraten hatten. Und ergrimmte in seinem Zorn und ging herauf in seines Vaters Haus.

19. Alors l'Esprit de l'Éternel le saisit, et il descendit à Askélon. Et, y ayant tué trente hommes, il prit leurs dépouilles, et donna les robes de rechange à ceux qui avaient expliqué l'énigme; puis, enflammé de colère, il remonta à la maison de son père.

19. Y él les respondió: Si no hubierais arado con mi novilla, nunca hubierais hallado mi pregunta.

19 Toen werd de Geest des HEEREN vaardig over hem, en hij ging af naar de Askelonieten, en sloeg van hen dertig man; en hij nam hun gewaad, en gaf de wisselklederen aan degenen, die dat raadsel verklaard hadden. Doch zijn toorn ontstak, en hij ging op in zijns vaders huis.

19. I przypadł naó Duch Paóski, a szedłszy do Aszkalonu, zabił z nich trzydzieści mężów a wziąwszy łupy z nich, dał szaty odmienne onym, którzy zgadli zagadkę, i rozgniewawszy się bardzo poszedł do domu ojca swego.

19. Ekkor felindítá őt az Úrnak lelke, és elment Askelonba, és megölt közülök harmincz férfiút, és elvette ruhájukat és azoknak adta ez öltöző ruhákat, a kik a találós mesét megoldották. És felgerjedett haragjában elment az ő atyjának házához.

19 И сошел на него Дух Господень, и пошел он в Аскалон, и, убив там тридцать человек, снял с них одежды, и отдал перемены платья ихразгадавшим загадку. И воспылал гнев его, и ушел он в дом отца своего.

19. Найшов тодї на його дух Божий, що він пійшов ув Аскалон, і вбив там трийцять чоловіка, поздіймав з них одежу та й пороздавав сьвяточні жупани тим, що загадку його відгадали. І загорівсь великим гнївом і пійшов у домівку батьківську.

20. Mutta Simsonin vaimo joutui sille sulhaspojista, joka oli ollut yljän ystävänä.

20. Mutta Simsonin emäntä huoli yhdelle kansalaisistansa, joka oli Simsonin kumppani.

20. Mutta Simsonin emändä huoli yhdelle hänen cansollisistans joca hänellä oli.

20 But Samson's wife was (given) to his companion, whom he had used as his friend.

20. But Samson's wife was given to his companion, whom he had used as his friend.

20. Men Samsons Hustru blev given hans Selskabsbroder, som havde været i Selskab med ham.

20. Men Simsons hustru vardt gifven enom hans stallbroder, den honom tillydde.

20. Ja Simsoni naene sai temma seltsimehhele, kes temmale seltsimehheks olnud.

20. Samsono žmona buvo atiduota vienam iš pabrolių.

20. Aber Simsons Weib ward einem seiner Gesellen gegeben, der ihm zugehörte.

20. Et la femme de Samson fut donnée à son compagnon, avec lequel il s'était lié.

20. Y el Espíritu de Jehová cayó sobre él, y vino a Ascalón, e hirió treinta hombres de ellos; y tomando sus despojos, dió las mudas de vestidos a los que habían soltado la pregunta: y encendido en enojo vinóse a casa de su padre. 21 Y la mujer de Samsón fué dada a su compañero, con el cual ántes se acompañaba.

20 En de huisvrouw van Simson werd zijns metgezels, die hem vergezelschapt had.

20. I dostała się żona Samsonowa towarzyszowi jego, z którym miał towarzystwo.

20. A Sámson felesége pedig férjhez ment az ő egyik társához, a kit társaságába vett vala.

20 А жена Самсонова вышла за брачного друга его, который был при нем другом.

20. Жінка ж Самсона спарувалась із боярином, що був при ньому дружбою.