10 luku

Toola ja Jaair. Israelin luopumus, rangaistus ja katumus.

1. Abimelekin jälkeen nousi Israelia vapauttamaan isaskarilainen Toola, Doodon pojan Puuan poika, joka asui Saamirissa, Efraimin vuoristossa.

1. AbiMelekin jälkeen nousi Isaskarilainen Tola, Dodan pojan Puan poika, auttamaan Israelia. Ja hän asui Samirissa, Ephraimin vuorella,

1. AbiMelechin jälken nousi Thola yxi mies Isascharist Puan poica Dodan pojan auttaman Israeli. Ja hän asui Samiris Ephraimin wuorella.

1 And after Abimelech there arose Tola the son of Puah, the son of Dodo, a man of Issachar, to save Israel and he dwelt in Shamir in the hill-country of Ephraim.

1. And after Abimelech there arose to defend Israel Tola the son of Puah, the son of Dodo, a man of Issachar; and he dwelt in Shamir in mount Ephraim.

1. Og efter Abimelek opstod Thola en Søn af Pua, Dodos Søn, en Mand af Isaskar, at frelse Israel; og han boede i Samir paa Efraims Bjerg,

1. Efter AbiMelech kom upp en annan frälsare i Israel, Thola, en man af Isaschar, Puahs son, Dodo sons; och han bodde i Samir på Ephraims berg.

1. Ja Todo poia Pua poeg Tola Isaskari suggust tousis Abimeleki järrele, et ta piddi Israeli peästma, ja temma ellas Samiris Ewraimi mäggisel maal.

1. Abimelechui mirus, iškilo Dodojo sūnaus Pūvos sūnus Tola iš Isacharo giminės, kad išgelbėtų Izraelį. Jis gyveno Šamyre, Efraimo kalnuose,

1. Nach Abimelech machte sich auf, zu helfen Israel, Thola, ein Mann von Isaschar, ein Sohn Phuas, des Sohnes Dodos. Und er wohnte zu Samir auf dem Gebirge Ephraim

1. Après Abimélec, Thola, fils de Pua, fils de Dodo, homme d'Issacar, se leva pour délivrer Israël. Il habitait à Shamir, dans la montage d'Éphraïm.

1. Y DESPUÉS de Abimelec levan- tóse Tola hijo de Fua, hijo de Dodo, varón de Isacar, para librar a Israel: el cual habitaba en Samir en el monte de Efraim.

1 Na Abimelech nu stond op, om Israel te behouden, Thola, een zoon van Pua, zoon van Dodo, een man van Issaschar; en hij woonde te Samir, op het gebergte van Efraim.

1. I powstał po Abimelechu na obronę Izraela Tola, syn Fui, syna Dodowego, mąż z pokolenia Isascharowego, a ten mieszkał w Samir na górze Efraim.

1. Támada pedig Abimélek után az Izráel megszabadítására Thóla, Puának, a Dodó fiának fia, Issakhár nemzetségéből való, a ki Sámirban lakott, az Efraim hegységben.

1 После Авимелеха восстал для спасения Израиля Фола, сын Фуи, сына Додова, из колена Иссахарова. Он жил в Шамире на горе Ефремовой.

1. Після Абимелеха виступив на рятунок Ізраїля Тола, син Пуї, сина Додового, з поколїння Іссахарового. Він жив у Самирі, на горах Ефраїмових.

2. Hän oli tuomarina Israelissa kaksikymmentä kolme vuotta; sitten hän kuoli, ja hänet haudattiin Saamiriin.

2. Ja tuomitsi Israelia kolmekolmattakymmentä ajastaikaa, ja kuoli ja haudattiin Samiriin.

2. Ja duomidzi Israeli colmecolmattakymmendä ajastaica cuoli ja haudattin Samirijn.

2 And he judged Israel twenty-three years and died and was buried in Shamir.

2. And he judged Israel twenty and three years, and died, and was buried in Shamir.

2. Og han dømte Israel tre og tyve Aar, og han døde og blev begraven i Samir.

2. Och han dömde Israel i tre och tjugu år, och blef död, och vardt begrafven i Samir.

2. Ja ta moistis Israelile kohhut kolm aastat kolmatkümmend, ja surri ärra ja tedda maeti mahha Samiri.

2. ir teisė Izraelį dvidešimt trejus metus. Po to jis mirė ir buvo palaidotas Šamyre.

2. und richtete Israel dreiundzwanzig Jahre und starb und wurde begraben zu Samir.

2. Et il jugea Israël vingt-trois ans; puis il mourut, et fut enseveli à Shamir.

2. Y juzgó a Israel veinte y tres años, y murió, y fué sepultado en Samir.

2 En hij richtte Israel drie en twintig jaren; en hij stierf, en werd begraven te Samir.

2. I sądził Izraela przez dwadzieścia i trzy lata, potem umarł, i pogrzbion jest w Samir.

2. És bíráskodék Izráelben huszonhárom esztendeig, és meghala, és eltemetteték Sámirban.

2 Он был судьею Израиля двадцать три года, и умер, и погребен в Шамире.

2. І судив він Ізраїля двайцять і три годи; потім умер, і поховано його в Самирі.

3. Hänen jälkeensä nousi gileadilainen Jaair ja oli tuomarina Israelissa kaksikymmentä kaksi vuotta.

3. Hänen jälkeensä nousi Jair Gileadilainen ja tuomitsi Israelia kaksikolmattakymmentä ajastaikaa.

3. HÄnen jälkens nousi Jair Gileadita ja duomidzi Israeli caxicolmattakymmendä ajastaica.

3 And after him arose Jair, the Gileadite and he judged Israel twenty-two years.

3. And after him arose Jair, a Gileadite, and judged Israel twenty and two years.

3. Og efter ham opstod Gileaditeren Jair og dømte Israel to og tyve Aar.

3. Efter honom kom upp Jair, en Gileadit, och han dömde Israel i tu och tjugu år.

3. Ja temma järrele tousis Jair Kileadimees, ja moistis Israelile kohhut kaks kolmatkümmend aastat.

3. Po to iškilo gileadietis Jayras, kuris teisė Izraelį dvidešimt dvejus metus.

3. Nach ihm machte sich auf Jair, ein Gileaditer, und richtete Israel zweiundzwanzig Jahre.

3. Après lui se leva Jaïr, le Galaadite, qui jugea Israël vingt-deux ans.

3. Tras él se levantó Jair Gaaladita, el cual juzgó a Israel veinte y dos años.

3 En na hem stond op Jair, de Gileadiet; en hij richtte Israel twee en twintig jaren.

3. A po nim powstał Jair Galaadczyk, który sądził Izraela przez dwadzieścia i dwa lata.

3. Ő utána következett Jáir, [1†] a gileádbeli, és ítélé Izráelt huszonkét esztendeig.

3 После него восстал Иаир из Галаада и был судьею Израиля двадцать два года.

3. Після нього виступив Яїр з Галаада й судив Ізраїля двайцять і два лїта.

4. Ja hänellä oli kolmekymmentä poikaa, jotka ratsastivat kolmellakymmenellä aasilla; ja heillä oli kolmekymmentä kaupunkia, joita vielä tänäkin päivänä kutsutaan Jaairin leirikyliksi ja jotka ovat Gileadin maassa.

4. Ja hänellä oli kolmekymmentä poikaa, jotka ajoivat kolmellakymmenellä aasin varsalla, ja heillä oli kolmekymmentä kaupunkia, jotka kutsuttiin Jairin kyliksi tähän päivään asti ja ovat Gileadin maalla.

4. Ja hänellä oli colmekymmendä poica ajaden colmella kymmenellä Asin warsalla ja hänellä oli colmekymmendä Caupungita jotca cudzuttin Jairin kylixi tähän päiwän asti ja owat Gileadis.

4 And he had thirty sons who rode on thirty donkey colts and they had thirty cities, which are called Havvoth-jair to this day, which are in the land of Gilead.

4. And he had thirty sons that rode on thirty ass colts, and they had thirty cities, which are called Havothjair unto this day, which are in the land of Gilead.

4. Og han havde tredive Sønner, som rede paa tredive Asenfoler, og de havde tredive Stæder; dem kaldte de Jairs Byer indtil denne Dag, de ligge i Gileads Land.

4. Och han hade tretio söner, ridande på tretio åsnafålar, och hade tretio städer, de kallades HavothJair allt intill denna dag, och ligga i Gilead.

4. Ja temmal olli kolmkümmend poega, need söitsid kolmekümne eesli sällo selgas, ja neil olli kolmkümmend liñna, neid hüüdsid nemmad Jairi küllaks tännapäwani, need on Kileadi maal.

4. Jis turėjo trisdešimt sūnų, kurie jodinėjo ant trisdešimties asilų ir valdė trisdešimt miestų. Tuos miestus iki šios dienos Gileado krašte tebevadina Havot Jayru.

4. Der hatte dreißig Söhne auf dreißig Eselsfüllen reiten; und sie hatten dreißig Städte, die hießen Dörfer Jairs bis auf diesen Tag und liegen in Gilead.

4. Il avait trente fils, qui montaient sur trente ânons, et qui possédaient trente villes, qu'on appelle encore aujourd'hui les villes de Jaïr; elles sont au pays de Galaad.

4. Este tuvo treinta hijos que cabalgaban sobre treinta asnos, y tenían treinta villas, las cuales se llamaron las villas de Jair hasta hoy, que están en la tierra de Galaad.

4 En hij had dertig zonen, rijdende op dertig ezelveulens, en die hadden dertig steden, die zij noemden Havvoth-jair, tot op dezen dag, dewelke in het land van Gilead zijn.

4. A ten miał trzydzieści synów, którzy jeździli na trzydziestu ośląt, a mieli trzydzieści miast, które zwano Awot Jair aż po dzisiejszy dzieó w ziemi Galaadskiej.

4. Ennek harmincz fia volt, kik harmincz szamárcsikón nyargaltak, és volt nékik harmincz városuk, melyeket mind e mai napig Jáir faluinak neveznek, melyek Gileád földén vannak.

4 У него было тридцать сыновей, ездивших на тридцати молодых ослах, и тридцать городов было у них; их до сего дня называют селениями Иаира, что в земле Галаадской.

4. У сього було трийцять синів, і їздили вони на трийцять ослицях, і було в їх трийцять міст.

5. Ja Jaair kuoli, ja hänet haudattiin Kaamoniin.

5. Ja Jair kuoli ja haudattiin Kamoniin.

5. Ja Jair cuoli ja haudattin Kamonijn.

5 And Jair died and was buried in Kamon.

5. And Jair died, and was buried in Camon.

5. Og Jair døde og blev begraven i Kamon.

5. Och Jair blef död, och vardt begrafven i Kamon.

5. Ja Jair surri ärra, ja tedda maeti mahha Kamoni.

5. Jayras mirė ir buvo palaidotas Kamone.

5. Und Jair starb und ward begraben zu Kamon.

5. Jaïr mourut, et il fut enseveli à Kamon.

5. Y murió Jair, y fué sepultado en Camón.

5 En Jair stierf, en werd begraven te Kamon.

5. I umarł Jair, a pogrzebion jest w Kamon.

5. És meghalt Jáir, és eltemetteték Kámonban.

5 И умер Иаир и погребен в Камоне.

5. І вмер Яїр, і поховано його в Камонї.

6. Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja palvelivat baaleja ja astarteja ja Aramin jumalia, Siidonin jumalia, Mooabin jumalia, ammonilaisten jumalia ja filistealaisten jumalia, ja he hylkäsivät Herran eivätkä palvelleet häntä.

6. Mutta Israelin lapset tekivät vielä pahaa Herran edessä, ja palvelivat Baalia ja Astarotia, ja Syrian jumalia, ja Zidonin jumalia, ja Moabin jumalia, ja Ammonin lasten jumalia, ja Philistealaisten jumalia, ja luopuivat Herrasta ja ei palvelleet häntä.

6. Mutta Israelin lapset teit jällens paha HERran edes ja palwelit Baali ja Astharothi ja Syrian jumalita ja Zidonin jumalita ja Moabin jumalita ja Ammonin lasten jumalita ja Philisterein jumalita luowuit HERrasta ja ei palwellet händä.

6 And the sons of Israel again did what was evil in the sight of Jehovah and served the Baals {Baalim} and the Ashtaroth and the gods of Syria and the gods of Sidon and the gods of Moab and the gods of the sons of Ammon and the gods of the Philistines. And they forsook Jehovah and did not serve him.

6. And the children of Israel did evil again in the sight of the LORD, and served Baalim, and Ashtaroth, and the gods of Syria, and the gods of Zidon, and the gods of Moab, and the gods of the children of Ammon, and the gods of the Philistines, and forsook the LORD, and served not him.

6. Og Israels Børn bleve ved at gøre ondt for Herrens Øjne og tjente Baalerne og Astarterne og Syriens Guder og Zidons Guder og Moabs Guder og Ammons Børns Guder og Filisternes Guder; og de forlode Herren og tjente ham ikke.

6. Men Israels barn gjorde åter det ondt var för Herranom; och tjente Baalim och Astaroth, och de gudar i Syria, och de gudar i Zidon, och Moabs gudar, och Ammons barnas gudar, och de Philisteers gudar, och öfvergåfvo Herran, och tjente honom intet.

6. Ja Israeli lapsed wötsid jälle kurja tehha Jehowa silma ees, ja tenisid Paalid ja Astaroti, ja Siria-ma jummalad, ja Sidoni jummalad, ja Moabi jummalad, ja Ammoni laste jummalad, ja Wilistide jummalad, ja jätsid Jehowa mahha, ja ei teninud tedda mitte.

6. Izraelitai darė pikta Viešpaties akivaizdoje, garbindami Baalį, Astartę ir Sirijos, Sidono, Moabo, amonitų ir filistinų dievus. Jie paliko Viešpatį ir netarnavo Jam.

6. Aber die Kinder Israel taten fürder übel vor dem HERRN und dienten den Baalim und den Astharoth und den Göttern von Syrien und den Göttern von Sidon und den Göttern Moabs und den Göttern der Kinder Ammon und den Göttern der Philister und verließen den HERRN und dienten ihm nicht.

6. Puis les enfants d'Israël recommencèrent à faire ce qui est mauvais devant l'Éternel, et ils servirent les Baalim, et les Ashtharoth, les dieux de Syrie, les dieux de Sidon, les dieux de Moab, les dieux des enfants d'Ammon et les dieux des Philistins, et ils abandonnèrent l'Éternel, et ils ne le servirent pas.

6. Mas los hijos de Israel tornaron a hacer lo malo en los ojos de Jehová, y sirvieron a los Baales, y a Astarot, y a los dioses de Siria, y a los dioses de Sidón, y a los dioses de Moab, y a los dioses de los hijos de Ammón, y a los dioses de los Filisteos: y dejaron a Jehová, y no le sirvieron.

6 Toen voeren de kinderen Israels voort te doen, dat kwaad was in de ogen des HEEREN, en dienden de Baals, en Astharoth, en de goden van Syrie, en de goden van Sidon, en de goden van Moab, en de goden der kinderen Ammons, mitsgaders de goden der Filistijnen; en zij verlieten den HEERE, en dienden Hem niet.

6. Lecz znowu synowie Izraelscy czynili złe przed oczyma Paóskiemi, a służąc Baalowi, i Astaratowi, i bogom Syryjskim, i bogom Sydoóskim, i bogom Moabskim, i bogom synów Ammon, i nawet bogom Filistyóskim, a opuściwszy Pana, nie służyli mu.

6. De az Izráel fiai újra gonoszul cselekedtek az Úrnak szemei előtt, mert szolgáltak a Baáloknak és Astarótnak, és Sziria isteneinek, és Sidon isteneinek, és Moáb isteneinek, és az Ammon fiai isteneinek, és a Filiszteusok isteneinek, és elhagyták az Urat, és nem szolgáltak néki.

6 Сыны Израилевы продолжали делать злое пред очами Господа и служили Ваалам и Астартам, и богам Арамейским, и богам Сидонским, и богам Моавитским, и богам Аммонитским, и богам Филистимским; а Господа оставили и не служили Ему.

6. Та чинили Ізраїлїї знов те, що не до вподоби Господеві, й служили Баалам та Астартам і богам Арамейським, і богам Сидонським, богам Моабійським, богам Аммонїйським, богам Филистійським, і покинули Господа й не шанували його.

7. Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät filistealaisten ja ammonilaisten käsiin.

7. Niin julmistui Herran viha Israelin ylitse, ja hän myi heidät Philistealaisten ja Ammonin lasten käteen.

7. Nijn julmistui HERran wiha Israelin ylidze ja myi heidän Philisterein ja Ammonin lasten käteen.

7 And the anger of Jehovah was kindled against Israel and he sold them into the hand of the Philistines and into the hand of the sons of Ammon.

7. And the anger of the LORD was hot against Israel, and he sold them into the hands of the Philistines, and into the hands of the children of Ammon.

7. Da optændtes Herrens Vrede imod Israel, og han solgte dem i Filisternes Haand og Ammons Børns Haand.

7. Då förgrymmade sig Herrans vrede öfver Israel, och sålde dem under de Philisteers och Ammons barnas hand.

7. Ja Jehowa wihha süttis pöllema Israeli wasto, ja ta müüs neid ärra Wilistide kätte ja Ammoni laste kätte.

7. Viešpaties rūstybė užsidegė prieš Izraelį. Jis atidavė juos į filistinų ir amonitų rankas.

7. Da ergrimmte der Zorn des HERRN über Israel, und er verkaufte sie unter die Hand der Philister und der Kinder Ammon.

7. Alors la colère de l'Éternel s'embrasa contre Israël, et il les livra entre les mains des Philistins, et entre les mains des enfants d'Ammon,

7. Y Jehová se airó contra Israel, y vendiólos en mano de los Filisteos, y en mano de los hijos de Ammón.

7 Zo ontstak de toorn des HEEREN tegen Israel; en Hij verkocht hen in de hand der Filistijnen, en in de hand der kinderen Ammons.

7. Przetoż się wzruszył gniewem Pan przeciw Izraelowi, i podał je w ręce Filistynów, i w ręce synów Ammonowych.

7. Felgerjedett azért az Úrnak haragja Izráel ellen, és adá őket a Filiszteusoknak és az Ammon fiainak kezökbe.

7 И воспылал гнев Господа на Израиля, и Он предал их в руки Филистимлян и в руки Аммонитян;

7. І запалав гнїв Господень на Ізраїля, і віддав їх в руки Филистіям і в руки Аммонїям.

8. Nämä riistivät ja raastivat israelilaisia sen vuoden ja vielä kahdeksantoista vuotta, kaikkia israelilaisia, jotka asuivat tuolla puolella Jordanin amorilaisten maassa, Gileadissa.

8. Ja he vaativat ja vaivasivat siitä vuodesta kaikkia Israelin lapsia kahdeksantoistakymmentä ajastaikaa, kaikkia Israelin lapsia, jotka olivat tällä puolella Jordania, Amorilaisten maalla, joka on Gileadissa.

8. Ja he waadeit ja waiwaisit sijtä wuodesta caickia Israelin lapsia cahdexantoistakymmendä ajastaica nimittäin caickia Israelin lapsia jotca olit tällä puolen Jordanin Amorrerein maalla Gileadis.

8 And they distressed and oppressed the sons of Israel that year. Eighteen years (they oppressed) all the sons of Israel who were beyond the Jordan in the land of the Amorites, which is in Gilead.

8. And that year they vexed and oppressed the children of Israel: eighteen years, all the children of Israel that were on the other side Jordan in the land of the Amorites, which is in Gilead.

8. Og de nedsloge og knuste Israels Børn i det sarnme Aar; atten Aar plagede de alle Israels Børn, som vare paa hin Side Jordanen i Amoriternes Land, som er i Gilead.

8. Och de tvingade och förtryckte Israels barn, ifrå det året, i aderton år; alla Israels barn på hinsidon Jordan, uti de Amoreers lande, som i Gilead ligger.

8. Ja nemmad wötsid kurjaste waewada ja ärraröhhuda Israeli lapsed selsammal essimessel aastal; ja nenda kahheksateistkümmend aastat keik Israeli lapsed, mis teile pool Jordani Emori maal, mis on Kileadis.

8. Jie aštuoniolika metų vargino ir spaudė visus izraelitus, kurie gyveno Jordano rytuose, Gileade, amoritų šalyje.

8. Und sie zertraten und zerschlugen die Kinder Israel von dem Jahr an wohl achtzehn Jahre, nämlich alle Kinder Israel jenseit des Jordans, im Lande der Amoriter, das in Gilead liegt.

8. Qui opprimèrent et foulèrent les enfants d'Israël en cette année-là, et pendant dix-huit ans tous les enfants d'Israël qui étaient au delà du Jourdain, au pays des Amoréens, en Galaad.

8. Los cuales molieron y quebrantaron a los hijos de Israel en aquel tiempo por diez y ocho años, a todos los hijos de Israel, que estaban de la otra parte del Jordán en la tierra del Amorreo, que es en Galaad.

8 En zij onderdrukten en vertraden de kinderen Israels in datzelve jaar; achttien jaren, onderdrukten zij al de kinderen Israels, die aan gene zijde van de Jordaan waren, in het land der Amorieten, dat in Gilead is.

8. Którzy trapili i uciskali syny Izraelskie od onego roku przez osiemnaście lat, wszystkie syny Izraelskie, którzy byli przed Jordanem w ziemi Amorejczyka, która jest w Galaad.

8. És ezek szorongatták és nyomorgatták az Izráel fiait attól az évtől fogva tizennyolcz esztendőn keresztül, Izráelnek minden fiait a kik a Jordánon túl valának az Emoreusoknak földén, mely Gileádban van.

8 они теснили и мучили сынов Израилевых с того года восемнадцать лет, всех сынов Израилевых по ту сторону Иордана в земле Аморрейской, которая в Галааде.

8. Ті мучили й гнобили Ізрайлитян від того року вісїмнайцять років, усїх синів Ізраїля по тім боцї Йорданї в землї Аморійській, що в Галаадї.

9. Ja ammonilaiset menivät Jordanin yli taistelemaan myöskin Juudaa, Benjaminia ja Efraimin heimoa vastaan, ja niin Israel joutui suureen ahdinkoon.

9. Ja Ammonin lapset matkustivat Jordanin ylitse ja sotivat Juudaa, BenJaminia ja Ephraimin huonetta vastaan, ja Israel suuresti ahdistettiin.

9. Sitälikin matcustit Ammonin lapset Jordanin ylidze ja sodeit Judan BenJaminin ja Ephraimin huonetta wastan että Israel suurest ahdistettin.

9 And the sons of Ammon passed over the Jordan to also fight against Judah and against Benjamin and against the house of Ephraim, so that Israel was exceedingly distressed.

9. Moreover the children of Ammon passed over Jordan to fight also against Judah, and against Benjamin, and against the house of Ephraim; so that Israel was sore distressed.

9. Og Ammons Børn droge over Jordanen at stride endog imod Juda og imod Benjamin og imod Efraims Hus, saa at Israel var saare trængt.

9. Dertill drogo Ammons barn öfver Jordan, och stridde emot Juda, BenJamin, och emot Ephraims hus, så att Israel vardt ganska svårliga förtryckt.

9. Ja Ammoni lapsed läksid ülle Jordani, et nemmad ka Juda ja Penjamini, ja Ewraimi suggu wasto piddid söddima, ja Israelil olli wägga kitsas kä.

9. Amonitai persikėlė per Jordaną į vakarus ir kariavo su Judo, Benjamino ir Efraimo giminėmis. Izraelis, patekęs į didelį vargą,

9. Dazu zogen die Kinder Ammon über den Jordan und stritten wider Juda, Benjamin und das Haus Ephraim, also daß Israel sehr geängstet ward.

9. Et les enfants d'Ammon passèrent le Jourdain, pour combattre aussi contre Juda, et contre Benjamin, et contre la maison d'Éphraïm; et Israël fut dans de très grandes angoisses.

9. Y los hijos de Ammón pasaron el Jordán para hacer también guerra contra Judá, y Benjamín, y la casa de Efraim: e Israel fué en grande manera afligido.

9 Daartoe togen de kinderen Ammons over de Jordaan, om te krijgen, zelfs tegen Juda, en tegen Benjamin, en tegen het huis van Efraim; zodat het Israel zeer bang werd.

9. Przeprawili się też synowie Ammonowi za Jordan, aby walczyli z Judą, i z Benjaminem, także i z domem Efraimowym, i ścisnęli Izraelczyki bardzo.

9. És átkeltek az Ammon fiai a Jordánon, hogy hadakozzanak Júda és Benjámin ellen és az Efraim háza ellen, és felette igen szorongattaték az Izráel.

9 Наконец Аммонитяне перешли Иордан, чтобы вести войну с Иудою и Вениамином и с домом Ефремовым. И весьма тесно было сынам Израиля.

9. До того ж іще перейшли Аммонїї Йордань, щоб наступити й на Юду, Бенямина й на дом Ефраїмів, так що Ізраїль був у великій нуждї.

10. Silloin israelilaiset huusivat Herraa sanoen: Me olemme tehneet syntiä sinua vastaan, sillä me olemme hyljänneet oman Jumalamme ja palvelleet baaleja.

10. Niin huusivat Israelin lapset Herran tykö, sanoen: me olemme syntiä tehneet sinua vastaan; sillä me olemme hyljänneet meidän Jumalamme ja palvelleet Baalia.

10. NIin huusit Israelin lapset HERran tygö sanoden: me olemme syndiä tehnet sinua wastan sillä me olemme hyljännet meidän Jumalam ja palwellet Baali.

10 And the sons of Israel cried to Jehovah, saying, We have sinned against you, even because we have forsaken our God and have served the Baals {Baalim}.

10. And the children of Israel cried unto the LORD, saying, We have sinned against thee, both because we have forsaken our God, and also served Baalim.

10. Da raabte Israels Børn til Herren og sagde: Vi have syndet imod dig, fordi vi have forladt vor Gud og tjent Baalerne.

10. Då ropade Israels barn till Herran, och sade: Vi hafve syndat emot dig; ty vi hafve öfvergifvit vår Gud, och tjent Baalim.

10. Ja Israeli lapsed kissendasid Jehowa pole ja ütlesid: Meie olleme so wasto patto teinud, sepärrast et meie omma Jummalat olleme mahhajätnud ja Paalid teninud.

10. šaukėsi Viešpaties: ‘‘Mes Tau nusidėjome, palikdami savo Dievą ir tarnaudami Baaliui’‘.

10. Da schrieen die Kinder Israel zu dem HERRN und sprachen: Wir haben an dir gesündigt; denn wir haben unsern Gott verlassen und den Baalim gedient.

10. Alors les enfants d'Israël crièrent à l'Éternel, en disant: Nous avons péché contre toi; car nous avons abandonné notre Dieu, et nous avons servi les Baalim.

10. Y los hijos de Israel clamaron a Jehová, diciendo: Nosotros hemos pecado contra tí: porque habemos dejado a nuestro Dios, y habemos servido a los Baales.

10 Toen riepen de kinderen Israels tot den HEERE, zeggende: Wij hebben tegen U gezondigd, zo omdat wij onzen God hebben verlaten, als dat wij de Baals gediend hebben.

10. Tedy wołali synowie Izraelscy do Pana, mówiąc: Zgrzeszyliśmy tobie, żeśmy opuścili ciebie, Boga naszego, i służyliśmy Baalom.

10. Akkor az Úrhoz kiáltottak az Izráel fiai, mondván: Vétkeztünk te ellened, mert elhagytuk a mi Istenünket, és szolgáltunk a Baáloknak.

10 И возопили сыны Израилевы к Господу, и говорили: согрешили мы пред Тобою, потому что оставили Бога нашего и служили Ваалам.

10. І покликнули сини Ізраїля до Господа й промовляли: Провинили ми проти тебе, що покинули нашого Бога та служили Баалові.

11. Ja Herra vastasi israelilaisille: Eivätkö egyptiläiset, amorilaiset, ammonilaiset, filistealaiset,

11. Mutta Herra sanoi Israelin lapsille: Eikö Egyptiläiset, Amorilaiset, Ammonilaiset, Philistealaiset,

11. Mutta HERra sanoi Israelin lapsille: Eikö Egyptiläiset Amorrerit Ammoniterit Philisterit/

11 And Jehovah said to the sons of Israel, (Did not I save you)* from the Egyptians and from the Amorites, from the sons of Ammon and from the Philistines?

11. And the LORD said unto the children of Israel, Did not I deliver you from the Egyptians, and from the Amorites, from the children of Ammon, and from the Philistines?

11. Og Herren sagde til Israels Børn: Havde ikke Ægypter og Amoriter, Ammons Børn og Filister

11. Men Herren sade till Israels barn: Betvingade ock icke eder de Egyptier, de Amoreer, Ammons barn, de Philisteer,

11. Ja Jehowa ütles Israeli laste wasto: Eks ma olle teid peästnud Egiptusse ja Emori-rahwa, Ammoni laste ja Wilistide käest,

11. Viešpats tarė: ‘‘Argi nespaudė jūsų egiptiečiai, amoritai, amonitai bei filistinai,

11. Aber der HERR sprach zu den Kindern Israel: Haben euch nicht auch gezwungen die Ägypter, die Amoriter, die Kinder Ammon, die Philister,

11. Mais l'Éternel répondit aux enfants d'Israël: Ne vous ai-je pas délivré des Égyptiens, des Amoréens, des enfants d'Ammon, des Philistins?

11. Y Jehová respondió a los hijos de Israel: ¿No habéis sido oprimidos de Egipto, de los Amorreos, de los Ammonitas, de los Filisteos,

11 Maar de HEERE zeide tot de kinderen Israels: Heb Ik u niet van de Egyptenaren, en van de Amorieten, en van de kinderen Ammons, en van de Filistijnen,

11. Ale Pan rzekł do synów Izraelskich: Izalim was od Egipczyków, i od Amorejczyków, od synów Ammonowych, i od Filistynów,

11. Az Úr pedig monda az Izráel fiainak: Nemde én szabadítottalak-é meg benneteket az Égyiptombeliektől, az Emoreusoktól, az Ammon fiaitól, a Filiszteusoktól,

11 И сказал Господь сынам Израилевым: не угнетали ли вас Египтяне, иАморреи, и Аммонитяне, и Филистимляне,

11. І відказав Господь синам Ізрайлевим: Чи не пригнїтали ж вас Египтїї, Аморії, Аммонїї та Филистії,

12. siidonilaiset, amalekilaiset ja maaonilaiset sortaneet teitä, ja kun te huusitte minua, enkö minä pelastanut teitä heidän käsistänsä.

12. Ja Zidonilaiset, Amalekilaiset ja Maonilaiset ole teitä vaivanneet? ja minä autin teitä heidän käsistänsä, kuin te minun tyköni huusitte.

12. Zidonierit Amalechitit ja Maonitit ole teitä waiwannet? Ja minä autin teitä heidän käsistäns cosca te minun tygöni huusitte.

12 The Sidonians also and the Amalekites and the Maonites, oppressed you*. And you* cried to me and I saved you* out of their hand.

12. The Zidonians also, and the Amalekites, and the Maonites, did oppress you; and ye cried to me, and I delivered you out of their hand.

12. og Zidonier og Amalek og Maon undertrykket eder og I raabte til mig, og jeg frelste eder af deres Haand.

12. De Zidonier, de Amalekiter och Maoniter? Och jag halp eder utu deras händer, då I ropaden till mig.

12. Ja Sidoni, ja Amaleki, ja Maoni-rahwa käest, kes teile hädda teggid, kui teie mo pole kissendasite, eks ma teid nende käest peästnud?

12. taip pat sidoniečiai, amalekiečiai ir midjaniečiai? Kai jūs šaukėtės manęs, Aš jus išgelbėjau iš jų rankų.

12. die Sidonier, die Amalekiter und Maoniter, und ich half euch aus ihren Händen, da ihr zu mir schrieet?

12. Et lorsque les Sidoniens, Amalék, et Maon vous ont opprimés et que vous avez crié vers moi, je vous ai délivrés de leurs mains.

12. De los de Sidón, de Amalec, y de Maón, y clamando a mí os he librado de sus manos?

12 En de Sidoniers, en Amalekieten, en Maonieten, die u onderdrukten, toen gij tot Mij riept, alsdan uit hun hand verlost?

12. I od Sydoóczyków, i Amalekitów, i Mahanitów, którzy was trapili, gdyście wołali do mnie, nie wybawił z ręki ich?

12. És a Sidonbeliektől, az Amálekitáktól és a Maonitáktól, [2†] mikor titeket szorongattak, és ti én hozzám kiáltottatok, megszabadítottalak titeket az ő kezökből?

12 и Сидоняне, и Амаликитяне, и Моавитяне, и когда вы взывали ко Мне, не спасал ли Я васот рук их?

12. Та Сидонїї, Гамаликії та Мадиянїї? Тодї звали ви до мене, й я рятував вас із рук їх;

13. Mutta te hylkäsitte minut ja palvelitte muita jumalia; sentähden en minä enää teitä pelasta.

13. Niin te hylkäsitte minun, ja olette palvelleet muita jumalia: sentähden en minä teitä tahdo auttaa.

13. Nijn te cuitengin minun hyljäisitte ja olette palwellet muita jumalita en minä sentähden teitä enämbi auta.

13 Yet you* have forsaken me and served other gods. Therefore I will save you* no more.

13. Yet ye have forsaken me, and served other gods: wherefore I will deliver you no more.

13. Og I forlode rnig og tjente andre Guder; derfor vil jeg ikke blive ved at frelse eder.

13. Så hafven I dock likaväl öfvergifvit mig, och tjent andra gudar; derföre vill jag intet mer hjelpa eder.

13. Ja teie ollete mind mahhajätnud, ja teised jummalad teninud, sepärrast ei tahha minna mitte ennam teid ärrapeästa.

13. Tačiau jūs palikote mane ir tarnavote svetimiems dievams. Todėl daugiau nebegelbėsiu jūsų.

13. Und doch habt ihr mich verlassen und andern Göttern gedient; darum will ich euch nicht mehr helfen.

13. Mais vous m'avez abandonné, et vous avez servi d'autres dieux; c'est pourquoi je ne vous délivrerai plus.

13. Mas vosotros me habéis dejado, y habéis servido a dioses ajenos: por tanto yo no os libraré más.

13 Nochtans hebt gij Mij verlaten, en andere goden gediend; daarom zal Ik u niet meer verlossen.

13. Aleście wy mię opuścili, a służyliście bogom cudzym; przetoż was więcej nie wybawię.

13. És ti mégis elhagytatok engem, és idegen isteneknek szolgáltatok; annakokáért többé nem szabadítlak meg titeket ezután.

13 А вы оставили Меня и стали служить другим богам; за то Я не буду уже спасать вас:

13. Ви ж покинули мене та служили богам другим; за те я не стану рятувати вас вже далїй:

14. Menkää ja huutakaa avuksenne niitä jumalia, jotka olette valinneet; pelastakoot ne teidät ahdinkonne aikana.

14. Menkäät ja rukoilkaat niitä jumalia, jotka te valinneet olette, antakaat niiden auttaa teitänne ahdistuksenne aikana.

14. Mengät ja rucoilcat nijtä jumalita jotca te walinnet olette andacat nijden autta teitän teidän ahdistuxen aicana.

14 Go and cry to the gods which you* have chosen. Let them save you* in the time of your* distress.

14. Go and cry unto the gods which ye have chosen; let them deliver you in the time of your tribulation.

14. Gaar og raaber til de Guder, som I have udvalgt; lad dem frelse eder i eders Trængsels Tid.

14. Går och åkaller de gudar, som I utvalt hafven; låter dem hjelpa eder uti edor bedröfvelses tid.

14. Minge ja kissendage nende jummalatte pole, kedda teie ollete ärrawallitsenud, saatko need teile abbi teie ahhastusse aial.

14. Eikite ir šaukitės tų dievų, kuriuos pasirinkote. Tegul jie išlaisvina jus iš vargų’‘.

14. Geht hin und schreit die Götter an, die ihr erwählt habt; laßt euch dieselben helfen zur Zeit eurer Trübsal.

14. Allez, et criez aux dieux que vous avez choisis; qu'ils vous délivrent au temps de votre angoisse.

14. Andád, y clamád a los dioses que os habéis elegido, que os libren en el tiempo de vuestra aflicción.

14 Gaat henen, roept tot de goden, die gij verkoren hebt; laten die u verlossen, ter tijd uwer benauwdheid.

14. Idźcież, a wołajcie do bogów, któreście sobie obrali; oni niechaj was wybawią czasu ucisku waszego.

14. Menjetek és kiáltsatok azokhoz az istenekhez, a kiket választottatok, szabadítsanak meg azok benneteket a ti nyomorúságtoknak idején.

14 пойдите, взывайте к богам, которых вы избрали, пусть они спасают вас в тесное для вас время.

14. Ійдїт собі та лучше до тих богів, що вибрали собі; нехай рятують вас в тїснотї.

15. Niin israelilaiset sanoivat Herralle: Me olemme syntiä tehneet; tee sinä meille aivan niinkuin hyväksi näet, kunhan vain tänä päivänä autat meitä.

15. Mutta Israelin lapset vastasivat Herralle: me olemme syntiä tehneet, tee meidän kanssamme niinkuin sinulle otollinen on, kuitenkin auta meitä tällä ajalla.

15. Mutta Israelin lapset wastaisit HERralle: me olem syndiä tehnet tee meidän cansam nijncuin sinulle otollinen on ainoastans auta meitä me rucoilemme tällä ajalla.

15 And the sons of Israel said to Jehovah, We have sinned. Do to us whatever seems good to you, please only deliver us this day.

15. And the children of Israel said unto the LORD, We have sinned: do thou unto us whatsoever seemeth good unto thee; deliver us only, we pray thee, this day.

15. Da sagde Israels Børn til Herren: Vi have syndet; gør du rned os efter alt det, som er godt for dine Øjne; dog, kære, udfri os paa denne Dag.

15. Men Israels barn sade till Herran: Vi hafve syndat; gör du med oss hvad dig täckes, allenast hjelp oss i denna tiden.

15. Ja Israeli lapsed ütlesid Jehowa wasto: meie olleme patto teinud, te sinna meile nenda, kui sa ial tunned hea ollewad; peästa meid agga nüüd sel aial.

15. Izraelitai atsakė Viešpačiui: ‘‘Mes nusidėjome. Daryk su mumis, ką nori, tik išgelbėk mus šiandien’‘.

15. Aber die Kinder Israel sprachen zu dem HERRN: Wir haben gesündigt, mache es nur du mit uns, wie es dir gefällt; allein errette uns zu dieser Zeit.

15. Mais les enfants d'Israël répondirent à l'Éternel: Nous avons péché! Traite-nous comme il te semblera bon; seulement veuille nous délivrer aujourd'hui.

15. Y los hijos de Israel respondieron a Jehová: Nosotros hemos pecado, haz tú con nosotros como bien te pareciere: solamente que ahora nos libres en este día.

15 Maar de kinderen Israels zeiden tot den HEERE: Wij hebben gezondigd; doe Gij ons, naar alles, wat goed is in Uw ogen; alleenlijk verlos ons toch te dezen dage!

15. I odpowiedzieli synowie Izraelscy Panu: Zgrzeszyliśmy; uczyóże ty z nami, co się zda dobrego w oczach twoich, tylko wybaw nas prosimy dnia tego.

15. Felelének pedig az Izráel fiai az Úrnak: Vétkeztünk, cselekedjél úgy velünk, a mint jónak látszik a te szemeid előtt, csak most az egyszer szabadíts még meg, kérünk!

15 И сказали сыны Израилевы Господу: согрешили мы; делай с нами все, что Тебе угодно, только избавь нас ныне.

15. І промовили тодї сини Ізрайлеві до Господа: Провинили ми; чини з нами все, що схочеш, тільки визволь нас тепер.

16. Ja he poistivat vieraat jumalat keskuudestaan ja palvelivat Herraa. Silloin hän ei enää kärsinyt, että Israelia vaivattiin.

16. Ja he panivat tyköänsä vieraat jumalat pois, ja palvelivat Herraa; ja hänen sielunsa suuresti armahti Israelin vaivaa.

16. Ja he panit tyköns wierat jumalat pois ja palwelit HERra Ja hänen sieluns suurest armahti Israelin waiwa.

16 And they put away the foreign gods from among them and served Jehovah. And his soul was grieved for the misery of Israel.

16. And they put away the strange gods from among them, and served the LORD: and his soul was grieved for the misery of Israel.

16. Og de kastede de fremmedes Guder bort fra sig og I tjente Herren; og han ynkedes inderlig over Israels Nød.

16. Och de kastade ifrå sig de främmande gudar, och tjente Herranom; och honom ömkade deröfver, att Israel så tvingad vardt.

16. Ja nemmad saatsid need woörad jummalad ennese seast ärra, ja tenisid Jehowa; # ja temma hing ei sudand ennam Israeli waewa sallida.

16. Jie pašalino svetimus dievus iš savo tarpo ir tarnavo Viešpačiui. Tada Dievas pasigailėjo jų.

16. Und sie taten von sich die fremden Götter und dienten dem HERRN. Und es jammerte ihn, daß Israel so geplagt ward.

16. Et ils ôtèrent du milieu d'eux les dieux des étrangers, et ils servirent l'Éternel, qui fut touché en son cœur de l'affliction d'Israël.

16. Y quitaron de entre sí los dioses ajenos, y sirvieron a Jehová; y su alma fué angustiada a causa del trabajo de Israel.

16 En zij deden de vreemde goden uit hun midden weg, en dienden den HEERE. Toen werd Zijn ziel verdrietig over den arbeid van Israel.

16. I wyrzucili bogi cudze z pośrodku siebie, a służyli Panu, i użalił się Pan utrapienia Izraelskiego.

16. És elvetették maguktól az idegen isteneket, és szolgáltak az Úrnak. És megesett az ő szíve az Izráel nyomorúságán.

16 И отвергли от себя чужих богов и стали служить Господу. И не потерпела душа Его страдания Израилева.

16. І повідкидали від себе чужі боги й почали служити одному Господу, й не стерпів він злиднїв Ізраїля.

17. Ja ammonilaiset kutsuttiin koolle, ja he leiriytyivät Gileadiin; mutta israelilaiset kokoontuivat ja leiriytyivät Mispaan.

17. Ja Ammonin lapset kokoontuivat ja sioittivat itsensä Gileadiin; mutta Israelin lapset kokoontuivat ja sioittivat itsensä Mitspaan.

17. Ja Ammonin lapset cocoisit idzens ja sioitit heidäns Gileadijn mutta ISraelin lapset cocoisit idzens ja sioitit heidäns Mizpaan.

17 Then the sons of Ammon were gathered together and encamped in Gilead. And the sons of Israel assembled themselves together and encamped in Mizpah.

17. Then the children of Ammon were gathered together, and encamped in Gilead. And the children of Israel assembled themselves together, and encamped in Mizpeh.

17. Og Ammons Børn bleve sammenkaldte, og de lejrede sig i Gilead; men Israels Børn samledes og lejrede sig i Mizpa.

17. Och Ammons barn slogo sig ihop, och lägrade sig i Gilead; men Israels barn församlade sig, och lägrade sig i Mizpa.

17. Ja Ammoni lapsed hüti kokko, ja löid leri ülles Kileadi, ja Israeli lapsed koggusid ja löid leri ülles Mitspa.

17. Amonitai susirinko ir pasistatė stovyklas Gileade, o izraelitai­ Micpoje.

17. Und die Kinder Ammon kamen zuhauf und lagerten sich in Gilead; aber die Kinder Israel versammelten sich und lagerten sich zu Mizpa.

17. Or, les enfants d'Ammon se rassemblèrent, et campèrent en Galaad; et les enfants d'Israël aussi se rassemblèrent et campèrent à Mitspa.

17. Y juntándose los hijos de Ammón asentaron campo en Galaad: y juntáronse los hijos de Israel, y asentaron su campo en Maspa.

17 En de kinderen Ammons werden bijeengeroepen, en legerden zich in Gilead; daarentegen werden de kinderen Israels vergaderd, en legerden zich te Mizpa.

17. Zebrali się tedy synowie Ammonowi, a położyli się obozem w Galaad; zebrali się też i synowie Izraelscy, a położyli się obozem w Masfa.

17. És összegyülekeztek az Ammon fiai, és táborba szállottak Gileádban, és összegyűltek az Izráel fiai is, és Mispában táboroztak.

17 Аммонитяне собрались и расположились станом в Галааде; собрались также сыны Израилевы и стали станом в Массифе.

17. Змовились тодї Аммонїї та й отаборились у Галаадї. Зібрались і сини Ізрайлеві та й отаборились під Массифою.

18. Silloin kansa, Gileadin ruhtinaat, sanoivat toisillensa: Kuka on se mies, joka alkaa taistelun ammonilaisia vastaan? Hän on oleva kaikkien Gileadin asukasten päämies.

18. Ja kansa ja ylimmäiset Gileadista sanoivat toinen toisellensa: kuka rupee ensisti sotimaan Ammonin lapsia vastaan, hänen pitää oleman kaikkein Gileadin asuvaisten pääruhtinaan.

18. Ja Canssa ja ylimmäiset Gileadist sanoit toinen toisellens: cuca rupe ensist sotiman Ammonin lapsia wastan hänen pitä oleman caickein Gileadis asuwaisten pääruhtinan.

18 And the people, the rulers of Gilead, said one to another, What man is he who will begin to fight against the sons of Ammon? He will be head over all the inhabitants of Gilead.

18. And the people and princes of Gilead said one to another, What man is he that will begin to fight against the children of Ammon? he shall be head over all the inhabitants of Gilead.

18. Og Folket, Fyrsterne i Gilead, sagde den ene til den anden: Hvo er den Mand, som vil begynde at stride imod Ammons Børn? han skal være Hoved for alle dem, som bo i Gilead.

18. Och folket, de öfverste i Gilead, sade emellan sig: Hvilken som först begynner till att strida emot Ammons barn, han skall vara höfvitsman öfver alla de som bo i Gilead.

18. Siis ütlesid rahwas ja Kileadi pealikkud teine teise wasto: mis mees on se, kes hakkab Ammoni laste wasto söddima? se peab pea-mehheks sama ülle keikide, kes Kileadis ellawad.

18. Žmonės ir Gileado kunigaikščiai kalbėjosi: ‘‘Kas pradės kariauti su amonitais, tas taps visų Gileado gyventojų valdovu’‘.

18. Und die Obersten des Volks zu Gilead sprachen untereinander: Welcher anfängt zu streiten wider die Kinder Ammon, der soll das Haupt sein über alle, die in Gilead wohnen.

18. Et le peuple, les chefs de Galaad, se dirent l'un à l'autre: Quel est l'homme qui commencera à combattre contre les enfants d'Ammon? Il sera le chef de tous les habitants de Galaad.

18. Y los príncipes y el pueblo de Galaad dijeron el uno al otro: ¿Quién será el que comenzará la batalla contra los hijos de Ammón? El será cabeza sobre todos los que habitan en Galaad.

18 Toen zeide het volk, de oversten van Gilead, de een tot den ander: Wie is de man, die beginnen zal te strijden tegen de kinderen Ammons? die zal tot een hoofd zijn over alle inwoners van Gilead.

18. Tedy rzekł lud i przełożeni w Galaad między sobą: Kto się naprzód pocznie potykać z syny Ammonowymi, ten będzie hetmanem nad wszystkimi mieszkającymi w Galaad.

18. És Gileád népe és fejedelmei egyik a másikától kérdezgették: Ki az a férfiú, a ki megkezdi a harczot az Ammon fiai ellen? Legyen az feje Gileád összes lakóinak!

18 Народ и князья Галаадские сказали друг другу: кто начнет войну против Аммонитян, тот будет начальником всех жителей Галаадских.

18. Нарід же й князї Галаадські мовляли один до одного: Хто розпочав би війну з Аммонїями, той буде головою над усїма осадниками Галаадськими.