13 luku

Israel puhdistetaan kaikesta muukalaisuudesta. Palattuaan toisen kerran Jerusalemiin Nehemia poistaa useita epäkohtia.

1. Sinä päivänä luettiin Mooseksen kirjaa kansan kuullen, ja siihen havaittiin kirjoitetun, ettei ammonilainen eikä mooabilainen koskaan pääse Jumalan seurakuntaan,

1. Siihen aikaan luettiin Moseksen kirjaa kansan edessä, ja siinä löydettiin kirjoitettuna, ettei kukaan Ammonilainen ja Moabilainen saa ikänänsä tulla Jumalan seurakuntaan;

1. JA Mosexen kirja luettin sijhen aican Canssan edes ja sijnä löyttin kirjoitettu ettei Ammonitiläiset ja Moabitiläiset pitänyt ikänäns tuleman Jumalan seuracundaan.

1 On that day they read in the book of Moses in the audience of the people and in it was found written that an Ammonite and a Moabite should not enter into the assembly of God everlasting,

1. On that day they read in the book of Moses in the audience of the people; and therein was found written, that the Ammonite and the Moabite should not come into the congregation of God for ever;

1. Paa den samme Dag blev læst i Mose Bog for Folkets Øren; og der blev fundet skrevet i den, at en Ammonit og Moabit maatte ikke komme i Guds Forsamling indtil evig Tid,

1. Och på den tid vardt Mose bok läsen för folkens öron; och vardt funnet deruti skrifvet, att de Ammoniter och de Moabiter skulle aldrig komma uti Guds församling;

1. Sel päwal loeti Mosesse ramatust rahwa kuuldes, ja leiti seält seest kirjotud ollemast, et Ammoni- ja Moabi-rahwas ei piddand ellades Jummala koggodusse sisse tullema.

1. Skaitant susirinkusiems Mozės knygą, buvo rasta parašyta: ‘‘Joks amonitas ar moabitas negali priklausyti Dievo tautai,

1. Und es ward zu der Zeit gelesen das Buch Mose vor den Ohren des Volks und ward gefunden darin geschrieben, daß die Ammoniter und Moabiter sollen nimmermehr in die Gemeinde Gottes kommen,

1. En ce temps-là, on lut le livre de Moïse en présence du peuple; et on y trouva écrit que les Ammonites et les Moabites ne devaient jamais entrer dans l'assemblée de Dieu;

1. AQUEL día se leyó en el libro de Moisés, oyéndolo el pueblo: y fué hallado escrito en él, que los Ammonitas y Moabitas no entren para siempre en la congregación de Dios:

1 Te dien dage werd er gelezen in het boek van Mozes, voor de oren des volks; en daarin werd geschreven gevonden, dat de Ammonieten en Moabieten niet zouden komen in de gemeente Gods, tot in eeuwigheid;

1. Onegoż dnia czytano w księgach Mojżeszowych, tak, iż lud słyszał. I znaleziono w nich napisane, że nie miał wchodzić Ammonitczyk i Moabczyk do zgromadzenia Bożego, aż na wieki;

1. Azon a napon olvasának a Mózes könyvéből a népnek hallatára és írva találák benne, hogy Ammón [1†] és Moáb soha be ne menjen az Isten gyülekezetébe,

1 В тот день читано было из книги Моисеевой вслух народа и найдено написанное в ней: Аммонитянин и Моавитянин не может войти в общество Божие во веки,

1. В той день читано з книги Мойсейової перед слухаючим народом, і знайдено написане в неї: Аммонїй й Моабій не може ввійти в громаду Божу по віки,

2. sen tähden että he eivät tulleet leipää ja vettä tuoden israelilaisia vastaan ja koska hän palkkasi heitä vastaan Bileamin kiroamaan heidät, vaikka meidän Jumalamme muuttikin kirouksen siunaukseksi.

2. Sillä ei he tulleet Israelin lapsia vastaan leivällä ja vedellä, vaan palkkasivat Bileamin heitä vastaan, kiroomaan heitä; mutta meidän Jumalamme käänsi kirouksen siunaukseksi.

2. Sillä ei he tullet Israelin lapsia wastan leiwällä ja wedellä mutta palckaisit Bileamin heitä wastan kiroman heitä mutta meidän Jumalam käänsi kirouxen siunauxexi.

2 because they did not meet the sons of Israel with bread and with water, but hired Balaam against them, to curse them. However our God turned the curse into a blessing.

2. Because they met not the children of Israel with bread and with water, but hired Balaam against them, that he should curse them: howbeit our God turned the curse into a blessing.

2. fordi de ikke kom Israels Børn i Møde med Brød og med Vand, men lejede Bileam imod dem til at forbande dem, enddog vor Gud vendte den Forbandelse til en Velsignelse.

2. Derföre, att de icke mötte Israels barnom med bröd och vatten, utan lejde Bileam emot dem, att han skulle förbanna dem; ändock vår Gud vände den förbannelsen uti välsignelse.

2. Sest et nemmad Israeli laste ette ei joudnud leiwa ja weega, ja et nemmad nende wasto palkanud Pileami , neid ärrawanduda: agga meie Jummal pöris se ärrawandumisse önnistamisseks.

2. nes jie nepasitiko izraelitų su duona ir vandeniu, bet pasamdė Balaamą, kad juos prakeiktų. Tačiau mūsų Dievas pakeitė prakeikimą į palaiminimą’‘.

2. darum daß sie den Kindern Israel nicht entgegenkamen mit Brot und Wasser und dingten sie wider Bileam, daß er sie verfluchen sollte; aber unser Gott wandte den Fluch in einen Segen.

2. Parce qu'ils n'étaient point venus au-devant des enfants d'Israël avec du pain et de l'eau, mais qu'ils avaient soudoyé Balaam contre eux, pour les maudire; mais notre Dieu changea la malédiction en bénédiction.

2. Por cuanto no salieron a recibir a los hijos de Israel con pan y con agua; ántes alquilaron contra él a Balaam para maldecirle: mas nuestro Dios volvió la maldición en bendición.

2 Omdat zij den kinderen Israels niet waren tegengekomen met brood en met water, ja, Bileam tegen hen gehuurd hadden, om hen te vloeken, hoewel onze God den vloek omkeerde in een zegen.

2. Przeto, iż nie zaszli synom Izraelskim z chlebem i z wodą; owszem najęli przeciwko nim Balaama, aby ich przeklinał; ale obrócił Bóg nasz ono przeklęstwo w błogosławieóstwo.

2. Mivelhogy nem mentek vala eleikbe Izráel fiainak kenyérrel és vízzel, sőt bérbe fogadták [2†] ellenök Bálámot, hogy őket megátkozná, de a mi Istenünk az átkot áldásra fordítá.

2 потому что они не встретили сынов Израиля с хлебом и водою и наняли против него Валаама, чтобы проклясть его, но Бог наш обратил проклятие в благословение.

2. За те, що вони не встріли синів Ізрайлевих із хлїбом та водою й найняли проти його Балаама, щоб проклясти його, але Бог наш обернув проклін у благословеннє.

3. Kuultuaan lain he erottivat kaiken sekakansan Israelista.

3. Kuin he sen lain kuulivat, niin he eroittivat kaiken sekalaisen kansan Israelista.

3. Cosca he sen lain cuulit nijn he eroitit caicki muucalaiset Israelist.

3 And it happened, when they had heard the law, that they separated from Israel all the mixed multitude.

3. Now it came to pass, when they had heard the law, that they separated from Israel all the mixed multitude.

3. Og det skete, der de hørte Loven, da fraskilte de alle de fremmede fra Israel.

3. Då de nu hörde denna lagen, afskiljde de allt blandningsfolk ifrån Israel.

3. Ja se sündis, kui nemmad se kässoöppetusse kuulsid, siis lahhutasid nemmad keik teist suggu rahwast Israelist ärra.

3. Išgirdę įstatymą, jie atskyrė visus svetimtaučius iš Izraelio.

3. Da sie nun dies Gesetz hörten, schieden sie alle Fremdlinge von Israel.

3. Il arriva donc, dès qu'on eut entendu la loi, qu'on sépara d'Israël tout mélange.

3. Y fué que como oyeron la ley, apartaron todo la mistura de Israel.

3 Zo geschiedde het, als zij deze wet hoorden, dat zij alle vermengeling van Israel afscheidden.

3. A gdy usłyszeli zakon, odłączyli wszystek lud pospolity od Izraela.

3. És lőn, hogy mikor hallották e törvényt, kirekesztének [3†] Izráel közül minden elegy-belegy népet.

3 Услышав этот закон, они отделили все иноплеменное от Израиля.

3. Почувши сей закон, відлучили вони все чужородне від Ізраїля.

4. Mutta sitä ennen oli pappi Eljasib, Tobian sukulainen, joka oli asetettu meidän Jumalamme temppelin kammionhoitajaksi,

4. Ja sitä ennen oli pappi Eljasib pantu meidän Jumalan huoneen kammioin päälle, Tobian lähimmäinen;

4. Ja Eliasib Pappi joca oli pandu meidän Jumalan huonen arcun päälle oli ennen Tobialle lähimmäinen.

4 Now before this, Eliashib the priest, who was appointed over the chambers of the house of our God, being allied to Tobiah,

4. And before this, Eliashib the priest, having the oversight of the chamber of the house of our God, was allied unto Tobiah:

4. Og Eliasib, Præsten, som var sat over vor Guds Hus's Kamre, var tilforn bleven nær besvogret med Tobia.

4. Och tillförene hade Presten Eljasib lagt Tobia håfvor uti offerkammaren, i vår Guds hus.

4. Ja enne sedda olli se preester Eljasib, kes meie Jummala koia kambri ülle seätud, Tobia lang;

4. Prieš tai kunigas Eljašibas, Tobijos giminaitis, Dievo namų sandėlių prižiūrėtojas,

4. Und vor dem hatte der Priester Eljasib, der gesetzt war über die Kammern am Hause unsres Gottes, ein Verwandter des Tobia, demselben eine große Kammer gemacht;

4. Or, avant cela, Éliashib, le sacrificateur, préposé sur les chambres de la maison de notre Dieu, parent de Tobija,

4. Y ántes de esto Eliasib sacerdote había sido prepósito de la cámara de la casa de nuestro Dios, y era pariente de Tobías.

4 Eljasib nu, de priester, die gesteld was over de kamer van het huis onzes Gods, was voor dezen nabestaande van Tobia geworden.

4. Ale się przedtem Elijasyb kapłan, przełożony nad skarbnicą domu Boga naszego, spowinowacił z Tobijaszem;

4. Ennekelőtte pedig Eliásib, a pap, ki Istenünk házának kamarái fölé rendelteték, rokonságba jutott [4†] Tóbiással;

4 А прежде того священник Елиашив, приставленный к комнатам при доме Бога нашего, близкий родственник Товии,

4. І стало ся, що сьвященник Елїяшив, приставлений до кімнат при домі Бога нашого, близький родич Товії,

5. sisustanut hänelle suuren kammion, johon ennen oli pantu ruokauhri, suitsuke, kalut ja jyvä-, viini- ja öljykymmenykset, jotka olivat määrätyt leeviläisille, veisaajille ja ovenvartijoille, sekä papeille tuleva anti.

5. Ja hän oli tehnyt hänelle suuren kammion, johon he ennen olivat panneet ruokauhria, pyhää savua, astioita ja kymmenykset jyvistä, viinasta ja öljystä, jotka olivat käsketyt annettaa Leviläisille, veisaajille ja ovenvartioille, ja pappein ylennykset.

5. Ja hän oli hänelle tehnyt isoin arcun johonga he ennen olit pannet ruocauhria pyhä sawua astioita ja kymmenexet jywist wijnast ja öljyst jotca olit käsketyt anda Lewitaille weisaille ja owenwartioille ja Pappein ylönnyxet.

5 had prepared for him a great chamber, where formerly they laid the meal offerings, the frankincense and the vessels and the tithes of the grain, the new wine and the oil, which were given by commandment to the Levites and the singers and the gatekeepers and the heave offerings for the priests.

5. And he had prepared for him a great chamber, where aforetime they laid the meat offerings, the frankincense, and the vessels, and the tithes of the corn, the new wine, and the oil, which was commanded to be given to the Levites, and the singers, and the porters; and the offerings of the priests.

5. Og han gjorde ham et stort Kammer, hvor de tilforn lagde Madofferet, Virakken og Karrene og Tienden af Kornet, Mosten og Olien, som var befalet at give Leviterne og Sangerne og Portnerne, og Afgiften til Præsterne.

5. Förty han hade gjort honom en stor kammar, der de hade tillförene lagt spisoffer, rökelse, redskap och tiond af säd, vin och oljo, efter Leviternas, sångarenas och dörravaktarenas bud; dertill Presternas häfoffer.

5. Ja olli temmale sure kambri teinud; ja senna ollid nemmad ennemuiste pannud roa-ohwrid, wiroki ja need riistad, ja wilja, wärske wina ja ölli kümnest, mis kästud anda Lewitidele, ja lauljattele ja wärrawa-hoidjattele, ja preestride üllestöstmisse-ohwrid.

5. buvo parūpinęs Tobijai didelį kambarį, kuriame anksčiau laikydavo duonos aukas, smilkalus, indus ir javų, vyno bei aliejaus dešimtinę, priklausančią levitams, giedotojams, vartininkams ir kunigams.

5. und dahin hatten sie zuvor gelegt Speisopfer, Weihrauch, Geräte und die Zehnten vom Getreide, Most und Öl, die Gebühr der Leviten, Sänger und Torhüter, dazu die Hebe der Priester.

5. Lui avait préparé une grande chambre, là où l'on mettait auparavant les offrandes, l'encens, les ustensiles, et les dîmes du blé, du vin et de l'huile, qui étaient ordonnées pour les Lévites, pour les chantres et pour les portiers, avec ce qui se prélevait pour les sacrificateurs.

5. Y le había hecho una grande cámara en la cual ántes guardaban el presente, el perfume, y los vasos, y el diezmo del grano, y del vino, y del aceite, que era mandado dar a los Levitas, y a los cantores, y a los porteros; y la ofrenda de los sacerdotes.

5 En hij had hem een grote kamer gemaakt, alwaar zij te voren henenleiden het spijsoffer, den wierook en de vaten, en de tienden van koren, van most en van olie, die bevolen waren voor de Levieten, en de zangers, en de poortiers, mitsgaders het hefoffer der priesteren.

5. I zbudował mu gmach wielki, kędy przedtem odkładano dary, kadzidło, i naczynia, i dziesięciny zboża, moszczu, i oliwy świeżej, opatrzenie Lewitom, i śpiewakom, i odźwiernym, także ofiary podnoszone kapłaóskie.

5. És átengedett néki egy nagy kamarát, holott abban annakelőtte az ételáldozatot, a tömjént, az edényeket és az olajnak, mustnak és gabonának tizedét, mint a kapunállóknak, énekeseknek és Lévitáknak törvény szerint való részét és a papoknak ajándékát [5†] helyeztetik vala el.

5 отделал для него большую комнату, в которую прежде клали хлебное приношение, ладан и сосуды, и десятины хлеба, вина и масла, положенные законом для левитов, певцов и привратников, и приношения для священников.

5. Опорядив задля його велику складницю, де переднїйше складали харчові приноси, ладан і посуд, і десятини збіжеві, й з вина й оливи, постановлені законом про левітів, сьпівцїв та воротарів і приноси задля сьвященників.

6. Tämän kaiken tapahtuessa en minä ollut Jerusalemissa; sillä Artahsastan, Baabelin kuninkaan, kolmantenakymmenentenä toisena hallitusvuotena minä olin mennyt kuninkaan luo. Mutta jonkun ajan kuluttua minä pyysin kuninkaalta lomaa

6. Mutta en minä ollut silloin Jerusalemissa, kuin he kaikkia näitä tekivät; sillä Artahsastan Babelin kuninkaan toisena vuonna neljättäkymmentä tulin minä kuninkaan tykö, ja sain jonkun ajan perästä kuninkaalta luvan,

6. Mutta en minä ollut silloin Jerusalemis cosca he caickia näitä teit: sillä Arthahsasthan Babelin Cuningan toisna wuonna neljättäkymmendä tulin minä Cuningan tygö ja sain muutamain päiwäin peräst Cuningalda luwan.

6 But in all this (time) I was not at Jerusalem, for in the thirty-second year of Artaxerxes king of Babylon I went to the king. And after certain days I asked leave of the king,

6. But in all this time was not I at Jerusalem: for in the two and thirtieth year of Artaxerxes king of Babylon came I unto the king, and after certain days obtained I leave of the king:

6. Men under alt dette var jeg ikke i Jerusalem; thi i Artakserkses's, Kongen af Babels, to og tredivte Aar, kom jeg til Kongen, og efter at et Aars Tid var til Ende, begærede jeg igen Orlov af Kongen.

6. Men i allt detta var jag icke i Jerusalem; ty uti andra och tretionde årena Arthahsasta, Konungens i Babel, kom jag till Konungen; och efter några dagar förvärfde jag lof af Konungenom.

6. Agga keik se asja jures ep olnud ma mitte Jerusalemmas, sest Artasasta Pabeli kunninga teisel aastal neljatkümmend läksin ma kunninga jure, ja ühhe aasta pärrast pallusin ma lubba kunninga käest,

6. Tuo laiku aš nebuvau Jeruzalėje, nes trisdešimt antraisiais Babilono karaliaus Artakserkso metais buvau pas karalių. Tačiau kuriam laikui praėjus, aš pasiprašiau karaliaus išleidžiamas.

6. Aber bei diesem allem war ich nicht zu Jerusalem; denn im zweiunddreißigsten Jahr Arthahsasthas, des Königs zu Babel, kam ich zum König, und nach etlicher Zeit erwarb ich vom König,

6. Or, je n'étais point à Jérusalem pendant tout cela; car, la trente-deuxième année d'Artaxerxès, roi de Babylone, j'étais retourné auprès du roi; et au bout de quelque temps je demandai un congé au roi.

6. Mas a todo esto yo no estaba en Jerusalem: porque el año treinta y dos de Artaxerxes rey de Babilonia vine al rey: y al cabo de dias fuí enviado del rey.

6 Doch in dit alles was ik niet te Jeruzalem; want in het twee en dertigste jaar van Arthahsasta, koning van Babel, kwam ik tot den koning; maar ten einde van sommige dagen verkreeg ik weder verlof van den koning.

6. Ale przy tem wszystkiem nie byłem w Jeruzalemie; albowiem roku trzydziestego i wtórego Artakserksesa, króla Babiloóskiego, przyszedłem do króla, a po wyjściu kilku lat uprosiłem się u króla.

6. Mind ennek történtekor én nem valék Jeruzsálemben, mert Artaxerxes babilóniai királynak harminczkettedik esztendejében visszamentem vala a királyhoz, s napok múltán [6†] újra szabadságot kértem a királytól.

6 Когда все это происходило , я не был в Иерусалиме, потому что в тридцать втором году Вавилонского царя Артаксеркса я ходил к царю, и по прошествии нескольких дней опятьвыпросился у царя.

6. Як се все дїялось, не був я в Ерусалимі, бо трийцять другого року царя Вавилонського Артаксеркса ходив я до царя та в кілька день відпросився в царя.

7. ja palasin Jerusalemiin. Ja kun minä tulin huomaamaan, minkä pahan Eljasib oli tehnyt Tobian eduksi, sisustaessaan hänelle kammion Jumalan temppelin esipihoissa,

7. Ja tulin Jerusalemiin ja ymmärsin sen pahuuden, minkä Eljasib oli tehnyt Tobian tähden, että hän oli tehnyt hänelle kammion Jumalan huoneen kartanolle.

7. Ja menin Jerusalemijn ja ymmärsin sen pahuden cuin Eliasib oli tehnyt Tobian tähden että hän oli tehnyt hänelle arcun Jumalan huonen cartanolle.

7 and I came to Jerusalem and understood the evil that Eliashib had done for Tobiah, in preparing him a chamber in the courts of the house of God.

7. And I came to Jerusalem, and understood of the evil that Eliashib did for Tobiah, in preparing him a chamber in the courts of the house of God.

7. Og jeg kom til Jerusalem, og jeg lagde Mærke til det onde, som Eliasib havde gjort for Tobias Skyld, at han havde gjort ham et Kammer i Guds Hus's Forgaarde.

7. Och jag drog åter till Jerusalem; och jag förmärkte, att det icke godt var, som Eljasib med Tobia gjort hade, i det han gjorde honom en kammar i gårdenom till Guds hus.

7. Ja ma tullin Jerusalemma ja tundsin sedda pahha asja, mis Eljasib Tobia pärrast olli teinud, et ta temmale olli kambri Jummala koia oue teinud.

7. Sugrįžęs į Jeruzalę, sužinojau, kad Eljašibas blogai pasielgė, parūpindamas Tobijai kambarį Dievo namų kiemuose.

7. daß ich gen Jerusalem zog. Und ich merkte, daß nicht gut war, was Eljasib an Tobia getan hatte, da er sich eine Kammer machte im Hofe am Hause Gottes;

7. Je revins donc à Jérusalem; et alors j'eus connaissance du mal qu'Éliashib avait fait en faveur de Tobija, lui préparant une chambre dans le parvis de la maison de Dieu.

7. Y venido a Jerusalem entendí el mal que había hecho Eliasib para Tobías, haciendo para él cámara en los patios de la casa de Dios.

7 En ik kwam te Jeruzalem, en verstond van het kwaad, dat Eljasib voor Tobia gedaan had, makende hem een kamer in de voorhoven van Gods huis.

7. A gdym przyszedł do Jeruzalemu, wyrozumiałem to złe, które uczynił Elijasyb kwoli Tobijaszowi, iż mu zbudował gmach w sieniach domu Bożego.

7. És visszatérék Jeruzsálembe, és megértém e gonoszt, melyet Eliásib cselekedett vala Tóbiásért, hogy átengedett néki egy kamarát az Isten házának pitvaraiban.

7 Когда я пришел в Иерусалим и узнал о худом деле, которое сделал Елиашив, отделав для Товии комнату на дворах дома Божия,

7. Як прийшов я в Ерусалим і довідався про погане дїло, яке зробив Елїяшив, опорядивши про Товію складницю в дворах дому Божого,

8. pahastuin minä suuresti, ja minä heitin kaikki Tobian huonekalut ulos kammiosta.

8. Ja minä paheksuin sitä kovin, ja heitin kaikki Tobian huoneen astiat kammiosta ulos,

8. Ja minä pahaxuin sitä cowin ja heitin caicki Tobian huonen astiat arcust ulos.

8 And it grieved me greatly. Therefore I cast forth all the household stuff of Tobiah out of the chamber.

8. And it grieved me sore: therefore I cast forth all the household stuff of Tobiah out of the chamber.

8. Og det gjorde mig meget ondt, og jeg kastede alt Tobias Bohave ud af Kammeret.

8. Och mig förtröt det svårliga; och jag kastade all Tobia hus tyg ut för kammaren,

8. Ja mul olli sest wägga pahha meel, ja ma wiskasin keik Tobia maia riistad seält kambrist oue.

8. Man tai labai nepatiko, todėl aš išmečiau iš kambario laukan visus Tobijo sdaiktus.

8. und es verdroß mich sehr, und ich warf alle Geräte vom Hause hinaus vor die Kammer{~}

8. Ce qui me déplut fort, et je jetai tous les meubles de la maison de Tobija hors de la chambre.

8. Y pesóme en gran manera, y eché todas las alhajas de la casa de Tobías fuera de la cámara.

8 En het mishaagde mij zeer; zo wierp ik al het huisraad van Tobia buiten, uit de kamer.

8. Co mi się bardzo nie podobało: przetoż wyrzuciłem wszystkie naczynia domu Tobijaszowego precz z onegoż gmachu;

8. Igen gonosznak tetszék pedig ez nékem s kivettetém Tóbiás házának minden edényeit abból a kamarából;

8 тогда мне было весьма неприятно, и я выбросил вседомашние вещи Товиины вон из комнаты

8. То менї стало дуже немило, й я повикидав із складницї всї хатні речі Товіїні,

9. Ja minä käskin puhdistaa kammiot ja panetin niihin takaisin Jumalan temppelin kalut, ruokauhrin ja suitsukkeen.

9. Ja käskin puhdistaa kammiot, ja panin niihin jälleen Jumalan huoneen astiat, ruokauhrit ja pyhän savun.

9. Ja käskin puhdista arcun ja panin sijhen jällens Jumalan huonen astiat ruocauhrit ja pyhänsawun.

9 Then I commanded and they cleansed the chambers. And there I brought again the vessels of the house of God, with the meal offerings and the frankincense.

9. Then I commanded, and they cleansed the chambers: and thither brought I again the vessels of the house of God, with the meat offering and the frankincense.

9. Og jeg bød, saa rensede de Kamrene, og jeg bragte igen Guds Hus's Kar, Madofferet og Virakken derhen.

9. Och bad, att de skulle rena kamrarna; och jag lät komma dit i samma staden Guds hus tyg, spisoffer och rökelse.

9. Ja käsksin need kambrid puhtaks tehha, ja wisin jälle senna sisse Jummala koia riistad, roa-ohwrid ja wiroki.

9. Po to įsakiau išvalyti kambarius ir atgal sunešti Dievo namų reikmenis, duonos aukas ir smilkalus.

9. und hieß, daß sie die Kammern reinigten; und ich brachte wieder dahin das Gerät des Hauses Gottes, das Speisopfer und den Weihrauch.

9. Et par mon ordre, on purifia les chambres; et j'y fis rapporter les ustensiles de la maison de Dieu, les offrandes et l'encens.

9. Y dije, que limpiasen las cámaras: y volví allí las alhajas de la casa de Dios, en presente, y el perfume.

9 Voorts gaf ik bevel, en zij reinigden de kameren; en ik bracht daar weder in de vaten van Gods huis, met het spijsoffer en den wierook.

9. I rozkazałem oczyścić one gmachy, i wniosłem tam zaś nacznia domu Bożego, dary i kadzidło.

9. És parancsolatomra megtisztíták a kamarákat, és visszahordatám azokba Isten házának edényeit, az ételáldozatot és a tömjént.

9 и сказал, чтобы очистили комнаты, и велел опять внести туда сосуды дома Божия, хлебное приношение и ладан.

9. І сказав, щоб вичистили кімнати, й приказав повносити знов посуд дому Божого, харчовий принос та ладан.

10. Vielä minä sain tietää, ettei leeviläisille oltu annettu heidän osuuksiaan, ja niin olivat leeviläiset ja veisaajat, joiden olisi ollut tehtävä palvelusta, vetäytyneet kukin maatilalleen.

10. Ja minä ymmärsin, ettei Leviläisille ollut annettu heidän osaansa, sentähden olivat Leviläiset ja veisaajat paenneet tekemään työtä kukin pellollensa.

10. JA minä ymmärsin ettei Lewitailla ollut annettu heidän osans sentähden olit Lewitat ja weisajat paennet tekemän työtä cukin pellollens.

10 And I perceived that the portions of the Levites had not been given them, so that the Levites and the singers, who did the work, had fled each one to his field.

10. And I perceived that the portions of the Levites had not been given them: for the Levites and the singers, that did the work, were fled every one to his field.

10. Og jeg fik at vide, at Afgiften til Leviterne ikke blev dem given, saa at Leviterne og Sangerne, som skulde gøre Gerningen, vare bortflyede, hver til sin Ager.

10. Och jag förnam, att Leviternas delar vordo dem icke gifne; för hvilka sak Leviterna och sångarena voro bortflydde, hvar till sin åker, till att arbeta.

10. Siis sain ma teäda, et Lewitidele ossa kätte ei antud, sepärrast ollid nemmad ärrakargand iggaüks omma pöllo kallale, need Lewitid ja lauljad, kes teggemist piddid teggema.

10. Aš taip pat sužinojau, kad levitams nebuvo atiduodama jiems priklausanti dalis ir kad levitai ir giedotojai neatliko savo tarnystės, bet sugrįžo kiekvienas į savo laukus.

10. Und ich erfuhr, daß der Leviten Teile ihnen nicht gegeben waren, derhalben die Leviten und die Sänger, die das Geschäft des Amts ausrichten sollten, geflohen waren, ein jeglicher zu seinen Acker.

10. J'appris aussi que les portions des Lévites ne leur avaient point été données, et que les Lévites et les chantres, qui faisaient le service, s'étaient enfuis, chacun vers son champ.

10. Y entendí que las partes de los Levitas no habían sido dadas: y que cada uno se había huido a su heredad, los Levitas y los cantores que hacían la obra.

10 Ook vernam ik, dat der Levieten deel hun niet gegeven was; zodat de Levieten en de zangers, die het werk deden, gevloden waren, een iegelijk naar zijn akker.

10. Nadtom się dowiedział, że działy Lewitom nie były oddawane, a iż się Lewitowie i śpiewacy, którzy pilnowali pracy, rozbiegli, każdy do roli swojej.

10. Megtudtam azt is, hogy a Léviták részeit nem adták meg; ennek miatta kiki az ő mezejére szélede el az Isten házában szolgáló [7†] Léviták és énekesek közül.

10 Еще узнал я, что части левитам не отдаются, и что левиты и певцы, делавшие свое дело, разбежались, каждый на свое поле.

10. Ще ж довідався я, що левітам не дають частки, та що левіти й сьпівцї, що робили своє дїло, порозбігались, кожний на своє поле.

11. Minä nuhtelin esimiehiä siitä ja sanoin: Minkätähden on Jumalan temppeli laiminlyöty? Ja minä kokosin leeviläiset ja veisaajat ja asetin heidät paikoilleen.

11. Niin minä nuhtelin esimiehiä ja sanoin: miksi me Jumalan huoneen hylkäämme? Mutta minä kokosin heitä ja asetin siallensa.

11. Nijn minä nuhtelin esiwaldoja ja sanoin: mixi me Jumalan huonen hylkäm? mutta minä cocoisin heitä ja asetin siallens.

11 Then I contended with the rulers and said, Why is the house of God forsaken? And I gathered them together and set them in their place.

11. Then contended I with the rulers, and said, Why is the house of God forsaken? And I gathered them together, and set them in their place.

11. Da trættede jeg med Forstanderne og sagde: Hvorfor er Guds Hus forladt? Og jeg samlede dem og beskikkede dem paa deres Sted.

11. Då straffade jag öfverstarna, och sade: Hvi öfvergifve vi Guds hus? Men jag församlade dem, och satte dem i sitt rum.

11. Agga minna riidlesin üllemattega ja ütlesin: Mikspärrast on Jummala kodda mahhajäetud? Ja ma koggusin neid kokko ja pannin neid nende ammeti peäle.

11. Tuomet aš bariau vyresniuosius ir sakiau: ‘‘Kodėl Dievo namai apleisti?’‘ Surinkęs visus, grąžinau juos į jų vietą.

11. Da schalt ich die Obersten und sprach: Warum ist das Haus Gottes verlassen? Aber ich versammelte sie und stellte sie an ihre Stätte.

11. Et je censurai les magistrats, et je dis: Pourquoi la maison de Dieu est-elle abandonnée? Je rassemblai donc les Lévites et les chantres, et les rétablis dans leurs fonctions.

11. Y reprendí a los magistrados, y dije: ¿Por qué es desamparada la casa de Dios? Y los junté, y los puse en su lugar.

11 En ik twistte met de overheden, en zeide: Waarom is het huis Gods verlaten? Doch ik vergaderde hen, en herstelde ze in hun stand.

11. Przetoż zgromiłem przełożonych, mówiąc: Przeczże opuszczamy dom Boży? A tak zebrawszy ich, postawiłem ich na miejscach ich.

11. És megfeddém a fejedelmeket, és mondék: Miért hagyatott el az Isten háza? És egybegyűjtvén a Lévitákat, helyökre [8†] állítám őket;

11 Я сделал за это выговор начальствующим и сказал: зачем оставлен нами дом Божий? И я собрал их и поставил их на местоих.

11. І докоряв я старшинам і сказав: Чому опустили ми дім Божий? І я зібрав їх і поставив їх на їх місце.

12. Ja koko Juuda toi kymmenykset jyvistä, viinistä ja öljystä varastohuoneisiin.

12. Niin koko Juuda toi kymmenykset jyvistä, viinasta ja öljystä tavarakammioihin,

12. Nijn coco Juda toit kymmenexet tawaroixi jywist wijnast ja öljyst.

12 Then all Judah brought the tithe of the grain and the new wine and the oil to the treasuries.

12. Then brought all Judah the tithe of the corn and the new wine and the oil unto the treasuries.

12. Da bragte al Juda Tiende af Kornet og Mosten og Olien til Forraadshusene.

12. Och hele Juda lät komma fram tiond af säd, vin och oljo, i drätselen.

12. Ja keik Juda-rahwas töid wilja ja wärske wina ja ölli kümnest warrandusse kambride sisse.

12. Tada visas Judas atnešė į sandėlius grūdų, vyno ir aliejaus dešimtinę.

12. Da brachte ganz Juda den Zehnten vom Getreide, Most und Öl zum Vorrat.

12. Alors tous ceux de Juda apportèrent les dîmes du blé, du vin et de l'huile, dans les magasins.

12. Y toda Judá trajo el diezmo del grano, del vino, y del aceite a los cilleros.

12 Toen bracht gans Juda de tienden van het koren, en van den most, en van de olie, in de schatten.

12. A wszystek Juda przynosili dziesięciny zboża, i moszczu, i świeżej oliwy do skarbu.

12. Az egész Júda pedig meghozá az olajnak, a mustnak és a gabonának tizedét [9†] a tárházakba.

12 И все Иудеи стали приносить десятины хлеба, вина и масла в кладовые.

12. І всї Юдеї стали приносити десятини пашні, вина та оливи в комори.

13. Ja minä asetin Selemjan, papin, ja Saadokin, kirjanoppineen, ja Pedajan, leeviläisen, valvomaan varastohuoneita ja annoin heidän apulaisekseen Haananin, Sakkurin pojan, Mattanjan pojanpojan; sillä heitä pidettiin luotettavina, ja heidän tehtävänään oli toimittaa jako veljiensä kesken.

13. Ja minä panin sen tavaran päälle papin Selemian ja Zadokin, kirjanoppineen, ja Leviläisistä Padajan, ja heidän kätensä alla oli Hanan Sakkurin poika, Mattanian pojan: sillä he pidettiin uskollisina, ja he käskettiin jakaa veljillensä.

13. Ja minä panin sen tawaran päälle Selemian Papin ja Zadokin kirjanoppenen ja Lewitaista Pedaian ja heidän kätens alla Hananin Sachurin pojan Mathanian pojan: sillä he luultin uscolisexi ja heidän käskettin jaca weljillens.

13 And I made treasurers over the treasuries, Shelemiah the priest and Zadok the scribe and of the Levites, Pedaiah and next to them was Hanan the son of Zaccur, the son of Mattaniah. For they were counted faithful and their business was to distribute to their brothers.

13. And I made treasurers over the treasuries, Shelemiah the priest, and Zadok the scribe, and of the Levites, Pedaiah: and next to them was Hanan the son of Zaccur, the son of Mattaniah: for they were counted faithful, and their office was to distribute unto their brethren.

13. Og jeg satte til Skatgemmere over Forraadshusene Selemia, Præsten, og Zadok, Skriveren, og Pedaja af Leviterne, og for at gaa dem til Haande Hanan, en Søn af Sakur, der var en Søn af Matthanja; thi de vare ansete for tro, og dem paalaa det at dele ud til deres Brødre.

13. Och jag satte öfver drätselen Selemia Presten, och Zadok den Skriftlärda, och af Leviterna, Pedaja; och under deras hand Hanan, Saccurs son, Mattania sons; förty de voro hållne för trogna män, och dem vardt befaldt utskifta sinom brödrom.

13. Ja ma pannin warrandusse-hoidjaks warrandusse ülle preestri Selemja, ja kirjatundja Sadoki, ja Pedaja Lewitide seast, ja nende kässile Anani Sakkuri poia, kes Mattanja poeg; sest neid arwati ustawad ollewad , ja nende kohhus olli omma wendadele jaggada.

13. Aš paskyriau sandėlių prižiūrėtojais kunigą Šelemiją, raštininką Cadoką ir Pedają iš levitų, o jų padėjėju­Matanijos sūnaus Zakūro sūnų Hananą, nes jais buvo galima pasitikėti. Jie buvo įpareigoti išduoti broliams jiems priklausančią dalį.

13. Und ich setzte über die Vorräte Selemja, den Priester, und Zadok, den Schriftgelehrten, und aus den Leviten Pedaja und ihnen zur Hand Hanan, den Sohn Sakkurs, des Sohnes Matthanjas; denn sie wurden für treu gehalten, und ihnen ward befohlen, ihren Brüdern auszuteilen.

13. Et j'établis chefs des magasins Shélémia, le sacrificateur, Tsadok, le scribe, et Pédaja l'un des Lévites; et pour les assister, Hanan, fils de Zaccur, fils de Matthania, parce qu'ils passaient pour intègres; et leur charge était de faire les répartitions à leurs frères.

13. Y puse sobre los cilleros a Selemías sacerdote, y a Sadoc escriba, y a Padaias de los Levitas, y junto a su mano, a Hanán, hijo de Zacur, hijo de Matanías, que eran tenidos por fieles: y de ellos era el repartir a sus hermanos.

13 En ik stelde tot schatmeesters over de schatten, Selemja, den priester, en Zadok, den schrijver, en Pedaja, uit de Levieten; en aan hun hand Hanan, den zoon van Zakkur, den zoon van Matthanja; want zij werden getrouw geacht, en hun werd opgelegd aan hun broederen uit te delen.

13. I postanowiłem podskarbich nad skarbmi: Selemijasza kapłana, i Sadoka nauczonego w Piśmie, i Fadajasza z Lewitów, a przy nich Hanana, syna Zachurowego, syna Matanijaszowego, bo ich za wiernych miano; a ich powinność była, działy rozdawać braciom swym.

13. És felügyelőkké rendelém a tárházak fölé Selemiát, a papot, Sádókot, az írástudót és Pedáját a Léviták közül, és melléjök Hanánt, ki Zakkur fia, ki Mattánia fia vala, mivelhogy híveknek ítéltettek volt és az ő tisztök vala [10†] kiosztani atyjokfiainak részét.

13 И приставил я к кладовым Шелемию священника и Садока книжника иФедаию из левитов, и при них Ханана, сына Закхура, сына Матфании, потому что они считались верными. И на них возложено раздавать части братьям своим.

13. І приставив я до комор Шелемію, сьвященника, та письменника Садока, та Федаю з левітів, а при їх Ханана, сина Закхурового, сина Маттанїїного, бо їх уважали за певних. І їм поручено роздавати частки братам своїм.

14. Muista tämän tähden minua, Jumalani, äläkä pyyhi pois minun hurskaita tekojani, jotka minä olen tehnyt Jumalani temppelin ja siinä toimitettavan palveluksen hyväksi.

14. Minun Jumalani, muista minua sen edestä, ja älä pyyhi laupiuttani pois, minkä minä olen tehnyt Jumalani huoneelle ja hänen vartiollensa!

14. Minun Jumalan muista minun päälleni sen edest ja älä pyhi minun laupiuttani pois cuin minä olen tehnyt minun Jumalani huonelle ja hänen wartioillens.

14 Remember me, O my God, concerning this and do not wipe out my good deeds that I have done for the house of my God and for the observances of it.

14. Remember me, O my God, concerning this, and wipe not out my good deeds that I have done for the house of my God, and for the offices thereof.

14. Min Gud! kom mig i Hu for dette, og udslet ikke mine Kærlighedsgerninger, som jeg har gjort imod min Guds Hus og i hans Tjeneste!

14. Tänk uppå mig, min Gud, derföre, och bortkasta icke mina barmhertighet, som jag med mins Guds huse, och i hans vakt, gjorde.

14. Mötle mo Jummal, minno peäle se asja pärrast, ja ärra kustuta mitte ärra mo heateggemissi, mis ma teinud omma Jummala koia tarwis ja temma teggemisse tarwis.

14. Mano Dieve, atsimink mane ir nepamiršk mano gerų darbų, kuriuos padariau Dievo namams ir tarnavimui juose.

14. Gedenke, mein Gott, mir daran und tilge nicht aus meine Barmherzigkeit, die ich an meines Gottes Hause und an seinem Dienst getan habe!

14. Mon Dieu! souviens-toi de moi à cause de cela; et n'efface point ce que j'ai fait, avec une sincère affection, à l'égard de la maison de mon Dieu et des choses qu'il y faut observer!

14. Acuérdate de mí, oh Dios, por esto: y no raigas mis misericordias que hice en la casa de mi Dios, y en sus guardas.

14 Gedenk mijner, mijn God, in dezen; en delg mijn weldadigheden niet uit, die ik aan het huis mijns Gods en aan Zijn wachten gedaan heb.

14. Wspomnij na mię o Boże mój! dla tego, a nie wymazuj dobroczynności moich, którem czynił przy domu Boga mego, i przy obrzędach jego.

14. Emlékezzél meg én rólam én Istenem ezért, [11†] és ne engedd, hogy eltöröltessenek az én jótéteményeim, melyeket cselekedtem vala az én Istenem házával és rendtartásaival!

14 Помяни меня за это, Боже мой, и не изгладь усердных дел моих, которые я сделал для дома Бога моего и для служения при нем!

14. Згадай про мене за се, Боже мій, й не затри щирих дїл моїх, що я вчинив задля дому Бога мого й служби при йому!

15. Siihen aikaan minä näin Juudassa niitä, jotka sapattina polkivat viinikuurnaa ja jotka kuljettivat viljaa ja kuormittivat aaseja sillä sekä viinillä, rypäleillä, viikunoilla ja kaikenlaisella muulla kuormatavaralla. Ja he toivat niitä Jerusalemiin sapatinpäivänä; ja minä varoitin heitä, kun he myivät elintarpeita.

15. Silloin näin minä Juudassa tallattavan viinakuurnia sabbatina ja kannettavan viljalyhteitä, ja ajettavan aaseilla viinaa, viinamarjoja, fikunia, ja kaikkinaisia kuormia, ja tuotavan Jerusalemiin sabbatin päivänä: ja minä todistin heille sinä päivänä, jona he myivät ruokakalua.

15. SIlloin näin minä Judas tallattawan wijnacuurnia Sabbathina ja cannettawan läjin ja cannatettawan Aseilla wijna wijnamarjoja ficunita ja caickinaisia cuormia Sabbathin päiwänä ja minä todistin heille sinä päiwänä jona he myit syötäwitä.

15 In those days I saw in Judah some men treading wine-presses on the Sabbath and bringing in sheaves and loading donkeys (on them), as also wine, grapes and figs and all manner of burdens, which they brought into Jerusalem on the Sabbath day. And I testified (against them) in the day in which they sold foods.

15. In those days saw I in Judah some treading wine presses on the sabbath, and bringing in sheaves, and lading asses; as also wine, grapes, and figs, and all manner of burdens, which they brought into Jerusalem on the sabbath day: and I testified against them in the day wherein they sold victuals.

15. I de samme Dage saa jeg i Juda dem, som traadte Vinperser om Sabbaten og førte Neg ind og lagde dem paa Asener, ja og Vin, Druer og Figen og alle Haande Byrder og førte det til Jerusalem paa Sabbatens Dag, og jeg vidnede imod dem, paa den Dag, de solgte Spise.

15. På samma tiden såg jag i Juda trampas i presserna om Sabbathen, och införas kärfvar, och åsnar ladda med vin, drufvor, fikon och allahanda bördor, till Jerusalem, på Sabbathsdagen; och jag betygade dem på den dagen, då de sålde spisningen.

15. Neil päiwil näggin ma Juda seas neid, kes hingamisse-päwal surro-törred tallasid, ja kes wilja wihhud töid ja eeslide peäle koormad pannid, ja ka wina ja wigimarjo ja keiksuggust koorma Jerusalemma sisse wisid hingamisse-päwal; ja ma maenitsesin neid kowwaste sel päwal, kui nemmad keiksuggu wilja müsid.

15. Tuomet aš mačiau Jude tuos, kurie per sabatą mynė vyno spaustuvus ir, suvalydami javus, krovė juos ant asilų; vyno, vynuogių, figų ir visokių naštų sabato dieną gabeno į Jeruzalę. Aš įspėjau juos, kad tą dieną nepardavinėtų maisto.

15. Zur selben Zeit sah ich in Juda Kelter treten am Sabbat und Garben hereinbringen und Esel, beladen mit Wein, Trauben, Feigen und allerlei Last, gen Jerusalem bringen am Sabbattag. Und ich zeugte wider sie des Tages, da sie die Nahrung verkauften.

15. En ces jours-là, je vis en Juda des gens qui foulaient au pressoir le jour du sabbat; et d'autres qui apportaient des gerbes, et qui les chargeaient sur des ânes, ainsi que du vin, des raisins, des figues et toutes sortes de fardeaux, et les apportaient à Jérusalem le jour du sabbat. Je leur fis des remontrances, le jour où ils vendaient leurs denrées.

15. En aquellos dias ví en Judá algunos que pisaban lagares en sábado, y que traían los montones, y que cargaban asnos de vino, y de uvas, y de higos, y de toda carga, y traían a Jerusalem en día de sábado: e hice testigos el día que vendían el mantenimiento.

15 In dezelfde dagen zag ik in Juda, die persen traden op den sabbat, en die garven inbrachten, die zij op ezels laadden; als ook wijn, druiven en vijgen, en allen last, dien zij te Jeruzalem inbrachten op den sabbatdag; en ik betuigde tegen hen ten dage, als zij eetwaren verkochten.

15. W oneż dni widziałem w Judzie tłoczących prasy w sabat, i noszących snopy, które kładli na osły, także i winne grona, i figi, i wszelki ciężar, a przynoszących do Jeruzalemu w dzieó sabatu, i zgromiłem ich onegoż dnia, którego sprzedawali żywność.

15. Azon napokban láttam Júdában, hogy sajtót taposnak szombaton [12†] és gabonát hoznak be, szamarakra rakván, sőt bort, szőlőt és olajat is és mindenféle terhet behoznak Jeruzsálembe szombat napon, és bizonyságot tevék ellenök, a mely napon eleséget árulnak vala.

15 В те дни я увидел в Иудее, что в субботу топчут точила, возят снопы и навьючивают ослов вином, виноградом, смоквами и всяким грузом, и отвозят в субботний день в Иерусалим. И я строго выговорил им в тот же день, когда они продавали съестное.

15. В ті часи побачив я в Юдеї, що в суботу топчуть в точилах*, возять снопи і навантажують на ослів вина, винограду, фіґ і всякої ваги й везуть у Ерусалим в день субітнїй. І я докоряв їм дуже того ж таки дня, як вони продавали їжу.

16. Sinne oli myös asettunut tyyrolaisia, jotka toivat kalaa ja kaikenlaista kauppatavaraa ja myivät Juudan kansalle sapattina ja Jerusalemissa.

16. Siinä asui myös Tyrolaisia, jotka toivat kaloja ja kaikkinaista kauppakalua, ja myivät Juudan lapsille Jerusalemissa sabbatina.

16. Sijnä asui myös muutamita Tyriläisiä jotca toit caloja ja caickinaisia cauppacaluja ja myit Judan lapsille Jerusalemis Sabbathina.

16 There dwelt men of Tyre also in it who brought in fish and all manner of wares and sold on the Sabbath to the sons of Judah and in Jerusalem.

16. There dwelt men of Tyre also therein, which brought fish, and all manner of ware, and sold on the sabbath unto the children of Judah, and in Jerusalem.

16. I den boede og nogle Tyrier, som førte Fisk og alle Haande Varer ind, og de solgte dem paa Sabbaten til Judas Børn og i Jerusalem.

16. Bodde desslikes Tyrer derinne; de förde fisk och allahanda varor, och sålde det på Sabbatherna, Juda barnom och Jerusalem.

16. Ja Tirusse-rahwas ellasid seäl, kes kalla ja keiksuggust kaupa töid, ja müsid Juda ja Jerusalemma rahwale hingamisse-päwal.

16. Jeruzalėje gyveną Tyro gyventojai atgabendavo žuvies bei visokių prekių ir per sabatą parduodavo Judo žmonėms.

16. Es wohnten auch Tyrer darin; die brachten Fische und allerlei Ware und verkauften's am Sabbat den Kinder Juda's in Jerusalem.

16. Et dans la ville il y avait des Tyriens qui apportaient du poisson et toutes sortes de marchandises; et ils les vendaient aux enfants de Juda à Jérusalem, le jour du sabbat.

16. También estaban en ella Tirios que traían pescado, y toda mercadería: y vendían en sábado a los hijos de Judá en Jerusalem.

16 Daar waren ook Tyriers binnen, die vis aanbrachten, en alle koopwaren, die zij op den sabbat verkochten aan de kinderen van Juda en te Jeruzalem.

16. Także Tyryjczycy, którzy mieszkali w niem, przynosili ryby, i rozmaite towary, a sprzedawali w sabat synom Judy, i w Jeruzalemie.

16. Tírusiak is lakozának a városban, a kik hoznak vala halat és mindenféle árút, melyeket eladnak vala szombat napon Júda fiainak [13†] Jeruzsálemben.

16 И Тиряне жили в Иудее и привозили рыбу и всякий товар и продавали в субботу жителям Иудеи и в Иерусалиме.

16. Та й Тирийцї жили в Юдеї і привозили рибу та всякий крам і продавали в суботу осадникам Юдеї та Ерусалиму.

17. Ja minä nuhtelin Juudan ylimyksiä ja sanoin heille: Kuinka te teette näin pahasti ja rikotte sapatinpäivän?

17. Niin minä nuhtelin Juudan päämiehiä ja sanoin heille: mikä paha se on, jonka te teette, ja rikotte sabbatin päivän?

17. Nijn minä nuhtelin Judan päämiehiä ja sanoin heille: mikä paha se on cuin te teette ja ricotte Sabbathin päiwän?

17 Then I contended with the ranking men of Judah and said to them, What evil thing is this that you* do and profane the Sabbath day?

17. Then I contended with the nobles of Judah, and said unto them, What evil thing is this that ye do, and profane the sabbath day?

17. Da trættede jeg med de ypperste i Juda, og jeg sagde til dem: Hvad er dette for en ond Ting, som I gøre, at vanhellige Sabbatens Dag?

17. Då straffade jag de öfversta i Juda, och sade till dem: Hvad är det för en ond ting, som I gören, och bryten Sabbathsdagen?

17. Siis riidlesin minna Juda suurtsuggu rahwaga, ja ütlesin neile: Mis pahha assi se on, mis teie tete, et teie hingamisse-päwa ärra teotate?

17. Aš bariau Judo kilminguosius: ‘‘Kodėl taip piktai elgiatės ir išniekinate sabato dieną?

17. Da schalt ich die Obersten in Juda und sprach zu ihnen: Was ist das für ein böses Ding, das ihr tut, und brecht den Sabbattag?

17. Je censurai donc les principaux de Juda, et leur dis: Quel mal faites-vous, de profaner ainsi le jour du sabbat

17. Y reprendí a los señores de Judá, y díjeles: ¿Qué mala cosa es esta que vosotros hacéis, que profanáis el día del sábado?

17 Zo twistte ik met de edelen van Juda, en zeide tot hen: Wat voor een boos ding is dit, dat gijlieden doet, en ontheiligt den sabbatdag?

17. Przetożem zgromił przełożonych w Judzie, mówiąc do nich: Cóż to jest za nieprawość, której się dopuszczacie, gwałcąc dzieó sabatu?

17. Annakokáért megfeddém Júda előljáróit, és mondám nékik: Micsoda gonosz dolog ez, a mit ti cselekesztek, hogy megfertőztetitek a [14†] szombatnak napját?

17 И я сделал выговор знатнейшим из Иудеев и сказал им: зачем вы делаете такое зло и оскверняете день субботний?

17. І я докоряв значнїйшим із Юдеїв і сказав їм: Навіщо робите ви таке погане дїло й поганите день суботнїй?

18. Eikö Jumalamme juuri sen tähden, että teidän isänne näin tekivät, antanut kaiken tämän onnettomuuden kohdata meitä ja tätä kaupunkia? Ja te tuotatte nyt vielä suuremman vihan Israelin ylitse, kun rikotte sapatinpäivän.

18. Eikö teidän isänne niin tehneet? ja meidän Jumalamme toi kaiken tämän onnettomuuden meidän päällemme ja tämän kaupungin päälle; ja te saatatte vielä nyt vihan enemmäksi Israelin päälle, että te rikotte sabbatin.

18. Eikö meidän Isäm nijn tehnet ja meidän Jumalam toi onnettomuden meidän päällem ja tämän Caupungin päälle ja te saatat wielä nyt wihan enämmäxi Israelin päälle että te ricotte Sabbathin?

18 Did not your* fathers thus and did not our God bring all this evil upon us and upon this city? Yet you* bring more wrath upon Israel by profaning the Sabbath.

18. Did not your fathers thus, and did not our God bring all this evil upon us, and upon this city? yet ye bring more wrath upon Israel by profaning the sabbath.

18. Gjorde ej eders Fædre saa, og vor Gud førte al denne Ulykke over os og over denne Stad? Og I føre mere Vrede over Israel ved at vanhellige Sabbaten.

18. Gjorde icke våre fäder så, och vår Gud lät komma alla denna olyckon öfver oss, och öfver denna staden? Och I gören ännu vredena öfver Israel större, brytande Sabbathen.

18. Eks teie wannemad olle nenda teinud, ja meie Jummal on lasknud keik sedda önnetust meie peäle ja sesinnatse liñna peäle tulla; ja teie kaswatate kange wihha Israeli peäle, hingamisse-päwa ärra teotades.

18. Taip darė mūsų tėvai, todėl mūsų Dievas užleido mums ir šitam miestui tokią nelaimę. Jūs užtrauksite rūstybę Izraeliui, paniekindami sabatą’‘.

18. Taten nicht eure Väter also, und unser Gott führte all dies Unglück über uns und über diese Stadt? Und ihr macht des Zorns über Israel noch mehr, daß ihr den Sabbat brecht!

18. Vos pères n'ont-ils pas fait de même, et n'est-ce pas pour cela que notre Dieu fit venir tout ce mal sur nous et sur cette ville? Et vous augmentez l'ardeur de la colère de l'Éternel contre Israël, en profanant le sabbat.

18. ¿No hicieron así vuestros padres, y trajo nuestro Dios sobre nosotros todo este mal, y sobre esta ciudad? y vosotros añadís ira sobre Israel profanando el sábado.

18 Deden niet uw vaders alzo, en onze God bracht al dit kwaad over ons en over deze stad? En gijlieden maakt de hittige gramschap nog meer over Israel, ontheiligende den sabbat.

18. Izali nie toż czynili ojcowie wasi, przez co Bóg nasz przywiódł na nas to wszystko złe, i na to miasto? A wy przyczyniacie gniewu na Izraela, gwałcąc sabat.

18. Avagy nem így cselekedtek-é a ti atyáitok, s a mi Istenünk reánk hozá mindezen gonoszt és e városra?! És ti mégis növelitek Isten haragját Izráel fölött, megfertőztetvén a [15†] szombatot!

18 Не так ли поступали отцы ваши, и за то Бог наш навел на нас и на город сей все это бедствие? А вы увеличиваете гнев Его на Израиля, оскверняя субботу.

18. Чи ж не так чинили батькі наші, й за те послав Бог наш на нас і на се місто все це лихо? А ви збільшуєте гнїв його на Ізраїля, зневажаючи суботу!

19. Ja niin pian kuin oli tullut pimeä ennen sapattia Jerusalemin porteissa, käskin minä sulkea ovet ja kielsin avaamasta niitä ennen kuin sapatin jälkeen. Ja minä asetin palvelijoitani porteille, ettei yhtään kuormaa pääsisi kaupunkiin sapatinpäivänä.

19. Ja kuin varjo peitti Jerusalemin portin ennen sabbatia, käskin minä ne sulkea, ja kielsin avaamasta ennenkuin jälkeen sabbatin. Ja minä panin muutamia palvelioitani portteihin, ettei yhtään kantamusta olisi tuotu sisälle sabbatin päivänä.

19. JA cosca Jerusalemin portit olit awatut ennen Sabbathia käskin minä ne sulke ja kielsin awamast ennencuin jälken Sabbathin ja minä panin muutamita palwelioitani porttein ettei yhtän candamust olis tuotu sisälle Sabbathin päiwänä.

19 And it happened that, when the gates of Jerusalem began to be dark before the Sabbath, I commanded that the doors should be shut and commanded that they should not be opened till after the Sabbath. And I set some of my servants over the gates that there should be no burden brought in on the Sabbath day.

19. And it came to pass, that when the gates of Jerusalem began to be dark before the sabbath, I commanded that the gates should be shut, and charged that they should not be opened till after the sabbath: and some of my servants set I at the gates, that there should no burden be brought in on the sabbath day.

19. Og det skete, saasnart det blev mørkt i Jerusalems Porte henimod Sabbaten, da bød jeg, saa bleve Portene lukkede, og jeg bød, at de ikke skulde oplade dem før efter Sabbaten, og jeg beskikkede nogle af mine Tjenere ved Portene, at ingen Byrde skulde komme ind paa Sabbatens Dag.

19. Och då portarna i Jerusalem uppdragne voro för Sabbathen, böd jag tillsluta portarna, och befallde, att man icke skulle upplåta dem intill efter Sabbathen; och jag satte några af mina tjenare vid portarna, att ingen börda skulle föras derin om Sabbathsdagen.

19. Ja se sündis, kui Jerusalemma wärrawis pimme sai hingamisse-päwa wasto, siis käsksin minna, et wärrawad piddid lukko pandama, ja ütlesin, et nemmad neid ei piddand mitte lahti teggema enne kui pärrast hingamisse-päwa; ja pannin monned omma sullastest wärrawatte jure seisma, et ei piddand ühtegi koorma hingamisse-päwal sissetullema.

19. Aš įsakiau sabato išvakarėse, pradėjus temti, užrakinti Jeruzalės vartus ir atidaryti juos tik sabatui pasibaigus ir pastačiau savo tarnus prie vartų, kad nebūtų įnešamos naštos per sabatą.

19. Und da es in den Toren zu Jerusalem dunkel ward vor dem Sabbat, hieß ich die Türen zuschließen und befahl, man sollte sie nicht auftun bis nach dem Sabbat. Und ich bestellte meiner Leute etliche an die Tore, daß man keine Last hereinbrächte am Sabbattage.

19. C'est pourquoi, dès que le soleil s'était retiré des portes de Jérusalem, avant le sabbat, par mon commandement, on fermait les portes; je commandai aussi qu'on ne les ouvrît point jusqu'après le sabbat; et je fis tenir quelques-uns de mes gens aux portes, afin qu'il n'entrât aucune charge le jour du sabbat.

19. Y fué que como la sombra llegó a las puertas de Jerusalem ántes del sábado, dije que se cerrasen las puertas, y dije que no las abriesen hasta después del sábado: y puse a las puertas algunos de mis criados, para que no entrase carga en día de sábado.

19 Het geschiedde nu, als de poorten van Jeruzalem schaduw gaven, voor den sabbat, dat ik bevel gaf, en de deuren werden gesloten; en ik beval, dat zij ze niet zouden opendoen tot na den sabbat; en ik stelde van mijn jongens aan de poorten, opdat er geen last zou inkomen op den sabbatdag.

19. A gdy okrył cieó bramy Jeruzalemskie przed sabatem, rozkazałem zamknąć wrota, i nie kazałem ich otwierać, aż po sabacie; a niektórych z sług moich postawiłem w bramach, żeby nie wnoszono żadnych brzemion w dzieó sabatu.

19. Lőn annakokáért, hogy midőn megárnyékosodtak Jeruzsálem kapui a szombat előtt, parancsolatomra bezáratának az ajtók, s megparancsolám, hogy meg ne nyissák azokat szombat utánig, annakfelette legényeim közül a kapukhoz rendelék, mondván: Nem fog bejőni teher [16†] a szombatnak napján!

19 После сего, когда смеркалось у ворот Иерусалимских, перед субботою, я велел запирать двери и сказал, чтобы не отпирали их до утра после субботы. И слуг моих я ставил у ворот, чтобы никакая ноша не проходила в деньсубботний.

19. Після сього, як смеркало перед суботою в воротях Ерусалимських, приказав я запірати двері й звелїв, щоб не отвирали їх аж до ранку послї суботи. І ставив я коло воріт слуг моїх, щоб нїяка вантага не проходила в день суботнїй.

20. Kauppiaat ja kaikenlaisen tavaran myyjät jäivät yöksi Jerusalemin ulkopuolelle, kerran ja toisen.

20. Niin kauppamiehet ja kaikkinaisten kaluin myyjät olivat ulkona Jerusalemista yötä kerran eli kaksi.

20. Nijn cauppamiehet ja caickinaisten caluin myjät olit ulcona Jerusalemist yösen kerran eli caxi.

20 So the merchants and sellers of all kind of wares lodged outside Jerusalem once or twice.

20. So the merchants and sellers of all kind of ware lodged without Jerusalem once or twice.

20. Da bleve Kræmmerne og de, som solgte alle Haande Varer, om Natten uden for Jerusalem, en Gang eller to.

20. Så blefvo de krämare och köpmän, med allahanda varor, om nattena, utanför porten af Jerusalem, en gång och annan.

20. Siis jäid kaupmehhed ja kes keiksuggust kaupa müsid, öseks Jerusalemma wärrawa tahha üks ehk kakskord.

20. Pirkliai ir visokių prekių pardavėjai vieną ir kitą kartą pasiliko už Jeruzalės vartų.

20. Da blieben die Krämer und Verkäufer mit allerlei Ware über Nacht draußen vor Jerusalem, ein Mal oder zwei.

20. Et les marchands, et ceux qui vendaient toutes sortes de marchandises, passèrent la nuit une fois ou deux, hors de Jérusalem.

20. Y se quedaron fuera de Jerusalem una y dos veces los negociantes, y los que vendían toda cosa:

20 Toen vernachtten de kramers, en de verkopers van alle koopwaren, buiten voor Jeruzalem, eens of tweemaal.

20. Przetoż zostali przez noc kupcy, i sprzedawający towary rozmaite przed miastem Jeruzalemskiem, raz i drugi.

20. Annakokáért a kereskedők és minden árúk árúsai kivül hálának Jeruzsálemen egyszer vagy kétszer;

20 И ночевали торговцы и продавцы всякого товара вне Иерусалима раз и два.

20. І ночували крамарі та перекупнї всякого краму не раз і не два знадвору під Ерусалимом.

21. Mutta minä varoitin heitä ja sanoin heille: Minkätähden te jäätte yöksi muurin edustalle? Jos vielä kerran teette sen, niin minä käyn teihin käsiksi. Sen jälkeen he eivät enää tulleet sapattina.

21. Niin minä todistin heidän edessänsä ja sanoin heille: miksi te olette yötä ympäri muurin? Jos te vielä kerran sen teette, niin minä lasken käteni teidän päällenne. Ja siitä ajasta ei he sabbatina tulleet.

21. Nijn minä todistin heidän edesäns ja sanoin heille: mixi te oletta yösen ymbärins muurein? jos te wielä kerran sen teette nijn minä lasken käten teidän päällen. Ja sijtä ajast ei he Sabbathina tullet.

21 Then I testified against them and said to them, Why do you* lodge outside the wall? If you* do so again, I will lay hands on you*. From that time forth they came no more on the Sabbath.

21. Then I testified against them, and said unto them, Why lodge ye about the wall? if ye do so again, I will lay hands on you. From that time forth came they no more on the sabbath.

21. Da vidnede jeg for dem og sagde til dem: Hvorfor bleve I om Natten tværs over for Muren? gøre I det anden Gang, da skal jeg lægge Haand paa eder; fra den Tid kom de ikke om Sabbaten.

21. Då betygade jag dem, och sade till dem: Hvi blifven I om nattene utanför muren? Om I gören så mer, skall min hand komma uppå eder. Ifrå den tiden kommo de intet om Sabbathen.

21. Siis maenitsesin ma neid kowwaste ja ütlesin nende wasto: Miks teie jäte öseks müri tahha? kui teie sedda teist korda tete, siis tahhan ma kät teie külge pista. Sest aiast ei tulnud nemmad mitte hingamisse-päwal.

21. Aš klausiau jų: ‘‘Kodėl pasiliekate už vartų? Jei padarysite tai dar kartą, aš panaudosiu prieš jus jėgą’‘. Nuo to laiko jie nebeateidavo sabate.

21. Da zeugte ich wider sie und sprach zu ihnen: Warum bleibt ihr über Nacht um die Mauer? Werdet ihr's noch einmal tun, so will ich Hand an euch legen. Von der Zeit an kamen sie des Sabbats nicht.

21. Je leur fis des remontrances, et leur dis: Pourquoi passez-vous la nuit devant la muraille? Si vous y retournez, je mettrai la main sur vous. Depuis ce temps-là, ils ne vinrent plus le jour du sabbat.

21. Y les protesté, y les dije: ¿Por qué quedáis vosotros delante del muro? Si lo hacéis otra vez, meteré la mano en vosotros. Desde entónces no vinieron en sábado.

21 Zo betuigde ik tegen hen, en zeide tot hen: Waarom vernacht gijlieden tegenover den muur? Zo gij het weder doet, zal ik de hand aan u slaan. Van dien tijd af kwamen zij niet op den sabbat.

21. Przeciwko którym oświadczyłem się, i rzekłem do nich: Przecz wy zostawacie przez noc za murem? Uczynicieli to więcej, ściągnę rękę na was. A tak od onego czasu nie przychodzili w sabat.

21. És bizonyságot tevék ellenök, és mondám nékik: Miért háltok ti e kőfal előtt? Ha ezt ismételitek, kezet vetek reátok! Az időtől fogva nem jöttenek szombaton.

21 Но я строго выговорил им и сказал им: зачем вы ночуете возле стены? Если сделаете это в другой раз, я наложу руку на вас. С того времени они не приходили в субботу.

21. Але я сварив на їх дуже і сказав їм: Чого ви ночуєте коло муру? Коли се вчините ще раз, то я наложу на вас руку. Від того часу вони не приходили в суботу.

22. Ja minä käskin leeviläisten puhdistautua ja tulla vartioimaan portteja, että sapatinpäivä pyhitettäisiin. Muista minua, Jumalani, myös tämän tähden ja armahda minua suuressa laupeudessasi.

22. Ja minä sanoin Leviläisille, jotka puhtaat olivat: tulkaat ja ottakaat porteista vaari, ja pyhittäkäät sabbatin päivä. Minun Jumalani, muista minua senkin edestä, ja säästä minua suuren laupiutes tähden!

22. Ja minä sanoin Lewitaille jotca puhtat olit: tulcat ja olcat porttein päällä ja pyhittäkät Sabbathin päiwä minun Jumalan muista minua sengin edes ja säästä sinun suuren laupiudes tähden.

22 And I commanded the Levites that they should purify themselves and that they should come and keep the gates, to sanctify the Sabbath day. Remember to me, O my God, this also and spare me according to the greatness of your loving kindness.

22. And I commanded the Levites that they should cleanse themselves, and that they should come and keep the gates, to sanctify the sabbath day. Remember me, O my God, concerning this also, and spare me according to the greatness of thy mercy.

22. Og jeg sagde. til Leviterne, at de skulde rense sig og komme at tage Vare paa Portene for at hellige Sabbatens; Dag. Min Gud! kom mig og i Hu for dette, og spar mig efter din megen Miskundhed!

22. Och jag sade till Leviterna, som rene voro, att de skulle komma och vakta portarna, till att helga Sabbathsdagen. Min Gud, tänk ock på mig för detta här, och skona mig efter dina stora barmhertighet.

22. Ja ma ütlesin Lewitidele, et nemmad piddid ennast puhhastama ja tullema wärrawad hoidma, et pühha pääw saaks pühhitsetud. Minno Jummal, mötle ka se asja pärrast mo peäle, ja anna mulle armo omma rohke heldusse pärrast.

22. Levitams įsakiau apsivalyti, eiti sargybą prie vartų ir švęsti sabatą. Todėl, Viešpatie, mano Dieve, atsimink ir pasigailėk manęs dėl savo didžio gailestingumo.

22. Und ich sprach zu den Leviten, daß sie sich reinigten und kämen und hüteten die Tore, zu heiligen den Sabbattag. Mein Gott, gedenke mir des auch und schone mein nach deiner großen Barmherzigkeit.

22. Je dis aussi aux Lévites de se purifier et de venir garder les portes, pour sanctifier le jour du sabbat. O mon Dieu, souviens-toi de moi à cet égard, et me pardonne selon la grandeur de ta miséricorde!

22. Y dije a los Levitas, que se purificasen, y viniesen a guardar las puertas, para santificar el día del sábado. También por esto acuérdate de mí, Dios mío, y perdóname según la multitud de tu misericordia.

22 Voorts zeide ik tot de Levieten, dat zij zich zouden reinigen, en de poorten komen wachten, om den sabbatdag te heiligen. Gedenk mijner ook in dezen, mijn God! en verschoon mij naar de veelheid Uwer goedertierenheid.

22. I rozkazałem Lewitom, aby się oczyścili, a przyszedłszy strzegli bram, i święcili dzieó sabatu. I dlatego wspomnij na mię, o Boże mój! a bądź mi miłościw według obfitości miłosierdzia twego.

22. És megparancsolám a Lévitáknak, hogy magokat megtisztítsák, s hogy menjenek el és őrizzék a kapukat, hogy megszenteljék a szombatot. Ezért is emlékezzél [17†] meg rólam én Istenem és kedvezz nékem, kegyelmességednek nagy volta szerint!

22 И сказал я левитам, чтобы они очистились и пришли содержать стражу у ворот, дабы святить день субботний. И за сие помяни меня, Боже мой, и пощади меня по великой милости Твоей!

22. І сказав я левітам, щоб вони очистились і прийшли відбувати сторожу коло воріт, щоб сьвятити день субітнїй. І за се спогадай на мене, Боже мій, і пощади мене після великого милосердя твого!

23. Siihen aikaan minä näin myös juutalaisia, jotka olivat naineet asdodilaisia, ammonilaisia ja mooabilaisia vaimoja.

23. Minä näin myös silloin Juudalaiset ottavan Asdodilaisia, Ammonilaisia ja Moabilaisia vaimoja.

23. MInä näin myös silloin Judalaiset ottawan waimoja Asdodist Ammonist ja Moabist.

23 In those days also I saw the Jews who had married women of Ashdod, of Ammon, (and) of Moab.

23. In those days also saw I Jews that had married wives of Ashdod, of Ammon, and of Moab:

23. Jeg saa ogsaa i de samme Dage, at Jøderne lode asdoditiske, ammonitiske, moabitiske Hustruer bo hos sig.

23. Jag såg ock på den tiden, att Judarna togo sig hustrur af Asdod, Ammon och Moab;

23. Ma näggin ka neil päiwil Judid, kes ollid Asdodi, Ammoni ja Moabi-naesterahwast naesiks wötnud.

23. Tais laikais aš mačiau ir žydus, imančius žmonas iš Ašdodo, Amono ir Moabo.

23. Ich sah auch zu der Zeit Juden, die Weiber genommen hatten von Asdod, Ammon und Moab.

23. En ces jours-là aussi je vis des Juifs qui avaient pris des femmes asdodiennes, ammonites et moabites.

23. También en aquellos dias ví algunos Judíos que habían tomado mujeres de Azoto, Ammonitas, y Moabitas:

23 Ook zag ik in die dagen Joden, die Asdodische, Ammonietische en Moabietische vrouwen bij zich hadden doen wonen.

23. W tychże dniach ujrzałem też Żydów, którzy sobie pojęli żony Azotyckie, Ammonickie, Moabskie.

23. Ugyanazon napokban meglátogatám azokat a zsidókat, kik asdódi, Ammonita és Moábita [18†] asszonyokat vettek feleségül.

23 Еще в те дни я видел Иудеев, которые взяли себе жен из Азотянок,Аммонитянок и Моавитянок;

23. Ще бачив я в тих часах Юдеїв, що побрали собі жінок із Азотїїв, Аммонїїв та Моабіїв;

24. Ja heidän lapsistaan puolet puhuivat asdodinkieltä tai jonkun muun kansan kieltä, eivätkä osanneet puhua juudankieltä.

24. Ja heidän lapsensa puhuivat puolittain Asdodin kielellä, ja ei taitaneet puhua Juudan kielellä, mutta jokaisen kansan kielellä.

24. Ja heidän lapsens puhuit puolittain Asdodin kielellä ja ei tainnet puhua Judan kielellä mutta jocaidzen Canssan kielellä.

24 And their sons spoke half in the speech of Ashdod and could not speak in the Jews' language, but according to the language of each people.

24. And their children spake half in the speech of Ashdod, and could not speak in the Jews' language, but according to the language of each people.

24. Og Halvdelen af deres Børn talte Asdoditisk, og de forstode ikke at tale jødisk; men de talte efter hvert sit Folks Tungemaal.

24. Och deras barn talade half Asdodisko, och kunde icke tala Judisko, utan efter hvars folkens mål.

24. Ja nende lapsed räkisid poolt Asdodi keelt, ja ei moistnud Juda keelt räkida, waid iggaühhe rahwa keelt möda.

24. Jų vaikai kalbėjo pusiau Ašdodo gyventojų kalba ir nemokėjo žydiškai.

24. Und ihre Kinder redeten die Hälfte asdodisch und konnten nicht jüdisch reden, sondern nach der Sprache eines jeglichen Volks.

24. Quant à leurs enfants, la moitié parlait l'asdodien et ne savait point parler la langue des Juifs, mais bien la langue de tel ou tel peuple.

24. Y sus hijos la mitad hablaban Azoto, y conforme a la lengua de cada pueblo, que no sabían hablar Judaico.

24 En hun kinderen spraken half Asdodisch, en zij konden geen Joods spreken, maar naar de taal eens iegelijken volks.

24. A synowie ich na poły mówili po azotycku, nie umiejąc mówić po żydowsku, ale według języka swego narodu.

24. És fiaik felerésze asdódi nyelven beszél vala, és nem tudnak vala beszélni zsidóul, hanem egyik vagy másik nép nyelvén.

24 и от того сыновья их в половину говорят по-азотски, или языком других народов, и не умеют говорить по-иудейски.

24. А через те їх дїти говорять пополовинї по азотсьски, або мовою инчих народів, і не вміють говорити по юдейськи.

25. Silloin minä nuhtelin heitä ja kirosin heidät, jopa löin muutamia heistä ja revin heitä parrasta; ja minä vannotin heitä Jumalan kautta: Älkää antako tyttäriänne heidän pojillensa älkääkä ottako heidän tyttäriään vaimoiksi pojillenne tai itsellenne.

25. Ja minä nuhtelin heitä ja kirosin heitä, ja löin muutamia miehiä, ja repelin hiuksia heidän päästänsä, ja vannotin heitä Jumalan kautta: ei teidän pidä antaman tyttäriänne heidän pojillensa, eikä ottaman heidän tyttäriänsä teidän pojillenne eli itse teillenne.

25. Ja minä rangaisin ja kiroisin heitä ja löin muutamita miehiä ja tukistelin heitä ja wannotin heitä Jumalan cautta: Ei teidän pidä andaman teidän tyttäritän heidän pojillens eikä ottaman heidän tyttäritäns teidän pojillen eli idze teillen.

25 And I contended with them and cursed them and killed* certain of them and plucked off their hair and made them swear by God, (saying), You* will not give your* daughters to their sons, nor take their daughters for your* sons, or for yourselves.

25. And I contended with them, and cursed them, and smote certain of them, and plucked off their hair, and made them swear by God, saying, Ye shall not give your daughters unto their sons, nor take their daughters unto your sons, or for yourselves.

25. Og jeg trættede med dem og forbandede dem og slog nogle af dem og rev Haar af dem; og jeg tog en Ed af dem ved Gud: I skulle ikke give eders Døtre til deres Sønner og ej tage af deres Døtre til eders Sønner, eller til eder selv.

25. Och jag straffade dem, och bannade dem, och slog några män, och hårdrog dem, och tog en ed af dem vid Gud: I skolen icke gifva edra döttrar deras söner, icke heller taga deras döttrar till edra söner, eller till eder sjelf.

25. Ja ma riidlesin nendega ja wandusin neid ärra, ja peksin monned mehhed neist, ja kiskusin nende karwad wälja, ja pannin neid wanduma Jummala jures ööldes : Teie ei pea mitte ommad tütrid nende poegadele andma, egga nende tütrist omma poegadele egga ennestele naesiks wötma.

25. Aš subariau juos, iškeikiau, kai kuriuos sumušiau, roviau jų plaukus ir prisaikdinau, kad neduotų savo dukterų jų sūnums, neleistų savo sūnums vesti jų dukterų ir patys nevestų jų:

25. Und ich schalt sie und fluchte ihnen und schlug etliche Männer und raufte sie und nahm einen Eid von ihnen bei Gott: Ihr sollt eure Töchter nicht geben ihren Söhnen noch ihre Töchter nehmen euren Söhnen oder euch selbst.

25. Je les réprimandai et je les maudis; j'en frappai plusieurs, je leur arrachai les cheveux, et je les fis jurer par le nom de Dieu, en disant: Vous ne donnerez point vos filles à leurs fils, et vous ne prendrez point de leurs filles pour vos fils, ni pour vous.

25. Y reñí con ellos, y los maldije, y herí de ellos a algunos varones, y les arranqué los cabellos, y juramentélos: Que no daréis vuestras hijas a sus hijos, y que no tomaréis de sus hijas para vuestros hijos, o para vosotros.

25 Zo twistte ik met hen, en vloekte hen, en sloeg sommige mannen van hen, en plukte hun het haar uit; en ik deed hen zweren bij God: Indien gij uw dochteren hun zonen zult geven, en indien gij van hun dochteren voor uw zonen of voor u zult nemen!

25. Przetożem ich zgromił, i przeklinałem ich, i biłem niektórych z nich, a rwałem ich za włosy, i poprzysiągłem ich przez Boga, aby nie dawali córek swoich synom ich, ani brali córek ich synom swym i sobie.

25. Annakokáért feddődém velök, és megátkozám őket, és megverék közülök néhányat, és megtépém őket, és megesketém őket Istenre: Bizony ne adjátok leányaitokat [19†] az ő fiaiknak, és ne vegyetek leányaik közül feleséget fiaitoknak és magatoknak.

25 Я сделал за это выговор и проклинал их, и некоторых из мужей бил, рвал у них волоса и заклинал их Богом, чтобы они не отдавали дочерей своих за сыновей их и не брали дочерей их за сыновей своих и за себя.

25. Я лаяв і кляв їх за се, а декотрих чоловіків бив, скуб їх за волосся й заклинав їх Богом, щоб вони не видавали дочок своїх за синів їх, і не брали дочок їх за синів своїх і за себе.

26. Eikö Salomo, Israelin kuningas, tehnyt juuri tuollaista syntiä? Ei yhdelläkään monien kansojen joukossa ollut hänen vertaistaan kuningasta; hän oli Jumalallensa rakas, ja Jumala asetti hänet koko Israelin kuninkaaksi. Kuitenkin muukalaiset vaimot saattoivat hänetkin tekemään syntiä.

26. Eikö Salomo Israelin kuningas niiden kanssa syntiä tehnyt? Ja ei kuitenkaan ollut yhtään kuningasta hänen vertaistansa monen pakanan seassa, ja hän oli rakas Jumalallensa, ja Jumala pani hänen koko Israelin kuninkaaksi; kuitenkin saattivat muukalaiset hänenkin syntiä tekemään.

26. Eikö Salomo Israelin Cuningas sijnä syndiä tehnyt? Ja ei cuitengan ollut yhtän Cuningast hänen wertaistans pacanain seas ja hän oli racas hänen Jumalallens ja Jumala pani hänen coco Israelin Cuningaxi cuitengin saatit muucalaiset waimot hänengin syndiä tekemän.

26 Did not Solomon King of Israel sin by these things? Yet there was no king like him among many nations and he was beloved of his God and God made him king over all Israel. Nevertheless foreign women caused even him to sin.

26. Did not Solomon king of Israel sin by these things? yet among many nations was there no king like him, who was beloved of his God, and God made him king over all Israel: nevertheless even him did outlandish women cause to sin.

26. Har ikke Salomo, Israels Konge, syndet i disse Ting? enddog der ikke var en Konge som han iblandt de mange Folkeslag, og han var sin Gud kær, og Gud satte ham til Konge over al Israel; og dog kom de fremmede Kvinder ham til at synde.

26. Hafver icke Salomo, Israels Konung, syndat dermed? Och var dock ibland många Hedningar ingen Konung honom lik. Och han var sinom Gud kär; och Gud satte honom till Konung öfver hela Israel. Likväl kommo de utländska qvinnor honom till att synda.

26. Eks Salomon Israeli kunningas olle se läbbi patto teinud? et kül mitme rahwa seas ep olnud kunningast, kes temma sarnane, ja ta olli ka armas omma Jummala melest , et Jummal tedda keik Israeli ülle kunningaks töstis; ka tedda saatsid woöra Ma naesterahwas patto teggema.

26. ‘‘Argi ne tuo nusidėjo Izraelio karalius Saliamonas? Juk jam nebuvo lygių žemėje. Jis buvo Dievo mylimas ir Dievas jį buvo padaręs karaliumi visam Izraeliui, tačiau net jį svetimtautės moterys įtraukė į nuodėmę.

26. Hat nicht Salomo, der König Israels, daran gesündigt? Und war doch in vielen Heiden kein König ihm gleich, und er war seinem Gott lieb, und Gott setzte ihn zum König über ganz Israel; dennoch machten ihn die ausländischen Weiber sündigen.

26. N'est-ce pas en cela que pécha Salomon, roi d'Israël? Parmi la multitude des nations il n'y avait point de roi comme lui; il était aimé de son Dieu, et Dieu l'avait fait roi de tout Israël; toutefois les femmes étrangères le firent pécher.

26. ¿No pecó por esto Salomón rey de Israel? y en muchas gentes no hubo rey como él, que era amado de su Dios: y Dios le había puesto por rey sobre todo Israel: aun a él hicieron pecar las mujeres extranjeras.

26 Heeft niet Salomo, de koning van Israel, daarin gezondigd, hoewel er onder vele heidenen geen koning was, gelijk hij, en hij zijn God lief was, en God hem ten koning over gans Israel gesteld had? Ook hem deden de vreemde vrouwen zondigen.

26. Izaliż nie przez to zgrzeszył Salomon, król Izraelski? choć między wieloma narodami nie było króla jemu podobnego, który był miły Bogu swemu, tak, że go Bóg postanowił królem, nad wszystkim Izraelem, przecież i tego przywiodły niewiasty cudzoziemskie do grzechu.

26. Avagy nem ebben vétkezett-é Salamon Izráel királya? Noha nem volt sok nép között hozzá hasonlatos [20†] király, a kit szeret vala az ő Istene és királylyá tette vala őt Isten egész Izráel fölött; őt is bűnre vivék az [21†] idegen asszonyok:

26 Не из-за них ли, говорил я, грешил Соломон, царь Израилев? У многих народовне было такого царя, как он. Он был любим Богом своим, и Бог поставил его царем над всемиИзраильтянами; и однако же чужеземные жены ввели в грех и его.

26. Бо чи ж не через їх грішив Соломон, царь Ізрайлїв? В багатьох народів не було такого царя, як він. Він був любий Богові свойму, й Бог настановив його царем над усїма Ізрайлитянами, одначе ж чужоземські жінки довели до гріха й його.

27. Ja nytkö meidän täytyy kuulla teistä, että te olette tehneet kaiken tämän suuren pahan ja olleet uskottomat meidän Jumalaamme kohtaan, kun olette naineet muukalaisia vaimoja?

27. Ettekö te sitä ole kuulleet, koska te kaikkea tätä suurta pahuutta teette, että te rikotte Jumalaamme vastaan, ottaissanne muukalaisia vaimoja?

27. Ettekö te sitä ole cuullet cosca te sencaltaista suurta pahutta teette että te ricotte meidän Jumalatam wastan ottaisan muucalaisia waimoja.

27 Shall we then listen to you* to do all this great evil, to trespass against our God in marrying foreign women?

27. Shall we then hearken unto you to do all this great evil, to transgress against our God in marrying strange wives?

27. Skulde vi da høre det om eder, at I gøre alt dette store Onde, saa at I forsynde eder imod vor Gud ved at lade fremmede Kvinder bo hos eder?

27. Hafven I det icke hört, medan I sådant stort ondt gören, och förtagen eder emot vår Gud med främmande qvinnors giftermål?

27. Kas meie siis peaksime teie sanna kuulma, et meie sedda suurt pahha asja teeksime, omma Jummala wasto wallatust tehhes, et meie woöra Ma naesterahwast naesiks wöttaksime.

27. Argi ir mes neklausysime, padarysime tą didelę piktenybę ir nusikalsime prieš Dievą, vesdami svetimtautes?’‘

27. Und von euch muß man das hören, daß ihr solches Übel tut, euch an unserm Gott zu vergreifen und ausländische Weiber zu nehmen?

27. Et vous permettrions-nous de faire tout ce grand mal, de commettre ce crime contre notre Dieu, de prendre des femmes étrangères?

27. ¿Y obedeceremos a vosotros para cometer todo este mal tan grande, prevaricando contra nuestro Dios, tomando mujeres extranjeras?

27 Zouden wij dan naar ulieden horen, dat gij al dit grote kwaad zoudt doen, overtredende tegen onzen God, doende vreemde vrouwen bij u wonen?

27. A wam izali pozwolimy, żebyście się dopuszczali tej wielkiej złości, a występowali przeciwko Bogu naszemu pojmując żony cudzoziemskie?

27. És néktek engedjünk-é, hogy cselekedjétek mindezen nagy gonoszságot, vétkezzetek Istenünk [22†] ellen, idegen asszonyokat vévén feleségül?

27 И можно ли нам слышать о вас, что вы делаете все сие великое зло, грешите пред Богом нашим, принимая в сожительствочужеземных жен?

27. Хиба ж можемо ми (байдужно) чути про вас, що ви чините таке велике зло, й грішите перед Богом нашим, приймаючи чужоземських жінок?

28. Ja yksi ylimmäisen papin Eljasibin pojan Joojadan pojista oli hooronilaisen Sanballatin vävy; hänet minä karkoitin luotani.

28. Ja yksi Jojadan lapsista, Eljasibin ylimmäisen papin poika, oli Sanballatin Horonilaisen vävy; mutta minä ajoin hänen pois minun tyköäni.

28. Ja yxi Jojadan lapsist Eliasibin ylimmäisen Papin poica oli Saneballatin Horonitiläisen wäwy mutta minä ajoin hänen pois minun tyköäni.

28 And one of the sons of Joiada, the son of Eliashib the high priest, was son-in-law to Sanballat the Horonite. Therefore I chased him from me.

28. And one of the sons of Joiada, the son of Eliashib the high priest, was son in law to Sanballat the Horonite: therefore I chased him from me.

28. Og en blandt Sønnerne af Jojada, Eliasib, Ypperstepræstens Søn, var bleven Sanballats, Horonitens, Svigersøn; derfor drev jeg ham fra mig.

28. Och en af Jojada barn, Eljasibs sons, öfversta Prestens, hade befryndat sig med Saneballat den Horoniten; men jag dref honom ifrå mig.

28. Ja üks üllema preestri Eljasibi poia Jojada poegadest olli Sanballati Oronimehhe wäimees; agga ma aiasin tedda ennese jurest ärra.

28. Vienas vyriausiojo kunigo Eljašibo sūnaus Jehojados sūnus buvo horoniečio Sanbalato žentas; aš jį išvariau nuo savęs.

28. Und einer aus den Kindern Jojadas, des Sohnes Eljasibs, des Hohenpriesters, war Saneballats, des Horoniters, Eidam; aber ich jagte ihn von mir.

28. Or, l'un des fils de Jojada, fils d'Éliashib, le grand sacrificateur, était gendre de Samballat, le Horonite; je le chassai d'auprès de moi.

28. Y uno de los hijos de Joiada, hijo de Eliasib, gran sacerdote, era yerno de Sanaballat Horonita: y le ahuyenté de mí.

28 Ook was er een van de kinderen van Jojada, den zoon van Eljasib, den hogepriester, schoonzoon geworden van Sanballat, den Horoniet; daarom jaagde ik hem van mij weg.

28. Lecz jeden z synów Jojady, syna Elijasyba, kapłana najwyższego, był zięciem Sanballata Horoóczyka, i wygnałem go od siebie.

28. Jójadának (ki Eliásib főpapnak fia vala) fiai közül is egy veje vala a Horonitbeli Szanballatnak, [23†] elűzém azért őt tőlem.

28 И из сыновей Иоиады, сына великого священника Елиашива, один был зятем Санаваллата, Хоронита. Я прогнал его от себя.

28. Навіть споміж синів Йоади, сина первосьвященника Елїяшива, був один зятем Санаваллата з Хорону. Я ж і прогнав його від себе.

29. Muista heidät, Jumalani, sillä he ovat saastuttaneet pappeuden sekä pappeus- ja leeviläisliiton.

29. Muista heitä minun Jumalani, jotka turmelevat pappiuden, ja pappien ja Leviläisten liiton!

29. Muista heitä minun Jumalan jotca owat luowutetut pappeudest ja Pappein ja Lewitain lijtost.

29 Remember them, O my God, because they have defiled the priesthood and the covenant of the priesthood and of the Levites.

29. Remember them, O my God, because they have defiled the priesthood, and the covenant of the priesthood, and of the Levites.

29. Kom dem i Hu, min Gud! fordi de havde besmittet Præstedømmet, ja Præstedømmets og Leviternes Pagt.

29. Tänk uppå dem, min Gud, som besmitta Presterskapet, och Presterskapens förbund, och Leviternas.

29. Mo Jummal, mötle nende peäle, et nemmad se preestri-ammeti, ja preestri-ammeti ja Lewitide seädust on ärrateotanud.

29. Viešpatie, mano Dieve, prisimink tuos, kurie išniekino kunigystę, kunigų ir levitų sandorą.

29. Gedenke an sie, mein Gott, daß sie das Priestertum befleckt haben und den Bund des Priestertums und der Leviten!

29. Mon Dieu! qu'il te souvienne d'eux; car ils ont souillé la sacrificature, l'alliance de la sacrificature et des Lévites.

29. Acuérdate de ellos, Dios mío, contra los que contaminan el sacerdocio, y el pacto del sacerdocio, y de los Levitas.

29 Gedenk aan hen, mijn God, omdat zij het priesterdom hebben verontreinigd, ja, het verbond des priesterdoms en der Levieten.

29. Wspomnijże na to, o Boże mój! przeciw tym, którzy plugawią kapłaóstwo, i umowę kapłaóską i Lewitską.

29. Emlékezzél meg ő rólok én Istenem, a papságnak és a papság szövetségének és a Lévitáknak ilyen megfertőztetéséért!

29 Воспомяни им, Боже мой, что они опорочили священство и завет священнический и левитский!

29. Пригадай їм, Боже мій, що вони опоганили сьвященство і заповіт сьвященницький і левітський!

30. Niin minä puhdistin heidät kaikesta muukalaisuudesta. Ja minä järjestin virkatehtävät papeille ja leeviläisille, kullekin hänen toimensa mukaan,

30. Niin minä puhdistin heidät kaikista muukalaisista, ja asetin pappein ja Leviläisten vartiat, kunkin palvelukseensa,

30. Nijn minä puhdistin heidän caikist muucalaisist ja asetin Pappein ja Lewitain wartian idzecungin heidän palweluxeens.

30 Thus I cleansed them from all foreigners and appointed charges for the priests and for the Levites, each one in his work,

30. Thus cleansed I them from all strangers, and appointed the wards of the priests and the Levites, every one in his business;

30. Saa rensede jeg dem fra alt fremmed; og jeg beskikkede Præsternes og Leviternes Vagter, hver til sin Gerning,

30. Alltså renade jag dem ifrån alla utländska; och beställde Presternas och Leviternas vakt, hvar och en till sitt ämbete;

30. Nenda puhhastasin minna neid keigest woörast suggust, ja seädsin wahhi-korrad preestridele ja Lewitidele, iggameest omma tö kallale.

30. Taip aš apvaliau juos nuo svetimtaučių ir atstačiau kunigų bei levitų tarnavimus, kiekvieną jam skirtoje vietoje,

30. Also reinigte ich sie von allem Ausländischen und bestellte den Dienst der Priester und Leviten, einen jeglichen zu seinem Geschäft,

30. Ainsi je les purifiai de tout ce qui était étranger, et je rétablis les sacrificateurs et les Lévites dans leurs charges, chacun selon son office,

30. Y los limpié de todo extranjero, y puse las observancias a los sacerdotes, y a los Levitas, a cada uno en su obra:

30 Alzo reinigde ik hen van alle vreemden; en ik bestelde de wachten der priesteren en der Levieten, elk op zijn werk;

30. Przetożem ich oczyścił od wszelkiego cudzoziemca, i postanowiłem porządki kapłanom i Lewitom, każdemu w pracy jego,

30. És megtisztítám őket minden idegenektől és rendtartást szabék a papoknak és a Lévitáknak, [24†] kinek-kinek az ő dolgában,

30 Так очистил я их от всего чужеземного и восстановил службы священников и левитов, каждого в деле его,

30. Так обчистив я їх від усього чужоземського й позаводив наново служби сьвященників і левітів, кожного при його дїлї,

31. niin myös halko-uhrilahjan määräaikoina ja uutislahjat. Muista, Jumalani, tämä minun hyväkseni.

31. Ja uhrihalkoja määrätyillä ajoilla, ja ensimäisiä hedelmiä. Minun Jumalani, muista minua hyvyydellä!

31. Ja uhrihalcoja määrätyillä aigoilla ja ensimäisiä hedelmitä. Minun Jumalan muista minun hywydellä.

31 and for the wood offering, at times appointed and for the first-fruits. Remember me, O my God, for good.

31. And for the wood offering, at times appointed, and for the firstfruits. Remember me, O my God, for good.

31. og til at sørge for Gaven af Veddet til bestemte Tider og for Førstegrøderne. Kom mig i Hu, min Gud! til det gode.

31. Och till att offra ved, på bestämd tid, och förstling. Tänk uppå mig, Gud, till det bästa.

31. Ja pude tomisse tarwis seätud aial, ja essimesse uudse wilja tarwis. Minno Jummal mötle mo peäle mo heaks.

31. ir įsakiau skirtu laiku atgabenti malkų ir pirmavaisių. Mano Dieve, atsimink mane mano labui.

31. und für die Opfergaben an Holz zu bestimmten Zeiten und für die Erstlinge. Gedenke meiner, mein Gott, im Besten!

31. Et les prestations en bois aux époques fixées, et celles des prémices. Mon Dieu! souviens-toi de moi pour me faire du bien!

31. Y para la ofrenda de la leña en los tiempos señalados, y para las primicias. Acuérdate de mí, Dios mío, para bien.

31 Ook tot het offer des houts, op bestemde tijden, en tot de eerstelingen. Gedenk mijner, mijn God, ten goede.

31. I ku noszeniu drew do ofiar, czasów postanowionych, także i pierwocin. Wspomnijże na mię, Boże mój! ku dobremu.

31. A fa hozására is [25†] bizonyos időkben és az első zsengékre. Emlékezzél meg én Istenem az én javamra!

31 и доставку дров в назначенные времена и начатки. Помяни меня, Боже мой, во благо мне !

31. І приставу дров в призначений час, і первоплодів. Спогадай мене, Боже мій, на добро менї!