7 luku

Efraimin ja Samarian rikokset.

1. Kun minä Israelia parannan, silloin tulevat julki Efraimin rikokset ja Samarian pahuudet; sillä he harjoittavat petosta, varas tunkeutuu sisään, ja rosvojoukko ryöstää ulkona.

1. Kuin minä Israelin parantaa tahdon, niin äsken nähdään Ephraimin vääryys ja Samarian pahuus; sillä he tekevät petollisuutta: varas menee sisälle, ja ryövärit ulkona ryöstävät.

1. COsca minä Israeli autta tahdon nijn äsken nähdän Ephraimin wäärys ja Samarian pahuus nijn että he sitä enämmin epäjumalita palwelewat:

1. COska mine Israelin autta tadhon/ nin esken leuten Ephraimin Epeusko/ ia Samarian Pahuus/ nin ette he site änemen Epeiumalutta piteuet. (Koska minä Israelin auttaa tahdon/ niin äsken löydetään Ephraimin epäusko/ ja Samarian pahuus/ niin että he sitä enemmin epäjumaluutta pitäwät.)

1 When I would heal Israel, then the iniquity of Ephraim is uncovered and the wickedness of Samaria. For they commit falsehood and the thief enters in and the troop of robbers ravages outside.

1. When I would have healed Israel, then the iniquity of Ephraim was discovered, and the wickedness of Samaria: for they commit falsehood; and the thief cometh in, and the troop of robbers spoileth without.

1. Naar jeg læger Israel, da blottes Efraims Misgerning og Samarias Ondskab, thi de have lagt sig efter Løgn; Tyve bryde ind, en Skare røver udenfor.

1. Då jag Israel hjelpa vill, så finner man först Ephraims otro och Samarie ondsko, så att de bedrifva desto mer afguderi; och ändock de inbördes med tjufvar, och utantill med röfvare plågade äro;

1. Kui minna Israelile terwist sadan, siis saab awwalikkuks Ewraimi üllekohhus ja Samaria kurjussed, sest nemmad tewad walskust; ja warras lähhäb sisse, rööwli-hulk tulleb wäljas keigelt polelt peäle.

1. ‘‘Kai norėjau pagydyti Izraelį, paaiškėjo Efraimo kaltė ir Samarijos nedorybės. Jie apgaudinėja, vagys įsilaužia į namus, plėšikų gaujos plėšia gatvėse.

1. Wenn ich Israel heilen will, so findet sich erst die Sünde Ephraims und die Bosheit Samarias, wie sie Lügen treiben und Diebe einsteigen und Räuber draußen plündern;

1. Lorsque je voulais guérir Israël, l'iniquité d'Éphraïm et la méchanceté de Samarie se sont révélées; car ils ont pratiqué la fausseté; et tandis que le larron s'est introduit, la bande a pillé au-dehors. Et ils ne se disent pas, dans leurs cœurs, que je me souviens de toute leur malice.

1. ESTANDO yo curando a Israel, descubrióse la iniquidad de Efraim, y las maldades de Samaria; porque obraron engaño; y el ladrón viene: despoja el salteador de fuera.

1 Terwijl Ik Israel genees, zo wordt Efraims ongerechtigheid ontdekt, mitsgaders de boosheden van Samaria; want zij werken valsheid; en de dief gaat er in, de bende der straatschenders stroopt daar buiten.

1. Gdy leczę Izraela, tedy się odkrywa nieprawość Efraimowa i złości Samaryjskie, bo się bawią kłamstwem; w miastach złodziejstwo, a na dworze łupiestwo przewodzą;

1. A mikor gyógyítani akarnám Izráelt, akkor tudódik ki Efraim vétke és Samaria gonoszsága; mert csalárdul cselekesznek, tolvaj tör be, és rabló fosztogat az utczán.

1 Когда Я врачевал Израиля, открылась неправда Ефрема и злодействоСамарии: ибо они поступают лживо; и входит вор, и разбойник грабит по улицам.

1. Коли я почав лїчити-оздоровляти Ізраїля, виявилась неправедність Ефраїмова й лиходїйство Самариї; і ось, влазить злодїй, а розбишака рабує по улицях.

2. Eivät he ajattele sydämessään, että minä muistan kaiken heidän pahuutensa. Nyt heidän tekonsa piirittävät heidät, ne ovat tulleet minun kasvojeni eteen.

2. Ja ei he kuitenkaan ajattele sydämessänsä, että minä muistan kaiken heidän pahuutensa; nyt ovat heidän työnsä heidän ympärillänsä, ja ovat julki minun kasvoini edessä.

2. Sillä waicka he keskenäns warasten ja ulcona ryöwäritten cansa rangaistan ei he cuitengan huomaidze että minä otan waarin caikesta heidän pahudestans. Mutta minä näen kyllä heidän menons jota he jocapaicas pitäwät.

2. Sille waicka he keskenens Warasten/ ia vlcona Röueriten cansa/ rangaistut ouat/ euet he quitengan merkitze/ ette mine sen cautta/ caiken heiden Pahudhens päle warin pidhen. Mutta mine kylle näen heiden menons/ ionga he iocapaicas piteuet. (Sillä waikka he keskenänsä warasten/ ja ulkona ryöwärien kanssa/ rangaistut owat/ eiwät he kuitenkaan merkitse/ että minä sen kautta/ kaiken heidän pahuutensa päälle waarin pidän. Mutta minä kyllä näen heidän menonsa/ jonka he joka paikassa pitäwät.)

2 And they do not consider in their hearts that I remember all their wickedness. Now their own practices have surrounded them; they are before my face.

2. And they consider not in their hearts that I remember all their wickedness: now their own doings have beset them about; they are before my face.

2. Og de sige ikke i deres Hjerte, at jeg ihukommer al deres Ondskab; nu have deres Idrætter omringet dem, de ere komne for mit Ansigt.

2. Likväl vilja de intet märka, att jag dermed gifver akt uppå alla deras ondsko; men jag ser väl deras väsende, som de allstädes bedrifva.

2. Ja nemmad ei mötle mitte ommas süddames, et keik nende kurjus mo meles on: nüüd pirawad nende teud nende ümber, need on minno palle ees.

2. Jie nepagalvoja, kad Aš prisimenu jų nedorybes! Dabar jų darbai apsupo juos, jie visi yra mano akivaizdoje.

2. dennoch wollen sie nicht merken, daß ich alle ihre Bosheit merke. Ich sehe aber ihr Wesen wohl, das sie allenthalben treiben.

2. Maintenant leurs forfaits les environnent; ils sont devant ma face.

2. Y no dicen en su corazón, que tengo en la memoria toda su maldad: ahora pues los rodearán sus obras: delante de mi presencia están.

2 En zij zeggen niet in hun hart, dat Ik al hunner boosheid gedachtig ben; nu omsingelen hen hun handelingen, zij zijn voor Mijn aangezicht.

2. A nie myślą w sercu swojem, że na wszystkie złości ich pamiętam; a teraz ich ogarniają sprawy ich, i są przed obliczem mojem.

2. És eszökbe sem veszik, hogy emlékezem minden gonoszságukra. Most körülvették őket az ő cselekedeteik, a melyek színem előtt vannak.

2 Не помышляют они в сердце своем, что Я помню все злодеяния их; теперь окружают их дела их; они пред лицем Моим.

2. Вони й не здогадуються в серцях своїх, що я про їх ледарство знаю; і так тепер намножились і обгорнули їх ледарства їх, а всї вони перед лицем у мене.

3. He ilahuttavat pahuudellansa kuningasta ja valheillansa ruhtinaita.

3. He ilahuttavat kuninkaan pahuudellansa ja päämiehet valheellansa.

3. He ilahuttawat Cuningan pahudellans ja Päämiehet walhellans ja owat caicki huorintekiät.

3. He ilahuttauat Kuningan Epeiumaludhens cautta/ ia heiden Walheisans Pämiehet/ ia ouat caiki tynni Hoorintekiet. (He ilahduttawat kuninkaan epäjumaluutensa kautta/ ja heidän walheissansa päämiehet/ ja owat kaikki tyynni huorintekijät.)

3 They make the king glad with their wickedness and the rulers with their lies.

3. They make the king glad with their wickedness, and the princes with their lies.

3. Ved deres Ondskab glæde de en Konge og Fyrster ved deres Løgn.

3. De fröjda Konungen genom sitt afguderi, och Förstarna genom sina lögner;

3. Nemmad tewad röömsaks kunningast omma kurjussega, ja würstid omma wallega.

3. Jų nedorybėmis džiaugiasi karalius, jų apgaulėmis­kunigaikščiai.

3. Sie vertrösten den König durch ihre Bosheit und die Fürsten durch ihre Lügen;

3. Ils réjouissent le roi par leur malice, et les chefs par leurs mensonges.

3. Con su maldad alegran al rey, y a los príncipes con sus mentiras.

3 Zij verblijden den koning met hun boosheid, en de vorsten met hun leugenen.

3. Króla uweselają złością swoją a książąt kłamstwy swemi.

3. Gonoszságukkal gyönyörködtetik a királyt, és hazugságaikkal a fejedelmeket.

3 Злодейством своим они увеселяют царя и обманами своими – князей.

3. Лиходїйством своїм звеселяють вони царя, оманами своїми - князїв.

4. Kaikki he ovat avionrikkojia; he ovat kuin leipojan sytyttämä uuni: hän jättää tulen kohentamatta taikinan sotkemisesta sen happanemiseen asti.

4. Ja ovat kaikki huorintekiät, niinkuin pätsi, jonka leipoja lämmittää; joka lakkaa valvomasta, sitte kuin hän on taikinan sotkunut, siihen asti kuin se happanee.

4. Nijncuin pädzi jonga leipoja lämmittä cosca hän on sotcunut anda hän taikinan hapata ja nosta.

4. Ninquin yxi Pätzi/ ionga Leipoia lämmitte/ coska hen on sotkenut/ ia andapi taikinan pänens hapata/ ia ylesnosta. (Niinkuin yksi pätsi/ jonka leipoja lämmittää/ koska hän on sotkenut/ ja antaapi taikinan hapata/ ja ylösnostaa.)

4 They are all adulterers. They are as an oven heated by the baker. He ceases to stir the fire, from the kneading of the dough, until it is leavened.

4. They are all adulterers, as an oven heated by the baker, who ceaseth from raising after he hath kneaded the dough, until it be leavened.

4. Alle ere de Horkarle, de ere som en Ovn, der hedes af en Bager, som holder op med at ilde fra den Tid, han har æltet Dejgen, indtil den bliver syret.

4. Och äro allesamman horkarlar, lika som en bakougn, den bakaren het gör, när han utknådat hafver, och låter degen igenomsyras och jäsa.

4. Nemmad on keik abbiellorikjad kui pets-ahhi, mis paggarist wägga ködud: se, kes piddi kihhutama, seisab wait, et ta taignat ei sötku, ennego se lähhäb hapnema.

4. Jie visi yra svetimautojai kaip pakūrenta krosnis, kurios nebereikia kurstyti nuo tešlos įmaišymo iki iškilimo.

4. und sind allesamt Ehebrecher gleichwie ein Backofen, den der Bäcker heizt, wenn er hat ausgeknetet und läßt den Teig durchsäuern und aufgehen.

4. Ils sont tous adultères, pareils au four chauffé par le boulanger, qui cesse d'attiser le feu depuis qu'il a pétri la pâte jusqu'à ce qu'elle soit levée.

4. Todos ellos adúlteros, como horno encendido por el hornero: el cual cesará de despertar después que esté hecha la masa, hasta que esté leuda.

4 Zij bedrijven al te zamen overspel, zij zijn gelijk een bakoven, die heet gemaakt is van den bakker; die ophoudt van wakker te zijn, nadat hij het deeg heeft gekneed, totdat het doorgezuurd zij.

4. Wszyscy zgoła cudzołożą, są jako piec rozpalony od piekarza, który przestaje czuć, gdy zaczynił ciasto, ażby ukisiało.

4. Mindnyájan házasságtörők; olyanok, mint a kemencze, a melyet befűt a sütő; szünetel a tüzeléssel, a tészta bekovászolásától annak megkeléséig.

4 Все они пылают прелюбодейством, как печь, растопленная пекарем, который перестает поджигать ее, когда замесит тесто и оно вскиснет.

4. Всї вони палають перелюбством, як піч, розпалена пекарем, що не підкладує дров, як замісить тїсто й воно вкисне.

5. Meidän kuninkaamme päivänä ovat ruhtinaat sairaina viinin hehkusta. Hän lyö kättä pilkkaajain kanssa.

5. Tänäpänä on meidän kuninkaamme juhla, ja päämiehet ovat sairaaksi tulleet viinasta; hän kutsuttaa pilkkaajat tykönsä.

5. Tänäpän on meidän Cuningam juhla ja Päämiehet lämbiäwät wijnasta nijn hän cudzutta pilckajat tygöns.

5. Tenepene ombi meiden Kuningan Juhla (ma he sanouat) nin lämbieuet sijtte ne Pämiehet/ ninquin Winasta/ nin hen cutzutta ne wäret Opettaiat tygens. (Tänäpänä ompi meidän kuninkaan juhla (he sanowat) niin lämpeäwät siitä ne päämiehet/ niinkuin wiinasta/ niin he kutsuttaa ne wäärät opettajat tykönsä.)

5 On the day of our king the rulers made themselves sick with the heat of wine. He draws out his hand with scoffers.

5. In the day of our king the princes have made him sick with bottles of wine; he stretched out his hand with scorners.

5. Paa vor Konges Dag blive Fyrsterne syge ved Hede af Vinen, han rækker Spottere sin Haand.

5. I dag är vår Konungs högtid (säga de). Så varda då Förstarna hete lika som af vin; så bjuder han de falska lärare till sig.

5. Meie kunninga pääw on, ütlewad nemmad: siis wässitawad tedda würstid wina lehkriga: siis sirrutab ta omma kät wälja pilkjattega.

5. Karaliaus dieną kunigaikščiai susirgo nuo vyno, jis ištiesė ranką akiplėšoms.

5. Heute ist unsers Königs Fest sprechen sie, da fangen die Fürsten an, vom Wein toll zu werden; so zieht er die Spötter zu sich.

5. Au jour de notre roi, les chefs se rendent malades par l'ardeur du vin; le roi tend la main aux moqueurs.

5. El día de nuestro rey los príncipes le hicieron enfermar con cuero de vino: extendió su mano con los burladores.

5 Het is de dag onzes konings; de vorsten maken hem krank door verhitting van den wijn; hij strekt zijn hand voort met de spotters.

5. W dzieó króla naszego w chorobę go wprawiają książęta łagwiami wina, tak że i on rękę swą z naśmiewcami wyciąga.

5. Királyunk napján a fejedelmek beteggé lesznek a bor hevétől; csúfolóknak nyújtja az ő kezét.

5 „День нашего царя!" говорят князья, разгоряченные до болезни вином, а он протягивает руку свою к кощунам.

5. День царський у нас! князї розгорячились до впаду вином, а царь простягає руку свою до висьмівників.

6. Sillä he ovat juonillaan saattaneet sydämensä kuumaksi kuin uuni; koko yön heidän leipojansa nukkuu, aamulla se palaa kuin liekitsevä tuli.

6. Sillä heidän sydämensä on palava niinkuin pätsi, kuin he väijyvät; mutta heidän leipojansa makaa kaiken yötä, ja palaa aamulla niinkuin tulen liekki.

6. Sillä heidän sydämens on palawa nijncuin pädzi cosca he uhrawat ja Canssa wiettelewät. Mutta heidän leipojans maca caiken yösen ja pala amulla tulen liekisä. He owat wielä caicki palawat nijncuin pädzi.

6. Sille heiden sydhemens ombi palauas Jumalan menos/ ninquin yxi Pätzi/ coska he wffrauat/ ia Canssa wietteleuet. Mutta heiden Leipoians caiken ön macauat/ ia Amulla hen pala eläues Tulesa. Wiele he ouat silloingi nin palauas Jumalan menos/ ninquin yxi Pätzi. (Sillä heidän sydämensä ompi palawassa Jumalan menossa/ niinkuin yksi pätsi/ koska he uhraawat/ ja kansaa wiettelewät. Mutta heidän leipojansa kaiken yön makaawat/ ja aamulla hän palaa eläwässä tulessa. Wielä he owat silloinkin niin palawassa Jumalan menossa/ niinkuin yksi pätsi.)

6 For they have made their heart ready like an oven, while they lie in wait. Their baker sleeps all the night. In the morning it burns as a flaming fire.

6. For they have made ready their heart like an oven, whiles they lie in wait: their baker sleepeth all the night; in the morning it burneth as a flaming fire.

6. Thi de bringe deres Hjerte nær til deres List som til Ovnen; den hele Nat sover deres Bager; om Morgenen brænder den som luende Ild.

6. Ty deras hjerta är hett uti deras gudelighet, lika som en bakougn, när de offra och bedraga folket; men deras bakare sofver alla nattena, och om morgonen brinner han i ljusom låga.

6. Kui nemmad omma süddame pannewad kui pets-ahjo ommas warritsemisses: siis maggab keige se ö nende paggar, warra hom̃iko pölleb temma kui tulle-leek.

6. Jų širdys paruoštos kaip krosnis­kepėjas miega naktį, o rytą ugnis įsiliepsnoja.

6. Denn ihr Herz ist in heißer Andacht wie ein Backofen, wenn sie opfern und die Leute betrügen; ihr Bäcker schläft die ganze Nacht, und des Morgens brennt er lichterloh.

6. Lorsqu'ils dressent des embûches, leur cœur est un four; toute la nuit dort leur boulanger; au matin c'est un feu qui jette des flammes.

6. Porque aplicaron, como horno, su corazón asechando: toda la noche duerme su hornero: a la mañana está su horno encendido como llama de fuego.

6 Want zij voeren hun hart aan, als een bakoven, tot hun lagen; hunlieder bakker slaapt den gansen nacht; 's morgens brandt hij als een vlammend vuur.

6. Bo przyłożyli serce swe do zasadzek, jako piec rozpalony; całą noc śpi piekarz ich, a z poranku gore jako płomieó ognia.

6. Mert, mint a kemencze, közelednek álnokságukban az ő szívökkel. Egész éjszaka alszik az ő sütőjök; reggel ég, mint a lángoló tűz.

6 Ибо они коварством своим делают сердце свое подобным печи: пекарь ихспит всю ночь, а утром она горит, как пылающий огонь.

6. Зрада запалює їх серце, як піч; пекарь їх спить всю ніч, а вранцї горить вона палаючим огнем.

7. He ovat kaikki kuumia kuin uuni, he syövät tuomarinsa: kaikki heidän kuninkaansa ovat kaatuneet, ei yksikään niistä ole minua avuksi huutanut.

7. He ovat kaikki palavat niinkuin pätsi: he syövät tuomarinsa; kaikki heidän kuninkaansa lankeevat; ei ole yhtäkään heissä, joka minua avuksensa huutaa.

7. Waicka heidän Duomarins syödän ja caicki heidän Cuningans langewat ei ole sijttekän yhtäkän heisä joca minua rucoile.

7. Waicka heiden Domarins ylessödhehen/ ia caiki heiden Kuningans langeuat/ ei sijtteken ole yxiken heiden seasans/ iotca minua auxenshwtauat. (Waikka heidän tuomarinsa ylössyödähän/ ja kaikki heidän kuninkaansa lankeawat/ ei sittenkään ole yksikään heidän seassansa/ jotka minua awuksensa huutawat.)

7 They are all hot as an oven and devour their judges. All their kings are fallen. There is none among those who call to me.

7. They are all hot as an oven, and have devoured their judges; all their kings are fallen: there is none among them that calleth unto me.

7. Alle gløde de som Ovnen, og de have fortæret deres Dommere; alle deres Konger ere faldne, der er ingen iblandt dem, som paakalder mig.

7. Så äro de ändå så hete i gudelighet, lika som en bakougn; ändock att deras domare uppfrätne varda, och alle deras Konungar falla; likväl är der ändå ingen ibland dem, som åkallar mig.

7. Nemmad on keik pallawad kui pets-ahhi, ja söwad ärra ommad kohtomoistjad: keik nende kunningad langewad, ja ükski ep olle nende seast , kes minno pole hüaks.

7. Jie visi, įkaitę kaip krosnis, prarijo savo teisėjus. Visi jų karaliai krito, bet nė vienas tarp jų nesišaukia manęs.

7. Allesamt sind sie so heißer Andacht wie ein Backofen, also daß ihre Richter aufgefressen werden und alle ihre Könige fallen; und ist keiner unter ihnen, der mich anrufe.

7. Ils sont tous ardents comme un four, et ils dévorent leurs juges. Tous leurs rois tombent, et aucun d'eux ne crie à moi!

7. Todos ellos hierven como un horno; y comieron a sus jueces: cayeron todos sus reyes: no hay entre ellos quien clame a mí.

7 Zij zijn allen te zamen verhit als een bakoven, en zij verteren hun rechters; al hun koningen vallen; er is niemand onder hen, die tot Mij roept.

7. Wszyscy zgoła rozpalili się jako piec, a pożerają sędziów swoich; wszyscy królowie ich upadają, niemasz między nimi, ktoby wołał do mnie.

7. Mindnyájan tüzesek, mint a sütő kemencze, és megemésztik biráikat. Királyaik mind elhullottak. Nincs köztök senki, a ki hozzám kiáltana.

7 Все они распалены, как печь, и пожирают судей своих; все цари ихпадают, и никто из них не взывает ко Мне.

7. Всї вони, мов ті розпалені печі, палають; та й своїх суддїв глитають; падає царь за царем, не озвавшись до мене.

8. Efraim sekaantuu kansojen joukkoon. Efraim on tullut leivän kaltaiseksi, jota ei ole käännetty.

8. Ephraim sekoittaa itsensä kansoihin: Ephraim on niinkuin kyrsä, jota ei kenkään käännä.

8. Ephraim secoitta idzens Canssoijn: Ephraim on nijncuin kyrsä jota ei kengän käännä.

8. Ephraim pite Pacanoilda ylitzekarcotettama'/ Ephraim on ninquin yxi Cacku/ iota eikengen ymberikäenne. (Ephraim pitää pakanoita ylitse karkoitettaman/ Ephraim on niinkuin yksi kakku/ jota eikenkään ympäri käännä.)

8 Ephraim, he mixes himself among the peoples. Ephraim is a cake not turned.

8. Ephraim, he hath mixed himself among the people; Ephraim is a cake not turned.

8. Efraim, han blander sig med Folkene, Efraim er som en Kage, der ikke er vendt.

8. Ephraim varder öfverfallen af Hedningom; Ephraim är lika såsom en kaka, den ingen omvänder;

8. Ewraim on ennast woöra rahwaga ärrasegganud; Ewraim on kui tuhka-kook, mis ei olle teise pole pöördud.

8. Efraimas maišosi su tautomis! Jis yra lyg neapverstas paplotis.

8. Ephraim mengt sich unter die Völker; Ephraim ist wie ein Kuchen, den niemand umwendet.

8. Éphraïm, lui, se mêle avec les peuples. Éphraïm est un gâteau qui n'a pas été retourné.

8. Efraim se envolvió con los pueblos: Efraim fué torta no vuelta.

8 Efraim, die verwart zich met de volken; Efraim is een koek, die niet is omgekeerd;

8. Efraim ten się z narodami zmieszał; Efraim będzie jako podpłomyk nieprzewracany.

8. Efraim összekeveredett a népekkel. [1†] Olyanná lőn az Efraim, mint a meg nem fordított pogácsa.

8 Ефрем смешался с народами, Ефрем стал, как неповороченный хлеб.

8. Ефраїм перемішався з народами чужими; Ефраїм, мов паляниця, не обертана (на жару), спалився.

9. Muukalaiset syövät hänen voimansa, mutta ei hän sitä ymmärrä. Hänen hiuksensakin ovat jo harmaiksi käyneet, mutta hän ei ymmärrä.

9. Vaan muukalaiset syövät hänen voimansa, jota ei hän kuitenkaan tottele. Hän on myös harmaat karvat saanut, ei hän sittekään sitä huoli.

9. Waan muucalaiset syöwät hänen woimans jota ei hän cuitengan tottele. Hän on myös harman carwan saanut ei hän sijttekän sitä huole.

9. Waan mucalaiset ylessöuet henen Woimans/ ei hen quitengan site tottele. Hen on mös harman caruan saanut/ ei hen sitteken site tottele. (Waan muukalaiset ylössyöwät hänen woimansa/ ei hän kuitenkaan sitä tottele. Hän on myös harmaan karwan saanut/ ei hän sittenkään sitä tottele.)

9 Strangers have devoured his strength and he does not know. Yes, gray hairs are here and there upon him and he does not know.

9. Strangers have devoured his strength, and he knoweth it not: yea, gray hairs are here and there upon him, yet he knoweth not.

9. Fremmede have fortæret hans Kraft; men han mærker det ikke; der kommer ogsaa graa Haar frem hist og her paa ham, men han mærker det ikke.

9. Utan främmande uppäta hans kraft, likväl vill han intet aktat; han hafver ock fått grå hår, likväl vill han intet aktat.

9. Woörad söwad temma rammo ärra, ja temma ei tunnege; hallid juuksed on ka otsego külwatud temma peäle, ja temma ei tunnege.

9. Svetimšaliai suėdė jo jėgą, bet jis to nepastebėjo; plaukai jam pražilo, bet jis to nežinojo.

9. Fremde fressen seine Kraft, doch will er's nicht merken; er hat auch graue Haare gekriegt, doch will er's nicht merken.

9. Les étrangers ont dévoré sa force, et il ne l'a point senti; sa tête s'est parsemée de cheveux blancs, et il ne s'en est pas aperçu.

9. Comieron extraños su sustancia, y él no lo supo; y aun vejez se ha esparcido por él, y él no lo entendió.

9 Vreemden verteren zijn kracht, en hij merkt het niet; ook is de grauwigheid op hem verspreid, en hij merkt het niet.

9. Pożarli obcy siłę jego, a on o tem nie wie; sędziwość też naó występuje, wszakże on tego nie wie.

9. Idegenek emésztik erejét, de ő nem veszi észre. Ősz hajjal is hintve van már, és azt sem veszi észre.

9 Чужие пожирали силу его и он не замечал; седина покрыла его, а он не знает.

9. Поїдають його силу чужоземцї, а йому про те й байдуже, вже посивіло й волоссє, він же й не бачить.

10. Israelin ylpeys syyttää häntä vasten silmiä, eivätkä he palaja Herran, Jumalansa, tykö, eivät etsi häntä, vaikka kaikki näin on.

10. Ja Israelin ylpeys nöyryytetään heidän silmäinsä edessä; vaan ei he käännä itsiänsä Herran Jumalansa tykö, eikä hänestä pidä lukua näissä kaikissa.

10. Ja Israelin coreus nöyrytetän heidän silmäins edesä ei he sengän tähden käännä idzens heidän HERrans Jumalans tygö eikä hänestä pidä lucua näisä caikisa.

10. Ja se Israelin Coreus heiden silmeins edes neuriteten/ euet he sengenwoxi itzens käenne heiden HERRAN Jumalans tyge/ ia euet mös heneste lucua pidhe neisse caikissa. (Ja se Israelin koreus heidän silmäinsä edes nöyrytetään/ eiwät he senkään wuoksi itsensä käännä heidän HERRAN Jumalansa tykö/ ja eiwät myös hänestä lukua pidä näissä kaikissa.)

10 And the pride of Israel testifies to his face. Yet they have not returned to Jehovah their God, nor sought him for all this.

10. And the pride of Israel testifieth to his face: and they do not return to the LORD their God, nor seek him for all this.

10. Og Israels Stolthed vidner imod ham, men de vende ikke om til Herren deres Gud og søge ham ikke, uagtet alt dette.

10. Och Israels högfärd varder för deras ögon ödmjukad; likväl omvända de sig intet till Herran sin Gud, och fråga ej heller något efter honom i allo desso.

10. Ja Israeli körkus tunnistab temma su sisse: agga nemmad ei pöra mitte Jehowa omma Jummala pole, ja ei otsi tedda mitte keige se asja sees.

10. Izraelio išdidumas liudija prieš jį patį. Bet jie vis dėlto nesugrįžta pas Viešpatį, savo Dievą, ir neieško Jo.

10. Und die Hoffart Israels zeugt wider sie ins Angesicht; dennoch bekehren sie sich nicht zum HERRN, ihrem Gott, fragen auch nicht nach ihm in diesem allem.

10. Et l'orgueil d'Israël rend témoignage sur son visage: ils ne sont pas revenus à l'Éternel leur Dieu; ils ne l'ont point recherché, malgré tout cela.

10. Y la soberbia de Israel testificará contra él en su cara; y no se tornaron a Jehová su Dios, ni le buscaron con todo esto.

10 Dies zal de hovaardij van Israel in zijn aangezicht getuigen; dewijl zij zich niet bekeren tot den HEERE, hun God, noch Hem zoeken in alle deze.

10. A choć pycha Izraelska świadczy w oczy przeciwko niemu, wszakże się nie nawracają do Pana, Boga swego, ani go w tem wszystkiem szukają.

10. Izráel ellen az ő büszkesége tesz tanúbizonyságot, [2†] és még sem térnek vissza az Úrhoz, az ő Istenökhöz, és nem keresik őt mindennek daczára sem.

10 И гордость Израиля унижена в глазах их и при всем том они не обратились к Господу Богу своему и не взыскали Его.

10. Гордощі Ізраїля понизені в їх таки очах, а таки вони не обернулись до Господа, Бога свого й не шукали його.

11. Efraim on tullut kyyhkysen kaltaiseksi, joka on tyhmä ja taitamaton: he huutavat avuksi Egyptiä, he menevät Assuriin.

11. Sillä Ephraim on niinkuin hullu kyhkyinen, joka ei mitään huomaitse; he avuksensa huutavat Egyptiä, he juoksevat Assuriin.

11. Sillä Ephraim on nijncuin hullu mettinen joca ei mitän huomaidze toisinans hän auxens huuta Egyptiä ja toisinans he juoxewat Assurijn.

11. Sille Ephraim on ninquin yxi hullu Mettinen/ ioca ei miten merkitze/ mwna hen auxenshwtauat Egiptin/ mwna he ioxeuat Assurin. (Sillä Ephraim on niinkuin yksi hullu mettinen/ joka ei mitään merkitse/ muuna hän awuksensa huutawat Egyptin/ muuna he juoksewat Assuriin.)

11 And Ephraim is like a silly dove, without understanding. They call to Egypt. They go to Assyria.

11. Ephraim also is like a silly dove without heart: they call to Egypt, they go to Assyria.

11. Men Efraim er bleven ligesom en enfoldig Due, uden Forstand; de raabe paa Ægypten, de gaa til Assyrien.

11. Ty Ephraim är lika som en galen dufva, den intet akta vill. Nu åkallade Egypten, nu löpa de till Assur.

11. Ja Ewraim on kui tui, mis annab ennast awwatada, kel ei olle meelt: Egiptusse-rahwast kutswad nemmad, Assuri-rahwa jure lähhäwad nemmad.

11. Efraimas elgiasi kaip kvailas balandis: tai šaukiasi Egipto, tai bėga į Asiriją.

11. Denn Ephraim ist wie eine verlockte Taube, die nichts merken will. Jetzt rufen sie Ägypten an, dann laufen sie zu Assur.

11. Éphraïm est comme une colombe stupide, sans intelligence. Ils appellent l'Égypte, ils vont vers les Assyriens.

11. Y fué Efraim como paloma, engañada sin entendimiento: llamarán a Egipto, irán al Asur.

11 Want Efraim is als een botte duif, zonder hart; zij roepen Egypte aan, zij gaan henen tot Assur.

11. I stał się Efraim jako gołębica głupia, nie mająca serca; Egiptu przyzywają a do Assura się uciekają.

11. És olyan lett Efraim, mint az együgyű galamb: balgatag! Égyiptomhoz kiáltanak, [3†] Assiriához folyamodnak.

11 И стал Ефрем, как глупый голубь, без сердца: зовут Египтян, идут в Ассирию.

11. Ефраїм - немов той голуб безглуздий; кличе Египтян, ійде в Ассирию.

12. Juuri kun ovat menossa, minä levitän verkkoni heidän päällensä ja pudotan heidät alas kuin taivaan linnut; minä kuritan heitä, niinkuin on julistettu heidän seurakunnallensa.

12. Mutta kuhunka ikänä he juoksentelevat, heitän minä verkkoni heidän päällensä, ja tempaan alas niinkuin linnut taivaan alta. Minä tahdon heitä rangaista, niinkuin he seurakunnissansa kuulleet ovat.

12. Mutta että he nijn sinne ja tänne juoxendelewat heitän minä minun werckoni heidän päällens ja temman alas nijncuin linnut taiwan alda. Minä tahdon heitä rangaista nijncuin heidän seuracunnisans saarnatan.

12. Mutta ette he nyt nin ioxendeleuat sinne ia tenne/ nin mine tadhon minun Werconi heiden pälens heitte ia alastemmata heite/ ninquin Linnut Taiuas alda. Mine tadhon heite rangaista/ ninquin sarnatan heiden Seurakunnisans. (Mutta että he nyt niin juoksentelewat sinne ja tänne/ niin minä tahdon minun werkkoni heidän päällensä heittää ja alastemmata heitä/ niinkuin linnut taiwasalta. Minä tahdon heitä rangaista/ niinkuin saarnataan heidän seurakunnissansa.)

12 When they will go, I will spread my net upon them. I will bring them down as the birds of the heavens. I will discipline them, as their congregation has heard.

12. When they shall go, I will spread my net upon them; I will bring them down as the fowls of the heaven; I will chastise them, as their congregation hath heard.

12. Saa snart de gaa bort, vil jeg udbrede mit Garn over dem, jeg vil drage dem ned som Fugle under Himmelen; jeg vil tugte dem, efter hvad der er forkyndt deres Forsamling.

12. Men efter de så löpa, nu bit och nu dit, skall jag kasta mitt nät öfver dem, och rycka dem neder, lika som foglar under himmelen; jag skall straffa dem, såsom man det predikar uti deras församlingar.

12. Kui nemmad lähhäwad, siis tahhan ma omma wörko nende ülle lautada; kui linnud, mis taewa al, tahhan ma neid mahhawiñnata: ma tahhan neid karristada, nenda kui nende koggodusse sees on kulutud.

12. Jiems einant, Aš ištiesiu tinklą­kaip padangių paukščius juos pagausiu; bausiu juos, kaip esu jiems sakęs.

12. Aber indem sie hin und her laufen, will ich mein Netz über sie werfen und sie herunterholen wie die Vögel unter dem Himmel; ich will sie strafen, wie man predigt in ihrer Versammlung.

12. Pendant qu'ils iront, j'étendrai sur eux mon filet; je les abattrai comme les oiseaux des cieux, je les châtierai, comme ils l'ont entendu dans leur assemblée.

12. Cuando fueren, extenderé sobre ellos mi red, hacerlos he caer como aves del cielo: castigarlos he conforme a lo que se ha oido en sus congregaciones.

12 Wanneer zij zullen henengaan, zal Ik Mijn net over hen uitspreiden, Ik zal ze als vogelen des hemels doen nederdalen. Ik zal ze tuchtigen, gelijk gehoord is in hun vergadering.

12. Ale gdy odejdą, rozciągnę na nich sieć moję, a jako ptastwo niebieskie potargnę ich; skarzę ich, jako im o tem powiadano w zgromadzeniu ich.

12. De a mint mennek, kiterjesztem hálómat ellenök; levonszom őket, mint az ég madarát; megbüntetem őket az ő gyülekezetöknek adott kijelentés szerint.

12 Когда они пойдут, Я закину на них сеть Мою; как птиц небесных низвергну их; накажу их, как слышало собрание их.

12. Та коли вони туди пійдуть, закину я на них сїть мою; мов те птаство піднебесне, я їх половлю-повалю, та й скараю, як се чула їх громада.

13. Voi heitä, sillä he ovat menneet minua pakoon! Häviö heille, sillä he ovat minusta luopuneet! Minä tahdoin lunastaa heidät, mutta he puhuivat minua vastaan valheita.

13. Voi heitä, että he minusta luopuneet ovat! Heidän täytyy turmeltua; sillä he ovat minua vastaan rikkoneet. Minä olisin heidät kyllä päästänyt, jollei he olisi valhetta opettaneet minua vastaan.

13. Woi heitä että he minusta horjahtuwat heidän täyty turmeldua: sillä he owat minusta luopunet. Minä olisin heidän kyllä päästänyt jollei he olis walheita opettanet.

13. We heiden/ ette he minusta horiachtauat/ heiden teuty turmelda/ Sille he ouat minusta poislangenuet. Mine olisin heite kylle pästenyt/ iollei he olisi Epeiumalutta opettaneet. (Woi heidän/ että he minusta horjahtawat/ heidän täytyy turmeltaa/ Sillä he owat minusta pois langenneet. Minä olisin heitä kyllä päästänyt/ jollei he olisi epäjumaluutta opettaneet.)

13 Woe to them! For they have wandered from me. Destruction to them! For they have trespassed against me. Though I would redeem them, yet they have spoken lies against me.

13. Woe unto them! for they have fled from me: destruction unto them! because they have transgressed against me: though I have redeemed them, yet they have spoken lies against me.

13. Ve dem! thi de ere flygtede bort fra mig; Ødelæggelse over dem! thi de have begaaet Overtrædelse imod mig; og jeg vilde frelse dem, men de talte Løgn imod mig.

13. Ve dem, att de ifrå mig vika. De måste förderfvade varda; ty de äro ifrå mig affällige vordne; jag ville väl förlossa dem, om de icke afguderi emot mig lärde.

13. Hädda neile, sest nem̃ad on minnust ärrahulkunud; raisko sawad nem̃ad, sest nem̃ad on mo wasto ülleastunud: ja miña piddin neid lunnastama, agga nemmad räkiwad wallet mo wasto,

13. Vargas jiems, nes jie pasitraukė nuo manęs! Sunaikinimas jiems, nes jie sukilo prieš mane! Aš išpirkau juos, bet jie kalbėjo melą.

13. Weh ihnen, daß sie von mir weichen! Sie müssen verstört werden; denn sie sind von mir abtrünnig geworden! Ich wollte sie wohl erlösen, wenn sie nicht wider mich Lügen lehrten.

13. Malheur à eux! car ils me fuient. Ruine sur eux! car ils se rebellent contre moi. Moi, je les rachèterais; mais ils disent contre moi des mensonges.

13. ¡Ay de ellos! porque se apartaron de mí: destrucción sobre ellos; porque se rebelaron contra mí: yo los redemí, y ellos hablaron contra mí mentiras.

13 Wee hen, want zij zijn van Mij afgezworven; verstoring over hen, want zij hebben tegen Mij overtreden! Ik zou hen wel verlossen, maar zij spreken leugenen tegen Mij.

13. Biada im, że się rozbiegli odemnie! spustoszenie przyjdzie na nich, bo wystąpili przeciwko mnie; choćem Ja ich odkupił, ale oni przeciwko mnie mówili kłamstwa;

13. Jaj nékik, mert eltávoztak én tőlem! Pusztulás reájok, mert vétkeztek ellenem. [4†] Én ugyan megszabadítanám őket; de ők hazugságot szólnak ellenem!

13 Горе им, что они удалились от Меня; гибель им, что они отпали от Меня! Я спасал их, а они ложь говорили на Меня.

13. Горе їм, що вони відхилились зпід руки моєї; загибок їм, що так зрадливо відцурались від мене! Я рятував їх, вони ж неправду говорили проти мене.

14. Eivät he huuda minun puoleeni sydämestänsä, vaan ulvovat vuoteissansa. Jyvien ja viinin tähden he kokoontuvat. Minua vastaan he niskoittelevat.

14. Niin ei he myös minua huuda sydämestänsä, vaan ulvovat vuoteissansa. He kokoontuvat jyväin ja viinan tähden, ja ovat minulle kovakorvaiset.

14. Nijn ei he myös minua huuda sydämestäns waan ulwowat heidän luolisans. He coconduwat syömisen ja juomisen tähden ja owat minulle cowacorwaiset.

14. Nin euet he mös minua auxenshwtaneet sydhemeste's/ waan vluouat heiden Lolisans. He cocoundeuat sömisen ia iomisen teden/ ia ouat minulle couacoruaiset. (Niin eiwät he myös minua awuksensa huutaneet sydämestänsä/ waan ulwowat heidän luolissansa. He kokoontuwat syömisen ja juomisen tähden/ ja owat minulle kowakorwaiset.)

14 And they have not cried to me with their heart, but they howl upon their beds. They assemble themselves for grain and new wine. They rebel against me.

14. And they have not cried unto me with their heart, when they howled upon their beds: they assemble themselves for corn and wine, and they rebel against me.

14. Og de raabe ikke til mig i deres Hjerte, men de hyle paa deres Leje; for Korn og Most forsamle de sig, de vige bort fra mig.

14. Så åkalla de mig ock intet af hjertana, utan tjuta i sin lägre; de församlas för mats och drycks skull, och äro mig ohörsamme.

14. Ja ei kissenda mitte minno pole ommas süddames, kui nem̃ad ulluwad om̃a wodide peäl: wilja ja wärske wina pärrast kogguwad nemmad kül, agga nemmad lahkuwad minnust ärra mo wasto pannes :

14. Jie nesišaukė manęs nuoširdžiai, kai dejavo savo guoliuose. Dėl javų ir vyno jie susirinko, bet prieš mane maištavo.

14. So rufen sie mich auch nicht an von Herzen, sondern Heulen auf ihren Lagern. Sie sammeln sich um Korn und Mosts willen und sind mir ungehorsam.

14. Ils ne crient pas du cœur vers moi, quand ils hurlent sur leurs couches. Ils s'inquiètent pour le froment et le vin; ils se détournent de moi.

14. Y no clamaron a mí con su corazón, cuando aullaron sobre sus camas: para el trigo y el mosto se congregaron: se rebelaron contra mí.

14 Zij roepen ook niet tot Mij met hun hart, wanneer zij huilen op hun legers; om koren en most verzamelen zij zich, maar zij wederstreven tegen Mij.

14. I nie wołają do mnie z serca swego, gdy wyją na łożach swoich; wprawdźieć dla zboża i moszczu zgromadzają się, ale mię potem odstępują.

14. És nem kiáltanak hozzám szívökből, [5†] hanem ordítoznak ágyasházaikban; a búza és a must miatt gyűlnek egybe; ellenem fordulnak.

14 И не взывали ко Мне сердцем своим, когда вопили на ложах своих; собираются из-за хлеба и вина, а от Меня удаляются.

14. Не обертались усїм серцем своїм до мене, коли голосили на постелях своїх; горнуться до хлїба й вина, а від мене далеко відходять.

15. Minä olen heitä kurittanut, minä olen vahvistanut heidän käsivartensa, mutta minua vastaan he ovat aikoneet pahaa.

15. Minä kuritan heitä ja vahvistan heidän käsivartensa; mutta he ajattelevat pahaa minua vastaan.

15. Minä opetan heitä ja wahwistan mutta pahasti he minua kijttäwät.

15. Mine heite opetan ia wahuistan/ Mutta pahasti he minua kijtteuet. (Minä heitä opetan ja wahwistan/ mutta pahasti he minua kiittäwät.)

15 Though I have instructed and strengthened their arms, yet they devise mischief against me.

15. Though I have bound and strengthened their arms, yet do they imagine mischief against me.

15. Og jeg oplærte, jeg styrkede deres Arme; men imod mig optænke de ondt.

15. Jag lärer dem, och stärker deras armar; men de tacka mig illa.

15. Ja minna ollen neid karristanud, ma ollen nende käewarred kinnitanud: agga minno wasto mötlewad nemmad kurja:

15. Nors Aš juos mokiau ir stiprinau, tačiau jie piktu man atlygindavo.

15. Ich lehre sie und stärke ihren Arm; aber sie denken Böses von mir.

15. Je les ai châtiés; j'ai fortifié leurs bras; mais ils méditent du mal contre moi.

15. Y yo los ceñí, esforcé sus brazos, y contra mí pensaron mal.

15 Ik heb hen wel getuchtigd, en hunlieder armen gesterkt; maar zij denken kwaad tegen Mij.

15. Choćem utwierdzał ramiona ich pokarawszy ich, ale oni złe myślą przeciwko mnie.

15. Pedig én tanítottam őket, én erősítettem meg karjokat, és ők mégis gonoszt gondolnak ellenem.

15 Я вразумлял их и укреплял мышцы их, а они умышляли злоепротив Меня.

15. Я навчав їх, скріпляв у них руки, а вони придумували ворохобню проти мене.

16. He kääntyvät, mutta eivät korkeutta kohti. He ovat kuin pettävä jousi. Heidän ruhtinaittensa pitää kaatuman miekkaan kieltensä kiukkuisuuden tähden. Tästä he saavat pilkan Egyptin maassa.

16. He palajavat, mutta ei Korkeimman tykö, vaan ovat niinkuin hellinnyt joutsi; sentähden pitää heidän päämiehensä miekan kautta lankeeman, heidän uhkauksensa tähden: Tämä on heidän pilkkansa Egyptin maalla.

16. He palajawat mutta ei oikein waan owat nijncuin carsas joudzi. Sentähden pitä heidän Päämiestens miecan cautta langeman heidän uhcauxens pitä Egyptis nauroxi tuleman.

16. He palaiauat/ mutta ei oikein/ waan ouat ninquin carsas Joutzi. Senteden pite heiden Pämiestens Miecan cautta langeman/ Heiden Wchkauxens pite Egiptin maas nauruxi tuleman. (He palajawat/ mutta ei oikein/ waan owat niinkuin karsas jousi. Sentähden pitää heidän päämiestensä miekan kautta lankeeman/ Heidän uhkauksensa pitää Egyptin maassa nauruksi tuleman.)

16 They return, but not to him on high. They are like a deceitful bow. Their rulers will fall by the sword for the rage of their tongue. This will be their scorning in the land of Egypt.

16. They return, but not to the most High: they are like a deceitful bow: their princes shall fall by the sword for the rage of their tongue: this shall be their derision in the land of Egypt.

16. De vende sig, men ikke opad de ere blevne som en falsk Bue, deres Fyrster skulle falde ved Sværdet for deres Tunges Frækhed; dette bliver dem til Spot i Ægyptens Land.

16. De omvända sig dock icke rätteliga, utan äro lika som en falsk båge; derföre måste deras Förstar falla genom svärd; deras trug skall uti Egypti land till spott varda.

16. Nemmad pöörwad ennast, ei mitte Keigekörgema pole; nemmad on kui kawwal am̃o ; sepärrast langewad nende würstid moöga läbbi om̃a wägga pahha kele pärrast: se on nende hirwitamisse palk Egiptusse-maal.

16. Jie kreipėsi, bet ne į Aukščiausiąjį, jie kaip netikras ginklas. Jų kunigaikščiai žus nuo kardo dėl jų akiplėšiškumo, Egipto žemė tyčiosis iš jų’‘.

16. Sie bekehren sich, aber nicht recht, sondern sind wie ein falscher Bogen. Darum werden ihre Fürsten durchs Schwert fallen; ihr Drohen soll in Ägyptenland zum Spott werden.

16. Ils retournent, mais non point au Souverain; ils sont comme un arc trompeur. Leurs chefs tomberont par l'épée, à cause de l'emportement de leur langue. Cela leur tournera en moquerie au pays d'Égypte.

16. Tornáronse, mas no al Altísimo: fueron como arco engañoso: cayeron sus príncipes a cuchillo por la soberbia de su lengua: este será su escarnio en la tierra de Egipto.

16 Zij keren zich, maar niet tot den Allerhoogste, zij zijn als een bedriegelijke boog; hun vorsten vallen door het zwaard; vanwege de gramschap hunner tong; dit is hunlieder bespotting in Egypteland.

16. Nawracają się, ale nie do Najwyższego; są jako łuk zdradliwy, polegną od miecza, książęta ich od popędliwości języka ich, co im jest ku pośmiewisku w ziemi Egipskiej.

16. Megtérnek, de nem a magasságos Istenhez. Olyanok, mint a csalárd kézív. Fegyvertől [6†] hullnak el fejedelmeik, az ő nyelvöknek mérge miatt. Ez lesz gyalázatjok Égyiptom földén.

16 Они обращались, но не к Всевышнему, стали – как неверный лук; падут от меча князья их за дерзость языка своего; это будет посмеянием над ними в земле Египетской.

16. Вони обертались, та не до Всевишнього, поробились - як той лук несправний; поляжуть від меча князї їх за язик свій гордий; се буде насьміхом над ними в землї Египецькій.