14 luku

Israelin palaaminen ja armahdus.

1. Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan.

16. (H14:1) Samaria pitää autioksi tuleman, sillä hän on Jumalallensa kovakorvainen ollut; heidän pitää miekalla lankeeman, ja heidän nuoret lapsensa paiskattaman rikki, ja heidän raskaat vaimonsa pitää reväistämän rikki.

1. SAmaria pitä autiaxi tuleman: sillä hän on hänen Jumalallens cowacorwainen: heidän pitä miecalla langeman ja heidän nuoret lapsens paiscattaman ricki ja heidän rascat woimons pitä rewäistämän ricki.

1. Samarian pite autiaxi tuleman/ Sille he ouat heiden Jumalans couacoruaiset/ Heiden pite Miecan lepitze langeman/ ia heiden Nooret Lapsens rickipaiskattaman/ ia heiden Wastoinoleuaiset Waimot pite rickireuäistemen. (Samarian pitää autioksi tuleman/ Sillä he owat heidän Jumalansa kowakorwaiset/ Heidän pitää miekan läwitse lankeaman/ ja heidän nuoret lapsensa rikki paiskattaman/ ja heidän wastoinolewaiset waimot pitää rikki rewäistämän.)

16 Samaria will bear her guilt, for she has rebelled against her God. They will fall by the sword. Their infants will be dashed in pieces and their women with child will be ripped up.

16. Samaria shall become desolate; for she hath rebelled against her God: they shall fall by the sword: their infants shall be dashed in pieces, and their women with child shall be ripped up.

1. Samaria skal bøde, thi den har været genstridig imod Gud; de skulle falde ved Sværdet, deres spæde Børn skulle knuses og deres frugtsommelige Kvinder sønderrives.

1. Samarien skall öde varda; ty de äro sinom Gud ohörsamme; de skola falla genom svärd, och deras unga barn sönderkrossade, och deras hafvande qvinnor sönderrefna varda.

1. Samaria on sü läbbi ärrahäwwitud, sest ta on omma Jummala wasto pannud; moöga läbbi peawad nemmad langema, nende nored lapsed peawad kiwwi wasto paiskatud, ja nende raske-jallatsed löhki löhhutud sama.

16. Samarija kentės už tai, kad maištavo prieš savo Dievą. Jie žus nuo kardo, jos kūdikius sutraiškys, nėščias moteris perskros’‘.

16. 14:1 Samaria wird wüst werden, denn sie sind ihrem Gott ungehorsam; sie sollen durchs Schwert fallen, und ihre jungen Kinder zerschmettert und ihre schwangeren Weiber zerrissen werden.

16. Samarie sera punie, car elle s'est rebellée contre son Dieu. Ils tomberont par l'épée; leurs petits enfants seront écrasés, et l'on fendra le ventre de leurs femmes enceintes.

16. Samaria será asolada porque se rebeló contra su Dios: caerán a cuchillo: sus niños serán estrellados, y sus preñadas serán abiertas.

16 (14:1) Samaria zal woest worden, want zij is wederspannig geweest tegen haar God; zij zullen door het zwaard vallen, hun kinderkens zullen verpletterd, en hun zwangere vrouwen zullen opengesneden worden.

1. Samaryja będzie spustoszona, przeto, że się sprzeciwiła Bogu swemu; od miecza upadną, maluczcy jej roztrąceni będą, a brzemienne jej rozcięte będą.

1. Meglakol Samaria, [1†] mert daczolt az ő Istenével. Fegyver által hullanak el; csecsemőik földhöz veretnek, és terhes asszonyaik ketté vágatnak.

16 (14:1) Опустошена будет Самария, потому что восстала против Бога своего; от меча падут они; младенцы их будут разбиты, и беременные их будут рассечены.

1. Спустошена буде Самария, за те, що проти Бога свого встала: од меча поляжуть вони, малеча їх буде порозбивана а ваговиті їх молодицї, порозтинані, погинуть.

2. Palaja, Israel, Herran, sinun Jumalasi, tykö, sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi.

1. (H14:2) Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.

2. Käännä sinus Israel sinun HErras Jumalas tygö: sillä sinä olet langennut sinun pahain tecois tähden.

2. KIenne sinus Israel sinun HERRAS Jumalas tyge/ Sille sine olet la'genut sinun Pahateghos tedhen. (Käännä sinus Israel sinun HERRASI Jumalasi tykö/ Sillä sinä olet langennut sinun pahantekosi tähden.)

1 O Israel, return to Jehovah your God, for you have fallen by your iniquity.

1. O Israel, return unto the LORD thy God; for thou hast fallen by thine iniquity.

2. Omvend dig, Israel! til Herren din Gud; thi du er falden ved din Misgerning.

2. Omvänd dig, Israel, till Herran, din Gud; ty du äst fallen för din misshandels skull.

2. Pöra ümber, Israel, Jehowa om̃a Jummala pole, sest sa olled kommistanud omma üllekohto läbbi.

1. ‘‘Izraeli, sugrįžk pas Viešpatį, savo Dievą, nes tu suklupai dėl savo kaltės.

1. Bekehre dich, Israel, zu dem HERR, deinem Gott; denn du bist gefallen um deiner Missetat willen.

1. Israël, convertis-toi à l'Éternel ton Dieu, car tu es tombé par ton iniquité.

1. CONVIÉRTETE, o! Israel, a Jehová tu Dios; porque por tu pecado has caido.

1 (14:2) Bekeer u, o Israel! tot den HEERE, uw God, toe; want gij zijt gevallen om uw ongerechtigheid.

2. O Izraelu! nawróć się cale do Pana, Boga swego; albowiemeś upadł dla nieprawości swojej.

2. Térj vissza hát Izráel az Úrhoz, a te Istenedhez, mert elbuktál álnokságod miatt!

1 (14:2) Обратись, Израиль, к Господу Богу твоему; ибо ты упал от нечестия твоего.

2. Вернися же, Ізраїлю, до Господа, Бога твого, бо ти впав через безбожність твою.

3. Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit.

2. (H14:3) Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: Anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.

3. Ottacat teillen nämät sanat ja käändäkät teitän HERran tygö ja sanocat hänelle: anna meille caicki synnit andexi ja tee meille hywä nijn me uhramme sinulle meidän huuldem mullit.

3. Ottacat nämet Sanat teillen/ ia käendeket teiten HERRAN tyge/ ia sanocat henelle. Anna meille caiki synnit andeixi/ ia tee meille hyue/ nin me tadhom wffrata meiden Hwlten Mullit. (Ottakaat nämät sanat teillen/ ja kääntäkäät teitän HERRAN tykö/ ja sanokaat hänelle. Anna meille kaikki synnit anteeksi/ ja tee meille hywää/ niin me tahdomme uhrata meidän huulten mullit.)

2 Take with you* words and return to Jehovah. Say to him, Take away all iniquity and accept what is good. So we will render as bullocks the offering of our lips.

2. Take with you words, and turn to the LORD: say unto him, Take away all iniquity, and receive us graciously: so will we render the calves of our lips.

3. Tager Ord med eder, og omvender eder til Herren; siger til ham: Tilgiv al Misgerning og modtag det gode, saa ville vi i Stedet for med Øksne betale dig med vore Læber.

3. Tager dessa orden med eder, och vänder eder om till Herran; och säger till honom: Förlåt oss alla synder, och gör oss godt, så vilja vi offra våra läppars oxar.

3. Wötke ennestega palwe sannad, ja pöörge Jehowa pole; üttelge temma wasto: Wötta ärra keik üllekohhut, ja anna ja wötta sedda head, siis tahhame tassuda omma ulede wärsid.

2. Pripažinkite kaltę ir gręžkitės į Viešpatį, sakydami: ‘Pašalink mūsų kaltes ir priimk mus maloningai, tai aukosime Tau savo lūpų aukas.

2. Nehmt diese Worte mit euch und bekehrt euch zum HERRN und sprecht zu ihm: Vergib uns alle Sünde und tue uns wohl; so wollen wir opfern die Farren unsrer Lippen.

2. Apportez avec vous des paroles, et revenez à l'Éternel. Dites-lui: Pardonne toute iniquité, et reçois le bien, et nous t'offrirons pour sacrifices la louange de nos lèvres.

2. Tomád con vosotros palabras, y convertíos a Jehová, y decídle: Quita toda iniquidad, y recibe el bien; y pagarémos becerros de nuestros labios.

2 (14:3) Neem deze woorden met u, en bekeer u tot den HEERE; zeg tot Hem: Neem weg alle ongerechtigheid, en geef het goede, zo zullen wij betalen de varren onzer lippen.

3. Weźmijcie z sobą słowa, i nawróćcie się do Pana, mówcie do niego: Odpuść wszystkę nieprawość, a daj to, co jest dobrego, tedyż oddamy cielce warg naszych.

3. Vigyetek veletek beszédeket, és térjetek vissza az Úrhoz! Mondjátok néki: Végy el minden álnokságot! És fogadd el azt, a mi jó, és ajkaink tulkaival áldozunk [2†] néked.

2 (14:3) Возьмите с собою молитвенные слова и обратитесь к Господу; говорите Ему: „отними всякое беззаконие и прими во благо, и мы принесем жертву уст наших.

3. Возьміть із собою (щирі) слова, приступіть до Господа й говоріть до його: Відійми всяке беззаконство й приверни благость, а ми приносити мемо жертву уст наших.

4. Assur ei ole meitä auttava, hevosilla emme tahdo ratsastaa, emmekä enää sano kättemme teoille: 'Meidän jumalamme'; sillä sinussa saa orpo armon.

3. (H14:4) Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.

4. Ei Assur meitä auta en me myös tahdo sillen astua orhitten päälle engä sano enämbätä meidän käsialam tygö: te oletta meidän Jumalam waan anna orwoiden armo löytä sinun tykönäs.

4. Eipe Assurin pidhe meite auttaman/ enge me tadho sillen astua Oricten päle/ eike enembete sanoa meiden Käsialanne tyge/ Te oletta meiden Jumalan. Waan anna nijlle Oruoillen Armo leute sinun tykös. (Eipä Assurin pidä meitä auttaman/ enkä me tehdo silleen astua orien päällä/ eikä enempää sanoa meidän käsialamme tykö/ Te olette meidän jumalan. Waan anna niille orwoille armo löytää sinun tykösi.)

3 Assyria will not save us. We will not ride upon horses, nor will we say any more to the work of our hands, Our gods. For in you the fatherless finds mercy.

3. Asshur shall not save us; we will not ride upon horses: neither will we say any more to the work of our hands, Ye are our gods: for in thee the fatherless findeth mercy.

4. Assur kan ikke frelse os, vi ville ikke ride paa Heste og ikke ydermere sige "vor Gud" til vore Hænders Gerning; thi hos dig finder den faderløse Barmhjertighed.

4. Assur skall intet hjelpa oss, och vi vilje icke mer rida på hästar, och icke mer säga till våra händers verk: I ären vår Gud; utan låt de faderlösa finna nåd när dig.

4. Assur ei woi meile abbi sata, hooste selgas ei tahha meie söita, ja meie ei tahha ennam öölda omma kätte töle: Oh meie jummalad! sest siño sees saab ka waene laps hallastust.

3. Asirija neišgelbės mūsų, nebejosime ant žirgų ir nebesakysime savo rankų darbams: ‘Tu mūsų dievas’. Tik Tu, Viešpatie, pasigaili našlaičių’.

3. Assur soll uns nicht helfen; wir wollen nicht mehr auf Rossen reiten, auch nicht mehr sagen zu den Werken unsrer Hände: "Ihr seid unser Gott"; sondern laß die Waisen bei dir Gnade finden.

3. Assur ne nous délivrera pas; nous ne monterons plus sur les chevaux, et nous ne dirons plus à l'ouvrage de nos mains: Vous êtes nos dieux! Car c'est en toi que l'orphelin trouve compassion.

3. No nos librará Assur, no subiremos sobre caballo, ni nunca más diremos a la obra de nuestras manos: Dioses nuestros; porque por tí el huérfano alcanzará misericordia.

3 (14:4) Assur zal ons niet behouden, wij zullen niet rijden op paarden, en tot het werk onzer handen niet meer zeggen: Gij zijt onze God. Immers zal een wees bij U ontfermd worden.

4. Assur nie wzybawi nas, na koniach jeździć nie będziemy, i nie rzeczemy więcej robocie rąk naszych: Wyście bogowie nasi; bo w tobie sierotka znajduje miłosierdzie.

4. Assiria nem segít meg minket; lóra sem ülünk, és nem mondjuk többé kezeink csinálmányának: Istenünk! Mert nálad talál kegyelmet az árva.

3 (14:4) Ассур не будет уже спасать нас; не станем садиться на коня и не будем более говорить изделию рук наших: боги наши; потому что у Тебя милосердие для сирот".

4. Ассур не буде вже надїєю рятунку нашого; не будемо (вповаючи) всїдати на конї, та й виробам рук наших не будем говорити: Ви боги наші; бо тілько в тебе змилуваннє до сиріт.

5. Minä parannan teidän luopumuksenne, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois.

4. (H14:5) Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.

5. Nijn minä taas olen parandawa heidän erhetyxens mielelläni minä heitä racastan ja silloin minä olen käändäwä heistä pois minun wihani.

5. Nin minun pite taas parandaman heiden poiskeumisens/ kernasti mine heite racastan/ Nin minun pite Wihani heiste poiskändemen. (Niin minun pitää taas parantaman heidän poiskäymisensä/ kernaasti minä heitä rakastan/ Niin minun pitää wihani heistä poiskääntämän.)

4 I will heal their backsliding. I will love them freely. For my anger is turned away from him.

4. I will heal their backsliding, I will love them freely: for mine anger is turned away from him.

5. Jeg vil læge deres Frafald, jeg vil elske dem frivilligt; thi min Vrede har vendt sig fra dem.

5. Så skall jag åter hela deras afträdelse; gerna vill jag hafva dem kär; då skall jag vända mina vrede ifrå dem.

5. Ma tahhan nende ärratagganemist parrandada, ma tahhan neid armastada hea mele polest, sest mo wihha on iggaühhest ärrapöörnud.

4. Aš išgydysiu jų paklydimą, gera valia juos mylėsiu, nes mano rūstybė nusigręžė nuo jų.

4. So will ich ihr Abtreten wieder heilen; gerne will ich sie lieben; denn mein Zorn soll sich von ihnen wenden.

4. Je guérirai leur infidélité; je les aimerai de bon cœur; car ma colère s'est détournée d'eux.

4. Yo medicinaré su rebelión, amarlos he de voluntad; porque mi furor se quitó de ellos.

4 (14:5) Ik zal hunlieder afkering genezen, Ik zal hen vrijwilliglijk liefhebben; want Mijn toorn is van hem gekeerd.

5. Uzdrowię odwrócenie ich, a rozmiłuję się w nich dobrowolnie; bo się odwróci zapalczywość moja od nich.

5. Kigyógyítom őket hűtlenségökből; szeretem őket ingyen kegyelemből, mert elfordult tőlök az én [3†] haragom.

4 (14:5) Уврачую отпадение их, возлюблю их по благоволению; ибо гнев Мой отвратился от них.

5. О, я вилїчу-прощу їх зраду, полюблю їх по моїй ласкавостї, бо гнїв мій одвернеться від них.

6. Minä olen oleva Israelille kuin kaste, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon.

5. (H14:6) Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.

6. Minä tahdon Israelille olla nijncuin caste että hän cucoista nijncuin cuckainen ja hänen juurens lewiäwät nijncuin Libanon.

6. Mine tadhon Israelil olla ninquin iocu Amuncaste/ ette henen pite/ ninquin Rosin/ cucostaman/ ia henen Jwrttens pite läuiemen ninquin Libanon. (Minä tahdon Israelille olla niinkuin joku aamukaste/ että hänen pitää/ niinkuin ruusun/ kukoistaman/ ja hänen juurten pitää lewiämän niinkuin Libanon.)

5 I will be as the dew to Israel. He will blossom as the lily and cast forth his roots as Lebanon.

5. I will be as the dew unto Israel: he shall grow as the lily, and cast forth his roots as Lebanon.

6. Jeg vil være Israel som Duggen, han skal blomstre som Lillien og slaa sine Rødder som Libanon.

6. Jag vill vara Israel lika som en dagg, att han skall blomstras såsom en ros, och hans rötter skola utsträcka sig såsom Libanon;

6. Ma tahhan Israelile olla kui kaste, ta peab öitsema kui lillike, ja omma jured aiama kui Libanon.

5. Aš būsiu kaip rasa Izraeliui, jis žydės kaip lelija ir išleis šaknis kaip Libano kedras.

5. Ich will Israel wie ein Tau sein, daß er soll blühen wie eine Rose, und seine Wurzeln sollen ausschlagen wie der Libanon

5. Je serai comme une rosée pour Israël. Il fleurira comme le lis, et il jettera des racines comme le Liban.

5. Yo seré a Israel como rocío: el florecerá, como lirio, y extenderá sus raices, como el Líbano.

5 (14:6) Ik zal Israel zijn als de dauw; hij zal bloeien als de lelie, en hij zal zijn wortelen uitslaan als de Libanon.

6. Będę Izraelowi jako rosa, że się rozkwitnie jako lilija, a zapuści korzenie swe jako Liban.

6. Olyanná leszek Izráelnek, mint a harmat. Virágozni fog, mint a liliom, és gyökeret ver, mint a Libánon.

5 (14:6) Я буду росою для Израиля; он расцветет, как лилия, и пустит корни свои, как Ливан.

6. Буду Ізраїлеві росою; він зацьвіте, мов лилія, та запустить коріннє, мов на Ливанї.

7. Sen vesat leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin.

6. (H14:7) Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon.

7. Ja hänen oxans pitä hajoman että hän idze olis iloinen nijncuin öljupuu ja hänen pitä hajaman nijncuin Libanonin.

7. Ja henen Oxians heitens vloswenyttemen/ ette hen itze olis nin lustinen/ quin iocu Oliupw/ ia henen pite haijun andaman ninquin Libanon. (Ja hänen oksiansa heitäns uloswenyttämän/ että hän itse olisi niin lystinen/ kuin joku öljypuu/ ja hänen pitää hajun antaman niinkuin Libanon.)

6 His offshoots will spread and his beauty will be as the olive tree and his smell as Lebanon.

6. His branches shall spread, and his beauty shall be as the olive tree, and his smell as Lebanon.

7. Hans Skud skulle brede sig ud, og hans Herlighed skal være som Olietræet, og han skal dufte som Libanon.

7. Och hans grenar utvidga sig, att han skall vara så dägelig som ett oljoträ, och skall gifva en sådana god lukt som Libanon;

7. Temma wössud peawad ettetullema, ja temma suur au peab ollema kui öllipu, ja hea hais peab temmal ollema kui Libanonil.

6. Jis išsikeros, išleis atžalas, bus gražus kaip alyvmedis ir kvepės kaip Libanas.

6. und seine Zweige sich ausbreiten, daß er sei schön wie ein Ölbaum, und soll so guten Geruch geben wie der Libanon.

6. Ses rameaux s'étendront; sa magnificence sera celle de l'olivier, et il aura le parfum du Liban.

6. Extenderse han sus ramos, y será su gloria como la de la oliva, y olerá como el Líbano.

6 (14:7) Zijn scheuten zullen zich uitspreiden, en zijn heerlijkheid zal zijn als des olijfbooms, en hij zal een reuk hebben als de Libanon.

7. Rozrosną się gałęzie jego, a ozdoba jego będzie jako oliwne drzewo, a woó jego jako Libaóska.

7. Kiterjednek az ő ágai, és olyan lesz az ő ékessége, mint az olajfáé, illata pedig, mint a Libánoné.

6 (14:7) Расширятся ветви его, и будет красота его, как маслины, и благоухание от него, какот Ливана.

7. Пагонцї в нього забуяють, прикраситься, наче оливина, а пахощі від нього - як од Ливану.

8. Sen varjossa asuvaiset kasvattavat jälleen viljaa ja kukoistavat kuin viiniköynnös. Sen maine on oleva kuin Libanonin viinin.

7. (H14:8) Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.

8. Ja heidän pitä taas istuman hänen warjons ala ja jywistä heitäns rawidzeman ja cucoistuman nijncuin wijnapuu. Ja hänen muistons pitä nijncuin Libanonin wijnan oleman.

8. Ja heiden pite taas istuman heiden Winapuuns warion ala/ Jyuiste heitens rauitzeman/ ia cucostaman ninquin Winapuun. Ja Henen muistons pite ninquin Libanon winan oleman. (Ja heidän pitää taas istuman heidän wiinapuunsa warjon alla/ Jywistä heitänsä rawitseman/ ja kukoistaman niinkuin wiinapuun. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanon wiinan oleman.)

7 Those who dwell under his shadow will return. They will revive as the grain and blossom as the vine. The scent of it will be as the wine of Lebanon.

7. They that dwell under his shadow shall return; they shall revive as the corn, and grow as the vine: the scent thereof shall be as the wine of Lebanon.

8. De, som sidde under hans Skygge, skulle vende tilbage, de skulle bringe Korn til Live og blomstre som Vintræet; hans Ihukommelse skal være som Vin fra Libanon.

8. Och skola åter sitta under hans skugga; af korn skola de föda sig, och blomstras lika som ett vinträ; hans åminnelse skall vara lika som vinet på Libanon.

8. Kes ta warjo al istuwad, need peawad ümberpöörma, ja ello wilja kandma, ja öitsema kui winapu: temma mällestus on kui Libanoni wiin.

7. Gyvenusieji jo pavėsyje sugrįš, atsigaus kaip javai, žydės lyg vynmedis; jų kvapas bus kaip Libano vyno.

7. Und sie sollen wieder unter einem Schatten sitzen; von Korn sollen sie sich nähren und blühen wie der Weinstock; sein Gedächtnis soll sein wie der Wein am Libanon.

7. Ils reviendront s'asseoir à son ombre; ils feront fructifier le froment; ils fleuriront comme la vigne, et leur renommée sera comme celle du vin du Liban.

7. Volverán los que se sentaren debajo de su sombra: serán vivificados como trigo, y florecerán como la vid: su olor, como de vino del Líbano.

7 (14:8) Zij zullen wederkeren, zittende onder zijn schaduw; zij zullen ten leven voortbrengen als koren, en bloeien als de wijnstok; zijn gedachtenis zal zijn als de wijn van Libanon.

8. Nawrócą się, aby siedzieli pod cieniem jego, ożyją jako zboże, i puszczą się jako winna macica, której pamiątka będzie jako wino Libaóskie.

8. Visszatérnek az ő árnyékában lakók, [4†] és felelevenednek, mint a búzamag, [5†] és virágoznak, mint a szőlőtő; híre olyan lesz, mint Libánon boráé.

7 (14:8) Возвратятся сидевшие под тенью его, будут изобиловать хлебом, и расцветут, как виноградная лоза, славны будут, как вино Ливанское.

8. І будуть знов вертатись, хто раз сидїв під тїнню в нього; забагатїють хлїбом; зацьвітуть, наче лоза виноградня, і будуть славитись, як вино Ливанське.

9. Efraim! Mitä on minulla enää tekemistä epäjumalien kanssa? Minä kuulen häntä, minä katson hänen puoleensa, minä, joka olen kuin viheriöitsevä kypressi: minusta on sinun hedelmäsi.

8. (H14:9) Ephraim (sanokaan): Mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.

9. Ephraim pois epäjumalais cansa minä tahdon händä cuulla ja johdatta. Minä tahdon olla nijncuin wiherjäinen honga minusa pitä sinun hedelmäs löyttämän.

9. O Ephraim/ Pois Epeiumaloittes cansa/ Mine tadhon henen cwlella ia iodhatta. Mine tadhon olla ninquin wiherieinen Hånga/ Minussa pite sinun Hedelmes leutemen. (Oi Ephraim/ Pois epäjumaloittesi kanssa/ Minä tahdon hänen kuulla ja johdattaa. Minä tahdon olla niinkuin wiheriäinen honka/ Minussa pitää sinun hedelmäsi löytämän.)

8 Ephraim will say, What have I to do any more with idols? I have answered and will regard him. I am like a green fir tree. From me, your fruit is found.

8. Ephraim shall say, What have I to do any more with idols? I have heard him, and observed him: I am like a green fir tree. From me is thy fruit found.

9. Efraim! hvad har jeg fremdeles at gøre med Afguder? jeg har bønhørt ham, og jeg beskuer ham; jeg vil være som en grønnende Cypres, din Frugt er funden at være af mig. Hvo er viis, at han forstaar disse Ting og forstandig, at han kender dem? thi Herrens Veje ere rette, og de retfærdige vandre paa dem, men Overtrædere falde paa dem.

9. Ephraim, bort med de afgudar. Jag skall bönhöra honom, och leda honom; jag vill vara såsom ett grönt furoträ; på mig skall man finna dina frukt. Ho är vis, den detta förstår, och klok, den detta märker? Ty Herrans vägar äro rätte, och de rättfärdige vandra deruppå; men öfverträdarena falla deruppå.

9. Issand ütleb: Oh Ewraim! mis on mul ennam teggemist ebba-jummalattega? minna kostan, ja tahhan temma peäle wahtida; minna ollen kui haljas män, minno seest leitakse so willi.

8. Efraimai, ką Aš turiu bendro su stabais? Aš išklausiau ir pastebėjau tave! Aš esu kaip žaliuojantis kiparisas, iš manęs sulauksi savo vaisiaus.

8. Ephraim, was sollen mir weiter die Götzen? Ich will ihn erhören und führen; ich will sein wie eine grünende Tanne; an mir soll man deine Frucht finden.

8. Éphraïm, qu'ai-je à faire encore avec les idoles? - Je l'exaucerai, je le regarderai; je serai pour lui comme un cyprès toujours vert. C'est de moi que viendra ton fruit.

8. Efraim entónces dirá: ¿Qué más tendré ya con los ídolos? Yo le oiré, y miraré: yo seré a él como la haya verde: tu fruto es hallado de mí. .

8 (14:9) Efraim! wat heb Ik meer met de afgoden te doen? Ik heb hem verhoord, en zal op hem zien; Ik zal hem zijn als een groenende denneboom; uw vrucht is uit Mij gevonden.

9. Efraimie! cóż mi już do bałwanów? Ja cię wysłucham, i wejrzę na cię; Jam jest jako jodła zielona, ze mnie się owoc twój znalazł.

9. Efraim így szól: Mi közöm nékem többé a bálványokhoz?! Én meghallgatom és figyelek reá. Olyan vagyok, mint a zöldelő cziprusfa! Tőlem származik a te gyümölcsöd!

8 (14:9) „Что мне еще за дело до идолов?" – скажет Ефрем. – Я услышу его и призрю на него; Ябуду как зеленеющий кипарис; от Меня будут тебе плоды.

9. Яке менї ще дїло до ідолів, скаже Ефраїм. Я ж вислухаю його й зглянуся на його; я буду йому зеленїючим кипарисом, од мене будеш мати плоди.

10. Kuka on viisas ja ymmärtää nämä? Kuka taitava ja käsittää nämä? Sillä Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat.

9. (H14:10) Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? Ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.

10. Cuca on wijsas että hän näitä ymmärräis: ja nopsa joca näitä huomaidzis? Sillä HERran tiet owat oikiat ja wanhurscat waeldawat nijllä mutta ylidzekäymärit nijsä langewat.

10. Cuca on wijsas/ ette hen neite ymmerdheis/ ia nopsa/ ioca neite merkitzis ? Sille ne HERRAN Tiet ouat oikiat/ ia ne Wanhurskat heisse waeldauat/ Mutta ne ylitzekeumerit nijsse samois langeuat. (Kuka on wiisas/ että hän näitä ymmärtäisi/ ja nopsa/ joka näitä merkitsisi? Sillä ne HERRAN tiet owat oikeat/ ja ne wanhurskaaat heissä waeltawat/ Mutta ne ylitsekäymärit niissä sanoissa lankeewat.)

9 Who is wise, that he may understand these things, prudent, that he may know them? For the ways of Jehovah are right and the just will walk in them. But transgressors will fall in them.

9. Who is wise, and he shall understand these things? prudent, and he shall know them? for the ways of the LORD are right, and the just shall walk in them: but the transgressors shall fall therein.

KXII

10. Kes on tark, se moistab sedda? ja kes on moistlik, se wötko need asjad tunda? sest JEHOWA teed on öiged , ja kes öiged, need käiwad nende peäl; agga need, kes ülleastuwad ¤, langewad nende peäle.

9. Išmintingas tai supras, sumanus tai žinos! Viešpaties keliai teisingi, ir teisieji vaikščioja jais, o nusidėjėliai suklumpa’‘.

9. Wer ist weise, der dies verstehe, und klug, der dies merke? Denn die Wege des HERRN sind richtig, und die Gerechten wandeln darin; aber die Übertreter fallen darin.

9. Qui est sage? qu'il comprenne ces choses! Qui est intelligent? qu'il les connaisse! Car les voies de l'Éternel sont droites; les justes y marcheront, mais les rebelles y tomberont.

9. ¿Quién es sabio para que entienda esto; y prudente para que lo sepa? Porque los caminos de Jehová son derechos, y los justos andarán por ellos: mas los rebeldes caerán en ellos.

9 (14:10) Wie is wijs? die versta deze dingen; wie is verstandig? die bekenne ze; want des HEEREN wegen zijn recht, en de rechtvaardigen zullen daarin wandelen, maar de overtreders zullen daarin vallen.

10. Kto mądry, niech to zrozumie, a kto roztropny, niech to pozna; bo drogi Paóskie są proste, a sprawiedliwi po nich chodzić będą, ale przestępcy na nich upadną.

10. Kicsoda a bölcs, [6†] hogy értse ezeket? Kicsoda az értelmes, hogy eszébe vegye ezeket?! Bizony igazak az Úrnak útai, és az igazak járnak azokon, az istentelenek pedig elesnek [7†] rajtok.

9 (14:10) Кто мудр, чтобы разуметь это? кто разумен, чтобы познать это? Ибоправы пути Господни, и праведники ходят по ним, а беззаконные падут на них.

10. Хто такий мудрий, щоб се зрозуміти? Хто має розум, щоб се все збагнути? бо праві дороги Господнї, й праведні ходять ними, а беззаконники впадуть на них.