11 luku

Herra vielä armahtaa kiittämätöntä Israelia.

1. Kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani.

1. Kuin Israel nuori oli, pidin minä hänen rakkaana, ja minä kutsuin Egyptistä minun poikani.

1. COsca Israel nuori oli pidin minä hänen rackana ja cudzuin Egyptist minun poicani.

1. COska Israel noori oli/ pidhin mine hende rackahana/ ia cutzuin hende minun poiaxeni vlos Egyptist. (Koska Israel nuori oli/ pidin minä häntä rakkaana/ ja kutsuin häntä minun pojakseni ulos Egyptistä.)

1 When Israel was a child, then I loved him and out of Egypt I called my son.

1. When Israel was a child, then I loved him, and called my son out of Egypt.

1. Der Israel var ung, da havde jeg ham kær, og fra Ægypten kaldte jeg min Søn.

1. Då Israel ung var, hade jag honom kär, och kallade honom, min son, utur Egypten.

1. Kui Israel alles noor olli , siis armastasin ma tedda, ja Egiptusse-maalt kutsun ma omma poia.

1. ‘‘Kai Izraelis buvo jaunas, mylėjau jį ir iš Egipto pašaukiau savo sūnų.

1. Da Israel jung war, hatte ich ihn lieb und rief ihn, meinen Sohn, aus Ägypten.

1. Quand Israël était jeune, je l'aimai, et j'appelai mon fils hors d'Égypte.

1. CUANDO Israel era muchacho, yo le amé, y de Egipto llamé a mi hijo.

1 Als Israel een kind was, toen heb Ik hem liefgehad, en Ik heb Mijn zoon uit Egypte geroepen.

1. Gdy Izrael był dziecięciem, miłowałem go, a z Egiptu wezwałem syna mego.

1. Mikor még gyermek [1†] volt Izráel, megszerettem őt, és Égyiptomból hívtam [2†] ki az én fiamat.

1 На заре погибнет царь Израилев! Когда Израиль был юн, Я любил его и из Египта вызвал сына Моего.

1. Мов досьвітня зоря, минеться царство Ізраїля! - Коли ж Ізраїль був ще малолїтком, я полюбив його, і з Египту покликав його - сина мого.

2. Aina kun kutsujat heitä kutsuivat, he menivät pois heidän kasvojensa edestä, uhrasivat baaleille ja polttivat uhreja epäjumalille.

2. Mutta kuin heitä nyt kutsutaan, niin he kääntyvät pois, ja uhraavat Baalimille, ja suitsuttavat kuville.

2. Mutta cosca hän nyt cudzutan nijn he käändywät pois ja uhrawat Baalimille ja suidzuttawat cuwille.

2. Mutta coska hen nyt cutzutan/ nin he poiskäennexet/ ia wffrauat Baalim/ ia suitzuttauat Cuuain edes. (Mutta koska hän nyt kutsutaan/ niin he poiskäännät/ ja uhraawat baalille/ ja suitsuttawat kuwain edessä.)

2 The more the prophets called them, the more they went from them. They sacrificed to the Baals {Baalim} and burned incense to graven images.

2. As they called them, so they went from them: they sacrificed unto Baalim, and burned incense to graven images.

2. Som det kaldte paa dem, saa gik de bort fra deres Ansigt, og til Baalerne ofre de, og for de udskaarne Billeder gøre de Røgelse.

2. Men när man nu kallar honom, så vända de sig bort, och offra Baalim, och röka inför beläte.

2. Kui prohwetid neid hüüdsid, sedda ennam läksid nem̃ad nende eest ärra; nem̃ad ohwerdasid Paalidele, ja suitsetasid nikkertud kuiudele.

2. Kuo labiau juos šaukiau, tuo toliau jie traukėsi nuo manęs. Jie aukodavo Baalams ir smilkydavo drožiniams.

2. Aber wenn man sie jetzt ruft, so wenden sie sich davon und opfern den Baalim und räuchern den Bildern.

2. Les a-t-on appelés, ils se sont dérobés, ils ont sacrifié aux Baals et offert de l'encens aux idoles.

2. Clamaban a ellos, así ellos se iban de su presencia: a los Baales sacrificaban, y a las esculturas ofrecían sahumerios.

2 Maar gelijk zij henlieden riepen, alzo gingen zij van hun aangezicht weg; zij offerden den Baals, en rookten den gesnedenen beelden.

2. Wzywali ich prorocy, ale oni tem więcej uchodzili od oblicza ich, Baalom ofiary czynili, a bałwanom rytym kadzili.

2. A mint hívták őket, úgy mentek el előlök: a Baáloknak áldoztak és a bálványoknak füstöltek.

2 Звали их, а они уходили прочь от лица их: приносили жертву Ваалам и кадили истуканам.

2. Та їх кликали, а вони одвертались від мене: приносили жертву Баалам і кадили перед ідолами.

3. Minä opetin Efraimin kävelemään. — Hän otti heidät käsivarsillensa. — Mutta he eivät ymmärtäneet, että minä heidät paransin.

3. Minä opetin Ephraimin käymään, ja talutin häntä käsivarsista, vaan nyt ei he tahdo tietää, että minä heitä parantanut olen.

3. Minä otin Ephraimin käsiwarresta ja talutin händä waan nyt he owat minun apuni unohtanet.

3. Mine otin Ephraimin Käsiuardhesta ia talutin henen/ Waan nyt he ouat vnoctanuet/ quinga mine heite autin. (Minä otin Ephraimin käsiwarresta ja talutin hänen/ waan nyt he owat unohtaneet/ kuinka minä heitä autoin.)

3 Yet I taught Ephraim to walk. I took them on my arms, but they did not know that I healed them.

3. I taught Ephraim also to go, taking them by their arms; but they knew not that I healed them.

3. Og jeg, jeg lærte Efraim at gaa, tog dem paa Arm; men de vilde ikke vide, at jeg havde lægt dem.

3. Jag tog Ephraim i hans arm, och ledde honom; men de hafva nu förgätit, huru jag halp dem.

3. Agga minna tallutasin Ewraimit kui se, kes neid omma käe peäle wöttis: agga nemmad ei tunne mitte, et minna neid ollen parrandanud.

3. Aš mokiau Efraimą vaikščioti, paėmęs už rankos, bet jie nesuprato, kad Aš juos išgelbėjau.

3. Ich nahm Ephraim bei seinen Armen und leitete ihn; aber sie merkten es nicht, wie ich ihnen half.

3. C'est moi qui guidai les pas d'Éphraïm, le prenant par les bras. Mais ils n'ont point connu que je les guérissais.

3. Yo con todo eso guiaba en piés al mismo Efraim: levantóles en sus brazos, y no conocieron que yo los procuraba.

3 Ik nochtans leerde Efraim gaan; Hij nam ze op Zijn armen, maar zij bekenden niet, dat Ik ze genas.

3. Chociażem Ja Efraima na nogi stawiał, przecie on ich brał na ramiona swoje; a nie chcieli znać, żem Ja ich leczył.

3. Pedig én tanítottam járni Efraimot; ő vette őket karjaira, de ők nem ismerték el, hogy én [3†] gyógyítottam meg őket.

3 Я Сам приучал Ефрема ходить, носил его на руках Своих, а они не сознавали, что Я врачевал их.

3. Я самий вчив Ефраїма ходити, носив його на руках моїх, та вони на тім не розумілись, що я гоїв їх рани.

4. Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä; minä ikäänkuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä, kumarruin heidän puoleensa ja syötin.

4. Minä annoin heidän vetää ihmisen ijestä, ja käydä rakkauden ohjissa, ja minä autin heitä, otin ikeen heidän kaulastansa, ja annoin heille elatuksen.

4. Minä annoin heidän wetä ihmisen ijestä ja käydä rackauden ohjisa ja minä autin heitä otin iken heidän caulastans ja annoin heille elatuxen ettei he olis palainnet Egyptijn.

4. Mine annoin heite wetä hookian Ikehen/ ia keudhe notkeisa Ohisa/ ia risuin heilde Ikehen/ ia annoin heillen Elatoxen/ ettei he Egyptin palaiaisi. (Minä annoin heitä wetää huokeaan ikeehen/ ja käydä notkeissa ohjissa/ ja riisuin heiltä ikehen/ ja annoin heille elatuksen/ ettei he Egyptiin palajaisi.)

4 I drew them with cords of a man, with bands of love and I was to them as those who lift up the yoke on their jaws. And I laid food before them.

4. I drew them with cords of a man, with bands of love: and I was to them as they that take off the yoke on their jaws, and I laid meat unto them.

4. Med Menneskesnore; med Kærligheds Baand drog jeg dem, og jeg var dem som de, der skyde Aaget over deres Ksever op; og jeg rakte ham Føde.

4. Jag lät dem draga ett lustigt ok, och gå med mjuka tömmar: och jag tog oket utaf dem, och gaf dem foder;

4. Ma tombasin neid innimeste nöörtega, armastusse köitega, ja ma ollin sesuggune nende wasto , kui need, kes ikke nende kaela peält ärrawotwad, ja ollen nende ette toidust saatnud.

4. Žmonių virvėmis ir meilės raiščiais traukiau juos. Aš buvau kaip tas, kuris nuima jungą nuo kaklo ir maitina juos.

4. Ich ließ sie ein menschlich Joch ziehen und in Seilen der Liebe gehen und half ihnen das Joch an ihrem Hals tragen und gab ihnen Futter.

4. Je les ai tirés avec des cordeaux d'humanité, avec des liens d'amour. J'ai été pour eux comme celui qui aurait enlevé la bride de leur mâchoire, et je leur ai présenté de la nourriture.

4. Con cuerdas humanas los traje, con cuerdas de amor; y fuí para ellos como los que alzan el yugo sobre sus mejillas, y llegué hacia él la comida.

4 Ik trok ze met mensenzelen, met touwen der liefde, en was hun, als degenen, die het juk van op hun kinnebakken oplichten, en Ik reikte hem voeder toe.

4. Powrozami ludzkiemi pociągałem ich, powrozami miłości, a byłem im jako którzy odejmują jarzmo z czeluści ich, i dawałem im pokarm.

4. Emberi kötelékekkel vontam őket, szeretetnek köteleivel, és olyan voltam hozzájok, mint a kik leemelik szájukról az igát, és ételt adtam nyájasan eleikbe.

4 Узами человеческими влек Я их, узами любви, и был для них как бы поднимающий ярмо с челюстей их, и ласково подкладывал пищу им.

4. Поворозами людяними, поворозами любови, притягав я їх до себе; здоймив ярмо з шиї в них, запопадливо піддавав їм поживу.

5. Eivätkö he joutuisi jälleen Egyptin maahan, eikö Assur tulisi heille kuninkaaksi, koska he eivät ole tahtoneet kääntyä?

5. Ei heidän pidä palajaman Egyptin maalle, vaan Assur pitää heidän kuninkaansa oleman; sillä ei he tahdo itsiänsä kääntää.

5. Waan nyt on Assur tullut heidän Cuningaxens: sillä ei he tahdo palaita.

5. Nin on nyt Assur tullut heiden Kuningaxens/ Sille euet he tadho palaita. (Niin on nyt Assur tullut heidän kuninkaaksensa/ Sillä eiwät he tahdo palata.)

5 They will not return into the land of Egypt, but the Assyrian will be their king, because they refused to return to me.

5. He shall not return into the land of Egypt, but the Assyrian shall be his king, because they refused to return.

5. Han skal ikke vende tilbage til Ægyptens Land; men Assur, han skal være hans Konge, thi de vægrede sig ved at vende om.

5. På det han ju icke skulle vända sig åt Egypti land igen. Så är nu Assur vorden deras Konung; ty de ville intet omvända sig.

5. Temma ei pea ennam minnema Egiptusse-male, waid Assur se peab temma kunningas ollema ; sest nemmad törkuwad ümberpöördes.

5. Jis negrįš į Egiptą, bet Asirijos karalius valdys jį, nes jis nenorėjo sugrįžti.

5. Sie sollen nicht wieder nach Ägyptenland kommen, sondern Assur soll nun ihr König sein; denn sie wollen sich nicht bekehren.

5. Ils ne retourneront pas au pays d'Égypte, mais leur roi sera Assur, parce qu'ils n'ont pas voulu se convertir.

5. No tornará a tierra de Egipto, mas el mismo Asur será su rey, porque no se quisieron convertir.

5 Hij zal in Egypteland niet wederkeren; maar Assur, die zal zijn koning zijn; omdat zij zich weigerden te bekeren.

5. Nie wrócić się do ziemi Egipskiej: ale Assur będzie królem jego, przeto że się nie chcieli nawrócić do mnie.

5. Nem tér vissza Égyiptom földére; hanem Assiria lesz az ő királya, mert nem akarnak megtérni.

5 Не возвратится он в Египет, но Ассур – он будет царем его, потому что они не захотели обратиться ко Мне .

5. Тепер він не вернеться в Египет, але Ассур царем його буде, за те, що не хотїли навернутись.

6. Miekka on riehuva hänen kaupungeissansa, on hävittävä hänen salpansa, on syövä syötävänsä, heidän neuvonpiteittensä takia.

6. Sentähden pitää miekan tuleman heidän kaupunkinsa päälle, ja heidän salpansa tempaaman ylös, ja syömän ne, heidän neuvonsa tähden.

6. Sentähden pitä miecan tuleman heidän Caupungins päälle ja pitä heidän salpans temmaman ylös ja syömän ne heidän aiwoituxens tähden.

6. Senteden pite Miecan tuleman heiden Caupungins päle/ ia pite heiden Salpans ylestemmata ia ylessömen/ heiden Aiuotuxens polesta. (Sentähden pitää miekan tuleman heidän kaupunkinsa päälle/ ja pitää heidän salpansa ylöstemmata ja ylössyömän/ heidän aiwoituksensa puolesta.)

6 And the sword will fall upon their cities and will consume their bars and devour them, because of their own counsels.

6. And the sword shall abide on his cities, and shall consume his branches, and devour them, because of their own counsels.

6. Og Sværdet skal hvirvle om i hans Stæder og tilintetgøre hans Portstænger og fortære, og det for deres Raads Skyld.

6. Derföre skall svärdet komma öfver deras städer, och skall förtära och uppfräta deras bommar, för deras anslags skull.

6. Sest moök peab tem̃a liñnade peäle jäma, ja temma pomide ehk üllematte peäle otsa teggema, ja neid ärralöppetama nende noude pärrast.

6. Kardas siaus jo miestuose, sunaikins užkaiščius ir praris juos dėl jų sprendimų.

6. Darum soll das Schwert über ihre Städte kommen und soll ihre Riegel aufreiben und fressen um ihres Vornehmens willen.

6. L'épée fondra sur leurs villes, et en consumera les défenseurs, et les dévorera à cause de leurs desseins.

6. Y caerá espada sobre sus ciudades, y consumirá sus aldeas: consumirlas ha a causa de sus consejos.

6 En het zwaard zal in zijn steden blijven, en zijn grendelen verteren, en opeten, vanwege hun beraadslagingen.

6. Nadto miecz będzie trwać w miastach jego, i skazi zawory jego, a pożre ich dla rady ich.

6. És fegyver száll az ő városaira, és elpusztítja az ő zárait, és felemészti őket az ő szándékaik miatt.

6 И падет меч на города его, и истребит затворы его, и пожрет их за умыслы их.

6. І впаде меч на міста їх, потре засови їх і пожере їх за їх задуми.

7. Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois; ja kun sitä kutsutaan korkeutta kohti, ei kenkään heistä ylenny.

7. Minun kansani väsyy kääntymästä minun puoleeni; ehkä kuinka heille saarnattaisiin, niin ei kenkään hankitse kuulemaan.

7. Minun Canssan wäsy käändymäst minun puoleeni ehkä cuinga heille saarnataisin nijn ei kengän hangidze cuuleman.

7. Eipe minun Canssan tottele käende minun poleni/ Edesquinga heille sarnatan/ nin eikengen hangitze cwleman. (Eipä minun kansani tottele kääntää minun puoleeni/ Edeskuinka heille saarnataan/ niin eikenkään hankitse kuulemaan.)

7 And my people are bent on backsliding from me. Though they call them to him who is on high, none at all will exalt him.

7. And my people are bent to backsliding from me: though they called them to the most High, none at all would exalt him.

7. Mit Folk hælder til Frafald fra mig; og kalder man dem opad, saa stræber ingen af dem opad.

7. Mitt folk hafver ingen lust till att vända sig till mig och ehuru man predikar dem, så skickar sig dock ingen till att höra.

7. Ja minno rahwas seisab kahhe wahhel, et nemmad minnust ärratagganenud; kui prohwetid tedda Keigekörgema pole kutsuwad, ei tösta ükski ennast ülles Jehowa pole .

7. Mano tauta linkusi nuklysti nuo manęs. Nors juos kvietė pas Aukščiausiąjį, nė vienas Jo neaukština.

7. Mein Volk ist müde, sich zu mir zu kehren; und wenn man ihnen predigt, so richtet sich keiner auf.

7. Et mon peuple est attaché à sa rébellion contre moi; on le rappelle au Souverain, mais aucun ne l'exalte.

7. Mas mi pueblo está colgado de la rebelión contra mí; y aunque le llaman al Altísimo, de ninguno de todos es ensalzado.

7 Want Mijn volk blijft hangen aan de afkering van Mij; zij roepen het wel tot den Allerhoogste, maar niet een verhoogt Hem.

7. Bo lud mój udał się na to, aby się odwracał odemnie; a chociaż go wołają do Najwyższego, przecież go nikt nie wywyższa.

7. Mert az én népem átalkodottan hajlandó elfordulni [4†] tőlem. Ha hivogatják is őt a magasságos Istenhez, senki nem indul meg rajta.

7 Народ Мой закоснел в отпадении от Меня, и хотя призывают его к горнему, он не возвышается единодушно.

7. Народ мій здеревів у відпадї од мене, й хоч йому про високе говорять, він не підносить у гору свого духа.

8. Kuinka minä jättäisin sinut, Efraim, heittäisin sinut, Israel? Kuinka jättäisin sinut niinkuin Adman, tekisin sinulle niinkuin Seboimille? Minun sydämeni kääntyy, minun säälini herää.

8. Mitä minun pitää sinusta tekemän, Ephraim? Varjelenko minä sinua, Israel? Pitäiskö minun sinulle tekemän niinkuin Adamalle, ja asettaman sinun niinkuin Zeboimin? Mutta minun sydämelläni on toinen mieli, minun laupiuteni on ylen palava:

8. MItä minun pitä sinusta tekemän Ephraim? warjelengo minä sinua Israel? Pidäiskö minun sinulle tekemän nijncuin Adamalle ja asettaman sinun nijncuin Zeboimin?

8. Mite minun pite sinusta tekemen Ephraim ? ia quinga minun pite sinua rangaitzeman Israel ? * Eikö minun pidhe coctolist ydhen Adaman sinusta tekemen/ ia asetta sinua ninquin Zeboim? (Mitä minun pitää sinusta tekemän Ephraim? ja kuinka minun pitää sinua rankaitseman Israel? Eikö minun pidä kohtuullisesti yhden Adamin sinusta tekemän/ ja asettaa sinua niinkuin Zeboim?)

8 How shall I give you up, Ephraim? How shall I cast you off, Israel? How shall I make you as Admah? How shall I set you as Zeboiim? My heart is turned within me. My compassions are kindled together.

8. How shall I give thee up, Ephraim? how shall I deliver thee, Israel? how shall I make thee as Admah? how shall I set thee as Zeboim? mine heart is turned within me, my repentings are kindled together.

8. Dog, hvorledes skal jeg kunne hengive dig, Efraim? og lade dig fare, Israel? hvorledes skal jeg kunne gøre ved dig som ved Adma, behandle dig som Zeboim? mit Hjerte har vendt sig i mig, og min Medtidenhed er i heftig Bevægelse.

8. Hvad skall jag göra af dig, Ephraim? Huru skall jag dock plåga dig, Israel? Skall jag icke med rätto göra såsom Adama, och tillpynta dig lika som Zeboim? Men mitt hjerta hafver ett annat sinne; min barmhertighet är så brinnande;

8. Kuida? kas pean ma sind ülleandma, Ewraim? pean ma sind ärraandma, Israel? kuida? kas ma pean sind Adama liñna sarnatseks teggema? pean ma sind Seboimi sarnatseks pannema ? mo südda pörab ennast mo sees ¤, mo halle meel pölleb hopis so pärrast .

8. Kaipgi paliksiu tave, Efraimai, kaip atstumsiu tave, Izraeli? Ar galiu tau padaryti kaip Admai, ar galiu su tavimi pasielgti kaip su Ceboimais? Mano širdis suminkštėjo, jaučiu tau gailestį.

8. Was soll ich aus dir machen, Ephraim? Soll ich dich schützen, Israel? Soll ich nicht billig ein Adama aus dir machen und dich wie Zeboim zurichten? Aber mein Herz ist andern Sinnes, meine Barmherzigkeit ist zu brünstig,

8. Comment t'abandonnerais-je, Éphraïm? Te livrerais-je, Israël? Te traiterais-je comme Adma, te rendrais-je tel que Tséboïm? Mon cœur s'agite au-dedans de moi; toutes mes compassions sont émues.

8. ¿Cómo te dejaré, Efraim? ¿cómo te entregaré, Israel? ¿cómo te pondré como Adama, y te tornaré como Seboim? Mi corazón se revuelve dentro de mí, todos mis arrepentimientos son encendidos.

8 Hoe zou Ik u overgeven, o Efraim? u overleveren, o Israel? Hoe zou Ik u maken als Adama, u stellen als Zeboim? Mijn hart is in Mij omgekeerd, al Mijn berouw is te zamen ontstoken.

8. Jakożbym cię podał, o Efraimie? jakożbym cię podał, o Izraelu? jakożbym cię podał jako Adamę i położył jako Seboim? Ale się obróciło we mnie serce moje, nawet i wnętrzności litości poruszyły się.

8. Miképen adnálak oda Efraim, szolgáltatnálak ki Izráel!? Miként adnálak oda, mint Admát, tennélek olyanná, a milyen Seboim?! [5†] Megesett bennem az én szívem; fellángolt minden szánalmam!

8 Как поступлю с тобою, Ефрем? как предам тебя, Израиль? Поступлю лис тобою, как с Адамою, сделаю ли тебе, что Севоиму? Повернулось во Мне сердце Мое, возгорелась вся жалость Моя!

8. Що менї чинити з тобою, Ефраїме? Як менї віддавати тебе на поталу, Ізраїлю? Чи зроблю з тобою те, що з Адамою, чи вчиню тобі те саме, що Севоїмові? Обернулось бо в менї серце моє, зворушився жаль мій.

9. En minä pane täytäntöön vihani hehkua, en enää hävitä Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, olen Pyhä sinun keskelläsi; en tule minä vihan tuimuudessa.

9. Etten minä tee hirmuisen vihani jälkeen, enkä palaja Ephraimia kadottamaan; sillä minä olen Jumala, ja en ihminen, ja olen pyhä teidän keskellänne, ja en tahdo tulla kaupunkiin.

9. Mutta minun sydämelläni on toinen mieli minun laupiuden on ylön palawa: Etten minä tee minun hirmuisen wihani jälken engä palaja Ephraimi cadottaman: sillä minä olen Jumala ja en ihminen ja olen Pyhä teidän keskellän en cuitengan minä tahdo tulla Caupungijn.

9. Mutta minun sydhemellen ombi yxi toinen mieli/ minun Laupiudhen ombi ylenpalaua/ Ettei mine tedhä tadho/ minun hirmulisen Wihan perest/ enge palaia Ephraim cadhottaman. Sille Jumala mine olen ia en Inhiminen/ ia olen Se Pyhe teiden keskellen/ quitengin ei pide minun Waldakundan Caupungis oleman. (Mutta minun sydämelläni ompi yksi toinen mieli/ minun laupeuteni ompi ylenpalawa/ Ettei minä tehdä tahdo/ minun hirmullisen wihan perästä/ enkä palaja Ephraim kadottaman. Sillä Jumala minä olen ja en ihminen/ ja olen se Pyhä teidän keskellän/ kuitenkin ei pidä minun waltakunnan kaupungissa oleman.)

9 I will not execute the fierceness of my anger. I will not return to destroy Ephraim. For I am God and not man, the Holy One in the midst of you and I will not come in wrath.

9. I will not execute the fierceness of mine anger, I will not return to destroy Ephraim: for I am God, and not man; the Holy One in the midst of thee: and I will not enter into the city.

9. Jeg vil ikke fuldbyrde min brændende Vrede, jeg vil ikke komme igen og ødelægge Efraim; thi jeg er Gud og ikke et Menneske, den Hellige midt iblandt dig, og jeg vil ikke komme med glødende Harme.

9. Att jag icke göra vill efter mina grymma vrede, eller vända mig till att jag platt förderfvar Ephraim; ty jag är Gud, och icke menniska, och är den Helige ibland dig dock skall mitt rike icke vara i stadenom.

9. Minna ei tahha mitte omma tullist wihha möda tehha, ei ma tahha Ewraimit jälle ärrarikkuda: sest minna ollen Jummal, ja ei mitte innimeñe , kesk so seas ollen ma pühha; # agga nüüd ei tulle ma mitte liñna.

9. Aš nesielgsiu pagal savo rūstybės užsidegimą ir nesunaikinsiu Efraimo. Aš esu Dievas, ne žmogus. Šventasis tarp jūsų, Aš neateisiu naikinti.

9. daß ich nicht tun will nach meinem grimmigen Zorn, noch mich kehren, Ephraim gar zu verderben. Denn ich bin Gott und nicht ein Mensch und bin der Heilige unter dir; ich will aber nicht in die Stadt kommen.

9. Je n'exécuterai point l'ardeur de ma colère, et je ne reviendrai pas pour détruire Éphraïm; car je suis Dieu et non pas un homme; je suis le Saint au milieu de toi; je ne viendrai pas avec irritation.

9. No ejecutaré la ira de mi furor: no me volveré para destruir a Efraim; porque Dios soy, y no hombre: Santo en medio de tí, y no entraré en ciudad.

9 Ik zal de hittigheid Mijns toorns niet uitvoeren; Ik zal niet wederkeren om Efraim te verderven; want Ik ben God en geen mens, de Heilige in het midden van u, en Ik zal in de stad niet komen.

9. Nie wykonam gniewu zapalczywości mojej, nie udam się na skażenie Efraima; bom Ja Bóg, a nie człowiek, w pośrodku ciebie święty, i nie przyjdę przeciwko miastu.

9. Nem végzem el haragomnak hevét; nem fordulok vissza Efraim vesztére; mert Isten vagyok én és nem ember, a Szent te közötted, és nem haraggal jövök [6†] én.

9 Не сделаю по ярости гнева Моего, не истреблю Ефрема, ибо Я Бог, а не человек; среди тебя Святый; Я не войду в город.

9. Не вчиню того, до чого палаючий гнїв мене пориває, не викореню Ефраїма, бо я Бог, а не людина; я бо посеред тебе, я - сьвятий; я не вломлюся ворогом у місто.

10. Ja he vaeltavat Herran jäljessä. Hän ärjyy kuin leijona — niin, hän ärjyy, ja vavisten tulevat lapset mereltä päin.

10. Silloin Herraa seurataan, ja hän on kiljuva niinkuin jalopeura; ja kuin hän kiljuu, niin ne peljästyvät, jotka lännessä ovat.

10. Silloin HERra noudatetan ja hän on kiljuwa nijncuin Lejoni. Ja cosca hän kilju nijn ne peljästywät jotca lännesä owat.

10. Silloin HERRA nouadhatan/ ia henen pite ninquin Jalopeuran kiliuman. Ja quin hen kiliupi/ nin he pelestyuet iotca Ländehen pein ouat. (Silloin HERRAA noudatetaan/ ja hänen pitää niinkuin jalopeuran kiljuman. Ja kuin hän kiljuupi/ niin he pelästywät jotka läntehen päin owat.)

10 They will walk after Jehovah, who will roar like a lion. For he will roar and the sons will come trembling from the west.

10. They shall walk after the LORD: he shall roar like a lion: when he shall roar, then the children shall tremble from the west.

10. Efter Herren skulle de vandre, som en Løve skal han brøle; thi han skal brøle, og Børn skulle komme skælvende fra Havet af.

10. Då skall man efterfölja Herran, och han skall ryta såsom ett lejon; och när han ryter, så skola de förskräcka sig, som vesterut äro.

10. Nemmad wötwad Jehowa järrel käia, kes kui loukoer möirab: kui temma möirab siis tullewad temma lapsed wärristes merre poolt.

10. Jie seks Viešpatį, o Jis riaumos kaip liūtas. Kai Jis riaumos, sūnūs grįš drebėdami iš vakarų.

10. Alsdann wird man dem HERRN nachfolgen, und er wird brüllen wie ein Löwe; und wenn er wird brüllen, so werden erschrocken kommen die Kinder, so gegen Abend sind.

10. Ils marcheront après l'Éternel, qui rugira comme un lion. Car il rugira, et les enfants accourront en hâte de l'occident. Ils accourront de l'Égypte, comme un oiseau,

10. En pos de Jehová caminarán: él bramará como león, él cierto bramará, y los hijos del occidente temblarán.

10 Zij zullen den HEERE achterna wandelen, Hij zal brullen als een leeuw, wanneer Hij brullen zal, dan zullen de kinderen van de zee af al bevende aankomen.

10. Pójdą za Panem, który jako lew będzie ryczał; on zaiste tak ryczeć będzie, że ze strachem przybieżą synowie od morza.

10. Az Urat fogják követni. [7†] Ordít, mint az oroszlán; ha ő ordít, remegve gyűlnek össze fiak napnyugot felől.

10 Вслед Господа пойдут они; как лев, Он даст глас Свой, даст глас Свой, и встрепенутся к Нему сыны с запада,

10. (колись) Пійдуть усї слїдом за Господом. Як лев, видасть він із себе голос; дасть голос свій почути, - й ворохнуться дїти з заходу.

11. Vavisten he tulevat Egyptistä kuin linnut, Assurin maasta kuin kyyhkyset, ja minä saatan heidät asumaan kodeissansa, sanoo Herra.

11. Ja Egyptissä ne myös peljästyvät niinkuin lintu, ja ne Assurin maasta niinkuin kyhkyinen; ja minä tahdon heitä asettaa huoneisiinsa, sanoo Herra.

11. Ja ne Egyptis myös peljästywät nijncuin lindu ja ne Assurin maasta nijncuin mettinen ja minä tahdon heitä jällens asetta heidän huoneisins sano HERra.

11. Ja ne Egyptis mös pelestyuet/ ninquin iocu Lindu/ ia Assurin maasta/ ninquin Mettiset/ ia tadhon heite asetta heiden honehisins/ sanopi HERRA. (Ja ne Egyptissä myös pelästywät/ niinkuin joku lintu/ ja Assurin maasta/ niinkuin mettiset/ ja tahdon heitä asettaa heidän huoneisiinsa/ sanoopi HERRA.)

11 They will come trembling as a bird out of Egypt and as a dove out of the land of Assyria. And I will make them to dwell in their houses, says Jehovah.

11. They shall tremble as a bird out of Egypt, and as a dove out of the land of Assyria: and I will place them in their houses, saith the LORD.

11. De skulle komme skælvende som en Fugl fra Ægypten og som en Due fra Assurs Land; og jeg vil lade dem bo i deres Huse, sige Herren.

11. Och de uti Egypten skola ock förskräckas, såsom en fogel; och de i Assurs land, lika som dufvor; och jag vill sätta dem uti sin hus, säger Herren.

11. Wärristes peawad nemmad tullema kui liñnud Egiptusse-maalt, ja Assuri maalt kui tuikessed, ja ma tahhan neid panna ellama nende koddade sisse, se on Jehowa sanna.

11. Jie atskubės kaip paukščiai iš Egipto, kaip balandžiai iš Asūro. Aš sugrąžinsiu juos į jų namus,­ sako Viešpats,­

11. Und die in Ägypten werden auch erschrocken kommen wie die Vögel, und die im Lande Assur wie Tauben; und ich will sie in ihre Häuser setzen, spricht der HERR.

11. Et du pays d'Assyrie, comme une colombe, et je les ferai habiter dans leurs maisons, dit l'Éternel.

11. Temblarán como ave los de Egipto, y como paloma los de la tierra de Asiria; y ponerlos he en sus casas, dijo Jehová.

11 Zij zullen bevende aankomen als een vogeltje uit Egypte, en als een duif uit het land van Assur; en Ik zal hen doen wonen in hun huizen, spreekt de HEERE.

11. Ze strachem przybieżą jako ptaki z Egiptu, i jako gołębica z ziemi Assyryjskiej, i posadzę ich w domach ich, mówi Pan.

11. Rettegve jőnek elő, mint a madár, Égyiptomból, és mint a galamb, Assiriának földéből; és letelepítem őket házaikba, ezt mondja az Úr!

11 встрепенутся из Египта, как птицы, и из земли Ассирийской, как голуби, и вселю их в домы их, говорит Господь.

11. Прилинуть із Египту, як птаство, як голуби з краю Ассирийського, й поселю їх у домівках їх, говорить Господь.

12. Uti Ephraim är allstädes afguderi emot mig, och i Israels hus falsk Gudstjenst; men Juda håller sig ännu fast intill Gud, och till den rätta heliga Gudstjensten.