12 luku

Kristittyjä kehoitetaan uupumatta kilvoittelemaan, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, 1 – 3, alistumaan Herran kasvattavaan kuritukseen 4 – 11, vaeltamaan vakavin askelin ja pyrkien rauhaan ja pyhitykseen 12 – 17, muistamaan uuden liiton suurta armoa 18 – 24 ja kiitollisina palvelemaan Jumalaa pyhällä pelolla 25 – 29.

1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,

1 Sen vuoksi, kun meillä on näin suuri todistajain pilvi ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki paino ja helposti kietova synti ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilpailussa

1. Sentähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee, ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on,

1. SEntähden myös me että meillä on näin suuri todistusten joucko meidän ymbärilläm nijn poispangam syndi joca aina meihin tarttu ja hitaxi teke ja juoscam kärsimisen cautta sijnä kilwoituxes cuin meidän eteem pandu on/

1. SEntedhen mös me/ ette meille nyt ombi nin swri Todistosten ioucko meiden ymberillen/ Nin poispancam syndi ioca aina meihin tartu ia hitaxi tekepi. Ja iooskam Kersimisen cautta sijne Kiluoituxes/ ioca meiden eten pandu on/ (Sentähden myös me/ että meille nyt ompi niin suuri todistusten joukko meidän ympärillen/ Niin pois pankaamme synti joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekeepi. Ja juoskaamme kärsimisen kautta siinä kilwoituksessa/ joka meidän eteen pantu on/)

1. Τοιγαροῦν καὶ ἡμεῖς, τοσοῦτον ἔχοντες περικείμενον ἡμῖν νέφος μαρτύρων, ὄγκον ἀποθέμενοι πάντα καὶ τὴν εὐπερίστατον ἁμαρτίαν, δι’ ὑπομονῆς τρέχωμεν τὸν προκείμενον ἡμῖν ἀγῶνα,

1. τοιγαρουν και ημεις τοσουτον εχοντες περικειμενον ημιν νεφος μαρτυρων ογκον αποθεμενοι παντα και την ευπεριστατον αμαρτιαν δι υπομονης τρεχωμεν τον προκειμενον ημιν αγωνα 1. toigaroυn kai emeis tosoυton echontes perikeimenon emin nefos martυron ogkon apothemenoi panta kai ten eυperistaton amartian di υpomones trechomen ton prokeimenon emin agona

1 Therefore, (since) we also have so-great a cloud of witnesses encompassing us, let us run through endurance the contest laying before us, placing away from ourselves every interference, and the {F} easily restricting sin.

1. Wherefore seeing we also are compassed about with so great a cloud of witnesses, let us lay aside every weight, and the sin which doth so easily beset us, and let us run with patience the race that is set before us,

1. Derfor lader og os, efterdi vi have en saadan Skare af Vidner omkring os, aflægge al byrde og Synden, som lettelig forrasker os, og med Standhaftighed gjennemløbe den os anviste Bane,

1. Efter vi nu hafve om oss en så stor hop med vittne, låt oss aflägga syndena, som alltid låder vid oss och gör oss tröga, och låt oss med tålamod löpa i den kamp som oss förelagd är;

1. Sepärrast, et meil ni suur hulk tunnistajaid meie ümber on kui pilwed, pangem meiegi mahha keik koormat, ja sedda patto, mis kowwaste meie ümber seisab, ja jooskem kannatusse läbbi sedda woido jooksmist, mis meile seätud.

1. Todėl ir mes, tokio didelio debesies liudytojų apsupti, nusimeskime visus apsunkinimus bei lengvai apraizgančią nuodėmę ir ištvermingai bėkime mums paskirtose lenktynėse,

1. Darum wir auch, dieweil wir eine solche Wolke von Zeugen um uns haben, lasset uns ablegen die Sünde, so uns immer anklebt und träge macht, und lasset uns laufen durch Geduld in dem Kampf, der uns verordnet ist.

1. Ainsi donc, nous aussi, étant environnés d'une si grande nuée de témoins, rejetant tout fardeau et le péché qui nous enveloppe aisément, courons avec constance dans l'arène qui nous est ouverte,

1. POR tanto nosotros también teniendo puesta sobre nosotros una tan grande nube de testigos, desechando todo peso, y el pecado que tan cómodamente nos cerca, corramos con paciencia la carrera que nos es propuesta,

1 Daarom dan ook, alzo wij zo groot een wolk der getuigen rondom ons hebben liggende, laat ons afleggen allen last, en de zonde, die ons lichtelijk omringt, en laat ons met lijdzaamheid lopen de loopbaan, die ons voorgesteld is;

1. Przetoż i my, mając tak wielki około siebie leżący obłok świadków, złożywszy wszelaki ciężar i grzech, który nas snadnie obstępuje, przez cierpliwość bieżmy w zawodzie, który nam jest wystawiony;

1. Annakokáért mi is, kiket a bizonyságoknak ily nagy fellege vesz körül, félretéve minden akadályt és a megkörnyékező bűnt, kitartással fussuk meg az előttünk levő küzdő tért. [1†]

1 Посему и мы, имея вокруг себя такое облако свидетелей, свергнем с себя всякое бремя и запинающий нас грех ис терпением будем проходить предлежащее нампоприще,

1. Тим же оце й ми, маючи кругом нас таку тьму сьвідків, відложивши всяку гордість і гріх, що путав нас, з терпіннєм біжім на боротьбу, що перед нами,

2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka *edessään olevan ilon vuoksi* kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuutui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

2. Ja katsokaamme uskon alkajan ja päättäjän Jesuksen päälle, joka, vaikka hän olis kyllä taitanut iloita, kärsi ristiä, ei totellut pilkkaa, ja nyt istuu oikialla kädellä Jumalan istuimella.

2. Ja cadzocam Jesuxen uscon alcajan ja päättäjän päälle. Joca cosca hän olis kyllä tainnut iloita kärsei ristiä ja ei totellut pilcka ja nyt istu oikialla kädellä Jumalan istuimella.

2. ia yleskatzocam Iesusen päle/ sen vskon Alcaian ia päätteien. Joca/ coska hen olis kylle tainut Iloa pite/ kersi hen Ristin/ ia ei Pilca totellut/ ia on istuua Oikealla kädhelle Jumalan Stolilla. (Ja ylöskatsokaamme Jesuksen päälle/ sen uskon alkajaan ja päättäjään. Joka/ koska hän oli kyllä tainnut iloa pitää/ kärsi hän ristin/ ja ei pilkkaa totellut/ ja on istuwa oikealle kädelle Jumalan tuolilla.)

2. ἀφορῶντες εἰς τὸν τῆς πίστεως ἀρχηγὸν καὶ τελειωτὴν Ἰησοῦν, ὃς ἀντὶ τῆς προκειμένης αὐτῷ χαρᾶς ὑπέμεινε σταυρὸν, αἰσχύνης καταφρονήσας, ἐν δεξιᾷ τε τοῦ θρόνου τοῦ Θεοῦ κεκάθικεν.

2. αφορωντες εις τον της πιστεως αρχηγον και τελειωτην ιησουν ος αντι της προκειμενης αυτω χαρας υπεμεινεν σταυρον αισχυνης καταφρονησας εν δεξια τε του θρονου του θεου εκαθισεν 2. aforontes eis ton tes pisteos archegon kai teleioten iesoυn os anti tes prokeimenes aυto charas υpemeinen staυron aischυnes katafronesas en deksia te toυ thronoυ toυ theoυ ekathisen

2 Looking away from (things, look) toward Jesus, the author and completer of the faith, who endured the cross having despised shame, in exchange-for the joy laying before him, and sat down at the right (hand) of the throne of God.

2. Looking unto Jesus the author and finisher of our faith; who for the joy that was set before him endured the cross, despising the shame, and is set down at the right hand of the throne of God.

2. idet vi see hen til Troens Begynder og Fuldkommer, Jesus, hvilken i stedetfor den Glæde, han havde for sig, led taalmodeligen Korset idet han foragtede Forhaanelsen, og sider nu ved den høire Side af Guds Throne.

2. Och se på Jesum, som trona begynt och fullkomnat hafver; hvilken, då han måtte haft glädje, led korset, och aktade intet smäleken; och är sittandes på högra handen på Guds stol.

2. Ja wadagem Jesusse peäle, kes meie usso üllemsaatja ja löppetaja on, kes on risti kannatanud römo eest, mis temmale olli seätud, ja ei pannud sedda häbbi mikski, ja on istnud Jummala au-järje parramal polel.

2. žiūrėdami į mūsų tikėjimo pradininką ir atbaigėją Jėzų. Jis vietoj sau priderančio džiaugsmo, nepaisydamas gėdos, iškentėjo kryžių ir atsisėdo Dievo sosto dešinėje.

2. und aufsehen auf Jesum, den Anfänger und Vollender des Glaubens; welcher, da er wohl hätte mögen Freude haben, erduldete das Kreuz und achtete der Schande nicht und hat sich gesetzt zur Rechten auf den Stuhl Gottes.

2. Regardant à Jésus, le chef et le consommateur de la foi, qui, méprisant l'ignominie, à cause de la joie qui lui était proposée, a souffert la croix, et s'est assis à la droite du trône de Dieu.

2. Puestos los ojos en el autor y consumador de la fé, Jesús; el cual habiéndole sido propuesto gozo, sufrió la cruz, menospreciando la vergüenza, y se asentó a la diestra del trono de Dios.

2 Ziende op den oversten Leidsman en Voleinder des geloofs, Jezus, Dewelke, voor de vreugde, die Hem voorgesteld was, het kruis heeft verdragen, en schande veracht, en is gezeten aan de rechter hand des troons van God.

2. Patrząc na Jezusa, wodza i dokoóczyciela wiary, który dla wystawionej sobie radości, podjął krzyż, wzgardziwszy sromotę, i usiadł na prawicy stolicy Bożej.

2. Nézvén a hitnek fejedelmére és bevégezőjére Jézusra, a ki az előtte levő öröm helyett, megvetve a gyalázatot, keresztet szenvedett, s az Isten királyi székének jobbjára ült.

2 взирая на начальника и совершителя веры Иисуса, Который, вместо предлежавшей Ему радости, претерпел крест, пренебрегши посрамление, и воссел одесную престола Божия.

2. дивлячись на Ісуса, починателя і звершителя віри, котрий замість радости, яка була перед Ним, витерпів хрест, не дбаючи про сором, і сїв по правицї престола Божого.

3 Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.

3 Ajatelkaa siis Häntä, joka syntisten taholta on kärsinyt sellaista vastustusta itseään kohtaan, jottette väsyisi ja masentuisi mieleltänne.

3. Niin muistakaat häntä, joka senkaltaisen vastahakoisuuden on syntisiltä itse vastaansa kärsinyt, ettette väsy teidän mielessänne ja lakkaa.

3. Muistacat händä joca sencaltaisen wastahacoisuden on synneisildä idze wastans kärsinyt ettet te wäsy teidän mielisän ja lacka.

3. Muistacat henen pälens ioca sencaltaisen wastanpuhumisen ombi synneitzilde wastansa kersinyt/ ettei te wäsy teidhen mielisenne ia poislacka. (Muistakaat hänen päällensä joka senkaltaisen wastaanpuhumisen ompi syntisiltä wastaansa kärsinyt/ ettei te wäsy teidän mielissänne ja pois lakkaa.)

3. ἀναλογίσασθε γὰρ τὸν τοιαύτην ὑπομεμενηκότα ὑπὸ τῶν ἁμαρτωλῶν εἰς αὐτὸν ἀντιλογίαν, ἵνα μὴ κάμητε ταῖς ψυχαῖς ὑμῶν ἐκλυόμενοι.

3. αναλογισασθε γαρ τον τοιαυτην υπομεμενηκοτα υπο των αμαρτωλων εις αυτον αντιλογιαν ινα μη καμητε ταις ψυχαις υμων εκλυομενοι 3. analogisasthe gar ton toiaυten υpomemenekota υpo ton amartolon eis aυton antilogian ina me kamete tais psυchais υmon eklυomenoi

3 For*, study° the one who has endured such dispute by sinners to himself, in order that you° might not be weary, fainting in your° souls.

3. For consider him that endured such contradiction of sinners against himself, lest ye be wearied and faint in your minds.

3. Betagter den, som har taalmodeligen lidt en saadan Modsigelse af Syndere imod sig, at I ikke blive trætte og forsage i Eders Sjæle.

3. Tänker på honom, som af syndarom sådana gensägelse led emot sig; att I icke tröttens i edor sinne, gifvandes eder utöfver.

3. Sest pange sedda tähhele, kes nisuggust wastoräkimist pattusist ennese wasto on kannatanud, et teie ärra ei wässi, ja omma hingede sees nörgaks ei lähhä.

3. Apsvarstykite, kaip Jis iškentė nuo nusidėjėlių tokį priešiškumą, kad nepailstumėte ir nesuglebtumėte savo sielomis!

3. Gedenket an den, der ein solches Widersprechen von den Sündern wider sich erduldet hat, daß ihr nicht in eurem Mut matt werdet und ablasset.

3. C'est pourquoi, considérez celui qui a souffert de la part des pécheurs une si grande contradiction, afin que vous ne succombiez pas, en laissant défaillir vos âmes.

3. Reducíd pues a vuestro pensamiento a aquel que sufrió tal contradicción de pecadores contra sí mismo, porque no os fatiguéis en vuestros ánimos desmayando:

3 Want aanmerkt Dezen, Die zodanig een tegenspreken van de zondaren tegen Zich heeft verdragen, opdat gij niet verflauwt en bezwijkt in uw zielen.

3. Przetoż uważajcie, jaki jest ten, który podejmował takowe od grzeszników przeciwko sobie sprzeciwianie, abyście osłabiwszy w umysłach waszych, nie ustawali.

3. Gondoljátok meg azért, hogy ő ily ellene való támadást szenvedett el a bűnösöktől, hogy el ne csüggedjetek lelkeitekben elalélván.

3 Помыслите о Претерпевшем такое над Собою поругание отгрешников, чтобы вам не изнемочь и не ослабеть душами вашими.

3. Подумайте бо про Того, хто витерпів од грішників такий перекір проти себе, щоб не внивали, ослабши в душах ваших.

4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,

4 Ette ole vielä verille asti tehneet vastarintaa taistellessanne syntiä vastaan,

4. Sillä ette ole vielä hamaan vereen asti kilvoitellen syntiä vastaan olleet,

4. Sillä et te ole wielä haman weren asti kilwoitellen syndiä wastan ollet/

4. Sille ettei te wiele nyt ole haman weren asti kiluoitellen syndie wastanseisonuet/ (Sillä ettei te wielä nyt ole hamaan weren asti kilwoitellen syntiä wastaanseisoneet/)

4. Οὔπω μέχρις αἵματος ἀντικατέστητε πρὸς τὴν ἁμαρτίαν ἀνταγωνιζόμενοι,

4. ουπω μεχρις αιματος αντικατεστητε προς την αμαρτιαν ανταγωνιζομενοι 4. oυpo mechris aimatos antikatestete pros ten amartian antagonizomenoi

4 You° have not yet stood up as far as (sacrificing) blood toward (your) struggling against sin.

4. Ye have not yet resisted unto blood, striving against sin.

4. Endnu stode I ikke imod indtil Blodet, idet I strede mod Synden,

4. Ty I hafven icke ännu allt intill blods emotståndit, kämpande emot syndene;

4. Teie ei olle weel mitte werrest sadik wasto pannud, patto wasto woiteldes;

4. Jums dar neteko priešintis iki kraujų, kovojant su nuodėme.

4. Denn ihr habt noch nicht bis aufs Blut widerstanden in den Kämpfen wider die Sünde

4. Vous n'avez pas encore résisté jusqu'au sang, en combattant contre le péché.

4. Que aun no habéis resistido hasta la sangre, combatiendo contra el pecado.

4 Gij hebt nog tot den bloede toe niet tegengestaan, strijdende tegen de zonde;

4. Jeszczeście się aż do krwi nie sprzeciwili, walcząc przeciwko grzechowi.

4. Mert még végig nem állottatok ellent, tusakodván a bűn ellen.

4 Вы еще не до крови сражались, подвизаясьпротив греха,

4. Ще ви аж до крові не стояли, борючись проти гріха,

5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;

5 ja olette unohtaneet kehoituksen, joka puhuu teille niin kuin lapsille: "Poikani, älä halveksi Herran kuritusta, äläkä masennu, kun Hän sinua nuhtelee.

5. Ja te olette jo unohtaneet sen manauksen, joka teille niin. kuin lapsille puhuu: minun poikani, älä katso ylön Herran kuritusta, ja älä näänny, koskas häneltä rangaistaan,

5. Ja te oletta jo unhottanet sen uscalluxen jonga hän teille nijncuin lapsillens puhu: Minun poican älä ylöncadzo HERran rangaistusta ja älä näänny coscas häneldä rangaistan.

5. Ja oletta io wnoctanuet sen wskalluxen/ ioca teille ninquin Lapsille's puhupi. Minun Poican äle Herra' Rangastosta ylencatzo/ ia äle näänny coskas henelde ranghaistan. (Ja oletta jo unohtaneet sen uskalluksen/ joka teille niinkuin lapsillensa puhuupi. Minun poikani älä Herran rangaistusta ylenkatso/ ja älä näänny koskas häneltä rangaistaan.)

5. καὶ ἐκλέλησθε τῆς παρακλήσεως, ἥτις ὑμῖν ὡς υἱοῖς διαλέγεται· υἱέ μου, μὴ ὀλιγώρει παιδείας Κυρίου, μηδὲ ἐκλύου ὑπ’ αὐτοῦ ἐλεγχόμενος.

5. και εκλελησθε της παρακλησεως ητις υμιν ως υιοις διαλεγεται υιε μου μη ολιγωρει παιδειας κυριου μηδε εκλυου υπ αυτου ελεγχομενος 5. kai eklelesthe tes parakleseos etis υmin os υiois dialegetai υie moυ me oligorei paideias kυrioυ mede eklυoυ υp aυtoυ elegchomenos

5 And you° have forgotten the encouragement which reasons with you° as with sons, ‘My son, do not regard-lightly the disciplining of the Lord, nor be fainting (when) you are reproved by him.

5. And ye have forgotten the exhortation which speaketh unto you as unto children, My son, despise not thou the chastening of the Lord, nor faint when thou art rebuked of him:

5. og I have glemt den Formaning, der taler til Eder som til Børn: min Søn! agt ikke Herrens revselse ringe, vær ikke heller forsagt, naar du tugtes af ham;

5. Och hafven redo förgätit den tröst, som till eder talar, lika som till sin barn: Min son, förakta icke Herrans aga; och gif dig icke utöfver, då du näpses af honom.

5. Ja ollete sedda maenitsust ärraunnustanud, mis teile kui lastele ütleb: Mo poeg, ärra arwa mitte alwaks Issanda hirmo-andmist, ja ärra sa mitte nörgaks, kui sind temmast nomitakse.

5. Jūs pamiršote paraginimą, kuris sako jums kaip sūnums: ‘‘Mano sūnau, nepaniekink Viešpaties auklybos ir nenusimink Jo baramas:

5. und habt bereits vergessen des Trostes, der zu euch redet als zu Kindern: "Mein Sohn, achte nicht gering die Züchtigung des HERRN und verzage nicht, wenn du von ihm gestraft wirst.

5. Et vous avez oublié l'exhortation qui vous est adressée, comme à des fils: Mon fils, ne méprise pas le châtiment du Seigneur, et ne perds point courage, lorsqu'il te reprend;

5. Y estáis ya olvidados de la exhortación que como con hijos habla con vosotros, diciendo: Hijo mío, no menosprecies el castigo del Señor, ni desmayes cuando eres de él reprendido;

5 En gij hebt vergeten de vermaning, die tot u als tot zonen spreekt: Mijn zoon, acht niet klein de kastijding des Heeren, en bezwijkt niet, als gij van Hem bestraft wordt;

5. Czyliście zapamiętali napominania, które wam jako synom mówi: Synu mój, nie lekceważ sobie kaźni Paóskiej, a nie trać serca, gdy od niego bywasz karany;

5. És elfeledkeztetek-é az intésről, a mely néktek mint fiaknak szól: Fiam, [2†] ne vesd meg az Úrnak fenyítését, se meg ne lankadj, ha ő dorgál téged;

5 и забыли утешение, которое предлагается вам, как сынам: сын мой! не пренебрегай наказания Господня, и не унывай, когда Он обличает тебя.

5. і забули напомин, що до вас, як до синів, глаголе: "Сину мій, не гордуй караннєм Господнїм, анї слабни, докоренний від Нього;

6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".

6 Sillä jota Herra rakastaa, sitä Hän kurittaa, ja Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa."

6. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän myös rankaisee; mutta jokaista poikaa hän pieksää, jonka hän korjaa.

6. Sillä jota HERra racasta sitä hän myös rangaise. Mutta jocaista poica hän piexä cuin hän corja.

6. Sille iota Herra racasta/ sen hen mös rangaitze/ Mutta iocaitzen Poian hen rooskapi/ ionga hen coriapi. (Sillä jota Herra rakastaa/ sen hän myös rankaisee/ Mutta jokaisen pojan hän ruoskiipi/ jonka hän korjaapi.)

6. ὃν γὰρ ἀγαπᾷ Κύριος παιδεύει, μαστιγοῖ δὲ πάντα υἱὸν ὃν παραδέχεται.

6. ον γαρ αγαπα κυριος παιδευει μαστιγοι δε παντα υιον ον παραδεχεται 6. on gar agapa kυrios paideυei mastigoi de panta υion on paradechetai

6 For* whom the Lord loves*, he disciplines, and scourges every son whom he is accepting.’ {Prov. 3:11-12, Job 5:17}

6. For whom the Lord loveth he chasteneth, and scourgeth every son whom he receiveth.

6. thi hvem Herren elsker, den revser han, og han tugter haardeligen hver Søn, som han antager sig.

6. Ty hvem Herren älskar, den agar han; men han gisslar hvar och en son, han anammar.

6. Sest kedda Issand armastab, sellele annab temma hirmo, agga ta peksab igga poia, kedda ta wastowöttab.

6. nes kurį Viešpats myli, tą griežtai auklėja, ir plaka kiekvieną sūnų, kurį priima’‘.

6. Denn welchen der HERR liebhat, den züchtigt er; und stäupt einen jeglichen Sohn, den er aufnimmt."

6. Car le Seigneur châtie celui qu'il aime, et il frappe de ses verges tout fils qu'il reconnaît.

6. Porque el Señor al que ama castiga, y azota a cualquiera que recibe por hijo.

6 Want dien de Heere liefheeft, kastijdt Hij, en Hij geselt een iegelijken zoon, die Hij aanneemt.

6. Albowiem kogo Pan miłuje, tego karze, a smaga każdego, którego za syna przyjmuje.

6. Mert a kit szeret az [3†] Úr, megdorgálja, megostoroz pedig mindent, a kit fiává fogad.

6 Ибо Господь, кого любит, того наказывает; бьет же всякого сына, которого принимает.

6. кого бо любить Господь, карає; і бє всякого сина, котрого приймає."

7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?

7 *Jos kärsitte kuritusta,* Jumala kohtelee teitä niin kuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?

7. Jos te kurituksen kärsitte, niin Jumala taritsee itsensä teille niinkuin lapsillensa; sillä kuka on se poika, jota ei isä kurita?

7. Jos te sen rangaistuxen kärsitte nijn Jumala taridze teille idzens nijncuin lapsillens: Sillä cuca on se poica jota ei Isä rangaise?

7. Jos te sen rangastoxen kersitte/ nin taritzepi Jumala itzens teille ninquin Lapsillens. Sille cuca on se Poica/ iota ei Ise rangaitze? (Jos te sen rangaistuksen kärsitte/ niin taritseepi Jumala itsensä teille niinkuin lapsillensa. Sillä kuka on se poika/ jota ei isä rankaise?)

7. εἰ παιδείαν ὑπομένετε, ὡς υἱοῖς ὑμῖν προσφέρεται ὁ Θεός· τίς γάρ ἐστιν υἱὸς ὃν οὐ παιδεύει πατήρ;

7. ει παιδειαν υπομενετε ως υιοις υμιν προσφερεται ο θεος τις γαρ εστιν υιος ον ου παιδευει πατηρ 7. ei paideian υpomenete os υiois υmin prosferetai o theos tis gar estin υios on oυ paideυei pater

7 (It is) *for disciplining (that) you° endure; God is dealing with you° as with sons; for* what is (the) son whom (his) father is not disciplining?

7. If ye endure chastening, God dealeth with you as with sons; for what son is he whom the father chasteneth not?

7. Dersom I lider Revselse, handler Gud med Eder, som med Børn; thi hvo er den Søn, som Faderen ikke revser?

7. Hvar I nu liden agan, så bjuder sig Gud till eder, såsom till barn; ty hvilken är den son, som hans fader icke agar?

7. Kui teie hirmo-andmist kannatate, siis pakkub Jummal ennast teile kui lastele; sest missuggune poeg on se, kellele issa hirmo ei anna?

7. Jeigu jūs pakenčiat drausmę, Dievas elgiasi su jumis kaip su sūnumis. O kurio gi sūnaus tėvas griežtai neauklėja?

7. So ihr die Züchtigung erduldet, so erbietet sich euch Gott als Kindern; denn wo ist ein Sohn, den der Vater nicht züchtigt?

7. Si vous souffrez le châtiment, Dieu se présente à vous comme à des fils; car quel est le fils que son père ne châtie pas?

7. Si sufrís el castigo, Dios se os presenta como a hijos; porque ¿qué hijo es aquel a quien el Padre no castiga?

7 Indien gij de kastijding verdraagt, zo gedraagt Zich God jegens u als zonen; (want wat zoon is er, dien de vader niet kastijdt?)

7. Jeźli znosicie karanie, Bóg się wam ofiaruje jako synom; albowiem któryż jest syn, którego by ojciec nie karał?

7. Ha a fenyítést elszenveditek, akkor veletek úgy bánik az Isten, mint fiaival; mert melyik fiú az, a kit meg nem fenyít az apa?

7 Если вы терпите наказание, то Бог поступает с вами, как с сынами. Ибо есть ли какой сын, которого бы не наказывал отец?

7. Коли караннє терпите, Бог до вас такий, як до синів: чи єсть бо такий син, котрого не карає батько?

8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.

8 Mutta jos olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, niin olette äpäriä ettekä lapsia.

8. Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osalliset olleet, niin te olette äpärät ja ette lapset.

8. Mutta jos te oletta ilman rangaistusta josta caicki owat osalliset ollet nijn te oletta äpärät ja ette lapset.

8. Mutta ios te oletta ilman rangastosta/ iosta caiki ouat Osaliset olluet/ nin te Eperet oletta ia ette Lapset. (Mutta jos te oletta ilman rangaistusta/ josta kaikki owat osalliset olleet/ niin te äpärät oletta ja ette lapset.)

8. εἰ δὲ χωρίς ἐστε παιδείας, ἧς μέτοχοι γεγόνασι πάντες, ἄρα νόθοι ἐστὲ καὶ οὐχ υἱοί.

8. ει δε χωρις εστε παιδειας ης μετοχοι γεγονασιν παντες αρα νοθοι εστε και ουχ υιοι 8. ei de choris este paideias es metochoi gegonasin pantes ara nothoi este kai oυch υioi

8 But if you° are without discipline, of which all have become partakers, consequently*, you° are illegitimate and not sons.

8. But if ye be without chastisement, whereof all are partakers, then are ye bastards, and not sons.

8. Men dersom I ere uden Revselse, i hvilken Alle ere blevne deelagtige, da ere I uægte og ikke Børn.

8. Ären I utan aga, i hvilkom alle delaktige vordne äro, så ären I oägta, och icke barn.

8. Agga kui teie hirmo-andmissest ilma ollete, kust keik on ossalisseks sanud, siis ollete teie wärdiad, ja ei mitte lapsed.

8. Bet jeigu jūs be drausmės, kuri visiems privaloma, vadinasi, jūs ne sūnūs, o pavainikiai.

8. Seid ihr aber ohne Züchtigung, welcher sind alle teilhaftig geworden, so seid ihr Bastarde und nicht Kinder.

8. Mais si vous êtes exempts du châtiment auquel tous ont part, vous êtes donc des bâtards, non des fils légitimes.

8. Empero si estáis fuera del castigo, del cual todos los hijos han sido hechos participantes, luego adulterinos sois que no hijos:

8 Maar indien gij zonder kastijding zijt, welke allen deelachtig zijn geworden, zo zijt gij dan bastaarden, en niet zonen.

8. A jeźli jesteście bez karania, którego wszyscy są uczestnikami, tedy jesteście bękartami, a nie synami.

8. Ha pedig fenyítés nélkül valók vagytok, melyben mindenek részesültek, korcsok vagytok és nem fiak.

8 Если же остаетесь без наказания, которое всем обще,то вы незаконные дети, а не сыны.

8. Коли ж ви пробуваєте без карання, котрого спільниками стались усї, то ви неправого ложа дїти, а не сини.

9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?

9 Sitä paitsi meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina ja heitä kavahdimme. Emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?

9. Ja kuin meillä ovat lihalliset isät olleet kurittajana, niin me olemme niitä kavahtaneet: eikö meidän siis paljoa enemmin pidä hengelliselle Isälle alamaiset oleman, että me eläisimme?

9. Ja cosca meillä owat lihalliset Isät ollet rangaidziana nijn me olemma nijtä cawahtanet eikö meidän sijs paljo enämmin pidä sille hengelliselle Isälle alammaiset oleman että me eläisimme?

9. Ja quin meille ouat Lihaliset Iset olluet rangaitziat/ ia olema nijte cauattanuet/ Eikö meiden sijs palio enemen pidhe alamaiset oleman sen Hengelisen Isen/ ette me eleisimme? (Ja kuin meille owat lihalliset isät olleet rankaitsijat/ ja olemme niitä kawahtaneet/ Eikö meidän siis paljon enemmän pidä alamaiset olemaan sen Hengellisen Isän/ että me eläisimme?)

9. εἶτα τοὺς μὲν τῆς σαρκὸς ἡμῶν πατέρας εἴχομεν παιδευτὰς καὶ ἐνετρεπόμεθα· οὐ πολλῷ μᾶλλον ὑποταγησόμεθα τῷ πατρὶ τῶν πνευμάτων καὶ ζήσομεν;

9. ειτα τους μεν της σαρκος ημων πατερας ειχομεν παιδευτας και ενετρεπομεθα ου πολλω μαλλον υποταγησομεθα τω πατρι των πνευματων και ζησομεν 9. eita toυs men tes sarkos emon pateras eichomen paideυtas kai enetrepometha oυ pollo mallon υpotagesometha to patri ton pneυmaton kai zesomen

9 Thereafter, we indeed had the fathers of our flesh (as) correctors (of us), and we were revering (them). Will we not much rather be made subject to the Father of spirits and we will live?

9. Furthermore we have had fathers of our flesh which corrected us, and we gave them reverence: shall we not much rather be in subjection unto the Father of spirits, and live?

9. Have vi tilmed havt vore kjødelige Fædre til Optugtere og bevaret Frygt for dem, skulde vi da ikke meget mere være Aandernes Fader underdanige og leve?

9. Hafve vi nu köttsliga fäder, som oss aga, och frukte dem; skole vi då icke mycket mer underdånige vara dem andeliga Fadrenom, att vi må lefva?

9. Peälegi on meile meie lihhased issad hirmotajaks olnud, ja meie olleme neid kartnud, eks meie paljo ennam ei tahha waimude Issa sanna kuulda, ja ellada?

9. Jau mūsų kūno tėvai mus bausdavo, ir mes juos gerbėme. Tad argi nebūsime dar klusnesni dvasių Tėvui, kad gyventume?

9. Und so wir haben unsre leiblichen Väter zu Züchtigern gehabt und sie gescheut, sollten wir denn nicht viel mehr untertan sein dem Vater der Geister, daß wir leben?

9. D'ailleurs nos pères selon la chair nous ont châtiés, et nous les avons respectés: ne serons-nous pas beaucoup plus soumis au Père des esprits, pour avoir la vie?

9. También tuvimos a la verdad por castigadores a los padres de nuestra carne, y los reverenciábamos, ¿por qué no obedeceremos mucho mejor al Padre de los espíritus, y viviremos?

9 Voorts, wij hebben de vaders onzes vleses wel tot kastijders gehad, en wij ontzagen hen; zullen wij dan niet veel meer den Vader der geesten onderworpen zijn, en leven?

9. A nadto cielesnych ojców naszych mieliśmy, którzy nas karali, a baliśmy się ich; zaż daleko więcej nie mamy być poddani Ojcu duchów, abyśmy żyli?

9. Aztán, a mi testi apáink fenyítettek minket és becsültük őket; avagy nem sokkal inkább engedelmeskedünk-é a lelkek Atyjának, és élünk!

9 Притом, если мы, будучи наказываемы плотскими родителями нашими, боялись их, то не гораздо ли более должны покориться Отцу духов, чтобы жить?

9. Ще ж, мали ми батьків, тїла нашого карателїв, та й поважали їх; то чи не геть більше коритись нам Отцю духів, і жити мемо?

10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.

10 Sillä nuo kurittivat meitä muutamia päiviä varten sen mukaan kuin heistä näytti oikealta, mutta tämä kurittaa hyödyksemme, jotta pääsisimme osallisiksi Hänen pyhyydestään.

10. Sillä ne tosin ovat meitä kurittaneet harvoina päivinä luulonsa jälkeen; mutta tämä meidän tarpeeksemme, että me hänen pyhyytensä saisimme.

10. Ja ne tosin owat meitä rangaisnet harwoina päiwinä heidän luulons jälken mutta tämä rangaise meitä meidän tarpexem että hän meille pyhydens jacais.

10. Ja ne tosin ouat meite rangaisnuet wähine peiuine heiden lulons ielkin/ Mutta teme meiden tarpexenna/ sitewarten ette hen meille pyhydhens iacais. (Ja ne tosin owat meitä rangaisseet wähinä päiwinä heidän luulonsa jälkeen/ Mutta tämä meidän tarpeeksemme/ sitäwarten että hän meille pyhyyden jakaisi.)

10. οἱ μὲν γὰρ πρὸς ὀλίγας ἡμέρας κατὰ τὸ δοκοῦν αὐτοῖς ἐπαίδευον, ὁ δὲ ἐπὶ τὸ συμφέρον, εἰς τὸ μεταλαβεῖν τῆς ἁγιότητος αὐτοῦ.

10. οι μεν γαρ προς ολιγας ημερας κατα το δοκουν αυτοις επαιδευον ο δε επι το συμφερον εις το μεταλαβειν της αγιοτητος αυτου 10. oi men gar pros oligas emeras kata to dokoυn aυtois epaideυon o de epi to sυmferon eis to metalaβein tes agiotetos aυtoυ

10 For* they indeed were disciplining (us) *for a few days according to what (did) seem (right) to them, but (he does it) upon what is advantageous for (us), *that* we may receive of his holiness.

10. For they verily for a few days chastened us after their own pleasure; but he for our profit, that we might be partakers of his holiness.

10. Thi hine revsede os for faa Dage efter deres Tykke, men han revser os til Nytte, paa det vi skulle blive deelagtige i hans Hellighed.

10. Och de förre hafva agat oss i några få dagar, efter som dem syntes; men denne till det som nyttigt är, att vi må få hans helgelse.

10. Sest teised on kül meile pissut aega enneste arwates hirmo annud; agga sesinnane annab meile hirmo meie kassuks, et meie temma pühhitsemist peame kätte sama.

10. Juk anie savo nuožiūra mus drausmino neilgą laiką, o šis tai daro mūsų labui, kad taptume Jo šventumo dalininkais.

10. Denn jene haben uns gezüchtigt wenig Tage nach ihrem Dünken, dieser aber zu Nutz, auf daß wir seine Heiligung erlangen.

10. Car nos pères nous châtiaient pour peu de jours, comme ils le trouvaient bon; mais Dieu nous châtie pour notre avantage, afin que nous participions à sa sainteté.

10. Porque aquellos a la verdad por pocos dias nos castigaban como a ellos les parecía; mas éste para lo que nos es provechoso, a fin de que participemos de su santidad.

10 Want genen hebben ons wel voor een korten tijd, naar dat het hun goed dacht, gekastijd; maar Deze kastijdt ons tot ons nut, opdat wij Zijner heiligheid zouden deelachtig worden.

10. Albowiem oni na mało dni, jako się im zdało, nas karali; ale ten ku pożytkowi naszemu na to, abyśmy byli uczestnikami świętobliwości jego.

10. Mert ám azok kevés ideig, tetszésök szerint fenyítettek; ő pedig javunkra, hogy szentségében részesüljünk.

10 Те наказывали нас по своему произволу для немногихдней; а Сей – для пользы, чтобы нам иметь участие в святости Его.

10. Ті бо на мало днїв, як самі знали, карали нас; а Сей на користь (нашу), щоб ми були спільниками сьвятости Його.

11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeen päin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän* niille, jotka sen avulla ovat harjoitetut.

11. Mutta koska kaikkinainen rangaistus käsissä on, niin ei se näy meille iloksi, vaan murheeksi; mutta sitte antaa hän rauhallisen vanhurskauden hedelmän niille, jotka siinä harjoitetut ovat.

11. Mutta cosca caickinainen rangaistus käsis on nijn ei se ole meille iloxi waan murhexi mutta sijtte anda hän rauhallisen wanhurscauden hedelmän nijlle jotca sijnä harjoitetut owat.

11. Mutta caiki rangastus/ coska hen on käsis/ ei se nägy ycten meille Iloxi/ waan Murehexi. Mutta sitelehin hen ombi andaua Rauhalisen wanhurskaudhen Hedelmen ninen iotca sen cautta harioitetut ouat. (Mutta kaikki rangaistus/ koska hän on käsissä/ ei se näy yhtään meille iloksi/ waan murheeksi. Mutta siitä lähin hän ompi antawa rauhallisen wanhurskauden hedelmän niille jotka sen kautta harjoitetut owat.)

11. πᾶσα δὲ παιδεία πρὸς μὲν τὸ παρὸν οὐ δοκεῖ χαρᾶς εἶναι, ἀλλὰ λύπης, ὕστερον δὲ καρπὸν εἰρηνικὸν τοῖς δι’ αὐτῆς γεγυμνασμένοις ἀποδίδωσι δικαιοσύνης.

11. πασα δε παιδεια προς μεν το παρον ου δοκει χαρας ειναι αλλα λυπης υστερον δε καρπον ειρηνικον τοις δι αυτης γεγυμνασμενοις αποδιδωσιν δικαιοσυνης 11. pasa de paideia pros men to paron oυ dokei charas einai alla lυpes υsteron de karpon eirenikon tois di aυtes gegυmnasmenois apodidosin dikaiosυnes

11 Now indeed all disciplining does not seem to be (a thing) of joy for the present*, but of sorrow; now later it gives peaceful fruit of righteousness to those who have been exercised because of it.

11. Now no chastening for the present seemeth to be joyous, but grievous: nevertheless afterward it yieldeth the peaceable fruit of righteousness unto them which are exercised thereby.

11. Men al Revselse, imedens den er nærværende, syndes ikke at være til Glæde, men til Bedrøvelse; men siden giver den igjen dem, som derved ere øvede, Retfærdigheds salige Frugt.

11. All age synes nu icke vara till fröjd, utan till ångest; men sedan vedergäller han en fridsam rättfärdighetenes frukt dem, som deruti öfvade äro;

11. Agga keik hirmo-andminne, kui se kä on, ei sedda arwata römo waid kurbdusse ollewad; agga kül ta wimaks rahholist öigusse kasso neile annab, kes se läbbi on hästi öppetud.

11. Beje, kiekviena auklyba tam kartui atrodo ne linksma, o karti, bet vėliau ji atneša taikingų teisumo vaisių auklėtiniams.

11. Alle Züchtigung aber, wenn sie da ist, dünkt uns nicht Freude, sondern Traurigkeit zu sein; aber darnach wird sie geben eine friedsame Frucht der Gerechtigkeit denen, die dadurch geübt sind.

11. Il est vrai que tout châtiment ne paraît pas sur le moment un sujet de joie, mais de tristesse; mais ensuite il produit un fruit paisible de justice pour ceux qui ont été ainsi exercés.

11. Es verdad que ningún castigo al presente parece ser causa de gozo, sino de tristeza; empero después fruto quietísimo de justicia da a los que por él son ejercitados.

11 En alle kastijding als die tegenwoordig is, schijnt geen zaak van vreugde, maar van droefheid te zijn; doch daarna geeft zij van zich een vreedzame vrucht der gerechtigheid dengenen, die door dezelve geoefend zijn.

11. A wszelkie karanie, gdy przytomne jest, nie zda się być wesołe, ale smutne; lecz potem owoc sprawiedliwości spokojny przynosi tym, którzy są przez nie wyćwiczeni.

11. Bármely fenyítés ugyan jelenleg nem látszik örvendetesnek, hanem keservesnek, ámde utóbb az igazságnak békességes gyümölcsével fizet azoknak, a kik általa gyakoroltatnak.

11 Всякое наказание в настоящее времякажется не радостью, а печалью; но после наученным через него доставляет мирный плод праведности.

11. Усяка ж кара на той час не здаєть ся радощами, а смутком; опісля ж дає овощ впокою тим, що нею навчені правди.

12 Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne";

12 Sen vuoksi "ojentakaa hervonneet kätenne ja lamaantuneet polvenne"

12. Sentähden ojentakaat vaipuneet kätenne ja väsyneet polvenne,

12. SEntähden ojetcat teidän joutilat kätenne ja wäsynet polwenne/

12. Sentedhen ylesoietca teiden ioutilat Kädhenne/ ia ne wäsynyet Poluet/ (Sentähden ylös oietkaa teidän joutilaat kätenne/ ja ne wäsyneet polwet/)

12. Διὸ τὰς παρειμένας χεῖρας καὶ τὰ παραλελυμένα γόνατα ἀνορθώσατε,

12. διο τας παρειμενας χειρας και τα παραλελυμενα γονατα ανορθωσατε 12. dio tas pareimenas cheiras kai ta paralelυmena gonata anorthosate

12 Hence straighten° the drooping hands and the paralyzed knees;

12. Wherefore lift up the hands which hang down, and the feeble knees;

12. Derfor retter de slappe Hænder og de afmægtige knæ,

12. Derföre lyfter upp edra lata händer och trötta knä;

12. Sepärrast töstke jälle ülles laisad käed, ja nörgad pölwed,

12. Todėl pakelkite nuleistas rankas, sustiprinkite linkstančius kelius

12. Darum richtet wieder auf die lässigen Hände und die müden Kniee

12. Fortifiez donc vos mains languissantes, et vos genoux affaiblis;

12. Por lo cual enhestád las manos cansadas, y las rodillas descoyuntadas;

12 Daarom richt weder op de trage handen, en de slappe knieen;

12. Przeto opuszczone ręce i zemdlone kolana wyprostujcie,

12. Annakokáért a lecsüggesztett kezeket és az ellankadt térdeket egyenesítsétek föl,

12 Итак укрепите опустившиеся руки и ослабевшие колени

12. Тим же "зомлїлі руки і зомлїлі колїна випростайте",

13 ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.

13 ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne" jottei ontuva loukkaantuisi,* vaan pikemmin paranisi.

13. Ja astukaat vilpittömät askeleet jaloillanne, ettei joku kompastuisi niinkuin ontuva, vaan paljoa enemmin terveeksi tulis.

13. Ja astucat wilpittömät askelet teidän jalgoillan ettei jocu combastuis nijncuin onduwa waan paljo enämmin terwexi tulis.

13. ia astucat wissit Askelet teiden Jalcainne cansa/ ettei iocu compastuisi ninquin Nilcu/ waan palioenämen teruehexi tulis. (ja astukaat wissit (warmat) askeleet teidän jalkainne kanssa/ ettei joku kompastuisi niinkuin nilkku/ waan paljon enemmän terweheksi tulisi.)

13. καὶ τροχιὰς ὀρθὰς ποιήσατε τοῖς ποσὶν ὑμῶν, ἵνα μὴ τὸ χωλὸν ἐκτραπῇ, ἰαθῇ δὲ μᾶλλον.

13. και τροχιας ορθας ποιησατε τοις ποσιν υμων ινα μη το χωλον εκτραπη ιαθη δε μαλλον 13. kai trochias orthas poiesate tois posin υmon ina me to cholon ektrape iathe de mallon

13 and make*° straightened tracks for your° feet, in order that what is lame may not be turned aside, but rather should be healed.

13. And make straight paths for your feet, lest that which is lame be turned out of the way; but let it rather be healed.

13. og gjører sikkre Trin med Eders Fødder, at ikke de Halte skal drages mere af Lave, men snarere helbredes.

13. Och stiger viss steg med edra fötter; att icke någor haltar såsom en ofärdig, utan heldre helbregda varder.

13. Ja tehke öiged raad omma jalgele, et se, mis lonkab, körwale ei lähhä, waid et se enneminne terweks saaks.

13. ir ištiesinkite takus po savo kojomis, kad, kas luoša, neišnirtų, bet verčiau sugytų.

13. und tut gewisse Tritte mit euren Füßen, daß nicht jemand strauchle wie ein Lahmer, sondern vielmehr gesund werde.

13. Et faites à vos pieds un chemin droit, afin que ce qui cloche ne se dévoie pas, mais plutôt qu'il soit guéri.

13. Y hacéd derechos pasos a vuestros piés, porque lo que es cojo no salga fuera de camino; sino ántes bien sea sanado.

13 En maakt rechte paden voor uw voeten, opdat hetgeen kreupel is, niet verdraaid worde, maar dat het veelmeer genezen worde.

13. A czyócie koleje proste nogami waszemi, iżby to, co jest chromego, z drogi nie ustąpiło, ale raczej uzdrowione było.

13. És lábaitokkal egyenesen járjatok, hogy a sánta el ne hajoljon, sőt inkább meggyógyuljon.

13 и ходите прямо ногами вашими, дабы хромлющее не совратилось, а лучше исправилось.

13. і "стежки праві робіте ногами вашими", щоб не звернуло кульгаве з дороги, а лучче сцїлилось.

14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;

14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, jota ilman kukaan ei ole näkevä Herraa.

14. Noudattakaat rauhaa kaikkein kanssa ja pyhyyttä, paitsi jota ei yksikään saa Herraa nähdä,

14. Noudattacat rauha caickein cansa ja pyhyttä paidzi joita ei yxikän saa HERra nähdä.

14. Noudhattaca Rauha cackein cansa ia site pyhytte/ paitzi ioita eikengen saa Herra nähdhä. (Noudattakaa rauha kaikkein kanssa ja sitä pyhyyttä/ paitsi joita ei kenkään saa Herraa nähdä.)

14. Εἰρήνην διώκετε μετὰ πάντων, καὶ τὸν ἁγιασμόν, οὗ χωρὶς οὐδεὶς ὄψεται τὸν Κύριον,

14. ειρηνην διωκετε μετα παντων και τον αγιασμον ου χωρις ουδεις οψεται τον κυριον 14. eirenen diokete meta panton kai ton agiasmon oυ choris oυdeis opsetai ton kυrion

14 Pursue° peace with all and the holiness without which no one will be seeing the Lord:

14. Follow peace with all men, and holiness, without which no man shall see the Lord:

14. Stræber efter Fred med hver Maand og efter hellighed, uden hvilken Ingen skal see Herren;

14. Farer efter frid med allom, och efter helgelse, utan hvilken ingen får se Herran.

14. Noudke rahho keikidega takka, ja pühhitsemist, ilma selleta ei sa ükski Issandat nähha.

14. Siekite santaikos su visais, siekite šventumo, be kurio niekas neregės Viešpaties.

14. Jaget nach dem Frieden gegen jedermann und der Heiligung, ohne welche wird niemand den HERRN sehen,

14. Recherchez la paix avec tous, et la sanctification, sans laquelle personne ne verra le Seigneur;

14. Seguíd la paz con todos; y la santidad, sin la cual nadie verá al Señor.

14 Jaagt den vrede na met allen, en de heiligmaking, zonder welke niemand den Heere zien zal;

14. Pokoju naśladujcie ze wszystkimi i świętobliwości, bez której żaden nie ogląda Pana;

14. Kövessétek mindenki irányában a békességet [4†] és a szentséget, a mely nélkül senki sem látja meg az Urat:

14 Старайтесь иметь мир со всеми и святость, без которой никто не увидит Господа.

14. Дбайте про впокій з усїма і про сьвятість, без чого нїхто не побачить Бога,

15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,

15 Pitäkää huoli, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, jottei mikään katkeruuden juuri orastaisi ja tekisi häiriötä ja monet sen vuoksi saastuisi,

15. Ja ottakaat vaari, ettei joku Jumalan armosta tulisi pois, ettei joskus kasvaisi joku karvas juuri jotakuta vastahakoisuutta tekemään ja monta sen kautta tulisi saastutetuksi;

15. Ja ottacat waari ettei jocu Jumalan Armoa unhodais ettei joscus caswais jocu carwas juuri jotacuta wastahacoisutta tekemän ja monda sen cautta tulisit saastutetuxi.

15. Ja warinottacat/ ettei iocu Jumalan Armo vnhodhaisi/ Ettei ioscus yleskasuais iocu Caruas iwri/ ia tekis iotakin wastalloista/ ia monda sen saman cautta saastuisit. (Ja waarin ottakaat/ ettei joku Jumalan armo unohtaisi/ Ettei joskus ylenkaswaisi joku karwas juuri/ ja tekisi jotakin wastallista/ ja monta sen saman kautta saastuisit.)

15. ἐπισκοποῦντες μή τις ὑστερῶν ἀπὸ τῆς χάριτος τοῦ Θεοῦ, μή τις ῥίζα πικρίας ἄνω φύουσα ἐνοχλῇ καὶ διὰ ταύτης μιανθῶσι πολλοί,

15. επισκοπουντες μη τις υστερων απο της χαριτος του θεου μη τις ριζα πικριας ανω φυουσα ενοχλη και δια ταυτης μιανθωσιν πολλοι 15. episkopoυntes me tis υsteron apo tes charitos toυ theoυ me tis riza pikrias ano fυoυsa enochle kai dia taυtes mianthosin polloi

15 exercising the oversight (of yourselves) lest (there is) anyone who comes-short, away from the grace of God; lest any root of bitterness springing upward, might trouble you°, and many may be defiled through this;

15. Looking diligently lest any man fail of the grace of God; lest any root of bitterness springing up trouble you, and thereby many be defiled;

15. og seer til, at ikke Nogen forsømmer Guds Naades Tid, at ikke nogen bitter Rod skyder op og gjør Forvirring, saa at mange ved den smittes;

15. Och ser till, att ingen försummar Guds nåd; att icke uppväxer någon bitter rot, och gör något hinder, och månge måtte genom henne besmittade varda;

15. Ja katske, et ükski Jum̃ala armust mahha ei jä, et ükski wihha juur ülles ei kaswa, ja tülli ei sada, ja se läbbi mitto rojaseks ei sa;

15. Žiūrėkite, kad kas neprarastų Dievo malonės, kad neišleistų daigų kokia karti šaknis ir nepadarytų vargo, suteršdama daugelį;

15. und sehet darauf, daß nicht jemand Gottes Gnade versäume; daß nicht etwa eine bittere Wurzel aufwachse und Unfrieden anrichte und viele durch dieselbe verunreinigt werden;

15. Veillant à ce que personne ne se prive de la grâce de Dieu; à ce qu'aucune racine d'amertume poussant dehors, ne vous trouble, et que plusieurs n'en soient infectés;

15. Mirando bien que ninguno se aparte de la gracia de Dios, que ninguna raíz de amargura brotando os perturbe, y por ella muchos sean contaminados.

15 Toeziende, dat niet iemand verachtere van de genade Gods; dat niet enige wortel der bitterheid, opwaarts spruitende, beroerte make en door dezelve velen ontreinigd worden.

15. Upatrując, żeby kto nie odpadł od łaski Bożej, a żeby który korzeó gorzkości nie podrósł, a nie przekaził i przez niego, aby się ich wiele nie pokalało;

15. Vigyázván arra, hogy az Isten kegyelmétől senki el ne szakadjon; nehogy [5†] a keserűségnek bármely gyökere, fölnevekedvén, megzavarjon, és ez által sokan megfertőztettessenek.

15 Наблюдайте, чтобы кто не лишился благодати Божией; чтобы какой горький корень, возникнув, не причинил вреда, и чтобы им не осквернились многие;

15. наглядаючи, щоб хто не відпав од благодати Божої, щоб який гіркий корінь, угору виросши, не зашкодив вам, і тим не опоганились многі;

16 ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.

16 ja ettei kukaan olisi haureellinen tai epäpyhä niin kuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.

16. Ettei joku olisi huorintekiä eli jumalatoin niinkuin Esau, joka yhden atrian tähden myi pois esikoisuutensa oikeuden.

16. Ettei jocu olis salawuoteinen eli jumalatoin nijncuin Esau joca yhden atrian tähden myi pois esicoisudens oikeuden.

16. Ettei iocu olisi Salauoteinen eli Jumalatoin ninquin Esau/ ioca yhden Atrian tähdhen poismyi Esicoisudhensa oikeudhen. (Ettei joku olis salawuoteinen eli jumalatoin niinkuin Esau/ joka yhden aterian tähden poismyi esikoisuutensa oikeuden.)

16. μή τις πόρνος ἢ βέβηλος ὡς Ἠσαῦ, ὃς ἀντὶ βρώσεως μιᾶς ἀπέδοτο τὰ πρωτοτόκια αὐτοῦ.

16. μη τις πορνος η βεβηλος ως ησαυ ος αντι βρωσεως μιας απεδοτο τα πρωτοτοκια αυτου 16. me tis pornos e βeβelos os esaυ os anti βroseos mias apedoto ta prototokia aυtoυ

16 lest (there is) any fornicator or profane (person), like Esau, who gave (away) his birthright in exchange-for one dinner. {Gen 25:31}

16. Lest there be any fornicator, or profane person, as Esau, who for one morsel of meat sold his birthright.

16. at ikke Nogen er en Skjørlevner eller en Vanhellig som Esau, som er for een Ret mad afhændede sin Førstefødsels-Rettighed.

16. Att ingen vare en bolare, eller ohelig, såsom Esau, hvilken för en måltid bortsålde sin förstfödslorätt.

16. Et ükski ei olle horapiddaja , ehk üllemeelne, nenda kui Esaw ¤, kes ühhe roa pärrast omma essimesse sündimisse öigust ärraandis.

16. kad neatsirastų ištvirkėlių ir bedievių kaip Ezavas, už valgio kąsnį pardavęs pirmagimio teises.

16. daß nicht jemand sei ein Hurer oder ein Gottloser wie Esau, der um einer Speise willen seine Erstgeburt verkaufte.

16. A ce qu'il n'y ait point de fornicateur, ni de profane comme Ésaü, qui, pour un mets, vendit son droit d'aînesse.

16. Que ninguno sea fornicario, o profano, como Esaú, que por una vianda vendió su primogenitura.

16 Dat niet iemand zij een hoereerder, of een onheilige, gelijk Ezau, die om een spijze het recht van zijn eerstgeboorte weggaf.

16. Aby kto nie był wszetecznym albo sprośnym jako Ezaw, który za potrawę jedną sprzedał pierworodztwo swoje.

16. Ne legyen senki parázna vagy istentelen, mint Ézsau, [6†] a ki egy ételért eladta első szülöttségi jogát.

16 чтобы не было между вами какого блудника, или нечестивца, который бы, как Исав, за одну снедь отказался от своего первородства.

16. щоб не був хто блудник, або необачний, як Ісав, що за одну страву оддав первородство своє.

17 Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.

17 Sillä tiedätte, että hänet myöhemminkin hylättiin, kun hän tahtoi periä siunauksen. Hän ei näet löytänyt sijaa peruutukselle, vaikka kyynelin sitä pyysi.

17. Sillä te tiedätte, että kuin hän sitte tahtoi periä siunausta, tuli hän hyljätyksi; sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen siaa, vaikka hän sitä kyyneleillä etsi.

17. Sillä te tiedätte että cosca hän sitte tahdoi oikeudella periä perindö siunausta tuli hän hyljätyxi: sillä ei hän löynnyt yhtän parannuxen sia waicka hän sitä kyyneleillä edzei.

17. Sille te tiedhette/ ette coska hen sijtte tactoi perie sen siugnauxen perimisen oikeulla/ tuli hen poishyliätyxi/ Sille eipe hen leunyt ycten sija paranoxeen/ waicka hen site kynelille etzei. (Sillä te tiedätte/ että koska hän sitten tahtoi periä sen siunauksen perimisen oikeudella/ tuli hän pois hyljätyksi/ Sillä eipä hän löytänyt yhtään sijaa parannukseen/ waikka hän sitä kyynelillä etsi.)

17. ἴστε γὰρ ὅτι καὶ μετέπειτα, θέλων κληρονομῆσαι τὴν εὐλογίαν, ἀπεδοκιμάσθη· μετανοίας γὰρ τόπον οὐχ εὗρε, καίπερ μετὰ δακρύων ἐκζητήσας αὐτήν.

17. ιστε γαρ οτι και μετεπειτα θελων κληρονομησαι την ευλογιαν απεδοκιμασθη μετανοιας γαρ τοπον ουχ ευρεν καιπερ μετα δακρυων εκζητησας αυτην 17. iste gar oti kai metepeita thelon kleronomesai ten eυlogian apedokimasthe metanoias gar topon oυch eυren kaiper meta dakrυon ekzetesas aυten

17 For* you° know thereafter that even wishing to inherit the bounty, he was rejected*; for* he found no chance for repentance although having sought it out with tears.

17. For ye know how that afterward, when he would have inherited the blessing, he was rejected: for he found no place of repentance, though he sought it carefully with tears.

17. Thi I vide, at han og derefter, der han vilde arve Velsignelsen, blev forskydt; thi han fandt ikke Sted for sin Anger, alligevel han med Graad søgte derom.

17. Men I veten, att då han ville sedan, med arfsrätt, få välsignelse, vardt han bortdrifven; och var honom då intet rum till någon bot, ändock han med tårar derefter sökte.

17. Sest teie teate, kui temma pärrast ka tahtis önnistamist pärrida, siis on ta kui kölwato ärraheidetud; sest ta ei leidnud kahhetsemisse maad issa jurest, ehk ta sedda kül silma-pissarattega otsis.

17. Jūs žinote, kad jis ir paskui, norėdamas paveldėti palaiminimą, buvo atmestas, nes nerado progos atgailai, nors su ašaromis jos ieškojo.

17. Wisset aber, daß er hernach, da er den Segen ererben wollte, verworfen ward; denn er fand keinen Raum zur Buße, wiewohl er sie mit Tränen suchte.

17. Car vous savez que voulant, même après cela, hériter de la bénédiction, il fut rejeté, car il n'obtint pas un changement de résolution, quoiqu'il le demandât avec larmes.

17. Porque ya sabéis que aun después deseando heredar la bendición, fué reprobado, que no halló lugar de arrepentimiento, aunque la procuró con lágrimas.

17 Want gij weet, dat hij ook daarna, de zegening willende beerven, verworpen werd; want hij vond geen plaats des berouws, hoewel hij dezelve met tranen zocht.

17. Albowiem wiecie, iż i potem, gdy chciał odziedziczyć błogosławieóstwo, był odrzucony; bo nie znalazł miejsca pokuty, choć jej z płaczem szukał.

17. Mert tudjátok, hogy azután is, mikor akarta örökölni az áldást, megvettetett; mert nem találta meg a megbánás helyét, noha könyhullatással kereste azt az áldást.

17 Ибо вы знаете, что после того он, желая наследовать благословение, был отвержен; не мог переменить мыслей отца , хотя и просил о том со слезами.

17. Знаєте бо, що і опісля, як схотїв наслїдувати благословеннє, відкинуто його; місце бо покаяння не знайшов, хоч і з слїзми шукав його.

18 Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,

18 Sillä ette ole käyneet vuoren luo, joka oli kosketeltavissa ja joka paloi tulessa, ette synkeyden, ette pimeän, ette myrskyn,

18. Sillä ette ole käyneet sen vuoren tykö, johon ei ruveta saa, ja joka tulesta paloi, ette myös käyneet siihen synkeyteen ja pimeyteen, ja sen hirmuisen ilman tykö,

18. Sillä et te ole käynet sen wuoren tygö johon ruweta saa ja tulesta paloi et te myös käynet sijhen syngeyteen ja pimeyteen ja sen hirmuisen ilman tygö/

18. Sille eipe te ole edheskeunyet sen wooren tyge/ iota ruueta saa/ ia Tulella paloi/ eike sen Syngyn ia Pimeydhen/ ia sen hirmuisen Ilman tyge/ (Sillä eipä et ole edeskäyneet sen wuoren tykö/ jota ruweta saa/ ja tulella paloi/ eikä sen synkkyyden ja pimeyden/ ja sen hirmuisen ilman tykö/)

18. Οὐ γὰρ προσεληλύθατε ψηλαφωμένῳ ὄρει καὶ κεκαυμένῳ πυρὶ καὶ γνόφῳ καὶ σκότῳ καὶ θυέλλῃ

18. ου γαρ προσεληλυθατε ψηλαφωμενω ορει και κεκαυμενω πυρι και γνοφω και σκοτω και θυελλη 18. oυ gar proselelυthate pselafomeno orei kai kekaυmeno pυri kai gnofo kai skoto kai thυelle

18 For* you° have not come to a mountain being touched and having been burned with fire and to blackness and to darkness and to whirlwind,

18. For ye are not come unto the mount that might be touched, and that burned with fire, nor unto blackness, and darkness, and tempest,

18. I ere jo ikke komne til hiint bævende Bjerg, antændt af Ild, og til Mulm og Mørke og Uveir,

18. Ty I ären icke gångne till det berget, der man på taga kunde, och med eld brann, eller till töcknene, och mörkret, och stormen;

18. Sest teie ei olle mitte selle mäe jure sanud, mis kättega woib katsuda, egga tulle jure, mis pölleb, ei ämmarikko egga pimmedusse, egga kurja ilma jure,

18. Jūs prisiartinote ne prie apčiuopiamo ir liepsnojančio ugnimi kalno ar prie tamsos, ar ūkanų, ar viesulo,

18. Denn ihr seid nicht gekommen zu dem Berge, den man anrühren konnte und der mit Feuer brannte, noch zu dem Dunkel und Finsternis und Ungewitter

18. Or, vous ne vous êtes pas approchés de la montagne qu'on pouvait toucher avec la main, et qui était embrasée par le feu, ni de la nuée épaisse, ni des ténèbres, ni de la tempête,

18. Porque no os habéis llegado al monte palpable y que ardía con fuego, y al turbión, y a la oscuridad, y a la tempestad,

18 Want gij zijt niet gekomen tot den tastelijken berg, en het brandende vuur, en donkerheid, en duisternis, en onweder,

18. Boście nie przystąpili do góry, która się da dotknąć, i do ognia gorejącego, i do wichru, i do ciemności i do burzy,

18. Mert nem járultatok megtapintható hegyhez, és lángoló [7†] tűzhöz, és sűrű homályhoz, és sötétséghez, és szélvészhez,

18 Вы приступили не к горе, осязаемой и пылающей огнем, не ко тьме и мраку и буре,

18. Не приступили бо ви до гори, до котрої доторкаємої і до палаючого огню, і хмари, і темряви і бурі,

19 ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi;

19 ette pasuunan kaiun ettekä sanojen pauhun* luo, jonka kuulijat pyysivät, ettei heille sanaakaan lisättäisi,

19. Sen basunan kajauksen ja sanain äänen tykö, josta ne, jotka sen kuulivat, rukoilivat, ettei se sana pitänyt heille sanottaman.

19. Sen Basunan helinän ja sanain änen tygö jota ne jotca sen cuulit cartit anoin ettei se sana pitänyt heille millän muoto sanottaman.

19. eike sen Basunan helinen ia Sanaden änen tyge/ Jonga ne iotca sen cwlit caaritit/ anodhen ettei se Sana suingan pitenyt heille sanottaman. (eikä sen pasuunan helinän ja sanain äänen tykö/ Jonka ne jotka sen kuulit karttoi/ anoen ettei se Sana suinkaan pitänyt heille sanottaman.)

19. καὶ σάλπιγγος ἤχῳ καὶ φωνῇ ῥημάτων, ἧς οἱ ἀκούσαντες παρῃτήσαντο μὴ προστεθῆναι αὐτοῖς λόγον·

19. και σαλπιγγος ηχω και φωνη ρηματων ης οι ακουσαντες παρητησαντο μη προστεθηναι αυτοις λογον 19. kai salpiggos echo kai fone rematon es oi akoυsantes paretesanto me prostethenai aυtois logon

19 and to the noise of a trumpet and to the voice of declarations; which (voice) those who heard renounced, (asking the) word not to be added to them.

19. And the sound of a trumpet, and the voice of words; which voice they that heard intreated that the word should not be spoken to them any more:

19. og til Basunens Lyd og til Ordenes Røst, hvorom de, der hørte den, bade, at der ikke mere maatte tales til dem.

19. Och basunsklanget, och till ordarösten; hvilka de vedersakade, som henne hörde, begärande att ordet skulle dem ju icke sagdt varda;

19. Ei passuna hellina egga selle sannade heäle jure, mispärrast need, kes sedda kuulsid, pallusid, et nende wasto sedda sanna ei piddand mitte ennam räkitama.

19. ar trimito skardenimo, ar žodžių skambesio, kurį išgirdę žmonės meldė, kad daugiau nebūtų ištarta nė žodžio.

19. noch zu dem Hall der Posaune und zu der Stimme der Worte, da sich weigerten, die sie hörten, daß ihnen das Wort ja nicht gesagt würde;

19. Ni du retentissement de la trompette, ni du bruit des paroles, qui fut tel que ceux qui l'entendirent, prièrent que la parole ne leur fût plus adressée.

19. Y al sonido de la trompeta, y a la voz de las palabras, la cual los que la oyeron rogaron que no se les hablase más;

19 En tot het geklank der bazuin, en de stem der woorden; welke die ze hoorden, baden, dat het woord tot hen niet meer zou gedaan worden.

19. I do dźwięku trąby, i do głosu słów, który ci, co słyszeli, prosili, aby więcej do nich nie mówiono;

19. És trombita harsogásához, és a mondásoknak szavához, melyet a kik hallottak, kérték, [8†] hogy ne intéztessék hozzájok szó;

19 не к трубному звуку и гласу глаголов, который слышавшие просили, чтобы к ним более не было продолжаемо слово,

19. і до трубного гуку, і голосу мови, котрий хто чув, то благали, щоб до них не мовило ся слово:

20 sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön (tai ammuttakoon jousella kuoliaaksi)";

20 sillä he eivät voineet kestää käskyä: "Vaikka vuorta koskettaisi eläinkin, se kivitettäköön *(tai ammuttakoon jousella kuoliaaksi)*."

20. Sillä ei he voineet kärsiä niitä, mitkä siinä sanottiin, ja jos joku peto siihen vuoreen sattui, niin se piti kivitettämän eli nuolella ammuttaman lävitse.

20. Sillä ei he woinet kärsiä nijtä cuin sijnä sanottin ja jos jocu peto sijhen wuoren sattui nijn sen piti kiwitettämän eli nuolilla ammuttaman läpidze.

20. Sille eiuet he woinuet site kersie/ mitke sijne sanottin/ Ja ios iocu Peto sihen Wooren satuis/ pite sen kiuitettemen/ eli Nolilla lepitzeammuttaman. (Sillä eiwät he woineet sitä kärsiä/ mitkä siinä sanottiin/ Ja jos joku peto siihen wuoreen sattuisi/ pitää se kiwitettämän/ eli nuolilla läwitse ammuttaman.)

20. οὐκ ἔφερον γὰρ τὸ διαστελλόμενον· κἂν θηρίον θίγῃ τοῦ ὄρους, λιθοβοληθήσεται·

20. ουκ εφερον γαρ το διαστελλομενον καν θηριον θιγη του ορους λιθοβοληθησεται η βολιδι κατατοξευθησεται 20. oυk eferon gar to diastellomenon kan therion thige toυ oroυs lithoβolethesetai e βolidi katatokseυthesetai

20 For* they were not carrying (out) what was ordered, ‘Even if a beast might touch the mountain, it will be stoned.’ {Exo 19:12-13, 16, Deu 4:11}

20. For they could not endure that which was commanded, And if so much as a beast touch the mountain, it shall be stoned, or thrust through with a dart:

20. Thi de fordroge ikke det, som var budet, at endog, dersom et Dyr rørte ved Bjerget, skulde et stenes eller fældes med et Pileskud.

20. Ty de förmåtte icke lida det, som der sades: Om något djur kom vid berget, skulle det stenas, eller skjutas igenom;

20. (Sest nemmad ei woinud sedda mitte kannatada, mis kästi, ja kui üks lojus piddi mäe külge putuma, siis piddi sedda kiwwidega surnuks wissatama, ehk nolega mahhalastama.

20. Mat jie negalėjo pakelti įsakymo: ‘‘Net jeigu gyvulys paliestų kalną, jis privalo būti užmuštas akmenimis arba nušautas strėle’‘.

20. denn sie mochten's nicht ertragen, was da gesagt ward: "Und wenn ein Tier den Berg anrührt, soll es gesteinigt oder mit einem Geschoß erschossen werden";

20. Car ils ne pouvaient supporter cet ordre: Si même une bête touche la montagne, elle sera lapidée, ou percée d'un dard.

20. (Porque no podían tolerar lo que se mandaba: Que si aun una bestia tocare al monte, será apedreada, o pasada con dardo:

20 (Want zij konden niet dragen, hetgeen er geboden werd: Indien ook een gedierte den berg aanraakt, het zal gestenigd of met een pijl doorschoten worden.

20. (Albowiem nie mogli znieść tego, co im rozkazywano: Gdyby się i bydlę góry dotknęło, będzie ukamionowane, albo pociskiem przebite.

20. Mert nem bírták ki, a mi parancsolva volt: Még ha oktalan állat [9†] ér is a hegyhez, megköveztessék, vagy nyillal lövettessék le;

20 ибо они не могли стерпеть того, что заповедуемо было: если и зверь прикоснется к горе, будет побит камнями(илипоражен стрелою);

20. (бо не видержали наказу: "Хоч і зьвір доторкнеть ся до гори, буде каміннєм побитий, або стрілою пробитий."

21 ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt ja vapisen";

21 Näky oli niin kauhea, että Mooses sanoi: "Olen suuresti pelästynyt ja vapisen."

21. Niin hirmuinen sen näky oli, että Moseskin sanoi: minä olen hämmästyksissä ja vapisen.

21. Nijn hirmuinen sen näky oli että Moseskin sanoi: minä olen hämmästyxis ja wapisen.

21. Ja nin hirmuinen oli se Näky/ ette Moses sanoi/ Mine olen hemmestynyt/ ia wapisen. (Ja niin hirmuinen oli se näky/ että Moses sanoi/ Minä olen hämmästynyt/ ja wapisen.)

21. καί· οὕτω φοβερὸν ἦν τὸ φανταζόμενον! Μωϋσῆς εἶπεν· ἔκφοβός εἰμι καὶ ἔντρομος·

21. και ουτως φοβερον ην το φανταζομενον μωσης ειπεν εκφοβος ειμι και εντρομος 21. kai oυtos foβeron en to fantazomenon moses eipen ekfoβos eimi kai entromos

21 And so fearful was the manifestation, (that) Moses said, ‘I am fearful and trembling. {Deu 9:19}

21. And so terrible was the sight, that Moses said, I exceedingly fear and quake:)

21. Og saa frygteligt var Syndet, at Moses sagde: jeg er forfærdet og bæver.

21. Och så förskräckelig var den synen, att Moses sade: Jag är förskräckt, och bäfvar;

21. Ja se, mis nähti, olli ni hirmus, et Moses ütles: Minna ollen ehmatand, ja wärrisen.)

21. Anas reginys buvo toks baisus, jog Mozė pasakė: ‘‘Labai išsigandau ir visas drebu!’‘

21. und also schrecklich war das Gesicht, daß Mose sprach: Ich bin erschrocken und zittere.

21. Et ce qui paraissait était si terrible, que Moïse dit: Je suis épouvanté et tout tremblant.

21. Y tan terrible cosa era lo que se veía, que Moisés dijo: Estoy asombrado, y temblando.)

21 En Mozes, zo vreselijk was het gezicht, zeide: Ik ben gans bevreesd en bevende).

21. A tak straszne to było, co widzieli, że też Mojżesz rzekł: Uląkłem się i drżę.)

21. És oly rettenetes volt a látomány, hogy Mózes is mondá: Megijedtem és remegek:

21 и столь ужасно было это видение, что и Моисей сказал: „я в страхе и трепете".

21. І, таке страшне було видїннє, що Мойсей сказав: "Я в страсї і трепетї.")

22 vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,

22 Mutta te olette käyneet Siionin vuoren luo ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo ja kymmenien tuhansien *enkelten,

22. Vaan te olette käyneet Zionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelitten joukon tykö,

22. Waan te oletta käynet Sionin wuoren tygö sen eläwän Jumalan Caupungin tygö taiwallisen Jerusalemin tygö ja monen tuhannen Engelitten joucon tygö/

22. Waan te oletta edheskieunyet Sionin Wooren tyge/ ia sen eleuen Jumalan Caupungin tyge/ sen Taiualisen Jerusalemin tyge/ Ja monen tuhanen epälucuisen Engeleitten Jouckon tyge/ (Waan te oletta edeskäyneet Sionin wuoren tykö/ ja sen eläwän Jumalan kaupungin tykö/ ja taiwaallisen Jerusalemin tykö/ Ja monen tuhannen epälukuisen enkeleitten joukon tykö/)

22. ἀλλὰ προσεληλύθατε Σιὼν ὄρει καὶ πόλει Θεοῦ ζῶντος, Ἱερουσαλὴμ ἐπουρανίῳ, καὶ μυριάσιν ἀγγέλων,

22. αλλα προσεληλυθατε σιων ορει και πολει θεου ζωντος ιερουσαλημ επουρανιω και μυριασιν αγγελων 22. alla proselelυthate sion orei kai polei theoυ zontos ieroυsalem epoυranio kai mυriasin aggelon

22 But you° have come to Mount Zion and to (the) city of the living God, to the heavenly Jerusalem, and to tens of thousands of messengers,

22. But ye are come unto mount Sion, and unto the city of the living God, the heavenly Jerusalem, and to an innumerable company of angels,

22. Men I ere komne til Zions Bjerg og til den levende Guds Stad, til det himmelske Jerusalem og til Englenes mange Tusinde,

22. Utan I ären komne till Sions berg, och till lefvandes Guds stad, det himmelska Jerusalem, och till den otaliga Änglaskaran.

22. Agga teie ollete Sioni mäe jure sanud, ja ellawa Jummala liñna, taewase Jerusalemma jure, ja mitme tuhhande ingli jure,

22. Bet jūs prisiartinote prie Siono kalno bei gyvojo Dievo miesto, dangiškosios Jeruzalės, prie nesuskaitomų tūkstančių angelų

22. Sondern ihr seid gekommen zu dem Berge Zion und zu der Stadt des lebendigen Gottes, dem himmlischen Jerusalem, und zu einer Menge vieler tausend Engel

22. Mais vous vous êtes approchés de la montagne de Sion, de la cité du Dieu vivant, de la Jérusalem céleste, des milliers d'anges,

22. Mas os habéis llegado al monte de Sión, y a la ciudad del Dios vivo, Jerusalem la celestial, y a la compañía de muchos millares de ángeles,

22 Maar gij zijt gekomen tot den berg Sion, en de stad des levenden Gods, tot het hemelse Jeruzalem, en de vele duizenden der engelen;

22. Aleście przystąpili do góry Syon i do miasta Boga żywego, do Jeruzalemu niebieskiego, i do niezliczonych tysięcy Aniołów;

22. Hanem járultatok Sion hegyéhez, és az élő Istennek városához, a [10†] mennyei Jeruzsálemhez, és az angyalok ezreihez,

22 Но вы приступили к горе Сиону и ко граду Бога живаго, к небесному Иерусалиму и тьмам Ангелов,

22. А приступили ви до Сионської гори і до города Бога живого, Єрусалима небесного, і до тьми ангелів,

23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,

23 juhlajoukon luo ja taivaissa elämän kirjaan kirjoitettujen esikoisten* seurakunnan luo ja Jumalan luo, joka on kaikkien tuomari, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten ihmisten henkien luo

23. Yhteisen kokouksen ja esikoisten seurakunnan tykö, jotka taivaissa kirjoitetut ovat, ja Jumalan, kaikkein tuomarin tykö ja täydellisten vanhurskasten henkein tykö,

23. Ja esicoisten Seuracunnan tygö jotca Taiwaisa kirjoitetut owat ja Jumalan caickein Duomarin tygö ja täydellisten wanhurscasten Hengein tygö/

23. Ja Esicoisten Seurakunnan tyge/ iotca Taiuaisa ouat ynne kirioitetut/ ia Jumalan caikein Domarin tyge/ ia ninen Teudhelisten Wanhurskasten Hengein tyge/ (Ja esikoisten seurakunnan tykö/ jotka taiwaissa owat ynnä kirjoitetut/ ja Jumalan kaikkein tuomarin tykö/ ja niiden täydellisten wanhurskasten henkein tykö/)

23. πανηγύρει καὶ ἐκκλησίᾳ πρωτοτόκων ἐν οὐρανοῖς ἀπογεγραμμένων, καὶ κριτῇ Θεῷ πάντων, καὶ πνεύμασι δικαίων τετελειωμένων,

23. πανηγυρει και εκκλησια πρωτοτοκων εν ουρανοις απογεγραμμενων και κριτη θεω παντων και πνευμασιν δικαιων τετελειωμενων 23. panegυrei kai ekklesia prototokon en oυranois apogegrammenon kai krite theo panton kai pneυmasin dikaion teteleiomenon

23 to the festal-gathering and to the congregation* of the firstborn (ones), who have been registered in the heavens and to God, (the) judge of all, and to the spirits of (the) righteous who have been completed,

23. To the general assembly and church of the firstborn, which are written in heaven, and to God the Judge of all, and to the spirits of just men made perfect,

23. til de Førstefødtes Forsamling og Menighed, som ere opskrevne i Himlene, og til Gud, Alles Dommer, og til de fuldkommede Retfærdiges Aander,

23. Och till de förstföddas församling, som i himmelen äro beskrefne; och till Gud, som alla dömer, och till de fullkomliga rättfärdigas andar;

23. Nende essite sündinud kokkotullemisse ja koggodusse jure, mis taewas on ülleskirjotud, ja Jummala jure, kes keikide kohtomoistja on, ja nende öigede waimude jure, kes täieste pühhaks sanud,

23. ir šventiško susirinkimo, prie danguje įrašytųjų pirmagimių bažnyčios, prie visų Teisėjo Dievo, prie ištobulintų teisiųjų dvasių

23. und zu der Gemeinde der Erstgeborenen, die im Himmel angeschrieben sind, und zu Gott, dem Richter über alle, und zu den Geistern der vollendeten Gerechten

23. De l'assemblée et de l'Église des premiers-nés, inscrits dans les cieux, d'un juge qui est Dieu de tous, des esprits des justes parvenus à la perfection,

23. A la congregación general y iglesia de los primogénitos que están tomados por lista en los cielos, y al Juez de todos, Dios, y a los espíritus de los justos ya perfectos;

23 Tot de algemene vergadering en de Gemeente der eerstgeborenen, die in de hemelen opgeschreven zijn, en tot God, den Rechter over allen, en de geesten der volmaakte rechtvaardigen;

23. Do walnego zgromadzenia, i do zebrania pierworodnych, którzy są spisani w niebie, i do Boga, sędziego wszystkich, i do duchów sprawiedliwych i doskonałych;

23. Az elsőszülöttek seregéhez és egyházához, a kik be vannak írva a mennyekben, és mindenek bírájához Istenhez, és a tökéletes igazak lelkeihez,

23 к торжествующему собору и церкви первенцев, написанных на небесах, и к Судии всех Богу, и к духам праведников, достигших совершенства,

23. до громади і церкви первородних, на небесах написаних, і до суддї всїх, Бога, і до духів праведників звершених,

24 ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.

24 ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen luo ja vihmontaveren luo, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.

24. Ja uuden Testamentin välimiehen Jesuksen tykö, ja priiskotusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Abelin (veri).

24. Ja Uden Testamendin wälimiehen Jesuxen tygö ja sen prijscotus weren tygö joca parembita puhu cuin Abelin weri.

24. ia sen wdhen Testamentin wälimiehen IesuSEN tyge/ ia sen weren wiskamisen tyge/ ioca parambita puhupi quin Abelin weri. (ja sen uuden testamentin wälimiehen Jesuksen tykö/ ja sen weren wiskaamisen tykö/ joka parempata puhuupi kuin Abelin weri.)

24. καὶ διαθήκης νέας μεσίτῃ Ἰησοῦ, καὶ αἵματι ῥαντισμοῦ κρεῖττον λαλοῦντι παρὰ τὸν Ἄβελ.

24. και διαθηκης νεας μεσιτη ιησου και αιματι ραντισμου κρειττονα λαλουντι παρα {VAR1: τον } {VAR2: το } αβελ 24. kai diathekes neas mesite iesoυ kai aimati rantismoυ kreittona laloυnti para {VAR1: ton } {VAR2: to } aβel

24 and to Jesus the intermediary of a new covenant*, and to the blood of sprinkling which speaks better than (that of) Abel.

24. And to Jesus the mediator of the new covenant, and to the blood of sprinkling, that speaketh better things than that of Abel.

24. og til den nye Pgts Midler, Jesus, og til Bestænkelsens Blod, som taler bedre end Abel.

24. Och till Nya Testamentsens Medlare, Jesum, och till stänkelseblodet, som bättre talar än Abels blod.

24. Ja ue seädusse wahhemehhe Jesusse jure, ja ripputamisse werre jure, mis parremad asjad rägib, kui Abeli werri.

24. ir prie Naujosios Sandoros Tarpininko Jėzaus bei prie apšlakstymo kraujo, kuris kalba apie geresnius dalykus negu Abelio kraujas.

24. und zu dem Mittler des neuen Testaments, Jesus, und zu dem Blut der Besprengung, das da besser redet denn das Abels.

24. Et de Jésus, Médiateur de la nouvelle alliance, et du sang de l'aspersion, qui prononce de meilleures choses que celui d'Abel.

24. Y a Jesús el mediador del nuevo concierto; y a la sangre del esparcimiento que habla cosas mejores que la de Abel.

24 En tot den Middelaar des nieuwen testaments, Jezus, en het bloed der besprenging, dat betere dingen spreekt dan Abel.

24. I do pośrednika nowego testamentu, Jezusa, i do krwi pokropienia, lepsze rzeczy mówiącej niż Ablowa.

24. És az újszövetség közbenjárójához Jézushoz, és a meghintésnek véréhez, mely jobbat beszél, mint az Ábel vére.

24 и к Ходатаю нового завета Иисусу, и к Крови кропления, говорящей лучше, нежели Авелева.

24. і до Посередника завіта нового, Ісуса, і крови кроплення, що промовляє лучче, нїж Авелева.

25 Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.

25 Katsokaa, ettette torju luotanne Häntä, joka puhuu. Sillä jos nuo eivät päässeet pakoon, jotka torjuivat luotaan Hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, niin paljon vähemmän me, jos käännymme pois Hänestä, joka puhuu taivaista.

25. Katsokaat, ettette häntä kiellä pois, joka puhuu; sillä jos ei ne paeta saaneet, jotka kielsivät sen, joka maan päällä käskyn antoi, paljoa vähemmin me, jos me sitä pyydämme karttaa, joka taivaasta puhuu,

25. CAdzocat ettet te händä ylöncadzo joca teidän cansan puhu: sillä jos ei ne heitäns wälttänet hänestä joca maan päällä puhui jotca carttelit: Paljo wähemmin me jos me sitä pyydämme cartta/

25. Catzocat ettet te hende ylencatzo/ ioca teidhen cansanna puhupi/ sille ios euet ne weltenyet iotca heitens caaritelit heneste/ ioca Maan päle puhui. Palio wähemin me/ ios me täte caaritamme/ (Katsokaat ettet te häntä ylenkatso/ joka teidän kanssanne puhuupi/ sillä jos eiwät ne wälttäneet jotka heitäns karttelit hänestä/ joka maan päälle puhui. Paljon wähemmin me/ jos me tätä karttelemme/)

25. Βλέπετε μὴ παραιτήσησθε τὸν λαλοῦντα. εἰ γὰρ ἐκεῖνοι οὐκ ἔφυγον τὸν ἐπὶ τῆς γῆς παραιτησάμενοι τὸν χρηματίζοντα, πολλῷ μᾶλλον ἡμεῖς οἱ τὸν ἀπ’ οὐρανῶν ἀποστρεφόμενοι·

25. βλεπετε μη παραιτησησθε τον λαλουντα ει γαρ εκεινοι ουκ εφυγον τον επι της γης παραιτησαμενοι χρηματιζοντα πολλω μαλλον ημεις οι τον απ ουρανων αποστρεφομενοι 25. βlepete me paraitesesthe ton laloυnta ei gar ekeinoi oυk efυgon ton epi tes ges paraitesamenoi chrematizonta pollo mallon emeis oi ton ap oυranon apostrefomenoi

25 Beware° (that) you° do not renounce the one who speaks. For* if those (men) did not flee, having renounced the one who divinely-warned (them) upon the earth, much more we (may not flee) who are turning away from him, (who is) from the heavens;

25. See that ye refuse not him that speaketh. For if they escaped not who refused him that spake on earth, much more shall not we escape, if we turn away from him that speaketh from heaven:

25. Vogter Eder, at I ikke forskyde den, som taler. Thi undflyede de ikke, som forskøde ham, der talede Guds Ord paa Jorden, da skulle vi meget mindre dersom vi ere gjenstridige mod ham fra Himlene,

25. Ser till, att I icke vedersaken honom som med eder talar; ty kunde icke de undfly, som vedersakade honom som talade på jordene; huru mycket mindre vi, om vi vedersake honom som af himmelen talar?

25. Katske, et teie sedda ärra ei pölga, kes rägib; sest kui need ei olle mitte ärrapeäsnud, kes sedda ärrapölgsid, kes Ma peäl Jummala sanna räkis; kui paljo wähhem peäseme meie, kui meie temmast ärra tagganeme, kes taewast on,

25. Žiūrėkite, kad neatstumtumėte kalbančiojo, nes jeigu anie neištrūko, kai atmetė Tą, kuris žemėje davė įspėjimų, tai juo labiau neištrūksime mes, nusigręžę nuo To, kuris kalba iš dangaus.

25. Sehet zu, daß ihr den nicht abweiset, der da redet. Denn so jene nicht entflohen sind, die ihn abwiesen, da er auf Erden redete, viel weniger wir, so wir den abweisen, der vom Himmel redet;

25. Prenez garde de ne pas mépriser celui qui vous parle; car si ceux qui méprisaient celui qui les avertissait sur la terre, de la part de Dieu, n'échappèrent point, nous échapperons encore moins, nous qui nous détournons de celui qui parle des cieux;

25. Mirád que no recuséis al que habla. Porque si aquellos no escaparon que recusaron al que hablaba en la tierra, mucho menos escaparemos nosotros, si desechamos al que nos habla desde los cielos:

25 Ziet toe, dat gij Dien, Die spreekt, niet verwerpt; want indien dezen niet zijn ontvloden, die dengene verwierpen, welke op aarde Goddelijke antwoorden gaf, veelmeer zullen wij niet ontvlieden, zo wij ons van Dien afkeren, Die van de hemelen is;

25. Patrzajcież, abyście nie gardzili tym, który mówi; albowiem jeźliż oni nie uszli, którzy gardzili tym, który na ziemi na miejscu Bożem mówił, daleko więcej my, jeźliże się od tego, który z nieba jest, odwrócimy;

25. Vigyázzatok, meg ne vessétek azt, a ki szól; mert ha azok meg nem menekültek, a kik a földön szólót megvetették, sokkal kevésbbé mi, ha elfordulunk attól, a ki a mennyekből vagyon,

25 Смотрите, не отвратитесь и вы от говорящего. Если те, не послушав глаголавшего на земле, неизбегли наказания , то тем более не избежим мы, если отвратимся от Глаголющего с небес,

25. Гледїть, щоб не відректись глаголющого. Коли бо вони не втекли, одрікшись пророкувавшого на землї, то геть більше ми, одрікшись небесного,

26 Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin".

26 Silloin Hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt Hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran horjutan maan, vieläpä taivaankin,"

26. Jonka ääni silloin maata järisti; mutta nyt hän lupaa ja sanoo: vielä minä nytkin kerran tahdon järistää, en ainoastansa maata, mutta myös taivasta.

26. Joca Taiwasta puhu jonga äni silloin maata järisti. Mutta nyt hän lupa ja sano: wielä minä nytkin kerran tahdon järistä en ainoastans maata mutta myös Taiwasta.

26. ioca Taiuaasta puhupi/ ionga äni silloin Maan iäristi. Mutta nyt hen lupapi ia sano/ wiele nyt widhoin mine tadhon iäriste/ ei waiuon Maata/ mutta mös Taiuan. (joka taiwaasta puhuupi/ jonka ääni silloin maan järisti. Mutta nyt hän lupaapi ja sanoo/ wielä nyt wihdoin minä tahdon järistä/ ei waiwon maata/ mutta myös taiwaan.)

26. οὗ ἡ φωνὴ τὴν γῆν ἐσάλευσε τότε, νῦν δὲ ἐπήγγελται λέγων· ἔτι ἅπαξ ἐγὼ σείω οὐ μόνον τὴν γῆν, ἀλλὰ καὶ τὸν οὐρανόν.

26. ου η φωνη την γην εσαλευσεν τοτε νυν δε επηγγελται λεγων ετι απαξ εγω σειω ου μονον την γην αλλα και τον ουρανον 26. oυ e fone ten gen esaleυsen tote nυn de epeggeltai legon eti apaks ego seio oυ monon ten gen alla kai ton oυranon

26 whose voice then shook the earth. But now he has promised, saying, ‘Still once for all, I do not only shake the earth, but also the heaven.’ {Hag. 2:6}

26. Whose voice then shook the earth: but now he hath promised, saying, Yet once more I shake not the earth only, but also heaven.

26. hvis Røst da bevægede Jorden; men nu har han lovet, sigende: endnu een Gang ryster jeg, ikke aleneste Jorden, men og Himmelen.

26. Hvilkens röst på den tid gjorde jordena bäfvande? Men nu lofvar han, och säger: Ännu en tid skall jag göra bäfvande, icke allenast jordena, utan ock himmelen.

26. Kelle heäl sel aial maad köikutas, agga nüüd on ta tootanud, ja öölnud: Weel ükskord tahhan minna, ei mitte ükspäinis maad, waid ka taewast likutada.

26. Jo balsas anuomet drebino žemę, o dabar Jis pažadėjo, sakydamas: ‘‘Aš dar kartą sudrebinsiu ne tik žemę, bet ir dangų!’‘

26. dessen Stimme zu der Zeit die Erde bewegte, nun aber verheißt er und spricht: "Noch einmal will ich bewegen nicht allein die Erde sondern auch den Himmel."

26. Dont la voix ébranla alors la terre, et qui maintenant a fait cette promesse en disant: Encore une fois j'ébranlerai non seulement la terre, mais aussi le ciel.

26. La voz del cual entónces conmovió la tierra; mas ahora ha prometido, diciendo: Aun una vez, y yo conmoveré no solamente la tierra, mas aun el cielo.

26 Wiens stem toen de aarde bewoog; maar nu heeft Hij verkondigd, zeggende: Nog eenmaal zal Ik bewegen niet alleen de aarde, maar ook den hemel.

26. Którego głos na on czas poruszył był ziemią, a teraz obiecał, mówiąc: Jeszcze ja raz poruszę nie tylko ziemią, ale i niebem.

26. Kinek szava akkor megrendítette a földet, most pedig ígéretet tesz, mondván: Még egyszer megrázom nemcsak a földet, hanem az eget is. [11†]

26 Которого глас тогда поколебал землю, и Который ныне дал такое обещание: еще раз поколеблю не толькоземлю, но и небо.

26. котрого голос тодї захитав землею, нинї ж обітував, глаголючи: "Ще раз потрясу не тілько землею, та й небом."

27 Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät.

27 Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa järkkyväisten muuttuvan — niin kuin niitten, jotka ovat luotuja — jotta järkkymättömät pysyisivät."

27. Mutta kuin hän sanoo: vielä kerran, tahtoo hän osoittaa, että järiseväiset pitää muutettaman niinkuin ne, jotka rakennetut ovat, että järisemättömät pysyisivät.

27. Mutta cosca hän sano: wielä kerran tahto hän osotta että ne järisewäiset pitä muutettaman nijncuin sekin joca rakettu on että ne järisemättömät pysyisit.

27. Mutta quin hen sanopi/ wiele nyt widhoin/ Sille hen osottapi ette ne iäriseueiset pite mwtettama'/ ninquin seki ioca rakettu on Se'päle ette ne cappalet pysyme' pite iotca iärisemäte ouat. (Mutta kuin hän sanoopi/ wielä nyt wihdoin/ Sillä hän osottaapi että ne järisewäiset pitää muutettaman/ niinkuin sekin joka rakennettu on senpäälle että ne kappaleet pysymän pitää jotka järisemättä owat.)

27. τὸ δὲ ἔτι ἅπαξ δηλοῖ τῶν σαλευομένων τὴν μετάθεσιν ὡς πεποιημένων, ἵνα μείνῃ τὰ μὴ σαλευόμενα.

27. το δε ετι απαξ δηλοι των σαλευομενων την μεταθεσιν ως πεποιημενων ινα μεινη τα μη σαλευομενα 27. to de eti apaks deloi ton saleυomenon ten metathesin os pepoiemenon ina meine ta me saleυomena

27 And the (saying), ‘still once for all,’ indicates the transfer of those things which are shaken, as of things which have been made*, in order that those things which are not shaken may remain.

27. And this word, Yet once more, signifieth the removing of those things that are shaken, as of things that are made, that those things which cannot be shaken may remain.

27. Men dette "endnu een Gang" giver tilkjende, at de Ting, der bevæges, skulle omskiftes, efterdi de ere gjorte, paa det de, der ikke bevæges, skulle blive ved.

27. Det han säger: Ännu en tid, det gifver tillkänna de tings förvandling, som bäfva, såsom de der gjord äro; på det de ting blifva skola, som obäfvande äro.

27. Agga se sanna: weel ükskord, täetab, et neid, mis köikutakse, peab teisiti tehtama, kui nisuggused asjad, mis tehtud on, et need asjad peawad ikka jäma, mis ei woi köikutada.

27. Žodžiai ‘‘dar kartą’‘ rodo, kad iš sutvertųjų dalykų bus pašalinti sudrebinamieji, kad pasiliktų tai, kas nesudrebinama.

27. Aber solches "Noch einmal" zeigt an, daß das Bewegliche soll verwandelt werden, als das gemacht ist, auf daß da bleibe das Unbewegliche.

27. Or, ces mots: Encore une fois, marquent l'abolition des choses muables, en tant que faites, pour que les immuables subsistent.

27. Y en esto que dice: Aun una vez, declara el quitamiento de las cosas movibles, como de cosas hechizas, para que queden las que son firmes.

27 En dit woord: Nog eenmaal, wijst aan de verandering der bewegelijke dingen, als welke gemaakt waren, opdat blijven zouden de dingen, die niet bewegelijk zijn.

27. A to też mówi: Jeszcze raz, pokazuje zniesienie rzeczy chwiejących się, jako tych, które są uczynione, aby zostawały te, które się nie chwieją.

27. Az a „még egyszer” pedig jelenti az állhatatlan dolgoknak mint teremtményeknek megváltozását, hogy a rendíthetetlen dolgok maradjanak meg.

27 Слова: „еще раз" означают изменение колеблемого, каксотворенного, чтобы пребыло непоколебимое.

27. Се ж: "ще раз" показує переміну потрясеного, яко створеного, щоб пробувало нерухоме.

28 Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla;

28 Koska siis saamme järkkymättömän valtakunnan, olkaamme kiitolliset ja palvelkaamme siten otollisesti Jumalaa 'kunnioituksella ja pyhällä arkuudella*,

28. Sentähden saamme me sen valtakunnan, joka ei järistä taida, meillä on armo, jonka kautta me Jumalaa palvelemme, hänen mielensä nouteeksi, siveydellä ja pelvolla

28. Sentähden saamme me sen waldacunnan joca ei järistä taida meillä on Armo jonga cautta me Jumalata palwelemme hänen mielens noutexi siweydellä ja pelgolla.

28. Sentedhen ette me saamma sen Waldakunnan ioca ei iäriste taidha/ meille ombi Armo ionga cautta me Jumalata paluelemme henen Mielens noutexi Taualla ia Pelgholla. (Sentähden että me saamme sen waltakunnan joka ei järistä taida/ meille ompi armo jonka kautta me Jumalata palwelemme hänen mielensä nouteeksi tawalla ja pelolla.)

28. Διὸ βασιλείαν ἀσάλευτον παραλαμβάνοντες ἔχωμεν χάριν, δι’ ἧς λατρεύωμεν εὐαρέστως τῷ Θεῷ μετὰ αἰδοῦς καὶ εὐλαβείας·

28. διο βασιλειαν ασαλευτον παραλαμβανοντες εχωμεν χαριν δι ης λατρευωμεν ευαρεστως τω θεω μετα αιδους και ευλαβειας 28. dio βasileian asaleυton paralamβanontes echomen charin di es latreυomen eυarestos to theo meta aidoυs kai eυlaβeias

28 Hence, receiving an unshakable kingdom, let us have gratitude, through which we give-divine service (in ways) well pleasing to God, with reverence and piety;

28. Wherefore we receiving a kingdom which cannot be moved, let us have grace, whereby we may serve God acceptably with reverence and godly fear:

28. Efterdi vi da have bekommet et ubevægeligt Rige, saa lader os holde fast ved Naaden, ved hvilken vi kunde tjene Gud velbehagligen, med Undseelse og Ærefrygt.

28. Derföre, efter vi få det rike som icke bäfva kan, hafve vi nåd, genom hvilka vi tjene Gudi, till att täckas honom med tuktighet och fruktan;

28. Sepärrast, et meie ühhe kunningrigi same, mis ikka jääb, siis piddagem sedda armo, mis läbbi meie Jummalat peame temma mele pärrast tenima häbbilikko wisi ja kartussega.

28. Todėl, gaudami nesudrebinamą karalystę, tvirtai laikykimės malonės, kuria galime deramai tarnauti Dievui su pagarba ir baime,

28. Darum, dieweil wir empfangen ein unbeweglich Reich, haben wir Gnade, durch welche wir sollen Gott dienen, ihm zu gefallen, mit Zucht und Furcht;

28. C'est pourquoi, saisissant le royaume inébranlable, conservons la grâce, afin que par elle nous rendions notre culte à Dieu d'une manière qui lui soit agréable, avec respect et crainte;

28. Así que tomando el reino inmóbil, retengamos la gracia por la cual sirvamos a Dios, agradándole con reverencia y religioso temor.

28 Daarom, alzo wij een onbewegelijk Koninkrijk ontvangen, laat ons de genade vast houden, door dewelke wij welbehagelijk Gode mogen dienen, met eerbied en godvruchtigheid.

28. Przetoż przyjmując królestwo nie chwiejące się, miejmy łaskę, przez którą służymy przyjemnie Bogu ze wstydem i z uczciwością.

28. Annakokáért mozdíthatatlan országot nyervén, legyünk háládatosak, melynél fogva szolgáljunk az Istennek tetsző módon kegyességgel és félelemmel.

28 Итак мы, приемля царство непоколебимое, будем хранить благодать, которою будем служить благоугодно Богу, с благоговением и страхом,

28. Тим же царство нерухоме приймаючи, маємо благодать, котрою треба нам служити до вподоби Богу з шанобою і страхом.

29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.

29 sillä Jumalamme on kuluttava tuli.

29. Sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.

29. Sillä meidän Jumalam on culuttawainen tuli.

29. Sille ette meiden Jumalan ombi yxi culuttauainen Tuli. (Sillä että meidän Jumalan ompi yksi kuluttawainen tuli.)

29. καὶ γὰρ ὁ Θεὸς ἡμῶν πῦρ καταναλίσκον.

29. και γαρ ο θεος ημων πυρ καταναλισκον 29. kai gar o theos emon pυr katanaliskon

29 for* our God is also a consuming fire. {Deu 4:24} {Footnotes: Heb 12:1, or: popular sin; what stands around us well.}

29. For our God is a consuming fire.

29. Thi og vor Gud er en fortærende Ild.

29. Ty vår Gud är en förtärande eld.

29. Sest meie Jummal on üks ärralöppetaja tulli.

29. nes mūsų Dievas yra ryjanti ugnis.

29. denn unser Gott ist ein verzehrend Feuer.

29. Car notre Dieu est aussi un feu dévorant.

29. Porque nuestro Dios es fuego consumidor.

29 Want onze God is een verterend vuur.

29. Albowiem Bóg nasz jest ogniem trawiącym.

29. Mert a mi Istenünk megemésztő tűz. [12†]

29 потому что Бог наш есть огнь поядающий.

29. Бо наш Бог - огонь пожирающий.