11 luku

Uskon olemus ja voima 1 – 3 Uskon esikuvina ovat Aabel, Eenok, Nooa 4 – 7, Aabraham, Saara, Iisak, Jaakob, Joosef 8 – 22, Mooses ja hänen vanhempansa, Joosua, Raahab 23 – 31 ja Israelin myöhemmästä historiasta useat muut, jotka uskon voimasta tekivät sankaritekoja tai kärsivät kovia vaivoja 32 – 38, vaikkei lupaus Messiaasta vielä heidän aikanaan täyttynyt 39, 40.

1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

1 Mutta usko on *varmuus siitä,* mitä toivotaan, todistus siitä, mikä ei näy.

1. Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.

1. MUtta vsco on wahwa uscallus nijhin joita toiwotan ja ei näkymättömistä epäile.

1. MUtta Usko on yxi wissi vskallus/ nihin ioita toiuotan/ ia ei miten epäle nijste iotca ei näghy. (Mutta usko on yksi wissi uskallus/ niihin joita toiwotaan/ ja ei mitään epäile niistä jotka ei näy.)

1. Ἔστι δὲ πίστις ἐλπιζομένων ὑπόστασις, πραγμάτων ἔλεγχος οὐ βλεπομένων.

1. εστιν δε πιστις ελπιζομενων υποστασις πραγματων ελεγχος ου βλεπομενων 1. estin de pistis elpizomenon υpostasis pragmaton elegchos oυ βlepomenon

1 Now faith is (the) essence of (things) hoped for, a conviction of matters not seen.

1. Now faith is the substance of things hoped for, the evidence of things not seen.

1. Men Troen er en Bestandighed i det, som haabes, en fast overbeviisning om det, som ikke sees.

1. Men tron är en viss förlåtelse på det som man hoppas, och intet tvifla om det man icke ser.

1. Agga usk on kindel lotus nende asjade peäle, mis weel odetakse, ja nende asjade märkoandminne, mis ei nähta.

1. Tikėjimas užtikrina tai, ko viliamės, ir parodo tai, ko nematome.

1. Es ist aber der Glaube eine gewisse Zuversicht des, das man hofft, und ein Nichtzweifeln an dem, das man nicht sieht.

1. Or, la foi est une ferme attente des choses qu'on espère, une démonstration de celles qu'on ne voit point.

1. ES pues la fé la sustancia de las cosas que se esperan, la demostración de las cosas que no se ven.

1 Het geloof nu is een vaste grond der dingen, die men hoopt, en een bewijs der zaken, die men niet ziet.

1. A wiara jest gruntem tych rzeczy, których się spodziewamy i dowodem rzeczy niewidzialnych.

1. A hit pedig a reménylett dolgoknak valósága, és a nem látott dolgokról való meggyőződés.

1 Вера же есть осуществление ожидаемого и уверенность в невидимом.

1. Віра ж єсть підстава того, на що вповаємо, доказ (певність) річей невидимих.

2 Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.

2 Sillä sen avulla vanhat saivat todistuksen.

2. Sen kautta ovat vanhat todistuksen saaneet.

2. Sen cautta owat wanhemmat todistuxen saanet.

2. Sen cautta ouat Wanhimat todhistoxe' saanuet. (Sen kautta owat wanhimmat todistuken saaneet.)

2. ἐν ταύτῃ γὰρ ἐμαρτυρήθησαν οἱ πρεσβύτεροι.

2. εν ταυτη γαρ εμαρτυρηθησαν οι πρεσβυτεροι 2. en taυte gar emartυrethesan oi presβυteroi

2 For* the elders were witnessed in this;

2. For by it the elders obtained a good report.

2. Ved den fik de Gamle godt Vidnesbyrd.

2. Genom henne hafva de gamle fått vittnesbörd.

2. Sest selle läbbi on wannemad tunnistust sanud.

2. Per jį protėviai gavo gerą liudijimą.

2. Durch den haben die Alten Zeugnis überkommen.

2. Car par elle les anciens ont obtenu un bon témoignage.

2. Porque por esta alcanzaron buen testimonio los antiguos.

2 Want door hetzelve hebben de ouden getuigenis bekomen.

2. Albowiem przez nią świadectwa doszli przodkowie.

2. Mert ezzel szereztek jó bizonyságot a régebbiek.

2 В ней свидетельствованы древние.

2. Через неї бо були сьвідчені старі.

3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.

3 Uskon avulla ymmärrämme, että maailmat* on tehty Jumalan sanalla, niin että se mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.

3. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt.

3. Uscon cautta me ymmärrämme että mailma on Jumalan sanan cautta walmistettu ja että caicki cuin me näemme ne owat tyhjästä tehdyt.

3. Uskon cautta merkitze'me me ette Mailma Jumalan sanan cautta on * hangittu/ ette caiki quin me näemme ouat * tyhieste tehdhyt. (Uskon kautta merkitsemme me että maailma Jumalan sanan kautta on hankittu/ että kaikki kuin me näemme owat tyhjästä tehdyt.)

3. Πίστει νοοῦμεν κατηρτίσθαι τοὺς αἰῶνας ῥήματι Θεοῦ, εἰς τὸ μὴ ἐκ φαινομένων τὰ βλεπόμενα γεγονέναι.

3. πιστει νοουμεν κατηρτισθαι τους αιωνας ρηματι θεου εις το μη εκ φαινομενων τα βλεπομενα γεγονεναι 3. pistei nooυmen katertisthai toυs aionas remati theoυ eis to me ek fainomenon ta βlepomena gegonenai

3 in faith, we perceive that the ages have been framed by the declaration of God, toward the things seen, and did not become from (things) which appear.

3. Through faith we understand that the worlds were framed by the word of God, so that things which are seen were not made of things which do appear.

3. Ved Tro forstaae vi, at Verden er bleven beredt ved Guds Ord, saa at de Ting, som sees, ere blevne af dem, der ikke vare tilsyne.

3. Genom trona besinnom vi, att verlden är fullbordad genom Guds ord; så att allt det man ser, är vordet af intet.

3. Usso läbbi moistame meie, et ma-ilm Jummala sanna läbbi on walmistud, et se, mis nähhakse, on sanud neist, mis ei nähta.

3. Tikėjimu suvokiame, kad pasauliai buvo sutverti Dievo žodžiu, būtent iš neregimybės atsirado regima.

3. Durch den Glauben merken wir, daß die Welt durch Gottes Wort fertig ist, daß alles, was man sieht, aus nichts geworden ist.

3. Par la foi, nous savons que le monde a été fait par la parole de Dieu; de sorte que les choses qui se voient, n'ont pas été faites de choses visibles.

3. Por fé entendemos haber sido compuestos los siglos por la palabra de Dios, de tal manera que las cosas que se ven no fueron hechas de cosas que aparecen.

3 Door het geloof verstaan wij, dat de wereld door het woord Gods is toebereid, alzo dat de dingen, die men ziet, niet geworden zijn uit dingen, die gezien worden.

3. Wiarą rozumiemy, iż świat jest sprawiony słowem Bożem, tak iż rzeczy, które widzimy, nie stały się z rzeczy widzialnych, ale z niczego.

3. Hit által értjük meg, hogy a világ Isten beszéde által [1†] teremtetett, hogy a mi látható, a láthatatlanból állott elő.

3 Верою познаем, что веки устроены словом Божиим, такчто из невидимого произошло видимое.

3. Вірою розуміємо, що віки стали ся словом Божим, щоб з невидимого видиме постало.

4 Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.

4 Uskossa Aabel toi Jumalalle paremman uhrin kuin Kain ja sen nojalla hän sai todistuksen, että oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen perusteella hän vielä kuoltuaan puhuu.

4. Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.

4. Uscon cautta Abel uhrais Jumalalle suuremman uhrin cuin Cain jonga cautta hän sai todistuxen että hän oli wanhurscas cosca Jumala hänen lahjoistans todistuxen cannoi ja sen cautta hän wielä puhu waicka hän cuollut on.

4. Usko' cautta Abel wffrasi Jumalalle swre'man Wffrin quin Cain/ ionga cautta hen Todhistoxen sai/ ette hen Wanhurskas oli/ coska Jumala cannoi Todhistoxen henen Lahioistans/ Ja sen saman cautta hen wiele nyt puhupi waicka hen coollut on. (Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain/ jonka kautta hän todistuksen sai/ että hän wanhurskas oli/ koska Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistansa/ Ja sen saman kautta hän wielä nyt puhuupi waikka hän kuollut on.)

4. Πίστει πλείονα θυσίαν Ἄβελ παρὰ Κάϊν προσήνεγκε τῷ Θεῷ, δι’ ἧς ἐμαρτυρήθη εἶναι δίκαιος, μαρτυροῦντος ἐπὶ τοῖς δώροις αὐτοῦ τοῦ Θεοῦ, καὶ δι’ αὐτῆς ἀποθανὼν ἔτι λαλεῖται.

4. πιστει πλειονα θυσιαν αβελ παρα καιν προσηνεγκεν τω θεω δι ης εμαρτυρηθη ειναι δικαιος μαρτυρουντος επι τοις δωροις αυτου του θεου και δι αυτης αποθανων ετι {VAR1: λαλειται } {VAR2: λαλει } 4. pistei pleiona thυsian aβel para kain prosenegken to theo di es emartυrethe einai dikaios martυroυntos epi tois dorois aυtoυ toυ theoυ kai di aυtes apothanon eti {VAR1: laleitai } {VAR2: lalei }

4 In faith, Abel offered a more (excellent) sacrifice to God than Cain, through which he was witnessed to be righteous, God testifying on (the basis of) his gifts and through it, he still speaks, (although) having died.

4. By faith Abel offered unto God a more excellent sacrifice than Cain, by which he obtained witness that he was righteous, God testifying of his gifts: and by it he being dead yet speaketh.

4. Formedelst Tro offrede Abel Gud et bedre Offer end Kain, og for den fik han det Vidnesbyrd, at han var retfærdig, idet Gud bevidnede sit Velbehag i hans Gaver; og ved den taler han endnu, alligevel han er død.

4. Genom trona offrade Abel Gudi större offer än Cain; med hvilko han fick vittnesbörd att han var rättfärdig, då Gud gaf om hans gåfvor vittnesbörd; och genom henne talar han ännu, ändock han död är.

4. Usso läbbi on Abel Jum̃alale üllemat ohwrit tonud, kui Kain, mis läbbi temma on tunnistust sanud, et ta öige olli, kui Jummal temma andist tunnistas; ja sesamma läbbi rägib temma alles, et ta kül on ärrasurnud.

4. Tikėjimu Abelis aukojo geresnę auką negu Kainas ir dėl tikėjimo gavo liudijimą, kad yra teisus, Dievui paliudijus apie jo dovanas. Dėl tikėjimo jis ir miręs tebekalba.

4. Durch den Glauben hat Abel Gott ein größeres Opfer getan denn Kain; durch welchen er Zeugnis überkommen hat, daß er gerecht sei, da Gott zeugte von seiner Gabe; und durch denselben redet er noch, wiewohl er gestorben ist.

4. Par la foi, Abel offrit à Dieu un plus excellent sacrifice que Caïn, à cause d'elle il fut déclaré juste, Dieu rendant témoignage à ses offrandes; et quoique mort, il parle encore par elle.

4. Por fé Abel ofreció a Dios más excelente sacrificio que Caín, por la cual alcanzó testimonio de que era justo, dando Dios testimonio a sus dones; y por ella, aunque difunto, aun habla.

4 Door het geloof heeft Abel een meerdere offerande Gode geofferd dan Kain, door hetwelk hij getuigenis bekomen heeft, dat hij rechtvaardig was, alzo God over zijn gave getuigenis gaf; en door hetzelve geloof spreekt hij nog, nadat hij gestorven is.

4. Wiarą lepszą ofiarę ofiarował Abel Bogu, niżeli Kain, przez którą świadectwo otrzymał, że jest sprawiedliwy, jakoż sam Bóg świadectwo dał o darach jego, a przez te umarłszy jeszcze mówi.

4. Hit által vitt Ábel [2†] becsesebb áldozatot Istennek, mint Kain, a mi által bizonyságot nyert a felől, hogy igaz, bizonyságot tevén az ő ajándékairól Isten, és az által még holta után is beszél.

4 Верою Авель принес Богу жертву лучшую, нежели Каин; ею получил свидетельство, что он праведен, как засвидетельствовал Бог о дарах его; ею он и по смерти говорит еще.

4. Вірою приніс Авель луччу жертву Богу нїж Каїн, через котру сьвідчено (йому), що він праведний, як сьвідкував про дари його Бог; нею він, і вмерши, ще говорить.

5 Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle.

5 Uskon nojalla Eenok otettiin pois näkemästä kuolemaa, "eikä häntä löydetty, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen pois ottamistaan hän oli saanut todistuksen, että oli otollinen Jumalalle.

5. Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle.

5. Uscon cautta Enoch otettin pois ettei hän cuolemata nähnyt. Ja ei ole löytty että Jumala hänen poisotti. Sillä ennencuin hän poisotettin oli hänellä todistus että hän kelpais Jumalalle.

5. Uskon cautta Enoch oli poisotettu/ ettei Henen Coolemata pitenyt näkemen. Ja ei ole leutty/ sentedhen ette Jumala henen poisotti. Sille ennenquin hen poisotetin oli henelle Todhistus ollut/ ette hen kelpasi Jumalan. (Uskon kautta Enok oli pois otettu/ Ettei hänen kuolemata pitänyt näkemän. Ja ei ole löytty/ sen tähden että Jumala hänen pois otti. Sillä ennenkuin pois otettiin oli hänellä todistus ollut/ että hän kelpasi Jumalan.)

5. Πίστει Ἑνὼχ μετετέθη τοῦ μὴ ἰδεῖν θάνατον, καὶ οὐχ ηὑρίσκετο, διότι μετέθηκεν αὐτὸν ὁ Θεός· πρὸ γὰρ τῆς μεταθέσεως μεμαρτύρηται εὐηρεστηκέναι τῷ Θεῷ·

5. πιστει ενωχ μετετεθη του μη ιδειν θανατον και ουχ ευρισκετο διοτι μετεθηκεν αυτον ο θεος προ γαρ της μεταθεσεως αυτου μεμαρτυρηται ευηρεστηκεναι τω θεω 5. pistei enoch metetethe toυ me idein thanaton kai oυch eυrisketo dioti metetheken aυton o theos pro gar tes metatheseos aυtoυ memartυretai eυerestekenai to theo

5 In faith, Enoch was transferred, not to see death, and he was not being found, because God transferred him; for* it had been testified (of him) to have been well pleasing to God before his transfer.

5. By faith Enoch was translated that he should not see death; and was not found, because God had translated him: for before his translation he had this testimony, that he pleased God.

5. Formedelst Tro blev Enok borttagen, at han ikke skulde see Døden og blev ikke funden, efterdi Gud havde taget ham bort; thi før han blev borttagen, havde han det Vidnesbyrd, at han behagede Gud.

5. Genom trona vardt Enoch borttagen, så att han icke skulle se döden, och fans intet, derföre att Gud borttog honom; ty förr än han borttagen var, hade han fått vittnesbörd att han täcktes Gudi.

5. Usso läbbi woeti Enokit ärra, et temma ei piddand surma näggema, ja tedda ei olle leitud, sepärrast et Jummal tedda ärrawötnud; sest ennego tedda ärrawoeti, on tem̃al se tunnistus olnud, et ta Jummala mele pärrast on olnud.

5. Tikėjimu Henochas buvo perkeltas, kad nematytų mirties, ir ‘‘jo neberado, nes Dievas jį perkėlė’‘. Mat prieš perkeliamas, jis gavo liudijimą, kad patikęs Dievui.

5. Durch den Glauben ward Henoch weggenommen, daß er den Tod nicht sähe, und ward nicht gefunden, darum daß ihn Gott wegnahm; denn vor seinem Wegnehmen hat er Zeugnis gehabt, daß er Gott gefallen habe.

5. Par la foi, Hénoc fut enlevé pour qu'il ne vît point la mort, et on ne le trouva plus, parce que Dieu l'avait enlevé; car avant qu'il fût enlevé, il avait obtenu le témoignage d'avoir été agréable à Dieu.

5. Por fé Enoc fué trasladado para que no viese muerte; y no fué hallado, porque le había trasladado Dios; porque ántes de su traslación tuvo testimonio de haber agradado a Dios.

5 Door het geloof is Enoch weggenomen geweest, opdat hij den dood niet zou zien; en hij werd niet gevonden, daarom dat hem God weggenomen had; want voor zijn wegneming heeft hij getuigenis gehad, dat hij Gode behaagde.

5. Wiarą Enoch jest przeniesiony, aby nie oglądał śmierci i nie jest znaleziony, przeto że go Bóg przeniósł; albowiem pierwej niż jest przeniesiony, miał świadectwo, że się podobał Bogu.

5. Hit által vitetett fel Énokh, [3†] hogy ne lásson halált, és nem találták meg, mert az Isten felvitte őt. Mert felvitetése előtt bizonyságot nyert a felől, hogy kedves volt Istennek.

5 Верою Енох переселен был так, что не видел смерти; ине стало его, потому что Бог переселил его. Ибо преждепереселения своего получил он свидетельство, что угодил Богу.

5. Вірою Єнох перенесен, щоб не бачити смерти, і "не знайдено його; бо перенїс його Бог": перед перенесеннєм бо його сьвідчено, "що угодив Богу."

6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

6 Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen, sillä Jumalan luo tulevan täytyy uskoa, että Hän on ja että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät.

6. Sillä ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle); sillä joka Jumalan tykö tulla tahtoo, sen pitää uskoman, että hän on, ja on niille kostaja, jotka häntä etsivät.

6. Sillä ilman uscota on mahdotoin kelwata Jumalalle. Sillä joca Jumalan tygö tulla tahto sen pitä uscoman että Jumala on nijden costaja jotca händä edziwät.

6. Sille ette ilman vskota ombi machdotoin Jumalan keluata. Sille ioca Jumalan tyge tacto tulla/ sen pite vskoman ette Jumala ombi/ ia ninen iotca hende etziuet/ yxi Jellensmaxaia. (Sillä että ilman uskotta ompi mahdotoin Jumalalle kelwata. Sillä joka Jumalan tykö tahtoo tulla/ sen pitää uskoman että Jumala ompi/ ja niiden jotka häntä etsiwät/ yksi jällens maksaja)

6. χωρὶς δὲ πίστεως ἀδύνατον εὐαρεστῆσαι, πιστεῦσαι γὰρ δεῖ τὸν προσερχόμενον τῷ Θεῷ ὅτι ἔστιν καὶ τοῖς ἐκζητοῦσιν αὐτὸν μισθαποδότης γίνεται.

6. χωρις δε πιστεως αδυνατον ευαρεστησαι πιστευσαι γαρ δει τον προσερχομενον τω θεω οτι εστιν και τοις εκζητουσιν αυτον μισθαποδοτης γινεται 6. choris de pisteos adυnaton eυarestesai pisteυsai gar dei ton proserchomenon to theo oti estin kai tois ekzetoυsin aυton misthapodotes ginetai

6 But without faith (it is) impossible to be well pleasing (to God); for* it is essential (for) the one who comes near to God to believe that he is and (that) he becomes a rewarder to those who are seeking him out.

6. But without faith it is impossible to please him: for he that cometh to God must believe that he is, and that he is a rewarder of them that diligently seek him.

6. Men uden Tro er det umuligt at behage ham; thi det bør den, som kommer frem for Gud, at troe, at han er til, og at han bliver deres Belønner, som søge ham.

6. Ty utan trona är omöjeligit täckas Gudi. Ty den till Gud komma vill, han måste tro att Gud är, och att han lönar dem som söka honom.

6. Agga ilma ussota ei woi ükski Jummala mele pärrast olla; sest kes Jummala jure tahhab sada, se peab uskma, et tem̃a on, ja et ta tassujaks saab neile, kes tedda otsiwad.

6. O be tikėjimo neįmanoma patikti Dievui. Kas artinasi prie Dievo, tam būtina tikėti, kad Jis yra ir kad uoliai Jo ieškantiems atsilygina.

6. Aber ohne Glauben ist's unmöglich, Gott zu gefallen; denn wer zu Gott kommen will, der muß glauben, daß er sei und denen, die ihn suchen, ein Vergelter sein werde.

6. Or, il est impossible de lui être agréable sans la foi, car il faut que celui qui s'approche de Dieu, croie que Dieu est, et qu'il est le rémunérateur de ceux qui le cherchent.

6. Empero sin fé es imposible agradar a Dios; porque menester es que el que a Dios se allega, crea que le hay; y que es galardonador de los que le buscan.

6 Maar zonder geloof is het onmogelijk Gode te behagen. Want die tot God komt, moet geloven, dat Hij is, en een Beloner is dergenen, die Hem zoeken.

6. A bez wiary nie można podobać się Bogu; albowiem ten, co przystępuje do Boga, wierzyć musi, że jest Bóg, a że nagrodę daje tym, którzy go szukają.

6. Hit nélkül pedig lehetetlen Istennek tetszeni; mert a ki Isten elé járul, hinnie kell, hogy ő létezik és megjutalmazza azokat, a kik őt keresik.

6 А без веры угодить Богу невозможно; ибо надобно, чтобыприходящий к Богу веровал, что Он есть, и ищущим Его воздает.

6. Без віри ж не можна угодити; вірувати мусить бо, хто приходить до Бога, що Він єсть, і хто Його шукає, тих нагороджує.

7 Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.

7 Uskossa rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi. Sen uskon nojalla hän tuomitsi maailman ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka perustuu uskoon.

7. Uskon kautta sai Noa Jumalan käskyn niistä, jotka ei vielä näkyneet, pelkäsi ja valmisti arkin huoneensa autuudeksi; jonka kautta hän maailman tuomitsi, ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka uskon kautta tulee.

7. Uscon cautta on Noe Jumalata cunnioittanut ja Arkin walmistanut huonens terweydexi cosca hän sai Jumalan käskyn nijstä cuin ei näkynet jonga cautta hän mailman duomidzi ja on perinyt sen wanhurscauden joca uscon cautta tule.

7. Uskon cautta ombi Noe Jumalata cunnioittanut/ ia sen Arkin walmistanut/ henen Hoonens terueydhexi/ coska he' sai Jumalalisen Keskyn/ nijste iotca eiuet näkynyet/ Jonga Arkin cautta hen Mailman cadhotti/ ia ombi perinyt sen Wanhurskaudhen ioca Uskon cautta tulepi. (Uskon kautta ompi Noa Jumalata kunnioittanut/ ja sen arkin walmistanut/ hänen huoneensa terweydeksi/ koska hän sai jumalallisen käsky/ niistä jotka eiwät näkyneet/ Jonka arkin kautta hän maailman kadotti/ ja ompi perinyt sen wanhurskauden joka uskon kautta tuleepi.)

7. Πίστει χρηματισθεὶς Νῶε περὶ τῶν μηδέπω βλεπομένων, εὐλαβηθεὶς κατεσκεύασε κιβωτὸν εἰς σωτηρίαν τοῦ οἴκου αὐτοῦ, δι’ ἧς κατέκρινε τὸν κόσμον, καὶ τῆς κατὰ πίστιν δικαιοσύνης ἐγένετο κληρονόμος.

7. πιστει χρηματισθεις νωε περι των μηδεπω βλεπομενων ευλαβηθεις κατεσκευασεν κιβωτον εις σωτηριαν του οικου αυτου δι ης κατεκρινεν τον κοσμον και της κατα πιστιν δικαιοσυνης εγενετο κληρονομος 7. pistei chrematistheis noe peri ton medepo βlepomenon eυlaβetheis kateskeυasen kiβoton eis soterian toυ oikoυ aυtoυ di es katekrinen ton kosmon kai tes kata pistin dikaiosυnes egeneto kleronomos

7 In faith, Noah, having been divinely-warned concerning things not yet seen, (and) being scared, prepared an ark *for (the) salvation of his house; through which he condemned the world and he became an heir of righteousness according to faith.

7. By faith Noah, being warned of God of things not seen as yet, moved with fear, prepared an ark to the saving of his house; by the which he condemned the world, and became heir of the righteousness which is by faith.

7. Formedelst Tro var det, at Noah advaret af Gud om det, som endnu ikke faaes, frygtede Gud og beredte Arken til sit Huses Frelse; ved den fordømte han Verden og blev Arving til Retfærdigheden af Troen.

7. Genom trona ärade Noe Gud, och beredde arken, till sins hus salighet, då han fick Guds befallning om de ting som icke syntes; genom hvilken (ark) han fördömde verldena, och vardt den rättfärdighets arfvinge, som af trone är.

7. Usso läbbi on Noa Jummalat kartes laewa walmis teinud omma perre ärrapeästmisseks, kui temma Jummalalt sanna sai neist asjust, mis weel ei olnud nähha, mis läbbi temma ma-ilma hukkamoistis, ja sai selle öigusse pärriaks, mis usso läbbi tulleb.

7. Tikėjimu Nojus, Dievo perspėtas apie tuo metu dar nematomus dalykus, būdamas dievobaimingas, pastatė arką savo šeimai išgelbėti; tikėjimu jis pasmerkė pasaulį ir paveldėjo tikėjimo teisumą.

7. Durch den Glauben hat Noah Gott geehrt und die Arche zubereitet zum Heil seines Hauses, da er ein göttliches Wort empfing über das, was man noch nicht sah; und verdammte durch denselben die Welt und hat ererbt die Gerechtigkeit, die durch den Glauben kommt.

7. Par la foi, Noé, divinement averti des choses qu'on ne voyait point encore, fut rempli de crainte, et construisit une arche, pour le salut de sa famille; par elle il condamna le monde, et devint héritier de la justice qui est selon la foi.

7. Por fé Noé, habiendo recibido revelación de cosas que aun no se veían, movido de temor, aparejó el arca en que su casa se salvase; por la cual arca condenó al mundo, y fué hecho heredero de la justicia que es por la fé.

7 Door het geloof heeft Noach, door Goddelijke aanspraak vermaand zijnde van de dingen, die nog niet gezien werden, en bevreesd geworden zijnde, de ark toebereid tot behoudenis van zijn huisgezin; door welke ark hij de wereld heeft veroordeeld, en is geworden een erfgenaam der rechtvaardigheid, die naar het geloof is.

7. Wiarą obwieszczony będąc od Boga Noe o tem, czego jeszcze nie było widzieć, uczciwości wyświadczając, przygotował korab ku zachowaniu domu swego, przez który potępił świat i stał się dziedzicem sprawiedliwości tej, która jest z wiary.

7. Hit által tisztelte Istent Noé, [4†] mikor megintetvén a még nem látott dolgok felől, házanépe megtartására bárkát készített, a mely által kárhoztatá e világot és a hitből való igazságnak örökösévé lett.

7 Верою Ной, получив откровение о том, что еще не было видимо, благоговеяприготовил ковчег для спасения дома своего; ею осудил он(весь) мир, и сделался наследником праведности по вере.

7. Вірою, звістку прийнявши Ной про те, чого нїколи не видано, в страсї (Божому) збудовав ковчег на спасеннє дому свого; котрим осудив сьвіт, і став ся наслїдником праведности, по вірі.

8 Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.

8 Uskossa Aabraham totteli saatuaan kutsun lähteä siihen maahan,* jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä minne menee.

8. Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi, kuin hän kutsuttiin menemään siihen maahan, jonka hän oli perivä, ja hän meni eikä tietänyt kuhunka hän tuleva oli.

8. UScon cautta tuli Abraham cuuliaisexi cosca hän cudzuttin menemän sijhen maahan jonga hän oli periwä ja hän meni eikä tiennyt cuhunga hän tulewa oli.

8. Uskon cautta tuli Abraham cwliaisexi/ coska hen cutzuttu oli wlosmenemeen sihen Mahan/ ionga henen piti perimen/ Ja wlosmeni/ ia ei tiennyt cuhunga hen oli tuleuainen. (Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi/ koska hän kutsuttu oli ulos menemään siihen maahan/ jonka hänen piti perimän/ Ja ulos meni/ ja ei tiennyt kuhunka hän oli tulewainen.)

8. Πίστει καλούμενος Ἀβραὰμ ὑπήκουσεν ἐξελθεῖν εἰς τὸν τόπον ὃν ἔμελλε λαμβάνειν εἰς κληρονομίαν, καὶ ἐξῆλθε μὴ ἐπιστάμενος ποῦ ἔρχεται.

8. πιστει καλουμενος αβρααμ υπηκουσεν εξελθειν εις τον τοπον ον ημελλεν λαμβανειν εις κληρονομιαν και εξηλθεν μη επισταμενος που ερχεται 8. pistei kaloυmenos aβraam υpekoυsen ekselthein eis ton topon on emellen lamβanein eis kleronomian kai ekselthen me epistamenos poυ erchetai

8 In faith, Abraham obeyed*, being called to go out to the place which he was about to receive *for an inheritance, and he went out, not knowing where he was going.

8. By faith Abraham, when he was called to go out into a place which he should after receive for an inheritance, obeyed; and he went out, not knowing whither he went.

8. Formedelst Tro var Abraham lydig, der han blev kaldet, i at udgaae til det Sted, som han skulde tage til Arv; og han gik ud, dog han ikke vidste, hvor han kom.

8. Genom trona vardt Abraham lydig, då han kallad vardt till att utgå i det land, som han få skulle till arfs; och for ut, och visste icke hvart han komma skulle.

8. Usso läbbi wöttis Abraam sanna kuulda, kui tedda kutsuti, ja wäljaminna senna paika, mis ta piddi pärrandusseks sama, ja läks wälja, ja ei teädnud mitte, kuhho ta piddi sama.

8. Tikėjimu Abraomas pakluso, kai buvo pašauktas keliauti į šalį, kurią turėjo paveldėti, ir išvyko, nežinodamas kur einąs.

8. Durch den Glauben ward gehorsam Abraham, da er berufen ward, auszugehen in das Land, das er ererben sollte; und ging aus und wußte nicht wo er hinkäme.

8. Par la foi, Abraham, étant appelé, obéit, pour aller au pays qu'il devait recevoir en héritage, et partit, ne sachant où il allait.

8. Por fé, Abraham, siendo llamado, obedeció para salir al lugar que había de recibir por herencia; y salió sin saber donde iba.

8 Door het geloof is Abraham, geroepen zijnde, gehoorzaam geweest, om uit te gaan naar de plaats, die hij tot een erfdeel ontvangen zou; en hij is uitgegaan, niet wetende, waar hij komen zou.

8. Wiarą powołany będąc Abraham, usłuchał Boga, aby poszedł na ono miejsce, które miał wziąć za dziedzictwo i wyszedł, nie wiedząc, dokąd idzie.

8. Hit által engedelmeskedett [5†] Ábrahám, mikor elhívatott, hogy menjen ki arra a helyre, a melyet örökölendő vala, és kiméne, nem tudván, hová megy.

8 Верою Авраам повиновался призванию идти в страну, которую имел получить в наследие, и пошел,не зная, куда идет.

8. Вірою, покликаний Авраам, послухав, щоб вийти на те місце, котре мав прийняти в наслїддє, і вийшов, не знаючи, куди йде.

9 Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä;

9 Uskossa hän asettui muukalaisena asumaan lupauksen maahan niin kuin vieraaseen maahan ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen yhteisperillisiä.

9. Uskon kautta oli hän muukalainen luvatussa maassa, niinkuin vieraalla maalla, ja asui majoissa Isaakin ja Jakobin kanssa, jotka olivat sen lupauksen kanssaperilliset.

9. Uscon cautta oli hän muucalainen luwatusa maasa nijncuin wieralla maalla ja asui majoisa Isaachin ja Jacobin lupauxen cansaperillisten cansa.

9. Uskon cautta hen oli Mwcalainen sille Luuatulla Maala ollut/ ninquin Wieralla Maalla/ Ja asui Pauluisa Isaachin ia Jocobin cansa/ ninen Cansaperilisten samaan Lupauxeen. (Uskon kautta hän oli muukalainen sillä luwatulla maalla ollut/ niinkuin wieraalla maalla/ ja asui paaluissa (teltoissa) Isakin ja Jakobin kanssa/ niiden kanssaperillisten samaan lupaukseen.)

9. Πίστει παρῴκησεν εἰς γῆν τῆς ἐπαγγελίας ὡς ἀλλοτρίαν, ἐν σκηναῖς κατοικήσας μετὰ Ἰσαὰκ καὶ Ἰακὼβ τῶν συγκληρονόμων τῆς ἐπαγγελίας τῆς αὐτῆς·

9. πιστει παρωκησεν εις την γην της επαγγελιας ως αλλοτριαν εν σκηναις κατοικησας μετα ισαακ και ιακωβ των συγκληρονομων της επαγγελιας της αυτης 9. pistei parokesen eis ten gen tes epaggelias os allotrian en skenais katoikesas meta isaak kai iakoβ ton sυgkleronomon tes epaggelias tes aυtes

9 In faith, he sojourned in (the) land of promise, as an alien, having dwelt in tents with Isaac and Jacob, the joint heirs of the same promise.

9. By faith he sojourned in the land of promise, as in a strange country, dwelling in tabernacles with Isaac and Jacob, the heirs with him of the same promise:

9. Formedelst Tro opholdt han sig i Forjættelsens Land som i et fremmed, boende udi Pauluner med Isaak og Jakob, som vare Medarvinger til samme Forjættelse;

9. Genom trona var han en främling uti det landet honom lofvadt var, lika som uti ett främmande land, bodde uti tabernakel, med Isaac och Jacob, som medarfvingar voro till samma löfte;

9. Usso läbbi on temma kui maialinne ellanud seäl tootusse maal, otsego woöral maal, ja on telkide sees ellanud Isaakiga ja Jakobiga, kes ka ollid sellesamma tootusse pärriad.

9. Tikėjimu jis apsigyveno pažado žemėje, tarytum svetimoje, gyvendamas palapinėse su Izaoku ir Jokūbu, to paties pažado bendrapaveldėtojais.

9. Durch den Glauben ist er ein Fremdling gewesen in dem verheißenen Lande als in einem fremden und wohnte in Hütten mit Isaak und Jakob, den Miterben derselben Verheißung;

9. Par la foi, il demeura dans la terre qui lui avait été promise, comme dans une terre étrangère, habitant sous des tentes, avec Isaac et Jacob, les cohéritiers de la même promesse.

9. Por fé habitó en la tierra de la promesa, como en tierra agena, morando en cabañas con Isaac, y Jacob, coherederos de la misma promesa;

9 Door het geloof is hij een inwoner geweest in het land der belofte, als in een vreemd land, en heeft in tabernakelen gewoond met Izak en Jakob, die medeerfgenamen waren derzelfde belofte.

9. Wiarą mieszkał w ziemi obiecanej jako w cudzej, mieszkając w namiotach z Izaakiem i z Jakóbem, spólnymi dziedzicami tejże obietnicy.

9. Hit által lakott az ígéret földén, mint [6†] idegenben, sátorokban lakván Izsákkal és Jákóbbal, ugyanazon ígéretnek örökös társaival.

9 Верою обитал он на земле обетованной, как на чужой, и жил в шатрах с Исааком и Иаковом, сонаследниками того же обетования;

9. Вірою оселивсь у землї обітуваній, яко чужій, живучи в наметах, з Ісааком і Яковом, спільними наслїдниками того ж обітування.

10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

10 Sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

10. Sillä hän oli odottanut sitä kaupunkia, jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

10. Sillä hän oli odottanut sitä Caupungita jolla perustus oli jonga rakendaja ja luoja on Jumala.

10. Sille hen oli odhottanut sen Caupungin ielkin iolla Perustus oli ionga Rakendaia ia Looia ombi Jumala. (Sillä hän oli odottanut sen kaupungin jälkeen jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja ompi Jumala.)

10. ἐξεδέχετο γὰρ τὴν τοὺς θεμελίους ἔχουσαν πόλιν, ἧς τεχνίτης καὶ δημιουργὸς ὁ Θεός.

10. εξεδεχετο γαρ την τους θεμελιους εχουσαν πολιν ης τεχνιτης και δημιουργος ο θεος 10. eksedecheto gar ten toυs themelioυs echoυsan polin es technites kai demioυrgos o theos

10 For* he was waiting for the city which has the foundations, whose craftsman and contractor is God.

10. For he looked for a city which hath foundations, whose builder and maker is God.

10. thi han forventede den Stad som har Grundvold, hvis Bygmester og Forarbeider er Gud.

10. Ty han vänte efter en stad, som grund hade; hvilkens byggomästare och skapare är Gud.

10. Sest temma otis sedda liñna, kel allussed on, kelle üllesehhitaja ja walmistaja Jum̃al on.

10. Mat jis laukė miesto su pamatais, kurio statytojas ir kūrėjas yra Dievas.

10. denn er wartete auf eine Stadt, die einen Grund hat, der Baumeister und Schöpfer Gott ist.

10. Car il attendait la cité qui a des fondements, dont Dieu est l'architecte et le fondateur.

10. Porque esperaba ciudad con firmes fundamentos, el artífice y hacedor de la cual es Dios.

10 Want hij verwachtte de stad, die fondamenten heeft, welker Kunstenaar en Bouwmeester God is.

10. Albowiem oczekiwał miasta mającego grunty, którego sprawcą i budownikiem jest Bóg.

10. Mert várja vala az alapokkal bíró várost, melynek építője és alkotója az Isten.

10 ибо он ожидал города, имеющего основание, которого художник и строитель Бог.

10. Дожидав бо города, що має основини, котрого будівничий і творець Бог.

11 Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen.

11 Uskon avulla sai itse Saarakin voimaa suvun perustamiseen *ja synnytti* yli-ikäisenä, koska piti lupauksen antajaa uskollisena.

11. Uskon kautta myös Saara sai voiman siittääksensä, ja synnytti jälkeen ikänsä ajan; sillä hän piti sen uskollisena, joka sen hänelle luvannut oli.

11. Uscon cautta myös Saara sai woiman sijttäxens ja synnytti jälken hänen ikäns ajan: Sillä hän piti sen uscollisna joca sen hänelle luwannut oli.

11. Uskon cautta mös Saara woima' sai sijttemen/ ia synnytti ylitze henen Iiens Aian/ Sille hen piti sen Uskolisna/ ioka sen luuanut oli. (Uskon kautta myös Saara woiman sai siittämään/ ja synnytti ylitse hänen iäns ajan/ Sillä hän piti sen uskollisna/ joka sen luwannut oli.)

11. Πίστει καὶ αὐτὴ Σάρρα δύναμιν εἰς καταβολὴν σπέρματος ἔλαβεν καὶ παρὰ καιρὸν ἡλικίας ἔτεκεν, ἐπεὶ πιστὸν ἡγήσατο τὸν ἐπαγγειλάμενον·

11. πιστει και αυτη σαρρα δυναμιν εις καταβολην σπερματος ελαβεν και παρα καιρον ηλικιας ετεκεν επει πιστον ηγησατο τον επαγγειλαμενον 11. pistei kai aυte sarra dυnamin eis kataβolen spermatos elaβen kai para kairon elikias eteken epei piston egesato ton epaggeilamenon

11 In faith, even Sarah herself received power *for conception of seed and bore (a son) contrary to (the) time of (her fertile) age*, since she deemed him faithful who promised (it).

11. Through faith also Sara herself received strength to conceive seed, and was delivered of a child when she was past age, because she judged him faithful who had promised.

11. Formedelst Tro fik selv Sara Kraft til at undfange, og fødte over Hendes Alders Tid; thi hun agtede ham at være trofast, som havde lovet det.

11. Genom trona fick ock Sara kraft till att afla, och födde öfver sin ålders tid; ty hon höll honom trofastan, som det lofvat hade.

11. Usso läbbi sai ka Sara isse rammo käima peäle sada, ja ta sai lapse ülle omma ea aia, sest ta piddas tedda ustawaks, kes sedda olli tootanud.

11. Tikėjimu ir pati Sara­nevaisinga ir nebe to amžiaus­gavo galios pastoti ir pagimdė vaiką, nes ji laikė ištikimu Tą, kuris pažadėjo.

11. Durch den Glauben empfing auch Sara Kraft, daß sie schwanger ward und gebar über die Zeit ihres Alters; denn sie achtete ihn treu, der es verheißen hatte.

11. Par la foi aussi, Sara reçut la vertu de concevoir et, malgré son âge, elle enfanta, parce qu'elle crut à la fidélité de celui qui avait fait la promesse.

11. Por fé también la misma Sara recibio fuerza para la concepción de simiente; y parió aun fuera del tiempo de la edad, porque creyó ser fiel él que lo había prometido.

11 Door het geloof heeft ook Sara zelve kracht ontvangen, om zaad te geven, en boven den tijd haars ouderdoms heeft zij gebaard; overmits zij Hem getrouw heeft geacht, Die het beloofd had.

11. Wiarą także Sara wzięła moc ku przyjęciu nasienia i mimo czasu wieku porodziła, gdyż miała za wiernego tego, który obiecał.

11. Hit által nyert erőt Sára [7†] is az ő méhében való foganásra, és életkora ellenére szűlt, minthogy hűnek tartotta azt, a ki az ígéretet tette.

11 Верою и сама Сарра(будучи неплодна) получила силу к принятию семени, и не по времени возраста родила, ибо знала, что верен Обещавший.

11. Вірою і сама Сарра прийняла силу на зачаттє насїння і мимо пори віку вродила, тим що вірним уважала Того, хто обітував.

12 Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti.

12 Sen vuoksi syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta sellainen paljous kuin taivaan tähdet ja niin kuin määrätön hiekka, joka on meren rannalla.

12. Sentähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi monta, niinkuin tähtiä on taivaassa ja niinkuin santaa meren rannassa, joka epälukuinen on.

12. Sentähden myös yhdestä waicka cuolewaisesta ruumista synnyit monda: nijncuin tähtiä on Taiwasa ja nijncuin sanda meren rannasa joca epulucuinen on.

12. Sentedhe' olit mös ydheste/ waicka cooleuaisesta Rumista mondo syndynyet/ ninquin Tähdhet Taiuasa/ ia nin quin Sanda ombi Meren rannasa/ ioca epälucuinen ombi. (Sentähden olit myös yhdestä/ waikka kuolewaisesta ruumiista monta syntyneet/ niinkuin tähdet taiwaassa/ ja niin kuin santa ompi meren rannassa/ joka epälukuinen ompi.)

12. διὸ καὶ ἀφ’ ἑνὸς ἐγεννήθησαν, καὶ ταῦτα νενεκρωμένου, καθὼς τὰ ἄστρα τοῦ οὐρανοῦ τῷ πλήθει καὶ ὡς ἡ ἄμμος ἡ παρὰ τὸ χεῖλος τῆς θαλάσσης ἡ ἀναρίθμητος.

12. διο και αφ ενος εγεννηθησαν και ταυτα νενεκρωμενου καθως τα αστρα του ουρανου τω πληθει και ωσει αμμος η παρα το χειλος της θαλασσης η αναριθμητος 12. dio kai af enos egennethesan kai taυta nenekromenoυ kathos ta astra toυ oυranoυ to plethei kai osei ammos e para to cheilos tes thalasses e anarithmetos

12 And hence these were fathered from one (sexually) dead (man), just-as the stars of heaven in a multitude and (as) innumerable as the sand beside the sea shore(.) {Gen 4:4, 5:24, 6:8, 14, 12:1-2, 5, 27:11-12, 14, Gen 18:1-33, 22:17}

12. Therefore sprang there even of one, and him as good as dead, so many as the stars of the sky in multitude, and as the sand which is by the sea shore innumerable.

12. Derfor avledes og af Een, og det en Kraftesløs, som Stjerner paa Himmelen i Mangfoldighed og som Sandet ved Havets Bred, det utallige.

12. Derföre vordo ock af enom, som i den måtton död var, månge födde, såsom stjernorna på himmelen, och som sanden är i hafsstrandene, den otalig är.

12. Sepärrast on ka ühhest, ja peälegi ühhest ärraellatand ihhust ni paljo sündinud, kui taewa tähhed, ja kui liiw, mis merre äres, mis ilmaarwamatta.

12. Todėl iš vieno vyro, ir dar apmirusio, gimė palikuonys, gausūs tartum dangaus žvaigždės ir nesuskaitomi kaip jūros pakrantės smiltys.

12. Darum sind auch von einem, wiewohl erstorbenen Leibes, viele geboren wie die Sterne am Himmel und wie der Sand am Rande des Meeres, der unzählig ist.

12. C'est pourquoi d'un seul homme, et qui était déjà affaibli, il est né une multitude aussi nombreuse que les étoiles du ciel, et que le sable du bord de la mer, qui ne se peut compter.

12. Por lo cual también de uno, y ese ya muerto como muerto, salieron como las estrellas del cielo en multitud los descendientes, y como la arena innumerable que está a la orilla de la mar.

12 Daarom zijn ook van een, en dat een verstorvene, zovelen in menigte geboren, als de sterren des hemels, en als het zand, dat aan den oever der zee is, hetwelk ontallijk is.

12. A przetoż z jednego, i to obumarłego, rozpłodziło się potomstwo jako mnóstwo gwiazd niebieskich i jako piasek niezliczony, który jest na brzegu morskim.

12. Azért is egytől, még pedig mintegy kihalttól annyian származtak, mint az égnek csillagai [8†] sokaságra nézve, és mint a tenger partja mellett a fövény, mely megszámlálhatatlan.

12 И потому от одного, и притом омертвелого, родилось так много, как много звезд на небе и как бесчислен песок на берегу морском.

12. Тим же і від одного, та ще помертвілого, народилось множество, як зорі небесні і як піску край моря безлїч.

13 Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

13 Uskovina nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua* saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet (ja uskoneet) ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

13. Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.

13. Nämät caicki owat uscosa cuollet ja ei ole nijstä lupauxista saanet waan ainoastans taamba nähnet ja cuitengin nijhin turwannet ja hywin tydyit ja tunnustit että he wierat ja muucalaiset maan päällä olit.

13. Neme caiki ouat Uskosa cooluet/ ia euet ole nijste Lupauxista semmengen saanuet/ Waan ne taambata nähnyet/ ia nihin turuanuet/ ia hyuesti tydhyit/ ia tunnustit ette he Wierahat ia Mucalaiset olit Maan päle. (Nämä kaikki owat uskossa kuolleet/ ja eiwät ole niistä lupauksista semmenkään (mitäkään) saaneet/ Waan ne taempata nähneet/ ja niihin turwanneet/ ja hywästi tyydyit/ ja tunnustit että he wierahat ja muukalaiset olit maan päällä.)

13. Κατὰ πίστιν ἀπέθανον οὗτοι πάντες, μὴ λαβόντες τὰς ἐπαγγελίας, ἀλλὰ πόρρωθεν αὐτὰς ἰδόντες καὶ ἀσπασάμενοι, καὶ ὁμολογήσαντες ὅτι ξένοι καὶ παρεπίδημοί εἰσιν ἐπὶ τῆς γῆς.

13. κατα πιστιν απεθανον ουτοι παντες μη λαβοντες τας επαγγελιας αλλα πορρωθεν αυτας ιδοντες και πεισθεντες και ασπασαμενοι και ομολογησαντες οτι ξενοι και παρεπιδημοι εισιν επι της γης 13. kata pistin apethanon oυtoi pantes me laβontes tas epaggelias alla porrothen aυtas idontes kai peisthentes kai aspasamenoi kai omologesantes oti ksenoi kai parepidemoi eisin epi tes ges

13 These all died according to faith, not having received the promises. But having seen (them) and having greeted them from farther out and having confessed that they are strangers and travelers upon the earth.

13. These all died in faith, not having received the promises, but having seen them afar off, and were persuaded of them, and embraced them, and confessed that they were strangers and pilgrims on the earth.

13. I Tro døde alle disse, uden at have opnaaet Forjættelserne, men saae dem langt borte og lode sig overbevise og hilsede dem og bekjendte, at de vare Gjester og Udlændinge paa Jorden.

13. I trone äro desse alle döde, och hafva dock intet fått af löftet; utan sett det fjerran efter, och trott deruppå och låtit sig nöja, bekännande sig vara gäster och främmande på jordene.

13. Uskus on needsinnatsed keik ärrasurnud, ja ei olle tootussi mitte kätte sanud, waid nemmad on kaugelt neid näinud, ja nende peäle julged olnud, ja neid terretanud, ja tunnistanud, et nemmad woörad ja maialissed Ma peäl on.

13. Jie visi mirė tikėdami, dar negavę pažadėtųjų dalykų, bet iš tolo juos regėdami, buvo įsitikinę jais ir priėmė juos, išpažindami, jog jie žemėje svečiai ir keleiviai.

13. Diese alle sind gestorben im Glauben und haben die Verheißung nicht empfangen, sondern sie von ferne gesehen und sich ihrer getröstet und wohl genügen lassen und bekannt, daß sie Gäste und Fremdlinge auf Erden wären.

13. Tous ceux-là sont morts dans la foi, sans avoir reçu les choses promises, mais les ayant vues de loin, crues, et embrassées, et ayant fait profession d'être étrangers et voyageurs sur la terre.

13. Conforme a la fé murieron todos estos sin haber recibido las promesas; sino mirándolas de léjos, y creyéndolas, y saludándolas, y confesando que eran peregrinos y advenedizos sobre la tierra.

13 Deze allen zijn in het geloof gestorven, de beloften niet verkregen hebbende, maar hebben dezelve van verre gezien, en geloofd, en omhelsd, en hebben beleden, dat zij gasten en vreemdelingen op de aarde waren.

13. Według wiary umarli ci wszyscy, nie wziąwszy obietnic, ale z daleka je upatrując i cieszyli się niemi, i witali je i wyznawali, iż są gośćmi i przychodniami na ziemi.

13. Hitben haltak meg mindezek, nem nyerve meg az ígéreteket, [9†] hanem csak távolról látva és üdvözölve azokat, és vallást tevén arról, [10†] hogy idegenek és vándorok a földön.

13 Все сии умерли в вере, не получив обетований, а только издали видели оные, и радовались, и говорили о себе, что они странники и пришельцы на земле;

13. По вірі померли ті всї, не прийнявши обітниць, а оддалеки видївши їх, і вірували, і витали, і визнавали, що вони чуженицї і захожі на землї.

14 Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.

14 Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.

14. Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.

14. Sillä ne cuin näin sanowat he osottawat heidäns yhtä Isän maata edziwän.

14. Sille ne iotca näite sanouat/ he osottauat Heidens etziuen ychte Isenmaata. (Sillä ne jotka näitä sanowat/ he osottawat heidäns etsiwän yhtä isänmaata.)

14. οἱ γὰρ τοιαῦτα λέγοντες ἐμφανίζουσιν ὅτι πατρίδα ἐπιζητοῦσι.

14. οι γαρ τοιαυτα λεγοντες εμφανιζουσιν οτι πατριδα επιζητουσιν 14. oi gar toiaυta legontes emfanizoυsin oti patrida epizetoυsin

14 For* those who are saying such things are disclosing that they are seeking after a fatherland.

14. For they that say such things declare plainly that they seek a country.

14. Men de, som sige Saadant, give klarligen tilkjende, at de søge et Fædreneland.

14. Ty de som sådant säga, gifva tillkänna att de söka ett fädernesland.

14. Sest, kes sedda ütlewad, need andwad teäda, et nemmad sedda sündimisse-maad sure holega takka otsiwad.

14. Kurie taip kalba, parodo, kad ieško tėvynės.

14. Denn die solches sagen, die geben zu verstehen, daß sie ein Vaterland suchen.

14. Car ceux qui parlent ainsi, montrent clairement qu'ils cherchent une patrie.

14. Porque los que tales cosas dicen, claramente dan a entender que buscan la patria.

14 Want die zulke dingen zeggen, betonen klaarlijk, dat zij een vaderland zoeken.

14. Bo ci, którzy tak mówią, jawnie okazują, iż ojczyzny szukają.

14. Mert a kik így szólnak, nyilván jelentik, hogy hazát keresnek.

14 ибо те, которые так говорят, показывают, что они ищут отечества.

14. Бо которі таке говорять, виявляють, що отчини шукають.

15 Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin;

15 Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä, josta olivat lähteneet, heillä olisi ollut tilaisuus palata.

15. Ja jos he sitte muistaneet olisivat, kusta he lähteneet olivat, olis heillä kyllä aikaa palata ollut.

15. Ja jos he sijtte muistanet olisit custa he lähtenet olit olis heillä kyllä aica palaita ollut.

15. Ja tosin ios he site muistanuet olisit custa he olit wloslecttenyet/ olis heille kylle aica ollut iellenspalaita. (Ja tosin jos he sitä muistaneet olisit kusta he olit ulos lähteneet/ olis heille kyllä aika ollut jällens palata.)

15. καὶ εἰ μὲν ἐκείνης μνημονεύουσιν, ἀφ’ ἧς ἐξῆλθον, εἶχον ἂν καιρὸν ἀνακάμψαι·

15. και ει μεν εκεινης εμνημονευον αφ ης εξηλθον ειχον αν καιρον ανακαμψαι 15. kai ei men ekeines emnemoneυon af es ekselthon eichon an kairon anakampsai

15 And if they were indeed remembering that (region) from which they went out, they would have had an opportunity to revisit.

15. And truly, if they had been mindful of that country from whence they came out, they might have had opportunity to have returned.

15. Og dersom de havde havt det i Tanker, hvorfra de vare udgangne, havde de vel havt Tid at vende tilbage;

15. Och om de hade det ment, der de utgångne voro, hade de väl haft tid att vända tillbaka.

15. Ja, kui nemmad weel selle peäle olleksid möttelnud, kust nemmad ollid wäljaläinud, siis olli jo nendel aega taggasi pöörda.

15. Jeigu jie būtų minėję aną, iš kurios iškeliavo, jie būtų turėję laiko sugrįžti atgal.

15. Und zwar, wo sie das gemeint hätten, von welchem sie waren ausgezogen, hatten sie ja Zeit, wieder umzukehren.

15. En effet, s'ils se fussent souvenus de celle d'où ils étaient sortis, ils auraient eu le temps d'y retourner;

15. Que a la verdad, si se acordaran de aquella de donde salieron, oportunidad tenían para volverse:

15 En indien zij aan dat vaderland gedacht hadden, van hetwelk zij uitgegaan waren, zij zouden tijd gehad hebben, om weder te keren;

15. A wprawdzie, gdyby byli na onę pamiętali, z której byli wyszli, mieli dosyć czasu wrócić się zaś.

15. És hogyha eszökbe jutott volna az, a melyből kijöttek, [11†] volt volna idejök a visszatérésre.

15 И если бы они в мыслях имели то отечество , из которого вышли, то имели бы время возвратиться;

15. І справдї, коли б ту памятали, з якої вийшли, мали б вони нагоду вернутись.

16 mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

16 Mutta nyt he tavoittelevat parempaa, se on taivaallista. Sen vuoksi Jumala ei heitä häpeä, kun Häntä kutsutaan heidän Jumalakseen, sillä Hän on valmistanut heille kaupungin.

16. Mutta he pyytävät parempaa, se on: taivaallista. Sentähden ei Jumala häpee kutsuttaa heidän Jumalaksensa; sillä hän valmisti heille kaupungin.

16. Mutta he pyytäwät parambata se on taiwallista. Sentähden ei Jumalacan häpe cudzutta heidän Jumalaxens: joca heille yhden Caupungin walmistanut on.

16. Mutta nyt he ycte parambata pyteuet/ se on/ site Taiualista. Sentedhen ei itze Jumala häpie cutzutta heiden Jumalaxens. Sille ette hen ombi heille ydhen Caupungin walmistanut. (Mutta nyt he yhtä parempata pyytäwät/ se on/ sitä taiwaallista. Sentähden ei itse Jumala häpeä kutsuttaa heidän Jumalaksensa. Sillä että hän ompi heille yhden kaupungin walmistanut.)

16. νῦν δὲ κρείττονος ὀρέγονται, τοῦτ’ ἔστιν ἐπουρανίου. διὸ οὐκ ἐπαισχύνεται αὐτοὺς ὁ Θεὸς Θεὸς ἐπικαλεῖσθαι αὐτῶν, ἡτοίμασε γὰρ αὐτοῖς πόλιν.

16. νυνι δε κρειττονος ορεγονται τουτ εστιν επουρανιου διο ουκ επαισχυνεται αυτους ο θεος θεος επικαλεισθαι αυτων ητοιμασεν γαρ αυτοις πολιν 16. nυni de kreittonos oregontai toυt estin epoυranioυ dio oυk epaischυnetai aυtoυs o theos theos epikaleisthai aυton etoimasen gar aυtois polin

16 But now they are aspiring for themselves to a better (region), this thing (is) a heavenly one. Hence God is not ashamed of them, to be called their God; for* he prepared a city for them.

16. But now they desire a better country, that is, an heavenly: wherefore God is not ashamed to be called their God: for he hath prepared for them a city.

16. men nu hige de efter et bedre, det er et himmelsk; derfor blues Gud ikke ved dem, at kaldes deres Gud; thi han har beredt dem en Stad.

16. Men nu begära de ett bättre, det är, det himmelska. Derföre skämmes icke Gud kallas deras Gud; ty han hafver beredt dem en stad.

16. Agga nüüd iggatsewad nemmad parrema, se on, taewase Ma järrele; sepärrast ei olle Jummalal mitte häbbi neist, et ta ennast lasseb nende Jummalaks hüda; sest ta on neile ühhe liñna walmistanud.

16. Bet dabar jie siekė geresnės tėvynės, tai yra dangiškosios. Todėl Dievas nesigėdija vadintis jų Dievu: juk Jis paruošė jiems Miestą!

16. Nun aber begehren sie eines bessern, nämlich eines himmlischen. Darum schämt sich Gott ihrer nicht, zu heißen ihr Gott; denn er hat ihnen eine Stadt zubereitet.

16. Mais maintenant ils en désirent une meilleure, c'est-à-dire une céleste; c'est pourquoi Dieu ne dédaigne pas d'être appelé leur Dieu; car il leur a préparé une cité.

16. Empero ahora anhelan la mejor, es a saber, la celestial: por lo cual Dios no se avergüenza de llamarse Dios de ellos; porque les había aparejado ciudad.

16 Maar nu zijn zij begerig naar een beter, dat is, naar het hemelse. Daarom schaamt Zich God hunner niet, om hun God genaamd te worden; want Hij had hun een stad bereid.

16. Ale oni lepszej żądają, to jest niebieskiej; przetoż i sam Bóg nie wstydzi się nazywać Bogiem ich, bo im miasto zgotował.

16. Így azonban jobb után vágyódnak, tudniillik mennyei után; azért nem szégyenli őket az Isten, hogy [12†] Istenöknek neveztessék, mert készített nékik várost.

16 но они стремились к лучшему, то есть к небесному; посему и Бог не стыдится их, называя Себя ихБогом: ибо Он приготовил им город.

16. Нинї ж луччої бажають, се єсть небесної; тим і не соромить ся їх Бог, називати ся Богом їх: наготовив бо їм город.

17 Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut

17 Uskossa Aabraham koetukselle pantuna uhrasi Iisakin. Niin hän, joka oli vastaan ottanut lupaukset, uhrasi ainokaisensa,

17. Uskon kautta uhrasi Abraham Isaakin, kuin hän kiusattiin, ja uhrasi ainokaisensa, kuin hän jo oli lupaukset saanut,

17. Uscon cautta uhrais Abraham Isaachin cosca hän kiusattin ja uhrais ainocaisens cosca hän jo oli lupauxet saanut/

17. Uskon cautta wffrasi Abraham/ Isaachin coska hen kiusatin/ ia wffrasi sen Ainocaisens coska hen io Lupauxet saanut oli/ (Uskon kautta uhrasi Abraham/ Isakin koska hän kiusattiin/ ja uhrasi sen ainokaisensa koska hän jo lupaukset saanut oli/)

17. Πίστει προσενήνοχεν Ἀβραὰμ τὸν Ἰσαὰκ πειραζόμενος, καὶ τὸν μονογενῆ προσέφερεν ὁ τὰς ἐπαγγελίας ἀναδεξάμενος,

17. πιστει προσενηνοχεν αβρααμ τον ισαακ πειραζομενος και τον μονογενη προσεφερεν ο τας επαγγελιας αναδεξαμενος 17. pistei prosenenochen aβraam ton isaak peirazomenos kai ton monogene proseferen o tas epaggelias anadeksamenos

17 In faith, Abraham, being tested, has offered up Isaac. And he who accepted the promises was offering up his only begotten (son);

17. By faith Abraham, when he was tried, offered up Isaac: and he that had received the promises offered up his only begotten son,

17. Formedelst Tro offrede Abraham Isaak, der han fristedes, ja den Eenbaarne offrede ham, som havde annammet Forjættelserne,

17. Genom trona offrade Abraham Isaac, när han försökt vardt; och offrade enda sonen, då han hade fått löftet;

17. Usso läbbi wiis Abraam Isaaki ohwriks, kui tedda kiusati, ja wiis ohwriks sedda ainust mis temmale sündinud, kui temma jo tootussi olli wastowötnud.

17. Tikėjimu Abraomas aukojo Izaoką, kai buvo mėginamas. Jis, kuris buvo gavęs pažadą, aukojo savo viengimį sūnų,

17. Durch den Glauben opferte Abraham den Isaak, da er versucht ward, und gab dahin den Eingeborenen, da er schon die Verheißungen empfangen hatte,

17. Par la foi, Abraham offrit Isaac, lorsqu'il fut éprouvé, et que celui qui avait reçu les promesses, offrit son unique,

17. Por fé ofreció Abraham a Isaac, cuando fué tentado; y ofrecía al unigénito en el cual había recibido las promesas:

17 Door het geloof heeft Abraham, als hij verzocht werd, Izak geofferd, en hij, die de beloften ontvangen had, heeft zijn eniggeborene geofferd,

17. Wiarą ofiarował Abraham Izaaka, będąc kuszony, a ofiarował jednorodzonego ten, który był wziął obietnicę.

17. Hit által áldozta meg [13†] Ábrahám Izsákot, próbára tétetvén, és az egyszülöttet vitte áldozatul, ő, ki az ígéreteket nyerte,

17 Верою Авраам, будучи искушаем, принес в жертву Исаака и, имея обетование, принесединородного,

17. Вірою привів Авраам, спокушуваний, Ісаака (на жертву); єдинородного принїс, прийнявши обітницю,

18 ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen",

18 hän, jolle oli sanottu: *"Iisakista sinä saat jälkeläiset.*"

18. Josta sanottu oli: Isaakissa kutsutaan sinulle siemen,

18. Josta sanottu oli: Isaachis cudzutan sinulle siemen.

18. iosta sanottu oli. Isaachis cutzutaan sinulle Siemen. (josta sanottu oli. Isakista kutsutaan sinulle siemen.)

18. πρὸς ὃν ἐλαλήθη ὅτι Ἐν Ἰσαὰκ κληθήσεταί σοι σπέρμα,

18. προς ον ελαληθη οτι εν ισαακ κληθησεται σοι σπερμα 18. pros on elalethe oti en isaak klethesetai soi sperma

18 to whom it was spoken, Your seed will be called in Isaac.

18. Of whom it was said, That in Isaac shall thy seed be called:

18. til hvem der var sagt: i Isaak skal Sæd fremkaldes dig:

18. Om hvilken sagdt var: Uti Isaac skall dig din säd kallad varda;

18. Kelle wasto olli räkitud: Isaakis peab sulle suggu nimmetadama.

18. apie kurį buvo pasakyta: ‘‘Iš Izaoko bus pašaukti tavo palikuonys’‘.

18. von welchem gesagt war: "In Isaak wird dir dein Same genannt werden";

18. Dont il avait été dit: C'est en Isaac que ta postérité sera appelée;

18. (Habiéndole sido dicho: En Isaac te será llamada simiente:)

18 (Tot denwelken gezegd was: In Izak zal u het zaad genoemd worden) overleggende, dat God machtig was, hem ook uit de doden te verwekken;

18. Do którego rzeczono: W Izaaku tobie będzie nazwane nasienie;

18. A kinek meg volt mondva: Izsákban neveztetik néked mag; [14†]

18 о котором было сказано: в Исааке наречется тебе семя.

18. про котрого було глаголано: "Що в Ісааку назветь ся тобі насїннє,"

19 sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.

19 Hän ajatteli, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään, ja sen vuoksi hän saikin hänet vertauskuvana takaisin.

19. Ja ajatteli, että Jumala voi kuolleistakin herättää; josta hän myös hänen niinkuin yhdessä esikuvassa jälleen sai.

19. Ja ajatteli: Jumala woi cuolleistakin herättä josta hän myös hänen cuwaxi otti.

19. Ja aiatteli/ Jumala woipi mös coluista ylesheretti/ Josta hen mös henen Esicuuaxi iellensotti. (Ja ajatteli/ Jumala woipi myös kuolleistä ylösherättää/ Josta hän myös hänen esikuwaksi jällens otti.)

19. λογισάμενος ὅτι καὶ ἐκ νεκρῶν ἐγείρειν δυνατὸς ὁ Θεός· ὅθεν αὐτὸν καὶ ἐν παραβολῇ ἐκομίσατο.

19. λογισαμενος οτι και εκ νεκρων εγειρειν δυνατος ο θεος οθεν αυτον και εν παραβολη εκομισατο 19. logisamenos oti kai ek nekron egeirein dυnatos o theos othen aυton kai en paraβole ekomisato

19 He reasoned that God (is) able to raise (him up) even from the dead; from where he also got him back in a figure.

19. Accounting that God was able to raise him up, even from the dead; from whence also he received him in a figure.

19. thi han betænkte, at Gud var mægtig endog til at opreise fra de Døde, og i en Ligheddermed fik han ham ogsaa tilbage.

19. Och tänkte, att Gud kunde ock väl uppväcka ifrå de döda; deraf tog han ock honom igen till en liknelse.

19. Ja temma mötles, et Jummal wäggew on ka surnust üllesärratama, sepärrast töi tem̃a tedda ka ühheks ettetähhendamisseks taggasi.

19. Jis suprato, kad Dievas gali prikelti net iš mirties, ir atgavo sūnų tarytum iš numirusių.

19. und dachte, Gott kann auch wohl von den Toten auferwecken; daher er auch ihn zum Vorbilde wiederbekam.

19. Ayant pensé en lui-même, que Dieu pouvait même le ressusciter des morts; aussi le recouvra-t-il par une sorte de résurrection.

19. Pensando dentro de sí que aun de entre los muertos es Dios poderoso para levantarlo: por lo cual también le volvió a recibir por figura.

19 Waaruit hij hem ook bij gelijkenis wedergekregen heeft.

19. Uważając to, iż Bóg może i od umarłych wzbudzić; skąd go też w podobieóstwie zmartwychwstania przyjął.

19. Úgy gondolkozván, hogy az Isten a halálból is képes feltámasztani, miért is őt példaképen visszanyerte.

19 Ибо он думал, что Бог силен и из мертвых воскресить, почему и получил его в предзнаменование.

19. подумавши, що і з мертвих силен Бог воскресити; тим і прийняв його в образї (воскресення).

20 Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin.

20 Uskossa lisak siunasi Jaakobin ja Eesaun tulevaisiin nähden.

20. Uskon kautta siunasi Isaak tulevaisista asioista Jakobia ja Esauta.

20. Uscon cautta siunais Isaac tulewaisista asioista Jacobit ja Esaut.

20. Uskon cautta siugnasi Isaac nijste tuleuista Asioista Jacobin ia Esau. (Uskon kautta siunasi Isak niistä tulewista asioista Jakobin ja Esaun.)

20. Πίστει καὶ περὶ μελλόντων εὐλόγησεν Ἰσαὰκ τὸν Ἰακὼβ καὶ τὸν Ἠσαῦ.

20. πιστει περι μελλοντων ευλογησεν ισαακ τον ιακωβ και τον ησαυ 20. pistei peri mellonton eυlogesen isaak ton iakoβ kai ton esaυ

20 In faith, Isaac blessed Jacob and Esau, concerning future things.

20. By faith Isaac blessed Jacob and Esau concerning things to come.

20. Formedelst Tro om det Tilkommende velsignede Isaak Jakob og Esau.

20. Genom trona välsignade Isaac Jacob och Esau, om tillkommande ting.

20. Usso läbbi önnistas Isaak tullewatte asjade peäle Jakobit ja Esawit.

20. Tikėjimu Izaokas palaimino ateičiai Jokūbą ir Ezavą.

20. Durch den Glauben segnete Isaak von den zukünftigen Dingen den Jakob und Esau.

20. Par la foi, Isaac bénit Jacob et Ésaü en vue des choses à venir.

20. Por fé, bendijo Isaac a Jacob y a Esaú acerca de las cosas que habían de venir.

20 Door het geloof heeft Izak zijn zonen Jakob en Ezau gezegend aangaande toekomende dingen.

20. Wiarą około przyszłych rzeczy błogosławił Izaak Jakóba i Ezawa.

20. Hit által áldá meg a jövendőkre nézve [15†] Izsák Jákóbot és Ézsaut.

20 Верою в будущее Исаак благословил Иакова и Исава.

20. Вірою в грядуще благословив Ісаак Якова та Ісава.

21 Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten.

21 Uskossa Jaakob kuoleman lähetessä siunasi molemmat Joosefin pojat ja palvoi sauvansa päähän nojaten.

21. Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa molemmat Josephin pojat, rukoili ja nojasi sauvansa pään päälle.

21. Uscon cautta siunais Jacob cuollesans molemmat Josephin pojat ja cumarsi hänen sauwans pään päälle.

21. Uskon cautta siugnasi Jacob coolesans/ molemat Josephin Poiat/ ia cumarsi henen Walticans Ladhua. (Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa/ molemmat Josefin pojat/ ja kumarsi hänen waltikansa laatua.)

21. Πίστει Ἰακὼβ ἀποθνῄσκων ἕκαστον τῶν υἱῶν Ἰωσὴφ εὐλόγησεν, καὶ προσεκύνησεν ἐπὶ τὸ ἄκρον τῆς ῥάβδου αὐτοῦ.

21. πιστει ιακωβ αποθνησκων εκαστον των υιων ιωσηφ ευλογησεν και προσεκυνησεν επι το ακρον της ραβδου αυτου 21. pistei iakoβ apothneskon ekaston ton υion iosef eυlogesen kai prosekυnesen epi to akron tes raβdoυ aυtoυ

21 In faith, Jacob, (while) dying, blessed each of the sons of Joseph, and worshiped, (resting) upon the tip of his staff.

21. By faith Jacob, when he was a dying, blessed both the sons of Joseph; and worshipped, leaning upon the top of his staff.

21. Formedelst Tro velsignede Jakob, der han døde, hver af Josephs Sønner og tilbad, lænende sig over sin Stav.

21. Genom trona, då Jacob dödde, välsignade han båda Josephs söner; och tillbad det öfversta på hans spiro.

21. Usso läbbi öñistas Jakob, kui ta surri, iggaühhe Josepi poegadest, ja kummardas Jummalat omma keppi naial.

21. Tikėjimu Jokūbas mirties valandą palaimino kiekvieną Juozapo sūnų ir pagarbino, atsirėmęs į savo lazdos drūtgalį.

21. Durch den Glauben segnete Jakob, da er starb, beide Söhne Josephs und neigte sich gegen seines Stabes Spitze.

21. Par la foi, Jacob mourant bénit chacun des fils de Joseph, et adora, appuyé sur l'extrémité de son bâton.

21. Por fé, Jacob muriéndose bendijo a cada uno de los hijos de José; y adoró, estribando sobre la punta de su bordón.

21 Door het geloof heeft Jakob, stervende, een iegelijk der zonen van Jozef gezegend, en heeft aangebeden, leunende op het opperste van zijn staf.

21. Wiarą Jakób umierając, każdemu z synów Józefowych błogosławił i pokłonił się podparłszy się na wierzch laski swojej.

21. Hit által áldá meg a haldokló Jákób [16†] a József fiainak mindenikét, és botja végére hajolva imádkozott.

21 Верою Иаков, умирая, благословил каждого сына Иосифова и поклонился на верх жезла своего.

21. Вірою Яков, умираючи, благословив кожного сина Йосифого і "склонивсь на верх жезла свого".

22 Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.

22 Uskossa Joosef loppunsa lähetessä muistutti Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.

22. Uskon kautta puhui Joseph kuollessansa Israelin lasten lähtemisestä ja antoi käskyn luistansa.

22. Uscon cautta puhui Joseph cuollesans Israelin lasten lähtemisest ja andoi käskyn hänen luistans.

22. Uskon cautta puhui Joseph coolesans Israelin Lasten wloslectemisest/ ia annoi keskyn henen luistansa. (Uskon kautta puhui Josef kuollessansa Israelin lasten uloslähtemisestä/ ja antoi käskyn hänen luistansa.)

22. Πίστει Ἰωσὴφ τελευτῶν περὶ τῆς ἐξόδου τῶν υἱῶν Ἰσραὴλ ἐμνημόνευσε, καὶ περὶ τῶν ὀστέων αὐτοῦ ἐνετείλατο.

22. πιστει ιωσηφ τελευτων περι της εξοδου των υιων ισραηλ εμνημονευσεν και περι των οστεων αυτου ενετειλατο 22. pistei iosef teleυton peri tes eksodoυ ton υion israel emnemoneυsen kai peri ton osteon aυtoυ eneteilato

22 In faith, Joseph, (while) dying*, remembered (things) concerning the exodus of the sons of Israel, and commanded (them) concerning his bones. {Gen 21:1, 12, 50:24}

22. By faith Joseph, when he died, made mention of the departing of the children of Israel; and gave commandment concerning his bones.

22. Formedelst Tro erindrede Joseph døende Israels Børns Udgang og gav Befaling om sine Been.

22. Genom trona, då Joseph dö skulle, talade han om Israels barns utgång; och gaf befallning om sin ben.

22. Usso läbbi tulletas Josep, kui ta surri, Israeli laste wäljaminnemist omma mele, ja andis käsko omma lude pärrast.

22. Tikėjimu merdintis Juozapas priminė apie Izraelio vaikų iškeliavimą ir davė nurodymų dėl savo palaikų.

22. Durch den Glauben redete Joseph vom Auszug der Kinder Israel, da er starb, und tat Befehl von seinen Gebeinen.

22. Par la foi, Joseph, sur sa fin, rappela la sortie des enfants d'Israël, et donna des ordres touchant ses os.

22. Por fé, José muriéndose se acordó de la partida de los hijos de Israel; y dió mandamiento acerca de sus huesos.

22 Door het geloof heeft Jozef, stervende, gemeld van den uitgang der kinderen Israels, en heeft bevel gegeven van zijn gebeente.

22. Wiarą Józef umierając, o wyjściu synów Izraelskich wzmiankę uczynił i z strony kości swoich rozkazał.

22. Hit által emlékezett meg élete végén József az Izráel fiainak kimeneteléről, [17†] és az ő tetemeiről rendelkezett.

22 Верою Иосиф, при кончине, напоминал об исходе сыновИзраилевых и завещал о костях своих.

22. Вірою Йосиф, умираючи, про виход синів Ізраїлевих згадав, а про костї свої заповів.

23 Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä.

23 Uskossa pitivät Mooseksen vanhemmat häntä hänen synnyttyään kätkössä kolme kuukautta, koska he havaitsivat pienokaisen ihanaksi eivätkä he pelänneet kuninkaan käskyä.

23. Uskon kautta Moses, kuin hän syntynyt oli, salattiin kolme kuukautta vanhemmiltansa, että he näkivät, kuinka kaunis poikainen hän oli, ja ei peljänneet kuninkaan haastoa.

23. Uscon cautta Moses cosca hän syndynyt oli salattin colme Cuucautta hänen wanhemmildans että he näit cuinga caunis poicainen hän oli ja ei peljännet Cuningan haastoa.

23. Uskon cautta Moses/ coska hen oli syndynyt salatin colme Cucautta hene' Wanhemildans Senteden ette he näit/ quinga caunis Poicainen hen oli/ ia euet pelienyet Kuningan Haastoa. (Uskon kautta Moses/ koska hän oli syntynyt salattiin kolme kuukautta häen wanhemmiltansa. Sentähden että he näit/ kuinka kaunis poikainen hän oli/ ja eiwät peljänneet kuninkaan haastoa.)

23. Πίστει Μωϋσῆς γεννηθεὶς ἐκρύβη τρίμηνον ὑπὸ τῶν πατέρων αὐτοῦ, διότι εἶδον ἀστεῖον τὸ παιδίον, καὶ οὐκ ἐφοβήθησαν τὸ διάταγμα τοῦ βασιλέως.

23. πιστει μωσης γεννηθεις εκρυβη τριμηνον υπο των πατερων αυτου διοτι ειδον αστειον το παιδιον και ουκ εφοβηθησαν το διαταγμα του βασιλεως 23. pistei moses gennetheis ekrυβe trimenon υpo ton pateron aυtoυ dioti eidon asteion to paidion kai oυk efoβethesan to diatagma toυ βasileos

23 In faith, Moses, having been born, was hid three months by the fathers, because they saw he was a handsome child, and they were not afraid of the command of the king.

23. By faith Moses, when he was born, was hid three months of his parents, because they saw he was a proper child; and they were not afraid of the king's commandment.

23. Formedelst Tro blev Moses, der han var født, skjult tre Maaneder af sine Forældre, fordi de saae, at Barnet var deiligt, og de frygtede ikke for Kongens Befaling.

23. Genom trona vardt Moses fördold, i tre månader, af sina föräldrar, då han född var; derföre att de sågo att han var ett dägeligit barn, och fruktade intet Konungens bud.

23. Usso läbbi pandi Mosest warjule ommist wannemist kolm kuud, kui ta sai sündinud, sepärrast et nemmad näggid, tedda illusa lapse ollewad, ja ei kartnud mitte kunninga käsko.

23. Tikėjimu Mozė tris mėnesius buvo tėvų paslėptas, nes jie matė, koks kūdikis dailus, ir neišsigando karaliaus įsakymo.

23. Durch den Glauben ward Mose, da er geboren war, drei Monate verborgen von seinen Eltern, darum daß sie sahen, wie er ein schönes Kind war, und fürchteten sich nicht vor des Königs Gebot.

23. Par la foi, Moïse, étant né, fut caché pendant trois mois par ses parents, parce qu'ils virent que l'enfant était beau; et ils ne craignirent point l'édit du roi.

23. Por fé, Moisés nacido, fué escondido de sus padres por tres meses, porque le vieron hermoso niño; y no temieron el mandamiento del rey.

23 Door het geloof werd Mozes, toen hij geboren was, drie maanden lang van zijn ouders verborgen, overmits zij zagen, dat het kindeken schoon was; en zij vreesden het gebod des konings niet.

23. Wiarą narodziwszy się Mojżesz, był ukryty przez trzy miesiące od rodziców swoich, przeto że widzieli nadobne dzieciątko i nie bali się wyroku królewskiego.

23. Hit által rejtegették Mózest az ő szülei [18†] születése után három hónapig, mivel látták, hogy kellemes a gyermek, és nem féltek a király parancsától. [19†]

23 Верою Моисей по рождении три месяца скрываем был родителями своими, ибо видели они, что дитя прекрасно, и не устрашились царского повеления.

23. Вірою Мойсей, народившись, хований був три місяцї від батьків своїх, коли видїли вони, що дитина гарна, і не злякались повелїння царського.

24 Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä.

24 Uskossa Mooses *mieheksi vartuttuaan* kieltäytyi omistamasta faraon tyttären pojan nimeä.

24. Uskon kautta Moses, kuin hän jo suureksi tuli, kielsi kutsuttaa itsensä Pharaon tyttären pojaksi,

24. Uscon cautta Moses cosca hän jo suurexi tuli kielsi cudzutta idzens sillen Pharaon tyttären pojaxi.

24. Uskon cautta Moses/ coska hen io/ Swrexi tuli/ kielsi cutzutta sillen Pharaonin Tytteren Poiaxi/ (Uskon kautta Moses/ koska hän jo/ suureksi tuli/ kielsi kutsuttaa silleen faraon tyttären pojaksi/)

24. Πίστει Μωϋσῆς μέγας γενόμενος ἠρνήσατο λέγεσθαι υἱὸς θυγατρὸς Φαραώ,

24. πιστει μωσης μεγας γενομενος ηρνησατο λεγεσθαι υιος θυγατρος φαραω 24. pistei moses megas genomenos ernesato legesthai υios thυgatros farao

24 In faith, Moses became great, and denied to be called* the son of Pharaoh’s daughter;

24. By faith Moses, when he was come to years, refused to be called the son of Pharaoh's daughter;

24. Formedelst Tro nægtede Moses der han var bleven stor, at kaldes Pharaos Datters Søn,

24. Genom trona, då Moses var stor vorden, nekade han sig vara Pharaos dotterson;

24. Usso läbbi ei tahtnud Moses, kui ta suremaks sai, et tedda piddi Warao tütre poiaks hütama,

24. Tikėjimu Mozė užaugęs atsisakė vadintis faraono dukters sūnumi.

24. Durch den Glauben wollte Mose, da er groß ward, nicht mehr ein Sohn heißen der Tochter Pharaos,

24. Par la foi, Moïse, devenu grand, refusa d'être appelé fils de la fille de Pharaon;

24. Por fé, Moisés hecho ya grande, rehusó de ser llamado hijo de la hija de Faraón,

24 Door het geloof heeft Mozes, nu groot geworden zijnde, geweigerd een zoon van Farao's dochter genoemd te worden;

24. Wiarą Mojżesz, będąc już dorosłym, zbraniał się być zwany synem córki Faraonowej,

24. Hit által tiltakozott Mózes, midőn felnövekedett, hogy a [20†] Faraó leánya fiának mondják,

24 Верою Моисей, придя в возраст, отказался называтьсясыном дочери фараоновой,

24. Вірою Мойсей, бувши великим, відрік ся звати ся сином дочки Фараонової,

25 Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa,

25 Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen lyhytaikaista synnin nautintoa,

25. Ja valitsi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tarvetta synnissä nautita,

25. Ja walidzi paljo parammaxi kärsiä waiwa Jumalan joucon cansa cuin ajallista tarwetta synnisä nautita.

25. Ja walitzi palio paramin waiua kersie Jumalan Joucon cansa/ quin sen Aialisen Tarpen/ synneisä nautita. (Ja walitsi paljon paremmin waiwaa kärsiä Jumalan joukon kanssa/ kuin sen ajallisen tarpeen/ synneissä nautita.)

25. μᾶλλον ἑλόμενος συγκακουχεῖσθαι τῷ λαῷ τοῦ Θεοῦ ἢ πρόσκαιρον ἔχειν ἁμαρτίας ἀπόλαυσιν,

25. μαλλον ελομενος συγκακουχεισθαι τω λαω του θεου η προσκαιρον εχειν αμαρτιας απολαυσιν 25. mallon elomenos sυgkakoυcheisthai to lao toυ theoυ e proskairon echein amartias apolaυsin

25 having selected for himself to be mistreated together with the people of God rather than to have temporary enjoyment of sin,

25. Choosing rather to suffer affliction with the people of God, than to enjoy the pleasures of sin for a season;

25. og valgte hellere at lide Ondt med Guds Folk end at have Syndens timelige Nydelse,

25. Och ville mycket heldre lida bedröfvelse med Guds folk, än till en tid hafva lust i syndene;

25. Ja wöttis enneminne Jummala rahwaga waewa nähha, kui ürrikesse aia patto römo piddada,

25. Jis verčiau pasirinko su Dievo tauta kęsti sunkumus negu laikinai džiaugtis nuodėmės malonumais.

25. und erwählte viel lieber, mit dem Volk Gottes Ungemach zu leiden, denn die zeitliche Ergötzung der Sünde zu haben,

25. Choisissant d'être maltraité avec le peuple de Dieu, plutôt que d'avoir pour un temps la jouissance du péché;

25. Escogiendo ántes ser afligido con el pueblo de Dios, que gozar de comodidades temporales de pecado:

25 Verkiezende liever met het volk van God kwalijk gehandeld te worden, dan voor een tijd de genieting der zonde te hebben;

25. Raczej sobie obrawszy złe rzeczy cierpieć z ludem Bożym, niżeli doczesną mieć z grzechu rozkosz,

25. Inkább választván az Isten népével való együttnyomorgást, mint a bűnnek ideig-óráig való gyönyörűségét;

25 и лучше захотел страдать с народом Божиим, нежели иметь временное греховное наслаждение,

25. а лучче зволив страдати з людьми Божими, нїж дізнавати дочасної розкоші гріха,

26 katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.

26 katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet, sillä hän loi katseensa palkintoa kohti.

26. Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä hän katsoi palkan maksoa.

26. Ja luki suuremmaxi rickaudexi Christuxen pilcan cuin Egyptin tawarat: sillä hän cadzoi palcan maxo.

26. Ja luki swremaxi Rickaudexi Christusen Pilcan quin Egiptin Tauarat. Sille hen catzoi Palcanmaxon ielkin. (Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan kuin Egyptin tawarat. Sillä hän katsoi palkanmaksun jälkeen.)

26. μείζονα πλοῦτον ἡγησάμενος τῶν Αἰγύπτου θησαυρῶν τὸν ὀνειδισμὸν τοῦ Χριστοῦ, ἀπέβλεπεν γὰρ εἰς τὴν μισθαποδοσίαν.

26. μειζονα πλουτον ηγησαμενος των εν αιγυπτω θησαυρων τον ονειδισμον του χριστου απεβλεπεν γαρ εις την μισθαποδοσιαν 26. meizona ploυton egesamenos ton en aigυpto thesaυron ton oneidismon toυ christoυ apeβlepen gar eis ten misthapodosian

26 having deemed the reproach of the Christ greater riches (than) the treasures of Egypt; for* he was looking toward the reward.

26. Esteeming the reproach of Christ greater riches than the treasures in Egypt: for he had respect unto the recompence of the reward.

26. agtende Christi Forsmædelse for større Rigdom end Ægyptens Liggendefæ; thi han saae han til Belønningen.

26. Och höll Christi försmädelse för större rikedom, än de håfvor uti Egypten; ty han såg efter lönen.

26. Ja arwas Kristusse teotust suremaks rikkusseks, kui Egiptusse-ma warra: sest temma watis tassumisse peäle.

26. Jis Kristaus paniekinimą laikė didesniu turtu negu Egipto brangenybes, nes jis žvelgė į atlygį.

26. und achtete die Schmach Christi für größern Reichtum denn die Schätze Ägyptens; denn er sah an die Belohnung.

26. Estimant l'opprobre de Christ comme un trésor plus grand que les richesses de l'Égypte, parce qu'il avait en vue la rémunération.

26. Teniendo por mayores riquezas el vituperio de Cristo que los tesoros de los Egipcios; porque miraba a la remuneración.

26 Achtende de versmaadheid van Christus meerderen rijkdom te zijn, dan de schatten in Egypte; want hij zag op de vergelding des loons.

26. Za większe pokładając bogactwo nad skarby Egipskie urąganie Chrystusowe; bo się oglądał na odpłatę.

26. Égyiptom kincseinél nagyobb gazdagságnak tartván Krisztus gyalázatát, mert a megjutalmazásra tekintett.

26 и поношение Христово почел большим для себя богатством, нежели Египетские сокровища; ибо он взирал на воздаяние.

26. більшим багацтвом над Єгипецькі скарби вважаючи наругу Христову; озиравсь бо на нагороду.

27 Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.

27 Uskossa hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa, sillä hän kesti, koska hän ikään kuin näki Hänet, joka on näkymätön.

27. Uskon kautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt kuninkaan hirmuisuutta; sillä hän riippui hänessä, jota ei hän nähnyt, niinkuin hän jo olis hänen nähnyt.

27. Uscon cautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt Cuningan hirmuisutta: sillä hän rippui hänes jota ei hän nähnyt nijncuin hän jo olis hänen nähnyt.

27. Uskon cautta hen ietti Egiptin/ ia ei pelienyt sen Kuninga' Hirmutosta. Sille hen ripui Henese iota ei hen nähnyt ninquin hen olis henen nähnyt. (Uskon kautta hän jätti Egyptin/ ja ei peljännyt sen kuninkaan hirmutusta. Sillä hän riippui hänessä jota ei hän nähnyt niinkuin hän olisi hänen nähnyt.)

27. Πίστει κατέλιπεν Αἴγυπτον, μὴ φοβηθεὶς τὸν θυμὸν τοῦ βασιλέως, τὸν γὰρ ἀόρατον ὡς ὁρῶν ἐκαρτέρησε.

27. πιστει κατελιπεν αιγυπτον μη φοβηθεις τον θυμον του βασιλεως τον γαρ αορατον ως ορων εκαρτερησεν 27. pistei katelipen aigυpton me foβetheis ton thυmon toυ βasileos ton gar aoraton os oron ekarteresen

27 In faith, he left Egypt, not fearing the fury of the king; for* he persevered, as seeing the invisible (one).

27. By faith he forsook Egypt, not fearing the wrath of the king: for he endured, as seeing him who is invisible.

27. Formedelst Tro forlod han Ægypten og frygtede ikke for Kongens Vrede; thi han holdt hardt ved den Usynlige, som om han saae ham.

27. Genom trona öfvergaf han Egypten, intet fruktandes Konungens vrede; ty han höll sig vid den han icke såg, såsom han honom sett hade.

27. Usso läbbi jättis temma Egiptusse-ma mahha, ja ei kartnud mitte kunninga kange wihha, sest ta olli julge selle peäle, kedda temma ei näinud, otsego olleks ta Tedda näinud.

27. Tikėjimu jis paliko Egiptą, neišsigandęs karaliaus rūstybės, nes liko nepajudinamas, tarsi regėtų Neregimąjį.

27. Durch den Glauben verließ er Ägypten und fürchtete nicht des Königs Grimm; denn er hielt sich an den, den er nicht sah, als sähe er ihn.

27. Par la foi, il quitta l'Égypte, sans craindre la colère du roi; car il demeura ferme, comme voyant celui qui est invisible.

27. Por fé dejó a Egipto no temiendo la ira del rey; porque como aquel que veía al invisible, se esforzó.

27 Door het geloof heeft hij Egypte verlaten, niet vrezende den toorn des konings; want hij hield zich vast, als ziende den Onzienlijke.

27. Wiarą opuścił Egipt, nie bojąc się gniewu królewskiego; bo jakoby widział niewidzialnego, mężnie sobie poczynał.

27. Hit által hagyta [21†] oda Égyiptomot, nem félvén a király haragjától; mert erős szívű volt, mintha látta volna a láthatatlant.

27 Верою оставил он Египет, не убоявшись гнева царского,ибо он, как бы видя Невидимого, был тверд.

27. Вірою покинув Єгипет, не боячись гнїва царевого; устояв бо, яко такий, що Невидомого видить.

28 Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin.

28 Uskossa hän pani toimeen pääsiäisaterian ja verenvihmonnan, jottei esikoisten surmaaja koskisi heihin.

28. Uskon kautta piti hän pääsiäistä ja veren vuodatusta, ettei se, joka esikoiset tappoi, olisi ruvennut heihin.

28. Uscon cautta piti hän Pääsiäistä ja weren wuodatusta ettei se joca esicoiset tappoi olis ruwennut heihin.

28. Uskon cautta hen piti Päsiäiste/ ia sen Werenuootamisen/ Ettei se ioca ne Esicoiset tapoi/ pitenyt heihin rupeaman. (Uskon kautta hän piti Pääsiäistä/ ja sen werenwuotamisen/ Ettei se joka ne esikoiset tappoi/ pitänyt heihin rupeaman.)

28. Πίστει πεποίηκε τὸ πάσχα καὶ τὴν πρόσχυσιν τοῦ αἵματος, ἵνα μὴ ὁ ὀλοθρεύων τὰ πρωτότοκα θίγῃ αὐτῶν.

28. πιστει πεποιηκεν το πασχα και την προσχυσιν του αιματος ινα μη ο ολοθρευων τα πρωτοτοκα θιγη αυτων 28. pistei pepoieken to pascha kai ten proschυsin toυ aimatos ina me o olothreυon ta prototoka thige aυton

28 In faith, he has made* the Passover and the splashing of the blood (on the door frames), in order that the destroyer of the firstborn should not touch them.

28. Through faith he kept the passover, and the sprinkling of blood, lest he that destroyed the firstborn should touch them.

28. Formedelst Tro anordnede han Paasken og Blodstænkelsen, at den, som ødelagde de Forstefødte, skulde ikke røre dem.

28. Genom trona höll han Påska, och blodsutgjutelse, på det han, som drap allt det förstfödt var, skulle intet komma vid dem.

28. Usso läbbi piddas temma Pasa ja were ärrawallamist, et se, kes neid essiti sündinud ärratappis, neisse ei piddand putuma.

28. Tikėjimu jis įsteigė Paschą ir apšlakstymą krauju, kad naikintojas nepaliestų jų pirmagimių.

28. Durch den Glauben hielt er Ostern und das Blutgießen, auf daß, der die Erstgeburten erwürgte, sie nicht träfe.

28. Par la foi, il fit la Pâque, et l'aspersion du sang, afin que l'exterminateur des premiers-nés ne touchât point ceux des Israélites.

28. Por fé celebró la páscua, y el derramamiento de la sangre, para que el que mataba los primogénitos no los tocase.

28 Door het geloof heeft hij het pascha uitgericht, en de besprenging des bloeds, opdat de verderver der eerstgeborenen hen niet raken zou.

28. Wiarą obchodził wielkanoc i wylanie krwi, aby ten, który tracił pierworodnych, nie dotknął się ich.

28. Hit által rendelte a páskát [22†] és a vérnek kiontását, hogy az öldöklő ne illesse az ő elsőszülötteiket.

28 Верою совершил он Пасху и пролитие крови, дабы истребитель первенцев не коснулся их.

28. Вірою зробив пасху і пролиттє крови, щоб губитель первороджених не займав їх.

29 Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

29 Uskossa he kulkivat poikki Punaisen meren ikään kuin kuivan [maan] poikki, mitä yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

29. Uskon kautta kävivät ne Punaisen meren lävitse niinkuin kuivaa maata myöten, jota myös Egyptiläiset koettelivat ja upposivat.

29. Uscon cautta käwit ne punaisen meren läpidze nijncuin cuiwa maata myöden jota myös Egyptiläiset coettelit ja uppoisit.

29. Uskon cautta ne keuit sen ruskea' Mere' lepitze/ ninquin cuiua Maata mödhen/ Jota ne Egipterit mös coetelit/ ia vpposit. (Uskon kautta hän käwit sen ruskean meren läwitse/ niinkuin kuiwaa maata myöten/ Jota ne egypterit myös koettelit/ ja upposit.)

29. Πίστει διέβησαν τὴν Ἐρυθρὰν Θάλασσαν ὡς διὰ ξηρᾶς, ἧς πεῖραν λαβόντες οἱ Αἰγύπτιοι κατεπόθησαν.

29. πιστει διεβησαν την ερυθραν θαλασσαν ως δια ξηρας ης πειραν λαβοντες οι αιγυπτιοι κατεποθησαν 29. pistei dieβesan ten erυthran thalassan os dia kseras es peiran laβontes oi aigυptioi katepothesan

29 In faith, they crossed over the Red Sea as (if) through dry (land); from which the Egyptians having taken an attempt (at it), were swallowed up. {Exo 2:2, 11, 15, 12:11, 18, 14:22}

29. By faith they passed through the Red sea as by dry land: which the Egyptians assaying to do were drowned.

29. Formedelst Tro gik de igjennem det røde Hav som igjennem tørt Land; men da Ægypterne forsøgte det, druknede de.

29. Genom trona gingo de genom det röda hafvet, såsom på torra landet; hvilket de Egyptier ock försökte, och drunknade.

29. Usso läbbi läksid nemmad punnasest merrest läbbi otsego kuiwa maad möda, mis Egiptusse-rahwas ka katsus tehha, ja uppus ärra.

29. Tikėjimu jie perėjo per Raudonąją jūrą tartum per sausumą, o tai daryti mėginantys egiptiečiai prigėrė.

29. Durch den Glauben gingen sie durchs Rote Meer wie durch trockenes Land; was die Ägypter auch versuchten, und ersoffen.

29. Par la foi, ils passèrent par la mer Rouge comme par un lieu sec; les Égyptiens ayant tenté le passage, furent submergés.

29. Por fé pasaron el mar Bermejo como por la tierra seca, lo cual probando a hacer los Egipcios fueron consumidos.

29 Door het geloof zijn zij de Rode zee doorgegaan, als door het droge; hetwelk de Egyptenaars, ook verzoekende, zijn verdronken.

29. Wiarą przeszli przez morze Czerwone, jako po suszy, o co kusiwszy się Egipczanie, potonęli.

29. Hit által keltek át a veres [23†] tengeren, mint valami szárazföldön, a mit megpróbálván az égyiptomiak, elnyelettek.

29 Верою перешли они Чермное море, как по суше, – на что покусившись, Египтяне потонули.

29. Вірою перейшли вони Червоне море, як по суходолу; що спробувавши Єгиптяне, потопились.

30 Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.

30 Uskon voimasta kaatuivat Jerikon muurit, kun niitten ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.

30. Uskon kautta Jerikon muurit lankesivat, kuin niitä seitsemän päivää käytiin ympäri.

30. Uscon cautta Jerichon muurit langeisit cosca nijtä seidzemen päiwä ymbärinskäytin.

30. Uskon cautta ne Jerichon/ Murit langesit/ coska he seitzemen peiue ymberinskieudhyt olit. (Uskon kautta ne Jerikon/ muurit lankesit/ koska he seitsemän päiwää ympärinsä käyneet olit.)

30. Πίστει τὰ τείχη Ἰεριχὼ ἔπεσαν κυκλωθέντα ἐπὶ ἑπτὰ ἡμέρας.

30. πιστει τα τειχη ιεριχω επεσεν κυκλωθεντα επι επτα ημερας 30. pistei ta teiche iericho epesen kυklothenta epi epta emeras

30 In faith, the walls of Jericho fell (down), having been surrounded for seven days.

30. By faith the walls of Jericho fell down, after they were compassed about seven days.

30. Formedelst Tro faldt Jerichos Mure, efterat de vare omgangne i syv Dage.

30. Genom trona föllo murarna i Jericho, då man i sju dagar omkring gångit hade.

30. Usso läbbi langsid Jeriko mürid mahha, kui neid seitsmest päwast sadik ümberpirati.

30. Tikėjimu buvo sugriauti Jericho mūrai po septynių dienų žygiavimo aplinkui.

30. Durch den Glauben fielen die Mauern Jerichos, da sie sieben Tage um sie herumgegangen waren.

30. Par la foi, les murailles de Jéricho tombèrent, après qu'on en eut fait le tour pendant sept jours.

30. Por fé cayeron los muros de Jericó con rodearlos siete dias.

30 Door het geloof zijn de muren van Jericho gevallen, als zij tot zeven dagen toe omringd waren geweest.

30. Wiarą mury Jerycha upadły, gdy je obchodzono przez siedm dni.

30. Hit által omlottak le Jérikónak kőfalai, [24†] midőn hét napig köröskörül járták.

30 Верою пали стены Иерихонские, по семидневном обхождении.

30. Вірою стїни Єрихонські попадали, після семидневних обходин.

31 Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa.

31 Uskon vuoksi portto Raahab ei hukkunut tottelemattomien kanssa, kun oli *rauhan hengessä* ottanut vakoilijat luoksensa.

31. Uskon kautta ei portto Rahab hukkunut uskomattomain kanssa, koska vakoojat rauhallisesti huoneeseensa korjasi.

31. Uscon cautta ei portto Rahab huckunut uscomattomain cansa cosca hän wacojat rauhallisest huonesens corjais.

31. Uskon cautta se Porto Rahab ei huckunut ynne ninen Uscomattomain cansa/ coska hen ne Wacoiat rauhalisesta Hoonesensa coriaisi. (Uskon kautta se portto Rahab ei hukkunut ynnä niiden uskomattomain kanssa/ koska hän ne wakoojat rauhallisesta huoneeseensa korjasi)

31. Πίστει Ραὰβ ἡ πόρνη οὐ συναπώλετο τοῖς ἀπειθήσασι, δεξαμένη τοὺς κατασκόπους μετ’ εἰρήνης.

31. πιστει ρααβ η πορνη ου συναπωλετο τοις απειθησασιν δεξαμενη τους κατασκοπους μετ ειρηνης 31. pistei raaβ e porne oυ sυnapoleto tois apeithesasin deksamene toυs kataskopoυs met eirenes

31 In faith, Rahab the prostitute did not perish together with those who were disobedient, having accepted the spies with peace. {Jos 6:17-23, Jos 2:1}

31. By faith the harlot Rahab perished not with them that believed not, when she had received the spies with peace.

31. Formedelst Tro omkom Rahab, Skjøgen, ikke med de Vantroe; thi hun annammede Speiderne med Fred.

31. Genom trona förgicks icke den skökan Rahab med de otrogna, då hon de spejare anammat hade med frid.

31. Usso läbbi ei sanud se hoor Raab mitte hukka nendega, kes ei wötnud sanna kuulda, kui ta need sallajad Ma-kulajad rahhoga wastowöttis.

31. Tikėjimu paleistuvė Rahaba nepražuvo kartu su neklusniaisiais; mat ji taikingai buvo priėmusi žvalgus.

31. Durch den Glauben ward die Hure Rahab nicht verloren mit den Ungläubigen, da sie die Kundschafter freundlich aufnahm.

31. Par la foi, Rahab, la courtisane, ne périt point avec les rebelles, parce qu'elle avait reçu les espions en paix.

31. Por fé Raab la ramera no pereció con los incrédulos, habiendo recibido las espías con paz.

31 Door het geloof is Rachab, de hoer, niet omgekomen met de ongehoorzamen, als zij de verspieders met vrede had ontvangen.

31. Wiarą Rachab wszetecznica nie zginęła wespół z nieposłusznymi, przyjąwszy z pokojem szpiegów do gospody.

31. Hit által nem veszett el Ráháb, a [25†] parázna nő az engedetlenekkel együtt, befogadván a kémeket békességgel.

31 Верою Раав блудница, с миром приняв соглядатаев(и проводив их другимпутем), не погибла с неверными.

31. Вірою Раава блудниця не згинула з невірними, прийнявши підглядників з миром.

32 Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista,

32 Ja mitä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista ja Baarakista (ja) Simsonista (ja) Jeftasta ja Daavidista ja Samuelista sekä profeetoista,

32. Ja mitä minun pitää enempi sanoman? Sillä aika tulis minulle lyhyeksi, jos minun pitäis luetteleman Gideonista, ja Barakista, ja Simsonista, ja Jephtasta, ja Davidista, ja Samuelista, ja prophetaista,

32. MItä sijs minun pitä enämbi puhuman? aica tulis minulle lyhyäxi jos minun pidäis luetteleman Gedeonist Barachist Samsonist Jephtast Dawidista Samuelist ja Prophetaista.

32. Ja mite minun pite enämen puhuman? Sille Aica tulis minun lyhywexi/ ios minun pidheis yleslukeman/ Gedeonista/ Barachista/ Samsonista ia Ieptaesta/ ia Dauidista ia Samuelista/ ia nijste Prophetaista. (Ja mitä minun pitää enemmän puhuman? Sillä aika tulis minun lyhyeksi/ jos minun pitäisi ylöslukeman/ Gideonista/ Barakista/ Samsonista ja Japtasta/ ja Dawidista ja Samuelista/ ja niistä profeetaista.)

32. Καὶ τί ἔτι λέγω; ἐπιλείψει με γὰρ διηγούμενον ὁ χρόνος περὶ Γεδεών, Βαράκ, Σαμψών, Ἰεφθάε, Δαυῒδ τε καὶ Σαμουὴλ καὶ τῶν προφητῶν,

32. και τι ετι λεγω επιλειψει γαρ με διηγουμενον ο χρονος περι γεδεων βαρακ τε και σαμψων και ιεφθαε δαβιδ τε και σαμουηλ και των προφητων 32. kai ti eti lego epileipsei gar me diegoυmenon o chronos peri gedeon βarak te kai sampson kai iefthae daβid te kai samoυel kai ton profeton

32 And what more should I say? For* the time will fail me if I describe (the things) concerning Gideon, Barak, and both Samson and Jephthah; both David and Samuel, and the prophets:

32. And what shall I more say? for the time would fail me to tell of Gedeon, and of Barak, and of Samson, and of Jephthae; of David also, and Samuel, and of the prophets:

32. Dog hvi skal jeg tale mere? Tiden vilde jo fattes mig, hvis jeg fortalte om Gideon, om Barak, og Samson og Jephta, om David og Samuel og Propheterne,

32. Och hvad skall jag mer säga? Tiden vorde mig för stackot, när jag förtälja skulle om Gideon, om Barak, och Simson, och Jephthah, och David, och Samuel, och Propheterna;

32. Ja mis pean minna weel ütlema? sest aeg puduks mul, kui ma peaksin juttustama Kideonist, ja Parakist, ja Samsonist, ja Jehwtast, ja Tawetist, ja Samuelist, ja teisist prohwetidest,

32. Ką dar pasakyti? Man neužtektų laiko, jeigu imčiau pasakoti apie Gedeoną, Baraką, Samsoną, Jeftę, Dovydą, Samuelį ir pranašus,

32. Und was soll ich mehr sagen? Die Zeit würde mir zu kurz, wenn ich sollte erzählen von Gideon und Barak und Simson und Jephthah und David und Samuel und den Propheten,

32. Et que dirai-je encore? Car le temps me manquerait, pour parler de Gédéon, de Barac, de Samson, de Jephté, de David, de Samuel, et des prophètes;

32. ¿Y qué más diré? porque el tiempo me faltará, contando de Gedeón, y de Barac, y de Samsón, y de Jepté; de David también, y de Samuel, y de los profetas:

32 En wat zal ik nog meer zeggen? Want de tijd zal mij ontbreken, zou ik verhalen van Gideon, en Barak, en Samson, en Jeftha, en David, en Samuel, en de profeten;

32. A cóż więcej mam mówić? Bo by mi czasu nie stało, gdybym miał powiadać o Giedeonie i o Baraku, i o Samsonie, i o Jefcie, i o Dawidzie, i o Samuelu, i o prorokach.

32. És mit mondjak még? Hiszen kifogynék az időből, ha szólnék [26†] Gedeonról, Bárákról, Sámsonról, Jeftéről, Dávidról, Sámuelről és a prófétákról;

32 И что еще скажу? Недостанет мне времени, чтобыповествовать о Гедеоне, о Вараке, о Самсоне и Иеффае, о Давиде, Самуиле и(других) пророках,

32. І що менї ще казати? не стане бо менї часу оповідати про Гедеона, та Варака, та Самсона, та Єтая, та про Давида і Самуїла, та про пророків,

33 jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat,

33 jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia, harjoittivat vanhurskautta, *kokivat sitä, mikä oli luvattu*, tukkivat leijonain kidat,

33. Jotka uskon kautta ovat valtakunnat voittaneet, tehneet vanhurskautta, saaneet lupaukset, tukkineet jalopeurain suut,

33. Jotca uscon cautta owat Waldacunnat woittanet tehnet wanhurscautta saanet lupauxet tukinnet Lejonein suut/

33. Jotca Uskon cautta ouat Waldacu'nat ylitzewoittanuet/ tehnyet Wanhurskautta/ saaneet ne Lupauxet/ kijnnitukinuet Jalopeurain Suudh/ (Jotka uskon kautta owat waltakunnat ylitse woittaneet tehneet wanhurskautta/ saaneet ne lupaukset/ kiinni tukinneet jalopeurain suut.)

33. οἳ διὰ πίστεως κατηγωνίσαντο βασιλείας, εἰργάσαντο δικαιοσύνην, ἐπέτυχον ἐπαγγελιῶν, ἔφραξαν στόματα λεόντων,

33. οι δια πιστεως κατηγωνισαντο βασιλειας ειργασαντο δικαιοσυνην επετυχον επαγγελιων εφραξαν στοματα λεοντων 33. oi dia pisteos kategonisanto βasileias eirgasanto dikaiosυnen epetυchon epaggelion efraksan stomata leonton

33 who through faith conquered kingdoms, worked righteousness, obtained promises, sealed the mouths of lions,

33. Who through faith subdued kingdoms, wrought righteousness, obtained promises, stopped the mouths of lions,

33. hvilke formedelst Tro overvandt Riger, øvede Retfærdighed, erholdt Forjættelser, stoppede Løvers Mund,

33. Hvilke genom trona hafva vunnit Konungarike, gjort rättfärdighet, fått löfte, igenstoppat lejons mun;

33. Kes usso läbbi on kunningrikid ärrawoitnud, öigust teinud, tootussi kätte sanud, loukoerte suud kinnipannud,

33. kurie tikėjimu nugalėjo karalystes, vykdė teisumą, įgijo pažadus, užčiaupė liūtams nasrus,

33. welche haben durch den Glauben Königreiche bezwungen, Gerechtigkeit gewirkt, Verheißungen erlangt, der Löwen Rachen verstopft,

33. Qui, par la foi, vainquirent des royaumes, exercèrent la justice, obtinrent les biens promis, fermèrent la gueule des lions,

33. Los cuales por fé sojuzgaron reinos, obraron justicia, alcanzaron el fruto de las promesas, taparon las bocas a leones,

33 Welken door het geloof koninkrijken hebben overwonnen, gerechtigheid geoefend, de beloftenissen verkregen, de muilen der leeuwen toegestopt;

33. Którzy przez wiarę zwalczyli królestwa, czynili sprawiedliwość, dostępowali obietnic, lwom paszczęki zawierali;

33. A kik hit által országokat [27†] győztek le, igazságot cselekedtek, az ígéreteket elnyerték, az oroszlánok száját betömték. [28†]

33 которые верою побеждали царства, творили правду, получали обетования, заграждали уста львов,

33. котрі вірою побивали царства, робили правду, одержували обітування, загороджували пащі левам,

34 sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.

34 sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, saivat voimaa heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.

34. Sammuttaneet tulen voiman, välttäneet miekan terän, ovat väkeväksi heikkoudesta tulleet ovat voimalliseksi sodassa tulleet, muukalaisten sotajoukot maahan lyöneet.

34. Sammuttanet tulen woiman wälttänet miecan terän owat wäkewämmäxi heickoudesta tullet owat woimallisexi sodasa tullet owat lyönet muucalaiset sotawäet.

34. wlossammuttanuet Tulen woima'/ Weltenyet ouat Mieckan Teräwuydhe'/ Ouat wekewemexi tulluet heickoudesta/ Ouat woimalisexi tulluet Sodasa/ Ouat alaslönyet mwcalaiset sotawäet. (ulos sammuttaneet tulen woiman/ Wälttäneet owat miekan teräwyyden/ Owat wäkewämmäksi tulleet heikkoudesta/ Owat woimalliseksi tulleet sodassa/ Owat alas lyöneet muukalaiset sotawäet.)

34. ἔσβεσαν δύναμιν πυρός, ἔφυγον στόματα μαχαίρας, ἐνεδυναμώθησαν ἀπὸ ἀσθενείας, ἐγενήθησαν ἰσχυροὶ ἐν πολέμῳ, παρεμβολὰς ἔκλιναν ἀλλοτρίων·

34. εσβεσαν δυναμιν πυρος εφυγον στοματα μαχαιρας ενεδυναμωθησαν απο ασθενειας εγενηθησαν ισχυροι εν πολεμω παρεμβολας εκλιναν αλλοτριων 34. esβesan dυnamin pυros efυgon stomata machairas enedυnamothesan apo astheneias egenethesan ischυroi en polemo paremβolas eklinan allotrion

34 quenched the power of fire, fled away from the edge of the sword, were empowered away from weakness, became mighty in war, the encampments of aliens bowed (down).

34. Quenched the violence of fire, escaped the edge of the sword, out of weakness were made strong, waxed valiant in fight, turned to flight the armies of the aliens.

34. skulde Ildens Kraft, undflyede Sværdets Od, bleve Stærke efter Skrøbelighed, bleve vældige i Krigen, bragte Fjendernes Leire til at vige.

34. Eldskraft utsläckt, svärdsegg undkommit, äro kraftige vordne af svaghetene, äro starke vordne i stridene, hafva nederlagt främmande härar.

34. Tulle wägge ärrakustutanud, moöga terra eest ärrapeäsnud, nödrussest rammo sanud, wäggewaks sanud söas, ja woöraste leri pakko aianud.

34. užgesino ugnies karštį, paspruko nuo kalavijo ašmenų, sustiprėjo iš silpnumo, tapo galiūnais kovoje, privertė bėgti svetimųjų pulkus.

34. des Feuers Kraft ausgelöscht, sind des Schwertes Schärfe entronnen, sind kräftig geworden aus der Schwachheit, sind stark geworden im Streit, haben der Fremden Heere darniedergelegt.

34. Éteignirent la force du feu, échappèrent au tranchant des épées, guérirent de leurs maladies, furent vaillants à la guerre, mirent en fuite des armées étrangères.

34. Mataron el ímpetu del fuego, evitaron filo de cuchillo, convalecieron de enfermedades, fueron hechos fuertes en batallas, trastornaron campos de enemigos extraños.

34 De kracht des vuurs hebben uitgeblust, de scherpte des zwaards zijn ontvloden, uit zwakheid krachten hebben gekregen, in den krijg sterk geworden zijn, heirlegers der vreemden op de vlucht hebben gebracht;

34. Zagaszali moc ognia, uchodzili ostrza mieczów, mocnymi się stawali z niemocnych, mężnymi bywali na wojnie, wojska cudzoziemców do uciekania przywodzili.

34. Megoltották a tűznek erejét, megmenekedtek [29†] a kard élitől, felerősödtek a betegségből, erősek lettek a háborúban, megszalasztották az idegenek [30†] táborait.

34 угашали силу огня, избегали острия меча, укреплялись от немощи, были крепки на войне, прогоняли полки чужих;

34. гасили силу огняну, втїкали від гострого меча, робились потужними від немочи, бували міцні в бою, обертали в ростїч полки чужоземцїв;

35 On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen;

35 Jotkut vaimot* saivat kuolleensa ylösnousemuksen perusteella takaisin. Toisia rääkättiin, kun he eivät ottaneet vastaan vapautusta, jotta saisivat paremman ylösnousemuksen.

35. Vaimot ovat kuolleensa ylösnousemisesta jälleen saaneet; mutta muut ovat rikki revityt, ja ei pelastusta ottaneet vastaan, että heidän paremman ylösnousemisen saaman piti.

35. Waimot owat heidän cuollens ylösnousemisest jällens saanet. Mutta muut owat särjetyt ja lunastuxen hyljännet että heidän paramman ylösnousemisen saaman piti.

35. Waimot ouat heidhe' Cooludhensa Ylesnousemisesta iellenssaanuet. Mutta ne mwudh ouat särietyt/ ia Lunastoxen Hyliennyet/ senpäle ette heiden paraman ylesnousemisen piti saman. (Waimot owat heidän kuolleensa ylösnousemisesta jällens saaneet. Mutta ne muut owat särjetyt/ ja lunastuksen hyljänneet/ senpäälle että heidän paremman ylösnousemisen piti saaman.)

35. ἔλαβον γυναῖκες ἐξ ἀναστάσεως τοὺς νεκροὺς αὐτῶν· ἄλλοι δὲ ἐτυμπανίσθησαν, οὐ προσδεξάμενοι τὴν ἀπολύτρωσιν, ἵνα κρείττονος ἀναστάσεως τύχωσιν·

35. ελαβον γυναικες εξ αναστασεως τους νεκρους αυτων αλλοι δε ετυμπανισθησαν ου προσδεξαμενοι την απολυτρωσιν ινα κρειττονος αναστασεως τυχωσιν 35. elaβon gυnaikes eks anastaseos toυs nekroυs aυton alloi de etυmpanisthesan oυ prosdeksamenoi ten apolυtrosin ina kreittonos anastaseos tυchosin

35 Women received (back their) dead from a resurrection. But others were tortured, having not accepted (their) redemption; in order that they might obtain a better resurrection,

35. Women received their dead raised to life again: and others were tortured, not accepting deliverance; that they might obtain a better resurrection:

35. Kvinder fik deres Døde igjen, opstandne; Andre bleve udspilede til Pinsel og toge ikke imod Befrielse, at de maatte erholde en herligere Opstandelse.

35. Qvinnorna hafva igenfått sina döda utaf uppståndelsen; somlige vordo sönderslagne, och hafva ingen förlossning velat anamma, på det de skulle få uppståndelsen, som bättre är.

35. Naesed on ommad surnud jälle sanud üllestousmisse läbbi; agga monningad on ärrawännitud, ja ei olle ärralunnastamist mitte wastowötnud, sepärrast et nemmad parremat üllestousmist piddi sama.

35. Moterys atgavo prikeltus savo mirusiuosius, kiti buvo kankinami ir atsisakė išlaisvinimo, kad gautų prakilnesnį prisikėlimą.

35. Weiber haben ihre Toten durch Auferstehung wiederbekommen. Andere aber sind zerschlagen und haben keine Erlösung angenommen, auf daß sie die Auferstehung, die besser ist, erlangten.

35. Des femmes recouvrèrent leurs morts par la résurrection; d'autres furent torturés, n'ayant point accepté de délivrance pour obtenir une meilleure résurrection;

35. Las mujeres recibieron sus muertos por resurrección: unos fueron tormentados, no recibiendo redención por conseguir mejor resurrección.

35 De vrouwen hebben hare doden uit de opstanding weder gekregen; en anderen zijn uitgerekt geworden, de aangeboden verlossing niet aannemende, opdat zij een betere opstanding verkrijgen zouden.

35. Niewiasty odbierały umarłych swoich wzbudzonych; a drudzy są na próbach rozciągnieni, nie przyjąwszy wybawienia, aby lepszego dostąpili zmartwychwstania.

35. Asszonyok feltámadás útján visszanyerték halottjaikat; [31†] mások kínpadra vonattak, visszautasítván a szabadulást, hogy becsesebb feltámadásban részesüljenek.

35 жены получали умерших своих воскресшими; иные же замучены были, не приняв освобождения, дабы получить лучшее воскресение;

35. жінки приймали мертвих своїх з воскресення; инші ж побиті бували, не прийнявши збавлення, щоб лучче воскресеннє одержати;

36 toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta;

36 Toiset taas saivat kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankilaa.

36. Muutamat taas ovat pilkkoja ja haavoja kärsineet, ja vielä sittekin kahleet ja vankiuden,

36. Muutamat taas owat pilckoja ja haawoja kärsinet ja wielä sijttekin fangiuxet ja tornit.

36. Mutamat taas ouat Pilcoia ia witzoituxet kersinyet/ Ja wiele sijttekin Fangiuxet ia Tornit. (Muutamat taas owat pilkkoja ja witsoitukset kärsineet/ Ja wielä sittenkin wankiudet ja tornit.)

36. ἕτεροι δὲ ἐμπαιγμῶν καὶ μαστίγων πεῖραν ἔλαβον, ἔτι δὲ δεσμῶν καὶ φυλακῆς·

36. ετεροι δε εμπαιγμων και μαστιγων πειραν ελαβον ετι δε δεσμων και φυλακης 36. eteroi de empaigmon kai mastigon peiran elaβon eti de desmon kai fυlakes

36 and others received a trial from mocking and scourges, but still more, from bonds and prison:

36. And others had trial of cruel mockings and scourgings, yea, moreover of bonds and imprisonment:

36. Andre prøvede Bespottelser og Hudstrygelser, tilmed Lænker og Fængsel;

36. Somlige hafva lidit spott och hudflängning, och dertill bojor och fängelse;

36. Agga monningad on mitto naero ja piitsasid katsnud, ja peälegi wangipölwe ja wangitorni.

36. Dar kiti iškentė patyčias ir plakimus, taip pat pančius ir kalėjimą.

36. Etliche haben Spott und Geißeln erlitten, dazu Bande und Gefängnis;

36. D'autres passèrent par l'épreuve des moqueries et des verges; et même des liens et de la prison:

36. Otros sufrieron escarnios y azotes; y allende de esto, cadenas y cárceles.

36 En anderen hebben bespottingen en geselen geproefd, en ook banden en gevangenis;

36. Drudzy zasię pośmiewisk i biczowania doświadczyli, nadto i związek i więzienia.

36. Mások pedig megcsúfoltatások és megostoroztatások próbáját állották ki, sőt még bilincseket [32†] és börtönt is;

36 другие испытали поругания и побои, а также узы и темницу,

36. другі ж наруги та ран дізнали, та ще й кайдан і темницї;

37 heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä —

37 Heitä kivitettiin, *rikki sahattiin, kiusattiin,* miekalla surmattiin. He kiertelivät ympäri lampaannahoissa, vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä —

37. Ovat kivitetyt, rikki hakatut, lävitse pistetyt, miekalla surmatut, vaeltaneet ympäri lammasten ja vuohten nahoissa, ovat olleet köyhät, ahdistetut, vaivatut.

37. He owat kiwitetyt ricki hacatut läpidze pistetyt miecalla surmatut he owat ymbärins waeldanet lammasten ja wohten nahgoisa owat ollet köyhät ahdistetut waiwatut.

37. He ouat kijuitetyt/ rickihacatut/ lepitze pistetyt/ Mieckalla mestatut. He ouat ymberinswaelluet La'masten ia wocten Nahgoisa. Kieuhet/ adhistetut/ waiuatut. (He owat kiwitetyt/ rikkihakattu/ läwitse pistetyt/ Miekalla mestatut. He owat ympärinswaelleet lammasten ja wuohten nahoissa. Köyhät/ ahdistetut/ waiwatut.)

37. ἐλιθάσθησαν, ἐπρίσθησαν, ἐπειράσθησαν, ἐν φόνῳ μαχαίρας ἀπέθανον, περιῆλθον ἐν μηλωταῖς, ἐν αἰγείοις δέρμασιν, ὑστερούμενοι, θλιβόμενοι, κακουχούμενοι,

37. ελιθασθησαν επρισθησαν επειρασθησαν εν φονω μαχαιρας απεθανον περιηλθον εν μηλωταις εν αιγειοις δερμασιν υστερουμενοι θλιβομενοι κακουχουμενοι 37. elithasthesan epristhesan epeirasthesan en fono machairas apethanon perielthon en melotais en aigeiois dermasin υsteroυmenoi thliβomenoi kakoυchoυmenoi

37 they were stoned; they were sawed in (two); they were tempted; they died in murder from the sword; they went around in sheepskins, (and) in goat hides; (they were) lacking, being afflicted, (and) being mistreated,

37. They were stoned, they were sawn asunder, were tempted, were slain with the sword: they wandered about in sheepskins and goatskins; being destitute, afflicted, tormented;

37. de bleve stenede, gjennemsavgede, fristede, henrettede med Sværd, gik omkring i Faare- og Gedeskind, lidende Mangel, betrængte, mishandlede,

37. Vordo stenade, sönderhuggne, genomstungne, döde för svärd; hafva gångit i fårskinn och getskin, fattige, trängde, bedröfvade;

37. Neid on kiwwidega wissatud, löhki sagitud, kiusatud, moögaga surma sanud; sepärrast on nemmad lamba nahkas ja kitse nahkas maad läbbikäinud: nemmad ollid waesed ja waewatud, ja nende kässi käis kurjaste,

37. Jie buvo akmenimis užmušami, pjaustomi pusiau, gundomi, kardu žudomi, klajojo prisidengę avių ir ožkų kailiais, vargo, kentė priespaudą ir kankinimus.

37. sie wurden gesteinigt, zerhackt, zerstochen, durchs Schwert getötet; sie sind umhergegangen in Schafpelzen und Ziegenfellen, mit Mangel, mit Trübsal, mit Ungemach

37. Ils furent lapidés, ils furent sciés, ils furent tentés, ils moururent par le tranchant de l'épée, ils errèrent çà et là, vêtus de peaux de brebis et de peaux de chèvres, dénués de tout, persécutés, maltraités;

37. Otros fueron apedreados, otros cortados en piezas, otros tentados, otros muertos a cuchillo: otros anduvieron de acá para allá, cubiertos de pieles de ovejas y de cabras, menesterosos, angustiados, maltratados:

37 Zijn gestenigd geworden, in stukken gezaagd, verzocht, door het zwaard ter dood gebracht; hebben gewandeld in schaapsvellen en in geitenvellen; verlaten, verdrukt, kwalijk gehandeld zijnde;

37. Byli kamionowani, piłą przecierani, kuszeni, mieczem zabijani, chodzili w owczych i kozich skórach; byli w niedostatku, w ucisku, w niewczasach;

37. Megköveztettek, kínpróbát szenvedtek, szétfűrészeltettek, kardra hányattak, juhoknak és kecskéknek bőrében bujdostak, nélkülözve, nyomorgattatva, gyötörtetve,

37 были побиваемы камнями, перепиливаемы, подвергаемы пытке, умирали от меча, скитались в милотях и козьих кожах, терпя недостатки, скорби, озлобления;

37. каміннєм побиті бували, розпилювані, допитувані, смертю від меча вмирали, тинялись в овечих та козиних шкурах, бідуючи, горюючи, мучені,

38 he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle — he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.

38 nuo, joitten arvoinen maailma ei ollut — he harhailivat autiomaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.

38. (Joille maailma oli mahdotoin), ovat korvessa eksyneet ja vuorilla, ja mäen rotkoissa ja maan kuopissa.

38. Joille mailma oli mahdotoin ja owat radollisudes waeldanet corweisa wuorilla mäen rotcoisa ja maan cuopisa/

38. Joinenga Maailma oli Mahdhotoin/ Ja ouat Radholisudhes waelluet/ Corueisa/ Woorisa/ Mäen rotcoisa/ ia Maan copisa/ (Joidenka maailma oli mahdotoin/ ja owat raadollisuudessa waelleet/ korwessa/ wuorissa/ mäen rotkoissa/ ja maan kuopissa/)

38. ὧν οὐκ ἦν ἄξιος ὁ κόσμος, ἐπὶ ἐρημίαις πλανώμενοι καὶ ὄρεσι καὶ σπηλαίοις καὶ ταῖς ὀπαῖς τῆς γῆς.

38. ων ουκ ην αξιος ο κοσμος εν ερημιαις πλανωμενοι και ορεσιν και σπηλαιοις και ταις οπαις της γης 38. on oυk en aksios o kosmos en eremiais planomenoi kai oresin kai spelaiois kai tais opais tes ges

38 (of whom the world was not worthy), wandering in (the) wildernesses and mountains and caves and the holes of the earth.

38. Of whom the world was not worthy:) they wandered in deserts, and in mountains, and in dens and caves of the earth.

38. (dem var Verden ikke værd,) omvankende i Ørkener, paa Bjerge og i Jordens Huler og Kløfter.

38. Hvilkom verlden icke värdig var; och hafva gått elände i ökner, och i berg, och i skrefvor, och i jordkulor.

38. (Kelle ma-ilm wäärt ei olnud) nemmad käisid kaksipiddi körbedes, ja mäggede peäl, ja orgude sees, ja Ma aukude sees.

38. Jie, kurių pasaulis nebuvo vertas, klajojo dykumose ir kalnuose, slapstėsi olose ir žemės plyšiuose.

38. (deren die Welt nicht wert war), und sind im Elend umhergeirrt in den Wüsten, auf den Bergen und in den Klüften und Löchern der Erde.

38. (Eux dont le monde n'était pas digne;) errants dans les déserts et sur les montagnes, dans les cavernes et les antres de la terre.

38. De los cuales el mundo no era digno: perdidos por los desiertos, por los montes, por las cuevas, y por las cavernas de la tierra.

38 (Welker de wereld niet waardig was) hebben in woestijnen gedoold, en op bergen, en in spelonken, en in holen der aarde.

38. (Których nie był świat godzien;) tułali się po pustyniach i po górach, i jaskiniach, i jamach ziemi.

38. A kikre nem volt méltó e világ, bujdosva pusztákon és hegyeken, meg barlangokban és a földnek hasadékaiban.

38 те, которых весь мир не был достоин, скитались попустыням и горам, по пещерам и ущельям земли.

38. (котрих не був достоєн сьвіт,) по пустинях скитались та по горах та по вертепах і проваллях земних:

39 Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu;

39 Nämä kaikki saivat uskon perusteella todistuksen, mutta eivät saavuttaneet luvattua*,

39. Ja kaikki nämät ovat uskon kautta todistuksen saaneet, eikä saaneet sitä lupausta:

39. Ja caicki nämät owat uscon cautta todistuxen ansainnet eikä saanet lupausta/

39. Ja caiki neme ouat Uskon cautta Todhistoxen ansainuet/ ia eiuet saanuet site Lupausta/ (Ja kaikki nämä owat uskon kautta todistuksen ansainneet/ ja eiwät saaneet sitä lupausta/)

39. Καὶ οὗτοι πάντες μαρτυρηθέντες διὰ τῆς πίστεως οὐκ ἐκομίσαντο τὴν ἐπαγγελίαν,

39. και ουτοι παντες μαρτυρηθεντες δια της πιστεως ουκ εκομισαντο την επαγγελιαν 39. kai oυtoi pantes martυrethentes dia tes pisteos oυk ekomisanto ten epaggelian

39 And all these, having been testified of through the faith, {Or: witnessed to through their faith.} did not get the promise,

39. And these all, having obtained a good report through faith, received not the promise:

39. Og disse alle, enddog de havde Vidnesbyrd for deres Tro, naaede ikke Forjættelsen,

39. Alle desse hafva genom trona fått vittnesbörd, och hafva dock icke fått löftet;

39. Ja needsinnatsed keik on usso läbbi tunnistust sanud, ja tootust ei olle nemmad mitte kätte sanud,

39. Ir jie visi, per tikėjimą gavę gerą liudijimą, negavo to, kas buvo pažadėta,

39. Diese alle haben durch den Glauben Zeugnis überkommen und nicht empfangen die Verheißung,

39. Et tous ceux-là, ayant obtenu un bon témoignage par leur foi, n'ont point remporté les biens promis;

39. Y todos estos, habiendo obtenido un buen testimonio por medio de la fé, no recibieron con todo eso la promesa:

39 En deze allen, hebbende door het geloof getuigenis gehad, hebben de belofte niet verkregen;

39. A ci wszyscy świadectwo otrzymawszy przez wiarę, nie dostąpili obietnicy.

39. És mindezek, noha hit által jó bizonyságot nyertek, nem kapták meg az ígéretet. [33†]

39 И все сии, свидетельствованные в вере, не получили обещанного,

39. І всї цї, одержавши сьвідченнє вірою, не прийняли обітування,

40 sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.

40 koska Jumala oli varannut meitä varten jotain parempaa, jotteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.

40. Että Jumala on jotakin paremmin meille edeskatsonut, ettei he ilman meitä täydelliseksi tulleet olisi.

40. Että Jumala on jotakin parammin meille edescadzonut ettei he ilman meitä täydellisexi tullet olis.

40. Sentedhen/ ette Jumala o'bi iotakin paraman meiden edhesten edheskatzonut/ ettei ne ilman Meite teudhelisexi tulisi. (Sentähden/ että Jumala ompi jotakin paremman meidän edestän edeskatsonut/ Ettei ne ilman meitä täydelliseksi tulisi.)

40. τοῦ Θεοῦ περὶ ἡμῶν κρεῖττόν τι προβλεψαμένου, ἵνα μὴ χωρὶς ἡμῶν τελειωθῶσι.

40. του θεου περι ημων κρειττον τι προβλεψαμενου ινα μη χωρις ημων τελειωθωσιν 40. toυ theoυ peri emon kreitton ti proβlepsamenoυ ina me choris emon teleiothosin

40 God having foreseen something better concerning us, in order that they should not be completed separate from us. {Jud 6:4, 11, 15, 1Sa 7:1-17, 2Sa 2:1-32, 2Sa 8:1-18, Jud 14:1-20, Dan 6:1-28}

40. God having provided some better thing for us, that they without us should not be made perfect.

40. efterdi Gud havde udseet noget Bedre for os, at de ikke skulde fuldkommes uden os.

40. Derföre att Gud hade föresett om oss något det bättre var; att de icke utan oss skulle fullkomnade varda.

40. Et Jummal parremat asja meile olli ärranäinud, et nemmad ilma meitta täieste ei piddand korda sama.

40. nes Dievas geresnius dalykus buvo numatęs mums, kad jie ne be mūsų pasiektų tobulumą.

40. darum daß Gott etwas Besseres für uns zuvor ersehen hat, daß sie nicht ohne uns vollendet würden.

40. Dieu ayant pourvu à quelque chose de meilleur pour nous, afin qu'ils ne parvinssent pas sans nous à la perfection.

40. Habiendo Dios proveido alguna cosa mejor para nosotros, que no fuesen perfeccionados sin nosotros.

40 Alzo God wat beters over ons voorzien had, opdat zij zonder ons niet zouden volmaakt worden.

40. Przeto, że Bóg o nas coś lepszego przejrzał, aby oni bez nas nie stali się doskonałymi.

40. Mivel Isten mi felőlünk valami jobbról gondoskodott, hogy nálunk nélkül tökéletességre ne jussanak. [34†]

40 потому что Бог предусмотрел о нас нечто лучшее, дабы они не без нас достигли совершенства.

40. тим що Бог лучче щось про нас провидїв, щоб не без нас осягли звершеннє.