2 luku

Paavali sanoo heikkoudessa ja pelossa julistaneensa ristiinnaulittua Kristusta eikä tehneensä sitä ihmisviisauden sanoilla, vaan Hengen voimassa 1 – 5 Evankeliumi on Jumalan viisaus, salattu maailman viisailta, mutta Pyhän Hengen ilmoittama hengellisille 6 – 16.

1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.

1 Niin minä, tullessani luoksenne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.

1. Ja, rakkaat veljet, kuin minä teidän tykönne tulin, en minä tullut korkeilla sanoilla enkä syvällä viisaudella ilmoittamaan teille Jumalan todistusta.

1. JA rackat weljeni cosca minä teidän tygönne tulin en minä tullut corkioilla sanoilla engä sywällä wijsaudella ilmoittaman teille Jumalan todistusta.

1. JA mine rackat Welieni/ koska mine tulin teiden tykenne/ em mine tullut corckiain Sanain/ eli corkian Wijsaudhen cansa/ teille ilmoittaman site Jumalan Todhistusta. (Ja minä rakkaat weljeni/ koska minä tulin teidän tykönne/ en minä tullut korskein sanoin/ eli korkean wiisauden kanssa/ teille ilmoittaman sitä Jumalan todistusta.)

1. Κἀγὼ ἐλθὼν πρὸς ὑμᾶς, ἀδελφοί, ἦλθον οὐ καθ’ ὑπεροχὴν λόγου ἢ σοφίας καταγγέλλων ὑμῖν τὸ μαρτύριον τοῦ Θεοῦ.

1. καγω ελθων προς υμας αδελφοι ηλθον ου καθ υπεροχην λογου η σοφιας καταγγελλων υμιν το μαρτυριον του θεου 1. kago elthon pros υmas adelfoi elthon oυ kath υperochen logoυ e sofias kataggellon υmin to martυrion toυ theoυ

1 And brethren, (after) I came to you° proclaiming the testimony of God to you°, I did not come according to superiority of speech or of wisdom.

1. And I, brethren, when I came to you, came not with excellency of speech or of wisdom, declaring unto you the testimony of God.

1. Og, jeg Brødre! der jeg kom til Eder, kom jeg ikke med prægtige Ord eller Viisdom, at forkynde Eder det Guds Vidnesbyrd;

1. Och jag, käre bröder, då jag kom till eder, kom jag icke med hög ord, eller hög visdom, att förkunna eder Guds vittnesbörd.

1. Ka minna, kui ma teie jure tullin, wennad, ei tulnud mitte körge sannade ehk tarkussega, kui ma teile Jummala tunnistust kulutasin.

1. Ir aš, broliai, kai pas jus lankiausi, atėjau ne su gražbyliavimu ar išmintimi skelbti jums Dievo liudijimo.

1. Und ich, liebe Brüder, da ich zu euch kam, kam ich nicht mit hohen Worten oder hoher Weisheit, euch zu verkündigen die göttliche Predigt.

1. Pour moi, frères, quand je suis venu auprès de vous, je ne suis point venu pour vous annoncer le témoignage de Dieu avec la pompe du discours, ou de la sagesse.

1. ASÍ que, hermanos, cuando yo vine a vosotros, no vine con excelencia de palabra o de sabiduría, para anunciaros el testimonio de Cristo.

1 En ik, broeders, als ik tot u ben gekomen, ben niet gekomen met uitnemendheid van woorden, of van wijsheid, u verkondigende de getuigenis van God.

1. A ja gdym przyszedł do was, bracia! nie przyszedłem z wyniosłością mowy albo mądrości, opowiadając wam świadectwo Boże.

1. Én is, mikor hozzátok mentem, atyámfiai, nem mentem, hogy nagy ékesszólással, avagy bölcseséggel [1†] hirdessem néktek az Isten bizonyságtételét.

1 И когда я приходил к вам, братия, приходил возвещать вам свидетельство Божие не в превосходстве слова или мудрости,

1. І я, прийшовши до вас, браттє, прийшов не з високим словом або премудростю, звіщаючи вам сьвідченнє Боже.

2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

2 Sillä olin päättänyt teidän keskellänne olla tuntematta mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja Hänet ristiin naulittuna.

2. Sillä en minä itsiäni pitänyt teidän seassanne mitäkään tietämäni, vaan ainoasti Jesuksen Kristuksen ja sen ristiinnaulitun.

2. Sillä en minä idziäni pitänyt teidän seasan nijncuin minä olisin jotakin tiennyt waan ainoastans Jesuxen Christuxen ja sen ristinnaulitun.

2. Sille em mine itzeni pitenyt ninquin mine olisin iotaki tienyt teiden seassanna/ Waan ainostans Iesusen Christusen ia sengi ristinnaulitun. (Sillä en minä itseni pitänyt niinkuin minä olisi jotakin tiennyt teidän seassanne/ Waan ainostansa Jesuksen Kristuksen ja senkin ristiinnaulitun.)

2. οὐ γὰρ ἔκρινα τοῦ εἰδέναι τι ἐν ὑμῖν εἰ μὴ Ἰησοῦν Χριστὸν, καὶ τοῦτον ἐσταυρωμένον.

2. ου γαρ εκρινα του ειδεναι τι εν υμιν ει μη ιησουν χριστον και τουτον εσταυρωμενον 2. oυ gar ekrina toυ eidenai ti en υmin ei me iesoυn christon kai toυton estaυromenon

2 For* I decided not to know anything among you°, except Jesus Christ and this one having been crucified.

2. For I determined not to know any thing among you, save Jesus Christ, and him crucified.

2. thi jeg agtede mig ikke at vide Noget iblandt Eder, uden Jesus Christus, og han korsfæstet;

2. Ty jag höll mig icke derföre, att jag något visste ibland eder, utan Jesum Christum, och honom korsfästan.

2. Sest minna ei arwand ennast teie seas ühtegi muud teädwad, kui agga Jesust Kristust ja seddasamma kui üht risti lödud Kristust.

2. Nes aš nusprendžiau tarp jūsų nežinoti nieko, išskyrus Jėzų Kristų, ir Tą nukryžiuotą.

2. Denn ich hielt mich nicht dafür, daß ich etwas wüßte unter euch, als allein Jesum Christum, den Gekreuzigten.

2. Car je ne me suis pas proposé de savoir autre chose parmi vous que Jésus-Christ, et Jésus-Christ crucifié.

2. Porque había determinado no saber cosa alguna entre vosotros, sino a Jesu Cristo, y a este crucificado.

2 Want ik heb niet voorgenomen iets te weten onder u, dan Jezus Christus, en Dien gekruisigd.

2. Albowiem nie osądziłem za rzecz potrzebną, co inszego umieć między wami, tylko Jezusa Chrystusa, i to onego ukrzyżowanego.

2. Mert nem végeztem, hogy egyébről tudjak ti köztetek, mint a Jézus Krisztusról, [2†] még pedig [3†] mint megfeszítettről.

2 ибо я рассудил быть у вас незнающим ничего, кроме Иисуса Христа, и притом распятого,

2. Бо я надумавсь, не знати нїчого між вами, тільки Ісуса Христа, та й Його розпятого.

3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,

3 Olin luonanne heikkona ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,

3. Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa, ja pelvossa, ja suuressa vapistuksessa.

3. Ja minä olin teidän cansan heickoudes pelgos ja suures wapistuxes.

3. Ja mine olin teiden cansanne heickoudhes ia pelghosa/ ia swre' wapistoxen cansa. (Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa ja pelossa/ ja suuren wapistuksen kanssa.)

3. καὶ ἐγὼ ἐν ἀσθενείᾳ καὶ ἐν φόβῳ καὶ ἐν τρόμῳ πολλῷ ἐγενόμην πρὸς ὑμᾶς,

3. και εγω εν ασθενεια και εν φοβω και εν τρομω πολλω εγενομην προς υμας 3. kai ego en astheneia kai en foβo kai en tromo pollo egenomen pros υmas

3 And I happened to (be with) you° in weakness and in fear, and in much trembling.

3. And I was with you in weakness, and in fear, and in much trembling.

3. og jeg var hos Eder med Ydmyghed og med Frygt og med megen Bæven;

3. Och jag var med eder i svaghet, och med räddhåga, och med mycket bäfvande.

3. Ja minna ollin teie jures nödrusse, ja kartusse, ja sure wärristusse sees.

3. Aš buvau pas jus silpnas, išsigandęs ir labai drebėjau.

3. Und ich war bei euch mit Schwachheit und mit Furcht und mit großem Zittern;

3. J'ai été moi-même auprès de vous dans la faiblesse, dans la crainte et dans un grand tremblement.

3. Y estuve yo entre vosotros con flaqueza, y con temor, y mucho temblor;

3 En ik was bij ulieden in zwakheid, en in vreze, en in vele beving.

3. I byłem ja u was w słabości i w bojaźni i w strachu wielkim,

3. És én erőtlenség, félelem és nagy rettegés közt jelentem [4†] meg [5†] ti köztetek.

3 и был я у вас в немощи и в страхе и в великом трепете.

3. І був я в вас у слабосиллї, в страсї і в великій трівозї.

4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,

4 eikä puheeni ja saarnani ollut kiehtovia (inhimillisen) viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,

4. Ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kaunistetuissa sanoissa ihmisten viisauden jälkeen, mutta hengen ja voiman osoituksessa,

4. Ja minun puhen ja saarnan ei ollut caunistetuis jutuis ihmisten wijsauden jälken mutta Hengen ja wäen osotuxes

4. Ja minun Puhen ia minun Sarnan/ ei ollut caunistetuissa Jutuisa Inhimisten wijsaudhen ielkin/ Mutta Hengen ia wäen osotuxesa/ (Ja minun puheeni ja minun saarnan/ ei ollut kaunistetuissa jutuissa ihmisen wiisauden jälkeen/ Mutta Hengen ja wäen osoituksessa/)

4. καὶ ὁ λόγος μου καὶ τὸ κήρυγμά μου οὐκ ἐν πειθοῖς ἀνθρωπίνης σοφίας λόγοις, ἀλλ’ ἐν ἀποδείξει Πνεύματος καὶ δυνάμεως,

4. και ο λογος μου και το κηρυγμα μου ουκ εν πειθοις ανθρωπινης σοφιας λογοις αλλ εν αποδειξει πνευματος και δυναμεως 4. kai o logos moυ kai to kerυgma moυ oυk en peithois anthropines sofias logois all en apodeiksei pneυmatos kai dυnameos

4 And my speech and my preaching was not in persuasive words of human wisdom, but in (the) demonstration of (the) Spirit and of power,

4. And my speech and my preaching was not with enticing words of man's wisdom, but in demonstration of the Spirit and of power:

4. og mit Ord og min Prædiken var ikke i menneskelig Viisdoms overtalende ord, men i Aands og Kraftes Beviisning,

4. Och mitt tal och min predikan var icke i konstelig ord, efter menniskors visdom, utan uti Andans och kraftenes bevisning;

4. Ja minno könne ja minno jutlus ei olnud mitte melitajatte innimesse tarkusse sannadega, waid Waimo ja wäe üllesnäitamisses.

4. Mano kalba ir skelbimas pasižymėjo ne įtikinančiais žmogiškos išminties žodžiais, bet Dvasios ir jėgos parodymu,

4. und mein Wort und meine Predigt war nicht in vernünftigen Reden menschlicher Weisheit, sondern in Beweisung des Geistes und der Kraft,

4. Et ma parole et ma prédication n'ont point consisté dans des discours pathétiques de la sagesse humaine, mais dans une démonstration d'esprit et de puissance;

4. Y ni mi palabra ni mi predicación fué con palabras persuasivas de humana sabiduría, sino con demonstración del Espíritu y con poder;

4 En mijn rede, en mijn prediking was niet in bewegelijke woorden der menselijke wijsheid, maar in betoning des geestes en der kracht;

4. A mowa moja i kazanie moje nie było w powabnych mądrości ludzkiej słowach, ale w okazaniu ducha i mocy,

4. És az én beszédem [6†] és az én prédikálásom nem emberi bölcseségnek hitető beszédiben állott, hanem léleknek és erőnek megmutatásában:

4 И слово мое и проповедь моя не в убедительных словах человеческой мудрости, но в явлении духа и силы,

4. І слово моє, і проповідь моя не в переважливих словах людської премудростї, а в явленню духа і сили,

5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

5 jottei uskonne olisi ihmisten viisauden, vaan Jumalan voiman varassa.

5. Ettei teidän uskonne olisi ihmisten viisaudessa, vaan Jumalan voimassa.

5. Ettei teidän uscon olis ihmisten wijsaudes mutta Jumalan wäes.

5. ettei teiden wskonna pidhe seisoman Inhimisten wijsaudhen päle/ Mutta Jumalan wäen päle. (ettei teidän uskonne pidä seisoman ihmisten wiisauden päälle/ Mutta Jumalan wäen päälle.)

5. ἵνα ἡ πίστις ὑμῶν μὴ ᾖ ἐν σοφίᾳ ἀνθρώπων ἀλλ’ ἐν δυνάμει Θεοῦ.

5. ινα η πιστις υμων μη η εν σοφια ανθρωπων αλλ εν δυναμει θεου 5. ina e pistis υmon me e en sofia anthropon all en dυnamei theoυ

5 in order that your° faith should not be in the wisdom of men, but (be) in the power of God.

5. That your faith should not stand in the wisdom of men, but in the power of God.

5. at Eders Tro ikke skulde være i Menneskens Viisdom, men i Guds Kraft.

5. Att edor tro icke skall stå på menniskors visdom, utan på Guds kraft.

5. Et teie usk mitte ei olleks innimeste tarkusses , waid Jummala wäes.

5. kad ir jūsų tikėjimas remtųsi ne žmogiška išmintimi, bet Dievo jėga.

5. auf daß euer Glaube bestehe nicht auf Menschenweisheit, sondern auf Gottes Kraft.

5. Afin que votre foi fût fondée, non sur la sagesse des hommes, mais sur la puissance de Dieu.

5. Para que vuestra fé no sea en sabiduría de hombres, mas en poder de Dios.

5 Opdat uw geloof niet zou zijn in wijsheid der mensen, maar in de kracht Gods.

5. Aby się wiara wasza nie gruntowała na mądrości ludzkiej, ale na mocy Bożej.

5. Hogy a ti hitetek ne emberek [7†] bölcseségén, hanem Istennek erején nyugodjék.

5 чтобы вера ваша утверждалась не на мудрости человеческой, но на силе Божией.

5. щоб віра ваша була не в мудростї людській, а в силї Божій.

6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,

6 Kuitenkin puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailmanajan viisautta emmekä tämän maailmanajan hallitsijain, jotka katoavat,

6. Mutta me puhumme siitä viisaudesta, joka on täydellisten tykönä, ei tämän maailman viisaudesta, eikä tämän maailman päämiesten, jotka hukkuvat.

6. Mutta se josta me puhumma on cuitengin wijsaus täydellisten tykönä. Ei tämän mailman eikä tämän mailman Päämiesten wijsaus joca hucku.

6. Mutta se iosta me puhuma/ ombi quitengin Wijsaus/ ninen Teudhelistein tykene. Ei temen Mailman/ eikä temen Mailman pämiesten Wijsaus/ ioca huickupi. (Mutta se josta me puhumme/ ompi kuitenkin wiisaus/ niiden täydellisten tykönä. Ei tämän maailman/ eikä tämän maailman päämiesten wiisaus/ joka hukkuupi.)

6. Σοφίαν δὲ λαλοῦμεν ἐν τοῖς τελείοις, σοφίαν δὲ οὐ τοῦ αἰῶνος τούτου, οὐδὲ τῶν ἀρχόντων τοῦ αἰῶνος τούτου τῶν καταργουμένων·

6. σοφιαν δε λαλουμεν εν τοις τελειοις σοφιαν δε ου του αιωνος τουτου ουδε των αρχοντων του αιωνος τουτου των καταργουμενων 6. sofian de laloυmen en tois teleiois sofian de oυ toυ aionos toυtoυ oυde ton archonton toυ aionos toυtoυ ton katargoυmenon

6 Now we are speaking wisdom among the mature (ones); yet a wisdom not of this age, nor of the rulers of this age, who are being done-away-with;

6. Howbeit we speak wisdom among them that are perfect: yet not the wisdom of this world, nor of the princes of this world, that come to nought:

6. Men Viisdom tale vi iblandt de Fuldkomne, dog ikke denne Verdens Viisdom, ikke heller denne Verdens Øversters, hvilke skulle beskæmmes;

6. Men det vi tale om, är visdom när de fullkomliga; dock icke denna verldenes, eller denna verldenes öfverstars visdom, hvilke förgås.

6. Agga meie rägime sedda tarkust, mis on täieste waggade sees, ei mitte sellesinnatse ma-ilma, egga sellesinnatse ma-ilma üllematte tarkust, kes ärrakadduwad;

6. Tiesa, tarp subrendusiųjų mes skelbiame išmintį, tačiau tai išmintis ne šio pasaulio ir ne šio pasaulio valdovų, kurie pranyks.

6. Wovon wir aber reden, das ist dennoch Weisheit bei den Vollkommenen; nicht eine Weisheit dieser Welt, auch nicht der Obersten dieser Welt, welche vergehen.

6. Or, nous prêchons la sagesse parmi les parfaits, une sagesse, non de ce monde, ni des princes de ce monde, qui sont impuissants;

6. Empero hablamos sabiduría entre los que son perfectos; y sabiduría, no de este siglo, ni de los príncipes de este siglo, que vienen a nada;

6 En wij spreken wijsheid onder de volmaakten; doch een wijsheid, niet dezer wereld, noch der oversten dezer wereld, die te niet worden;

6. A mądrość mówimy między doskonałymi; ale mądrość nie tego świata, ani książąt tego świata, którzy giną;

6. Bölcseséget pedig a tökéletesek között szólunk; ámde nem e világnak, sem e világ veszendő fejedelmeinek bölcseségét;

6 Мудрость же мы проповедуем между совершенными, но мудрость не века сего и не властей века сего преходящих,

6. Премудрість же промовляємо між звершеними, та премудрість не віка сього, анї князїв віка сього, що зникають,

7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

7 vaan puhumme Jumalan viisautta salaisuutena, sitä kätkettyä, jonka Jumala on ennalta määrännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

7. Vaan me puhumme siitä salatusta Jumalan viisaudesta, jonka Jumala on ennen maailman alkua säätänyt meidän kunniaksemme,

7. Waan me puhumma sijtä salatusta Jumalan wijsaudesta jonga Jumala on ennen mailman alcua säätänyt meidän cunniaxem

7. Waan me puhuma sijte sala peitetusta Jumalan Wijsaudhesta/ Jonga JUMala ombi ennen Mailman Alcu edessätenyt meiden Cunniaxi/ (Waan me puhumme siitä salaa peitetystä Jumalan wiisaudesta/ Jonka Jumala ompi ennen maailman alkua edessäätänyt meidän kunniaksi/)

7. ἀλλὰ λαλοῦμεν σοφίαν Θεοῦ ἐν μυστηρίῳ, τὴν ἀποκεκρυμμένην, ἣν προώρισεν ὁ Θεὸς πρὸ τῶν αἰώνων εἰς δόξαν ἡμῶν,

7. αλλα λαλουμεν σοφιαν θεου εν μυστηριω την αποκεκρυμμενην ην προωρισεν ο θεος προ των αιωνων εις δοξαν ημων 7. alla laloυmen sofian theoυ en mυsterio ten apokekrυmmenen en proorisen o theos pro ton aionon eis doksan emon

7 but we are speaking God’s wisdom in a mystery, the (wisdom) which has been hidden, which God determined beforehand, before the ages, *for our glory.

7. But we speak the wisdom of God in a mystery, even the hidden wisdom, which God ordained before the world unto our glory:

7. men vi tale Guds Viisdom, den hemmelighedsfulde, den, som var skjult, hvilken Gud har forud beskikket før Verdens Begyndelse, til vor Herlighed,

7. Men vi tale om den hemliga fördolda Guds visdom, den Gud för verldenes begynnelse förskickat hafver, till våra härlighet;

7. Waid meie rägime Jummala tarkust sallajas asjas, sedda warjule pandud tarkust, mis Jummal enne on seädnud enne ma-ilma algmist, meie auuks.

7. Mes skelbiame paslaptingą ir paslėptą Dievo išmintį, kurią Dievas nuo amžių paskyrė mums išaukštinti,

7. Sondern wir reden von der heimlichen, verborgenen Weisheit Gottes, welche Gott verordnet hat vor der Welt zu unsrer Herrlichkeit,

7. Mais nous prêchons la sagesse de Dieu, en un mystère, sagesse cachée, que Dieu avait destinée avant les siècles pour notre gloire,

7. Mas hablamos la sabiduría misteriosa de Dios, es a saber, la sabiduría ocultada: la que Dios predestinó ántes de los siglos para nuestra gloria,

7 Maar wij spreken de wijsheid Gods, bestaande in verborgenheid, die bedekt was, welke God te voren verordineerd heeft tot heerlijkheid van ons, eer de wereld was;

7. Ale mówimy mądrość Bożą w tajemnicy, która jest zakryta, którą Bóg przeznaczył przed wieki ku chwale naszej,

7. Hanem Istennek titkon való bölcseségét szóljuk, azt az elrejtetett, melyet [8†] öröktől fogva elrendelt az Isten a mi dicsőségünkre;

7 но проповедуем премудрость Божию, тайную, сокровенную,которую предназначил Бог прежде веков к славе нашей,

7. а промовляємо премудрість Божу тайну, закриту, котру Бог призначив перш віків на славу нашу,

8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut — sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet,

8 sitä, jota ei kukaan tämän maailmanajan hallitsijoista ole tuntenut — sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa naulinneet ristiin —

8. Jota ei yksikään tämän maailman päämiehistä tuntenut; sillä jos he olisivat tunteneet, niin ei he olisi kunnian Herraa ristiinnaulinneet.

8. Jota ei yxikän tämän mailman Päämiehistä tundenut: Sillä jos he olisit hänen tundenet nijn ei he olis Cunnian HERra ristinnaulinnet.

8. Jota eikengen temen Mailman pämiehiste tundenut/ Sille ios he olisit henen tundeneet/ eiuet he olisi ensingen Cunnian HERRA ristinnaulineet. (Jota ei kenkään tämän päämiehistä tuntenut/ Sillä jos he olisit hänen tunteneet/ eiwät he olisi ensinkään kunnian HERRAA ristiinnaulinneet..)

8. ἣν οὐδεὶς τῶν ἀρχόντων τοῦ αἰῶνος τούτου ἔγνωκεν· εἰ γὰρ ἔγνωσαν, οὐκ ἂν τὸν Κύριον τῆς δόξης ἐσταύρωσαν·

8. ην ουδεις των αρχοντων του αιωνος τουτου εγνωκεν ει γαρ εγνωσαν ουκ αν τον κυριον της δοξης εσταυρωσαν 8. en oυdeis ton archonton toυ aionos toυtoυ egnoken ei gar egnosan oυk an ton kυrion tes dokses estaυrosan

8 (It is this mystery) which none of the rulers of this age knew; for* if they had known it, they would not have crucified the Lord of glory;

8. Which none of the princes of this world knew: for had they known it, they would not have crucified the Lord of glory.

8. hvilken ingen af denne Verdens Øverster kjendte; thi havde de kjendt den, havde de ikke korsfæstet Herlighedens Herre;

8. Hvilken ingen af denna verldenes Förstar känt hafver; ty om de den känt hade, så hade de aldrig korsfäst härlighetenes Herra;

8. Mis ükski sellesinnatse ma-ilma üllemist ei olle tunnud; sest kui nemmad sedda olleksid tunnud, siis ei olleks nemmad sedda au Issandat mitte risti lönud.

8. kurios nepažino jokie šio pasaulio valdovai, nes, jei būtų pažinę, nebūtų šlovės Viešpaties nukryžiavę.

8. welche keiner von den Obersten dieser Welt erkannt hat; denn so sie die erkannt hätten, hätten sie den HERRN der Herrlichkeit nicht gekreuzigt.

8. Et qu'aucun des princes de ce monde n'a connue; car, s'ils l'eussent connue, ils n'auraient point crucifié le Seigneur de gloire.

8. La que ninguno de los príncipes de este siglo conoció; porque si la conocieran, nunca crucificaran al Señor de gloria;

8 Welke niemand van de oversten dezer wereld gekend heeft; want indien zij ze gekend hadden, zo zouden zij den Heere der heerlijkheid niet gekruist hebben.

8. Której żaden z książąt tego świata nie poznał; bo gdyby byli poznali, nigdy by Pana chwały nie ukrzyżowali;

8. Melyet e világ fejedelmei közül senki sem ismert, mert ha megismerték volna, nem feszítették volna meg a dicsőség [9†] Urát:

8 которой никто из властей века сего не познал; ибо если бы познали, то не распяли бы Господа славы.

8. котрої нїхто з князїв віка сього не пізнав; бо коли б пізнали, то Господа слави не розпяли б.

9 vaan niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".

9 vaan niin kuin on kirjoitettu: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut eikä ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat.”

9. Vaan niinkuin kirjoitettu on: joita ei silmä ole nähnyt, eikä korva ole kuullut, ja ei ihmisen sydämeen ole astunut, joita Jumala on niille valmistanut, jotka häntä rakastavat.

9. Waan nijncuin kirjoitettu on: Ei yxikän silmä ole nähnyt eikä yxikän corwa ole cuullut ja ei yhdengän ihmisen sydämeen ole astunut sijtä cuin Jumala on nijlle walmistanut jotca händä racastawat.

9. Waan ninquin kirioitettu ombi/ Jota ei yxiken Silme nähnyt ole/ ia ei yxiken Corua ole cwllut/ ia ei ydhegen Inhimisen Sydhemehe' tullut ole site on Jumala nijlle Walmistanut/ iotca he'de racastauae (Waan niinkuin kirjoitettu ompi/ Jota ei yksikään silmä nähnyt ole/ ja ei yksikään korwa ole kuullut/ ja ei yhdenkään ihmisen sydämehen tullut sitä on Jumala niille walmistanut/ jotka häntä rakastawat.)

9. ἀλλὰ καθὼς γέγραπται, ἃ ὀφθαλμὸς οὐκ εἶδε καὶ οὖς οὐκ ἤκουσε καὶ ἐπὶ καρδίαν ἀνθρώπου οὐκ ἀνέβη, ἃ ἡτοίμασεν ὁ Θεὸς τοῖς ἀγαπῶσιν αὐτόν.

9. αλλα καθως γεγραπται α οφθαλμος ουκ ειδεν και ους ουκ ηκουσεν και επι καρδιαν ανθρωπου ουκ ανεβη α ητοιμασεν ο θεος τοις αγαπωσιν αυτον 9. alla kathos gegraptai a ofthalmos oυk eiden kai oυs oυk ekoυsen kai epi kardian anthropoυ oυk aneβe a etoimasen o theos tois agaposin aυton

9 but as it has been written, ‘Things which (the) eye did not see and (the) ear did not hear and (things which) did not come-up in the heart of man, which God prepared for those who love* him.’ {Isa 64:4}

9. But as it is written, Eye hath not seen, nor ear heard, neither have entered into the heart of man, the things which God hath prepared for them that love him.

9. men, som skrevet er: hvad intet Øie har seet, og intet Øre har hørt, og ikke er opkommet i noget Menneses Hjerte, hvad Gud har beredt dem, som han elske.

9. Utan såsom skrifvet är: Det intet öga sett hafver, och intet öra hört, och uti ingen menniskos hjerta stiget är, det hafver Gud beredt dem som honom älska.

9. Waid nenda kui kirjotud on: Mis silm ei olle näinud, ja körw ei olle kuulnud, ja innimesse süddamesse ei olle tousnud, mis Jummal on walmistanud neile, kes tedda armastawad,

9. Bet skelbiame, kaip parašyta: ‘‘Ko akis neregėjo, ko ausis negirdėjo, kas žmogui į širdį neatėjo, tai paruošė Dievas tiems, kurie Jį myli’‘.

9. Sondern wie geschrieben steht: "Was kein Auge gesehen hat und kein Ohr gehört hat und in keines Menschen Herz gekommen ist, was Gott bereitet hat denen, die ihn lieben."

9. Mais, comme il est écrit, ce sont des choses que l'œil n'avait point vues, que l'oreille n'avait point entendues, et qui n'étaient point montées au cœur de l'homme, que Dieu avait préparées pour ceux qui l'aiment.

9. Ántes, como está escrito: Ni ojo vió, ni oido oyó, ni en corazón de hombre subió lo que Dios preparó para los que le aman.

9 Maar gelijk geschreven is: Hetgeen het oog niet heeft gezien, en het oor niet heeft gehoord, en in het hart des mensen niet is opgeklommen, hetgeen God bereid heeft dien, die Hem liefhebben.

9. Ale opowiadamy, jako napisano: Czego oko nie widziało i ucho nie słyszało i na serce ludzkie nie wstąpiło, co nagotował Bóg tym, którzy go miłują.

9. Hanem, a mint meg van írva: [10†] A miket szem nem látott, fül nem hallott és embernek szíve meg se gondolt, a miket Isten készített az őt szeretőknek.

9 Но, как написано: не видел того глаз, не слышало ухо, и не приходило то на сердце человеку, что приготовил Бог любящим Его.

9. Нї, яко ж писано: Чого око не видїло, нї ухо не чуло і що на серце чоловікові не зійшло, те наготовив Бог тим, хто любить Його.

10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä välityksellä. Henki näet tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

10. Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut Henkensä kautta; sillä Henki kaikki tutkistelee, Jumalan syvyydetkin.

10. Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut Hengens cautta: sillä Hengi tutkistele caicki cappalet Ja Jumalan sywydet.

10. Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut henen Hengense lepitze/ Sille ette se Hengi caiki cappalet tutkistele/ Ja/ mös Jumaludhen syweydhet. (Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut hänen henkensä läwitse/ Sillä että se Henki kaikki kappaleet tutkistelee/ Ja/ myös jumaluuden sywyydet.)

10. ἡμῖν δὲ ὁ Θεὸς ἀπεκάλυψε διὰ τοῦ Πνεύματος αὐτοῦ· τὸ γὰρ Πνεῦμα πάντα ἐρευνᾷ, καὶ τὰ βάθη τοῦ Θεοῦ.

10. ημιν δε ο θεος απεκαλυψεν δια του πνευματος αυτου το γαρ πνευμα παντα ερευνα και τα βαθη του θεου 10. emin de o theos apekalυpsen dia toυ pneυmatos aυtoυ to gar pneυma panta ereυna kai ta βathe toυ theoυ

10 But God revealed (them) to us through his Spirit; for* the Spirit is searching all things, even the depths of God.

10. But God hath revealed them unto us by his Spirit: for the Spirit searcheth all things, yea, the deep things of God.

10. Men os aabenbarede Gud det formedelst sin Aand; thi Aanden ransager alle Ting, ogsaa Guds Dybheder.

10. Men oss hafver Gud det uppenbarat genom sin Anda; ty Anden utransakar all ting; Ja, ock Guds djuphet.

10. Sedda on Jummal meile ilmutanud omma Waimo läbbi: sest Waim otsib keik asjad läbbi, ka Jummala süggawussed.

10. Dievas mums tai apreiškė per savo Dvasią, nes Dvasia visa ištiria, net Dievo gelmes.

10. Uns aber hat es Gott offenbart durch seinen Geist; denn der Geist erforscht alle Dinge, auch die Tiefen der Gottheit.

10. Mais Dieu nous les a révélées par son Esprit; car l'Esprit sonde toutes choses, même les profondeurs de Dieu.

10. Empero Dios nos lo reveló a nosotros por su Espíritu; porque el Espíritu todo lo comprende, aun las profundidades de Dios.

10 Doch God heeft het ons geopenbaard door Zijn Geest; want de Geest onderzoekt alle dingen, ook de diepten Gods.

10. Ale nam to Bóg objawił przez Ducha swojego; albowiem duch wszystkiego się bada, i głębokości Bożych.

10. Nekünk [11†] azonban az Isten kijelentette az ő [12†] Lelke által: mert a Lélek mindeneket vizsgál, még az Istennek mélységeit is.

10 А нам Бог открыл это Духом Своим; ибо Дух все проницает, и глубины Божии.

10. Нам же Бог відкрив Духом своїм; бо Дух усього дослїджує, навіть і глибокостей Божих.

11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.

11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myöskään kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.

11. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, vaan ihmisen henki, joka hänessä on? Niin myös ei yksikään tiedä, mitä Jumalassa on, vaan Jumalan Henki.

11. Sillä cuca ihminen sen tietä mitä ihmises on waan ihmisen Hengi joca hänesä on? Nijn myös ei yxikän tiedä mitä Jumalas on waan Jumalan Hengi.

11. Sille cuca Inhiminen sen tiete mite Inhimises on/ waan Inhimisen Hengi ioca henesse on? Nin mös eikengen tiedhä mite Jumalassa on/ waan Jumalan Hengi. (Sillä kuka ihminen sen tietää mitä ihmisessä on/ waan ihmisen henki joka hänessä on? Niin myös ei kenkään tiedä mitä Jumalassa on/ waan Jumalan Henki.)

11. τίς γὰρ οἶδεν ἀνθρώπων τὰ τοῦ ἀνθρώπου εἰ μὴ τὸ πνεῦμα τοῦ ἀνθρώπου τὸ ἐν αὐτῷ; οὕτω καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ οὐδεὶς οἶδεν εἰ μὴ τὸ Πνεῦμα τοῦ Θεοῦ.

11. τις γαρ οιδεν ανθρωπων τα του ανθρωπου ει μη το πνευμα του ανθρωπου το εν αυτω ουτως και τα του θεου ουδεις οιδεν ει μη το πνευμα του θεου 11. tis gar oiden anthropon ta toυ anthropoυ ei me to pneυma toυ anthropoυ to en aυto oυtos kai ta toυ theoυ oυdeis oiden ei me to pneυma toυ theoυ

11 For* who from men knows the things of a man, except the spirit of the man, which is in him? So also, no one knows the things of God, except the Spirit of God.

11. For what man knoweth the things of a man, save the spirit of man which is in him? even so the things of God knoweth no man, but the Spirit of God.

11. Hvilket Menneske veed det, der er i Mennesket, uden Menneskets Aand, som er i ham? Saa veed og Ingen det, som er i Gud, uden Guds Aand.

11. Ty hvilken menniska vet hvad i menniskone är, utan menniskones ande som är i henne? Så vet ock ingen hvad i Gudi är, utan Guds Ande.

11. Sest kes innimeste seast teab sedda, mis innimesse sees on, kui agga innimesse waim, kes temma sees on; nenda ei tea ka ükski, mis Jummala sees on, kui agga Jummala Waim.

11. Kas iš žmonių žino, kas yra žmogaus, jei ne paties žmogaus dvasia? Taip pat niekas nežino, kas yra Dievo, tik Dievo Dvasia.

11. Denn welcher Mensch weiß, was im Menschen ist, als der Geist des Menschen, der in ihm ist? Also auch weiß niemand, was in Gott ist, als der Geist Gottes.

11. Car qui est-ce qui connaît ce qui est en l'homme, si ce n'est l'esprit de l'homme qui est en lui? De même aussi, personne ne connaît ce qui est en Dieu, si ce n'est l'Esprit de Dieu.

11. Porque ¿quién de los hombres sabe las cosas que son del hombre, sino el espíritu del mismo hombre que está en él? así tampoco nadie conoció las cosas que son de Dios, sino el Espíritu de Dios.

11 Want wie van de mensen weet, hetgeen des mensen is, dan de geest des mensen, die in hem is? Alzo weet ook niemand, hetgeen Gods is, dan de Geest Gods.

11. Bo któż z ludzi wie, co jest w człowieku, tylko duch człowieczy, który w nim jest? Także też i tego, co jest w Bogu, nikt nie wie, tylko Duch Boży.

11. Mert kicsoda tudja az emberek közül az ember dolgait, hanemha az embernek lelke, a mely ő benne van? Azonképen az Isten dolgait sem ismeri senki, hanemha az Istennek Lelke.

11 Ибо кто из человеков знает, что в человеке, кроме духа человеческого, живущего в нем? Так и Божьего никто не знает, кроме Духа Божия.

11. Хто бо з людей знає, що в чоловіку, окрім духа чоловічого, що в ньому? Так і що в Бозї, нїхто не знає, тільки Дух Божий.

12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;

12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta lähtöisin, tietääksemme, mitä Jumala on meille lahjoittanut.

12. Mutta emme ole saaneet tämän maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka Jumalasta on, että me tietäisimme, mitä meille Jumalalta annettu on,

12. Mutta en me ole saanet tämän mailman henge: waan sen Hengen joca Jumalasta on että me taidaisimma tietä mitä meille Jumalalda annettu on.

12. Mutta emme me ole saaneet temen Mailman Henge. waan sen Hengen/ ioca Jumalasta on/ ette me taidhaisima tietä/ mite meille Jumalasta on annettu. (Mutta emme me ole saaneet tämän maailman henkeä. waan sen Hengen/ joka Jumalasta on/ että me taitaisimme tietää/ mitä meille Jumalasta on annettu.)

12. ἡμεῖς δὲ οὐ τὸ πνεῦμα τοῦ κόσμου ἐλάβομεν, ἀλλὰ τὸ Πνεῦμα τὸ ἐκ τοῦ Θεοῦ, ἵνα εἰδῶμεν τὰ ὑπὸ τοῦ Θεοῦ χαρισθέντα ἡμῖν.

12. ημεις δε ου το πνευμα του κοσμου ελαβομεν αλλα το πνευμα το εκ του θεου ινα ειδωμεν τα υπο του θεου χαρισθεντα ημιν 12. emeis de oυ to pneυma toυ kosmoυ elaβomen alla to pneυma to ek toυ theoυ ina eidomen ta υpo toυ theoυ charisthenta emin

12 But we did not receive the spirit of the world, but the {F} Spirit (who is) from God; in order that we might know the things which were granted to us by God.

12. Now we have received, not the spirit of the world, but the spirit which is of God; that we might know the things that are freely given to us of God.

12. Og vi have ikke annammet Verdens Aand, men den Aand, som er af Gud, paa det vi kunne kjende, hvad der er os skjenket af Gud;

12. Men vi hafve icke fått denna verldenes anda, utan den Anda som är af Gudi, att vi veta kunne, hvad oss af Gudi gifvet är;

12. Agga meie ei olle mitte sedda ma-ilma waimo sanud, waid sedda Waimo, kes Jummalast on, et meie woime teäda, mis meile Jummalast on armust antud.

12. O mes gavome ne pasaulio dvasią, bet Dvasią iš Dievo, kad suvoktume, kas mums Dievo dovanota.

12. Wir aber haben nicht empfangen den Geist der Welt, sondern den Geist aus Gott, daß wir wissen können, was uns von Gott gegeben ist;

12. Pour nous, nous n'avons pas reçu l'esprit du monde, mais l'Esprit qui vient de Dieu, pour connaître les choses qui nous ont été données de Dieu;

12. Y nosotros hemos recibido no el espíritu del mundo, sino el Espíritu que es de Dios; para que conozcamos lo que Dios nos ha dado.

12 Doch wij hebben niet ontvangen den geest der wereld, maar den Geest, Die uit God is, opdat wij zouden weten de dingen, die ons van God geschonken zijn;

12. Aleśmy my nie przyjęli ducha świata, lecz Ducha, który jest z Boga, abyśmy wiedzieli, które rzeczy nam są od Boga darowane;

12. Mi pedig nem e világnak lelkét vettük, hanem az Istenből való Lelket; hogy megismerjük azokat, a miket Isten ajándékozott nékünk.

12 Но мы приняли не духа мира сего, а Духа от Бога, дабы знать дарованное нам от Бога,

12. Ми ж не духа сьвіта прийняли, а Духа, що від Бога, щоб знали, що нам дароване від Бога.

13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.

13 Siitä me myös puhumme, emme ihmisviisauden opettamin sanoin, vaan (Pyhän) Hengen opettamin, selittäen hengelliset hengellisesti.

13. Jota me myös puhumme, ei niillä sanoilla, joita inhimillinen viisaus opettaa, vaan niillä, joita Pyhä Henki opettaa, ja me tuomitsemme hengelliset asiat hengellisesti.

13. jota me myös puhumma ei sencaltaisilla sanoilla cuin inhimillinen wijsaus opetta: waan sencaltaisilla sanoilla cuin Pyhä Hengi opetta ja me duomidzemma hengelliset asiat hengellisest.

13. Jota me mös puhuma ei sencaltaisilla sanoilla quin Inhimilinen Wijsaus opetta/ Waan sencaltaisilla sanoilla quin se Pyhe Hengi opetta/ Ja me Domitzema ne Hengeliset asiat hengelisesta. (Jota me myös puhumme ei sen kaltaisilla sanoilla kuin inhimillinen wiisaus opettaa/ Waan senkaltaisilla sanoilla kuin se Pyhä Henki opettaa/ Ja me tuomitsemme ne hengelliset asia hengellisesti.)

13. ἃ καὶ λαλοῦμεν οὐκ ἐν διδακτοῖς ἀνθρωπίνης σοφίας λόγοις, ἀλλ’ ἐν διδακτοῖς Πνεύματος ἁγίου, πνευματικοῖς πνευματικὰ συγκρίνοντες.

13. α και λαλουμεν ουκ εν διδακτοις ανθρωπινης σοφιας λογοις αλλ εν διδακτοις πνευματος αγιου πνευματικοις πνευματικα συγκρινοντες 13. a kai laloυmen oυk en didaktois anthropines sofias logois all en didaktois pneυmatos agioυ pneυmatikois pneυmatika sυgkrinontes

13 We also speak these things, not in (the) taught words from human wisdom, but in (the) taught words from (the) Holy Spirit; combining together with spiritual (words,) spiritual things(.) {Footnotes: 1Co 2:12, Spirit who, or: spirit that; (meaning just a simple contrast like ‘things of the world, things from God.’ All punctuation and verse numbering is man-made.)}

13. Which things also we speak, not in the words which man's wisdom teacheth, but which the Holy Ghost teacheth; comparing spiritual things with spiritual.

13. hvilket vi og tale, ikke med Ord, som menneskelig Viisdom lærer, men med Ord, som den Hellig Aand lærer, idet vi tolke aandelige Ting med aandelige Ord.

13. Hvilket vi ock tale, icke med sådana ord som mennisklig visdom lärer, utan med sådana ord som den Helige Ande lärer; och dömom andeliga saker andeligen.

13. Sedda rägime meie ka, et mitte sannadega, mis innimesse tarkus öppetab , waid mis pühha Waim öppetab, ja arwame waimolikkud asjad ärra waimolikkul kombel.

13. Apie tai ir kalbame ne žodžiais, kurių moko žmogiškoji išmintis, bet tais, kurių moko Šventoji Dvasia,­dvasinius dalykus gretindami su dvasiniais.

13. welches wir auch reden, nicht mit Worten, welche menschliche Weisheit lehren kann, sondern mit Worten, die der heilige Geist lehrt, und richten geistliche Sachen geistlich.

13. Et nous les annonçons, non avec les discours qu'enseigne la sagesse humaine, mais avec ceux qu'enseigne le Saint-Esprit, expliquant les choses spirituelles aux spirituels.

13. Lo cual también hablamos no con palabras que enseña la humana sabiduría, sino en las que enseña el Espíritu Santo, acomodando lo espiritual a lo espiritual.

13 Dewelke wij ook spreken, niet met woorden, die de menselijke wijsheid leert, maar met woorden, die de Heilige Geest leert, geestelijke dingen met geestelijke samenvoegende.

13. O których też mówimy, nie temi słowy, których ludzka mądrość naucza, ale których Duch Święty naucza, do duchownych rzeczy duchowne stosując.

13. Ezeket prédikáljuk is, nem [13†] oly beszédekkel, melyekre emberi bölcseség tanít, hanem a melyekre a Szent Lélek tanít; lelkiekhez lelkieket szabván.

13 что и возвещаем не от человеческой мудрости изученными словами, но изученными от Духа Святаго, соображая духовное с духовным.

13. Се промовляємо не ученими словами людської премудрости, а навченими Духом сьвятим, духовні (речи) духовним (словом) подаючи.

14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on, sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se tutkistellaan hengellisesti.

14. Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä niitä, mitkä Jumalan Hengen ovat; sillä ne ovat hänelle hulluus, ja ei taida käsittää, sillä ne hengellisesti tuomitaan.

14. Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä Jumalan Hengestä mitän: sillä se on hänelle hulluus ja ei taida sitä käsittä joca hengellisest duomittaman pitä.

14. Mutta se loonolinen Inhiminen ei ymmerdhä miteken Jumalan hengeste/ Sille ette se on henelle yxi hulluus/ ia ei taidha site käsitte/ Sille sen pite hengelisesta Domittama'. (Mutta se luonnollinen ihminen ei ymmärrä mitäkään Jumalan Hengestä/ Sillä että se on hänelle yksi hulluus/ ja ei taida sitä käsittää/ Sillä sen pitää hengellisesti tuomittaman.)

14. ψυχικὸς δὲ ἄνθρωπος οὐ δέχεται τὰ τοῦ Πνεύματος τοῦ Θεοῦ· μωρία γὰρ αὐτῷ ἐστι, καὶ οὐ δύναται γνῶναι, ὅτι πνευματικῶς ἀνακρίνεται.

14. ψυχικος δε ανθρωπος ου δεχεται τα του πνευματος του θεου μωρια γαρ αυτω εστιν και ου δυναται γνωναι οτι πνευματικως ανακρινεται 14. psυchikos de anthropos oυ dechetai ta toυ pneυmatos toυ theoυ moria gar aυto estin kai oυ dυnatai gnonai oti pneυmatikos anakrinetai

14 Now (the) physical man is not accepting the things from the Spirit of God; for* they are foolishness to him, and he is not able to know (them), because they are spiritually examined.

14. But the natural man receiveth not the things of the Spirit of God: for they are foolishness unto him: neither can he know them, because they are spiritually discerned.

14. Men det sanselige Menneske fatter ikke de Ting, der høre Guds Aand til; thi de ere ham enDaarlighed, og han kan ikke kjende dem, thi de dømmes aandeligen.

14. Men den naturliga menniskan förnimmer intet af det Guds Anda tillhörer; ty det är honom en galenskap, och kan icke begripat; ty det måste andeliga dömas.

14. # Agga lihhalik innimenne ei sa mitte kätte, mis Jummala Waimo asjad on; sest se on temmal üks jölledus, ja temma ei woi neid mitte tunda, sest neid peab waimolikkult ärramoistetama.

14. Bet sielinis žmogus nepriima to, kas yra iš Dievo Dvasios, nes jam tai kvailystė; ir negali suprasti, nes tai dvasiškai vertinama.

14. Der natürliche Mensch aber vernimmt nichts vom Geist Gottes; es ist ihm eine Torheit, und er kann es nicht erkennen; denn es muß geistlich gerichtet sein.

14. Or, l'homme animal ne comprend point les choses de l'Esprit de Dieu; car elles lui semblent folie, et il ne les peut connaître, parce que c'est spirituellement qu'on en juge.

14. Mas el hombre natural no percibe las cosas que son del Espíritu de Dios; porque le son insensatez; ni las puede conocer, porque son espiritualmente examinadas.

14 Maar de natuurlijke mens begrijpt niet de dingen, die des Geestes Gods zijn; want zij zijn hem dwaasheid, en hij kan ze niet verstaan, omdat zij geestelijk onderscheiden worden.

14. Ale cielesny człowiek nie pojmuje tych rzeczy, które są Ducha Bożego; albowiem mu są głupstwem i nie może ich poznać, przeto iż duchownie bywają rozsądzone.

14. Érzéki ember [14†] pedig nem foghatja meg az Isten Lelkének dolgait: mert [15†] bolondságok néki; meg sem értheti, mivelhogy lelkiképen ítéltetnek meg.

14 Душевный человек не принимает того, что от Духа Божия, потому что он почитает это безумием; и не может разуметь, потому что о сем надобно судить духовно.

14. Душевний же чоловік не приймає, що єсть Духа Божого; дурощі бо воно йому, і не може зрозуміти, бо се духовно треба розбірати.

15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.

15 Sen sijaan hengellinen ihminen tutkistelee kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan pätevästi tutkistele.

15. Mutta hengellinen tuomitsee tosin kaikkia, vaan ei hän keltäkään tuomita.

15. Mutta hengellinen duomidze caickia asioita ja ei hän keldäkän duomita.

15. Mutta se * Hengelinen caiki asioita Domitzepi/ ia ei hen keldeken Domita. (Mutta se hengellinen kaikkia asioita tuomitseepi/ ja ei hän keltäkään tuomita.)

15. ὁ δὲ πνευματικὸς ἀνακρίνει μὲν πάντα, αὐτὸς δὲ ὑπ’ οὐδενὸς ἀνακρίνεται.

15. ο δε πνευματικος ανακρινει μεν παντα αυτος δε υπ ουδενος ανακρινεται 15. o de pneυmatikos anakrinei men panta aυtos de υp oυdenos anakrinetai

15 But the spiritual (one) is indeed examining all things, but he himself is examined by no one.

15. But he that is spiritual judgeth all things, yet he himself is judged of no man.

15. Men den Aandelige dømmer vel alle Ting, selv derimod dømmes han af Ingen.

15. Men den andelige dömer all ting, och varder af ingom dömd.

15. Agga waimolik innimenne moistab kül keik ärra, ja tedda ennast ei moisteta ühhestki ärra.

15. O dvasinis žmogus gali spręsti apie viską, bet niekas negali spręsti apie jį.

15. Der geistliche aber richtet alles, und wird von niemand gerichtet.

15. Mais l'homme spirituel juge de toutes choses, et n'est lui-même jugé par personne.

15. Empero el espiritual examina (ciertamente) todas las cosas; mas él de nadie es examinado.

15 Doch de geestelijke mens onderscheidt wel alle dingen, maar hij zelf wordt van niemand onderscheiden.

15. Aleć duchowny rozsądza wszystko; lecz sam od nikogo nie bywa rozsądzony.

15. A lelki ember [16†] azonban mindent megítél, de ő senkitől sem ítéltetik meg.

15 Но духовный судит о всем, а о нем судить никто не может.

15. Духовний же розбірає все, він же від нїкого не розбираєть ся.

16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.

16 Sillä "kuka on tuntenut Herran mielen, kuka* neuvoisi Häntä?” Mutta meillä on Kristuksen mieli.

16. Sillä kuka on tietänyt Herran mielen, joka tahtoo hänelle neuvoa antaa? Mutta meillä on Kristuksen mieli.

16. Sillä cuca on tiennyt HERran mielen? Eli cuca tahdo hänen neuwo anda? Mutta meillä on Christuxen mieli.

16. Sille cuca on tienyt HERRAN mielen? eli cuca tachto henen Neuuo anda? Mutta meille ombi Christusen mieli. (Sillä kuka on tiennyt HERRAN mielen? eli kuka tahtoo hänen neuwoa antaa? Mutta meillä ompi Kristuksen mieli.)

16. τίς γὰρ ἔγνω νοῦν Κυρίου, ὃς συμβιβάσει αὐτόν; ἡμεῖς δὲ νοῦν Χριστοῦ ἔχομεν.

16. τις γαρ εγνω νουν κυριου ος συμβιβασει αυτον ημεις δε νουν χριστου εχομεν 16. tis gar egno noυn kυrioυ os sυmβiβasei aυton emeis de noυn christoυ echomen

16 For* who knew the mind of the Lord, who will be lecturing him? But we have the mind of Christ. {Isa 40:13}

16. For who hath known the mind of the Lord, that he may instruct him? But we have the mind of Christ.

16. Thi hvo har kjendt Herrens Sind, at han kunde undervise ham? Men vi have Christi Sind.

16. Ty ho hafver känt Herrans sinne? Eller ho vill undervisa honom? Men vi hafve Christi sinne.

16. Sest kes on Issanda meelt tunnud, ja kes tedda piddi öppetama? agga meil on Kristusse meel.

16. ‘‘Kas gi suvokė Viešpaties mintį, kad galėtų Jį pamokyti?’‘ O mes turime Kristaus protą.

16. Denn "wer hat des HERRN Sinn erkannt, oder wer will ihn unterweisen?" Wir aber haben Christi Sinn.

16. Car qui a connu la pensée du Seigneur pour l'instruire? Mais nous, nous avons la pensée de Christ.

16. Porque ¿quién conoció la mente del Señor, para que le instruyese? Mas nosotros tenemos entendida la mente de Cristo.

16 Want wie heeft den zin des Heeren gekend, die Hem zou onderrichten? Maar wij hebben den zin van Christus.

16. Albowiem któż poznał zmysł Paóski? Któż go będzie uczył? Ale my zmysł Chrystusowy mamy.

16. Mert ki [17†] érte fel az Úrnak értelmét, hogy megoktathatná őt? Bennünk pedig Krisztus értelme van.

16 Ибо кто познал ум Господень, чтобы мог судить его? А мы имеем ум Христов.

16. Хто бо зрозумів ум Господень, щоб ясувати його? Ми ж ум Христів маємо.