14 luku

Apostoli kehoittaa korinttolaisia tavoittelemaan hengellisiä lahjoja, varsinkin profetoimisen lahjaa, koska se seurakuntaa rakentaa, jota kielillä puhuminen ei tee 1 – 25, antaa ohjeita seurakunnankokouksia varten 26 – 33, joissa vaimojen ei sovi esiintyä opettajina 33 – 39 Kaiken tulee tapahtua säädyllisesti 40.

1 Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.

1 Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää innokkaasti saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin *profetoimisen lahjaa*.

1. Noudattakaat rakkautta, olkaat ahkerat hengellisten lahjain perään; mutta enemmin propheteeraamaan.

1. NOudattacat rackautta olcat ahkerat hengellisten lahjain jälken mutta enimmän Propheteraman.

1. NOutaka Rackautta/ olcatta Achkerat Hengelistein Lahiain ielkijn/ Mutta enemin ette te Propheteraisitta. (Noutakaa rakkautta/ olkaatte ahkerat hengellisten lahjain jälkeen/ Mutta enemmin että te propheteeraisitte.)

1. Διώκετε τὴν ἀγάπην· ζηλοῦτε δὲ τὰ πνευματικά, μᾶλλον δὲ ἵνα προφητεύητε.

1. διωκετε την αγαπην ζηλουτε δε τα πνευματικα μαλλον δε ινα προφητευητε 1. diokete ten agapen zeloυte de ta pneυmatika mallon de ina profeteυete

1 Pursue° love*; but (yet) be° zealous for spiritual (gifts), but rather in order that you° may prophesy.

1. Follow after charity, and desire spiritual gifts, but rather that ye may prophesy.

1. Higer efter Kjærligheden, tragter efter de aandelige Gaver, men meest, af I maatte prophetere.

1. Farer efter kärleken; vinnlägger eder om andeliga gåfvor; dock mest, att I propheteren.

1. Noudke armastust takka, ja olge ussinad waimolikko andide peäle, agga keigeennamiste, et teie prohweti wisil rägite.

1. Siekite meilės ir trokškite dvasinių dovanų, ypač, kad pranašautumėte.

1. Strebet nach der Liebe! Fleißiget euch der geistlichen Gaben, am meisten aber, daß ihr weissagen möget!

1. Etudiez-vous à la charité; désirez aussi avec ardeur les dons spirituels, mais surtout celui de prophétiser.

1. SEGUÍD la caridad: codiciád los dones espirituales; mas sobre todo que profeticeis.

1 Jaagt de liefde na, en ijvert om de geestelijke gaven, maar meest, dat gij moogt profeteren.

1. Naśladujcie miłości, starajcie się usilnie o dary duchowne; lecz najwięcej, abyście prorokowali.

1. Kövessétek a szeretetet, kívánjátok [1†] a lelki ajándékokat, leginkább pedig, hogy [2†] prófétáljatok.

1 Достигайте любви; ревнуйте о дарах духовных, особенно же о том,чтобы пророчествовать.

1. Дбайте про любов і жадайте духовного, найбільше ж, щоб пророкувати.

2 Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.

2 Sillä kielillä* puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle. Kukaan ei näet häntä ymmärrä, vaan hän puhuu salaisuuksia hengessä.

2. Sillä joka kielillä puhuu, ei hän ihmisille puhu, vaan Jumalalle; sillä ei kenkään kuule, vaan hän puhuu salaisuudet hengessä.

2. Sillä joca kielellä puhu ei hän ihmisille puhu waan Jumalalle.

2. Sille ioca * Kielelle puhu/ ei hen Inhimisille puhu/ waan Jumalalle/ (Sillä joka kielellä puhuu/ ei hän ihmisille puhu/ waan Jumalalle/)

2. ὁ γὰρ λαλῶν γλώσσῃ οὐκ ἀνθρώποις λαλεῖ, ἀλλὰ τῷ Θεῷ· οὐδεὶς γὰρ ἀκούει, πνεύματι δὲ λαλεῖ μυστήρια·

2. ο γαρ λαλων γλωσση ουκ ανθρωποις λαλει αλλα τω θεω ουδεις γαρ ακουει πνευματι δε λαλει μυστηρια 2. o gar lalon glosse oυk anthropois lalei alla to theo oυdeis gar akoυei pneυmati de lalei mυsteria

2 For* he who speaks in a (foreign) language does not speak to men, but to God; for* no one hears (with understanding), but he speaks mysteries in (the) spirit.

2. For he that speaketh in an unknown tongue speaketh not unto men, but unto God: for no man understandeth him; howbeit in the spirit he speaketh mysteries.

2. Thi den, som taler med et fremmed Tungemaal, taler ikke for Mennesker, men for Gud; thi Ingen forstaaer det, men han taler Hemmeligheder i Aanden.

2. Ty den som talar med tungomål, han talar icke menniskom, utan Gudi; ty ingen hörer dertill, utan han talar hemligit i Andanom.

2. Sest kes woörast keelt rägib, se ei rägi mitte innimestele, waid Jummalale; sest sedda ei kule ükski, agga waimus rägib temma sallajad asjad.

2. Kas kalba kalbomis, ne žmonėms kalba, bet Dievui; niekas jo nesupranta, nes jis dvasioje kalba paslaptis.

2. Denn der mit Zungen redet, der redet nicht den Menschen, sondern Gott; denn ihm hört niemand zu, im Geist aber redet er die Geheimnisse.

2. Car celui qui parle une langue inconnue, ne parle pas aux hommes, mais à Dieu, puisque personne ne l'entend, et qu'il prononce des mystères en son esprit.

2. Porque el que habla en lenguas desconocidas, no habla a los hombres, sino a Dios; porque nadie le entiende, aunque en espíritu hable misterios.

2 Want die een vreemde taal spreekt, spreekt niet den mensen, maar Gode; want niemand verstaat het, doch met den geest spreekt hij verborgenheden.

2. Albowiem kto mówi językiem obcym, nie ludziom mówi, ale Bogu; bo żaden nie słucha, lecz on duchem mówi tajemnice.

2. Mert a ki nyelveken szól, nem embereknek szól, hanem az Istennek; mert senki sem érti, hanem lélekben beszél titkos dolgokat.

2 Ибо кто говорит на незнакомом языке, тот говорит не людям, а Богу; потому что никто не понимает его , он тайны говорит духом;

2. Бо, хто говорить (чужою) мовою, не людям говорить, а Богу; бо нїхто не чує (слухає) його; а духом він говорить тайне.

3 Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.

3 Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.

3. Mutta joka propheteeraa, se puhuu ihmisille parannukseksi ja neuvoksi ja lohdutukseksi.

3. Jota ei kengän cuuldele waan hän puhu salaisudet Hengesä: mutta joca prophetera se puhu ihmisille parannuxexi ja neuwoxi ja lohdutuxexi.

3. Sille etteikengen site cwldele/ waan hen puhu Hengesse ne Salaisudhet/ Mutta ioca Prophetera se puhupi Inhimisille paranoxexi ia manauxexi/ ia Lohutoxexi. (Sillä ettei kenkään sitä kuuntele/ waan hän puhuu Hengessä ne salaisuudet/ Mutta joka propheteeraa se puhuupi ihmisille parannukseksi ja manaukseksi/ ja lohdutukseksi.)

3. ὁ δὲ προφητεύων ἀνθρώποις λαλεῖ οἰκοδομὴν καὶ παράκλησιν καὶ παραμυθίαν.

3. ο δε προφητευων ανθρωποις λαλει οικοδομην και παρακλησιν και παραμυθιαν 3. o de profeteυon anthropois lalei oikodomen kai paraklesin kai paramυthian

3 But he who prophesies speaks to men (for) building up and encouragement and consolation.

3. But he that prophesieth speaketh unto men to edification, and exhortation, and comfort.

3. Men hvo som propheterer, taler Mennesker til Opbyggelse og Formaning og Trøst.

3. Men den som propheterar, han talar menniskomen till förbättring, och till förmanelse, och till tröst.

3. Agga kes prohweti wisil rägib, se rägib innimestele parrandusseks, ja maenitsusseks, ja römustamisseks.

3. Bet kas pranašauja, tas kalba žmonių ugdymui, paraginimui ir paguodai.

3. Wer aber weissagt, der redet den Menschen zur Besserung und zur Ermahnung und zur Tröstung.

3. Mais celui qui prophétise, édifie, exhorte et console les hommes par ses paroles.

3. Mas el que profetiza, habla a los hombres para edificación, y exhortación, y consolación.

3 Maar die profeteert, spreekt den mensen stichting, en vermaning en vertroosting.

3. Ale kto prorokuje, mówi ludziom zbudowanie i napominanie, i pociechę.

3. A ki pedig prófétál, embereknek beszél épülésre, intésre és vígasztalásra.

3 а кто пророчествует, тот говорит людям в назидание, увещание и утешение.

3. Хто ж пророкує, людям говорить на збудованнє, і напоминаннє і утїшеннє.

4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.

4 Kielillä* puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.

4. Joka kielillä puhuu, hän parantaa itsensä; mutta joka propheteeraa, hän seurakunnan parantaa.

4. Joca kielillä puhu hän paranda idzens mutta joca Prophetera hän Seuracunnan paranda.

4. Se ioca Kielelle puhupi/ hen itzens para'da/ Mutta se ioca Prophetera/ hen Seurakunnan paranda. (Se joka kielellä puhuupi/ hän itsensä parantaa/ Mutta se joka propheteeraa/ hän seurakunnan parantaa.)

4. ὁ λαλῶν γλώσσῃ ἑαυτὸν οἰκοδομεῖ, ὁ δὲ προφητεύων ἐκκλησίαν οἰκοδομεῖ.

4. ο λαλων γλωσση εαυτον οικοδομει ο δε προφητευων εκκλησιαν οικοδομει 4. o lalon glosse eaυton oikodomei o de profeteυon ekklesian oikodomei

4 He who speaks in a (foreign) language builds himself up, but he who prophesies builds up the congregation*.

4. He that speaketh in an unknown tongue edifieth himself; but he that prophesieth edifieth the church.

4. Hvo som taler med fremmed Tungemaal, opbygger sig selv; men hvo som propheterer, opbygger Menigheden.

4. Den som talar med tungomål, han förbättrar sig sjelf; men den som propheterar, han förbättrar församlingen.

4. Kes woörast keelt rägib, se parrandab isseennast; agga kes prohweti wisil rägib, se parrandab koggodust.

4. Kas kalba kalbomis, pats save ugdo, o kas pranašauja­ugdo bažnyčią.

4. Wer mit Zungen redet, der bessert sich selbst; wer aber weissagt, der bessert die Gemeinde.

4. Celui qui parle une langue, s'édifie lui-même; mais celui qui prophétise, édifie l'Église.

4. El que habla una lengua desconocida, a sí mismo edifica; mas el que profetiza, edifica a la iglesia.

4 Die een vreemde taal spreekt, die sticht zichzelven; maar die profeteert die sticht de Gemeente.

4. Kto językiem obcym mówi, samego siebie buduje; ale kto prorokuje, ten zbór buduje.

4. A ki nyelveken szól, magát építi; de a ki prófétál, a gyülekezetet építi.

4 Кто говорит на незнакомом языке, тот назидает себя; а кто пророчествует, тот назидает церковь.

4. Хто говорить (чужою) мовою, себе збудовує; а хто пророкує, церкву збудовує.

5 Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.

5 Tahtoisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin, että profetoisitte. Sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, jollei tämä selitä, niin että seurakunta rakentuu.

5. Mutta minä tahtoisin, että te kaikki kielillä puhuisitte, mutta paljoa enemmin, että te propheteeraisitte; sillä se, joka propheteeraa, on suurempi kuin se, joka kielillä puhuu, paitsi sitä jos hän sen selittää, että seurakunta sais siitä parannuksen.

5. Minä tahdoisin että te caicki taidaisitta kielillä puhua mutta paljo enämmin että te propheteraisitta: sillä se joca prophetera on suurembi cuin se joca kielillä puhu ellei hän sitä selitä että Seuracunda sais sijtä parannuxen.

5. Mine tahdhoisin/ ette te caiki taidhaisitta puhua/ Mutta palio enemin/ ette te Propheteraisitta. Sille se ioca Prophetera/ ombi swrembi quin se ioca Kielille puhupi/ Ellei hen site mös wlostulkitze/ Senpäle ette Seurakunda sijte Paranoxen sais. (Minä tahdoisin/ että te kaikki taitaisitte puhua/ Mutta paljon enemmin/ että te propheteeraisitte. Sillä se joka propheteeraa/ ompi suurempi kuin se joka kielillä puhuupi/ Ellei hän sitä myös ulos tulkitse/ Sen päälle että seurakunta siitä parannuksen saisi.)

5. θέλω δὲ πάντας ὑμᾶς λαλεῖν γλώσσαις, μᾶλλον δὲ ἵνα προφητεύητε· μείζων γὰρ ὁ προφητεύων ἢ ὁ λαλῶν γλώσσαις, ἐκτὸς εἰ μὴ διερμηνεύῃ, ἵνα ἡ ἐκκλησία οἰκοδομὴν λάβῃ.

5. θελω δε παντας υμας λαλειν γλωσσαις μαλλον δε ινα προφητευητε μειζων γαρ ο προφητευων η ο λαλων γλωσσαις εκτος ει μη διερμηνευη ινα η εκκλησια οικοδομην λαβη 5. thelo de pantas υmas lalein glossais mallon de ina profeteυete meizon gar o profeteυon e o lalon glossais ektos ei me diermeneυe ina e ekklesia oikodomen laβe

5 Now I wish (for) all (of) you° to speak with (foreign) languages, but more in order that you° may prophesy, for* greater is he who prophesies than he who speaks with (foreign) languages, unless one translates, in order that the congregation* may receive building up.

5. I would that ye all spake with tongues, but rather that ye prophesied: for greater is he that prophesieth than he that speaketh with tongues, except he interpret, that the church may receive edifying.

5. Jeg vilde, at I alle kunde tale med fremmede Tungemaal, men mere, at I kunde prophetere; thi den, som propheterer, er større end den, som taler med fremmede Tungemaal, uden saa er, at han det udlægger, saa at Menigheden har Opbyggelse deraf.

5. Jag ville väl, att I alle tala kunden med tungomål; men mycket heldre, att I propheteraden; ty den som propheterar han är större än den som med tungomål talar; utan han det uttyder, på det församlingen får någon förbättring.

5. Agga ma tahhaksin, et teie keik woörad keled rägiksite , agga weel eñam, et teie prohweti wisil rägiksite; sest kes kirja selletab, se on surem tedda, kes woörad keled rägib, olgo siis et ta neid ärraselletab, et koggodus sest parrandust saab.

5. Aš norėčiau, kad jūs visi kalbėtumėte kalbomis, bet būtų geriau, jei pranašautumėte, nes kas pranašauja, yra didesnis už tą, kuris kalba kalbomis, nebent pastarasis ir aiškintų, kad būtų ugdoma bažnyčia.

5. Ich wollte, daß ihr alle mit Zungen reden könntet; aber viel mehr, daß ihr weissagt. Denn der da weissagt, ist größer, als der mit Zungen redet; es sei denn, daß er's auch auslege, daß die Gemeinde davon gebessert werde.

5. Je souhaite que vous parliez tous des langues, mais surtout que vous prophétisiez; car celui qui prophétise, est plus grand que celui qui parle des langues, à moins qu'il ne les interprète, afin que l'Église en reçoive de l'édification.

5. Así que querría que todos vosotros habláseis lenguas, más bien empero que profetizáseis; porque mayor es el que profetiza que el que habla en lenguas extrañas, si también no interpretare, para que la iglesia reciba edificación.

5 En ik wil wel, dat gij allen in vreemde talen spreekt, maar meer, dat gij profeteert; want die profeteert, is meerder dan die vreemde talen spreekt, tenzij dan, dat hij het uitlegge, opdat de Gemeente stichting moge ontvangen.

5. A chciałbym, abyście wy wszyscy językami mówili, ale abyście raczej prorokowali; albowiem większy jest ten, co prorokuje, niż ten, co językami obcymi mówi, chyba żeby tłumaczył, aby zbór brał zbudowanie.

5. Szeretném ugyan, ha [3†] mindnyájan szólnátok nyelveken, de inkább, hogy prófétálnátok; mert nagyobb a próféta, mint nyelveken szóló, [4†] kivévén, ha megmagyarázza, hogy a gyülekezet épüljön.

5 Желаю, чтобы вы все говорили языками; но лучше, чтобы вы пророчествовали; ибо пророчествующий превосходнее того, кто говорит языками, разве он притом будет иизъяснять, чтобы церковь получила назидание.

5. Хочу ж, щоб усї ви говорили мовами, та раднїщ, щоб пророкували; більший бо хто пророкує, нїж хто говорить мовами, хиба що й вияснює, щоб церква збудованнє прийняла.

6 Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja?

6 Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, kuinka teitä hyödyttäisin, jollen julistaisi teille joko ilmestystä tai tietoa tai profetiaa tai opetusta?

6. Vaan nyt, rakkaat veljeni! jos minä tulen teidän tykönne kielillä puhuen, mitä minä olisin teille hyödyllinen, ellen minä puhuisi teille eli ilmoituksen kautta, eli tiedon kautta, eli prophetian kautta, taikka opin kautta?

6. Waan rackat weljeni jos minä tulen teidän tygönne kielillä puhuin mitä minä olisin teille tarpellinen? Ellen minä puhuis teille ilmoituxen cautta eli tiedon cautta eli Prophetian cautta taicka opin cautta?

6. Waan nyt/ Rackat Welieni/ Jos mine tulen teiden tygen Kielille puhuen/ mite mine olisin teille tarpelinen? Ellei mine puhuisi teille/ taicka Ilmoituxen cautta/ eli Tiedhon cautta/ taicka Prophetian cautta/ eli Opin cautta? (Waan nyt/ Rakkaat weljet/ Jos minä tulen teidän tykön kielillä puhuen/ mitä minä olisin teille tarpeellinen? Ellei minä puhuisi teille/ taikka ilmoituksen kautta/ eli tiedon kautta/ taikka prophetian kautta/ eli opin kautta?)

6. νυνὶ δέ, ἀδελφοί, ἐὰν ἔλθω πρὸς ὑμᾶς γλώσσαις λαλῶν, τί ὑμᾶς ὠφελήσω, ἐὰν μὴ ὑμῖν λαλήσω ἢ ἐν ἀποκαλύψει ἢ ἐν γνώσει ἢ ἐν προφητείᾳ ἢ ἐν διδαχῇ;

6. νυνι δε αδελφοι εαν ελθω προς υμας γλωσσαις λαλων τι υμας ωφελησω εαν μη υμιν λαλησω η εν αποκαλυψει η εν γνωσει η εν προφητεια η εν διδαχη 6. nυni de adelfoi ean eltho pros υmas glossais lalon ti υmas ofeleso ean me υmin laleso e en apokalυpsei e en gnosei e en profeteia e en didache

6 But brethren, now if I come to you° speaking in (foreign) languages, what will I profit you°, if I do not speak to you° either in revelation or in knowledge or in prophecy or in teaching?

6. Now, brethren, if I come unto you speaking with tongues, what shall I profit you, except I shall speak to you either by revelation, or by knowledge, or by prophesying, or by doctrine?

6. Men nu, Brødre! dersom jeg kom til Eder og talede med fremmede Tungemaal, hvad gavnede jeg Eder, dersom jeg ikke talede med Eder enten ved Aabenbarelse eller ved Kundskab eller ved Propheti eller ved Lærdom?

6. Men nu, käre bröder, om jag komme till eder, och talade med tungomål, hvad vore jag eder nyttig? Utan jag talar med eder, antingen med uppenbarelse, eller med förstånd, eller med prophetia, eller med läro?

6. Agga nüüd, wennad, kui ma teie jure tulleksin, ja rägiksin woörad keled, mis kasso olleks teil minnust, kui ma teile ei rägiks ehk ilmutamisse läbbi, ehk tundmisse, ehk prohweti-kulutamisse, ehk öppetusse läbbi?

6. Bet dabar, broliai, jei ateičiau pas jus, kalbėdamas kalbomis, kokia jums būtų nauda, jeigu neskelbčiau jums apreiškimo, pažinimo, pranašystės ar mokymo?

6. Nun aber, liebe Brüder, wenn ich zu euch käme und redete mit Zungen, was wäre es euch nütze, so ich nicht mit euch redete entweder durch Offenbarung oder durch Erkenntnis oder durch Weissagung oder durch Lehre?

6. Maintenant, frères, si je venais parmi vous en parlant des langues, à quoi vous serais-je utile, si je ne vous adressais des paroles de révélation, ou de science, ou de prophétie, ou de doctrine?

6. Ahora pues, hermanos, si yo viniere a vosotros hablando en lenguas extrañas, ¿qué os aprovecharé, si no os hablare, o por revelación, o por ciencia, o por profecía, o por doctrina?

6 En nu, broeders, indien ik tot u kwam, en sprak vreemde talen, wat nuttigheid zou ik u doen, zo ik tot u niet sprak, of in openbaring, of in kennis, of in profetie of in lering?

6. Teraz tedy, bracia! gdybym przyszedł do was, językami obcymi mówiąc, cóż wam pomogę, jeźlibym wam nie mówił albo przez objawienie, albo przez umiejętność, albo przez proroctwo, albo przez naukę?

6. Ha már most, atyámfiai, hozzátok megyek, és nyelveken szólok, mit használok néktek, ha vagy kijelentésben, vagy ismeretben, vagy [5†] prófétálásban, vagy tanításban nem szólok hozzátok?

6 Теперь, если я приду к вам, братия, и стану говорить на незнакомых языках, то какую принесу вам пользу, когда не изъяснюсь вам или откровением, илипознанием, или пророчеством, или учением?

6. Тепер же, браттє, коли прийду до вас, мовами говорячи, то що вам за користь, коли вам не говорити му або одкриттєм, або знаннєм, або пророцтвом, або наукою?

7 Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?

7 Vaikka elottomat soittimet, joko huilu tai kannel* antavatkin ääntä, kuinka tunnetaan, mitä huilulla tai kanteleella soitetaan, jolleivät ne soi erottuvin sävelin?

7. Kuitenkin ne hengettömät, jotka äänen antavat, joko se on huilu eli kantele, koska ei ne anna eri ääntä itsestänsä, kuinka se tiedetään, mitä huilulla eli mitä kanteleella soitettu on?

7. Eikö se nijn ole? nijsä jotca helisewät ja ei cuitengan ole eläwät joco hän on huilu eli candele cosca ei he anna eri ändä idzestäns cuinga jocu taita sen tietä mitä huilulla eli candelella soitettu on?

7. Eikö se sis nin ole/ nijse caluissa iotca Änen andauat/ ia ei quitengan ole eleuet/ ioco hen on Huilu eli Candele/ coska eiuet he anna eritettu äände itzestens/ quinga iocu taita sen tietä/ mite Huilulla eli Candelella soitettu on? (Eikö se siis niin ole/ niissä kaluissa jotka äänen antawat/ ja ei kuitenkaan ole eläwät/ joko hän on huilu eli kantele/ koska eiwät he anna eritettyä ääntä itsestänsä/ kuinka joku taitaa sen tietää/ mitä huilulla eli kanteleella soitettu on?)

7. ὅμως τὰ ἄψυχα φωνὴν διδόντα, εἴτε αὐλὸς εἴτε κιθάρα, ἐὰν διαστολὴν τοῖς φθόγγοις μὴ διδῷ, πῶς γνωσθήσεται τὸ αὐλούμενον ἢ τὸ κιθαριζόμενον;

7. ομως τα αψυχα φωνην διδοντα ειτε αυλος ειτε κιθαρα εαν διαστολην τοις φθογγοις μη δω πως γνωσθησεται το αυλουμενον η το κιθαριζομενον 7. omos ta apsυcha fonen didonta eite aυlos eite kithara ean diastolen tois fthoggois me do pos gnosthesetai to aυloυmenon e to kitharizomenon

7 Even the lifeless things give (forth) a voice, whether flute or harp, if they do not give a distinction in the sounds, how will it be known what is piped or harped?

7. And even things without life giving sound, whether pipe or harp, except they give a distinction in the sounds, how shall it be known what is piped or harped?

7. Endog de livløse Ting, som havde Lyd, enten det er en Fløite eller Harpe, dersom de ikke give tydelige Toner, hvorledes kan man da vide, hvad der er spillet paa Fløiten eller Harpen?

7. Hafver sig dock så med de ting, som ljud göra ifrå sig, och dock intet lif hafva, såsom en pipa eller en harpa; då de icke gifva åtskiljeligit ljud ifrå sig, huru kan man veta, hvad pipadt eller harpadt är?

7. Nenda on ka järg hingetumatte asjadega, mis heält andwad, olgo wille ehk kannel, kui nemmad monnesuggust heält ei anna, kuida siis peab tuntama, mis willega on aetud, ehk kanlega lödud?

7. Taip pat ir negyvi daiktai, skleidžiantys garsus, ar tai būtų fleita, ar kanklės, jei neduotų skirtingų garsų, iš ko pažintume, kas grojama ar skambinama?

7. Verhält sich's doch auch also mit den Dingen, die da lauten, und doch nicht leben; es sei eine Pfeife oder eine Harfe: wenn sie nicht unterschiedene Töne von sich geben, wie kann man erkennen, was gepfiffen oder geharft wird?

7. De même, si les choses inanimées qui rendent un son, soit une flûte, soit une harpe, ne forment pas des tons distincts, comment connaîtra-t-on ce qui est joué sur la flûte, ou sur la harpe?

7. Y aun las cosas inanimadas que dan sonido, (sea flauta o arpa,) si no dieren distinción de sonidos, ¿cómo se sabrá lo que se tañe con la flauta o con la arpa?

7 Zelfs ook de levenloze dingen, die geluid geven, hetzij fluit, hetzij citer, zo zij geen onderscheid met hun klank geven, hoe zal bekend worden, hetgeen op de fluit of op de citer gespeeld wordt?

7. Wszak i rzeczy nieżywe, które dźwięk wydawają jako piszczałka albo cytra, jeźliby różnego dźwięku nie wydawały, jakoż poznane będzie, co na piszczałce, albo co na cytrze grają?

7. Hiszen ha az élettelen hangszerek, akár fuvola, akár czitera, nem adnak megkülönböztethető hangokat, mimódon ismerjük meg, a mit fuvoláznak vagy cziteráznak?

7 И бездушные вещи , издающие звук, свирель или гусли, если не производят раздельных тонов, как распознать то, что играют на свирели или на гуслях?

7. Ба й бездушне, що дає голос, чи сопілка, чи гуслї, коли різноти голосу не дає, як розуміти, що виграєть ся в сопілку або в гуслї.

8 Niinikään, jos pasuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?

8 Sillä myös, jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka valmistautuu taisteluun?

8. Ja jos vaskitorvi antaa ymmärtämättömän äänen itsestänsä, kuka tietää sotaan hankita?

8. Ja jos Basuna anda ymmärtämättömän änen idzestäns cuca tietä sotaan hangita?

8. Ja ios Pasuna andapi pyteren hymyn itzestens/ Cuca itzens taita Sotan hangita? (Ja jos pasuuna antaapi pyteren (ymmärtämättömän) hymyn itsestään/ Kuka itsensä taitaa sotaan hankita?)

8. καὶ γὰρ ἐὰν ἄδηλον φωνὴν σάλπιγξ δῷ, τίς παρασκευάσεται εἰς πόλεμον;

8. και γαρ εαν αδηλον φωνην σαλπιγξ δω τις παρασκευασεται εις πολεμον 8. kai gar ean adelon fonen salpigks do tis paraskeυasetai eis polemon

8 For* if the trumpet also gives an indistinct voice, who will prepare himself *for war?

8. For if the trumpet give an uncertain sound, who shall prepare himself to the battle?

8. Og om Basunen giver en utydelig Lyd, hvo vil berede sig til Krig?

8. Så ock, om en basun gifver en ovissa röst, ho gör sig då redo till strids?

8. Sest kui passun seggast heält annab, kes panneb ennast walmis sötta?

8. Ir jeigu trimitas duotų neaiškų garsą, kas ruoštųsi į mūšį?

8. Und so die Posaune einen undeutlichen Ton gibt, wer wird sich zum Streit rüsten?

8. Et si la trompette rend un son confus, qui se préparera au combat?

8. Y si la trompeta diere sonido incierto, ¿quién se apercebirá a la batalla?

8 Want ook indien de bazuin een onzeker geluid geeft, wie zal zich tot den krijg bereiden?

8. Albowiem jeźliby trąba niepewny głos dała, któż się do boju gotować będzie?

8. Mert ha a trombita [6†] bizonytalan zengést tészen, kicsoda készül a harczra?

8 И если труба будет издавать неопределенный звук, кто станет готовиться к сражению?

8. Бо коли й сурма невиразний голос дає, то хто готовити меть ся до бою?

9 Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.

9 Samoin tekin: jollette kielellänne esitä selvää puhetta, kuinka puhuttu ymmärretään? Puhutte näet tuuleen.

9. Niin myös te, jos te kielillä puhutte ja ette puhu selkiästi; kuinka se ymmärretään, mitä puhuttu on? Sillä te puhutte tuuleen.

9. Nijn myös te jos te kielillä puhutta ja ette puhu selkiäst cuinga se ymmärretän mitä puhuttu on? Sillä te puhutta tuulehen.

9. Nin mös te/ ios te puhutta Kielille/ ia ei selkieste wlospuhu/ Quinga se ymmertän/ mite puhuttu on? Sille twlehen te puhutta. (Niin myös te/ jos te puhutte kielillä/ ja ei selkeästi ulos puhu/ Kuinka se ymmärretään/ mitä puhuttu on? Sillä tuulehen te puhutte.)

9. οὕτω καὶ ὑμεῖς διὰ τῆς γλώσσης ἐὰν μὴ εὔσημον λόγον δῶτε, πῶς γνωσθήσεται τὸ λαλούμενον; ἔσεσθε γὰρ εἰς ἀέρα λαλοῦντες.

9. ουτως και υμεις δια της γλωσσης εαν μη ευσημον λογον δωτε πως γνωσθησεται το λαλουμενον εσεσθε γαρ εις αερα λαλουντες 9. oυtos kai υmeis dia tes glosses ean me eυsemon logon dote pos gnosthesetai to laloυmenon esesthe gar eis aera laloυntes

9 So you° also, if you° do not give distinct speech through the (foreign) language, how will it be known what is spoken? For* you° will be speaking to air.

9. So likewise ye, except ye utter by the tongue words easy to be understood, how shall it be known what is spoken? for ye shall speak into the air.

9. Saaledes og, dersom I ikke ved Tungen fremføre tydelig Tale, hvorledes kan man forstaae det, som tales? Da ville I jo tale han i Veiret.

9. Så ock I, om I talen med tungomål, och icke talen det som förstås kan, huru skall man veta hvad taladt är? ty I talen i vädret.

9. Nenda ka teie, kui teie kelega moistlikkuid sanno ei rägi, kuida siis tunnukse, mis räkitakse? sest teie rägiksite tule kätte.

9. Tas pat ir su jumis. Jei kalbėsite nesuprantamus žodžius, kaip bus galima suprasti, ką sakote? Jūs kalbėsite vėjams!

9. Also auch ihr, wenn ihr mit Zungen redet, so ihr nicht eine deutliche Rede gebet, wie kann man wissen, was geredet ist? Denn ihr werdet in den Wind reden.

9. Vous, de même, si en parlant une langue, vous faites un discours qui ne puisse être compris, comment saura-t-on ce que vous dites? car vous parlerez en l'air.

9. Así también vosotros, si por la lengua no diéreis palabras bien inteligibles, ¿cómo se entenderá lo que se dice? porque hablaréis al aire.

9 Alzo ook gijlieden, indien gij niet door de taal een duidelijke rede geeft, hoe zal verstaan worden hetgeen gesproken wordt? Want gij zult zijn als die in de lucht spreekt.

9. Także i wy, jeźlibyście językiem nie wydali mowy dobrze zrozumiałej, jakoż będzie zrozumiałe, co się mówi? albowiem będziecie tylko na wiatr mówić.

9. Azonképen ti is, ha érthető nyelven nem beszéltek, mimódon értik meg, a mit szóltok? Csak a levegőbe fogtok beszélni.

9 Так если и вы языком произносите невразумительныеслова, то как узнают, что вы говорите? Вы будете говорить на ветер.

9. Так само й ви, коли подасте мовою незрозуміле слово, як зрозумієть ся говорене? на вітер бо говорити мете.

10 Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.

10 Maailmassa on, jos niikseen tulee, niin paljon kieliä*, eikä mikään (niistä) ole äänetön.

10. Moninaiset tosin ovat äänet maailmassa, ja ei yhtään niistä ole äänetöintä;

10. Moninaiset tosin owat änet mailmas ja ei yhtän nijstä cuitengan ole änetöindä.

10. Moninaiset tosin ouat änen caunat Mailmassa/ ia ei ychten nijste quitengan ole merckitzematoinda. (Moninaiset tosin owat äänen kaunat maailmassa/ ja ei yhtään niistä kuitenkaan ole merkitsemätöintä.)

10. τοσαῦτα εἰ τύχοι γένη φωνῶν ἐστιν ἐν κόσμῳ, καὶ οὐδὲν αὐτῶν ἄφωνον·

10. τοσαυτα ει τυχοι γενη φωνων εστιν εν κοσμω και ουδεν {VAR1: αυτων } αφωνον 10. tosaυta ei tυchoi gene fonon estin en kosmo kai oυden {VAR1: aυton } afonon

10 If the varieties of (foreign) voices in the world are so-many, (as) it may be, and (yet) none are unintelligible.

10. There are, it may be, so many kinds of voices in the world, and none of them is without signification.

10. Der er i Verden, lad os sige, saa og saa mange slags Sprog, og der er intet af dem, som jo har sin Betydning.

10. Så mångahanda slag är på rösterna i verldene, och ingen af dem är otydelig.

10. Ma-ilmas on kül mitmesuggused heäled, ja ühtegi neist ei olle heäleta.

10. Kas žino, kiek daug yra įvairių kalbų pasaulyje, bet nė viena iš jų nėra bereikšmė.

10. Es ist mancherlei Art der Stimmen in der Welt, und derselben ist keine undeutlich.

10. Combien, par exemple, n'y a-t-il pas de sortes de mots dans le monde? Et y en a-t-il aucun qui ne signifie quelque chose?

10. Tantos géneros de voces, (por ejemplo,) hay en el mundo; y ninguna de ellas es sin significado;

10 Er zijn, naar het voorvalt, zo vele soorten van stemmen in de wereld, en geen derzelve is zonder stem.

10. Tak wiele, jako słyszymy, jest różnych głosów na świecie, a nic nie jest bez głosu.

10. Példa mutatja, oly sokféle szólás van a világon, és azok közül egy sem érthetetlen.

10 Сколько, например, различных слов в мире, и ни одного из них нет без значения.

10. Стільки, як от буває, родів слів на сьвітї, і нї одно з них без голосу.

11 Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.

11 Jos nyt en tunne kielen* merkitystä, olen puhujalle muukalainen ja puhuja on minulle muukalainen.

11. Sentähden, ellen minä tiedä äänen tointa, niin minä olen puhujalle outo, ja se, joka puhuu, on myös minulle outo.

11. Sentähden ellen minä tiedä änen toinda nijn minä olen puhujalle outo ja se joca puhu on myös minulle outo.

11. Senteden/ ellei mine nyt tiedhe änen toinda/ nin mine olen puhuialle Outo/ ia se ioca puhupi/ ombi minu'lle outo. (Sentähden/ ellei minä nyt tiedä äänen tointa/ niin minä olen puhujalle outo/ ja se joka puhuupi/ ompi minulle outo.)

11. ἐὰν οὖν μὴ εἰδῶ τὴν δύναμιν τῆς φωνῆς, ἔσομαι τῷ λαλοῦντι βάρβαρος καὶ ὁ λαλῶν ἐν ἐμοὶ βάρβαρος.

11. εαν ουν μη ειδω την δυναμιν της φωνης εσομαι τω λαλουντι βαρβαρος και ο λαλων εν εμοι βαρβαρος 11. ean oυn me eido ten dυnamin tes fones esomai to laloυnti βarβaros kai o lalon en emoi βarβaros

11 Therefore if I do not know the power of the voice, I will be a barbarian to the one who speaks (with it,) and he who speaks will be a barbarian to me.

11. Therefore if I know not the meaning of the voice, I shall be unto him that speaketh a barbarian, and he that speaketh shall be a barbarian unto me.

11. Dersom jeg da ikke veed Sprogets Betydning, bliver jeg for den, som taler en Barbar, og den, som taler, bliver for mig en Barbar.

11. När jag nu icke vet uttydningen på rösten, blifver jag honom, som talar, Barbarisk; och den, som talar, blifver för mig Barbarisk.

11. Kui minna nüüd ei tea heäle wägge, siis ollen ma sellele, kes rägib, umkeel, ja kes rägib, se on mulle umkeleks.

11. Todėl jei nesuprantu kalbos prasmės, būsiu kalbėtojui svetimšalis, ir kalbėtojas bus man svetimšalis.

11. So ich nun nicht weiß der Stimme Bedeutung, werde ich unverständlich sein dem, der da redet, und der da redet, wird mir unverständlich sein.

11. Si donc je ne sais ce que ces mots signifient, je serai un barbare pour celui qui parle, et celui qui parle sera un barbare pour moi.

11. Mas si yo ignorare el valor de la voz, seré bárbaro para aquel que habla; y el que habla, será bárbaro para mí.

11 Indien ik dan de kracht der stem niet weet, zo zal ik hem, die spreekt, barbaars zijn; en hij, die spreekt, zal bij mij barbaars zijn.

11. Jeźlibym tedy nie znał mocy głosu, będę temu, który mówi, cudzoziemcem; a ten, co mówi, będzie mi także cudzoziemcem.

11. Hogyha azért nem tudom a szónak értelmét, a beszélőnek idegen leszek, és a beszélő is idegen előttem.

11 Но если я не разумею значения слов, то я для говорящего чужестранец, и говорящий для меня чужестранец.

11. Коли ж не зрозумію значіння слів, буду тому, хто говорить, чужоземець, і хто говорить, чужоземець менї.

12 Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti.

12 Samoin tekin, koska innokkaasti tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi omistamaan niitä runsaasti.

12. Niin tekin, koska te ahkerasti hengellisiä lahjoja etsitte, niin ahkeroitkaaat seurakunnan parannukseksi, että teillä kyllä olis.

12. Nijn tekin että te ahkerast hengellisiä lahjoja edzitte sijtte ahkeroitcat että te Seuracunan parannaisitta että teillä kyllä olis.

12. Samalmoto mös te/ senwoxi ette te etzitte ninen Hengelistein Lahijain ielken sitte laskecat teiden achkerudhen sijhen/ ette te Seurakunnan paranaisitta/ nin ette teille caikissa kylle olis. (Samalla muotoa myös te/ senwuoksi että te etsitte niiden hengellisten lahjain jälkeen sitten laskekaat teidän ahkeruuden siihen/ että te seurakunnan parantaisitte/ niin että teillä kaikissä kyllä olisi.)

12. οὕτω καὶ ὑμεῖς, ἐπεὶ ζηλωταί ἐστε πνευμάτων, πρὸς τὴν οἰκοδομὴν τῆς ἐκκλησίας ζητεῖτε ἵνα περισσεύητε.

12. ουτως και υμεις επει ζηλωται εστε πνευματων προς την οικοδομην της εκκλησιας ζητειτε ινα περισσευητε 12. oυtos kai υmeis epei zelotai este pneυmaton pros ten oikodomen tes ekklesias zeteite ina perisseυete

12 So you° also, since you° are zealous ones of (the) spirits, seek° in order that you° may abound to the building up of the congregation*.

12. Even so ye, forasmuch as ye are zealous of spiritual gifts, seek that ye may excel to the edifying of the church.

12. Altsaa, efterdi I hige efter aandelige Gaver, da søger ogsaa i at have overflødigheden til Menighedens Opbyggelse.

12. Sammalunda ock I, medan I faren efter andeliga gåfvor, vinnlägger eder om församlingens bästa, att I nog hafven.

12. Nenda ka teie, et teie ussinad ollete waimolikkud annid püüdma, siis noudke, et teil woiks neid rohkeste olla, koggodusse parrandusseks.

12. Taigi ir jūs, karštai trokštantys dvasinių dovanų, siekite jų bažnyčios ugdymui, kad gausiai jų turėtumėte.

12. Also auch ihr, sintemal ihr euch fleißigt der geistlichen Gaben, trachtet darnach, daß ihr alles reichlich habet, auf daß ihr die Gemeinde bessert.

12. Ainsi, puisque vous désirez avec ardeur les dons spirituels, cherchez à en avoir abondamment pour l'édification de l'Église.

12. Así también vosotros: puesto que sois codiciosos de dones espirituales, procurád de sobresalir en ellos para la edificación de la iglesia.

12 Alzo ook gij, dewijl gij ijverig zijt naar geestelijke gaven, zo zoekt dat gij moogt overvloedig zijn tot stichting der Gemeente.

12. Także i wy, ponieważ się usilnie staracie o dary duchowne, szukajcież tego, abyście obfitowali ku zbudowaniu zboru.

12. Azonképen ti is, minthogy lelki ajándékokat kívántok, a gyülekezet építésére igyekezzetek, hogy gyarapodjatok.

12 Так и вы, ревнуя о дарах духовных, старайтесь обогатиться ими к назиданию церкви.

12. Так і ви, коли дбаєте про дари духовні, то гледїть, щоб збагатїли ними на збудованнє церкві.

13 Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.

13 Sen vuoksi rukoilkoon se, joka puhuu kielillä,* että hän voisi selittää.

13. Sentähden, joka kielillä puhuu, se rukoilkaan, että hän sen taitais myös selittää.

13. Sentähden joca kielillä puhu se rucoilcan että hän sen taidais myös selittä.

13. Senteden/ ioca Kielille puhu/ se rucolcan/ ette hen mös sen taidhais wlostulkita. (Sentähden/ joka kielillä puhuu/ se rukoilkaan/ että hän myös sen taitaisi ulostulkita.)

13. Διόπερ ὁ λαλῶν γλώσσῃ προσευχέσθω ἵνα διερμηνεύῃ.

13. διοπερ ο λαλων γλωσση προσευχεσθω ινα διερμηνευη 13. dioper o lalon glosse proseυchestho ina diermeneυe

13 Hence let he who speaks in a (foreign) language pray in order that one may translate.

13. Wherefore let him that speaketh in an unknown tongue pray that he may interpret.

13. Derfor, hvo som taler med fremmed Tungemaal, bede, at han maa kunde udlægge det.

13. Derföre, den som talar med tungomål, han bedje, att han må ock kunna det uttyda.

13. Sepärrast, kes woörast keelt rägib, se pallugo Jummalat, et ta sedda woiks ärraselletada.

13. Todėl, kas kalba kalbomis, tesimeldžia, kad galėtų aiškinti.

13. Darum, welcher mit Zungen redet, der bete also, daß er's auch auslege.

13. C'est pourquoi, que celui qui parle une langue, demande le don de l'interpréter.

13. Por lo cual el que habla en lengua extraña, ore que interprete.

13 Daarom, die in een vreemde taal spreekt, die bidde, dat hij het moge uitleggen.

13. Dlatego kto mówi obcym językiem, niech się modli, aby mógł tłumaczyć.

13. Azért a ki [7†] nyelveken szól, imádkozzék, hogy megmagyarázza.

13 А потому, говорящий на незнакомом языке, молись о даре истолкования.

13. Так, хто говорить (чужою) мовою, нехай молить ся, щоб міг вияснювати.

14 Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.

14 Sillä jos rukoilen kielillä*, niin henkeni rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.

14. Sillä jos minä kielillä rukoilen, niin minun henkeni rukoilee, mutta minun mieleni on hedelmätöin.

14. Cosca minä kielellä rucoilen nijn minun hengen rucoile mutta minun mielen ei saata kellengän hedelmätä.

14. Coska mine nyt rucolen Kielelle/ nin minu' Hengen rucole/ Mutta minun Mielen ei kellengen hedhelmet saata. (Koska minä nyt rukoilen kielellä/ niin minun henkeni rukoilee/ Mutta minun mieleni ei kellenkään hedelmät saata.)

14. ἐὰν γὰρ προσεύχωμαι γλώσσῃ, τὸ πνεῦμά μου προσεύχεται, ὁ δὲ νοῦς μου ἄκαρπός ἐστι.

14. εαν γαρ προσευχωμαι γλωσση το πνευμα μου προσευχεται ο δε νους μου ακαρπος εστιν 14. ean gar proseυchomai glosse to pneυma moυ proseυchetai o de noυs moυ akarpos estin

14 For* if I pray in a (foreign) language, my spirit prays, but my mind is unfruitful.

14. For if I pray in an unknown tongue, my spirit prayeth, but my understanding is unfruitful.

14. Thi dersom jeg gjør Bøn i fremmed Tungemaal, da beder vel min Aand, men mine Ords Forstand er uden Frugt.

14. När jag nu beder med tungone, så beder min ande; men mitt sinne är utan frukt.

14. Sest kui minna woöra kele pallun Jummalat, siis loeb mo waim, agga minno moistminne ei sata ei ühhelegi kasso.

14. Nes jei meldžiuosi kalbomis, meldžiasi mano dvasia, bet protas lieka bevaisis.

14. Denn so ich mit Zungen bete, so betet mein Geist; aber mein Sinn bringt niemand Frucht.

14. Car, si je prie dans une langue, mon esprit prie, mais mon intelligence est sans fruit.

14. Porque si yo orare en lengua desconocida, mi espíritu ora; mas mi entendimiento es sin fruto.

14 Want indien ik in een vreemde taal bid, mijn geest bidt wel, maar mijn verstand is vruchteloos.

14. Bo jeźlibym się modlił obcym językiem, modlić się będzie mój duch; ale rozum mój jest bez pożytku.

14. Mert ha nyelvvel könyörgök, a lelkem könyörög, de értelmem gyümölcstelen.

14 Ибо когда я молюсь на незнакомом языке, то хотя дух мой и молится, но ум мой остается без плода.

14. Коли бо молюсь (чужою) мовою, дух мій молить ся, розуміннє ж моє без'овочне.

15 Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.

15 Miten siis on? Minun tulee rukoilla hengellä, mutta minun tulee rukoilla myös ymmärryksellä. Minun tulee laulaa ylistystä hengellä, mutta minun tulee laulaa ylistystä myös ymmärryksellä.

15. Kuinkas se siis on? Minä rukoilen hengessä, ja rukoilen myös mielessäni: minä veisaan hengessä, ja veisaan myös mielessäni.

15. Cuingasta sen sijs pitä oleman? Nimittäin näin: minä rucoilen hengesä ja rucoilen myös mielesäni. Minä weisan hengesä ja weisan myös mielesäni.

15. Quingasta sen sis pite oleman? Nimiten nein/ Mine rucolen Hengesse/ ia rucolen mös Mielesseni. Mine Psalmit weisan Hengesse/ ia Psalmit weisan mös * Mielesseni. (Kuinkaste siis sen pitää oleman? Nimittäin näin/ Minä rukoilen Hengessä/ ja rukoilen myös mielessäni. Minä psalmit weisaan Hengessä/ ja psalmit weisaan myös mielessäni.)

15. τί οὖν ἐστι; προσεύξομαι τῷ πνεύματι, προσεύξομαι δὲ καὶ τῷ νοΐ· ψαλῶ τῷ πνεύματι, ψαλῶ δὲ καὶ τῷ νοΐ.

15. τι ουν εστιν προσευξομαι τω πνευματι προσευξομαι δε και τω νοι ψαλω τω πνευματι ψαλω δε και τω νοι 15. ti oυn estin proseυksomai to pneυmati proseυksomai de kai to noi psalo to pneυmati psalo de kai to noi

15 Therefore what is it? I will pray with the spirit and I will also pray with the mind. I will sing-praise with the spirit and I will also sing-praise with the mind.

15. What is it then? I will pray with the spirit, and I will pray with the understanding also: I will sing with the spirit, and I will sing with the understanding also.

15. Hvad bør da skee? Jeg vil bede med Aanden, men jeg vil og bede med Forstand; jeg vil synge med Aanden, men jg vil og synge med Forstand.

15. Huru skall det då gå till? Nämliga så: Jag skall bedja i andanom; jag skall ock bedja med sinnet; jag skall sjunga i andanom; jag skall ock sjunga med sinnet.

15. Mis siis nüüd on? ma tahhan luggeda waimus, ja tahhan ka luggeda moistlikkult; ma tahhan laulda waimus, ja tahhan ka laulda moistlikkult.

15. Ką gi tada daryti? Melsiuosi dvasia ir melsiuosi protu; giedosiu dvasia ir giedosiu protu.

15. Wie soll das aber dann sein? Ich will beten mit dem Geist und will beten auch im Sinn; ich will Psalmen singen im Geist und will auch Psalmen singen mit dem Sinn.

15. Qu'y a-t-il donc à faire? Je prierai par l'esprit, mais je prierai aussi par l'intelligence. Je chanterai par l'esprit, mais je chanterai aussi par l'intelligence.

15. ¿Qué hay pues? Oraré con el espíritu, y oraré también con el entendimiento: cantaré con el espíritu, y cantaré también con el entendimiento.

15 Wat is het dan? Ik zal wel met den geest bidden, maar ik zal ook met het verstand bidden; ik zal wel met den geest zingen, maar ik zal ook met het verstand zingen.

15. Cóż tedy jest? Będę się modlił duchem, będę się też modlił i wyrozumieniem; będę śpiewał duchem, będę też śpiewał i wyrozumieniem.

15. Hogy van hát? Imádkozom a lélekkel, de imádkozom az értelemmel is; énekelek a lélekkel, [8†] de énekelek az értelemmel is.

15 Что же делать? Стану молиться духом, стану молиться и умом; буду петь духом, буду петь и умом.

15. Що ж (робити)? Молити мусь духом, молити мусь же й розуміннєм; співати му духом, співати му й розуміннєм.

16 Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.

16 Sillä jos sinä ylistät hengessä, kuinka oppimattoman asemassa oleva sanoo "aamen” kiitokseesi, koska hän ei ymmärrä mitä sanot?

16. Mutta koska sinä hengessä siunaat, kuinkas se, joka oppimattoman siassa on, pitää sinun kiitoksees amen sanoman? sillä ei hän ymmärrä, mitäs sanot.

16. Mutta cosca sinä hengesä siunat cuingasta se joca oppemattoman sias on pitä sinun kijtoxehes Amen wastaman: sillä ei hän ymmärrä mitäs sanot?

16. Mutta coskas Hyuestisiugnat Hengesse/ Quingasta se ioca Oppemattoman sijasa seisopi/ pite wastaman Amen sinun Kijtoxes päle/ Sille ettei hen ymmerdhä mite sine sanot? (Mutta koskas hywästi siunaat Hengessä/ Kuinkaste se joka oppimattoman sijassa seisoopi/ pitää wastaaman Amen sinun kiitoksesi päälle/ Sillä ettei hän ymmärrä mitä sinä sanot?)

16. ἐπεὶ ἐὰν εὐλογήσῃς τῷ πνεύματι, ὁ ἀναπληρῶν τὸν τόπον τοῦ ἰδιώτου πῶς ἐρεῖ τὸ ἀμήν ἐπὶ τῇ σῇ εὐχαριστίᾳ; ἐπειδὴ τί λέγεις οὐκ οἶδε·

16. επει εαν ευλογησης τω πνευματι ο αναπληρων τον τοπον του ιδιωτου πως ερει το αμην επι τη ση ευχαριστια επειδη τι λεγεις ουκ οιδεν 16. epei ean eυlogeses to pneυmati o anapleron ton topon toυ idiotoυ pos erei to amen epi te se eυcharistia epeide ti legeis oυk oiden

16 Otherwise if you give-thanks with the spirit, how will he who fills the place of the unskilled say the amen upon your thanksgiving, since he does not know what you are saying?

16. Else when thou shalt bless with the spirit, how shall he that occupieth the room of the unlearned say Amen at thy giving of thanks, seeing he understandeth not what thou sayest?

16. Thi dersom du priser Gud i Aanden, hvorledes kan den, som staaer paa Lægmands Plads, sige Amen og din Taksigelse, efterdi han ikke veed, hvad du siger?

16. När du nu välsignar i andanom, huru skall då den, som står i dens olärdas stad, svara dig Amen på din tacksägelse; efter han icke förstår hvad du säger?

16. Muido kui sa waimus önnistad, kuida siis se, kes seäl seisab kui üks öppimatta, peab sinno tänno peäle Amen ütlema, sest ta ei tea mitte, mis sa ütled.

16. Be to, jei tu laimini dvasia, kaip neišmanantis pasakys tavo padėkai ‘‘amen’‘, nesuprasdamas, ką tu kalbi?

16. Wenn du aber segnest im Geist, wie soll der, so an des Laien Statt steht, Amen sagen auf deine Danksagung, sintemal er nicht weiß, was du sagst?

16. Autrement, si tu bénis en esprit, comment celui qui tient la place d'un ignorant répondra-t-il l'Amen à ton action de grâces, puisqu'il ne sait pas ce que tu dis?

16. Porque si tú bendijeres solamente con el espíritu, el que ocupa el lugar del pueblo sencillo, ¿cómo dirá, Amén, sobre tu acción de gracias? porque no sabe lo que dices.

16 Anderszins, indien gij dankzegt met den geest, hoe zal degene, die de plaats eens ongeleerden vervult, amen zeggen op uw dankzegging, dewijl hij niet weet, wat gij zegt?

16. Bo jeźlibyś błogosławił duchem, jakoż ten, który jest z pocztu prostaków, na twoje dziękowanie rzecze Amen, ponieważ nie wie, co mówisz?

16. Mert ha lélekkel mondasz áldást, az ott lévő avatatlan miképen fog a te hálaadásodra Áment mondani, mikor nem tudja, mit beszélsz?

16 Ибо если ты будешь благословлять духом, то стоящий на месте простолюдина как скажет: „аминь" при твоем благодарении? Ибо он не понимает, что ты говоришь.

16. Бо коли благословити меш духом, то як той, хто займе місце невченого, скаже "амінь" на твоє дякуваннє, коли він не знає, що говориш.

17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.

17 Sinä kyllä hyvin kiität, mutta toinen ei rakennu.

17. Sinä tosin hyvästi kiität, vaan ei se toinen siitä parane.

17. Sinä tosin hywästi kijtit waan ei se toinen sijtä parattu ole.

17. Sine tosin hyuesti kijtit/ waan ei se toinen sijte parattu ole. (Sinä tosin hywästi kiitit/ waan ei se toinen siitä parattu ole.)

17. σὺ μὲν γὰρ καλῶς εὐχαριστεῖς, ἀλλ’ ὁ ἕτερος οὐκ οἰκοδομεῖται.

17. συ μεν γαρ καλως ευχαριστεις αλλ ο ετερος ουκ οικοδομειται 17. sυ men gar kalos eυcharisteis all o eteros oυk oikodomeitai

17 For* you indeed give-thanks well, but the other is not built up.

17. For thou verily givest thanks well, but the other is not edified.

17. Thi vel er din Taksigelse smuk, men den Anden opbygges ikke.

17. Du säger väl en god tacksägelse; men den andre varder deraf intet förbättrad.

17. Sest sa tännad kül hästi, agga teist ei parrandata mitte.

17. Juk tu gražiai dėkoji, tačiau kitas nėra ugdomas.

17. Du danksagest wohl fein, aber der andere wird nicht davon gebessert.

17. Il est vrai que tes actions de grâces sont excellentes; mais les autres n'en sont pas édifiés.

17. Porque tú a la verdad das bien gracias; mas el otro no es edificado.

17 Want gij dankzegt wel behoorlijk, maar de ander wordt niet gesticht.

17. Bo choć ty wprawdzie dobrze dziękujesz, ale się drugi nie buduje.

17. Mert jóllehet, te szépen mondasz áldást, de más nem épül abból.

17 Ты хорошо благодаришь, но другой не назидается.

17. Ти бо добре дякуєш, тільки ж другий не збудовуєть ся.

18 Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;

18 Kiitän *Jumalaani puhuen kielillä* enemmän kuin te kaikki.

18. Minä kiitän minun Jumalaani, että minä taidan usiammalla kielellä puhua kuin te kaikki.

18. Minä kijtän minun Jumalatani että minä taidan usiammalla kielellä puhua cuin teistä yxikän.

18. Mine kijten minu' Jumalani/ ette mine puhun Usiamalla Kielelle quin te caiki. (Minä kiitän minun Jumalaani/ että minä puhun useammalla kielellä kuin te kaikki.)

18. εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ μου, πάντων ὑμῶν μᾶλλον γλώσσαις λαλῶν·

18. ευχαριστω τω θεω μου παντων υμων μαλλον γλωσσαις λαλων 18. eυcharisto to theo moυ panton υmon mallon glossais lalon

18 I give-thanks to my God, I speak with (foreign) languages more than all of you°.

18. I thank my God, I speak with tongues more than ye all:

18. Jeg takker min Gud, at jeg mere end I alle taler i fremmede Tungemaal

18. Jag tackar min Gud, att jag talar mer med tungomål, än I alle.

18. Ma tännan omma Jummalat, et minna ennam woöraid kelesid rägin, kui teie keik.

18. Dėkui mano Dievui, aš kalbu kalbomis daugiau už jus visus,

18. Ich danke meinem Gott, daß ich mehr mit Zungen rede denn ihr alle.

18. Je rends grâces à mon Dieu, de ce que je parle plus de langues que vous tous;

18. Doy gracias a mi Dios que hablo en lenguas extrañas más que todos vosotros.

18 Ik dank mijn God, dat ik meer vreemde talen spreek, dan gij allen;

18. Dziękuję Bogu mojemu, iż więcej, niż wy wszyscy, językami mówię.

18. Hálát adok az én Istenemnek, hogy mindnyájatoknál inkább tudok nyelveken szólni;

18 Благодарю Бога моего: я более всех вас говорю языками;

18. Дякую Богу моєму, що я більш усїх вас говорю мовами.

19 mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.

19 Mutta seurakunnassa haluan mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni opettaakseni muitakin, kuin kymmenen tuhatta sanaa kielillä*.

19. Mutta seurakunnassa tahdon minä paremmin viisi sanaa puhua minun mielestäni, muita neuvoakseni, ennen kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.

19. Mutta minä tahdon Seuracunnas parammin wijsi sana puhua minun mielestäni muita neuwoxeni ennen cuin kymmenen tuhatta sana kielillä.

19. Mutta mine tadhon Seuraku'nasa paramin wijsi sana puhua minu' * Mieleni cansa/ Senpäle ette mine mös muita neuuoisin/ ennenquin Kymenen Tuhatta sana Kielelle. (Mutta minä tahdon seurakunnassa paremmin wiisi sanaa puhua minun mieleni kanssa/ Senpäälle että minä myös muita neuwoisin/ ennenkuin kymmenen tuhatta sanaa kielellä.)

19. ἀλλ’ ἐν ἐκκλησίᾳ θέλω πέντε λόγους διὰ τοῦ νοός μου λαλῆσαι, ἵνα καὶ ἄλλους κατηχήσω, ἢ μυρίους λόγους ἐν γλώσσῃ.

19. αλλ εν εκκλησια θελω πεντε λογους δια του νοος μου λαλησαι ινα και αλλους κατηχησω η μυριους λογους εν γλωσση 19. all en ekklesia thelo pente logoυs dia toυ noos moυ lalesai ina kai alloυs katecheso e mυrioυs logoυs en glosse

19 But in the congregation*, I wish to speak five words through my mind in order that I might also instruct others, than ten-thousand words in a (foreign) language.

19. Yet in the church I had rather speak five words with my understanding, that by my voice I might teach others also, than ten thousand words in an unknown tongue.

19. Men i Menigheden vil jeg hellere tale fem Ord forstaaeligen, paa det jeg kan undervise Andre, end ti tusinde Ord i fremmed Tungemaal.

19. Men jag vill heldre tala i församlingene fem ord med mitt sinne, på det jag undervisa må andra, än eljest tiotusend ord med tungomål.

19. Agga ma tahhan enneminne koggodusses wiis sanna omma moistussega räkida, et minna ka muid woin öppetada, kui kümme tuhhat sanna woöra kele.

19. vis dėlto bažnyčioje geriau pasakysiu penkis žodžius savo protu, kad pamokyčiau ir kitus, negu tūkstančius žodžių kalbomis.

19. Aber ich will in der Gemeinde lieber fünf Worte reden mit meinem Sinn, auf daß ich auch andere unterweise, denn zehntausend Worte mit Zungen.

19. Mais j'aime mieux prononcer dans l'Église cinq paroles par mon intelligence, afin d'instruire aussi les autres, que dix mille paroles dans une langue inconnue.

19. Empero en la iglesia quiero más bien hablar cinco palabras con mi entendimiento, para que enseñe también a los otros, que diez mil palabras en una lengua desconocida.

19 Maar ik wil liever in de Gemeente vijf woorden spreken met mijn verstand, opdat ik ook anderen moge onderwijzen, dan tien duizend woorden in een vreemde taal.

19. A wszakże we zborze wolę pięć słów zrozumiale przemówić, abym i drugich nauczył, niżeli dziesięć tysięcy słów językiem obcym.

19. De a gyülekezetben inkább akarok öt szót szólani értelemmel, hogy egyebeket is tanítsak, hogy nem mint tízezer szót nyelveken.

19 но в церкви хочу лучше пять слов сказать умом моим, чтобы и других наставить, нежели тьму слов на незнакомом языке.

19. Тільки ж у церкві лучче менї пять слів промовити розуміннєм моїм, щоб і инших навчити, нїж десять тисяч слів (чужою) мовою.

20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.

20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltä, vaan pahassa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.

20. Rakkaat veljet, älkäät olko lapset taidossa; vaan olkaat lapset pahuudessa, mutta olkaat taidossa täydelliset.

20. RAckat weljet älkät olco lapset taidosa waan olcat lapset pahudesa mutta olcat taidosa täydelliset.

20. Rackat Weliet/ Elkette Lapset olko taidhoisa/ waan pahudhesa Lapset olcata. Mutta taidhossa olcata teudheliset. (Rakkaat weljet/ Älkäättä lapset olko taidossa/ waan pahuudessa lapset olkaatte. Mutta taidoissa olkaatte täydelliset.)

20. Ἀδελφοί, μὴ παιδία γίνεσθε ταῖς φρεσίν, ἀλλὰ τῇ κακίᾳ νηπιάζετε, ταῖς δὲ φρεσὶ τέλειοι γίνεσθε.

20. αδελφοι μη παιδια γινεσθε ταις φρεσιν αλλα τη κακια νηπιαζετε ταις δε φρεσιν τελειοι γινεσθε 20. adelfoi me paidia ginesthe tais fresin alla te kakia nepiazete tais de fresin teleioi ginesthe

20 Brethren, do° not become children in (your) mindsets, (but be° infants in malice), but become° mature in (your) mindsets.

20. Brethren, be not children in understanding: howbeit in malice be ye children, but in understanding be men.

20. Brødre! vorder ikke Børn i Forstand, men værer Børn i Ondskab, i Forstand derimod værer fuldvoxne.

20. Käre bröder, varer icke barn i förståndet, utan varer barn i ondskone; men i förståndet varer fullkomlige.

20. Wennad, ärge sage lapsiks moistmisse polest, waid kurjusse polest olge lapsed, agga moistmisse polest sage täieste targaks.

20. Broliai! Nebūkite vaikai išmanymu. Verčiau blogybe būkite kūdikiai, bet išmanymu­subrendę.

20. Liebe Brüder, werdet nicht Kinder an dem Verständnis; sondern an der Bosheit seid Kinder, an dem Verständnis aber seid vollkommen.

20. Frères, ne devenez pas des enfants quant au jugement; mais soyez de petits enfants à l'égard de la malice; et quant au jugement, soyez des hommes faits.

20. Hermanos, no seais niños en el sentido; mas sed niños en la malicia, empero en el sentido sed hombres.

20 Broeders, wordt geen kinderen in het verstand, maar zijt kinderen in de boosheid, en wordt in het verstand volwassen.

20. Bracia! nie bądźcie dziećmi wyrozumieniem, ale bądźcie dziećmi złością, a wyrozumieniem dorosłymi bądźcie.

20. Atyámfiai, ne legyetek gyermekek [9†] értelemben; hanem a gonoszságban legyetek gyermekek, [10†] értelemben pedig érettek legyetek.

20 Братия! не будьте дети умом: на злое будьте младенцы, а по уму будьте совершеннолетни.

20. Браттє, не бувайте дїти розуміннєм; нї, в лихому бувайте малолїтниками, у розумінню ж звершеними.

21 Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään minua kuule, sanoo Herra".

21 Laissa on kirjoitettuna: "Vierailla kielillä ja vierailla* huulilla olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he edes siten minua kuuntele, sanoo Herra."

21. Laissa on kirjoitettu: minä tahdon puhua tälle kansalle toisilla kielillä ja toisilla huulilla, ja ei he sittekään minua kuule, sanoo Herra.

21. Laisa on kirjoitettu: Minä tahdon puhua tälle Canssalle toisilla kielillä ja toisilla huulilla ja ei he sijttekän minua cuule sano HERra.

21. Laissa on kirioitettu/ Mine tadhon puhua toisilla Kielillä ia toisilla Hwlilla temen Canssan tyge/ ia eiuet he sijtteken wiele nin minua cwle/ ma HERRA sano. (Laissa on kirjoitettu/ Minä tahdon puhua toisilla kielillä ja toisillä huulilla tämän kansan tykö/ ja eiwät he siitäkään wielä minua kuule/ ma (mitä) HERRA sanoo.)

21. ἐν τῷ νόμῳ γέγραπται ὅτι ἐν ἑτερογλώσσοις καὶ ἐν χείλεσιν ἑτέροις λαλήσω τῷ λαῷ τούτῳ, καὶ οὐδ’ οὕτως εἰσακούσονταί μου λέγει Κύριος.

21. εν τω νομω γεγραπται οτι εν ετερογλωσσοις και εν χειλεσιν ετεροις λαλησω τω λαω τουτω και ουδ ουτως εισακουσονται μου λεγει κυριος 21. en to nomo gegraptai oti en eteroglossois kai en cheilesin eterois laleso to lao toυto kai oυd oυtos eisakoυsontai moυ legei kυrios

21 It has been written in the law, ‘I will be speaking to this people in different languages and by other lips, and thus they will not even hear me, says the Lord.’ {Isa 28:11-12}

21. In the law it is written, With men of other tongues and other lips will I speak unto this people; and yet for all that will they not hear me, saith the Lord.

21. Der er skrevet i Loven: ved dem, som have andre Tungemaal, og ved andre Læber vil jeg tale til dette Folk, og de skulle end ikke saaledes høre mig, siger Herren.

21. I lagen är skrifvet: Jag vill tala med andra tungor, och med andra läppar till detta folk, och de skola dock icke än så höra mig, säger Herren.

21. Kässo-ramatusse on kirjotud: Minna tahhan teiste keeltega ja teiste mokkadega selle rahwale räkida, ja nendagi ei kule nemmad mind mitte, ütleb Issand.

21. Įstatyme parašyta: ‘‘Svetimomis kalbomis ir svetimųjų lūpomis Aš kalbėsiu šiai tautai, bet ir tada jie nepaklausys manęs’‘,­sako Viešpats.

21. Im Gesetz steht geschrieben: Ich will mit andern Zungen und mit andern Lippen reden zu diesem Volk, und sie werden mich auch also nicht hören, spricht der HERR."

21. Il est écrit dans la loi: Je parlerai à ce peuple par des gens d'une autre langue, et par des lèvres étrangères, et même ainsi ils ne m'écouteront point, dit le Seigneur.

21. En la ley está escrito: Con otras lenguas, y con otros labios hablaré a este pueblo; y ni aun así me oirán, dice el Señor.

21 In de wet is geschreven: Ik zal door lieden van andere talen, en door andere lippen tot dit volk spreken, en ook alzo zullen zij Mij niet horen, zegt de Heere.

21. W zakonie napisano: Iż obcemi językami i obcemi wargami mówić będę ludowi temu; a przecię mnie i tak nie usłuchają, mówi Pan.

21. A törvényben [11†] meg van írva: Idegen nyelveken és idegen ajkakkal szólok e népnek, és így sem hallgatnak rám, azt mondja az Úr.

21 В законе написано: иными языками и иными устами буду говорить народу сему; но и тогда не послушают Меня, говорит Господь.

21. В законї писано: Чужими язиками й чужими устами говорити му людям сим, та й так не послухають мене, глаголе Господь.

22 Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.

22 Kielet eivät siis ole merkkinä uskoville vaan uskomattomille, mutta profetoiminen ei ole uskomattomille vaan uskoville.

22. Niin siis kielet ovat merkiksi, ei niille, jotka uskovat, vaan niille, jotka ei usko; mutta ei prophetiat ole uskottomain, vaan uskovaisten tähden.

22. Nijn sijs kielet owat merkixi ei nijlle jotca uscowat waan nijlle jotca ei usco. Mutta ei Prophetiat ole uscottomain waan uscollisten tähden.

22. Nin ouat nyt Kielet ydhen * Merckin edeste/ ei ninen iotca vskouat/ waan ninen iotca ei Usko. Mutta wastoinpein/ Prophetiat eiuet ole Uskottomain/ waan ninen vskolisten tedhen. (Niin owat nyt kielet yhden merkin edestä/ ei niiden jotka uskowat/ waan niiden jotka ei usko. Mutta wastoin päin/ Prophetiat eiwät ole uskottomain/ waan niiden uskollisten tähden.)

22. ὥστε αἱ γλῶσσαι εἰς σημεῖόν εἰσιν οὐ τοῖς πιστεύουσιν, ἀλλὰ τοῖς ἀπίστοις, ἡ δὲ προφητεία οὐ τοῖς ἀπίστοις, ἀλλὰ τοῖς πιστεύουσιν.

22. ωστε αι γλωσσαι εις σημειον εισιν ου τοις πιστευουσιν αλλα τοις απιστοις η δε προφητεια ου τοις απιστοις αλλα τοις πιστευουσιν 22. oste ai glossai eis semeion eisin oυ tois pisteυoυsin alla tois apistois e de profeteia oυ tois apistois alla tois pisteυoυsin

22 So-then (foreign) languages are *for a sign, not to those who believe, but to the unbelieving. But prophecy (is for a sign), not to the unbelieving, but to those who believe.

22. Wherefore tongues are for a sign, not to them that believe, but to them that believe not: but prophesying serveth not for them that believe not, but for them which believe.

22. Derfor ere disse Tungemaal, til et Tegn, ikke for dem, som troe, men for de Vantroe; men den prophetiske Gave er det ikke for de Vantroe, men for dem, som troe.

22. Så äro nu tungomålen för ett tecken, icke dem som tro, utan dem som icke tro; men prophetien är tvärtemot, icke dem som otrogne äro, utan dem som trogne äro.

22. Sepärrast on keled tähheks, ei mitte neile, kes uskwad, waid neile, kes uskmatta on; agga prohweti kulutaminne, ei mitte neile, kes uskmatta on, waid neile, kes uskwad.

22. Todėl kalbos yra ženklas ne tikintiems, bet netikintiems. O pranašavimas­ne netikintiems, bet tikintiems.

22. Darum sind die Zungen zum Zeichen nicht den Gläubigen, sondern den Ungläubigen; die Weissagung aber nicht den Ungläubigen, sondern den Gläubigen.

22. Ainsi donc les langues sont un signe, non pour les croyants, mais pour les incrédules; au lieu que la prophétie est un signe, non pour les incrédules, mais pour les croyants.

22. Así que las lenguas por señal son, no a los que creen, sino a los incrédulos; mas la profecía sirve, no para los que no creen, sino a los creyentes.

22 Zo dan, de vreemde talen zijn tot een teken niet dengenen, die geloven, maar den ongelovigen; en de profetie niet den ongelovigen, maar dengenen, die geloven.

22. Przetoż języki są za cud, nie tym, którzy wierzą, ale niewiernym; a proroctwo nie niewiernym, ale wierzącym.

22. A nyelvek tehát jelül vannak, nem a hívőknek, hanem a hitetleneknek; a prófétálás pedig nem a hitetleneknek, hanem a hívőknek.

22 Итак языки суть знамение не для верующих, а для неверующих; пророчество же не для неверующих, а для верующих.

22. Тим же язики на ознаку не тим, хто вірує, а невірним; пророцтво ж не невірним, а віруючим.

23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?

23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuu yhteen ja kaikki puhuvat kielillä ja sisälle tulee oppimattomia tai uskomattomia, eivätkö he sano, että olette järjiltänne?

23. Sentähden jos koko seurakunta yhteen paikkaan kokoontuis ja kaikki puhuisivat kielillä ja sinne tulisivat oppimattomat taikka uskottomat; eikö he teitä mielipuoleksi sanoisi?

23. Cosca coco Seuracunda yhten paickan cocondu ja caicki puhuisit kielillä ja sinne tulis jocu oppematoin taicka uscomatoin eikö hän teitä mielipuolixi sanois?

23. Coska nyt coko Seurakunda ychten paickan cocontule/ ia caiki puhuisit Kielille/ ia sinne tulis iocu oppematoin/ taicka Uskomatoin/ eikö he sanoisi Teite Mielipolexi? (Koska nyt koko seurakunta yhteen paikkaan kokoon tulee/ ja kaikki puhuisit kielillä/ ja sinne tulisi joku oppimatoin/ taikka uskomatoin/ eikö he sanoisi teitä mielipuoleksi?)

23. Ἐὰν οὖν συνέλθῃ ἡ ἐκκλησία ὅλη ἐπὶ τὸ αὐτὸ καὶ πάντες γλώσσαις λαλῶσιν, εἰσέλθωσι δὲ ἰδιῶται ἢ ἄπιστοι, οὐκ ἐροῦσιν ὅτι μαίνεσθε;

23. εαν ουν συνελθη η εκκλησια ολη επι το αυτο και παντες γλωσσαις λαλωσιν εισελθωσιν δε ιδιωται η απιστοι ουκ ερουσιν οτι μαινεσθε 23. ean oυn sυnelthe e ekklesia ole epi to aυto kai pantes glossais lalosin eiselthosin de idiotai e apistoi oυk eroυsin oti mainesthe

23 Therefore, if the whole congregation* comes together in the same (place), and (if) all speak with (foreign) languages, and (if) unskilled or unbelieving (people) should enter, will they not be saying that you° are insane?

23. If therefore the whole church be come together into one place, and all speak with tongues, and there come in those that are unlearned, or unbelievers, will they not say that ye are mad?

23. Naar altsaa den ganske Menighed som tilsammen, og Alle talede med fremmede Tungemaal, men der kom Lægfolk eller Vantroe ind, vilde de ikke sige, at I vare galne?

23. Hvar nu hela församlingen tillhopakomme på en stad, och talade alla med tungomål, och der kommo någre olärde eller otrogne in, månde de icke skola säga, att I haden mist sinnet?

23. Kui nüüd keik se koggodus ühte paika kokko tulleks, ja keik rägiksid woörad keled, agga öppimatta ehk uskmatta rahwas tulleksid sisse, eks nemmad ei ütleks, et teie jamsite?

23. Juk jei susirinktų visa bažnyčia ir visi imtų kalbėti kalbomis, ir įeitų neišmanantys ar netikintys,­argi jie nesakytų, kad jūs išėję iš proto?

23. Wenn nun die ganze Gemeinde zusammenkäme an einen Ort und redeten alle mit Zungen, es kämen aber hinein Laien oder Ungläubige, würden sie nicht sagen, ihr wäret unsinnig?

23. Si donc toute l'Église est assemblée en un même lieu, et que tous parlent des langues, et que des gens du commun peuple, ou des incrédules y entrent, ne diront-ils pas que vous avez perdu le sens?

23. De manera que si toda la iglesia se juntare en un mismo lugar, y todos hablaren en lenguas extrañas, y entraren gentes sencillas, o incrédulos, ¿no dirán que estáis locos?

23 Indien dan de gehele Gemeente bijeenvergaderd ware, en zij allen in vreemde talen spraken, en enige ongeleerden of ongelovigen inkwamen, zouden zij niet zeggen, dat gij uitzinnig waart?

23. Jeźliby się tedy wszystek zbór na jedno miejsce zeszedł, a wszyscy by językami obcemi mówili, a weszliby tam prostacy albo niewierni, izali nie rzeką, że szalejecie?

23. Azért ha az egész gyülekezet egybegyűl és mindnyájan nyelveken szólnak, bemenvén az idegenek vagy hitetlenek, nem azt mondják-é, hogy őrjöngtök?

23 Если вся церковь сойдется вместе, и все станут говорить незнакомыми языками, и войдут к вамнезнающие или неверующие, то не скажут ли, что вы беснуетесь?

23. Коли оце зійдеть ся вся церква докупи, і всї чужими мовами заговорять, увійдуть же і невчені або невірні, то чи не скажуть, що ви дурієте?

24 Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion,

24 Mutta jos kaikki profetoivat ja joku uskomaton tai oppimaton tulee sisälle, niin kaikki paljastavat hänet, kaikki lausuvat hänestä tuomion.

24. Mutta jos te kaikki propheteeraisitte, ja sinne tulis joku uskomatoin taikka oppimatoin, ja hän nuhdeltaisiin kaikilta ja tuomittaisiin kaikilta,

24. Mutta jos te caicki propheteraisitta ja sinne tulis jocu uscomatoin taicka oppematoin ja hän nuhdellaisin caikilda ja duomitaisin caikilda.

24. Mutta ios te nyt caiki Propheteraisitta/ ia sinne siselletulis ioku Uskomatoin taicka Oppematoin/ ia nuhdhellaisin caikilda/ ia domitaisijn caikilda/ (Mutta jos te nyt kaikki propheteeraisitte/ ja sinne sisälle tulisi joka uskomatoin taikka oppimatoin/ ja nuhdeltaisiin kaikilta/ ja tuomittaisiin kaikilta/)

24. ἐὰν δὲ πάντες προφητεύωσιν, εἰσέλθῃ δέ τις ἄπιστος ἢ ἰδιώτης, ἐλέγχεται ὑπὸ πάντων, ἀνακρίνεται ὑπὸ πάντων,

24. εαν δε παντες προφητευωσιν εισελθη δε τις απιστος η ιδιωτης ελεγχεται υπο παντων ανακρινεται υπο παντων 24. ean de pantes profeteυosin eiselthe de tis apistos e idiotes elegchetai υpo panton anakrinetai υpo panton

24 But if all prophesy and some unbelieving or unskilled (person) should enter, he is reproved {Or: convicted} by all. He is judged by all.

24. But if all prophesy, and there come in one that believeth not, or one unlearned, he is convinced of all, he is judged of all:

24. Men dersom Alle Propheterne, og der kommer nogen Vantroe eller Lægmand ind, da overbevises han af Alle, han vises tilrette af Alle,

24. Hvar I nu alle propheteraden, och der komme någor otrogen eller olärd in, han vorde straffad af dem allom, och dömd af allom;

24. Agga kui nemmad keik prohweti wisil rägiksid, ja tulleks üks uskmatta ehk öppimatta innimenne sisse, siis saaks se keikist nomitud, ja keikist ta peäle kohhut moistetud.

24. Bet jeigu visi pranašautų ir įeitų netikintis ar neišmanantis, jis būtų visų apkaltintas ir visų atpažintas.

24. So sie aber alle weissagen und käme dann ein Ungläubiger oder Laie hinein, der würde von ihnen allen gestraft und von allen gerichtet;

24. Mais si tous prophétisent, et qu'il entre un incrédule, ou un ignorant, il est convaincu par tous, il est jugé par tous;

24. Mas si todos profetizaren, y entrare algún incrédulo o ignorante, de todos es convencido, de todos es juzgado:

24 Maar indien zij allen profeteerden, en een ongelovige of ongeleerde inkwame, die wordt van allen overtuigd, en hij wordt van allen geoordeeld.

24. Ale jeźliby wszyscy prorokowali, a wszedłby który niewierny albo prostak, od wszystkich przekonany i od wszystkich sądzony bywa.

24. De ha mindnyájan prófétálnak és bemegy egy hitetlen, vagy avatatlan, az mindenektől megfeddetik, mindenektől megítéltetik,

24 Но когда все пророчествуют, и войдет кто неверующий или незнающий, то он всеми обличается, всеми судится.

24. Коли ж усї пророкують і ввійде хто невірний або невчений, то від усїх буде докорений і від усїх суджений.

25 hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.

25 (Näin) hänen sydämensä salat tulevat ilmi, ja niin hän kasvoilleen heittäytyen kunnioittaa Jumalaa julistaen, että Jumala totisesti on teissä.

25. Ja niin hänen sydämensä salaudet julki tulisivat, ja hän lankeais kasvoillensa ja rukoilis Jumalaa, tunnustain että Jumala olis totisesti teissä.

25. Nijn hänen sydämens salaudet julki tulisit ja hän langeis caswoillens ja rucoilis Jumalata tunnustain että Jumala olis totisest teisä.

25. ia nin tulis henen Sydhemens Salaisudhet iulkisexi/ ia sillens hen Caswoillens langeis/ ia rucolis Jumalata/ ia tunnustais ette totisesta Jumala olis teisse. (ja niin tulisi hänen sydämensä salaisuudet julkiseksi/ ja silleens hän kaswoillensa lankeisi/ ja rukoilisi Jumalata/ ja tunnustaisi että totisesti Jumala olisi teissä.)

25. καὶ οὕτω τὰ κρυπτὰ τῆς καρδίας αὐτοῦ φανερὰ γίνεται· καὶ οὕτω πεσὼν ἐπὶ πρόσωπον προσκυνήσει τῷ Θεῷ, ἀπαγγέλλων ὅτι ὁ Θεὸς ὄντως ἐν ὑμῖν ἐστι.

25. και ουτως τα κρυπτα της καρδιας αυτου φανερα γινεται και ουτως πεσων επι προσωπον προσκυνησει τω θεω απαγγελλων οτι ο θεος οντως εν υμιν εστιν 25. kai oυtos ta krυpta tes kardias aυtoυ fanera ginetai kai oυtos peson epi prosopon proskυnesei to theo apaggellon oti o theos ontos en υmin estin

25 And thus, the secret things of his heart become apparent, and so, having fallen down upon his face, he will be worshiping God, reporting that God really is among you°.

25. And thus are the secrets of his heart made manifest; and so falling down on his face he will worship God, and report that God is in you of a truth.

25. hans Hjertes skjulte Tanker aabenbares, og saa vil han falde paa sit Ansigt og tilbede Gud og forkynde at Gud er sandeligen i Eder.

25. Och så vorde det, som lönligit är i hans hjerta, uppenbart; och så fölle han på sitt ansigte, tillbåde Gud, och bekände, att sannerliga vore Gud i eder.

25. Ja nenda saaks awwalikkuks, mis temma süddames sallaja on, ja nenda heitaks ta silmili mahha, ja kummardaks Jummalat, ja ütleks ülles, et Jummal töeste teie sees on.

25. Jo širdies paslaptys būtų atskleistos, ir jis, puolęs veidu žemėn, pagarbintų Dievą ir išpažintų: ‘‘Dievas iš tiesų yra tarp jūsų!’‘

25. und also würde das Verborgene seines Herzens offenbar, und er würde also fallen auf sein Angesicht, Gott anbeten und bekennen, daß Gott wahrhaftig in euch sei.

25. Et ainsi les secrets de son cœur sont manifestés, et ainsi se prosternant la face contre terre, il adorera Dieu, et publiera que Dieu est véritablement au milieu de vous.

25. Y así lo oculto de su corazón se hace manifiesto; y así postrándose sobre su rostro adorará a Dios, declarando que verdaderamente Dios está en vosotros.

25 En alzo worden de verborgene dingen zijns harten openbaar; en alzo, vallende op zijn aangezicht, zal hij God aanbidden, en verkondigen, dat God waarlijk onder u is.

25. A tak skrytości serca tego bywają objawione, a on upadłszy na oblicze, pokłonili się Bogu, wyznawając, że Bóg jest prawdziwie w was.

25. És ilyen módon az ő szívének titkai nyilvánvalókká lesznek; és így arczra borulva imádja az Istent, hirdetvén, hogy bizonynyal az Isten lakik ti bennetek.

25 И таким образом тайны сердца его обнаруживаются, и он падет ниц, поклонится Богу и скажет: истинно с вами Бог.

25. І так тайни серця його виявлять ся, і так припавши лицем, поклонить ся Богові, звіщаючи, що справдї з вами Бог.

26 Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.

26 Miten siis on, veljet? Kun tulette yhteen jokaisella (teistä) on jotain; on virsi, on opetus, on *kieli, on ilmestys*, on selitys. Kaikki tapahtukoon rakennukseksi.

26. Kuinkas se on, rakkaat veljet? Koska te kokoon tulette, niin kullakin teistä on psalmi, hänellä on opetus, hänellä on kieli, hänellä on ilmoitus, hänellä on selitys: ne tapahtukoon kaikki parannukseksi.

26. CUingasta se on rackat weljet? cosca te cocon tuletta nijn cullakin teistä on Psalmi hänellä on opetus hänellä on kieli hänellä on ilmoitus hänellä on selitys: ne tapahtucon caicki parannuxexi.

26. Quingasta se sis on/ rackat Weliet? Coska te nyt cokontuletta nin itzecullakin teiste on Psalmi/ henelle on Opetus/ henelle on Kieli/ henelle on Ilmoitus/ henelle on Wlostulkitus. Ne caiki andacat tulla Paranoxexi. (Kuinkaste se siis on/ rakkaat weljet? Koska te nyt kokoon tulette niin itsekullakin teistä on psalmi/ hänellä on opetus/ hänellä on kieli/ hänellä on ilmoitus/ hänellä on ulostulkitus. Ne kaikki antakaat tulla parannukseksi.)

26. Τί οὖν ἐστιν, ἀδελφοί; ὅταν συνέρχησθε, ἕκαστος ὑμῶν ψαλμὸν ἔχει, διδαχὴν ἔχει, γλῶσσαν ἔχει, ἀποκάλυψιν ἔχει, ἑρμηνείαν ἔχει· πάντα πρὸς οἰκοδομὴν γινέσθω.

26. τι ουν εστιν αδελφοι οταν συνερχησθε εκαστος υμων ψαλμον εχει διδαχην εχει γλωσσαν εχει αποκαλυψιν εχει ερμηνειαν εχει παντα προς οικοδομην γενεσθω 26. ti oυn estin adelfoi otan sυnerchesthe ekastos υmon psalmon echei didachen echei glossan echei apokalυpsin echei ermeneian echei panta pros oikodomen genestho

26 Therefore brethren, what is it? Whenever you° come together, each of you° has a psalm, has a teaching, has a revelation, has a (foreign) language, has a translation. Let all things happen toward (your) building up.

26. How is it then, brethren? when ye come together, every one of you hath a psalm, hath a doctrine, hath a tongue, hath a revelation, hath an interpretation. Let all things be done unto edifying.

26. Hvad bør da skee, Brødre? Naar I komme sammen, da har hver af Eder en Psalme, han har en Lærdom, han har et fremmed Tungemaal, han har en Aabenbarelse, han har en Udlæggelse; Alt skee til Opbyggelse.

26. Huru är det då, käre bröder? När I tillsammans kommen, så hafver hvar och en af eder en Psalm; han hafver lärdom, han hafver tungomål, han hafver uppenbarelse, han hafver uttydelse; låter det allt ske till förbättring.

26. Mis siis nüüd on, wennad? kui teie kokko tullete, ons siis iggaühhel teie seast üks laul, ons temmal üks öppetus, ons temmal üks woöras keel, ons temmal üks ilmutaminne, ons temmal üks kirja-selletaminne, siis sündko se keik parrandusseks.

26. Tad kaip bus, broliai? Kai susirenkate, kiekvienas turi giesmę ar pamokymą, ar kalbą, ar apreiškimą, ar aiškinimą. Tegul viskas tarnauja ugdymui.

26. Wie ist es denn nun, liebe Brüder? Wenn ihr zusammenkommt, so hat ein jeglicher Psalmen, er hat eine Lehre, er hat Zungen, er hat Offenbarung, er hat Auslegung. Laßt alles geschehen zur Besserung!

26. Que faut-il donc, frères? Lorsque vous vous assemblez, chacun a-t-il un cantique, ou une instruction, une langue étrangère, une révélation, une interprétation? Que tout se fasse pour l'édification.

26. ¿Qué hay, pues, hermanos? Cuando os juntáis, cada uno de vosotros tiene salmo, tiene doctrina, tiene lengua, tiene revelación, tiene interpretación: Háganse todas las cosas para edificación.

26 Wat is het dan, broeders? Wanneer gij samenkomt, een iegelijk van u, heeft hij een psalm, heeft hij een leer, heeft hij een vreemde taal, heeft hij een openbaring, heeft hij een uitlegging; laat alle dingen geschieden tot stichting;

26. Cóż tedy jest, bracia? Gdy się schodzicie, każdy z was ma psalm, ma naukę, ma język, ma objawienie, ma tłumaczenie; wszystko to niech się dzieje ku zbudowaniu.

26. Hogy van hát atyámfiai? [12†] Mikor egybegyűltök, mindeniteknek van zsoltára, tanítása, [13†] nyelve, kijelentése, magyarázata. Mindenek épülésre [14†] legyenek.

26 Итак что же, братия? Когда вы сходитесь, и у каждого из вас есть псалом, есть поучение, естьязык, есть откровение, есть истолкование, – все сие да будет к назиданию.

26. Що ж (треба робити), браттє? Коли сходитесь, і кожен псальму має, науку має, мову має, одкриттє має, виясненнє має, - усе на збудованнє нехай буде.

27 Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;

27 Jos joku puhuu kielillä*, puhukoon kaksi tai enintään kolme ja vuoron mukaan, ja yksi selittäköön.

27. Jos joku kielillä puhuu, se puhukaan itse toisena, taikka ensinnäkin itse kolmantena, ja vuorottain, ja yksi sen selittäkään.

27. Jos jocu kielellä puhu se puhucan idze toisna taicka eninnäkin idze colmandena wuorottain ja yxi sen sijtte selittäkän.

27. Jos iocu Kielelle puhu/ se puhucan itze toisna/ taicka eninäki itze colmandena/ ia site woroittain/ nin yxi sen tulkitcaan. (Jos joku kielellä puhuu/ se puhukaan itse toisena/ taikka eninnäkin itse kolmantena/ ja sitä wuorottain/ niin yksi sen tulkitkaan.)

27. εἴτε γλώσσῃ τις λαλεῖ, κατὰ δύο ἢ τὸ πλεῖστον τρεῖς, καὶ ἀνὰ μέρος, καὶ εἷς διερμηνευέτω·

27. ειτε γλωσση τις λαλει κατα δυο η το πλειστον τρεις και ανα μερος και εις διερμηνευετω 27. eite glosse tis lalei kata dυo e to pleiston treis kai ana meros kai eis diermeneυeto

27 If anyone speaks in a (foreign) language, (let it be) according to two or three (at) the most and individually, and let one translate.

27. If any man speak in an unknown tongue, let it be by two, or at the most by three, and that by course; and let one interpret.

27. Dersom Nogen taler i fremmed Tungemaal, da være det To, eller i det høieste Tre, og den Ene efter den Anden, og Een udlægge det.

27. Hvar nu någor talar med tungomål, det göre han sjelf annar, eller på det mesta sjelf tredje, och då ymsom; och en tyde det ut.

27. Ehk kui kegi woörast keelt rägib, siis räkigo nemmad kahhekeste ehk keigeennam kolmekeste ja järrestikko, ja üks selletago sedda ärra.

27. Jei kalba kas kalbomis, tekalba du, daugiausia trys, paeiliui, o vienas tegul aiškina.

27. So jemand mit Zungen redet, so seien es ihrer zwei oder aufs meiste drei, und einer um den andern; und einer lege es aus.

27. S'il y en a qui parlent une langue, qu'il n'y en ait que deux ou trois, tout au plus, et l'un après l'autre; et qu'il y en ait un qui interprète.

27. Si hablare alguno en lengua desconocida, sea por dos, o a lo más por tres, y esto a su turno; y uno interprete.

27 En zo iemand een vreemde taal spreekt, dat het door twee, of ten meeste drie geschiede, en bij beurte; en dat een het uitlegge.

27. Jeźli kto językiem mówi, niech to będzie po dwóch albo najwięcej po trzech, i to na przemiany, a jeden niech tłumaczy.

27. Ha valaki nyelveken szól, kettő vagy legfeljebb három legyen, mégpedig egymás után; és egy magyarázza meg:

27 Если кто говорит на незнакомом языке, говорите двое, или много трое, и то порознь, а один изъясняй.

27. Коли хто (чужою) мовою говорить, (говоріть) по двоє, а найбільш по троє, і чергами, а один нехай вияснює.

28 mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.

28 Mutta jos ei ole selittäjää, olkoon vaiti seurakunnassa ja puhukoon itselleen ja Jumalalle.

28. Ellei hän selittäjä ole, niin olkaan seurakunnassa ääneti ja puhukaan itsellensä ja Jumalalle.

28. Ellei hän selittäjä ole nijn olcan Seuracunnasa äneti ja puhucan idzellens ja Jumalalle.

28. Ellei hen Tulki ole/ nin olcan wait Seurakunnasa/ waan puhucan itzellens ia Jumalalle. (Ellei hän tulkki ole/ niin olkaan waiti seurakunnassa/ waan puhukaan itsellensä ja Jumalalle.)

28. ἐὰν δὲ μὴ ᾖ διερμηνευτής, σιγάτω ἐν ἐκκλησίᾳ, ἑαυτῷ δὲ λαλείτω καὶ τῷ Θεῷ.

28. εαν δε μη η διερμηνευτης σιγατω εν εκκλησια εαυτω δε λαλειτω και τω θεω 28. ean de me e diermeneυtes sigato en ekklesia eaυto de laleito kai to theo

28 But if there is no translator, let him be silent in the congregation*, and let him speak to himself and to God.

28. But if there be no interpreter, let him keep silence in the church; and let him speak to himself, and to God.

28. Men dersom der ingen Udlægger er tilstede, og tie hiin i Menigheden, men han tale for sig selv og for Gud.

28. Är han icke en uttydare, så tige i församlingene; men tale vid sig sjelf, och till Gud.

28. Agga kui ei olle selletajat, siis olgo ta wait koggodusses; agga temma räkigo isseennesele ja Jummalale.

28. Bet jeigu nėra aiškintojo, tegul tas bažnyčioje tyli ir tekalba tik sau ir Dievui.

28. Ist aber kein Ausleger da, so schweige er in der Gemeinde, rede aber sich selber und Gott.

28. S'il n'y a point d'interprète, que celui qui parle une langue se taise dans l'Église, et qu'il parle à lui-même et à Dieu.

28. Mas si no hubiere intérprete, calle en la iglesia; y hable a sí mismo, y a Dios.

28 Maar indien er geen uitlegger is, dat hij zwijge in de Gemeente; doch dat hij tot zichzelven spreke, en tot God.

28. A jeźliby tłumacza nie było niechże we zborze milczy ten, który obcym językiem mówi, a niech mówi sobie i Bogu.

28. Ha pedig nincsen magyarázó, hallgasson a gyülekezetben; hanem magának szóljon és az Istennek.

28 Если же не будет истолкователя, то молчи в церкви, а говори себе и Богу.

28. Коли ж нема вияснювателя, то нехай мовчить у церкві; собі ж нехай говорить та Богові.

29 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;

29 Profeetoista puhukoon kaksi tai kolme ja muut arvostelkoot.

29. Mutta prophetat puhukaan itse toisena, eli itse kolmantena, ja ne muut tuomitkaan.

29. Mutta Prophetat puhucan idze toisna eli idze colmandena ja ne muut duomitcan.

29. Mutta Prophetat puhucat itze toisna eli itze colmanna/ ia ne mwdh site domitkan. (Mutta prophetat puhukaat itse toisena eli itse kolmantena/ ja ne muut sitä tuomitkaan.)

29. προφῆται δὲ δύο ἢ τρεῖς λαλείτωσαν, καὶ οἱ ἄλλοι διακρινέτωσαν·

29. προφηται δε δυο η τρεις λαλειτωσαν και οι αλλοι διακρινετωσαν 29. profetai de dυo e treis laleitosan kai oi alloi diakrinetosan

29 But let the prophets speak (by) two or three and let the others discern.

29. Let the prophets speak two or three, and let the other judge.

29. Af Propheter tale to eller tre, og de andre prøve det.

29. Men Propheterna tale två eller tre; och de andre döme derom.

29. Agga neist kirja-selletajaist räkigo kaks ehk kolm, ja need teised moistko se peäle.

29. Ir pranašai tekalba du ar trys, o kiti teapsvarsto.

29. Weissager aber lasset reden zwei oder drei, und die andern lasset richten.

29. Qu'il n'y ait aussi que deux ou trois prophètes qui parlent, et que les autres jugent.

29. Empero los profetas, hablen dos o tres; y los demás juzguen.

29 En dat twee of drie profeten spreken, en dat de anderen oordelen.

29. Ale prorocy niech mówią dwaj albo trzej, a drudzy niech rozsądzą.

29. A próféták pedig ketten vagy hárman beszéljenek; és a többiek ítéljék meg.

29 И пророки пусть говорят двое или трое, а прочие пустьрассуждают.

29. Пророки ж нехай по двоє і по троє говорять, а инші нехай міркують.

30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.

30 Mutta jos toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.

30. Ja jos jollekulle tykönä istuvalle ilmoitus tapahtuu, niin olkaan ensimäinen ääneti.

30. Ja jos jolleculle tykönä istuwalle ilmoitus tapahtu nijn olcan ensimäinen äneti.

30. Mutta ios Ilmoitus tapachtu iollenculle/ quin tykene istu/ nin se ensimeinen wait olcan. (Mutta jos ilmoitus tapahtuu jollenkulle/ kuin tykönä istuu/ niin se ensimmäinen waiti olkaan.)

30. ἐὰν δὲ ἄλλῳ ἀποκαλυφθῇ καθημένῳ, ὁ πρῶτος σιγάτω.

30. εαν δε αλλω αποκαλυφθη καθημενω ο πρωτος σιγατω 30. ean de allo apokalυfthe kathemeno o protos sigato

30 But if (a prophesy) is revealed to another sitting by, let the first be silent.

30. If any thing be revealed to another that sitteth by, let the first hold his peace.

30. Men dersom en Anden, som sidder der, faaer en Aabenbarelse, da tie den Første.

30. Men hvar så händer, att dem, som sitter, varder något uppenbaradt, så tige den förste.

30. Ja kui teisele, kes istub, ilmutakse middagi, siis olgo essimenne wait.

30. Bet jei kitam šalia sėdinčiam kas nors apreiškiama, pirmasis tenutyla.

30. So aber eine Offenbarung geschieht einem andern, der da sitzt, so schweige der erste.

30. Et si un autre assistant a une révélation, que le premier se taise.

30. Y si a otro que estuviere sentado, fuere revelada alguna cosa, calle el primero.

30 Doch indien een ander, die er zit, iets geopenbaard is, dat de eerste zwijge.

30. Jeźliby też inszemu siedzącemu co było objawione, on pierwszy niechaj milczy.

30. De ha egy másik ott ülő vesz kijelentést, az első hallgasson.

30 Если же другому из сидящих будет откровение, то первый молчи.

30. Коли ж другому, що сидить, одкриєть ся (що), перший нехай мовчить.

31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.

31 Te voitte näet kaikki profetoida vuoron mukaan, jotta kaikki oppisivat ja kaikki saisivat kehoitusta.

31. Sillä kyllä te kaikki propheteerata taidatte, yksi toisenne perään, että kaikki oppisivat ja tulisivat neuvotuksi.

31. Sillä kyllä te caicki propheterata taidatte yxi toisenne perän että caicki oppisit ja tulisit neuwotuxi.

31. Sille kylle te taidhatta caiki Propheterata/ yxi toisen pereste/ Senpäle ette caiki oppisit/ ia caiki tulisit manatuxi. (Sillä kyllä te taidatte kaikki propheteerata/ yksi toisen perästä/ Senpäälle että kaikki oppisit/ ja kaikki tulisit manatuksi.)

31. δύνασθε γὰρ καθ’ ἕνα πάντες προφητεύειν, ἵνα πάντες μανθάνωσι καὶ πάντες παρακαλῶνται·

31. δυνασθε γαρ καθ ενα παντες προφητευειν ινα παντες μανθανωσιν και παντες παρακαλωνται 31. dυnasthe gar kath ena pantes profeteυein ina pantes manthanosin kai pantes parakalontai

31 For* all of you° are able to prophesy, one by one, in order that all may learn and all might be encouraged.

31. For ye may all prophesy one by one, that all may learn, and all may be comforted.

31. Thi I kunne alle prophetere, den Ene efter den Anden, at Alle kunne lære, og Alle blive formanede.

31. I mågen väl alle prophetera, den ene efter den andra, på det alle måge lära, och alle varda förmanade.

31. Sest teie woite keik järrestikko prohweti wisil räkida, et keik öppiwad, ja keik maenitsust sawad.

31. Nes jūs visi galite vienas po kito pranašauti, kad visi pasimokytų ir visi būtų paguosti.

31. Ihr könnt wohl alle weissagen, einer nach dem andern, auf daß sie alle lernen und alle ermahnt werden.

31. Car vous pouvez tous prophétiser l'un après l'autre, afin que tous apprennent, et que tous soient exhortés.

31. Porque podéis todos profetizar uno por uno; para que todos aprendan, y todos sean exhortados.

31 Want gij kunt allen, de een na den ander profeteren, opdat zij allen leren, en allen getroost worden.

31. Bo możecie wszyscy jeden po drugim prorokować, aby się wszyscy uczyli i wszyscy pocieszeni byli.

31. Mert egyenként mindnyájan prófétálhattok, hogy mindenki tanuljon, és mindenki vígasztalást vegyen;

31 Ибо все один за другимможете пророчествовать, чтобы всем поучаться и всем получать утешение.

31. Можете бо всї один за одним пророкувати, щоб усї навчались і всї утїшались.

32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;

32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset.

32. Ja prophetain henget ovat prophetaille alamaiset.

32. Ja Prophetain Henget owat Prophetain alammaiset.

32. Ja ne Prophetain Henget ouat Prophetain * alamaiset. (Ja ne prophetain henget owat prophetain alamaiset.)

32. καὶ πνεύματα προφητῶν προφήταις ὑποτάσσεται·

32. και πνευματα προφητων προφηταις υποτασσεται 32. kai pneυmata profeton profetais υpotassetai

32 The spirits of the prophets are subject to the prophets;

32. And the spirits of the prophets are subject to the prophets.

32. Ogsaa Propheters Aander ere Propheter underdanige.

32. Och Propheternas andar äro Prophetomen underdånige;

32. Ja prohwetide waimud on prohwetide melewalla al.

32. Pranašų dvasios yra paklusnios pranašams,

32. Und die Geister der Propheten sind den Propheten untertan.

32. Or, les esprits des prophètes sont soumis aux prophètes;

32. (Y los espíritus de los profetas están sujetos a los profetas;)

32 En de geesten der profeten zijn den profeten onderworpen.

32. I duchy proroków są poddane prorokom.

32. És a prófétalelkek [15†] engednek a prófétáknak;

32 И духи пророческие послушны пророкам,

32. І духи пророцькі пророкам корять ся.

33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,

33 Sillä Jumala* ei ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa,

33. Sillä ei Jumala ole sekaseuraisuuden, vaan rauhan Jumala, niinkuin kaikissa pyhäin seurakunnissa.

33. Sillä ei Jumala ole secaseuraisuden waan rauhan Jumala nijncuin caikisa Pyhäin Seuracunnisa.

33. Sille ettei Jumala ole secaseuraudhen waan Rauhan Jumala/ ninquin caikissa Pyhein Seurakunnissa. (Sillä ettei Jumala ole sekaseurauden waan Rauhan Jumala/ niinkuin kaikissa pyhäin seurakunnissa.)

33. οὐ γάρ ἐστιν ἀκαταστασίας ὁ Θεὸς, ἀλλὰ εἰρήνης.

33. ου γαρ εστιν ακαταστασιας ο θεος αλλ ειρηνης ως εν πασαις ταις εκκλησιαις των αγιων 33. oυ gar estin akatastasias o theos all eirenes os en pasais tais ekklesiais ton agion

33 for* God is not (a God) of unrest, but of peace. As in all the congregations* of the holy-ones:

33. For God is not the author of confusion, but of peace, as in all churches of the saints.

33. Thi Gud er ikke Forvirringens men Fredens Gud. Ligesom i alle de Helliges Menighedeer

33. Ty Gud är icke oskickelighetenes, utan fridsens Gud, som uti alla de heligas församlingar.

33. Sest Jummal ei olle mitte seggase asja, waid rahho Jummal, nenda kui keikide pühhade koggoduste sees.

33. nes Dievas nėra sumaišties, bet ramybės Dievas,­kaip ir visose šventųjų bažnyčiose.

33. Denn Gott ist nicht ein Gott der Unordnung, sondern des Friedens.

33. Car Dieu n'est point pour la confusion, mais pour la paix. Comme on le voit dans toutes les Églises des saints,

33. Porque Dios no es autor de disensión, sino de paz, como en todas las iglesias de los santos.

33 Want God is geen God van verwarring, maar van vrede, gelijk in al de Gemeenten der heiligen.

33. Albowiem Bóg nie jest powodem nieporządku, ale pokoju, jako i we wszystkich zborach świętych.

33. Mert az Isten nem a visszavonásnak, hanem a békességnek Istene; miként a szentek minden gyülekezetében.

33 потому что Бог не есть Бог неустройства, но мира. Так бывает во всех церквах у святых.

33. Не єсть бо Бог безладу, а впокою, як по всїх церквах у сьвятих.

34 olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.

34 olkoot vaimonne* vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia niin kuin lakikin sanoo.

34. Teidän vaimonne pitää seurakunnissa ääneti oleman; sillä ei heille ole sallittu puhua, vaan että he ovat alamaiset, niinkuin myös laki sanoo.

34. TEidän waimon pitä Seuracunnisa äneti oleman: sillä ei heille ole sallittu puhua waan että he owat alammaiset nijncuin Laki sano.

34. Teiden waimon pite wait oleman Seurakunnissa/ Sille eipe heille sallittu ole puhua/ waan ette he ouat siuiet/ Ninquin Laki sano. (Teidän waimon pitää waiti oleman seurakunnissa/ Sillä eipä heillä sallittu ole puhua/ waan että he owat siweät/ Niinkuin laki sanoo.)

34. Ὡς ἐν πάσαις ταῖς ἐκκλησίαις τῶν ἁγίων, αἱ γυναῖκες ὑμῶν ἐν ταῖς ἐκκλησίαις σιγάτωσαν· οὐ γὰρ ἐπιτέτραπται αὐταῖς λαλεῖν, ἀλλ’ ὑποτάσεσθαι, καθὼς καὶ ὁ νόμος λέγει.

34. αι γυναικες υμων εν ταις εκκλησιαις σιγατωσαν ου γαρ επιτετραπται αυταις λαλειν αλλ υποτασσεσθαι καθως και ο νομος λεγει 34. ai gυnaikes υmon en tais ekklesiais sigatosan oυ gar epitetraptai aυtais lalein all υpotassesthai kathos kai o nomos legei

34 let your° women {Or: wives} be silent in the congregations*; for* it has not been permitted for them to speak, but to be subject, just-as the law also says. {Gen 3:16}

34. Let your women keep silence in the churches: for it is not permitted unto them to speak; but they are commanded to be under obedience, as also saith the law.

34. tie Eders Kvinder i Forsamlingerne; thi det er dem ikke tilstedt at tale, men at være underdanige, ligesom Loven og siger.

34. Edra qvinnor tige uti församlingarna; ty dem är icke tillstadt att tala, utan att de äro underdåniga, såsom ock lagen säger.

34. Olgo teie naesed koggoduste sees wait, sest neile ei olle lubba antud räkida, waid nemmad peawad allamad ollema, nenda kui ka käsk ütleb.

34. Jūsų moterys bažnyčiose tetyli, nes joms neleidžiama kalbėti, jos turi būti klusnios, kaip sako ir įstatymas.

34. Wie in allen Gemeinden der Heiligen lasset eure Weiber schweigen in der Gemeinde; denn es soll ihnen nicht zugelassen werden, daß sie reden, sondern sie sollen untertan sein, wie auch das Gesetz sagt.

34. Que vos femmes se taisent dans les Églises, parce qu'il ne leur est pas permis d'y parler; et qu'elles soient soumises, comme la loi le dit aussi.

34. Vuestras mujeres callen en las iglesias; porque no les es permitido hablar, sino que estén sujetas como también lo dice la ley.

34 Dat uw vrouwen in de Gemeenten zwijgen; want het is haar niet toegelaten te spreken, maar bevolen onderworpen te zijn, gelijk ook de wet zegt.

34. Niewiasty wasze niech milczą we zborach; albowiem nie pozwolono im, aby mówiły, ale aby poddanemi były, jako i zakon mówi.

34. A ti asszonyaitok [16†] hallgassanak a gyülekezetekben, mert nincsen megengedve nékik, hogy szóljanak; hanem engedelmesek legyenek, [17†] a mint a törvény is mondja.

34 Жены ваши в церквах да молчат, ибо не позволено им говорить, а быть в подчинении, как и закон говорит.

34. Жінки ваші в церквах нехай мовчять; бо не дозволено їм говорити, а щоб корили ся, яко ж закон глаголе.

35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.

35 Mutta jos he tahtovat oppia jotain, kysykööt kotona omilta miehiltään, sillä häpeällistä on vaimojen* puhua seurakunnassa.

35. Mutta jos he jotain oppia tahtovat, niin kysykööt miehiltänsä kotona; sillä häijysti se vaimoille sopii, että he seurakunnassa puhuvat.

35. Mutta jos he jotain oppia tahtowat nijn kysykän miehildäns cotona.

35. Mutta ios he iotain tachtouat oppe/ nin kysyken Miehildens Cotona/ (Mutta jos he jotain tahtowat oppia/ niin kysykään miehiltänsä kotona/)

35. εἰ δέ τι μαθεῖν θέλουσιν, ἐν οἴκῳ τοὺς ἰδίους ἄνδρας ἐπερωτάτωσαν· αἰσχρὸν γάρ ἐστι γυναιξὶν ἐν ἐκκλησίᾳ λαλεῖν.

35. ει δε τι μαθειν θελουσιν εν οικω τους ιδιους ανδρας επερωτατωσαν αισχρον γαρ εστιν γυναιξιν εν εκκλησια λαλειν 35. ei de ti mathein theloυsin en oiko toυs idioυs andras eperotatosan aischron gar estin gυnaiksin en ekklesia lalein

35 And if they wish to learn anything, let them ask their own husbands in (their own) house; for* it is shameful for women {Or: wives} to speak in a congregation*.

35. And if they will learn any thing, let them ask their husbands at home: for it is a shame for women to speak in the church.

35. Men ville de lære Noget, da adspørge de deres egne Mænd hjemme; thi det lader Kvinder ilde at tale i en Menighed.

35. Men vilja de något lära, så skola de fråga sina män hemma; det står icke qvinnor väl, att de tala i församlingene.

35. Agga kui nemmad tahhawad middagi öppida, siis küssigo nem̃ad koddo omma meeste käest; Sest naestel on häbbi räkides koggodusse sees.

35. Ir jeigu jos nori ko nors išmokti, tepasiklausia namie savo vyro, nes moterims gėdinga bažnyčioje kalbėti.

35. Wollen sie etwas lernen, so lasset sie daheim ihre Männer fragen. Es steht den Weibern übel an, in der Gemeinde zu reden.

35. Si elles veulent s'instruire sur quelque chose, qu'elles interrogent leurs maris à la maison; car il n'est pas bienséant aux femmes de parler dans l'Église.

35. Y si quieren aprender alguna cosa, pregunten en casa a sus maridos; porque deshonesta cosa es hablar las mujeres en la iglesia.

35 En zo zij iets willen leren, laat haar te huis haar eigen mannen vragen; want het staat lelijk voor de vrouwen, dat zij in de Gemeente spreken.

35. A jeźli się czego nauczyć chcą, niechże w domu mężów swoich pytają, ponieważ sromota niewiastom we zborze mówić.

35. Hogyha pedig tanulni akarnak valamit, kérdezzék meg otthon az ő férjüket; mert éktelen dolog asszonynak szólni a gyülekezetben.

35 Если же они хотят чему научиться, пусть спрашивают о том дома у мужей своих; ибо неприлично жене говорить в церкви.

35. Коли ж хочуть чого навчитись, нехай дома в своїх чоловіків питають; сором бо жінкам у церкві говорити.

36 Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?

36 Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teillekö se on tullut?

36. Eli onko Jumalan sana teistä tullut? Taikka onko se ainoasti teidän tykönne tullut?

36. Häjysti se waimoille sopi että he Seuracunnas puhuwat: eli ongo Jumalan sana teistä tullut? Taicka ongo se ainoastans teidän tygönne tullut?

36. Heijusti se Waimoille sopi/ ette he Seurakunnasa puhuuat. Eli ongo Jumala' Sana teiste wlostullut? Taicka ongo se waan teiden tygen tullut? (Häijysti se waimoille sopii/ että he seurakunnassa puhuwat. Eli onko Jumalan sana teistä ulos tullut? Taikka onko se waan teidän tykön tullut?)

36. ἢ ἀφ’ ὑμῶν ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ ἐξῆλθεν, ἢ εἰς ὑμᾶς μόνους κατήντησεν;

36. η αφ υμων ο λογος του θεου εξηλθεν η εις υμας μονους κατηντησεν 36. e af υmon o logos toυ theoυ ekselthen e eis υmas monoυs katentesen

36 What? Was it from you° that the word of God went forth? Or did it arrive only *for you°?

36. What? came the word of God out from you? or came it unto you only?

36. Eller er Guds Ord udgaaet fra Eder? Eller er det kommet til Eder alene?

36. Eller är Guds ord utkommet ifrån eder? Eller är det allena kommet till eder?

36. Ehk on Jummala sanna teist wälja tulnud, woi, on se ükspäinis teie jure sanud?

36. Argi iš jūsų išėjo Dievo žodis? Ar tik jus vienus pasiekė?

36. Oder ist das Wort Gottes von euch ausgekommen? Oder ist's allein zu euch gekommen?

36. Est-ce de vous que la parole de Dieu est venue, ou n'est-elle parvenue qu'à vous seuls?

36. ¡Qué! ¿Ha salido de vosotros la palabra de Dios? ¿o a vosotros solos ha llegado?

36 Is het Woord Gods van u uitgegaan? Of is het tot u alleen gekomen?

36. Izali od was słowo Boże wyszło? Izali tylko do was samych przyszło?

36. Avagy ti tőletek származott-é az Isten beszéde, avagy csak hozzátok jutott el?

36 Разве от вас вышло слово Божие? Или до вас одних достигло?

36. Хиба од вас слово Боже вийшло? або до вас одних досягло?

37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.

37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, tietäköön, että mitä teille kirjoitan, *ne ovat Herran käskyjä*.

37. Jos joku luulee itsensä prophetaksi, eli hengelliseksi, se tutkikaan, mitä minä teille kirjoitan, että ne ovat Herran käskyt.

37. Jos jocu luule hänens Prophetaxi eli Hengellisexi se tutkican mitä minä teille kirjoitan: sillä ne owat HERran käskyt.

37. Jos iocu nyt henens lwle Prophetaxi/ eli Hengelisexi/ se tutkan mite mine teille kirioitan/ sille ette ne ouat HERRAN keskyt/ (Jos joku nyt hänens luulee prophetaksi/ eli hengelliseksi/ se tutkaan mitä minä teille kirjoitan/ sillä että ne owat HERRAN käskyt/)

37. Εἴ τις δοκεῖ προφήτης εἶναι ἢ πνευματικός, ἐπιγινωσκέτω ἃ γράφω ὑμῖν, ὅτι τοῦ Κυρίου εἰσὶν ἐντολαί·

37. ει τις δοκει προφητης ειναι η πνευματικος επιγινωσκετω α γραφω υμιν οτι του κυριου εισιν εντολαι 37. ei tis dokei profetes einai e pneυmatikos epiginosketo a grafo υmin oti toυ kυrioυ eisin entolai

37 If anyone thinks (himself) to be a prophet or spiritual, let him fully know what I write to you°, that they are the commandments from (the) Lord.

37. If any man think himself to be a prophet, or spiritual, let him acknowledge that the things that I write unto you are the commandments of the Lord.

37. Dersom Nogen lader sig tykke, at han er en Prophet eller Aandelig, han betænke det, som jeg skriver til Eder, at det er Herrens Bud.

37. Der nu någor låter sig tycka att han är en Prophet, eller andelig, han besinne hvad jag skrifver eder; ty det äro Herrans bud.

37. Kui kegi arwab ennast kirja-selletaja ehk waimolikko ollewad, se moistko, mis ma teile kirjotan; sest need on Issanda kässo-sannad.

37. Jei kas mano esąs pranašas ar dvasinis žmogus, tegu pripažįsta, kad tai, ką jums rašau, yra Viešpaties įsakymai.

37. So sich jemand läßt dünken, er sei ein Prophet oder geistlich, der erkenne, was ich euch schreibe; denn es sind des HERRN Gebote.

37. Si quelqu'un croit être prophète, ou inspiré, qu'il reconnaisse que les choses que je vous écris sont des commandements du Seigneur.

37. Si alguno, a su parecer, es profeta, o espiritual, reconozca que las cosas que yo os escribo son mandamientos del Señor.

37 Indien iemand meent een profeet te zijn, of geestelijke, die erkenne, dat, hetgeen ik u schrijf, des Heeren geboden zijn.

37. Izali kto zda się być prorokiem albo duchownym, niech uzna, iż te rzeczy, które wam piszę, są Paóskiem rozkazaniem.

37. Ha valaki azt hiszi, hogy ő próféta, vagy lelki ajándék részese, vegye eszébe, hogy [18†] a miket néktek írok, az Úr rendeletei azok.

37 Если кто почитает себя пророком илидуховным, тот да разумеет, что я пишу вам, ибо это заповеди Господни.

37. Коли хто думає пророком бути або духовним, нехай розуміє, що те що пишу вам, се заповідї Господнї.

38 Mutta jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.

38 Mutta jos joku ei ymmärrä, olkoon ymmärtämättä.

38. Mutta jos joku on tietämätöin, se olkoon tietämätöin.

38. Mutta jos jocu on taitamatoin se olcon taitamatoin.

38. Mutta ios iocu onbi Taitamatoin/ se olcon taitamatoin. (Mutta jos joku ompi taitamatoin/ se olkoon taitamatoin.)

38. εἰ δέ τις ἀγνοεῖ, ἀγνοείτω.

38. ει δε τις αγνοει αγνοειτω 38. ei de tis agnoei agnoeito

38 But if anyone is ignorant, let him be ignorant.

38. But if any man be ignorant, let him be ignorant.

38. Men erkjender Nogen det ikke, da lade han være!

38. Men är någor oförståndig, han vare oförståndig.

38. Agga kui kegi moistmatta on, se olgo moistmatta.

38. Bet jei kas neišmano, tegul neišmano.

38. Ist aber jemand unwissend, der sei unwissend.

38. Et si quelqu'un veut l'ignorer, qu'il l'ignore.

38. Mas si alguno quiere ser ignorante, sea ignorante.

38 Maar zo iemand onwetend is, die zij onwetend.

38. A jeźli kto nie wie, niechajże nie wie.

38. A ki pedig tudatlan, legyen tudatlan.

38 А кто не разумеет, пусть не разумеет.

38. Коли ж хто не розуміє, нехай не розуміє.

39 Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.

39 Siis veljeni, tavoitelkaa innokkaasti profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.

39. Sentähden rakkaat veljet, ahkeroitkaat propheteerata ja älkäät kieltäkö kielillä puhumasta.

39. Sentähden rackat weljet ahkeroitcat propheterata ja älkät kielkö kielillä puhumast.

39. Senteden rackat Weliet/ sihen te pangata achkerudhenna/ ette te Propheteraisitta/ ia elket kielkö puhumasta Kielille. (Sentähden rakkaat weljet/ siihen te pankaatte ahkeruutenne/ että te propheteeraisitte/ ja älkäät kieltäkö puhumasta kielillä.)

39. Ὥστε, ἀδελφοί, ζηλοῦτε τὸ προφητεύειν, καὶ τὸ λαλεῖν γλώσσαις μὴ κωλύετε·

39. ωστε αδελφοι ζηλουτε το προφητευειν και το λαλειν γλωσσαις μη κωλυετε 39. oste adelfoi zeloυte to profeteυein kai to lalein glossais me kolυete

39 So-then brethren, be° zealous to prophesy and do° not forbid (people) to speak with (foreign) languages.

39. Wherefore, brethren, covet to prophesy, and forbid not to speak with tongues.

39. Derfor, Brødre! tragter efter de prophetiske Gaver, og formener ikke at tale med fremmede Tungemaal.

39. Derföre, käre bröder, lägger eder vinn om att I propheteren, och förmener icke att tala med tungomål.

39. Sepärrast wennad, noudke prohweti wisil räkida, ja ärge keelge mitte woöraid kelesid räkimast.

39. Todėl, broliai, karštai trokškite pranašauti ir nedrauskite kalbėti kalbomis.

39. Darum, liebe Brüder, fleißiget euch des Weissagens und wehret nicht, mit Zungen zu reden.

39. C'est pourquoi, frères, désirez avec ardeur de prophétiser, et n'empêchez point de parler des langues.

39. Así que, hermanos, codiciád el profetizar; y no impidáis el hablar en lenguas extrañas.

39 Zo dan, broeders, ijvert om te profeteren, en verhindert niet in vreemde talen te spreken.

39. A tak, bracia! starajcie się usilnie o to, abyście prorokowali, a językami obcemi mówić nie zabraniajcie.

39. Azért atyámfiai törekedjetek prófétálásra, [19†] és a nyelveken szólást se tiltsátok.

39 Итак, братия, ревнуйте о том, чтобы пророчествовать, но не запрещайте говорить и языками;

39. Тим же, браттє, бажайте пророкувати, та й говорити мовами не боронїть.

40 Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.

40 [Mutta] kaikki tapahtukoon kunniallisesti ja järjestyksessä.

40. Kaikki tapahtukoon soveliaasti ja säädyllisesti.

40. Andacat caicki soweliast ja säädyllisest tapahtua.

40. Andacat caiki soueliasta/ ia sädhylisesta tapachtua. (Antakaat kaikki soweliasta/ ja säädyllisesti tapahtua.)

40. πάντα εὐσχημόνως καὶ κατὰ τάξιν γινέσθω.

40. παντα ευσχημονως και κατα ταξιν γινεσθω 40. panta eυschemonos kai kata taksin ginestho

40 But let all things happen decently and according to (some) order.

40. Let all things be done decently and in order.

40. Alt skee sømmeligen og med Orden!

40. Låter all ting ärliga och skickeliga tillgå.

40. Keik sündko ausaste ja wisi pärrast.

40. Tebūnie viskas daroma padoriai ir tvarkingai.

40. Lasset alles ehrbar und ordentlich zugehen.

40. Que toutes choses se fassent avec bienséance et avec ordre.

40. Empero háganse todas las cosas decentemente, y con órden.

40 Laat alle dingen eerlijk en met orde geschieden.

40. Wszystko się niech dzieje przystojnie i porządnie.

40. Mindenek ékesen és jó [20†] renddel legyenek.

40 только все должно быть благопристойно и чинно.

40. Усе нехай поважно та до ладу робить ся.