15 luku

Apostoli todistaa, vedoten moneen silmin näkijään, Kristuksen nousseen kuolleista 1 – 11, osoittaa, että, elleivät kuolleet nouse, ei Kristuskaan ole noussut 12 – 19; mutta koska Kristus on noussut kuolleista, niin kaikki tulevat hänessä eläviksi, ja kaikki hänen vihollisensa alistetaan hänen jalkojensa alle, että Jumala olisi kaikki kaikissa 20 – 28 Itsensä kastattaminen kuolleitten puolesta ja apostolin antautuminen hengenvaaraan osoittavat myöskin, että uskottiin kuolleitten ylösnousevan 29 – 34 Paavali osoittaa luonnosta otetuilla vertauksilla, millainen ruumis kuolleista nousseilla on oleva 35 – 49; nekin, jotka silloin elävät, muuttuvat, ja niin ennustus kuoleman kukistumisesta käy toteen 50 – 57 Kehoitus ahkeruuteen Herran työssä 58.

1 Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte

1 Veljet, minä teen teille tunnetuksi sen ilosanoman, jonka teille julistin, jonka te myös otitte vastaan ja jossa pysytte.

1. Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, sen evankeliumin, jonka minä teille ilmoitin, jonka te myös saaneet olette, jossa te myös seisotte,

1. MInä teen teille tiettäwäxi rackat weljet sen Evangeliumin cuin minä teille ilmoitin jonga te ottanet oletta.

1. MUtta mine teen teille tietteuexi/ rackat weliet/ sen Euangelium quin mine teille ilmoitin/ Jonga te mös ottaneet oletta/ (Mutta minä teen teille tiettäwäksi/ rakkaat weljet/ sen ewankelium kuin minä teille ilmoitin/ Jonka te myös ottaneet olette/)

1. Γνωρίζω δὲ ὑμῖν, ἀδελφοί, τὸ εὐαγγέλιον ὃ εὐηγγελισάμην ὑμῖν, ὃ καὶ παρελάβετε, ἐν ᾧ καὶ ἑστήκατε,

1. γνωριζω δε υμιν αδελφοι το ευαγγελιον ο ευηγγελισαμην υμιν ο και παρελαβετε εν ω και εστηκατε 1. gnorizo de υmin adelfoi to eυaggelion o eυeggelisamen υmin o kai parelaβete en o kai estekate

1 Now I make known to you° brethren, the good-news which I proclaimed to you°, which you° also received, in which you° are also standing,

1. Moreover, brethren, I declare unto you the gospel which I preached unto you, which also ye have received, and wherein ye stand;

1. Fremdeles minder jeg Eder, Brødre! om det Evangelium, som jeg forkyndte Eder, hvilket I og annammede, i hvilket I og ere vedblevne,

1. Käre bröder, jag minner eder på Evangelium, som jag eder förkunnat hafver, hvilket I ock anammat hafven, i hvilko I ock stån;

1. Agga ma annan teile teäda, wennad, sedda armo-öppetust, mis ma teile ollen kulutanud, mis teie ka ollete wastowotnud, mis sees teie ka seisate,

1. Broliai, aiškinu jums Evangeliją, kurią jums paskelbiau, kurią jūs ir priėmėte ir kurioje stovite,

1. Ich erinnere euch aber, liebe Brüder, des Evangeliums, das ich euch verkündigt habe, welches ihr auch angenommen habt, in welchem ihr auch stehet,

1. Je vous rappelle, frères, l'Évangile que je vous ai annoncé, et que vous avez reçu, et dans lequel vous persévérez,

1. EMPERO os declaro, hermanos, el evangelio que os he predicado, el cual también recibisteis, y en el cual estáis firmes;

1 Voorts, broeders, ik maak u bekend het Evangelie, dat ik u verkondigd heb, hetwelk gij ook aangenomen hebt, in hetwelk gij ook staat;

1. A oznajmuję wam, bracia! Ewangieliję, którąm wam opowiedział, którąście też przyjęli i w której stoicie.

1. Eszetekbe juttatom [1†] továbbá, atyámfiai, az evangyéliomot, melyet hirdettem néktek, melyet be [2†] is vettetek, melyben állotok is,

1 Напоминаю вам, братия, Евангелие, которое я благовествовал вам, которое вы и приняли, в котором и утвердились,

1. Звіщаю ж вам, браттє, благовістє, що я благовіствував вам, котре й прийняли ви, і в котрому встояли,

2 ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.

2 Sen avulla te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sanasta, jonka teille ilosanomana julistin, jollette turhaan uskoneet.

2. Jonka kautta te myös autuaaksi tulette, jos te sen pidätte, minkä minä teille olen ilmoittanut, ellette hukkaan ole uskoneet.

2. Josa te myös pysytte jonga cautta te autuaxi tuletta cuinga minä sen teille olen ilmoittanut jos te sen oletta pitänet ellei nijn ole että te huckan oletta usconet.

2. iossa te mös seisotta/ ionga cautta te mös autuaxi tuletta/ Mille modholla mine sen teille olen ilmoitanut/ ios te sen oletta piteneet/ Ellei nin ole ette te huckan oletta vskoneet. (jossa te myös seisotte/ jonka kautta te myös autuaaksi tulette/ Millä muodolla minä sen teille olen ilmoittanut/ jos te sen olette pitäneet/ Ellei niin ole että te hukkaan olette uskoneet.)

2. δι’ οὗ καὶ σῴζεσθε, τίνι λόγῳ εὐηγγελισάμην ὑμῖν εἰ κατέχετε, ἐκτὸς εἰ μὴ εἰκῇ ἐπιστεύσατε.

2. δι ου και σωζεσθε τινι λογω ευηγγελισαμην υμιν ει κατεχετε εκτος ει μη εικη επιστευσατε 2. di oυ kai sozesthe tini logo eυeggelisamen υmin ei katechete ektos ei me eike episteυsate

2 through which you° are also saved, if you° are holding-onto the good-news of the word which I proclaimed to you°– unless you° vainly believed.

2. By which also ye are saved, if ye keep in memory what I preached unto you, unless ye have believed in vain.

2. ved hvilket I og blive salige, dersom I det beholde efter den Tale, hvormed jeg forkyndte Eder det, men mindre I have troet letsindigen.

2. Genom hvilket I ock salige varden, huruledes jag eder det förkunnade, om I hafven det behållit; utan så är, att I förgäfves trott hafven.

2. Mis läbbi teie ka önsaks sate, kui teie sedda nenda peate, mil wisil minna teile ollen kulutanud, olgo siis, et teie ollete ilma asjata usknud.

2. ir kuria esate išgelbėti,­jeigu jūs laikotės to žodžio, kurį jums paskelbiau; kitaip jūs įtikėjote veltui.

2. durch welches ihr auch selig werdet: welchergestalt ich es euch verkündigt habe, so ihr's behalten habt; es wäre denn, daß ihr umsonst geglaubt hättet.

2. Et par lequel vous êtes sauvés, si vous le gardez tel que je vous l'ai annoncé; autrement, vous auriez cru en vain.

2. Por el cual asimismo sois salvos, si retenéis en la memoria lo que os he predicado, si no es que habéis creido en vano.

2 Door hetwelk gij ook zalig wordt, indien gij het behoudt op zodanige wijze, als ik het u verkondigd heb; tenzij dan dat gij tevergeefs geloofd hebt.

2. Przez którą też zbawienia dostępujecie, jeźli pamiętacie, jakim sposobem opowiedziałem wam, chyba jeźliście próżno uwierzyli.

2. A mely által üdvözültök is, [3†] ha megtartjátok, a minémű beszéddel hirdettem néktek, hacsak nem hiába lettetek hívőkké.

2 которым и спасаетесь, если преподанное удерживаете так, как я благовествовал вам, если только не тщетно уверовали.

2. котрим і спасаєтесь, коли памятаєте, яким словом я благовіствував вам, хиба що марно увірували.

3 Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,

3 Sillä tein teille ennen kaikkea tiettäväksi sen, minkä itsekin olin saanut, että Kristus kuoli syntiemme vuoksi Kirjoitusten mukaan

3. Sillä minä olen sen ensin teille antanut, jonka minä myös saanut olen, että Kristus on kuollut meidän synteimme tähden, Raamattuin jälkeen,

3. Sillä minä olen sen algusta teille andanut jonga minä myös saanut olen että Christus on cuollut meidän syndeimme tähden Ramattuin jälken.

3. Sille ette mine olen alghusta teille sen andanut/ ionga mine mös saanut olen/ Ette Christus coollut ombi meiden Syndein tedhen/ Ramatuidhen ielken/ (Sillä että minä olen alusta teille sen antanut/ jonka minä myös saanut olen/ Että Kristus kuollut ompi meidän syntein tähden/ Raamatuiden jälkeen/)

3. παρέδωκα γὰρ ὑμῖν ἐν πρώτοις, ὃ καὶ παρέλαβον, ὅτι Χριστὸς ἀπέθανεν ὑπὲρ τῶν ἁμαρτιῶν ἡμῶν κατὰ τὰς γραφάς,

3. παρεδωκα γαρ υμιν εν πρωτοις ο και παρελαβον οτι χριστος απεθανεν υπερ των αμαρτιων ημων κατα τας γραφας 3. paredoka gar υmin en protois o kai parelaβon oti christos apethanen υper ton amartion emon kata tas grafas

3 For* I gave to you° first, what I also received: that Christ died on behalf of our sins according to the Scriptures; {Isa 53:8-9}

3. For I delivered unto you first of all that which I also received, how that Christ died for our sins according to the scriptures;

3. Thi overantvorde Eder iblandt det Første, hvad og jeg annammede: at Christus døde for vore Synder, efter Skrifterne;

3. Ty jag hafver i förstone eder föregifvit, det jag ock undfått hafver, att Christus är döder för våra synder, efter Skrifterna;

3. Sest ma ollen keigeessite teile sedda annud, mis minna ka ollen sanud, et Kristus on surnud meie pattude eest kirjade järrele.

3. Pirmiausia jums perdaviau tai, ką pats gavau: kad Kristus numirė už mūsų nuodėmes pagal Raštus;

3. Denn ich habe euch zuvörderst gegeben, was ich empfangen habe: daß Christus gestorben sei für unsre Sünden nach der Schrift,

3. Or, je vous ai enseigné, avant toutes choses, ce que j'avais aussi reçu: que Christ est mort pour nos péchés, selon les Écritures;

3. Porque primeramente os he enseñado lo que asimismo yo recibí, es a saber: que Cristo fué muerto por nuestros pecados, conforme a las Escrituras;

3 Want ik heb ulieden ten eerste overgegeven, hetgeen ik ook ontvangen heb, dat Christus gestorven is voor onze zonden, naar de Schriften;

3. Albowiem naprzód podałem wam, com też wziął, iż Chrystus umarł za grzechy nasze według Pism;

3. Mert azt adtam előtökbe főképen, a mit én is úgy vettem, [4†] hogy a Krisztus meghalt a mi bűneinkért [5†] az írások [6†] szerint;

3 Ибо я первоначально преподал вам, что и сам принял, то есть , что Христос умер за грехи наши, по Писанию,

3. Бо я передав вам найперш, що й прийняв, що Христос умер за наші гріхи по писанням,

4 ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,

4 ja että Hänet haudattiin ja että Hän heräsi eloon kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan

4. Ja että hän oli haudattu ja nousi ylös kolmantena päivänä Raamattuin jälkeen,

4. Ja että hän oli haudattu ja ylösnousi colmandena päiwänä Ramattuin jälken.

4. Ja ette Hen Haudhattu oli/ ia ette hen ylesnousi colmanna peiuen/ Ramatuidhen ielkin. (Ja että hän haudattu oli/ ja että hän ylös nousi kolmantena päiwän/ Raamatuiden jälkeen.)

4. καὶ ὅτι ἐτάφη, καὶ ὅτι ἐγήγερται τῇ ἡμέρᾳ τῇ τρίτῃ κατὰ τὰς γραφάς,

4. και οτι εταφη και οτι εγηγερται τη τριτη ημερα κατα τας γραφας 4. kai oti etafe kai oti egegertai te trite emera kata tas grafas

4 and that he was buried, and that he has been raised (up on) the third day according to the Scriptures. {Psa 16:10} {1Co 15:5-7, Mat 28:16-17, Mar 16:12-13, Luk 24:13-35, 24:44-49, Joh 20:26-31, Acts 1:3-8.}

4. And that he was buried, and that he rose again the third day according to the scriptures:

4. og at han blev begraven;

4. Och att han är begrafven; och att han uppstånden är på tredje dagen, efter Skrifterna.

4. Ja et temma on maetud, ja et ta on üllestousnud kolmandamal päwal kirjade järrele.

4. ir kad Jis buvo palaidotas, ir kad prisikėlė trečią dieną pagal Raštus;

4. und daß er begraben sei, und daß er auferstanden sei am dritten Tage nach der Schrift,

4. Et qu'il a été enseveli, et qu'il est ressuscité le troisième jour, selon les Écritures;

4. Y que fué sepultado, y que resucitó al tercero día, conforme a las Escrituras;

4 En dat Hij is begraven, en dat Hij is opgewekt ten derden dage, naar de Schriften;

4. A iż był pogrzebiony, a iż zmartwychwstał dnia trzeciego według Pism.

4. És hogy eltemettetett; és hogy feltámadott a harmadik napon az írások [7†] szerint;

4 и что Он погребен был, и что воскрес в третий день, по Писанию,

4. і що поховано Його, і що встав третього дня по писанням,

5 ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.

5 ja että Hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.

5. Ja että hän nähtiin Kephaalta ja sitte kahdeltatoistakymmeneltä.

5. Ja että hän nähtin Cephaxelda ja sijtte nijldä cahdeldatoistakymmeneldä:

5. Ja ette hen nechtijn Cephaselda/ ia sijtte nijlde Cadheldatoistakymmenelda/ (Ja että hän nähtiin Cephaselta/ ja sitten niiltä kahdeltatoista kymmeneltä/)

5. καὶ ὅτι ὤφθη Κηφᾷ, εἶτα τοῖς δώδεκα·

5. και οτι ωφθη κηφα ειτα τοις δωδεκα 5. kai oti ofthe kefa eita tois dodeka

5 And that he was seen by Cephas; thereafter by the twelve;

5. And that he was seen of Cephas, then of the twelve:

5. og at han opstod den tredie Dag, efter Skrifterne;

5. Och att han vardt sedder af Cepha, sedan af de tolf.

5. Ja et ta on nähtud Kewast , pärrast neist ¤ kahheteistkümnest.

5. ir kad Jis pasirodė Kefui, po to dvylikai.

5. und daß er gesehen worden ist von Kephas, darnach von den Zwölfen.

5. Et qu'il a été vu de Céphas, puis des douze;

5. Y que fué visto por Céfas; y después por los doce:

5 En dat Hij is van Cefas gezien, daarna van de twaalven.

5. A iż widziany jest od Kiefasa, potem od onych dwunastu.

5. És hogy megjelent Kéfásnak; [8†] azután a [9†] tizenkettőnek;

5 и что явился Кифе, потом двенадцати;

5. і що явив ся Кифі а опісля дванайцятьом.

6 Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.

6 Sen jälkeen Hän näyttäytyi yhdellä kertaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat yhä vielä ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.

6. Senjälkeen hän nähtiin usiammalta kuin viideltäsadalta veljeltä yhdellä haavalla, joista monta vielä elävät, mutta muutamat ovat nukkuneet.

6. Sen jälken hän nähtin usiammalda cuin wijdeldä sadalda weljeldä yhdellä haawalla joista monda wielä eläwät mutta muutamat owat nuckunet.

6. Senielkin he' nechtijn enemelde quin Widhelde sadhalda Welielde ydhelle Haualla/ Joista monda wiele nyt eleuet/ Mutta mutomat ouat poisnuckuneet. (Sen jälkeen hän nähtiin enemmälti kuin wiideltä sadalta weljeltä yhdellä haawalla/ Joista monta wielä nyt eläwät/ Mutta muutamat owat pois nukkuneet.)

6. ἔπειτα ὤφθη ἐπάνω πεντακοσίοις ἀδελφοῖς ἐφάπαξ, ἐξ ὧν οἱ πλείους μένουσιν ἕως ἄρτι, τινὲς δὲ καὶ ἐκοιμήθησαν·

6. επειτα ωφθη επανω πεντακοσιοις αδελφοις εφαπαξ εξ ων οι πλειους μενουσιν εως αρτι τινες δε και εκοιμηθησαν 6. epeita ofthe epano pentakosiois adelfois efapaks eks on oi pleioυs menoυsin eos arti tines de kai ekoimethesan

6 thereafter he was seen by over five hundred brethren at once, out of whom most remain until now, but some did also fall-asleep {i.e. died} ;

6. After that, he was seen of above five hundred brethren at once; of whom the greater part remain unto this present, but some are fallen asleep.

6. og at han blev seet af Kephas, derefter af de Tolv.

6. Sedan vardt han sedder af mer än femhundrade bröder på en tid, af hvilkom ännu månge lefva; men mestedelen äro afsomnade.

6. Pärrast on temma nähtud ennam kui wiest saast wennast ühhel hobil, kelle seast weel siit sadik surem hulk ellus on, agga monningad on ka maggama läinud.

6. Po to Jis pasirodė iš karto daugiau nei penkiems šimtams brolių, kurių daugumas tebegyvena iki šiol, o kai kurie yra užmigę.

6. Darnach ist er gesehen worden von mehr denn fünfhundert Brüdern auf einmal, deren noch viele leben, etliche aber sind entschlafen.

6. Ensuite, il a été vu en une seule fois de plus de cinq cents frères, dont la plupart sont encore vivants, et dont quelques-uns sont morts.

6. Que después fué visto de más de quinientos hermanos a la vez: de los cuales los más viven aun, empero algunos han dormido.

6 Daarna is Hij gezien van meer dan vijfhonderd broeders op eenmaal, van welken het meren deel nog over is, en sommigen ook zijn ontslapen.

6. Potem widziany jest więcej niż od pięciuset braci na raz, z których wiele ich zostaje aż dotąd, a niektórzy też zasnęli.

6. Azután megjelent több mint ötszáz atyafinak egyszerre, kik közül a legtöbben mind máig élnek, némelyek azonban el is aludtak;

6 потом явился более нежели пятистам братий в одно время, из которых большая часть доныне в живых, а некоторые и почили;

6. Після того явив ся більш пяти сотень братам разом, з котрих більше живуть і досї, инші ж і впокоїлись.

7 Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.

7 Sen jälkeen Hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.

7. Sitälähin nähtiin hän Jakobilta ja sen jälkeen kaikilta apostoleilta.

7. Sitälähin nähtin hän Jacobilda ja sen jälken caikilda Apostoleilda.

7. Sitelehin hen nechtijn Jacobilda/ Ja senpereste caikilda Apostoleilda. (Siitälähin hän nähtiin Jakobilta/ Ja senperästä kaikilta apostoleilta.)

7. ἔπειτα ὤφθη Ἰακώβῳ, εἶτα τοῖς ἀποστόλοις πᾶσιν·

7. επειτα ωφθη ιακωβω ειτα τοις αποστολοις πασιν 7. epeita ofthe iakoβo eita tois apostolois pasin

7 thereafter he was seen by James; thereafter by all the apostles;

7. After that, he was seen of James; then of all the apostles.

7. Derpaa blev han seet af mere end fem hundrede Brødre paa eengang, af hvilke de fleste endnu ere i Live, men nogle ere og hensovede.

7. Derefter vardt han sedder af Jacobo; och sedan af alla Apostlarna.

7. Pärrast on temma nähtud Jakobussest, pärrast keikist Apostlidest.

7. Po to Jis pasirodė Jokūbui, paskui visiems apaštalams.

7. Darnach ist er gesehen worden von Jakobus, darnach von allen Aposteln.

7. Ensuite, il s'est fait voir à Jacques, et puis à tous les apôtres;

7. Que después fué visto por Santiago, después por todos los apóstoles.

7 Daarna is Hij gezien van Jakobus, daarna van al de apostelen.

7. Potem jest widziany od Jakóba, potem od wszystkich Apostołów.

7. Azután megjelent Jakabnak; azután mind az [10†] apostoloknak;

7 потом явился Иакову, также всем Апостолам;

7. Після того явив ся Якову, а потім усїм апостолам.

8 Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.

8 Mutta kaikkein viimeiseksi Hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin kesken syntynyt.

8. Vaan kaikkein viimein on hän myös minulta nähty, niinkuin keskensyntyneeltä.

8. Wijmeiseldä caickein jälkin on hän minulda nähty nijncuin kesken syndyneldä.

8. Wimeiselda caikein ielkinne/ ombi mös minulda nechty nin quin yhdelde keskensyndynelde. (Wiimeiseltä kaikkein jälkiinne/ ompi myös minulta nähty niinkuin yhdeltä keskensyntyneeltä.)

8. ἔσχατον δὲ πάντων ὡσπερεὶ τῷ ἐκτρώματι ὤφθη κἀμοί.

8. εσχατον δε παντων ωσπερει τω εκτρωματι ωφθη καμοι 8. eschaton de panton osperei to ektromati ofthe kamoi

8 and last of all, like to the premature-baby, he was seen also to me.

8. And last of all he was seen of me also, as of one born out of due time.

8. Derefter blev han seet af Jacobus, dernæst af alle apostlerne.

8. På sistone efter allom vardt han ock sedder af mig, såsom af en den der otidig född är.

8. Agga wimaks keikide järrel on temma ka minnust kui ühhest enneaegsest nähtud.

8. O visų paskiausiai, lyg ne laiku gimusiam, Jis pasirodė ir man.

8. Am letzten ist er auch von mir, einer unzeitigen Geburt gesehen worden.

8. Et après tous, il m'est apparu à moi aussi comme à un avorton.

8. Y a la postre de todos, fué visto por mí también, como por uno nacido fuera de debido tiempo.

8 En ten laatste van allen is Hij ook van mij, als van een ontijdig geborene, gezien.

8. A na ostatek po wszystkich ukazał się i mnie, jako poronionemu płodowi.

8. Legutolszor pedig mindenek között, mint egy idétlennek, [11†] nékem is megjelent.

8 а после всех явился и мне, как некоемуизвергу.

8. На останок же всїх, мов якому недорідку, явивсь і менї.

9 Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

9 Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

9. Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa enkä ole kelvollinen apostoliksi kutsuttaa, että minä olen Jumalan seurakuntaa vainonnut.

9. Sillä minä olen caickein huonoin Apostolitten seas engä ole kelwollinen Apostolixi cudzutta että minä olen Seuracunda wainonnut.

9. Sille mine olen caikein Hoonoin Apostolitten seassa/ ioca en ole keluolinen Apostolixi cutzutta/ Senteden ette mine olen Seurakunda wainonut. (Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa/ joka en ole kelwollinen apostoliksi kutsuttaa/ Sentähden että minä olen seurakuntaa wainonnut.)

9. ἐγὼ γάρ εἰμι ὁ ἐλάχιστος τῶν ἀποστόλων, ὃς οὐκ εἰμὶ ἱκανὸς καλεῖσθαι ἀπόστολος, διότι ἐδίωξα τὴν ἐκκλησίαν τοῦ Θεοῦ·

9. εγω γαρ ειμι ο ελαχιστος των αποστολων ος ουκ ειμι ικανος καλεισθαι αποστολος διοτι εδιωξα την εκκλησιαν του θεου 9. ego gar eimi o elachistos ton apostolon os oυk eimi ikanos kaleisthai apostolos dioti edioksa ten ekklesian toυ theoυ

9 For* I am the least of the apostles, who is not sufficient to be called an apostle, because I persecuted the congregation* (of believers) of God.

9. For I am the least of the apostles, that am not meet to be called an apostle, because I persecuted the church of God.

9. Men sidst af Alle blev han seet af mig, som det utidige Foster; thi jeg er den ringeste af Apostlerne, som er ikke værd at kaldes Apostle, fordi jeg har forfulgt Guds Menighed.

9. Ty jag är den ringaste ibland Apostlarna, så att jag är icke värd kallas Apostel; derföre, att jag hafver förföljt Guds församling.

9. Sest ma ollen keigewähhem Apostlide seast, kes ei olle wäärt, et mind Apostliks hütakse, sepärrast, et ma Jummala koggodust ollen takkakiusanud.

9. Juk aš esu mažiausias iš apaštalų, nevertas vadintis apaštalu, nes persekiojau Dievo bažnyčią.

9. Denn ich bin der geringste unter den Aposteln, der ich nicht wert bin, daß ich ein Apostel heiße, darum daß ich die Gemeinde Gottes verfolgt habe.

9. Car je suis le moindre des apôtres, moi qui ne suis pas digne d'être appelé apôtre, parce que j'ai persécuté l'Église de Dieu.

9. Porque yo soy el menor de los apóstoles, que no soy digno de ser llamado apóstol, porque perseguía a la iglesia de Dios.

9 Want ik ben de minste van de apostelen, die niet waardig ben een apostel genaamd te worden, daarom dat ik de Gemeente Gods vervolgd heb.

9. Bom ja jest najmniejszy z Apostołów, którym nie jest godzien, abym był zwany Apostołem, przeto żem prześladował zbór Boży.

9. Mert én [12†] vagyok a legkisebb az apostolok között, ki nem vagyok méltó, hogy apostolnak neveztessem, mert háborgattam az Istennek [13†] anyaszentegyházát.

9 Ибо я наименьший из Апостолов, и недостоин называться Апостолом, потому что гнал церковь Божию.

9. Я бо останнїй з апостолів, котрий недостоєн зватись апостолом, бо гонив церкву Божу.

10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.

10 Mutta Jumalan armon avulla olen, mikä olen, eikä Hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä vaan Jumalan armo, joka on kanssani.

10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on.

10. Mutta Jumalan armosta minä olen se cuin minä olen ja hänen armons ei ole minun cohtani tyhjä ollut waan minä olen enämmän tehnyt cuin muut caicki: mutta en cuitengan minä waan Jumalan armo joca minusa on.

10. Mutta Jumalan armosta mine olen/ se quin mine olen/ ia henen Armo'sa minun cochtani/ ei ole tyhije ollut/ Waan mine olen enemen tehnyt/ quin he caiki/ Mutta en quitengan mine/ waan Jumalan Armo ioca minussa ombi. (Mutta Jumalan armosta minä olen/ se kuin minä olen/ ja hänen armonsa minun kohtaani/ ei ole tyhjä ollut/ Waan minä olen enemmin tehnyt/ kuin he kaikki/ Mutta en kuitenkaan minä/ waan Jumalan armo joka minussa ompi.)

10. χάριτι δὲ Θεοῦ εἰμι ὅ εἰμι· καὶ ἡ χάρις αὐτοῦ ἡ εἰς ἐμὲ οὐ κενὴ ἐγενήθη, ἀλλὰ περισσότερον αὐτῶν πάντων ἐκοπίασα, οὐκ ἐγὼ δὲ, ἀλλ’ ἡ χάρις τοῦ Θεοῦ ἡ σὺν ἐμοί.

10. χαριτι δε θεου ειμι ο ειμι και η χαρις αυτου η εις εμε ου κενη εγενηθη αλλα περισσοτερον αυτων παντων εκοπιασα ουκ εγω δε αλλ η χαρις του θεου η συν εμοι 10. chariti de theoυ eimi o eimi kai e charis aυtoυ e eis eme oυ kene egenethe alla perissoteron aυton panton ekopiasa oυk ego de all e charis toυ theoυ e sυn emoi

10 But I am what I am by (the) grace of God {Or: favor from God} and his grace toward me has not become empty, but I labored even-more than they all (did;) but not I, but the grace of God which (was) together with me.

10. But by the grace of God I am what I am: and his grace which was bestowed upon me was not in vain; but I laboured more abundantly than they all: yet not I, but the grace of God which was with me.

10. Men af Guds Naade er jeg det, jeg er, og hans Naade mod mig har ikke været forgjeves; men jeg har arbeidet mere end de alle, dog ikke jeg, men Guds Naade, som er med mig.

10. Men af Guds nåd är jag det jag är; och hans nåd hafver icke fåfäng varit i mig; utan jag hafver mer arbetat, än de alle; dock icke jag, utan Guds nåd, som i mig är.

10. Agga Jummala armust ollen minna, mis ma ollen, ja temma arm minno wasto ei olle mitte tühhine olnud, waid ma ollen paljo ennam tööd teinud, kui nem̃ad keik; agga ei mitte minna, waid Jum̃ala arm, mis minnoga on.)

10. Bet Dievo malone esu, kas esu, ir Jo malonė man neliko bergždžia, bet aš darbavausi daug daugiau už juos visus, nors ne aš, bet Dievo malonė, esanti su manimi.

10. Aber von Gottes Gnade bin ich, was ich bin. Und seine Gnade an mir ist nicht vergeblich gewesen, sondern ich habe vielmehr gearbeitet denn sie alle; nicht aber ich, sondern Gottes Gnade, die mit mir ist.

10. Mais c'est par la grâce de Dieu que je suis ce que je suis; et sa grâce envers moi n'a pas été vaine; au contraire, j'ai travaillé beaucoup plus qu'eux tous; non pas moi pourtant, mais la grâce de Dieu qui est avec moi.

10. Empero por la gracia de Dios soy lo que soy; y su gracia no ha sido en vano para conmigo; ántes he trabajado más que todos ellos: pero no yo, sino la gracia de Dios que fué conmigo.

10 Doch door de genade Gods ben ik, dat ik ben; en Zijn genade, die aan mij bewezen is, is niet ijdel geweest, maar ik heb overvloediger gearbeid dan zij allen; doch niet ik, maar de genade Gods, Die met mij is.

10. Lecz łaską Bożą jestem tem, czemem jest, a łaska jego przeciwko mnie daremna nie była; alem obficiej niż oni wszyscy pracował, wszakże nie ja, ale łaska Boża, która jest ze mną.

10. De Isten kegyelme [14†] által vagyok, a mi vagyok; és az ő hozzám való kegyelme [15†] nem lőn hiábavaló; sőt többet munkálkodtam, mint azok mindnyájan de nem én, hanem az Istennek velem [16†] való kegyelme.

10 Но благодатию Божиею есмь то, что есмь; и благодать Его во мне не была тщетна, но я более всех их потрудился: не я, впрочем, а благодать Божия, котораясо мною.

10. Благодаттю ж Божою я те, що є; і благодать Його до мене була не марна, а більш усїх їх працював я; не я ж, а благодать Божа, що зо мною.

11 Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.

11 Julistanpa siis minä tai he, näin me saarnaamme ja näin te olette tulleet uskoon.

11. Olisin siis minä eli he, näin me saarnaamme ja näin te olette myös uskoneet.

11. Olisin sijs minä eli he näin me saarnamme ja näin te oletta myös usconet.

11. Olis sis mine eli he/ nein me sarname/ Ja nein te oletta vskoneet. (Olisi siis minä eli he/ näin me saarnaamme/ Ja näin te olette uskoneet.)

11. εἴτε οὖν ἐγὼ εἴτε ἐκεῖνοι, οὕτω κηρύσσομεν καὶ οὕτως ἐπιστεύσατε.

11. ειτε ουν εγω ειτε εκεινοι ουτως κηρυσσομεν και ουτως επιστευσατε 11. eite oυn ego eite ekeinoi oυtos kerυssomen kai oυtos episteυsate

11 Therefore whether (it is) I, or (it is) those (men), so we preach and so you° believed.

11. Therefore whether it were I or they, so we preach, and so ye believed.

11. Hvad heller det da er mig eller de Andre, saaledes prædike vi, og saaledes troede I.

11. Det vare nu jag, eller de, så predike vi, och så hafven I trott.

11. Olgo nüüd minna ehk nemmad, nenda kulutame meie, ja nenda ollete teie usknud.

11. Taigi ar aš, ar jie,­taip mes skelbiame, ir taip jūs įtikėjote.

11. Es sei nun ich oder jene: also predigen wir, und also habt ihr geglaubt.

11. Soit donc moi, soit eux, nous prêchons ainsi, et vous avez cru ainsi.

11. Por tanto, sea yo, o sean ellos, así predicamos, y así habéis creido.

11 Hetzij dan ik, hetzij zijlieden, alzo prediken wij, en alzo hebt gij geloofd.

11. Przetoż i ja, i oni tak każemy, i takeście uwierzyli.

11. Akár én azért, akár azok, így prédikálunk, és így lettetek ti hívőkké.

11 Итак я ли, они ли, мы так проповедуем, и вы так уверовали.

11. Чи то ж я, чи то вони, так проповідуємо, і так ви увірували.

12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?

12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että Hänet on herätetty kuolleista, kuinka muutamat teistä sanovat, ettei ole kuolleitten ylösnousemusta?

12. Mutta jos Kristus saarnataan kuolleista nousseeksi ylös; miksi siis teidän seassanne muutamat sanovat, ettei kuolleitten ylösnousemista ole?

12. MUtta jos Christus saarnatan cuolleista ylösnosnexi mixi sijs teidän seasan muutamat sanowat? Ei cuolluitten ylösnousemista olewan?

12. Mutta ios nyt Christus sarnatan Coolluista ylesnosneexi/ Mixi sis teiden keskenen mwtomat sanouat? Ei ensingen Cooluten Ylesnousemista oleua'? (Mutta jos nyt Kristus saarnataan kuolleista ylösnousseeksi/ Miksi siis teidän keskenän muutamat sanowat? Eli ensinkään kuolleitten ylösnousemista olewan?)

12. Εἰ δὲ Χριστὸς κηρύσσεται ὅτι ἐκ νεκρῶν ἐγήγερται, πῶς λέγουσί τινες ἐν ὑμῖν ὅτι ἀνάστασις νεκρῶν οὐκ ἔστιν;

12. ει δε χριστος κηρυσσεται οτι εκ νεκρων εγηγερται πως λεγουσιν τινες εν υμιν οτι αναστασις νεκρων ουκ εστιν 12. ei de christos kerυssetai oti ek nekron egegertai pos legoυsin tines en υmin oti anastasis nekron oυk estin

12 Now if Christ is preached that he has been raised (up) from the dead, how are some among you° saying that there is no resurrection of the dead?

12. Now if Christ be preached that he rose from the dead, how say some among you that there is no resurrection of the dead?

12. Men naar da Christus prædikes at være opstanden fra de Døde, hvorledes sige da Nogle i blandt Eder, at der ikke er Dødes Opstandelse?

12. Är nu Christus predikad för eder, att han är uppstånden ifrå de döda; hvarföre säga då somlige ibland eder, att de dödas uppståndelse är intet?

12. Agga kui Kristust kulutakse, et temma on surnust üllesärratud, kuida siis monningad teie seast ütlewad, et ei olle surnutte üllestousmist?

12. Jeigu apie Kristų skelbiama, kad Jis buvo prikeltas iš numirusių, tad kaip kai kurie iš jūsų sako, kad nėra mirusiųjų prisikėlimo?!

12. So aber Christus gepredigt wird, daß er sei von den Toten auferstanden, wie sagen denn etliche unter euch, die Auferstehung der Toten sei nichts?

12. Or, si l'on prêche que Christ est ressuscité des morts, comment quelques-uns parmi vous disent-ils qu'il n'y a point de résurrection des morts?

12. Mas si se predica a Cristo, que resucitó de los muertos, ¿cómo dicen algunos entre vosotros, que no hay resurrección de los muertos?

12 Indien nu Christus gepredikt wordt, dat Hij uit de doden opgewekt is, hoe zeggen sommigen onder u, dat er geen opstanding der doden is?

12. A ponieważ się o Chrystusie każe, iż z martwych wzbudzony jest, jakoż mówią niektórzy między wami, iż zmartwychwstania nie masz?

12. Ha azért Krisztusról hirdettetik, hogy a halottak közül [17†] feltámadott, mimódon mondják némelyek ti köztetek, hogy nincsen halottak feltámadása?

12 Если же о Христе проповедуется, что Он воскрес измертвых, то как некоторые из вас говорят, что нет воскресения мертвых?

12. Коли ж про Христа проповідуєть ся, що Він з мертвих устав, то як се деякі між вами кажуть, що нема воскресення мертвих?

13 Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.

13 Vaan jollei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty.

13. Mutta ellei kuolleitten ylösnousemus ole, niin ei Kristuskaan noussut ylös.

13. Mutta ellei cuolluitten ylösnousemus ole nijn ei Christuscan ylösnosnut.

13. Mutta ellei Coolluten ylesnousemus ole/ Nin ei mös Christus ylesnosnut. (Mutta ellei kuolleitten ylösnousemus ole/ Niin ei myös Kristus ylösnoussut.)

13. εἰ δὲ ἀνάστασις νεκρῶν οὐκ ἔστιν, οὐδὲ Χριστὸς ἐγήγερται·

13. ει δε αναστασις νεκρων ουκ εστιν ουδε χριστος εγηγερται 13. ei de anastasis nekron oυk estin oυde christos egegertai

13 But if there is no resurrection of the dead, not even Christ has been raised (up);

13. But if there be no resurrection of the dead, then is Christ not risen:

13. Men dersom der ikke er Dødes Opstandelse, da er ikke heller Christus opstanden.

13. Är nu de dödas uppståndelse intet, så är ock Christus icke heller uppstånden.

13. Agga kui ei olle surnutte üllestousmist, siis ei olle ka Kristus üllesärratud.

13. Jeigu nėra mirusiųjų prisikėlimo, tai Kristus nebuvo prikeltas.

13. Ist die Auferstehung der Toten nichts, so ist auch Christus nicht auferstanden.

13. Et s'il n'y a point de résurrection des morts, Christ aussi n'est point ressuscité.

13. Porque si no hay resurrección de los muertos, Cristo tampoco resucitó.

13 En indien er geen opstanding der doden is, zo is Christus ook niet opgewekt.

13. Bo jeźlić zmartwychwstania nie masz, tedyć i Chrystus nie jest wzbudzony.

13. Mert ha nincsen halottak feltámadása, akkor Krisztus sem támadott fel.

13 Если нет воскресения мертвых, то и Христос не воскрес;

13. Коли ж воскресення мертвих нема, то й Христос не воскрес;

14 Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;

14 Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, turha on meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne.

14. Mutta jollei Kristus noussut ylös, niin on meidän saarnamme turha ja teidän uskonne on myös turha,

14. Mutta jollei Christus ylösnosnut nijn on meidän saarnamme turha ja teidän uscon on myös turha.

14. Mutta iollei Christus ylesnosnut/ Nin on meiden sarnan tyhije/ Nin o'bi mös teiden Uskona tyhije. (Mutta jollei Kristus ylösnoussut/ Niin on meidän saarnan tyhjä/ Niin ompi myös teidän uskonne tyhjä.)

14. εἰ δὲ Χριστὸς οὐκ ἐγήγερται, κενὸν ἄρα τὸ κήρυγμα ἡμῶν, κενὴ δὲ καὶ ἡ πίστις ὑμῶν.

14. ει δε χριστος ουκ εγηγερται κενον αρα το κηρυγμα ημων κενη δε και η πιστις υμων 14. ei de christos oυk egegertai kenon ara to kerυgma emon kene de kai e pistis υmon

14 and if Christ has not been raised (up), consequently*, our preaching (is) empty and your° faith (is) also empty.

14. And if Christ be not risen, then is our preaching vain, and your faith is also vain.

14. Men er Christus ikke opstanden, da er vor Prædiken jo forgjeves, og saa er og Eders Tro forgjeves.

14. Är Christus icke uppstånden, så är vår predikan fåfäng; så är ock edor tro fåfäng.

14. Agga kui Kristus ei olle üllesärratud, siis on meie jutlus üks tühhi assi, agga teie usk on ka üks tühhi assi.

14. O jei Kristus nebuvo prikeltas, tai tuščias mūsų skelbimas ir tuščias jūsų tikėjimas.

14. Ist aber Christus nicht auferstanden, so ist unsre Predigt vergeblich, so ist auch euer Glaube vergeblich.

14. Et si Christ n'est point ressuscité, notre prédication est donc vaine, et votre foi aussi est vaine.

14. Y si Cristo no resucitó, luego vana es nuestra predicación, y vana es también vuestra fé.

14 En indien Christus niet opgewekt is, zo is dan onze prediking ijdel, en ijdel is ook uw geloof.

14. A jeźlić Chrystus nie jest wzbudzony, tedyć daremne kazanie nasze, daremna też wiara wasza.

14. Ha pedig Krisztus fel nem támadott, akkor hiábavaló a mi prédikálásunk, [18†] de hiábavaló a ti hitetek is.

14 а если Христос не воскрес, то и проповедь наша тщетна, тщетна и вера ваша.

14. коли ж Христос не воскрес, то марна проповідь наша, марна ж і віра ваша.

15 ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.

15 Ja meidät havaitaan myös vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalasta, että Hän on herättänyt Kristuksen, jota Hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.

15. Ja me löydetään Jumalan vääriksi todistajiksi, että me Jumalaa vastaan todistaneet olemme, että hän on herättänyt ylös Kristuksen, jota ei hän ole herättänyt ylös, ellei kuolleet nouse ylös.

15. Ja me löytän Jumalan wääräxi todistajaxi että me Jumalata wastan todistanet olemma että hän on ylösherättänyt Christuxen: jota ei hän ole ylösherättänyt ellei cuollet ylösnouse.

15. Ja me mös leuteen Jumalan Wärexi Todhistaiaxi/ ette me Jumalata wastan olema todhistaneet/ Ette hen on ylesherettenyt Christusen/ iota hen ei ylesherettenyt/ ellei ne Coolluet ylesnouse. (Ja me myös löydetään Jumalan wääräksi todistajaksi/ että me Jumalata wastaan olemme todistaneet/ Että hän on ylös herättänyt Kristuksen/ jota hän ei ylösherättänyt/ ellei ne kuolleet ylös nouse.)

15. εὑρισκόμεθα δὲ καὶ ψευδομάρτυρες τοῦ Θεοῦ, ὅτι ἐμαρτυρήσαμεν κατὰ τοῦ Θεοῦ ὅτι ἤγειρε τὸν Χριστόν, ὃν οὐκ ἤγειρεν, εἴπερ ἄρα νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται·

15. ευρισκομεθα δε και ψευδομαρτυρες του θεου οτι εμαρτυρησαμεν κατα του θεου οτι ηγειρεν τον χριστον ον ουκ ηγειρεν ειπερ αρα νεκροι ουκ εγειρονται 15. eυriskometha de kai pseυdomartυres toυ theoυ oti emartυresamen kata toυ theoυ oti egeiren ton christon on oυk egeiren eiper ara nekroi oυk egeirontai

15 Now, we are also found (to be) false witnesses of God, because we testified against God (in saying) that he raised the Christ (up); whom consequently*, he did not raise (up), if indeed* the dead are not raised (up).

15. Yea, and we are found false witnesses of God; because we have testified of God that he raised up Christ: whom he raised not up, if so be that the dead rise not.

15. Vi blive da og fundne som falske Vidner om Gud, idet vi have vidne om Gud, at han opriste Christus, hvilken han ikke har opreist, dersom nelmlig de Døde ikke opreises.

15. Och vi vardom funne falsk Guds vittne, att vi emot Gud vittnat hafve, att han hafver uppväckt Christum; den han icke uppväckt hafver, om de döde icke uppstå.

15. Agga meid leitakse ka kui Jummala walle-tunnistajad ollemast, et meie Jummalast olleme tunnistanud, et ta Kristust on üllesärratanud, kedda temma ei olle üllesärratanud, kui surnud ülles ei ärrata.

15. Ir mes tada liekame melagingi Dievo liudytojai, nes liudijome apie Dievą, kad Jis prikėlė Kristų, kurio Jis nėra prikėlęs, jeigu mirusieji neprisikelia.

15. Wir würden aber auch erfunden als falsche Zeugen Gottes, daß wir wider Gott gezeugt hätten, er hätte Christum auferweckt, den er nicht auferweckt hätte, wenn doch die Toten nicht auferstehen.

15. Il se trouve même que nous sommes de faux témoins de Dieu; car nous avons rendu ce témoignage à l'égard de Dieu, qu'il a ressuscité Christ, lequel il n'a point ressuscité, si les morts ne ressuscitent point.

15. Y también somos hallados falsos testigos de Dios; porque hemos testificado de Dios, que él haya levantado a Cristo: al cual empero no levantó, si es así que los muertos no resucitan.

15 En zo worden wij ook bevonden valse getuigen Gods; want wij hebben van God getuigd, dat Hij Christus opgewekt heeft, Dien Hij niet heeft opgewekt, zo namelijk de doden niet opgewekt worden.

15. I bylibyśmy też znalezieni fałszywymi świadkami Bożymi, iżeśmy świadczyli o Bogu, że Chrystusa wzbudził, którego nie wzbudził, jeźliże umarli nie bywają wzbudzeni.

15. Sőt az Isten hamis bizonyságtevőinek is találtatunk, mivelhogy az Isten felől bizonyságot [19†] tettünk, hogy feltámasztotta a Krisztust; a kit nem támasztott fel, ha csakugyan nem támadnak fel a halottak.

15 Притом мы оказались бы и лжесвидетелями о Боге, потому что свидетельствовали бы о Боге, что Он воскресил Христа, Которого Он не воскрешал, если, то есть , мертвые не воскресают;

15. І ми являємось кривими сьвідками Божими, бо сьвідкували про Бога, що воскресив Христа, котрого не воскресив, коли мертві не встають.

16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.

16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty.

16. Sillä jollei kuolleet nouse ylös, eipä Kristuskaan noussut ole.

16. Sillä jollei cuollet ylösnouse/eipä Christuscan ylösnosnut ole.

16. Sille iollei ne Coolluet ylesnouse/ Eipe mös Christus ylesnosnut ole. (Sillä jollei ne kuolleet ylös nouse/ Eipä myös Kristus ylös noussut ole.)

16. εἰ γὰρ νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται, οὐδὲ Χριστὸς ἐγήγερται.

16. ει γαρ νεκροι ουκ εγειρονται ουδε χριστος εγηγερται 16. ei gar nekroi oυk egeirontai oυde christos egegertai

16 For* if the dead are not raised (up), not even Christ has been raised (up);

16. For if the dead rise not, then is not Christ raised:

16. Thi dersom de Døde ikke opstaae, da er Christus ikke heller opstanden.

16. Ty om de döde icke uppstå, så är icke heller Christus uppstånden.

16. Sest kui surnud ülles ei ärrata, siis ei olle ka Kristus üllesärratud.

16. Nes jei mirusieji neprisikelia, tada ir Kristus nebuvo prikeltas.

16. Denn so die Toten nicht auferstehen, so ist auch Christus nicht auferstanden.

16. Car, si les morts ne ressuscitent point, Christ n'est pas non plus ressuscité.

16. Porque si los muertos no resucitan, tampoco Cristo resucitó.

16 Want indien de doden niet opgewekt worden, zo is ook Christus niet opgewekt.

16. Albowiem jeźliż umarli nie bywają wzbudzeni, i Chrystus nie jest wzbudzony.

16. Mert ha a halottak [20†] fel nem támadnak, a Krisztus sem támadott fel.

16 ибо если мертвые не воскресают, то и Христос не воскрес.

16. Бо коли мертві не встають, то й Христос не встав.

17 Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.

17 Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, turha on uskonne — olette yhä synneissänne.

17. Mutta ellei Kristus ole noussut ylös, niin on teidän uskonne turha, ja te olette vielä teidän synneissänne,

17. Mutta ellei Christus ole ylösnosnut nijn on teidän uscon turha.

17. Mutta ellei Christus ole ylesnosnut/ Nin ombi teiden Uskona turha/ (Mutta ellei Kristus ole ylös noussut/ Niin ompi teidän uskonne turha/)

17. εἰ δὲ Χριστὸς οὐκ ἐγήγερται, ματαία ἡ πίστις ὑμῶν· ἔτι ἐστὲ ἐν ταῖς ἁμαρτίαις ὑμῶν.

17. ει δε χριστος ουκ εγηγερται ματαια η πιστις υμων ετι εστε εν ταις αμαρτιαις υμων 17. ei de christos oυk egegertai mataia e pistis υmon eti este en tais amartiais υmon

17 and if Christ has not been raised (up), your° faith (is) futile. You° are still in your° sins.

17. And if Christ be not raised, your faith is vain; ye are yet in your sins.

17. Men dersom Christus ikke er opstanden, da er Eders Tro forfængelig; saa ere I endnu iEders Synder;

17. Är Christus icke uppstånden, så är edor tro fåfäng; och så ären I ännu uti edra synder.

17. Agga kui Kristus ei olle üllesärratud, siis on teie usk tühhine; siis ollete teie alles omma pattude sees.

17. O jei Kristus nebuvo prikeltas, tai jūsų tikėjimas tuščias; jūs dar tebesate savo nuodėmėse.

17. Ist Christus aber nicht auferstanden, so ist euer Glaube eitel, so seid ihr noch in euren Sünden.

17. Et si Christ n'est point ressuscité, votre foi est vaine, et vous êtes encore dans vos péchés.

17. Y si Cristo no resucitó, vuestra fé es vana; aun os estáis en vuestros pecados.

17 En indien Christus niet opgewekt is, zo is uw geloof tevergeefs, zo zijt gij nog in uw zonden.

17. A jeźli Chrystus nie jest wzbudzony, daremna jest wiara wasza i jeszczeście w grzechach waszych;

17. Ha pedig a Krisztus fel nem támadott, [21†] hiábavaló a ti hitetek; még bűneitekben vagytok.

17 А если Христос не воскрес, то вера ваша тщетна: выеще во грехах ваших.

17. А коли Христос не встав, то марна віра ваша: ви ще в гріхах ваших.

18 Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut.

18 Silloin myös Kristuksessa nukkuneet ovat joutuneet perikatoon.

18. Niin ovat myös ne, jotka Kristuksessa nukkuneet ovat, kadotetut.

18. Ja te oletta wielä teidän synneisän: Nijn owat myös ne jotca Christuxes nuckunet owat cadotetut.

18. Nin te oletta wiele nyt teiden synnisenna. Nin ouat mös ne iotca Christusesa poisnuckuit/ cadhotetut. (Niin te olette wielä nyt teidän synneissäni. Niin owat myös ne jotka Kristuksessa pois nukuit/ kadotetut.)

18. ἄρα καὶ οἱ κοιμηθέντες ἐν Χριστῷ ἀπώλοντο.

18. αρα και οι κοιμηθεντες εν χριστω απωλοντο 18. ara kai oi koimethentes en christo apolonto

18 Consequently*, also those who fell-asleep in Christ perished.

18. Then they also which are fallen asleep in Christ are perished.

18. saa ere og de fortabte, som ere hensovne i Christus.

18. Så äro ock de förtappade, som i Christo afsomnade äro.

18. Siis on ka need, kes Kristusse sees on läinud maggama, hukka läinud.

18. Tuomet ir užmigusieji Kristuje yra žuvę.

18. So sind auch die, so in Christo entschlafen sind, verloren.

18. Ceux donc qui sont morts en Christ, sont aussi perdus.

18. Luego también los que durmieron en Cristo, son perdidos.

18 Zo zijn dan ook verloren, die in Christus ontslapen zijn.

18. Zatem i ci poginęli, którzy zasnęli w Chrystusie.

18. A kik a Krisztusban elaludtak, azok is elvesztek [22†] tehát.

18 Поэтому и умершие во Христе погибли.

18. Тодї й померші в Христї погибли.

19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.

19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä säälittävimmät.

19. Jos meillä ainoastaan tässä elämässä on toivo Kristuksen päälle, niin me olemme viheliäisemmät kaikkia muita ihmisiä.

19. Jos meillä ainoastans täsä elämäs on toiwo Christuxen päälle nijn me olisimma wiheljäisemmät caickia muita ihmisiä.

19. Jos meille waiwoin tesse Elemes ombi toiuo Chriskusen päle/ Nin me olisima ne wihileitzimet caikein Inhimisten seas. (Jos meille waiwoin tässä elämässä ompi toiwo Kristuksen päälle/ Niin me olisimme ne wiheliäisimmät kaikkein ihmisten seassa.)

19. εἰ ἐν τῇ ζωῇ ταύτῃ ἠλπικότες ἐσμὲν ἐν Χριστῷ μόνον, ἐλεεινότεροι πάντων ἀνθρώπων ἐσμέν.

19. ει εν τη ζωη ταυτη ηλπικοτες εσμεν εν χριστω μονον ελεεινοτεροι παντων ανθρωπων εσμεν 19. ei en te zoe taυte elpikotes esmen en christo monon eleeinoteroi panton anthropon esmen

19 If we are those who have hoped in Christ in this life only, we are the most pitiful of all men.

19. If in this life only we have hope in Christ, we are of all men most miserable.

19. Haabe vi alene paa Christus i dette Liv, da ere vi de elendigste af alle Mennesker.

19. Om vi allenast i detta lifvet hafve hoppet till Christum, så äre vi uslast ibland alla menniskor.

19. Kui meie sellesinnatse ello sees ükspäinis Kristusse peäle olleme lootnud, siis olleme meie keikide innimeste seast keigearmotumad,

19. Ir jei vien tik šiame gyvenime mes viliamės Kristumi, tai mes esame labiausiai apgailėtini iš visų žmonių.

19. Hoffen wir allein in diesem Leben auf Christum, so sind wir die elendesten unter allen Menschen.

19. Si nous n'avons d'espérance en Christ que pour cette vie seulement, nous sommes de tous les hommes les plus misérables.

19. Si en esta vida solamente tenemos esperanza en Cristo, los más desdichados somos de todos los hombres.

19 Indien wij alleenlijk in dit leven op Christus zijn hopende, zo zijn wij de ellendigste van alle mensen.

19. Bo jeźli tylko w tym żywocie w Chrystusie nadzieję mamy, nad wszystkich ludzi jesteśmy najnędzniejszymi.

19. Ha csak ebben az életben reménykedünk a Krisztusban, minden embernél nyomorultabbak vagyunk.

19 И если мы в этой только жизни надеемся на Христа, то мы несчастнее всех человеков.

19. Коли тільки в сьому життї вповаємо на Христа, то окаяннїщї (нещасливійші) ми всїх людей.

20 Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.

20 Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista *ja Hänestä on tullut poisnukkuneitten esikoinen*.

20. Mutta nyt on Kristus kuolleista noussut ylös ja on tullut uutiseksi nukkuneiden seassa.

20. Mutta Christus on cuolleista ylösnosnut ja on tullut utisexi nuckunuitten seasa.

20. Mutta nyt on Christus Coolleista ylesnosnut/ Ja on tullut Wtisexi nijnen nuckunutten keskene. (Mutta nyt on Kristus kuolleista ylös noussut/ Ja on tullut uutiseksi niiden nukkuneitten keskenä.)

20. Νυνὶ δὲ Χριστὸς ἐγήγερται ἐκ νεκρῶν, ἀπαρχὴ τῶν κεκοιμημένων ἐγένετο.

20. νυνι δε χριστος εγηγερται εκ νεκρων απαρχη των κεκοιμημενων εγενετο 20. nυni de christos egegertai ek nekron aparche ton kekoimemenon egeneto

20 But now Christ has been raised (up) from the dead, he became the first-fruit of those who have fallen-asleep.

20. But now is Christ risen from the dead, and become the firstfruits of them that slept.

20. Men nu er Christus opstanden fra de Døde og er bleven den Førstegrøde af de hensovnede.

20. Men nu är Christus uppstånden ifrå de döda, och vorden förstlingen ibland dem som sofva.

20. Agga nüüd on Kristus surnust üllesärratud, ja on essimesseks sanud nende seast, kes on läinud maggama.

20. Bet dabar Kristus yra prikeltas iš numirusių­pirmasis iš užmigusiųjų.

20. Nun ist aber Christus auferstanden von den Toten und der Erstling geworden unter denen, die da schlafen.

20. Mais maintenant, Christ est ressuscité, et il est devenu les prémices de ceux qui sont morts.

20. Mas ahora, Cristo ha resucitado de los muertos: y él es hecho primicias de los que durmieron.

20 Maar nu, Christus is opgewekt uit de doden, en is de Eersteling geworden dergenen, die ontslapen zijn.

20. Lecz teraz Chrystus z martwych wzbudzony jest i stał się pierwiastkiem tych, którzy zasnęli.

20. Ámde Krisztus feltámadott a halottak [23†] közül, zsengéjök [24†] lőn azoknak, kik elaludtak.

20 Но Христос воскрес из мертвых, первенец из умерших.

20. Тепер же Христос устав з мертвих; первістком між мертвими став ся.

21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.

21 Sillä koska kuolema on ihmisen toimesta, on myös kuolleitten ylösnousemus ihmisen toimesta.

21. Sillä että ihmisen kautta kuolema on, niin on myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus.

21. Ja että ihmisen cautta cuolema on nijn on myös ihmisen cautta cuolluitten ylösnousemus.

21. Sille senwoxi ette Inhimisen cautta Colema on/ Nin mös Inhimisen cautta Coolluten ylsenousemus tule. (Sillä sen wuoksi että ihmisen kautta kuolema on/ Niin myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus tulee.)

21. ἐπειδὴ γὰρ δι’ ἀνθρώπου ὁ θάνατος, καὶ δι’ ἀνθρώπου ἀνάστασις νεκρῶν.

21. επειδη γαρ δι ανθρωπου ο θανατος και δι ανθρωπου αναστασις νεκρων 21. epeide gar di anthropoυ o thanatos kai di anthropoυ anastasis nekron

21 For* since death (came) through a man, the resurrection of the dead also (came) through a man.

21. For since by man came death, by man came also the resurrection of the dead.

21. Thi efterdi Døden kom ved et Menneske, er og de Dødes Opstandelse kommen ved et Menneske.

21. Efter döden är genom en mennisko, ock genom en mennisko de dödas uppståndelse.

21. Sest, et ühhe innimesse läbbi surm on, siis on ka ühhe innimesse läbbi surnutte üllestousminne.

21. Kaip per žmogų­mirtis, taip per žmogų ir mirusiųjų prisikėlimas.

21. Sintemal durch einen Menschen der Tod und durch einen Menschen die Auferstehung der Toten kommt.

21. En effet, puisque la mort est venue par un homme, la résurrection des morts est venue aussi par un homme.

21. Porque por cuanto la muerte vino por hombre, también por hombre vino la resurrección de los muertos.

21 Want dewijl de dood door een mens is, zo is ook de opstanding der doden door een Mens.

21. Bo ponieważ przez człowieka śmierć, przez człowieka też powstanie umarłych.

21. Miután ugyanis ember által [25†] van a halál, szintén ember által van a halottak feltámadása is.

21 Ибо, как смерть через человека, так через человека и воскресение мертвых.

21. Яко ж бо через чоловіка (прийшла) смерть, так через чоловіка й воскресеннє з мертвих.

22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,

22 Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,

22. Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolevat, niin he myös kaikki pitää Kristuksessa eläväksi tehtämän,

22. Sillä nijncuin caicki Adamis cuolewat: nijn he myös caicki pitä Christuxes eläwäxi tehtämän.

22. Sille ninquin caiki Adamissa coleuat Nin he mös Caiki Christusesa pite eleuexi techtemen. (Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolewat. Niin he myös kaikki Kristuksessa pitää eläwäksi tehtämän.)

22. ὥσπερ γὰρ ἐν τῷ Ἀδὰμ πάντες ἀποθνήσκουσιν, οὕτω καὶ ἐν τῷ Χριστῷ πάντες ζωοποιηθήσονται.

22. ωσπερ γαρ εν τω αδαμ παντες αποθνησκουσιν ουτως και εν τω χριστω παντες ζωοποιηθησονται 22. osper gar en to adam pantes apothneskoυsin oυtos kai en to christo pantes zoopoiethesontai

22 For* just-as all die in Adam, so all will also be given-life in Christ.

22. For as in Adam all die, even so in Christ shall all be made alive.

22. Thi ligesom Alle døde i Adam, saa skulle og Alle levendegjøres i Christus.

22. Ty såsom alle dö uti Adam, så skola ock alle i Christo varda lefvande gjorde.

22. Sest nendago Adama sees keik ärrasurrewad, nenda peab ka keik Kristusse sees ellawaks tehtama:

22. Kaip Adome visi miršta, taip Kristuje visi bus atgaivinti,

22. Denn gleichwie sie in Adam alle sterben, also werden sie in Christo alle lebendig gemacht werden.

22. Car, comme tous meurent en Adam, de même tous revivront en Christ;

22. Porque a la manera que todos en Adam mueren, así también todos en Cristo serán vivificados.

22 Want gelijk zij allen in Adam sterven, alzo zullen zij ook in Christus allen levend gemaakt worden.

22. Albowiem jako w Adamie wszyscy umierają, tak i w Chrystusie wszyscy ożywieni będą.

22. Mert a miképen Ádámban mindnyájan meghalnak, azonképen a Krisztusban [26†] is mindnyájan megeleveníttetnek.

22 Как в Адаме все умирают, так во Христе все оживут,

22. Як бо в Адамі всї вмирають, так і в Христї всї оживають.

23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;

23 mutta kukin vuorollaan: esikoisena Kristus, sen jälkeen Kristuksen omat Hänen tulemuksessaan.

23. Mutta kukin järjestyksessänsä: uutinen Kristus, sitte ne, jotka Kristuksen omat ovat, hänen tulemisessansa.

23. Mutta cukin säädysäns utinen Christus sijtte ne jotca Christuxen omat owat cosca hän tule.

23. Mutta itzecukin säädhysens/ Ninen Wtinen Christus/ senielkin ne iotca Christusen omat ouat/ coska hen tulepi. (Mutta itsekukin säädyssänsä/ Niiden uutinen Kristus/ senjälkeen ne jotka Kristuksessa omat owat/ koska hän tuleepi.)

23. ἕκαστος δὲ ἐν τῷ ἰδίῳ τάγματι· ἀπαρχὴ Χριστός, ἔπειτα οἱ Χριστοῦ ἐν τῇ παρουσίᾳ αὐτοῦ·

23. εκαστος δε εν τω ιδιω ταγματι απαρχη χριστος επειτα οι χριστου εν τη παρουσια αυτου 23. ekastos de en to idio tagmati aparche christos epeita oi christoυ en te paroυsia aυtoυ

23 But each in his own order: Christ the first-fruit; thereafter those (who are) the Christ’s in his presence.

23. But every man in his own order: Christ the firstfruits; afterward they that are Christ's at his coming.

23. Dog hver i sin Orden: den første Grøde er Christus, dernæst de, som ere Christi, udi hans Tilkommelse.

23. Hvar och en uti sin egen ordning; förstlingen Christus, sedan de som Christo tillhöra uti hans tillkommelse.

23. Agga iggaüks omma korra pärrast, essimenne on Kristus, pärrast need, kes Kristusse pärralt on, kui ta tulleb;

23. tačiau kiekvienas pagal savo eilę: Kristus­pirmasis, vėliau­priklausantys Kristui Jo atėjimo metu.

23. Ein jeglicher aber in seiner Ordnung: der Erstling Christus; darnach die Christo angehören, wenn er kommen wird;

23. Mais chacun en son propre rang; Christ est les prémices, ensuite ceux qui sont de Christ, à son avènement.

23. Mas cada uno en su órden: Cristo las primicias; luego los que son de Cristo en su venida.

23 Maar een iegelijk in zijn orde: de eersteling Christus, daarna die van Christus zijn, in Zijn toekomst.

23. Ale każdy w swoim rzędzie, Chrystus jako pierwiastek, a potem ci, co są Chrystusowi w przyjście jego.

23. Mindenki pedig a maga rendje szerint. Első zsenge [27†] a Krisztus; azután a kik a Krisztuséi, [28†] az ő eljövetelekor.

23 каждый в своем порядке: первенец Христос, потом Христовы, в пришествие Его.

23. Кожен своїм порядком: Первісток Христос, а потім Христові у приходї Його.

24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.

24 Sitten tulee loppu, kun Hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.

24. Sitte on loppu, koska hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja kaiken vallan ja voiman.

24. Silloin on loppu cosca hän anda waldacunnan Jumalan ja Isän haldun ja pane pois caiken herrauden ja caiken Esiwallan ja wäen.

24. Sijtte on loppu/ Coska hen andapi Waldakunnan Jumalan ia Isen haltun/ ia poispane caiki Herraudhet/ ia caiken Esiwallan ia Wäen. (Sitten on loppu/ Koska hän antaapi waltakunnan Jumalan ja Isän haltuun/ ja pois panee kaikki herraudet/ ja kaiken esiwallan ja wäen.)

24. εἶτα τὸ τέλος, ὅταν παραδῷ τὴν βασιλείαν τῷ Θεῷ καὶ πατρί, ὅταν καταργήσῃ πᾶσαν ἀρχὴν καὶ πᾶσαν ἐξουσίαν καὶ δύναμιν.

24. ειτα το τελος οταν παραδω την βασιλειαν τω θεω και πατρι οταν καταργηση πασαν αρχην και πασαν εξουσιαν και δυναμιν 24. eita to telos otan parado ten βasileian to theo kai patri otan katargese pasan archen kai pasan eksoυsian kai dυnamin

24 Thereafter (is) the end, whenever he gives up the kingdom to the God and Father; whenever he does-away-with all rule and all authority and power.

24. Then cometh the end, when he shall have delivered up the kingdom to God, even the Father; when he shall have put down all rule and all authority and power.

24. Derpaa kommer Enden, naar han har overantvordet Gud og Faderen Riget, naar han har tilintetgjort alt Fyrstendømme og al Vælde og Magt.

24. Sedan änden, då han öfverantvardar Gudi och Fadrenom riket; och aflägger all herradöme, och alla öfverhet och väldighet.

24. Pärrast tulleb ots, kui tem̃a sedda kunningriki saab annud Jummalale ja Issale, kui ta keige wallitsusse, ja keige melewalla, ja wäe peäle saab otsa teinud.

24. Po to bus galas, kai Jis perduos karalystę Dievui Tėvui, sunaikinęs visas kunigaikštystes, visas valdžias ir jėgas.

24. darnach das Ende, wenn er das Reich Gott und dem Vater überantworten wird, wenn er aufheben wird alle Herrschaft und alle Obrigkeit und Gewalt.

24. Après cela viendra la fin, quand il remettra le royaume à Dieu le Père, après avoir détruit tout empire, toute domination et toute puissance;

24. Luego viene el fin: cuando entregará el reino a Dios y al Padre; cuando hubiere abatido todo imperio, y toda potencia, y potestad.

24 Daarna zal het einde zijn, wanneer Hij het Koninkrijk aan God en den Vader zal overgegeven hebben; wanneer Hij zal te niet gedaan hebben alle heerschappij, en alle macht en kracht.

24. A potem będzie koniec, gdy odda królestwo Bogu i Ojcu, gdy zniszczy wszelkie przełożeóstwo i wszelką zwierzchność, i moc.

24. Aztán a vég, mikor átadja az országot az Istennek és Atyának; a mikor eltöröl minden birodalmat és minden hatalmat és erőt.

24 А затем конец, когда Он предаст Царство Богу и Отцу,когда упразднит всякое начальство и всякую власть и силу.

24. Тодї (прийде) конець, як передасть царство Богу й Отцеві, як зруйнує всяке старшинуваннє і всяку власть і силу.

25 Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle".

25 Sillä Hänen tulee hallita, "kunnes Hän on pannut kaikki viholliset Hänen jalkainsa alle*."

25. Sillä hänen tulee hallita, siihenasti kuin hän kaikki vihollisensa panee hänen jalkainsa alle.

25. Sillä hänen tule hallita sijhenasti cuin hän caicki wihollisens pane jalcains ala.

25. Sille henen tule Hallita/ sihenasti ette hen pane caiki wiholisens Jalcains ala. (Sillä hänen tulee hallita/ siihen asti että hän panee kaikki wihollisensa jalkainsa alle.)

25. δεῖ γὰρ αὐτὸν βασιλεύειν ἄχρις οὗ ἂν θῇ πάντας τοὺς ἐχθροὺς ὑπὸ τοὺς πόδας αὐτοῦ.

25. δει γαρ αυτον βασιλευειν αχρις ου αν θη παντας τους εχθρους υπο τους ποδας αυτου 25. dei gar aυton βasileυein achris oυ an the pantas toυs echthroυs υpo toυs podas aυtoυ

25 For* it is essential for him to reign, till the (time) he would have placed all his enemies under his feet. {Psa 110:1}

25. For he must reign, till he hath put all enemies under his feet.

25. Thi ham bør det at regjere, indtil han faaer langt alle Fjender under sine Fødder.

25. Ty han måste regnera, tilldess han lägger alla sina fiendar under sina fötter.

25. Sest ta peab kui kunningas wallitsema, kunni temma keik waenlased ennese jalge alla saab pannud.

25. Nes Jis turi valdyti, kol paguldys visus priešus po savo kojomis.

25. Er muß aber herrschen, bis daß er "alle seine Feinde unter seine Füße lege".

25. Car il doit régner jusqu'à ce qu'il ait mis tous ses ennemis sous ses pieds.

25. Porque es menester que él reine, hasta que sujete a todos sus enemigos debajo de sus piés.

25 Want Hij moet als Koning heersen, totdat Hij al de vijanden onder Zijn voeten zal gelegd hebben.

25. Bo on musi królować, póki by nie położył wszystkich nieprzyjaciół pod nogi jego.

25. Mert addig kell néki uralkodnia, mígnem [29†] ellenségeit mind lábai alá veti.

25 Ибо Ему надлежит царствовать, доколе низложит всех врагов под ноги Свои.

25. Мусить бо Він царювати, доки положить усїх ворогів під ноги Його.

26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.

26 Viimeisenä vihollisena kukistetaan kuolema.

26. Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema.

26. Wijmeinen wihollinen joca poispannan on cuolema sillä hän on caicki hänen jalcains ala heittänyt.

26. Se wimeinen wiholinen/ ioca poispannan/ se ombi Colema/ sille hen on henelle caiki henen Jalcains ala heittenyt. (Se wiimeinen wihollinen/ joka pois pannaan/ se ompi kuolema/ sillä hän on hänelle kaikki hänen jalkainsa alle heittänyt.)

26. ἔσχατος ἐχθρὸς καταργεῖται ὁ θάνατος·

26. εσχατος εχθρος καταργειται ο θανατος 26. eschatos echthros katargeitai o thanatos

26 (The) last enemy done-away-with (is) death.

26. The last enemy that shall be destroyed is death.

26. Den sidste Fjende, som tilintetgjøres, er Døden.

26. Den ytterste fienden döden skall varda borttagen.

26. Wiimne waenlane, kelle peäle otsa tehhakse, on surm.

26. Kaip paskutinis priešas bus sunaikinta mirtis.

26. Der letzte Feind, der aufgehoben wird, ist der Tod.

26. L'ennemi qui sera détruit le dernier, c'est la mort;

26. Y el postrer enemigo que será destruido, es la muerte.

26 De laatste vijand, die te niet gedaan wordt, is de dood.

26. A ostatni nieprzyjaciel, który będzie zniszczony, jest śmierć.

26. Mint utolsó [30†] ellenség töröltetik el a halál.

26 Последний же враг истребится – смерть,

26. Останнїй ворог зруйнуєть ся - смерть.

27 Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle". Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.

27 Sillä "kaikki Hän on alistanut Hänen jalkainsa alle". Mutta kun Hän sanoo, että kaikki on alistettu, on ilmeistä, että lukuun ei oteta Häntä, joka on alistanut kaiken Hänen valtaansa.

27. Sillä hän on kaikki hänen jalkainsa alle heittänyt. Mutta koska hän sanoo, että kaikki hänen allensa heitetyt ovat, niin on julki, että se on eroitettu, joka hänelle kaikki heitti alle.

27. Cosca hän sano että caicki hänen alansheitetyt owat nijn on julki että se on eroitettu joca hänelle caicki alaheitti.

27. Costa he' nyt sano/ Ette caiki henen alansheitetudh ouat/ nin on iulki/ ette se on eritetty/ ioca henelle caiki alaheitti. (Koska hän nyt sanoo/ Että kaikki hänen allensa heitetyt owat/ niin on julki/ että se on eritetty/ joka hänelle kaikki alle heitti.)

27. πάντα γὰρ ὑπέταξεν ὑπὸ τοὺς πόδας αὐτοῦ. ὅταν δὲ εἴπῃ ὅτι πάντα ὑποτέτακται, δῆλον ὅτι ἐκτὸς τοῦ ὑποτάξαντος αὐτῷ τὰ πάντα.

27. παντα γαρ υπεταξεν υπο τους ποδας αυτου οταν δε ειπη οτι παντα υποτετακται δηλον οτι εκτος του υποταξαντος αυτω τα παντα 27. panta gar υpetaksen υpo toυs podas aυtoυ otan de eipe oti panta υpotetaktai delon oti ektos toυ υpotaksantos aυto ta panta

27 For* he subjected all things under his feet. {Psa 8:6} But whenever he says, All things are subjected, ((it is) evident that (is) outside {i.e. except} the one who (has) subjected all things to him).

27. For he hath put all things under his feet. But when he saith all things are put under him, it is manifest that he is excepted, which did put all things under him.

27. Han har jo lagt alle Ting under hans Fødder. men naar han siger, at alle Ting ere ham underlagte, da er det aabenbart, at det er ham undtagen, som har underlagt ham alle Ting.

27. Ty all ting hafver han lagt under hans fötter; så, när han säger, att all ting honom undergifven äro, är nog uppenbart, att han undantagen är, som honom all ting undergifvit hafver.

27. Sest ta on keik temma jalge alla pannud, agga kui ta ütleb, et keik temma alla on pandud, siis on awwalik, et se ei olle allapandud, kes keik temma alla on pannud.

27. Nes ‘‘Jis visa paklojo Jam po kojų’‘. Bet kai Jis sako, kad visa paklota, tai savaime suprantama, kad išskyrus Tą, kuris Jam visa paklojo.

27. Denn "er hat ihm alles unter seine Füße getan". Wenn er aber sagt, daß es alles untertan sei, ist's offenbar, daß ausgenommen ist, der ihm alles untergetan hat.

27. Car Dieu a mis toutes choses sous ses pieds. Or, quand il dit que toutes choses lui sont assujetties, il est évident que celui qui lui a assujetti toutes choses, est excepté.

27. Porque todas las cosas sujetó debajo de sus piés. Mas cuando dice: Todas las cosas son sujetadas a él, claro es que está esceptuado el mismo que sujetó a él todas las cosas.

27 Want Hij heeft alle dingen Zijn voeten onderworpen. Doch wanneer Hij zegt, dat Hem alle dingen onderworpen zijn, zo is het openbaar, dat Hij uitgenomen wordt, Die Hem alle dingen onderworpen heeft.

27. Bo wszystkie rzeczy poddał pod nogi jego. A gdy mówi, że mu wszystkie rzeczy poddane są, jawna jest, iż oprócz tego, który mu poddał wszystkie rzeczy.

27. Mert mindent az ő lábai alá vetett. [31†] Mikor pedig azt mondja, hogy minden alája [32†] van vetve, nyilvánvaló, hogy azon kívül, a ki neki mindent alávetett.

27 потому что все покорил под ноги Его. Когда же сказано, что Ему все покорено, то ясно, что кроме Того, Который покорил Ему все.

27. Усе бо впокорив під ноги Його. Коли ж рече, що все впокорено, то явно, що окрім Того, хто покорив Йому все.

28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

28 Mutta kun kaikki on alistettu Hänen valtaansa, silloin itse Poikakin on alistuva sen valtaan, joka on alistanut kaiken Hänen valtaansa, jotta Jumala olisi kaikki kaikissa.

28. Kuin nyt kaikki hänen allensa heitetyksi tulevat, silloin myös itse Poika hänen allensa heitetään, joka kaikki hänen allensa heitti, että Jumala kaikki kaikessa olis.

28. Cosca nyt caicki hänen alansheitetyxi tulewat silloin myös idze Poicakin hänen alansheitetän joca caicki hänen alansheitti että Jumala caicki caikisa olis.

28. Coska nyt Caiki henen ala'sheitetyxi tuleuat/ silloin mös itze Poicaki henen alansheiteten/ ioca caiki henen alansheitti/ Senpäle ette Jumala pite caikinaisi caikissa oleman. (Koska nyt kaikki hänen allensa heitetyksi tulewat/ sillon myös itse Poikakin hänen allensa heitetään/ joka kaikki hänen allensa heitti/ Senpäälle että Jumala pitää kaikkinainen kaikissa oleman.)

28. ὅταν δὲ ὑποταγῇ αὐτῷ τὰ πάντα, τότε καὶ αὐτὸς ὁ υἱὸς ὑποταγήσεται τῷ ὑποτάξαντι αὐτῷ τὰ πάντα, ἵνα ᾖ ὁ Θεὸς τὰ πάντα ἐν πᾶσιν.

28. οταν δε υποταγη αυτω τα παντα τοτε και αυτος ο υιος υποταγησεται τω υποταξαντι αυτω τα παντα ινα η ο θεος τα παντα εν πασιν 28. otan de υpotage aυto ta panta tote kai aυtos o υios υpotagesetai to υpotaksanti aυto ta panta ina e o theos ta panta en pasin

28 But whenever all things are subject to him, then the Son himself will also be subjected to the one who subjected all things to him, in order that God may be all in all.

28. And when all things shall be subdued unto him, then shall the Son also himself be subject unto him that put all things under him, that God may be all in all.

28. Men naar alle Ting ere blevne ham underlagte, da skal og Sønnen selv underlægge sig ham, som har underlagt ham alle Ting, at Gud skal være Alt i Alle.

28. Då nu all ting honom undergifven äro, så varder ock då Sonen sjelf undergifven honom, som honom all ting undergifvit hafver; på det att Gud blifver allt i allom.

28. Agga kui keik temma alla pannakse, siis peab ka Poega isse selle alla pandama, kes keik temma alla on pannud, et Jummal keik olleks keikide sees.

28. Kai Jam bus visa pajungta, tada ir pats Sūnus nusilenks Tam, kuris viską Jam pajungė, kad Dievas būtų viskas visame kame.

28. Wenn aber alles ihm untertan sein wird, alsdann wird auch der Sohn selbst untertan sein dem, der ihm alles untergetan hat, auf daß Gott sei alles in allen.

28. Et après que toutes choses lui auront été assujetties, alors aussi le Fils même sera assujetti à celui qui lui a assujetti toutes choses, afin que Dieu soit tout en tous.

28. Mas después que todas las cosas le fueren sujetas, entónces también el mismo Hijo se sujetará al que le sujetó a él todas las cosas, para que Dios sea todo en todos.

28 En wanneer Hem alle dingen zullen onderworpen zijn, dan zal ook de Zoon Zelf onderworpen worden Dien, Die Hem alle dingen onderworpen heeft, opdat God zij alles in allen.

28. A gdy mu wszystkie rzeczy poddane będą, tedyć też i sam Syn będzie poddany temu, który mu poddał wszystkie rzeczy, aby był Bóg wszystkim we wszystkim.

28. Mikor pedig minden alája vettetett, akkor maga a Fiú is alávettetik annak, [33†] a ki neki mindent alávetett, hogy az Isten legyen minden mindenben.

28 Когда же все покорит Ему, тогда и Сам Сын покорится Покорившему все Ему, да будет Богвсе во всем.

28. Коли ж упокорить ся Йому все, тодї і сам Син упокорить ся Тому, хто впокорив Йому все, щоб Бог був усе у всьому.

29 Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?

29 Mitä muuten tekevät ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta*, jos kuolleita ei yleensä herätetä? Miksi nämä sitten kastattavat itsensä kuolleitten puolesta*?

29. Mitä ne muutoin tekevät, jotka itsensä kastaa antavat kuolleitten päälle, jollei kuolleet nouse ylös? Miksi he siis antavat kuolleitten päälle itseänsä kastaa?

29. ELi mitä ne tekewät jotca heitäns casta andawat cuolluitten päälle jollei cuollet ylösnouse? Mixi he sijs andawat cuolluitten päälle heitäns casta?

29. Eli mite he tekeuet/ iotca heidens andauat Casta ninen * Cooluten päle/ Jollei ensingen Coolluet ylesnouse? Mixi he sis andauat heidens Casta ninen Cooluten päle? (Eli mitä he tekewät/ jotka heidäns antawat kastaa niiden kuolleitten päälle/ Jollei ensinkään kuolleet ylösnouse? Miksi he siis antawat heidäns kastaa niiden kuolleitten päälle?)

29. Ἐπεὶ τί ποιήσουσιν οἱ βαπτιζόμενοι ὑπὲρ τῶν νεκρῶν, εἰ ὅλως νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται; τί καὶ βαπτίζονται ὑπὲρ τῶν νεκρῶν;

29. επει τι ποιησουσιν οι βαπτιζομενοι υπερ των νεκρων ει ολως νεκροι ουκ εγειρονται τι και βαπτιζονται υπερ των νεκρων 29. epei ti poiesoυsin oi βaptizomenoi υper ton nekron ei olos nekroi oυk egeirontai ti kai βaptizontai υper ton nekron

29 Otherwise what will they do who are immersed* on behalf of the dead? If the dead are not literally raised (up), why then are they immersed* on behalf of the dead?

29. Else what shall they do which are baptized for the dead, if the dead rise not at all? why are they then baptized for the dead?

29. Hvad monne de ellers gjøre, som dødes for de Døde, dersom de Døde aldeles ikke opreises? hvi døbes de da for de Døde?

29. Hvad göra de eljest, som sig döpa låta öfver de döda? Om de döde ingalunda uppstå, hvi låta de sig då döpa öfver de döda?

29. Mis tewad muido need, kedda surnutte pärrast ristitakse, kui surnud koggone ülles ei ärrata? mikspärrast ristitakse neid ka surnutte pärrast?

29. Kita vertus, ką darys tie, kuriuos krikštija už mirusiuosius? Jei iš viso mirusieji neprisikels, tai kam gi jie krikštijami už mirusiuosius?

29. Was machen sonst, die sich taufen lassen über den Toten, so überhaupt die Toten nicht auferstehen? Was lassen sie sich taufen über den Toten?

29. Autrement, que feront ceux qui sont baptisés pour les morts? Si absolument les morts ne ressuscitent point, pourquoi aussi sont-ils baptisés pour les morts?

29. De otro modo, ¿qué harán, los que son bautizados por los muertos, si en ninguna manera los muertos resucitan? ¿Por qué, pues, son bautizados por los muertos?

29 Anders, wat zullen zij doen, die voor de doden gedoopt worden, indien de doden ganselijk niet opgewekt worden? Waarom worden zij voor de doden ook gedoopt?

29. Bo inaczej cóż uczynią ci, którzy się chrzczą nad umarłymi, jeźliż zgoła umarli nie bywają wzbudzeni? przeczże się chrzczą nad umarłymi?

29. Különben mit cselekesznek azok, a kik a halottakért keresztelkednek meg, a halottak teljességgel nem támadnak fel? Miért is keresztelkednek meg a halottakért?

29 Иначе, что делают крестящиеся для мертвых? Если мертвые совсем не воскресают, то для чего и крестятся для мертвых?

29. Ато що робити муть ті, хто хрестить ся ради мертвих, коли зовсїм мертві не встають? чого ж і хрестять ся ради мертвих?

30 Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?

30 Ja miksi mekään olemme, joka hetki vaarassa?

30. Miksi myös me joka aika vaarassa olemme?

30. Ja mixi me aina waaras olemma?

30. Ja mixi me aina seisoma Waarasa? (Ja miksi me aina seisomme waarassa?)

30. τί καὶ ἡμεῖς κινδυνεύομεν πᾶσαν ὥραν;

30. τι και ημεις κινδυνευομεν πασαν ωραν 30. ti kai emeis kindυneυomen pasan oran

30 Why are we also in peril every hour?

30. And why stand we in jeopardy every hour?

30. Hvi staae ogsaa vi hver Time i Fare?

30. Och hvi stå vi alltid uti fara?

30. Ja mikspärrast olleme meie ka iggal tunnil häddas?

30. Ir kodėl ir mes kas valandą esame pavojuje?

30. Und was stehen wir alle Stunde in der Gefahr?

30. Et pourquoi nous-mêmes sommes-nous à toute heure en péril?

30. ¿Y por qué nosotros peligramos a toda hora?

30 Waarom zijn ook wij alle ure in gevaar?

30. Przecz i my niebezpieczeóstwa podejmujemy każdej godziny?

30. Mi is miért [34†] veszélyeztetjük magunkat minden pillanatban?

30 Для чего и мы ежечасно подвергаемся бедствиям?

30. Чого ж і ми небезпечимось всякого часу?

31 Joka päivä minä olen kuoleman kidassa, niin totta kuin te, veljet, olette minun kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

31 [Veljet,] minä kuolen joka päivä, *niin totta kuin voin kerskata teistä* Kristuksessa Jeesuksessa, Herrassamme.

31. Minä kuolen joka päivä meidän kerskaamisen puolesta, joka minulla on Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassamme.

31. Meidän kerscamisemme puolesta cuin minulla on Christuxes Jesuxes meidän HERrasam minä cuolen jocapäiwä.

31. Meiden kerskamisen polesta/ ioca minulla ombi Christusesa Iesusesa meiden Herrasa/ mine Coolen iocapeiue. (Meidän kerskaamisen puolesta/ joka minulla ompi Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassa/ minä kuolen jokapäiwä.)

31. καθ’ ἡμέραν ἀποθνήσκω, νὴ τὴν ὑμετέραν καύχησιν ἣν ἔχω ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ τῷ Κυρίῳ ἡμῶν.

31. καθ ημεραν αποθνησκω νη την {VAR1: ημετεραν } {VAR2: υμετεραν } καυχησιν ην εχω εν χριστω ιησου τω κυριω ημων 31. kath emeran apothnesko ne ten {VAR1: emeteran } {VAR2: υmeteran } kaυchesin en echo en christo iesoυ to kυrio emon

31 I die every day (by my) boasting of you°, which I have in Christ Jesus our Lord.

31. I protest by your rejoicing which I have in Christ Jesus our Lord, I die daily.

31. Jeg døer dagligen, det vidner jeg ved vor Roes, den, som jeg har i Christus Jesus vor Herre.

31. Vid vår berömmelse, som jag hafver i Christo Jesu, vårom Herra, dör jag hvar dag.

31. Minna surren iggapääw, sedda ütlen ma töeste meie kiitlemisse pärrast, mis mul on Kristusse Jesusse meie Issanda sees.

31. Prisiekiu savo pasididžiavimu­ jumis, broliai, mūsų Viešpatyje Jėzuje Kristuje, jog aš kasdien mirštu!

31. Bei unserm Ruhm, den ich habe in Christo Jesu, unserm HERRN, ich sterbe täglich.

31. Je meurs chaque jour; je vous l'atteste par le sujet que j'ai de me glorifier de vous en Jésus-Christ notre Seigneur.

31. Cada día muero; lo protesto por vuestra gloria, la cual tengo en Cristo Jesús Señor nuestro.

31 Ik sterf alle dagen, hetwelk ik betuig bij onzen roem, dien ik heb in Christus Jezus, onzen Heere.

31. Na każdy dzieó umieram przez chwałę naszę, którą mam w Chrystusie Jezusie, Panu naszym.

31. Naponként halál révén [35†] állok. A veletek való dicsekedésre [36†] mondom, mely van nékem a Krisztus Jézusban a mi Urunkban.

31 Я каждый день умираю: свидетельствуюсь в том похвалою вашею, братия, которую я имею во Христе Иисусе, Господе нашем.

31. Що-дня вмираю; так (по правдї нехай буде) менї ваша похвала, що маю в Христї Ісусї, Господї нашому.

32 Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme".

32 Jos ihmisen tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulla siitä on? Jos kuolleita ei herätetä, niin "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna kuolemme.”

32. Jos minä olen ihmisten tavalla Ephesossa petoin kanssa sotinut, mitä se minua auttaa, ellei kuolleet nouse ylös? Syökäämme ja juokaamme; sillä huomenna me kuolemme.

32. JOs minä olen ihmisten tawalla Ephesos petoin cansa sotinut? Mitä se minua autta ellei cuollet ylösnouse? Syökäm ja juocam sillä huomena me cuolemma.

32. Jos mine olen Inhimisten taualla Ephesos Petoin cansa sotinut? Mite se minun autta/ ellei ne Coolleet ylesnouse? Sökem ia iokam? Sille Homena me coolema. (Jos minä olen ihmisten tawalla Ephesossa petoin kanssa sotinut? Mitä se minun auttaa/ ellei ne kuolleet ylös nouse? Syökäämme ja juokaamme? Sillä huomenna me kuolemme.)

32. εἰ κατὰ ἄνθρωπον ἐθηριομάχησα ἐν Ἐφέσῳ, τί μοι τὸ ὄφελος; εἰ νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται, φάγωμεν καὶ πίωμεν, αὔριον γὰρ ἀποθνήσκομεν.

32. ει κατα ανθρωπον εθηριομαχησα εν εφεσω τι μοι το οφελος ει νεκροι ουκ εγειρονται φαγωμεν και πιωμεν αυριον γαρ αποθνησκομεν 32. ei kata anthropon etheriomachesa en efeso ti moi to ofelos ei nekroi oυk egeirontai fagomen kai piomen aυrion gar apothneskomen

32 If I quarreled with beasts in Ephesus according to (the manner of) man, what is the profit to me? If the dead are not raised up, ‘We should eat and drink, for* (the) next-day we die.’ {Isa 22:13}

32. If after the manner of men I have fought with beasts at Ephesus, what advantageth it me, if the dead rise not? let us eat and drink; for to morrow we die.

32. Stred jeg, efter menneskelig Maade at tale, men vilde Dyr i Ephesus, hvad hjælper det mig, dersom de Døde ikke opstaae? Da lader os æde og drikke, thi i Morgen døe vi.

32. Hafver jag efter menniskomening uti Epheso stridt med vilddjur; hvad hjelper mig det, om de döde icke uppstå? Låt oss äta och dricka; ty i morgon måste vi dö.

32. Ollen minna innimesse wisil Ewesusses metsalistega taplenud, mis mul sest kasso on, kui surnud ülles ei ärrata? Sögem ja jogem, sest hom̃e surreme ärra, ütleb monni.

32. Jei grynai kaip žmogus kovojau Efeze su laukiniais žvėrimis, tai kokia man iš to nauda? Jeigu mirusieji neprisikels, tai ‘‘valgykime ir gerkime, nes rytoj mirsime’‘.

32. Habe ich nach menschlicher Meinung zu Ephesus mit wilden Tieren gefochten, was hilft's mir? So die Toten nicht auferstehen, "laßt uns essen und trinken; denn morgen sind wir tot!"

32. Si j'ai combattu contre les bêtes à Éphèse dans des vues humaines, quel avantage en ai-je? Si les morts ne ressuscitent point, mangeons et buvons, car demain nous mourrons.

32. Si como hombre batallé en Efeso contra las bestias, ¿qué me aprovecha si los muertos no resucitan? Comamos y bebamos, que mañana moriremos:

32 Zo ik, naar den mens, tegen de beesten gevochten heb te Efeze, wat nuttigheid is het mij, indien de doden niet opgewekt worden? Laat ons eten en drinken, want morgen sterven wij.

32. Jeźliżem się obyczajem ludzkim z bestyjami w Efezie potykał, cóż mam za pożytek, jeźli umarli nie bywają wzbudzeni? Jedzmy i pijmy; boć jutro pomrzemy.

32. Ha csak emberi módon viaskodtam Efézusban a fenevadakkal, mi a hasznom abból, ha a halottak fel nem támadnak? Együnk és igyunk, holnap [37†] úgyis meghalunk!

32 По рассуждению человеческому, когда я боролся со зверями в Ефесе, какая мне польза, если мертвые не воскресают? Станем есть и пить, ибо завтра умрем!

32. Коли б я чоловічим робом боров ся з зьвірями в Єфесї, то яка менї користь, коли мертві не встають? Нумо їсти й пити, бо завтра помремо.

33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."

33 Älkää eksykö. "Huono seura turmelee hyvät tavat."

33. Älkäät antako pettää teitänne: pahat jaaritukset turmelevat hyvät tavat.

33. Älkät andaco pettä teitän: pahat jaarituxet turmelewat hywät tawat.

33. Elke a'dako petettä teiten. Pahat * ialitoxet turmeleuat Hyuet tauat. (Älkään antako petettää teitän. Pahat jaaritukset turmelewat hywät tawat.)

33. μὴ πλανᾶσθε· φθείρουσιν ἤθη χρηστὰ ὁμιλίαι κακαί.

33. μη πλανασθε φθειρουσιν ηθη χρησθ ομιλιαι κακαι 33. me planasthe ftheiroυsin ethe chresth omiliai kakai

33 Do° not be misled: evil associations corrupt virtuous {F} morals. {Or: customs or habits; (inward & outward).}

33. Be not deceived: evil communications corrupt good manners.

33. Forføres ikke; slet Omgang fordærver gode Sæder.

33. Låter icke förföra eder; ondt snack förkränker goda seder.

33. Ärge eksige mitte: Kurjad könned rikkuwad head kombed ärra.

33. Neapsirikite: ‘‘Blogos draugijos gadina gerus papročius!’‘

33. Lasset euch nicht verführen! Böse Geschwätze verderben gute Sitten.

33. Ne vous abusez point: les mauvaises compagnies corrompent les bonnes mœurs.

33. No os engañéis. Las malas conversaciones corrompen las buenas costumbres.

33 Dwaalt niet. Kwade samensprekingen verderven goede zeden.

33. Nie błądźcież; złe rozmowy psują dobre obyczaje.

33. Ne tévelyegjetek. [38†] Jó erkölcsöt megrontanak gonosz [39†] társaságok.

33 Не обманывайтесь: худые сообщества развращают добрые нравы.

33. Не обманюйте себе: ледачі бесїди псують добрі звичаї.

34 Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.

34 Raitistukaa oikealla tavalla älkääkä syntiä tehkö, sillä eräät ovat tietämättömiä Jumalasta. Puhun teille häpeäksi.

34. Herätkäät ylös hurskaasti ja älkäät syntiä tehkö; sillä ei muutamat Jumalasta mitään tiedä. Häpiäksi minä näitä teille sanon.

34. Ylösherätkät hurscast ja älkät syndiä tehkö: sillä ei muutamat Jumalasta mitän tiedä. Häpiäxi minä näitä teille sanon.

34. Ylesheretkä hurskaasta/ ia elke syndi techkö. Sille ette mutomat ei miten Jumalasta tiedä. Häpiexi mine neitä teille sanon. (Ylös herätkää hurskaasta/ ja älkää syntiä tehkö. Sillä että muutamat ei mitään Jumalasta tiedä. Häpeäksi minä näitä teille sanon.)

34. ἐκνήψατε δικαίως καὶ μὴ ἁμαρτάνετε· ἀγνωσίαν γὰρ Θεοῦ τινες ἔχουσι· πρὸς ἐντροπὴν ὑμῖν λέγω.

34. εκνηψατε δικαιως και μη αμαρτανετε αγνωσιαν γαρ θεου τινες εχουσιν προς εντροπην υμιν λεγω 34. eknepsate dikaios kai me amartanete agnosian gar theoυ tines echoυsin pros entropen υmin lego

34 Be° righteously sober and do° not sin; for* some have ignorance of God. I say (this) to shame you°.

34. Awake to righteousness, and sin not; for some have not the knowledge of God: I speak this to your shame.

34. Vaagner op, som det sømmer sig, og synder ikke; thi Nogle vide Intet af Gud, det siger jeg Eder til Blusel.

34. Vaker upp rätteliga, och synder icke; ty somlige veta intet af Gudi; till blygd säger jag eder detta.

34. Ärkage öiete ülles, ja ärge tehke mitte patto; sest monningad ei tea ühtegi Jummalast, sedda ütlen minna teile häbbiks.

34. Pabuskite teisumui ir nenuodėmiaukite, nes kai kurie iš jūsų nepažįsta Dievo. Tai sakau jūsų gėdai.

34. Werdet doch einmal recht nüchtern und sündigt nicht! Denn etliche wissen nichts von Gott; das sage ich euch zur Schande.

34. Sortez de votre ivresse, pour vivre justement, et ne péchez point; car quelques-uns sont sans la connaissance de Dieu; je le dis à votre honte.

34. Despertád, como es justo, y no pequéis; porque algunos no conocen a Dios, para vergüenza vuestra lo digo.

34 Waakt op rechtvaardiglijk, en zondigt niet. Want sommigen hebben de kennis van God niet. Ik zeg het u tot schaamte.

34. Ocućcież się ku sprawiedliwości, a nie grzeszcie; albowiem niektórzy nie mają znajomości Bożej; ku zawstydzeniu waszemu mówię.

34. Serkenjetek [40†] fel igazán és ne vétkezzetek; mert némelyek nem ismerik Istent; megszégyenítéstekre [41†] mondom.

34 Отрезвитесь, как должно, и не грешите; ибо, к стыду вашему скажу, некоторые из вас не знают Бога.

34. Протверезїть ся праведно та не грішіть; бо деякі не знають Бога. На сором вам глаголю.

35 Mutta joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"

35 Mutta joku sanoo: "Miten kuolleet heräävät ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"

35. Vaan joku taitais sanoa: kuinkas kuolleet nousevat? ja minkäkaltaisilla ruumiilla he tulevat?

35. JOs jocu sano: cuingasta cuollet ylösnousewat? Ja mingäcaltaisilla ruumilla he tulewat?

35. Machta nyt iocu sano/ Quinga ne Coollet ylesnouseuat? Ja mingecaltaisella Rumilla he tuleuat? (Mahtaa nyt joku sanoa/ Kuinka ne kuolleet ylös nousewat/ Ja minkäkaltaiselle ruumiilla he tulewat?)

35. Ἀλλ’ ἐρεῖ τις· πῶς ἐγείρονται οἱ νεκροί; ποίῳ δὲ σώματι ἔρχονται;

35. αλλ ερει τις πως εγειρονται οι νεκροι ποιω δε σωματι ερχονται 35. all erei tis pos egeirontai oi nekroi poio de somati erchontai

35 But someone will say, How are the dead raised up and with what (manner of) body do they come?

35. But some man will say, How are the dead raised up? and with what body do they come?

35. Men der maatte Nogen sige: hvorledes opstaae de Døde? og med hvordant et Legeme komme de frem? Du Daare! det, som du saaer, bliver ikke levendegjort, dersom det ikke døer.

35. Måtte nu någor säga: Huru skola de döde uppstå? Och med hurudana lekamen skola de komma?

35. Agga monni wottab öölda: Kuida peawad surnud üllestousma? ja missugguse ihhoga tullewad nemmad?

35. Bet gal kas paklaus: ‘‘Kaip bus prikelti mirusieji? Su kokiu kūnu jie pasirodys?’‘

35. Möchte aber jemand sagen: Wie werden die Toten auferstehen, und mit welchem Leibe werden sie kommen?

35. Mais quelqu'un dira: Comment les morts ressuscitent-ils? Avec quel corps viennent-ils?

35. Mas alguno dirá. ¿Cómo resucitan los muertos? ¿Con qué cuerpo salen?

35 Maar, zal iemand zeggen: Hoe zullen de doden opgewekt worden, en met hoedanig een lichaam zullen zij komen?

35. Ale rzecze kto: Jakoż wzbudzeni bywają umarli i w jakim ciele wychodzą?

35. De mondhatná valaki: Mi módon [42†] támadnak fel a halottak? és minémű testtel jönnek ki?

35 Но скажет кто-нибудь: как воскреснут мертвые? и вкаком теле придут?

35. Та хто-небудь скаже: Як устануть мертві? і в якому тїлї прийдуть?

36 Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole!

36 Tyhmyri! Se, minkä kylvät, ei tule eläväksi, jollei se kuole.

36. Sinä tomppeli! Se, minkä sinä kylvät, ei tule eläväksi, ellei hän (ensin) kuole.

36. Sinä tompeli se cuins kylwät ei tule eläwäxi ellei hän ensin cuole.

36. Sine Tompeli/ sen quin sine kyluet/ ei tule eleuexi/ ellei hen ennen coolisi. (Sinä tomppeli/ sen kuin sinä kylwät/ ei tule eläwäksi/ ellei hän ennen kuolisi.)

36. ἄφρον, σὺ ὃ σπείρεις οὐ ζῳοποιεῖται, ἐὰν μὴ ἀποθάνῃ·

36. αφρον συ ο σπειρεις ου ζωοποιειται εαν μη αποθανη 36. afron sυ o speireis oυ zoopoieitai ean me apothane

36 You fool, what you sow is not given-life if it does not die;

36. Thou fool, that which thou sowest is not quickened, except it die:

36. Du Daare! Det, som du saaer, bliver ikke levendegjort, dersom det ikke døer.

36. Du dåre, det du sår, det får icke lif, utan det blifver dödt.

36. Rum̃al! mis sa külwad, ei se sa ellawaks, kui temma ei surre.

36. Kvaily! Ką tu pasėji, neatgyja, jei prieš tai nenumiršta.

36. Du Narr: was du säst, wird nicht lebendig, es sterbe denn.

36. Insensé, ce que tu sèmes ne prend point vie, s'il ne meurt auparavant.

36. ¡Insensato! lo que tú siembras, no revive, si ántes no muriere:

36 Gij dwaas, hetgeen gij zaait, wordt niet levend, tenzij dat het gestorven is;

36. O głupi! To, co ty siejesz, nie bywać ożywione, jeźliby nie umarło.

36. Balgatag! a mit te vetsz, nem elevenedik meg, hanemha [43†] megrothadánd.

36 Безрассудный! то, что ты сеешь, не оживет, если не умрет.

36. Безумний! що ти сїєш, не оживе, коли не вмре.

37 Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa.

37 ja minkä kylvät, et kylvä sitä kasvua*, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, ehkä vehnän tai jonkin muun kasvin jyvän.

37. Ja jonka sinä kylvät, ei se ole se ruumis, joka tuleva on, vaan paljas jyvä, nimittäin nisun jyvä eli joku muu.

37. Ja jonga sinä kylwät ei se ole se ruumis joca tulewa on waan paljas jywä nimittäin nisun jywä eli jocu muu sencaltainen.

37. Ja iota sine kyluet/ eipe se ole se Rumis ioca tuleua on/ Waan yxi palias Jyue/ nimitten/ Nisun iyue eli mwta sencaltaista. (Ja jota sinä kylwät/ eipä se ole se ruumis joka tulewa on/ Waan yksi paljas jywä/ nimittäin/ Nisun jywä eli muuta senkaltaista.)

37. καὶ ὃ σπείρεις, οὐ τὸ σῶμα τὸ γενησόμενον σπείρεις, ἀλλὰ γυμνὸν κόκκον, εἰ τύχοι σίτου ἤ τινος τῶν λοιπῶν·

37. και ο σπειρεις ου το σωμα το γενησομενον σπειρεις αλλα γυμνον κοκκον ει τυχοι σιτου η τινος των λοιπων 37. kai o speireis oυ to soma to genesomenon speireis alla gυmnon kokkon ei tυchoi sitoυ e tinos ton loipon

37 and what you sow, you do not sow the body that will become, but a naked kernel, it may be of wheat or anyone of the rest (of the grains);

37. And that which thou sowest, thou sowest not that body that shall be, but bare grain, it may chance of wheat, or of some other grain:

37. Og hvad du saaer, da saaer du ikke det Legeme, der skal vorde, men et blot Korn, være sig af Hvede eller anden Art.

37. Och det du sår, är ju icke den kroppen som varda skall, utan ett blott korn, nämliga hvete, eller annat sådant.

37. Ja kui sa külwad, ei külwa sa sedda ihho, mis peab sündima, waid paljast iwwa, olgo nisso ehk teistsuggu wilja.

37. Ir ką besėtum, tu sėji ne būsimąjį kūną, bet pliką grūdą, sakysime, kviečių ar kitokių javų.

37. Und was du säst, ist ja nicht der Leib, der werden soll, sondern ein bloßes Korn, etwa Weizen oder der andern eines.

37. Et quant à ce que tu sèmes, tu ne sèmes pas le même corps qui doit naître, mais le grain nu, comme il se rencontre, de blé, ou de quelque autre semence.

37. Y lo que siembras, no siembras el cuerpo que ha de ser, sino el grano desnudo, puede ser de trigo, o de alguno de los otros granos:

37 En hetgeen gij zaait, daarvan zaait gij het lichaam niet, dat worden zal, maar een bloot graan, naar het voorvalt, van tarwe, of van enig der andere granen.

37. I co siejesz, nie siejesz ciała, które ma potem wyrość, ale gołe ziarno, jako się trafi, albo pszeniczne, albo jakiekolwiek inne.

37. És abban, a mit elvetsz, nem azt a testet veted el, a mely majd kikél, hanem puszta magot, talán búzáét, vagy más egyébét.

37 И когда ты сеешь, то сеешь не тело будущее, а голое зерно, какое случится, пшеничное или другое какое;

37. І що сїєш, не тїло будуче сїєш, а голе зерно, як лучить ся, пшеничне, або яке инше.

38 Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren.

38 Mutta Jumala antaa sille kasvun,* niin kuin tahtoo ja kullekin siemenelle sen oman kasvun*.

38. Mutta Jumala antaa hänelle ruumiin niinkuin hän tahtoi, ja kullekin siemenelle oman ruumiinsa.

38. Mutta Jumala anda hänelle ruumin sencaltaisen cuin hän tahto ja cullengin siemenelle oman ruumins.

38. Mutta Jumala andapi henelle ydhen Rumin quin hen tachto/ ia itzekullengi Siemenelle/ oman Rumihin. (Mutta Jumala antaapi hänelle yhden ruumiin kuin hän tahtoo/ ja itsekullenkin siemenelle/ oman ruumiin.)

38. ὁ δὲ Θεὸς αὐτῷ δίδωσι σῶμα καθὼς ἠθέλησε, καὶ ἑκάστῳ τῶν σπερμάτων τὸ ἴδιον σῶμα.

38. ο δε θεος αυτω διδωσιν σωμα καθως ηθελησεν και εκαστω των σπερματων το ιδιον σωμα 38. o de theos aυto didosin soma kathos ethelesen kai ekasto ton spermaton to idion soma

38 but God gives it a body just-as he willed and to each seed a body of its own.

38. But God giveth it a body as it hath pleased him, and to every seed his own body.

38. Men Gud giver det et Legeme, ligesom han vil, og hver Sæd sit eget Legeme.

38. Men Gud gifver thy en kropp, såsom han vill, och hvarjo och eno af sädene sin egen kropp.

38. Agga Jummal annab temmale ihho, nenda kui ta tahhab, ja iggaühhe seemnele omma ihho.

38. Tuo tarpu Dievas duoda jam kūną tokį, koks Jam patinka, ir kiekvienai sėklai jos kūną.

38. Gott aber gibt ihm einen Leib, wie er will, und einem jeglichen von den Samen seinen eigenen Leib.

38. Mais Dieu lui donne un corps comme il veut, et à chaque semence le corps qui lui est propre.

38. Mas Dios de la el cuerpo como él ha querido, y a cada simiente su propio cuerpo.

38 Maar God geeft hetzelve een lichaam, gelijk Hij wil, en aan een iegelijk zaad zijn eigen lichaam.

38. Ale Bóg daje mu ciało jako chce, a każdemu nasieniu jego własne ciało.

38. Az Isten pedig testet ád annak, a mint akarta, és pedig mindenféle magnak az ő [44†] saját testét.

38 но Бог дает ему тело, как хочет, и каждому семени свое тело.

38. Бог же дає йому тїло, яке схоче, і кожному насїнню своє тїло.

39 Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten (liha), toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen.

39 Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten (liha) ja toista karjan liha, toista taas kalojen* [liha] ja toista lintujen.

39. Ei kaikki liha ole yhtäläinen liha; vaan toinen on ihmisten liha, toinen on karjan liha, toinen on kalain, toinen on lintuin;

39. Ei caicki liha ole yhtäläinen waan toinen on ihmisen liha toinen on carjan toinen on calain toinen on linduin.

39. Ei caiki Liha ole ychteleine' liha/ wan toine' o'bi Inhimisen Liha/ toine' on Caria'/ toine' on Calain/ toine' mös Linduin. (Ei kaikki liha ole yhtäläinen liha/ waan toinen ompi ihmisen liha/ toinen on karjan/ toinen on kalain/ toinen myös lintuin.)

39. οὐ πᾶσα σὰρξ ἡ αὐτὴ σάρξ, ἀλλὰ ἄλλη μὲν ἀνθρώπων, ἄλλη δὲ σὰρξ κτηνῶν, ἄλλη δὲ ἰχθύων, ἄλλη δὲ πετεινῶν.

39. ου πασα σαρξ η αυτη σαρξ αλλα αλλη μεν σαρξ ανθρωπων αλλη δε σαρξ κτηνων αλλη δε ιχθυων αλλη δε πτηνων 39. oυ pasa sarks e aυte sarks alla alle men sarks anthropon alle de sarks ktenon alle de ichthυon alle de ptenon

39 All flesh is not the same flesh, but (there is) one (flesh) of men and another flesh of animals and another of birds and another of fish

39. All flesh is not the same flesh: but there is one kind of flesh of men, another flesh of beasts, another of fishes, and another of birds.

39. Alt Kjød er ikke det samme Kjød, men eet er Menneskets Kjød, et andet Kvæget, et andet Fiskenes, et andet Fuglenes.

39. Icke är allt kött enahanda kött; utan menniskors kött är annat, annat är fäs, annat är fisks, och annat är fogels.

39. Keik lihha ei olle mitte ühhesuggune lihha, waid isse on innimeste lihha, ja isse on weiste lihha, ja isse kallade, ja isse on lindude lihha.

39. Ne visi kūnai yra vienodi. Vienoks žmonių kūnas, kitoks gyvulių, kitoks žuvų ir kitoks paukščių.

39. Nicht ist alles Fleisch einerlei Fleisch; sondern ein anderes Fleisch ist der Menschen, ein anderes des Viehs, ein anderes der Fische, ein anderes der Vögel.

39. Toute chair n'est pas la même chair; mais autre est la chair des hommes, et autre la chair des bêtes; autre celle des poissons, et autre celle des oiseaux.

39. Toda carne no es la misma carne, mas una carne es la de los hombres, y otra carne es la de los animales, y otra la de los peces, y otra la de las aves.

39 Alle vlees is niet hetzelfde vlees; maar een ander is het vlees der mensen, en een ander is het vlees der beesten, en een ander der vissen, en een ander der vogelen.

39. Nie każde ciało jest jednakiem ciałem; ale inszeć jest ciało ludzkie, a insze ciało bydlęce, insze rybie, a insze ptasze.

39. Nem minden test azon egy test, hanem más az embereknek teste, más a barmoknak teste, más a halaké, más a madaraké.

39 Не всякая плоть такая же плоть; но иная плоть у человеков, иная плоть у скотов, иная у рыб, иная у птиц.

39. Не кожне тїло таке саме тїло; тільки инше тїло в людей, инше тїло в скотини, инше у риб, инше ж у птаства.

40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.

40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita, mutta toinen on taivaallisten kirkkaus ja toinen maallisten.

40. Ja ovat taivaalliset ruumiit ja maalliset ruumiit; mutta toinen kirkkaus on taivaallisilla ja toinen maallisilla.

40. Owat taiwalliset ruumit ja owat maaliset ruumit. Mutta toinen cunnia on taiwallisilla ja toinen maalisilla.

40. Ouat Taiualiset Rumijt ia ouat mös Maaliset Rumijt : Mutta toinen Cunnia on nijlle Taiualisilla/ Ja toinen nijlle Maalisilla. (Owat taiwaallinen ruumiit ja owat myös maalliset ruumiit: Mutta toinen kunnia on niillä taiwaallisilla/ Ja toinen niillä maallisilla.)

40. καὶ σώματα ἐπουράνια, καὶ σώματα ἐπίγεια· ἀλλ’ ἑτέρα μὲν ἡ τῶν ἐπουρανίων δόξα, ἑτέρα δὲ ἡ τῶν ἐπιγείων.

40. και σωματα επουρανια και σωματα επιγεια αλλ ετερα μεν η των επουρανιων δοξα ετερα δε η των επιγειων 40. kai somata epoυrania kai somata epigeia all etera men e ton epoυranion doksa etera de e ton epigeion

40 and heavenly bodies and earthly bodies, (but the glory of the heavenly is indeed different, and the (glory) of the earthly is different).

40. There are also celestial bodies, and bodies terrestrial: but the glory of the celestial is one, and the glory of the terrestrial is another.

40. Og der er himmelske Legemer, og jordiske Legemer; men een er de himmelskes Herlighed, en anden de jordiskes.

40. Och det äro himmelske kroppar, och jordiske kroppar; men en annor härlighet hafva de himmelske, och en annor de jordiske.

40. Ja on taewalikkuid ihhusid, ja mapeälsid ihhusid; agga isse on taewalikkude au, ja isse ma-peälste au.

40. Taip pat yra dangaus kūnai ir žemės kūnai, bet vienokia dangaus kūnų šlovė ir kitokia žemės kūnų.

40. Und es sind himmlische Körper und irdische Körper; aber eine andere Herrlichkeit haben die himmlischen Körper und eine andere die irdischen.

40. Il y a aussi des corps célestes, et des corps terrestres; mais autre est l'éclat des célestes, et autre celui des terrestres;

40. Hay también cuerpos celestes, y cuerpos terrestres; mas una es la gloria de los celestes, y otra la de los terrestres.

40 En er zijn hemelse lichamen, en er zijn aardse lichamen; maar een andere is de heerlijkheid der hemelse, en een andere der aardse.

40. I są ciała niebieskie i ciała ziemskie; lecz insza jest chwała ciał niebieskich, a insza ludzkich;

40. És vannak mennyei testek és földi testek; de más a mennyeiek dicsősége, más a földieké.

40 Есть тела небесные и тела земные; но иная слава небесных, иная земных.

40. (Єсть) і тїла небесні й тїла земні, та инша слава небесних, а инша земних.

41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.

41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus; eroaapa tähti tähdestä kirkkaudessa.

41. Toinen kirkkaus on auringolla ja toinen kirkkaus kuulla, ja toinen kirkkaus tähdillä; sillä yksi tähti voittaa toisen kirkkaudessa.

41. Toinen kirckaus on Auringolla toinen kirckaus on Cuulla toinen kirckaus Tähdeillä: Sillä yxi Tähti woitta toisen kirckaudes nijn myös cuolluitten ylösnousemus.

41. Toinen kircaus ombi Auringoisella/ toinen kircaus ombi Cuulla/ toinen kircaus Tehdheillä/ Sille ette yxi Tehcti ylitzekieupi sen toisen kircaudhesa/ Nin mös se Cooluten ylesnousemus. (Toinen kirkkaus ompi aurinkoisella/ toinen kirkkaus ompi kuulla/ toinen kirkkaus tähdellä/ Sillä että yksi tähti ylitsekäypi sen toisen kirkkaudessa/ Niin myös se kuolleitten ylösnousemus.)

41. ἄλλη δόξα ἡλίου, καὶ ἄλλη δόξα σελήνης, καὶ ἄλλη δόξα ἀστέρων· ἀστὴρ γὰρ ἀστέρος διαφέρει ἐν δόξῃ.

41. αλλη δοξα ηλιου και αλλη δοξα σεληνης και αλλη δοξα αστερων αστηρ γαρ αστερος διαφερει εν δοξη 41. alle doksa elioυ kai alle doksa selenes kai alle doksa asteron aster gar asteros diaferei en dokse

41 One glory (is) of the sun and another glory (is) of the moon and another glory (is) of the stars; for* (one) star carries more-value in glory than (that) of (another) star.

41. There is one glory of the sun, and another glory of the moon, and another glory of the stars: for one star differeth from another star in glory.

41. Een er Solens Glands, en anden Maanens Glands en anden Stjernernes Glands; thi en Stjerne overgaaer den anden i Klarhed.

41. En annor klarhet hafver solen, och en annor klarhet hafver månen, och en annor klarhet stjernorna; ty en stjerna går öfver den andra i klarheten.

41. Isse on päikesse selgus, ja isse ku selgus, ja isse tähtede selgus; sest ühhel tähhel on ennam selgust kui teisel.

41. Vienokia yra saulės šlovė, kitokia šlovė mėnulio ir dar kitokia šlovė žvaigždžių. Ir žvaigždė nuo žvaigždės skiriasi šlove.

41. Eine andere Klarheit hat die Sonne, eine andere Klarheit hat der Mond, eine andere Klarheit haben die Sterne; denn ein Stern übertrifft den andern an Klarheit.

41. Autre est l'éclat du soleil, autre l'éclat de la lune, et autre l'éclat des étoiles; car une étoile est différente d'une autre étoile par son éclat.

41. Una es la gloria del sol, y otra la gloria de la luna, y otra la gloria de las estrellas; porque una estrella se diferencia de otra estrella en gloria.

41 Een andere is de heerlijkheid der zon, en een andere is de heerlijkheid der maan, en een andere is de heerlijkheid der sterren; want de ene ster verschilt in heerlijkheid van de andere ster.

41. Insza chwała słoóca, a insza chwała księżyca, i insza chwała gwiazd; albowiem gwiazda od gwiazdy różna jest w jasności.

41. Más a napnak dicsősége és más a holdnak dicsősége és más a csillagok dicsősége; mert csillag a csillagtól különbözik dicsőségre nézve.

41 Иная слава солнца, иная слава луны, иная звезд; и звезда от звезды разнится в славе.

41. Инша слава сонця, а инша слава місяця, і инша слава зір; зоря бо від зори відрізняєть ся славою.

42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;

42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;

42. Niin myös kuolleitten ylösnousemus: se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelematoin,

42. Se kylwetän turmeluxes ja ylösnouse turmelematoin. Se kylwetän huonona ja ylösnouse cunniasa.

42. Se kylueten turmeluxesa/ ia ylesnousepi turmelematoin/ Se kylueten Hoonolisudhes/ Ja ylesnousepi Cunniasa. (Se kylwetään turmeluksessa/ ja ylös nouseepi turmelematoin/ Se kylwetään huonollisuudessa/ Ja ylös nouseepi kunniassa.)

42. οὕτω καὶ ἡ ἀνάστασις τῶν νεκρῶν, σπείρεται ἐν φθορᾷ, ἐγείρεται ἐν ἀφθαρσίᾳ·

42. ουτως και η αναστασις των νεκρων σπειρεται εν φθορα εγειρεται εν αφθαρσια 42. oυtos kai e anastasis ton nekron speiretai en fthora egeiretai en aftharsia

42 So also is the resurrection of the dead. (If) it is sown in corruption; it is raised (up) in incorruption.

42. So also is the resurrection of the dead. It is sown in corruption; it is raised in incorruption:

42. Saaledes er og de Dødes Opstandelse: det saaes i Forkrænkelighed, det opstaaer i Uforkrænkelighed;

42. Sammaledes ock de dödas uppståndelse; det varder sådt förgängeligit, och skall uppstå oförgängeligit.

42. Nenda on ka surnutte üllestousminne; kadduwas pölwes külwatakse ihho, hukkaminnematta pölweks ärratakse sedda ülles.

42. Taip ir su mirusiųjų prisikėlimu. Sėjamas gendantis kūnas, prikeliamas negendantis.

42. Also auch die Auferstehung der Toten. Es wird gesät verweslich, und wird auferstehen unverweslich.

42. Telle est aussi la résurrection des morts. Le corps est semé corruptible, il ressuscite incorruptible;

42. Así también es la resurrección de los muertos. Se siembra en corrupción; se levantará en incorrupción:

42 Alzo zal ook de opstanding der doden zijn. Het lichaam wordt gezaaid in verderfelijkheid, het wordt opgewekt in onverderfelijkheid;

42. Takci będzie i powstanie umarłych. Bywa wsiane ziarno w skazitelności, a będzie wzbudzone w nieskazitelności.

42. Épenígy a halottak feltámadása is. Elvettetik romlandóságban, feltámasztatik romolhatatlanságban;

42 Так и при воскресении мертвых: сеется в тлении, восстает в нетлении;

42. Так і воскресеннє мертвих. Сїєть ся у зотлїннє, устає у нетлїнню.

43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;

43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;

43. Se kylvetään huonona ja nousee ylös kunniassa, se kylvetään heikkoudessa ja nousee ylös väkevyydessä,

43. Se kylwetän heickoudesa ja ylösnouse wäkewydesä.

43. Se kylueten Heickoudhesa/ Ja ylesnousepi wäkeyxesa. (Se kylwetään heikkoudessa/ Ja ylös nouseepi wäkewyydessä.)

43. σπείρεται ἐν ἀτιμίᾳ, ἐγείρεται ἐν δόξῃ· σπείρεται ἐν ἀσθενείᾳ, ἐγείρεται ἐν δυνάμει·

43. σπειρεται εν ατιμια εγειρεται εν δοξη σπειρεται εν ασθενεια εγειρεται εν δυναμει 43. speiretai en atimia egeiretai en dokse speiretai en astheneia egeiretai en dυnamei

43 It is sown in dishonor; it is raised (up) in glory. It is sown in weakness; it is raised up in power.

43. It is sown in dishonour; it is raised in glory: it is sown in weakness; it is raised in power:

43. det saaes i Vanære, det opstaaer i Herlighed; det saaes i Skrøbelighed, det opstaaer i Kraft;

43. Det varder sådt i snöplighet, och skall uppstå i härlighet; det varder sådt i skröplighet, och skall uppstå i kraft.

43. Auta külwatakse, auga ärratakse ülles; nödrusses külwatakse, wäes ärratakse ülles.

43. Sėjamas negarbingas, prikeliamas šlovingas. Sėjamas silpnas, prikeliamas galingas.

43. Es wird gesät in Unehre, und wird auferstehen in Herrlichkeit. Es wird gesät in Schwachheit, und wird auferstehen in Kraft.

43. Il est semé méprisable, il ressuscite glorieux; il est semé infirme, il ressuscite plein de force;

43. Se siembra en vergüenza; se levantará en gloria: se siembra en flaqueza; se levantará en poder:

43 Het wordt gezaaid in oneer, het wordt opgewekt in heerlijkheid; het wordt gezaaid in zwakheid, het wordt opgewekt in kracht.

43. Bywa wsiane w niesławie, a będzie wzbudzone w sławie; bywa wsiane w słabości, a będzie wzbudzone w mocy; bywa wsiane ciało cielesne, a będzie wzbudzone ciało duchowne.

43. Elvettetik gyalázatosságban, feltámasztatik dicsőségben; [45†] elvettetik erőtelenségben, feltámasztatik erőben.

43 сеется в уничижении, восстает в славе; сеется в немощи, восстает в силе;

43. Сїєть ся в безчестю, устає в славі; сїєть ся в немочі, устає в силї.

44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.

44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. [Jos] on sielullinen ruumis, on myös hengellinen (ruumis).

44. Se kylvetään luonnollinen ruumis ja nousee hengellinen ruumis. Meillä on luonnollinen ruumis, on myös hengellinen ruumis.

44. Se kylwetän luonnollinen ruumis ja ylösnouse hengellinen ruumis nijn meillä on myös hengellinen ruumis. Että meillä on luonnollinen ruumis njin meillä on myös hengellinen ruumis.

44. Se kylueten yxi Lonoilnen * Rumis/ Ja ylesnousepi yxi Hengelinen Rumis. Ette meille on yxi Loonolinen Rumis/ Nin meille mös on yxi Hengelinen Rumis/ (Se kylwetään yksi luonnollinen ruumis/ Ja ylös nouseepi yksi hengellinen ruumis. Että meillä on yksi luonnollinen ruumis/ Niin meille myös on yksi hengellinen ruumis/)

44. σπείρεται σῶμα ψυχικόν, ἐγείρεται σῶμα πνευματικόν. ἔστι σῶμα ψυχικόν, καὶ ἔστι σῶμα πνευματικόν.

44. σπειρεται σωμα ψυχικον εγειρεται σωμα πνευματικον εστιν σωμα ψυχικον και εστιν σωμα πνευματικον 44. speiretai soma psυchikon egeiretai soma pneυmatikon estin soma psυchikon kai estin soma pneυmatikon

44 It is sown a physical body; it is raised up a spiritual body. If there is a physical body, there is also a spiritual body.

44. It is sown a natural body; it is raised a spiritual body. There is a natural body, and there is a spiritual body.

44. der saaes et sandseligt Legeme, der opstaaer et aandeligt Legeme. Der er et sandseligt Legeme, der er ogsaa et aandeligt Legeme.

44. Det varder sådt ett naturligit lekamen, och skall uppstå ett andeligit lekamen. Man hafver ett naturligit lekamen; man hafver ock ett andeligit lekamen;

44. Üks lihhalik ihho külwatakse, üks waimolik ihho ärratakse ülles; Üks lihhalik ihho on, ja on üks waimolik ihho.

44. Sėjamas sielinis kūnas, prikeliamas dvasinis kūnas. Yra sielinis kūnas ir yra dvasinis kūnas.

44. Es wird gesät ein natürlicher Leib, und wird auferstehen ein geistlicher Leib. Ist ein natürlicher Leib, so ist auch ein geistlicher Leib.

44. Il est semé corps animal, il ressuscite corps spirituel; il y a un corps animal, et il y a un corps spirituel,

44. Se siembra cuerpo animal; resucitará cuerpo espiritual. Hay cuerpo animal, y hay cuerpo espiritual.

44 Een natuurlijk lichaam wordt er gezaaid, een geestelijk lichaam wordt er opgewekt. Er is een natuurlijk lichaam, en er is een geestelijk lichaam.

44. Jest ciało cielesne, jest też ciało duchowne.

44. Elvettetik érzéki test, feltámasztatik [46†] lelki test. Van érzéki test, és van lelki test is.

44 сеется тело душевное, восстает тело духовное. Есть тело душевное, есть тело и духовное.

44. Сїєть ся тїло душевне, устає тїло духовне; єсть тїло душевне і єсть тїло духовне.

45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.

45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu", viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.

45. Niinkuin myös kirjoitettu on: ensimäinen ihminen Adam on tehty eläväksi sieluksi, ja viimeinen Adam eläväksi tekeväiseksi hengeksi.

45. Nijncuin kirjoitettu on: Ensimäinen ihminen Adam on tehty eläwäxi sieluxi: ja wijmeinen Adam eläwäxi tekewäisexi Hengexi.

45. Ninquin kirioitettu on/ Se ensimeine' Inhiminen Adam on techty Loonolises Elemes. Ja se Wimeinen Adam He'gelises Elemes. (Niinkuin kirjoitettu on/ Se ensimmäinen ihminen Adam on tehty luonnollisessa elämässä. Ja se wiimeinen Adam hengellisessä elämässä.)

45. οὕτω καὶ γέγραπται· ἐγένετο ὁ πρῶτος ἄνθρωπος Ἀδὰμ εἰς ψυχὴν ζῶσαν· ὁ ἔσχατος Ἀδὰμ εἰς πνεῦμα ζωοποιοῦν·

45. ουτως και γεγραπται εγενετο ο πρωτος ανθρωπος αδαμ εις ψυχην ζωσαν ο εσχατος αδαμ εις πνευμα ζωοποιουν 45. oυtos kai gegraptai egeneto o protos anthropos adam eis psυchen zosan o eschatos adam eis pneυma zoopoioυn

45 So also it has been written, ‘The first man Adam became a living soul.’ {Gen 2:7} The last Adam is giving-life *for (our) spirit.

45. And so it is written, The first man Adam was made a living soul; the last Adam was made a quickening spirit.

45. Saaledes er der ogsaa skrevet: det første Menneske, Adam, er bleven en levende Sjæl, den sidste Adam til en levendegjørende Aand.

45. Såsom skrifvet är: Den första menniskan Adam är gjord till naturligit lif; och den ytterste Adam till andeligit lif.

45. Nenda on ka kirjotud: Essimenne innimenne Adam on tehtud ellawaks hingeks; wiimne Adam waimuks, kes ellawaks teeb.

45. Taip ir parašyta: ‘‘Pirmasis žmogus Adomas tapo gyva siela’‘; paskutinysis Adomas­gyvybę teikiančia dvasia.

45. Wie es geschrieben steht: der erste Mensch, Adam, "ward zu einer lebendigen Seele", und der letzte Adam zum Geist, der da lebendig macht.

45. Suivant qu'il est écrit: Le premier homme, Adam, a été fait une âme vivante; mais le dernier Adam est un Esprit vivifiant;

45. Y así está escrito: Fué hecho el primer hombre Adam en alma viviente; el postrer Adam fué hecho en espíritu vivificante.

45 Alzo is er ook geschreven: De eerste mens Adam is geworden tot een levende ziel; de laatste Adam tot een levendmakenden Geest.

45. Takci też napisane: Stał się pierwszy człowiek Adam w duszę żywą, ale pośledni Adam w ducha ożywiającego.

45. Így is van megírva: Lőn az első ember, [47†] Ádám, élő lélekké; az utolsó Ádám megelevenítő szellemmé.

45 Так и написано: первый человек Адам стал душею живущею; а последний Адам есть дух животворящий.

45. Так і написано: Став ся первий чоловік Адам душею живою, а останнїй Адам духом животворящим.

46 Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.

46 Mutta hengellinen ei ollut ensin vaan sielullinen*, sitten hengellinen.

46. Mutta hengellinen ei ole ensimäinen, vaan luonnollinen, senjälkeen hengellinen.

46. Mutta hengellinen ruumis ei ole se ensimäinen waan se luonnollinen senjälken se hengellinen.

46. Mutta se hengelinen Rumis ei ole se ensimeinen/ Waan se Loonolinen/ senielkin se He'gelinen. (Mutta se hengellinen ruumis ei ole se ensimmäinen/ Waan se luonnollinen/ sen jälkeen se hengellinen.)

46. ἀλλ’ οὐ πρῶτον τὸ πνευματικὸν, ἀλλὰ τὸ ψυχικόν, ἔπειτα τὸ πνευματικόν.

46. αλλ ου πρωτον το πνευματικον αλλα το ψυχικον επειτα το πνευματικον 46. all oυ proton to pneυmatikon alla to psυchikon epeita to pneυmatikon

46 But the spiritual (was) not first, but the physical(, and) thereafter the spiritual.

46. Howbeit that was not first which is spiritual, but that which is natural; and afterward that which is spiritual.

46. Det Aandelige er ikke det første, men det Sandselige; derefter det Aandelige.

46. Men den andelige lekamen är icke den förste, utan den naturlige; sedan den andelige.

46. Agga essimenne ei olle mitte se waimolik, waid se lihhalik, pärrast on se waimolik.

46. Bet ne dvasinis pirmiau, o sielinis, ir tik po to dvasinis.

46. Aber der geistliche Leib ist nicht der erste, sondern der natürliche; darnach der geistliche.

46. Or, ce n'est pas ce qui est spirituel, mais ce qui est animal, qui est le premier; ce qui est spirituel vient après.

46. Mas lo que es espiritual no es primero, sino lo que es animal; y después lo que es espiritual.

46 Doch het geestelijke is niet eerst, maar het natuurlijke, daarna het geestelijke.

46. Wszakże nie jest pierwsze duchowne, ale cielesne, potem duchowne.

46. De nem a lelki az első, hanem az érzéki, azután a lelki.

46 Но не духовное прежде, а душевное, потом духовное.

46. Тільки перш не духовне (було), а душевне, духовне ж потім.

47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen (Herra) on taivaasta.

47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen; toinen ihminen on (Herra) taivaasta.

47. Ensimäinen ihminen on maasta ja maallinen, toinen ihminen on itse Herra taivaasta.

47. Ensimäinen ihminen on maasta ja maalinen toinen ihminen on idze HERra Taiwasta.

47. Se ensimeinen Inhiminen ombi maasta ia maalinen/ Se toinen Inhiminen ombi itze HERRA Taiuasta. (Se ensimmäinen ihminen ompi maasta ja maallinen/ Se toinen ihminen ompi itse HERRA taiwaasta.)

47. ὁ πρῶτος ἄνθρωπος ἐκ γῆς χοϊκός, ὁ δεύτερος ἄνθρωπος ὁ Κύριος ἐξ οὐρανοῦ.

47. ο πρωτος ανθρωπος εκ γης χοικος ο δευτερος ανθρωπος ο κυριος εξ ουρανου 47. o protos anthropos ek ges choikos o deυteros anthropos o kυrios eks oυranoυ

47 The first man (is) out of the earth, (the) terrestrial; the second man, the Lord, (is) out of heaven.

47. The first man is of the earth, earthy: the second man is the Lord from heaven.

47. Det første Menneske var af Jord, jordisk; det andet Menneske, Herren, er af Himmelen.

47. Den första menniskan är af jordene jordisk; den andra menniskan är Herren af himmelen.

47. Essimenne innimenne mullast, on mullane, teine innimenne on Issand taewast.

47. Pirmasis žmogus­iš žemės, žemiškas; antrasis žmogus­Viešpats iš dangaus.

47. Der erste Mensch ist von der Erde und irdisch; der andere Mensch ist der HERR vom Himmel.

47. Le premier homme, étant de la terre, est terrestre, et le second homme, le Seigneur, est du ciel.

47. El primer hombre es de la tierra, terreno: el segundo hombre, que es el Señor, es del cielo.

47 De eerste mens is uit de aarde, aards; de tweede Mens is de Heere uit den Hemel.

47. Pierwszy człowiek z ziemi ziemski; wtóry człowiek sam Pan z nieba.

47. Az első ember földből való, földi; a második ember, az Úr, [48†] mennyből való.

47 Первый человек – из земли, перстный; второй человек – Господь с неба.

47. Первий чоловік із землї земний; другий чоловік Господь з неба.

48 Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.

48 Millainen maallinen oli, sellaisia ovat myös maalliset; ja millainen taivaallinen on, sellaisia ovat myös taivaalliset.

48. Minkäkaltainen maallinen on, senkaltaiset ovat myös maalliset, ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaiset ovat myös taivaalliset.