1 luku

Apostoli toivottaa Korinton kristityille Jumalan armoa ja rauhaa 1 – 3, kiittää Jumalaa hänen armostaan heitä kohtaan 4 – 9, kehoittaa yksimielisyyteen ja nuhtelee heitä puolueriidoista 10 – 16 Evankeliumin sana ristiinnaulitusta Kristuksesta on tämän maailman viisaille hullutus, mutta kutsutuille se on Jumalan voima ja viisaus pelastukseksi 17 – 25 Jumala on valinnut maailman halvat, ettei kukaan kerskaisi 26 – 31.

1 Paavali, Kristuksen Jeesuksen kutsuttu apostoli Jumalan tahdosta, ja veli Soostenes

1 Paavali, Jumalan tahdosta kutsuttu *Jeesuksen Kristuksen* apostoli, ja veli Soostenes.

1. Paavali, kutsuttu Jesuksen Kristuksen apostoliksi Jumalan tahdon kautta, ja Sostenes veli,

1. PAwali cudzuttu Jesuxen Christuxen Apostolixi Jumalan tahdosta ja Sosthenes weli.

1. PAuali cutzuttu Iesusen Christusen Apostolixi/ Jumalan tahdon cautta/ ia Sosthenes Welij. (Pawali kutsuttu Jesuksen Kristuksen apostoliksi/ Jumalan tahdon kautta/ ja Sosthenes weli.)

1. Παῦλος, κλητὸς ἀπόστολος Ἰησοῦ Χριστοῦ διὰ θελήματος Θεοῦ, καὶ Σωσθένης ὁ ἀδελφός,

1. παυλος κλητος αποστολος ιησου χριστου δια θεληματος θεου και σωσθενης ο αδελφος 1. paυlos kletos apostolos iesoυ christoυ dia thelematos theoυ kai sosthenes o adelfos

1 Paul, a called apostle of Jesus Christ through the will of God, and Sosthenes the brother,

1. Paul, called to be an apostle of Jesus Christ through the will of God, and Sosthenes our brother,

1. Paulus' kaldet til Jesu Christi Apostel ved Guds Villie, og Broderen Softhenes,

1. Paulus, kallad till Jesu Christi Apostel, genom Guds vilja, och Sosthenes, broderen;

1. Paulusse Jesusse Kristusse kutsutud Apostel Jummala tahtmisse järrele, ja wend Sostenes.

1. Paulius, Dievo valia pašauktas Kristaus Jėzaus apaštalas, ir brolis Sostenas­

1. Paulus, berufen zum Apostel Jesu Christi durch den Willen Gottes, und Bruder Sosthenes

1. Paul, appelé par la volonté de Dieu, à être apôtre de Jésus-Christ, et Sosthène notre frère,

1. PABLO, llamado a ser apóstol de Jesu Cristo por la voluntad de Dios, y el hermano Sosténes,

1 Paulus, een geroepen apostel van Jezus Christus, door den wil van God, en Sosthenes, de broeder,

1. Paweł, powołany Apostoł Jezusa Chrystusa przez wolę Bożą, i Sostenes brat.

1. Pál, Jézus Krisztusnak Isten [1†] akaratából elhívott apostola, és Sosthenes, [2†] az atyafi.

1 Павел, волею Божиею призванный Апостол Иисуса Христа, и Сосфен брат,

1. Павел, покликаний апостол Ісуса Христа, волею Божою, та Состен брат,

2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.

2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, kutsutuille pyhille ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä joka paikassa — sekä heidän että meidän.

2. Sille Jumalan seurakunnalle, joka on Korintossa, pyhitetyille Kristuksessa Jesuksessa, kutsutuille pyhille ynnä kaikkein niiden kanssa, jotka meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimeä avuksensa huutavat, jokaisessa heidän ja meidän siassamme.

2. Sille Jumalan Seuracunnalle joca on Corinthos pyhitetyille Jesuxen Christuxen cautta cudzutuille Pyhille ynnä caickein nijden cansa jotca meidän HERran Jesuxen Christuxen nimeen rucoilewat jocaidzes heidän ja meidän siasam.

2. Sille Jumalan Seuraku'nalle ioca on Corinthis/ nijlle pyhitetyille Iesusen Christusen cautta/ nijlle cutzutuille Pyhille/ Ynne caikein ninen cansa/ iotca meiden HERRAN Iesusen Christusen Nimen auxsenshwtauat/ iocaitzes heiden ia meiden Sias. (Sille Jumalan seurakunnalle joka on Korinthissa/ niille pyhitetyille Jesuksen Kristuksen kautta/ niille kutsutuille pyhille/ ynnä kaikkein niiden kanssa/ jotka meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen nimen awuksi huutawat/ jokaises heidän ja meidän sijassa.)

2. τῇ ἐκκλησίᾳ τοῦ Θεοῦ τῇ οὔσῃ ἐν Κορίνθῳ, ἡγιασμένοις ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ, κλητοῖς ἁγίοις, σὺν πᾶσι τοῖς ἐπικαλουμένοις τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ ἐν παντὶ τόπῳ αὐτῶν τε καὶ ἡμῶν·

2. τη εκκλησια του θεου τη ουση εν κορινθω ηγιασμενοις εν χριστω ιησου κλητοις αγιοις συν πασιν τοις επικαλουμενοις το ονομα του κυριου ημων ιησου χριστου εν παντι τοπω αυτων τε και ημων 2. te ekklesia toυ theoυ te oυse en korintho egiasmenois en christo iesoυ kletois agiois sυn pasin tois epikaloυmenois to onoma toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ en panti topo aυton te kai emon

2 to the congregation* of God which is in Corinth– those who have been made holy in Christ Jesus, called ones, holy-ones, together with all who are calling upon the name of our Lord Jesus Christ in every place, both theirs and ours:

2. Unto the church of God which is at Corinth, to them that are sanctified in Christ Jesus, called to be saints, with all that in every place call upon the name of Jesus Christ our Lord, both theirs and ours:

2. til Guds Menighed, som er i Corinth, de Helligede i Christus Jesus, de kaldte Hellige, med alle dem, som paa ethvert Sted paakaldte vor Herres Jesu Christi, deres og vor Herres, Navn:

2. Guds församling, som är i Corintho, dem helgadom genom Christum Jesum, kalladom heligom; samt med allom dem som åkalla vårs Herras Jesu Christi Namn, uti hvart och ett rum, deras och vårt.

2. Selle Jummala koggodussele, mis Korintusse-liñnas on, neile, kes on pühhitsetud Kristusse Jesusse sees, neile kutsutud pühhadele, nende keikidega, kes meie Issanda Jesusse Kristusse nimme appi hüüdwad keikis nende ja meie paikus.

2. Dievo bažnyčiai Korinte, pašventintiems Kristuje Jėzuje, pašauktiesiems šventiesiems su visais, kurie šaukiasi mūsų Viešpaties Jėzaus Kristaus vardo kiekvienoje vietoje pas jus ir pas mus.

2. der Gemeinde zu Korinth, den Geheiligten in Christo Jesu, den berufenen Heiligen samt allen denen, die anrufen den Namen unsers HERRN Jesu Christi an allen ihren und unsern Orten:

2. A l'Église de Dieu qui est à Corinthe, à ceux qui ont été sanctifiés en Jésus-Christ, qui sont appelés Saints, et à tous ceux qui invoquent, en quelque lieu que ce soit, le nom de notre Seigneur Jésus-Christ, leur Seigneur et le nôtre.

2. A la iglesia de Dios que está en Corinto, a los santificados en Cristo Jesús, llamados a ser santos, con todos los que en cualquier lugar invocan el nombre de nuestro Señor Jesu Cristo, así de ellos como el nuestro:

2 Aan de Gemeente Gods, die te Korinthe is, den geheiligden in Christus Jezus, den geroepenen heiligen, met allen, die den Naam van onzen Heere Jezus Christus aanroepen in alle plaats, beide hun en onzen Heere;

2. Zborowi Bożemu, który jest w Koryncie, poświęconym w Chrystusie Jezusie, powołanym świętym, ze wszystkimi, którzy wzywają imienia Pana naszego Jezusa Chrystusa na wszelkiem miejscu, i ich, i naszem.

2. Az Isten gyülekezetének, a mely Korinthusban van, a Krisztus Jézusban megszentelteknek, [3†] elhívott szenteknek, mindazokkal egybe, a kik a mi Urunk Jézus Krisztus nevét segítségül hívják bármely helyen, a magokén és a miénken:

2 церкви Божией, находящейся в Коринфе, освященным воХристе Иисусе, призванным святым, со всеми призывающими имя Господа нашего Иисуса Христа, во всяком месте, у них и у нас:

2. церкві Божій в Коринтї, осьвяченим в Ісусї Христї, покликаним сьвятим, з усїма, которі призивають імя Господа нашого Ісуса Христа, на всякому місцї, у них і в нас:

3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

3. Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän isältämme, ja Herralta Jesukselta Kristukselta.

3. Armo olcon teille ja Rauha Jumalalda meidän Isäldäm ja HERralda Jesuxelda Christuxelda.

3. Armo olcoon teille ia Rauha Jumalalda meiden Iselde/ ia Herralda Iesuselda Christuselda. (Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältä/ ja Herralta Jesukselta Kristukselta.)

3. χάρις ὑμῖν καὶ εἰρήνη ἀπὸ Θεοῦ πατρὸς ἡμῶν καὶ Κυρίου Ἰησοῦ Χριστοῦ.

3. χαρις υμιν και ειρηνη απο θεου πατρος ημων και κυριου ιησου χριστου 3. charis υmin kai eirene apo theoυ patros emon kai kυrioυ iesoυ christoυ

3 grace to you° and peace from God our Father and Lord Jesus Christ.

3. Grace be unto you, and peace, from God our Father, and from the Lord Jesus Christ.

3. Naade være med Eder og Fred, fra Gud vor Fader og den Herre Jesus Christus!

3. Nåd vare eder, och frid af Gudi vårom Fader, och Herranom Jesu Christo.

3. Arm olgo teiega, ja rahho Jummalast meie Issast, ja Issandast Jesussest Kristussest.

3. Malonė ir ramybė jums nuo Dievo, mūsų Tėvo, ir Viešpaties Jėzaus Kristaus!

3. Gnade sei mit euch und Friede von Gott, unserm Vater, und dem HERRN Jesus Christus!

3. Que la grâce et la paix vous soient données de la part de Dieu, notre Père, et du Seigneur Jésus-Christ!

3. Gracia a vosotros, y paz de Dios nuestro Padre, y del Señor Jesu Cristo.

3 Genade zij u en vrede van God onzen Vader, en den Heere Jezus Christus.

3. Łaska wam i pokój niech będzie od Boga, Ojca naszego, i od Pana Jezusa Chrystusa.

3. Kegyelem néktek és békesség Istentől, [4†] a mi Atyánktól, és az Úr Jézus Krisztustól.

3 благодать вам и мир от Бога Отца нашего и Господа Иисуса Христа.

3. благодать вам і впокій од Бога, Отця нашого, і Господа Ісуса Христа.

4 Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

4 Kiitän Jumalaani aina tähtenne Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

4. Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne, sen Jumalan armon edestä, joka teille Jesuksessa Kristuksessa annettu on:

4. MInä kijtän Jumalatani aina teidän tähtenne sen Jumalan armon edestä cuin teille Jesuxen Christuxen cautta annettu on

4. Mine kijten minun Jumalani aina teiden tedhen/ sen Jumalan Armon edeste ioca teille annettu on Iesusen Christusen cautta/ (Minä kiitän minun Jumalani aina teidän tähden/ sen Jumalan armon edestä joka teille annettu on Jesuksen Kristuksen kautta/)

4. Εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ μου πάντοτε περὶ ὑμῶν ἐπὶ τῇ χάριτι τοῦ Θεοῦ τῇ δοθείσῃ ὑμῖν ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ,

4. ευχαριστω τω θεω μου παντοτε περι υμων επι τη χαριτι του θεου τη δοθειση υμιν εν χριστω ιησου 4. eυcharisto to theo moυ pantote peri υmon epi te chariti toυ theoυ te dotheise υmin en christo iesoυ

4 I am always giving-thanks to my God concerning you°, on (the basis of) the grace of God which was given to you° in Christ Jesus;

4. I thank my God always on your behalf, for the grace of God which is given you by Jesus Christ;

4. Jeg takker min Gud altid for Eder, for den Guds Naade, som er given Eder i Christus Jesus,

4. Jag tackar min Gud alltid för edra skull, för den Guds nåd, som eder gifven är genom Christum Jesum;

4. Minna tännan ikka omma Jummalat teie pärrast se Jummala armo eest, mis teile on antud Kristusse Jesusse sees,

4. Aš nuolat dėkoju dėl jūsų Dievui už Dievo malonę, suteiktą jums per Jėzų Kristų,

4. Ich danke meinem Gott allezeit eurethalben für die Gnade Gottes, die euch gegeben ist in Christo Jesu,

4. Je rends grâces continuellement à mon Dieu pour vous, à cause de la grâce que Dieu vous a donnée en Jésus-Christ, savoir:

4. Doy gracias a mi Dios siempre por vosotros, por la gracia de Dios que os es dada en Cristo Jesús;

4 Ik dank mijn God allen tijd over u, vanwege de genade Gods, die u gegeven is in Christus Jezus;

4. Dziękuję Bogu mojemu zawsze za was dla łaski Bożej, która wam jest dana w Chrystusie Jezusie,

4. Hálát [5†] adok az én Istenemnek mindenkor ti felőletek az Isten ama kegyelméért, mely néktek a Krisztus Jézusban adatott,

4 Непрестанно благодарю Бога моего за вас, ради благодати Божией, дарованной вам во Христе Иисусе,

4. Дякую Богу моєму всякого часу за вас про благодать Божу, дану вам в Христї Ісусї,

5 että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,

5 että kaikessa olette rikastuneet Hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,

5. Että te olette kaikissa rikkaaksi tehdyt hänessä, kaikessa opissa ja kaikessa tuntemisessa.

5. Että te oletta caikisa hänen cauttans rickaxi tehdyt caikesa opisa ja tundemises.

5. Ette te oletta caikissa henen cauttans/ rickaxi tehdyt caikissa Opissa ia caikessa Tundemises. (Että te olette kaikissa hänen kauttansa/ rikkaaksi tehdyt kaikissa opissa ja kaikessa tuntemisessa.)

5. ὅτι ἐν παντὶ ἐπλουτίσθητε ἐν αὐτῷ, ἐν παντὶ λόγῳ καὶ πάσῃ γνώσει,

5. οτι εν παντι επλουτισθητε εν αυτω εν παντι λογω και παση γνωσει 5. oti en panti eploυtisthete en aυto en panti logo kai pase gnosei

5 that you° were enriched in him in everything, in all speech and all knowledge;

5. That in every thing ye are enriched by him, in all utterance, and in all knowledge;

5. at I ved ham ere gjort rige i Alt i al lære og al kundskab,

5. Att I uti all stycke rike vordne ären genom honom, i all ord, och all kunskap.

5. Et teie temma sees keikist ollete rikkaks sanud keige öppetusse sanna, ja keige tundmisse sees.

5. kad per Jį praturtėjote viskuo­ visokiu žodžiu ir visokiu pažinimu,­

5. daß ihr seid durch ihn an allen Stücken reich gemacht, an aller Lehre und in aller Erkenntnis;

5. De ce que vous avez été enrichis en Lui de toute manière, en toute parole et en toute connaissance;

5. Que en todas las cosas sois enriquecidos en él, en toda palabra y en toda ciencia;

5 Dat gij in alles rijk zijt geworden in Hem, in alle rede en alle kennis;

5. Iżeście we wszystkiem ubogaceni w nim we wszelkiej mowie i we wszelkiej znajomości;

5. Mivelhogy [6†] mindenben meggazdagodtatok ő benne, minden beszédben és minden [7†] ismeretben,

5 потому что в Нем вы обогатились всем, всяким словом и всяким познанием, –

5. тим, що у всьому ви збагатились ним у всякім слові і всякім знанню,

6 sen mukaan kuin todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

6 koska todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

6. Sillä todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

6. Sillä saarna Christuxesta on teisä wäkewäxi tullut

6. Ninquin se sarna Christusesta ombi teisse wäkeuexi tullut/ (Niinkuin se saarna Kristuksesta ompi teissä wäkewäksi tullut/)

6. καθὼς τὸ μαρτύριον τοῦ Χριστοῦ ἐβεβαιώθη ἐν ὑμῖν,

6. καθως το μαρτυριον του χριστου εβεβαιωθη εν υμιν 6. kathos to martυrion toυ christoυ eβeβaiothe en υmin

6 just-as the testimony of Christ was confirmed in you°;

6. Even as the testimony of Christ was confirmed in you:

6. ligesom og det Vidnesbyrd om Christus er bleven befæstet hos Eder,

6. Såsom predikanen om Christo i eder kraftig vorden är;

6. Nenda kui Kristusse tunnistus teie sees on kinnitud,

6. ir Kristaus liudijimas jumyse tapo tvirtas.

6. wie denn die Predigt von Christus in euch kräftig geworden ist,

6. Selon que le témoignage de Christ a été confirmé en vous;

6. Según que el testimonio de Cristo ha sido confirmado en vosotros:

6 Gelijk de getuigenis van Christus bevestigd is onder u;

6. Jako świadectwo Chrystusowe utwierdzone jest w was,

6. A mint megerősíttetett ti [8†] bennetek a Krisztus felől való bizonyságtétel.

6 ибо свидетельство Христово утвердилось в вас, –

6. яко ж сьвідченнє Христове утверджено в вас,

7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa, teidän odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestystä.

7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa odottaessanne Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä.

7. Niin ettei teiltä jossakussa lahjassa mitään puutu, jotka odotatte meidän Herran Jesuksen Kristuksen ilmoitusta,

7. Nijn ettei teidän josacusa lahjasa mitän puutu ainoastans odottacat meidän HERran Jesuxen Christuxen ilmoitusta.

7. Nin ettei teille iossacussa Lahiasa miten puuttu/ Ja waan odottacat meiden HERRAN Iesusen Christusen ilmoitosta. (Niin ettei teillä jossa kussa lahjassa mitään puutu/ Ja waan odottakaat meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen ilmoitusta.)

7. ὥστε ὑμᾶς μὴ ὑστερεῖσθαι ἐν μηδενὶ χαρίσματι, ἀπεκδεχομένους τὴν ἀποκάλυψιν τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ·

7. ωστε υμας μη υστερεισθαι εν μηδενι χαρισματι απεκδεχομενους την αποκαλυψιν του κυριου ημων ιησου χριστου 7. oste υmas me υstereisthai en medeni charismati apekdechomenoυs ten apokalυpsin toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

7 so-that you° are lacking in no gift*; waiting for the revelation of our Lord Jesus Christ,

7. So that ye come behind in no gift; waiting for the coming of our Lord Jesus Christ:

7. saa at Eder ikke fattes paa nogen Naadegaven idet I forvente vor Herres Jesu Christi Aabenbarelse,

7. Så att eder icke fattas någor gåfva, och vänten vårs Herras Jesu Christi uppenbarelse.

7. Nenda et teil ühhestki armo-annist ei olle pudo, ja otate meie Issanda Jesusse Kristusse ilmumist;

7. Todėl jums nestinga jokios dovanos laukiant, kada apsireikš mūsų Viešpats Jėzus Kristus,

7. also daß ihr keinen Mangel habt an irgend einer Gabe und wartet nur auf die Offenbarung unsers HERRN Jesu Christi,

7. De sorte qu'il ne vous manque aucun don, à vous qui attendez la manifestation de notre Seigneur Jésus-Christ.

7. De tal manera que nada os falte en ningún don, esperando la manifestación de nuestro Señor Jesu Cristo;

7 Alzo dat het u aan gene gave ontbreekt, verwachtende de openbaring van onzen Heere Jezus Christus.

7. Tak iż wam na żadnym darze nie schodzi, którzy oczekujecie objawienia Pana naszego Jezusa Chrystusa.

7. Úgy, hogy semmi kegyelmi ajándék nélkül nem szűkölködtök, [9†] várván a mi Urunk Jézus [10†] Krisztusnak megjelenését,

7 так что вы не имеете недостатка ни в каком даровании, ожидая явления Господа нашего Иисуса Христа,

7. так що ви не маєте недостатку нї в однім даруванню, дожидаючись одкриття Господа нашого Ісуса Христа,

8 Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että te olette nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.

8 Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, ollaksenne nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.

8. Joka myös teitä loppuun asti vahvistaa, että te olisitte nuhteettomat meidän Herran Jesuksen Kristuksen päivänä.

8. Joca myös teitä loppun asti wahwista että te olisitta nuhtettomat meidän HERran Jesuxen Christuxen päiwänä:

8. Joca mös teite loppun asti wahwistapi/ Ette te olisitta nuchtetomat sine meiden Herran Iesusen Christusen peiuene. (Joka myös teitä loppuun asti wahwistaapi/ Että te olisitte nuhteettomat sinä meidän Herran Jesuksen Kristuksen päiwänä.)

8. ὃς καὶ βεβαιώσει ὑμᾶς ἕως τέλους ἀνεγκλήτους ἐν τῇ ἡμέρᾳ τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ.

8. ος και βεβαιωσει υμας εως τελους ανεγκλητους εν τη ημερα του κυριου ημων ιησου χριστου 8. os kai βeβaiosei υmas eos teloυs anegkletoυs en te emera toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

8 who will also confirm you° until the end, (so that) you° (are) irreproachable in the day of our Lord Jesus Christ.

8. Who shall also confirm you unto the end, that ye may be blameless in the day of our Lord Jesus Christ.

8. som og skal stadfæste Eder indtil Enden, usraffelige paa vor Herres Jesu Christi Dag.

8. Hvilken eder ock stadfäster intill ändan, att I ostraffelige ären på vårs Herras Jesu Christi dag.

8. Kes ka teid tahhab kinnitada otsani , et teie laitmatta ¤ woiksite olla meie Issanda Jesusse Kristusse päwal.

8. kuris ir sutvirtins jus iki galo, kad būtumėte nekalti mūsų Viešpaties Jėzaus Kristaus dieną.

8. welcher auch wird euch fest erhalten bis ans Ende, daß ihr unsträflich seid auf den Tag unsers HERRN Jesu Christi.

8. Il vous affermira aussi jusqu'à la fin, pour que vous soyez irrépréhensibles au jour de notre Seigneur Jésus-Christ.

8. El cual también os confirmará hasta el fin, para que seais inculpables en el día de nuestro Señor Jesu Cristo.

8 Welke God u ook zal bevestigen tot het einde toe, om onstraffelijk te zijn in den dag van onzen Heere Jezus Christus.

8. Który was też utwierdzi aż do koóca, abyście byli bez nagany w dzieó Pana naszego, Jezusa Chrystusa.

8. A ki [11†] meg is erősít titeket mindvégig [12†] feddhetetlenségben, a mi Urunk Jézus Krisztusnak napján.

8 Который и утвердит вас до конца, чтобы вам быть неповинными в день Господа нашего Иисуса Христа.

8. котрий і утвердить вас до кінця, щоб ви були невинуваті в день Господа нашого Ісуса Христа.

9 Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.

9 Jumala on uskollinen, Hän, jonka tahdosta* olette kutsutut Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.

9. Sillä Jumala on uskollinen, jonka kautta te kutsutut olette hänen Poikansa Jesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen.

9. Sillä Jumala on wahwa jonga cautta te cudzutut oletta hänen Poicans Jesuxen Christuxen meidän HERramme yhteyten.

9. Sille Jumala ombi waca/ ionga cautta te cutzuttut oletta henen Poians Iesusen Christusen meiden Herran Osalisuteen. (Sillä Jumala ompi wakaa/ jonka kautta te kutsutut olette hänen Pojansa Jesuksen Kristuksen meidän Herran osallisuuteen.)

9. πιστὸς ὁ Θεὸς δι’ οὗ ἐκλήθητε εἰς κοινωνίαν τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ Ἰησοῦ Χριστοῦ τοῦ Κυρίου ἡμῶν.

9. πιστος ο θεος δι ου εκληθητε εις κοινωνιαν του υιου αυτου ιησου χριστου του κυριου ημων 9. pistos o theos di oυ eklethete eis koinonian toυ υioυ aυtoυ iesoυ christoυ toυ kυrioυ emon

9 God is faithful, through whom you° were called into the fellowship of his Son, Jesus Christ our Lord.

9. God is faithful, by whom ye were called unto the fellowship of his Son Jesus Christ our Lord.

9. Gud er trofast, ved hvem I ere kaldte til hans Søns, Jesu Christi, vor Herres Samfund.

9. Ty Gud är trofast, genom hvilken I kallade ären till hans Sons Jesu Christi, vårs Herras, delaktighet.

9. Jummal on ustaw, kelle läbbi teie ollete kutsutud temma Poia meie Issanda Jesusse Kristusse ossamisseks.)

9. Ištikimas yra Dievas, kuris jus pašaukė į savo Sūnaus, mūsų Viešpaties Jėzaus Kristaus, bendravimą.

9. Denn Gott ist treu, durch welchen ihr berufen seid zur Gemeinschaft seines Sohnes Jesu Christi, unsers HERRN.

9. Dieu, par qui vous avez été appelés à la communion de son Fils Jésus-Christ, notre Seigneur, est fidèle.

9. Fiel es Dios por el cual fuisteis llamados a la participación de su Hijo Jesu Cristo nuestro Señor.

9 God is getrouw, door Welken gij geroepen zijt tot de gemeenschap van Zijn Zoon Jezus Christus, onzen Heere.

9. Wiernyć jest Bóg, przez którego jesteście powołani ku społeczności Syna jego, Jezusa Chrystusa, Pana naszego.

9. Hű [13†] az Isten, ki elhívott [14†] titeket az ő Fiával, a mi Urunk Jézus Krisztussal való [15†] közösségre,

9 Верен Бог, Которым вы призваны в общение Сына Его Иисуса Христа, Господа нашего.

9. Вірен бо Бог, через котрого покликані ви в общеннє Сина Його, Ісуса Христа, Господа нашого.

10 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.

10 Mutta kehoitan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että kaikki puhuisitte samaa ja ettei keskellänne olisi eripuraisuutta, vaan olisitte täysin yhtä samanmielisinä ja samoin ajatellen.

10. Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimen kautta, että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte, ja ettei teidän seassanne eriseuroja olisi, vaan olkaat sovitetut yhdessä mielessä ja yhdessä neuvossa.

10. MUtta minä neuwon teitä rackat weljet Jesuxen Christuxen meidän HERram nimen cautta että te caicki yhdencaltaisen puhen pidäisittä ja ettei teidän seasan eriseuroja olis waan pitäkät wäkewäst yhtä toinen toisenne cansa yhdes mieles ja yhtäläises luulos.

10. Mutta mine manan teite/ rackat Weliet/ Iesusen Christusen meiden Herran Nimen cautta/ Ette te caiki ydhencaltasen Puhen pideisitta/ ia ettei teiden seasan Eriseurat olisi/ Waan piteket wäkeuesti ychte toinen toisens cansa ydhes mieles ia ychteleises lwlosa. (Mutta minä manaan / neuwon teitä rakkaat weljet/ Jesuksen Kristuksen meidän Herran nimen kautta/ Että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte/ ja ettei teidän seassan eriseurat olisi/ Waan pitäkäät wäkewästi yhtä toinen toisensa kanssa yhdes mielessä ja yhtäläisessä luulossa.)

10. Παρακαλῶ δὲ ὑμᾶς, ἀδελφοί, διὰ τοῦ ὀνόματος τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ, ἵνα τὸ αὐτὸ λέγητε πάντες, καὶ μὴ ᾖ ἐν ὑμῖν σχίσματα, ἦτε δὲ κατηρτισμένοι ἐν τῷ αὐτῷ νοῒ καὶ ἐν τῇ αὐτῇ γνώμῃ.

10. παρακαλω δε υμας αδελφοι δια του ονοματος του κυριου ημων ιησου χριστου ινα το αυτο λεγητε παντες και μη η εν υμιν σχισματα ητε δε κατηρτισμενοι εν τω αυτω νοι και εν τη αυτη γνωμη 10. parakalo de υmas adelfoi dia toυ onomatos toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ ina to aυto legete pantes kai me e en υmin schismata ete de katertismenoi en to aυto noi kai en te aυte gnome

10 Now brethren, I am pleading with you° through the name of our Lord Jesus Christ, in order that you° all should speak the same thing and there should be no splits among you°, but you° should be framed (together) in the same mind and in the same viewpoint.

10. Now I beseech you, brethren, by the name of our Lord Jesus Christ, that ye all speak the same thing, and that there be no divisions among you; but that ye be perfectly joined together in the same mind and in the same judgment.

10. Men jeg formaner Eder, Brødre! ved vor Herres Jesu Christi Navn, at I alle føre den samme Tale, og at der ikke maa findes Splidagtigheder ibland Eder, men at I skulle være forenede i det samme Sind og i den samme Mening.

10. Men, käre bröder, jag förmanar eder, vid vårs Herras Jesu. Christi Namn, att I talen alle ett, och att ibland eder ingen tvedrägt är; utan att I ären fullborda uti ett sinne och ene mening.

10. Agga minna maenitsen teid, wennad, meie Issanda Jesusse Kristusse nimme läbbi, et teie keik ühte wisi rägite, ja et ei olle lahkumissi teie seas, waid sündige teine teisega ühte ühhesugguses meles, ja ühhesugguses möttes.

10. Broliai, Viešpaties Jėzaus Kristaus vardu maldauju jus, kad visi vienaip kalbėtumėte ir nebūtų tarp jūsų susiskaldymų, bet kad būtumėte tobulai suvienyti vienos minties ir vieno sprendimo.

10. Ich ermahne euch aber, liebe Brüder, durch den Namen unsers HERRN Jesu Christi, daß ihr allzumal einerlei Rede führt und lasset nicht Spaltungen unter euch sein, sondern haltet fest aneinander in einem Sinne und in einerlei Meinung.

10. Or, je vous prie, frères, au nom de notre Seigneur Jésus-Christ, de tenir tous le même langage, et de n'avoir point de divisions parmi vous, mais d'être unis dans une même pensée, et dans un même sentiment.

10. Os ruego, pues, hermanos, por el nombre de nuestro Señor Jesu Cristo, que habléis todos una misma cosa; y que no haya entre vosotros disensiones; ántes seais perfectamente unidos en un mismo entendimiento, y en un mismo parecer.

10 Maar ik bid u, broeders, door den Naam van onzen Heere Jezus Christus, dat gij allen hetzelfde spreekt, en dat onder u geen scheuringen zijn, maar dat gij samengevoegd zijt in eenzelfden zin, en in een zelfde gevoelen.

10. A proszę was, bracia! przez imię Pana naszego, Jezusa Chrystusa, abyście toż mówili wszyscy, a iżby nie były między wami rozerwania, ale abyście byli spojeni jednakim umysłem i jednakiem zdaniem.

10. Kérlek azonban titeket atyámfiai, a mi Urunk Jézus Krisztus nevére, hogy mindnyájan egyképen szóljatok és ne legyenek köztetek szakadások, de legyetek teljesen [16†] egyek ugyanazon értelemben [17†] és ugyanazon véleményben.

10 Умоляю вас, братия, именем Господа нашего Иисуса Христа, чтобы все вы говорили одно, и не было между вами разделений, но чтобы вы соединены были в одном духеи в одних мыслях.

10. Благаю ж вас, браттє, імям Господа нашого Ісуса Христа, щоб те саме говорили ви всї, і щоб не було між вами роздїлення, а щоб були з'єднані в одному розумінню і в одній мислї.

11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.

11 Sillä Kloen perhekunta on minulle ilmoittanut teistä, veljeni, että keskellänne on riitoja.

11. Sillä minun korvilleni on tullut teistä, rakkaat veljet, Kloen perheen kautta, että riidat ovat teillä keskenänne.

11. Sillä minun corwini on tullut teistä rackat weljet Chloen perhen cautta että rijdat owat teidän keskenän.

11. Sille minun eteheni on tullut teiste/ rackat Weliet/ Chloen perehen cautta/ Ette Rijdhat ouat teiden keskenen. (Sillä minun eteheni on tullut teistä/ rakkaat weljet/ Chloen perheen kautta/ että riidat owat teidän keskenän.)

11. ἐδηλώθη γάρ μοι περὶ ὑμῶν, ἀδελφοί μου, ὑπὸ τῶν Χλόης ὅτι ἔριδες ἐν ὑμῖν εἰσι.

11. εδηλωθη γαρ μοι περι υμων αδελφοι μου υπο των χλοης οτι εριδες εν υμιν εισιν 11. edelothe gar moi peri υmon adelfoi moυ υpo ton chloes oti erides en υmin eisin

11 For* it has been indicated to me concerning you°, my brethren, by the (household) of Chloe, that strifes are among you°.

11. For it hath been declared unto me of you, my brethren, by them which are of the house of Chloe, that there are contentions among you.

11. Thi mig er tilkjendegivet om Eder, mine Brødre! af Chloes Huusfolk, at der er Trætter iblandt Eder.

11. Ty mig är förekommet, mine bröder, om eder, med dem som tjena Chloe, att ibland eder äro trätor.

11. Sest ma ollen Kloese perre käest teitest teäda sanud, minno wennad, et teie seas riidlemissi on.

11. Mat Chlojės namiškiai pranešė man apie jus, mano broliai, kad tarp jūsų esama kivirčų.

11. Denn es ist vor mich gekommen, liebe Brüder, durch die aus Chloes Gesinde von euch, daß Zank unter euch sei.

11. Car, mes frères, j'ai été informé, par ceux de chez Chloé, qu'il y a des contestations entre vous.

11. Porque me ha sido declarado de vosotros, hermanos míos, por los que son de la familia de Cloé, que hay entre vosotros contiendas.

11 Want mij is van u bekend gemaakt, mijn broeders, door die van het huisgezin van Chloe zijn, dat er twisten onder u zijn.

11. Albowiem oznajmiono mi o was, bracia moi! od domowników Chloi, iż poswarki są między wami.

11. Mert megtudtam felőletek atyámfiai a Kloé embereitől, hogy [18†] versengések vannak köztetek.

11 Ибо от домашних Хлоиных сделалось мне известным о вас, братия мои, что между вами есть споры.

11. Звіщено бо менї про вас, браттє моє, від Хлоїних, що між вами єсть незгодини.

12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen".

12 Tarkoitan sitä, että kukin teistä lausuu kantansa: "Minä olen Paavalin kannalla", "Minä Apolloksen", "Minä Keefaan" ja "Minä Kristuksen.”

12. Niin minä sanon sitä, että kukin teistä sanoo: minä olen Paavalin, minä olen Apollon, minä Kephaan, minä Kristuksen.

12. Nijn minä sanon sitä että cukin teistä sano: Minä olen Pawalin: se toinen: Minä olen Apollon: colmas: Minä olen Cephaxen: neljäs: Minä olen Christuxen.

12. Nin mine sanon site/ quin itzecuki teiste sanopi/ Mine olen Paualin/ Se toinen/ Mine olen Apollon/ Se colmas/ Mine olen Cephasin/ Se nelies/ mine ole' Christusen. (Niin minä sanon siitä/ kuin itsekukin teistä sanoopi/ Minä olen Pawalin/ Se toinen/ Minä olen Apollon/ Se kolmas/ Minä olen Cephasin/ Se neljäs/ minä olen Kristuksen.)

12. λέγω δὲ τοῦτο, ὅτι ἕκαστος ὑμῶν λέγει· ἐγὼ μέν εἰμι Παύλου, ἐγὼ δὲ Ἀπολλώ, ἐγὼ δὲ Κηφᾶ, ἐγὼ δὲ Χριστοῦ.

12. λεγω δε τουτο οτι εκαστος υμων λεγει εγω μεν ειμι παυλου εγω δε απολλω εγω δε κηφα εγω δε χριστου 12. lego de toυto oti ekastos υmon legei ego men eimi paυloυ ego de apollo ego de kefa ego de christoυ

12 Now I am saying this, that each of you° says, I am indeed of Paul! I (am indeed) of Apollos! I (am indeed) of Cephas! I (am indeed) of Christ!

12. Now this I say, that every one of you saith, I am of Paul; and I of Apollos; and I of Cephas; and I of Christ.

12. Jeg mener nemlig, at enhver af Eder siger: jeg er Paulus', eller: jeg er Apollos', eller: jeg er Kephas, eller jeg er Christi.

12. Men jag säger, som hvar och en af eder säger: Jag är Paulisk, jag är Apollisk, jag är Cephisk, och jag är Christisk.

12. Agga ma ütlen sedda, et iggaüks teie seast ütleb: Minna ollen Paulusse poolt, ja teine: Minna ollen Apollo poolt, ja teine: Minna ollen Kewa poolt, ja teine: Minna ollen Kristusse poolt.

12. Turiu omenyje tai, kad iš jūsų yra tokių, kurie sako: ‘‘Aš esu Pauliaus’‘, ‘‘aš­Apolo’‘, ‘‘aš­Kefo’‘, ‘‘o aš­Kristaus’‘.

12. Ich sage aber davon, daß unter euch einer spricht: Ich bin paulisch, der andere: Ich bin apollisch, der dritte: Ich bin kephisch, der vierte; Ich bin christisch.

12. Je veux dire que, parmi vous, chacun dit: Pour moi, je suis disciple de Paul; et moi, d'Apollos; et moi, de Céphas; et moi, de Christ.

12. Quiero decir, que cada uno de vosotros dice: Yo cierto soy de Pablo; mas yo de Apolós; mas yo de Céfas; mas yo de Cristo.

12 En dit zeg ik, dat een iegelijk van u zegt: Ik ben van Paulus, en ik van Apollos; en ik van Cefas; en ik van Christus.

12. A to powiadam, iż każdy z was mówi: Jamci jest Pawłowy, a jam Apollosowy, a jam Kiefasowy, alem ja Chrystusowy.

12. Azt értem pedig, hogy mindenitek ezt mondja: Én Pálé [19†] vagyok, [20†] én meg Apollósé, én meg Kéfásé, én meg Krisztusé.

12 Я разумею то, что у вас говорят: „я Павлов"; „я Аполлосов"; „я Кифин"; „а я Христов".

12. Кажу ж про те, що кожен з вас говорить: Я Павлів; а я Аполосів; а я Кифин; а я Христів.

13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?

13 Onko Kristus jaettu? Ei kai Paavali ole naulittu ristiin puolestanne? Vai oletteko kastetut Paavalin nimeen?

13. Lieneekö Kristus jaettu, vai onko Paavali teidän edestänne ristiinnaulittu? eli oletteko te Paavalin nimeen kastetut?

13. Cuingasta? Lienekö Christus jaettu? wai ongo Pawali teidän edestän ristinnaulittu? Eli olettaco te Pawalin nimeen castetut?

13. Quingasta? Lienekö Christus haiotettu? Wai ongo Pauali ristinnaulittu teiden edestenne? Eli olettaco Paualin Nimehen castetut? (Kuinkaste? Lieneekö Kristus hajoitettu? Wi onko Pawali ristiinnaulittu teidän edestänne? Eli oletteko Pawalin nimehen kastetut?)

13. μεμέρισται ὁ Χριστός; μὴ Παῦλος ἐσταυρώθη ὑπὲρ ὑμῶν; ἢ εἰς τὸ ὄνομα Παύλου ἐβαπτίσθητε;

13. μεμερισται ο χριστος μη παυλος εσταυρωθη υπερ υμων η εις το ονομα παυλου εβαπτισθητε 13. memeristai o christos me paυlos estaυrothe υper υmon e eis to onoma paυloυ eβaptisthete

13 Has Christ been divided? Paul was not crucified on your° behalf, was he? Or were you° immersed* into the name of Paul?

13. Is Christ divided? was Paul crucified for you? or were ye baptized in the name of Paul?

13. Er de Christus deelt? mon Paulus være korsfæstet for Eder? eller ere I døbte til Paulus' Navn?

13. Månn Christus vara söndrad? Månn Paulus vara korsfäst för eder? Eller ären I döpte i Pauli namn?

13. Ons Kristus lahhutud? ons Paulus teie eest risti lödud? woi ollete teie Paulusse nimme peäle ristitud?

13. Argi Kristus padalytas? Argi Paulius buvo už jus nukryžiuotas? Argi vardan Pauliaus buvote pakrikštyti?

13. Wie? Ist Christus nun zertrennt? Ist denn Paulus für euch gekreuzigt? Oder seid ihr auf des Paulus Namen getauft?

13. Christ est-il divisé? Paul a-t-il été crucifié pour vous, ou avez-vous été baptisés au nom de Paul?

13. ¿Es dividido Cristo? ¿Fué crucificado Pablo por vosotros? ¿o habéis sido bautizados en el nombre de Pablo?

13 Is Christus gedeeld? Is Paulus voor u gekruist? Of zijt gij in Paulus naam gedoopt?

13. Rozdzielonyż jest Chrystus? Azaż Paweł za was ukrzyżowany? Alboście w imię Pawłowe ochrzczeni?

13. Vajjon részekre osztatott-é a Krisztus? Vajjon Pál feszíttetett-é meg érettetek, vagy a Pál [21†] nevére kereszteltettetek-é meg?

13 Разве разделился Христос? разве Павел распялся за вас? или во имя Павла вы крестились?

13. Хиба подїливсь Христос? хиба Павла розпято за вас? або в імя Павлове хрестились ви?

14 Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,

14 Kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään paitsi Krispuksen ja Gaiuksen,

14. Minä kiitän Jumalaa, etten minä ole yhtään teistä kastanut, vaan Krispuksen ja Gajuksen:

14. Minä kijtän Jumalata etten minä ole yhtän teistä castanut waan Chrispuxen ja Gajuxen:

14. Mine Kijten Jumala ettei mine ole ychte teite castanut/ wan Crispum ia Gaium/ (Minä kiitän Jumalaa etten minä ole yhtään teitä kastanut/ waan Crispum ja Gaium/)

14. εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ ὅτι οὐδένα ὑμῶν ἐβάπτισα εἰ μὴ Κρίσπον καὶ Γάϊον,

14. ευχαριστω τω θεω οτι ουδενα υμων εβαπτισα ει μη κρισπον και γαιον 14. eυcharisto to theo oti oυdena υmon eβaptisa ei me krispon kai gaion

14 I give-thanks to God that I immersed* none of you°, except Crispus and Gaius; {Act 18:8}

14. I thank God that I baptized none of you, but Crispus and Gaius;

14. Jeg takker Gud, at jeg ingen af Eder har døvt, uden Crispus og Cajus,

14. Jag tackar Gud, att jag ingen edra döpt hafver, utan Crispum, och Gajum;

14. Ma tännan Jummalat, et minna ei olle keddagi teie seast ristinud, kui ükspäinis Kristust ja Kajust;

14. Ačiū Dievui, kad pas jus nieko daugiau nekrikštijau, išskyrus Krispą ir Gajų,

14. Ich danke Gott, daß ich niemand unter euch getauft habe außer Krispus und Gajus,

14. Je rends grâces à Dieu de ce que je n'ai baptisé aucun de vous, sinon Crispus et Gaïus;

14. Doy gracias a mi Dios, que a ninguno de vosotros he bautizado, mas que a Crispo y a Gayo;

14 Ik dank God, dat ik niemand van ulieden gedoopt heb, dan Krispus en Gajus;

14. Dziękuję Bogu, żem żadnego z was nie chrzcił, oprócz Kryspa i Gajusa;

14. Hálákat adok az Istennek, hogy senkit sem kereszteltem meg közületek, kivéve [22†] Krispust [23†] és Gájust,

14 Благодарю Бога, что я никого из вас не крестил, кроме Криспа и Гаия,

14. Дякую Богові, що я нїкого з вас не охрестив, тільки Криспа та Гая,

15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.

15 ettei kukaan sanoisi, että *olen kastanut omaan nimeeni.

15. Ettei kenkään saa sanoa, että minä minun nimeeni ketään kastin.

15. Ettei kengän saa sanoa että minä minun nimeeni ketän castoin.

15. Ettei kengen saa sano/ ette mine minun Nimeheni keten castoin. (Ettei kenkään saa sanoa/ että minä minun nimeheni ketään kastoin.)

15. ἵνα μή τις εἴπῃ ὅτι εἰς τὸ ἐμὸν ὄνομα ἐβάπτισα.

15. ινα μη τις ειπη οτι εις το εμον ονομα εβαπτισα 15. ina me tis eipe oti eis to emon onoma eβaptisa

15 lest anyone might say that I immersed* (you) into my own name.

15. Lest any should say that I had baptized in mine own name.

15. paa det ikke Nogen skal sige, at jeg har døbt til mit Navn.

15. Att ingen kan säga, att jag hafver i mitt namn döpt.

15. Et ükski ei woi öölda, et ma omma nimme peäle ollen ristinud.

15. kad niekas nesakytų, jog aš krikštiju savo paties vardu.

15. daß nicht jemand sagen möge, ich hätte auf meinen Namen getauft.

15. Afin que personne ne dise que j'ai baptisé en mon nom.

15. Para que ninguno diga que yo le bauticé en mi nombre.

15 Opdat niet iemand zegge, dat ik in mijn naam gedoopt heb.

15. Aby kto nie rzekł, żem chrzcił w imię moje.

15. Hogy valaki azt ne mondja, hogy a magam nevére kereszteltem.

15 дабы не сказал кто, что я крестил в мое имя.

15. щоб хто не сказав, що в імя моє я охрестив.

16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.

16 Kastoin tosin Stefanaankin perhekunnan. Sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.

16. Minä kastin myös Stephanaan perheen; sitte en minä tiedä, jos minä jonkun muun kastanut olen.

16. Minä castoin myös Stephanin perhen sijtte en minä tiedä jos minä jongun castanut olen.

16. Sille moto mine mös castoin Stephanin perehen/ Sijtte em mine tiedhe ios mine iongun mwn castanut olen. (Sillä muotoa minä myös kastoin Stephanin perheen/ Siitä en minä tiedä jos minä jonkun muun kastanut olen.)

16. ἐβάπτισα δὲ καὶ τὸν Στεφανᾶ οἶκον· λοιπὸν οὐκ οἶδα εἴ τινα ἄλλον ἐβάπτισα.

16. εβαπτισα δε και τον στεφανα οικον λοιπον ουκ οιδα ει τινα αλλον εβαπτισα 16. eβaptisa de kai ton stefana oikon loipon oυk oida ei tina allon eβaptisa

16 And I also immersed* the household of Stephanas; furthermore, I do not know if I immersed* any other.

16. And I baptized also the household of Stephanas: besides, I know not whether I baptized any other.

16. Dog døbte jeg ogsaa Stephanas' Huusfolk; ellers veed jeg ikke, at jeg har døbt nogen Anden.

16. Desslikes döpte jag Stephane husfolk; sedan vet jag icke, om jag någon annan döpt hafver.

16. Agga ma ollen ka ristinud Tehwana perret ; ennam ei tea minna mitte, kas ma muud keddagi ollen ristinud.

16. Tiesa, pakrikštijau taip pat Stepono namus, o daugiau nežinau, ar ką pakrikštijau.

16. Ich habe aber auch getauft des Stephanas Hausgesinde; weiter weiß ich nicht, ob ich etliche andere getauft habe.

16. J'ai encore baptisé la famille de Stéphanas; du reste, je ne sais si j'ai baptisé quelque autre personne.

16. Y también bauticé la casa de Estefánas; mas no sé si haya bautizado a algún otro.

16 Doch ik heb ook het huisgezin van Stefanus gedoopt; voorts weet ik niet, of ik iemand anders gedoopt heb.

16. Ochrzciłem też i dom Stefanowy; nadto nie wiem, jeźlim kogo drugiego ochrzcił.

16. Megkereszteltem azonban Stefana házanépét [24†] is, ezenkívül nem tudom, hogy valakit mást kereszteltem volna.

16 Крестил я также Стефанов дом; а крестил ли еще кого, не знаю.

16. Хрестив же я й Стефанів дім; більш не знаю, чи кого другого хрестив.

17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan — ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.

17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan julistamaan ilosanomaa — ei puheen viisaudella, jottei Kristuksen risti kävisi turhaksi.

17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.

17. Sillä ei Christus minua lähettänyt castaman waan Evangeliumi saarnaman ei cawaloilla sanoilla ettei Christuxen risti turhan menis.

17. Sille ettei Christus minua lehettenyt castaman/ waan Euangeliumi sarnaman/ Ei caualain sanain cansa/ Sempäle ettei Christusen risti turhan menisi. (Sillä ettei Kristus minua lähettänyt kastamaan/ waan ewankeliumia saarnaaman/ Ei kawalain sanain kanssa/ Senpäälle ettei Kristuksen risti turhaan menisi.)

17. οὐ γὰρ ἀπέστειλέ με Χριστὸς βαπτίζειν, ἀλλ’ εὐαγγελίζεσθαι, οὐκ ἐν σοφίᾳ λόγου, ἵνα μὴ κενωθῇ ὁ σταυρὸς τοῦ Χριστοῦ.

17. ου γαρ απεστειλεν με χριστος βαπτιζειν αλλ ευαγγελιζεσθαι ουκ εν σοφια λογου ινα μη κενωθη ο σταυρος του χριστου 17. oυ gar apesteilen me christos βaptizein all eυaggelizesthai oυk en sofia logoυ ina me kenothe o staυros toυ christoυ

17 For* Christ sent me not to immerse*, but to proclaim the good-news; not in wisdom of words, (that* the cross of Christ might not be made void).

17. For Christ sent me not to baptize, but to preach the gospel: not with wisdom of words, lest the cross of Christ should be made of none effect.

17. Thi Christus sendte mig ikke for at døbe, men for at prædike Evangelium, ikke med vise Ord, at Christi Kors ikke skulde tabe sin Kraft.

17. Ty Christus hafver icke sändt mig till att döpa, utan till att förkunna Evangelium; icke med klokt tal, på det Christi kors icke skulle omintet varda.

17. Sest Kristus ei olle mind mitte läkkitanud ristima, waid armo-öppetust kulutama, ei mitte targa sannadega, et Kristusse risti ei peaks tühjaks tehtama.

17. Kristus nesiuntė manęs krikštyti, bet Evangelijos skelbti,­ne žodžių išmintimi, kad Kristaus kryžius netaptų bereikšmis.

17. Denn Christus hat mich nicht gesandt, zu taufen, sondern das Evangelium zu predigen, nicht mit klugen Worten, auf daß nicht das Kreuz Christi zunichte werde.

17. Car ce n'est pas pour baptiser que Christ m'a envoyé, mais c'est pour annoncer l'Évangile, non avec la sagesse du langage, afin que la croix de Christ ne soit pas rendue inutile.

17. Porque no me envió Cristo a bautizar, sino a predicar el evangelio: no en sabiduría de palabra, porque no sea hecha vana la cruz de Cristo.

17 Want Christus heeft mij niet gezonden, om te dopen, maar om het Evangelie te verkondigen; niet met wijsheid van woorden, opdat het kruis van Christus niet verijdeld worde.

17. Boć mnie nie posłał Chrystus chrzcić, ale Ewangieliję kazać, wszakże nie w mądrości mowy, aby nie był wyniszczony krzyż Chrystusowy.

17. Mert nem azért küldött engem a Krisztus, hogy kereszteljek, hanem hogy az evangyéliomot hirdessem; de nem szólásban való [25†] bölcseséggel, hogy a Krisztus keresztje hiábavaló ne legyen.

17 Ибо Христос послал меня не крестить, а благовествовать, не в премудрости слова, чтобы не упразднить креста Христова.

17. Не послав бо мене Христос хрестити, а благовістити, не в премудрости слова, щоб не опустїв хрест Христів.

18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

18. Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.

18. Sillä puhe rististä on nijlle hulluus jotca cadotetan. Mutta meille jotca autuaxi tulemma on se Jumalan wäki.

18. Sille se Puhe Rististe/ ombi yxi hullus nijle iotca cadhotetan. Mutta meille iotca autuaxi tulema/ ombi se Jumalan Weki. (Sillä puhe rististä/ ompi yksi hulluus niille jotka kadotetaan. Mutta meille jotka autuaaksi tulemme/ ompi se Jumalan wäki.)

18. Ὁ λόγος γὰρ ὁ τοῦ σταυροῦ τοῖς μὲν ἀπολλυμένοις μωρία ἐστί, τοῖς δὲ σῳζομένοις ἡμῖν δύναμις Θεοῦ ἐστι.

18. ο λογος γαρ ο του σταυρου τοις μεν απολλυμενοις μωρια εστιν τοις δε σωζομενοις ημιν δυναμις θεου εστιν 18. o logos gar o toυ staυroυ tois men apollυmenois moria estin tois de sozomenois emin dυnamis theoυ estin

18 For* the account of the cross is indeed foolishness to those who are perishing, but to us who are saved– it is the power of God.

18. For the preaching of the cross is to them that perish foolishness; but unto us which are saved it is the power of God.

18. Thi det Korsets Ord er vel dem en Daarlighed, som blive fortabte, men os, som blive salige, er det en Guds Kraft.

18. Ty det tal om korset är en galenskap dem som förtappas; men oss, som salige vardom, är det en Guds kraft;

18. Sest se sanna sest ristist on neile üks jölledus, kes hukka lähhäwad, agga meile, kes meie önsaks same, on se üks Jummala wäggi.

18. Mat žodis apie kryžių tiems, kurie žūsta, yra kvailystė, bet mums, išgelbėtiems, jis yra Dievo jėga.

18. Denn das Wort vom Kreuz ist eine Torheit denen, die verloren werden; uns aber, die wir selig werden ist's eine Gotteskraft.

18. Car la prédication de la croix est une folie pour ceux qui périssent; mais pour nous qui sommes sauvés, elle est la puissance de Dieu.

18. Porque la predicación de la cruz a la verdad, insensatez es para los que se pierden; mas para los que se salvan, es a saber, para nosotros, poder de Dios es.

18 Want het woord des kruises is wel dengenen, die verloren gaan, dwaasheid; maar ons, die behouden worden, is het een kracht Gods;

18. Albowiem mowa o krzyżu tym, którzy giną, jest głupstwem; ale nam, którzy bywamy zbawieni, jest mocą Bożą.

18. Mert a keresztről való beszéd bolondság ugyan azoknak, a kik [26†] elvesznek; de nekünk, [27†] kik megtartatunk, Istennek ereje.

18 Ибо слово о кресте для погибающих юродство есть, а для нас, спасаемых, – сила Божия.

18. Слово бо про хрест погибаючим дурощі, нам же, що спасаємось, сила Божа.

19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".

19 On näet kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden ja teen ymmärtäväisten ymmärryksen mitättömäksi."

19. Sillä kirjoitettu on: minä kadotan viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä hylkään.

19. Sillä kirjoitettu on: Minä cadotan wijsasten wijsauden ja ymmärtäwäisten ymmärryxen minä hyljän.

19. Sille ette kirioitettu on/ Mine cadotan Wijsasten wijsaudhen/ ia Nijnen Ymmerteuein ymmerdhoxen Mine poisheiten. (Sillä että kirjoitettu on/ Minä kadotan wiisasten wiisauden/ ja niiden ymmärtäwäin ymmärryksen minä pois heitän.)

19. γέγραπται γάρ· ἀπολῶ τὴν σοφίαν τῶν σοφῶν, καὶ τὴν σύνεσιν τῶν συνετῶν ἀθετήσω.

19. γεγραπται γαρ απολω την σοφιαν των σοφων και την συνεσιν των συνετων αθετησω 19. gegraptai gar apolo ten sofian ton sofon kai ten sυnesin ton sυneton atheteso

19 For* it has been written, ‘I will destroy the wisdom of the wise and I will reject the understanding of the intelligent (ones).’ {Isa 29:14, Psa 33:10}

19. For it is written, I will destroy the wisdom of the wise, and will bring to nothing the understanding of the prudent.

19. Thi der er skrevet: jeg vil forkaste de Vises Viisdom og tilintetgjøre de ForstandigesForstand.

19. Ty skrifvet är: Jag skall omintet göra de visas visdom, och de förståndigas förstånd skall jag förkasta.

19. Sest kirjotud on: Minna tahhan tarkade tarkust ärrakautada, ja moistlikkude moistust tühjaks tehha.

19. Nes parašyta: ‘‘Sunaikinsiu išmintingųjų išmintį, niekais paversiu protingųjų išmanymą’‘.

19. Denn es steht geschrieben: "Ich will zunichte machen die Weisheit der Weisen, und den Verstand der Verständigen will ich verwerfen."

19. Car il est écrit: Je détruirai la sagesse des sages et j'anéantirai l'intelligence des intelligents.

19. Porque está escrito: Destruiré la sabiduría de los sabios, y la inteligencia de los entendidos haré venir a la nada.

19 Want er is geschreven: Ik zal de wijsheid der wijzen doen vergaan, en het verstand der verstandigen zal Ik te niet maken.

19. Bo napisano: Wniwecz obrócę mądrość mądrych, a rozum rozumnych odrzucę.

19. Mert meg van írva: Elvesztem a bölcseknek [28†] bölcseségét és az értelmeseknek értelmét elvetem.

19 Ибо написано: погублю мудрость мудрецов, и разумразумных отвергну.

19. Писано бо: Погублю премудрість премудрих, і розум розумних відкину.

20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

20 Missä on viisas? Missä kirjanoppinut? Missä tämän maailmanajan älyniekka? Eikö Jumala ole tehnyt (tämän) maailman viisautta hullutukseksi?

20. Kussas on viisas? kussas on kirjanoppinut? kussas tämän maailman tutkia on? Eikö Jumala ole tämän maailman viisautta hulluudeksi tehnyt?

20. Cusasta wijsat owat? Cusasta Kirjanoppenet owat? Cusasta tämän mailman tutkiat owat? Eikö Jumala ole tämän mailman wijsautta hulludexi tehnyt.

20. Cussa ne Wisat ouat? Cussa ne Kirianoppenuet ouat? Cussa te temen Mailman Wijsat ouat? Eikö Jumala ole temen Mailman Wijsautta hulluexi tehnyt? (Kussa ne wiisaat owat? Kussa ne kirjanoppineet owat? Kussa te tämän maailman wiisaat owat? Eikö Jumala ole tämän maailman wiisautta hulluudeksi tehnyt?)

20. ποῦ σοφός; ποῦ γραμματεύς; ποῦ συζητητὴς τοῦ αἰῶνος τούτου; οὐχὶ ἐμώρανεν ὁ Θεὸς τὴν σοφίαν τοῦ κόσμου τούτου;

20. που σοφος που γραμματευς που συζητητης του αιωνος τουτου ουχι εμωρανεν ο θεος την σοφιαν του κοσμου τουτου 20. poυ sofos poυ grammateυs poυ sυzetetes toυ aionos toυtoυ oυchi emoranen o theos ten sofian toυ kosmoυ toυtoυ

20 Where (is the) wise? Where (is the) scribe? Where is the debater of this age? Did God not make the wisdom of the world foolish?

20. Where is the wise? where is the scribe? where is the disputer of this world? hath not God made foolish the wisdom of this world?

20. Hvor ere de Vise? hvor de Skriftkloge? hvor denne Verdens Grandskere? har Gud ikke gjort denne Verdens Viisdom til Daarlighed?

20. Hvar äro de kloke? Hvar äro de Skriftlärde? Hvar äro denna verldenes vise? Hafver icke Gud denna verldenes vishet gjort till galenskap?

20. Kus on se tark? kus on se kirjatundia? kus on sellesinnatse ma-ilma asjade ärraarwaja? eks Jummal olle sellesinnatse ma-ilma tarkust jölledaks teinud?

20. Kur išminčius? Kur Rašto žinovas? Kur šio amžiaus tyrinėtojas? Argi Dievas nepavertė šio pasaulio išminties kvailyste?

20. Wo sind die Klugen? Wo sind die Schriftgelehrten? Wo sind die Weltweisen? Hat nicht Gott die Weisheit dieser Welt zur Torheit gemacht?

20. Où est le sage? Où est le scribe? Où est le disputeur de ce siècle? Dieu n'a-t-il pas rendu folle la sagesse de ce monde

20. ¿En dónde está el sabio? ¿En dónde el escriba? ¿En dónde el disputador de este siglo? ¿No ha enloquecido Dios la sabiduría de este mundo?

20 Waar is de wijze? Waar is de schriftgeleerde? Waar is de onderzoeker dezer eeuw? Heeft God de wijsheid dezer wereld niet dwaas gemaakt?

20. Gdzież jest mądry? Gdzież jest uczony w Piśmie? Gdzież badacz wieku tego? Izali w głupstwo nie obrócił Bóg mądrości świata tego?

20. Hol [29†] a bölcs? [30†] hol az írástudó? hol e világnak vitázója? Nemde nem bolondsággá tette-é Isten e világnak bölcseségét?

20 Где мудрец? где книжник? где совопросник века сего? Не обратил ли Бог мудрость мира сего в безумие?

20. Де мудрець? де письменник? де дослїджуватель віку сього? Чи не обернув Бог премудрість сьвіта сього в дурощі?

21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

21 Sillä koska maailma Jumalan viisauden vuoksi ei viisauden avulla tuntenut Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnan hullutuksen avulla pelastaa ne, jotka uskovat.

21. Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat,

21. Sillä ei mailma tundenut Jumalata wijsaudellans hänen wijsaudesans nijn kelpais Jumalalle tyhmän saarnan cautta nijtä wapahta jotca sen uscowat.

21. Sille ettei Mailma henen Wijsaudhellans tundenut Jumalata henen Wijsaudhesansa/ Nin kelpasi Jumalan/ tyhme' sarnan cautta wapachta nijte/ iotca sen päle wskouat. (Sillä ettei maailma hänen wiisaudellansa tuntenut Jumalata hänen wiisaudessansa/ Niin kelpasi Jumalan/ tyhmän saarnan kautta wapahtaa niitä/ jotka sen päälle uskowat.)

21. ἐπειδὴ γὰρ ἐν τῇ σοφίᾳ τοῦ Θεοῦ οὐκ ἔγνω ὁ κόσμος διὰ τῆς σοφίας τὸν Θεόν, εὐδόκησεν ὁ Θεὸς διὰ τῆς μωρίας τοῦ κηρύγματος σῶσαι τοὺς πιστεύοντας.

21. επειδη γαρ εν τη σοφια του θεου ουκ εγνω ο κοσμος δια της σοφιας τον θεον ευδοκησεν ο θεος δια της μωριας του κηρυγματος σωσαι τους πιστευοντας 21. epeide gar en te sofia toυ theoυ oυk egno o kosmos dia tes sofias ton theon eυdokesen o theos dia tes morias toυ kerυgmatos sosai toυs pisteυontas

21 For* since, in the wisdom of God the world through its wisdom did not know God, God is delighted through the foolishness of the preaching to save those who believe.

21. For after that in the wisdom of God the world by wisdom knew not God, it pleased God by the foolishness of preaching to save them that believe.

21. Thi efterdi Verden for idel Viisdom ikke erkjendte Gud i hans Viisdom, da behagede det Gud formedelst denne Prædikens Daarlighed at gjøre den salige, som troe.

21. Ty efter verlden icke kunde genom sin visdom känna Gud i hans visdom, så täcktes Gudi med dåraktiga predikan frälsa dem som tro.

21. Sest et ma-ilm omma tarkusse läbbi ei tunnud Jummalat Jummala tarkusse sees, siis on Jummala mele pärrast olnud, jölleda jutlusse läbbi önsaks tehha neid, kes ussuwad.

21. Kadangi pasaulis išmintimi nepažino Dievo pagal Jo išmintį, tai Dievui patiko skelbimo kvailumu išgelbėti tuos, kurie tiki.

21. Denn dieweil die Welt durch ihre Weisheit Gott in seiner Weisheit nicht erkannte, gefiel es Gott wohl, durch törichte Predigt selig zu machen die, so daran glauben.

21. Car, tandis que le monde, par cette sagesse, n'a point connu Dieu dans la sagesse de Dieu, il a plu à Dieu de sauver les croyants par la folie de la prédication.

21. Porque por no haber el mundo conocido, en la sabiduría de Dios, a Dios por sabiduría, agradó a Dios salvar los creyentes por la insensatez de la predicación.

21 Want nademaal, in de wijsheid Gods, de wereld God niet heeft gekend door de wijsheid, zo heeft het Gode behaagd, door de dwaasheid der prediking, zalig te maken, die geloven;

21. Albowiem ponieważ w mądrości Bożej świat nie poznał Boga przez mądrość, upodobało się Bogu przez głupie kazanie zbawić wierzących,

21. Mert minekutána az Isten bölcseségében [31†] nem ismerte meg a világ a bölcseség által az Istent, tetszék az Istennek, hogy az igehirdetés bolondsága által tartsa meg a hívőket.

21 Ибо когда мир своею мудростью не познал Бога в премудрости Божией, то благоугодно было Богу юродством проповеди спасти верующих.

21. Коли бо у премудростї Божій не пізнав сьвіт Бога премудростю, то зволив Бог дурощами проповідї спасти віруючих.

22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,

22 Mutta kun siis juutalaiset vaativat tunnustekoa* ja kreikkalaiset etsivät viisautta,

22. Sentähden että Juudalaiset merkkiä anovat ja Grekiläiset viisautta etsivät;

22. Sentähden että Judalaiset merckiä anowat ja Grekit wijsautta edziwät.

22. Senwoxi ette Juttat anouat Mercki/ ia ne Grekit wijsautta etziuet. (Senwuoksi että juuttaat anowat merkkiä/ ja ne krekit wiisautta etsiwät.)

22. ἐπειδὴ καὶ Ἰουδαῖοι σημεῖον αἰτοῦσι καὶ Ἕλληνες σοφίαν ζητοῦσιν,

22. επειδη και ιουδαιοι σημειον αιτουσιν και ελληνες σοφιαν ζητουσιν 22. epeide kai ioυdaioi semeion aitoυsin kai ellenes sofian zetoυsin

22 Since both Jews ask for a sign and Greeks seek wisdom;

22. For the Jews require a sign, and the Greeks seek after wisdom:

22. Saasom baade Jøderne æske Tegn, og Grækerne søge Viisdom;

22. Efter det Judarna begära tecken, och Grekerna söka efter vishet;

22. Sest Juda-rahwas küssiwad tähte, ja Kreka-rahwas noudwad tarkust.

22. Žydai reikalauja ženklų, graikai ieško išminties,

22. Sintemal die Juden Zeichen fordern und die Griechen nach Weisheit fragen,

22. Tandis que les Juifs demandent des miracles, et que les Grecs cherchent la sagesse,

22. Porque los Judíos piden señales, y los Griegos buscan sabiduría;

22 Overmits de Joden een teken begeren, en de Grieken wijsheid zoeken;

22. Gdyż i Żydowie się cudów domagają, a Grekowie mądrości szukają.

22. Mert egyfelől a zsidók jelt [32†] kívánnak, másfelől a görögök bölcseséget keresnek.

22 Ибо и Иудеи требуют чудес, и Еллины ищут мудрости;

22. Коли і Жиди ознак допевняють ся, і Греки премудростї шукають,

23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,

23 niin me saarnaamme ristiin naulittua Kristusta juutalaisille pahennuksena ja kreikkalaisille* hullutuksena,

23. Mutta me saarnaamme ristiinnaulitun Kristuksen Juudalaisille pahennukseksi ja Grekiläisille hulluudeksi.

23. Mutta me saarnamme ristinnaulitun Christuxen Judalaisille pahennuxexi ja Grekeille hulludexi.

23. Mutta me sarnama sen Ristinnaulitun Christusen/ Nijlle Juttaille Pahannoxexi/ ia Grekein hulluexi. (Mutta me saarnaamme sen ristiinnaulitun Kristuksen/ Niille juuttaille pahennukseksi/ ja krekein hulluudeksi.)

23. ἡμεῖς δὲ κηρύσσομεν Χριστὸν ἐσταυρωμένον, Ἰουδαίοις μὲν σκάνδαλον, Ἕλλησι δὲ μωρίαν,

23. ημεις δε κηρυσσομεν χριστον εσταυρωμενον ιουδαιοις μεν σκανδαλον ελλησιν δε μωριαν 23. emeis de kerυssomen christon estaυromenon ioυdaiois men skandalon ellesin de morian

23 but we preach Christ (as) having been crucified, indeed an offense to (the) Jews, but foolishness to (the) Greeks;

23. But we preach Christ crucified, unto the Jews a stumblingblock, and unto the Greeks foolishness;

23. men vi prædike den korsfæstede Christus, som er Jøderne en Forargelse og Grækerne en Daarlighed;

23. Men vi predike den korsfästa Christum, Judomen en förargelse, och Grekomen en galenskap.

23. Agga meie kulutame Kristust, kes risti lödud, mis Juda-rahwale üks pahhandus, agga Kreka-rahwale üks jölledus on.

23. bet mes skelbiame Kristų nukryžiuotąjį, kuris žydams yra papiktinimas, o pagonims­kvailystė.

23. wir aber predigen den gekreuzigten Christus, den Juden ein Ärgernis und den Griechen eine Torheit;

23. Nous, nous prêchons Christ crucifié, scandale pour les Juifs, et folie pour les Grecs;

23. Mas nosotros predicamos a Cristo crucificado, que es a los Judíos ciertamente tropezadero, y a los Griegos insensatez:

23 Doch wij prediken Christus, den Gekruisigde, den Joden wel een ergernis, en den Grieken een dwaasheid;

23. Ale my każemy Chrystusa ukrzyżowanego, Żydom wprawdzie zgorszenie, a Grekom głupstwo;

23. Mi pedig Krisztust [33†] prédikáljuk, mint megfeszítettet, a zsidóknak ugyan botránkozást, [34†] a görögöknek pedig [35†] bolondságot;

23 а мы проповедуем Христа распятого, для Иудеев соблазн, а для Еллинов безумие,

23. ми проповідуємо Христа розпятого, Жидам поблазнь, Грекам же дурощі,

24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

24 mutta niille, jotka ovat kutsutut, sekä juutalaisille että kreikkalaisille, Kristusta Jumalan voimana ja Jumalan viisautena.

24. Mutta kutsutuille sekä Juudalaisille että Grekiläisille saarnaamme me Kristuksen Jumalan voimaksi ja Jumalan viisaudeksi.

24. Mutta cudzutuille sekä Judalaisille: että Grekeille saarnamma me Christuxen Jumalan woimaxi ja Jumalan wijsaudexi

24. Mutta nijlle cutzuttuille seke Juttaille ette Grekille/ me sarnama Christuse' Jumalan woimaxi ia Jumalan Wijsaudhexi/ (Mutta niille kutsutuille sekä juuttaille että krekille/ me saarnaamme Kristuksen Jumalan woimaksi ja Jumalan wiisaudeksi/)

24. αὐτοῖς δὲ τοῖς κλητοῖς, Ἰουδαίοις τε καὶ Ἕλλησι, Χριστὸν Θεοῦ δύναμιν καὶ Θεοῦ σοφίαν·

24. αυτοις δε τοις κλητοις ιουδαιοις τε και ελλησιν χριστον θεου δυναμιν και θεου σοφιαν 24. aυtois de tois kletois ioυdaiois te kai ellesin christon theoυ dυnamin kai theoυ sofian

24 but to those who are called, both Jews and Greeks, Christ (is the) power of God and (the) wisdom of God.

24. But unto them which are called, both Jews and Greeks, Christ the power of God, and the wisdom of God.

24. men de, som ere kaldte, baade Jøder og Græker, prædike vi Christus, Guds Kraft og Guds Viisdom.

24. Men dem samma, Judom och Grekom, som kallade äro, predike vi Christum, Guds kraft, och Guds visdom.

24. Agga neile, kes on kutsutud, ni hästi Juda- kui Kreka-rahwale kulutame meie Kristust, Jummala wägge , ja Jummala ¤ tarkust.

24. Bet pašauktiesiems­tiek žydams, tiek graikams­skelbiame Kristų­Dievo jėgą ir Dievo išmintį.

24. denen aber, die berufen sind, Juden und Griechen, predigen wir Christum, göttliche Kraft und göttliche Weisheit.

24. Mais pour ceux qui sont appelés, tant Juifs que Grecs, le Christ est la puissance de Dieu et la sagesse de Dieu;

24. Empero a los llamados, así Judíos como Griegos, Cristo poder de Dios, y sabiduría de Dios.

24 Maar hun, die geroepen zijn, beiden Joden en Grieken, prediken wij Christus, de kracht Gods, en de wijsheid Gods.

24. Lecz samym powołanym i Żydom, i Grekom każemy Chrystusa, który jest mocą Bożą i mądrością Bożą.

24. Ámde magoknak a hivatalosoknak, úgy zsidóknak, mint görögöknek Krisztust, Istennek hatalmát [36†] és Istennek [37†] bölcseségét.

24 для самих же призванных, Иудеев и Еллинов, Христа, Божию силу и Божию премудрость;

24. самим же покликаним, і Жидам і Грекам, Божу силу й Божу премудрість:

25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

25 Jumalan hulluus on näet ihmisiä viisaampi, ja Jumalan heikkous on ihmisiä voimallisempi.

25. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

25. Sillä Jumalan hulluus on wijsambi cuin ihmiset ja Jumalan heickous on wäkewämbi cuin ihmiset.

25. Sille ette Jumalan * Hulluus/ ombi Wijsambi quin Inhimiset/ Ja Jumalan heickous ombi wäkeuembi quin Inhimiset. (Sillä että Jumalan hulluus/ ompi wiisaampi kuin ihmiset/ ja Jumalan heikkous ompi wäkewämpi kuin ihmiset.)

25. ὅτι τὸ μωρὸν τοῦ Θεοῦ σοφώτερον τῶν ἀνθρώπων ἐστί, καὶ τὸ ἀσθενὲς τοῦ Θεοῦ ἰσχυρότερον τῶν ἀνθρώπων ἐστί.

25. οτι το μωρον του θεου σοφωτερον των ανθρωπων εστιν και το ασθενες του θεου ισχυροτερον των ανθρωπων εστιν 25. oti to moron toυ theoυ sofoteron ton anthropon estin kai to asthenes toυ theoυ ischυroteron ton anthropon estin

25 Because the foolish things of God are wiser than men, and the weakness of God is mightier than men.

25. Because the foolishness of God is wiser than men; and the weakness of God is stronger than men.

25. Thi det Daarlige fra Gud er visere end Menneskenes Viisdom, og det Skrøbelige fra Gud er stærkere end Menneskenes Styrke.

25. Ty Guds galenskap är visare än menniskor, och Guds svaghet är starkare än menniskor.

25. Sest Jummala jölle assi on targem, kui innimessed on, ja Jummala nödrus on wäggewam, kui innimessed on.

25. Dievo kvailystė išmintingesnė už žmones ir Dievo silpnybė stipresnė už žmones.

25. Denn die göttliche Torheit ist weiser, als die Menschen sind; und die göttliche Schwachheit ist stärker, als die Menschen sind.

25. Car la folie de Dieu est plus sage que les hommes, et la faiblesse de Dieu plus forte que les hommes.

25. Porque la insensatez de Dios es más sabia que los hombres; y lo flaco de Dios es más fuerte que los hombres.

25 Want het dwaze Gods is wijzer dan de mensen; en het zwakke Gods is sterker dan de mensen.

25. Albowiem głupstwo Boże jest mędrsze niż ludzie; a mdłość Boża jest mocniejsza niż ludzie.

25. Mert az Isten bolondsága bölcsebb az embereknél, és az Isten erőtelensége erősebb az embereknél.

25 потому что немудрое Божие премудрее человеков, и немощное Божие сильнее человеков.

25. тим що немудре Боже мудріще від людей, а неміцне Боже кріпше людей.

26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,

26 Sillä katsokaa, veljet, kutsumistanne: ei ole monta *ihmisten mielestä* viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,

26. Te näette, rakkaat veljet, teidän kutsumisenne, ettei monta lihallista viisasta, ei monta voimallista, ei myös monta suuresta suvusta,

26. Cadzocat rackat weljet teidän cudzumistan ei monda lihallista wijsast ei monda jalo ei myös monda suuresta sugusta cudzuttu ole.

26. Catzocat/ rackat Weliet/ teiden cutzumisen päle/ Ei monda Rumilisesta Wijsaat/ ei monda Jalo/ ei mös monda Swresta sughusta cutzutut ole. (Katsokaat/ rakkaat weljet/ teidän kutsumisen päälle/ Ei monta ruumiillisesta wiisaat/ ei monta jaloa/ ei myös monta suuresta suwusta kutsutut ole.)

26. Βλέπετε γὰρ τὴν κλῆσιν ὑμῶν, ἀδελφοί, ὅτι οὐ πολλοὶ σοφοὶ κατὰ σάρκα, οὐ πολλοὶ δυνατοί, οὐ πολλοὶ εὐγενεῖς,

26. βλεπετε γαρ την κλησιν υμων αδελφοι οτι ου πολλοι σοφοι κατα σαρκα ου πολλοι δυνατοι ου πολλοι ευγενεις 26. βlepete gar ten klesin υmon adelfoi oti oυ polloi sofoi kata sarka oυ polloi dυnatoi oυ polloi eυgeneis

26 For* you° see your calling brethren, that not many are wise according to the flesh, not many mighty, not many noble.

26. For ye see your calling, brethren, how that not many wise men after the flesh, not many mighty, not many noble, are called:

26. Betrager, Brødre! hvo I ere som bleve kaldte: ikke mange Vise efter Kjødet, ikke mange Mægtige, ikke mange fornemme;

26. Käre bröder, ser på edor kallelse; icke månge köttsliga vise, icke månge mägtige, icke månge ädlingar äro kallade.

26. Sest teie näte, wennad, omma kutsmist, et ei mitte paljo targaid lihha polest, ei mitte paljo wäggewaid, ei mitte paljo suurtsuggu rahwast teie seas ei olle;

26. Juk jūs matote savo pašaukimą, broliai,­nedaug tarp jūsų kūno atžvilgiu išmintingų, nedaug galingų, nedaug kilmingų.

26. Sehet an, liebe Brüder, eure Berufung: nicht viel Weise nach dem Fleisch, nicht viel Gewaltige, nicht viel Edle sind berufen.

26. Considérez, frères, que parmi vous, qui avez été appelés, il n'y a pas beaucoup de sages selon la chair, ni beaucoup de puissants, ni beaucoup de nobles.

26. Porque mirád, hermanos, vuestra vocación, que no sois muchos sabios según la carne, no muchos poderosos, no muchos nobles:

26 Want gij ziet uw roeping, broeders, dat gij niet vele wijzen zijt naar het vlees, niet vele machtigen, niet vele edelen.

26. Widzicie zaiste powołanie wasze, bracia! iż niewiele mądrych według ciała, niewiele możnych, niewiele zacnego rodu;

26. Mert tekintsétek csak a ti hivatástokat, atyámfiai, hogy nem sokan hívattak [38†] bölcsek test szerint, nem sokan hatalmasak, nem sokan nemesek;

26 Посмотрите, братия, кто вы, призванные: не много из вас мудрых по плоти, не много сильных, не много благородных;

26. Спогляньте бо на покликаннє ваше, браттє, що небагато (між вами) премудрих по тїлу, небагато сильних, небагато благородних;

27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,

27 vaan Jumala on valinnut maailman mielestä tyhmät saattaakseen viisaat häpeään, ja Jumala on valinnut maailman mielestä heikot saattaakseen voimakkaat häpeään,

27. Vaan ne, jotka maailman edessä hullut ovat, on Jumala valinnut, että hän viisaat häpiään saattais; ja ne, jotka heikot ovat maailman edessä, on Jumala valinnut, että hän väkevät häpiään saattais;

27. Waan se cuin mailman edes hullu on sen on Jumala walinnut että hän wijsat häpiään saattais. Ja se cuin heicko oli mailman edes sen Jumala on walinnut että hän wäkewät häpiään saattais.

27. Waan mite Mailman edes hullu on/ sen ombi Jumala wloswalinut/ Ette hen ne Wijsaat häpien saattais. Ja mite Heicko oli mailman edes/ sen Jumala on wloswalinnut/ Ette hen ne Wäkeuet häpian saattais. (Waan mitä maailman edessä hullu on/ sen ompi Jumala ulos walinnut/ Että hän ne wiisaat häpeään saattaisi. Ja mitä heikkoa oli maailman edessä/ sen Jumala on ulos walinnut/ Että hän ne wäkewät häpeään saattaisi.)

27. ἀλλὰ τὰ μωρὰ τοῦ κόσμου ἐξελέξατο ὁ Θεὸς, ἵνα τοὺς σοφούς καταισχύνῃ, καὶ τὰ ἀσθενῆ τοῦ κόσμου ἐξελέξατο ὁ Θεὸς, ἵνα καταισχύνῃ τὰ ἰσχυρά,

27. αλλα τα μωρα του κοσμου εξελεξατο ο θεος ινα τους σοφους καταισχυνη και τα ασθενη του κοσμου εξελεξατο ο θεος ινα καταισχυνη τα ισχυρα 27. alla ta mora toυ kosmoυ ekseleksato o theos ina toυs sofoυs kataischυne kai ta asthene toυ kosmoυ ekseleksato o theos ina kataischυne ta ischυra

27 But God chose the foolish things of the world, in order that he might shame the wise, and God chose the weak things of the world, in order that he might shame the strong;

27. But God hath chosen the foolish things of the world to confound the wise; and God hath chosen the weak things of the world to confound the things which are mighty;

27. men det for Verden Daarlige udvalgte Gud, for at beskæmme de Vise, og det for Verden Skrøbelige udvalgte Gud, for at beskæmme de Stærke;

27. Men det, som galet var för verldene, hafver Gud utvalt, på det han skulle göra de visa till skam; och det svagt var för verldene hafver Gud utvalt, på det han skulle göra det till skam som starkt är.

27. Waid mis jölle on ma-ilma ees, sedda on Jummal ärrawallitsenud, et temma tarkadele häbbi teeks, ja mis nödder on ma-ilma ees, sedda on Jummal ärrawallitsenud, et temma häbbi teeks sellele, kes wäggew on.

27. Bet Dievas išsirinko, kas pasaulyje kvaila, kad sugėdintų išminčius. Dievas išsirinko, kas pasaulyje silpna, kad sugėdintų, kas galinga.

27. Sondern was töricht ist vor der Welt, das hat Gott erwählt, daß er die Weisen zu Schanden mache; und was schwach ist vor der Welt, das hat Gott erwählt, daß er zu Schanden mache, was stark ist;

27. Mais Dieu a choisi les choses folles du monde pour confondre les sages, et Dieu a choisi les choses faibles du monde pour confondre les fortes,

27. Ántes las cosas fatuas del mundo escogió Dios para avergonzar a los sabios; y las cosas flacas del mundo escogió Dios para avergonzar a las que son fuertes;

27 Maar het dwaze der wereld heeft God uitverkoren, opdat Hij de wijzen beschamen zou; en het zwakke der wereld heeft God uitverkoren, opdat Hij het sterke zou beschamen;

27. Ale co głupiego jest u świata tego, to wybrał Bóg, aby zawstydził mądrych, a co mdłego u świata, wybrał Bóg, aby zawstydził mocnych.

27. Hanem a világ bolondjait választotta ki magának az Isten, hogy megszégyenítse a bölcseket; és a világ erőtleneit választotta ki magának az Isten, hogy megszégyenítse az erőseket;

27 но Бог избрал немудрое мира, чтобы посрамить мудрых, и немощное мира избрал Бог, чтобы посрамить сильное;

27. нї, немудре сьвіта вибрав Бог, щоб осоромити премудрих, і безсильне сьвіта вибрав Бог, щоб осоромити потужне,

28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,

28 ja Jumala on valinnut maailman mielestä halpasukuiset ja halveksitut (ja) mitättömät* hylätäkseen ne, jotka jotain ovat,

28. Ja ne alimmaisesta suvusta ja ylönkatsotut maailmassa on Jumala valinnut, ja ne, jotka ei mitään ole, että hän ne, jotka jotakin ovat, turhaksi tekis;

28. Ja se cuin oli wapahtoin ja ylöncadzottu mailmasa on Jumala walinnut: ja se cuin ei mitän ole että hän ne jotca jotakin owat turhaxi tekis.

28. Ja se quin oli wapahatoin/ ia ylencatzottu Mailmasa/ ne on Jumala wloswalinut/ Ja se quin ei miten ole/ Ette hen ne iotca ouat iotakin/ turhaxi tekis. (Ja se kuin on wapaatoin/ ja ylenkatsottu maailmassa/ ne on Jumala uloswalinnut/ Ja se kuin ei mitään ole/ Että hän ne jotka owat jotakin/ turhaksi tekisi.)

28. καὶ τὰ ἀγενῆ τοῦ κόσμου καὶ τὰ ἐξουθενημένα ἐξελέξατο ὁ Θεός, καὶ τὰ μὴ ὄντα, ἵνα τὰ ὄντα καταργήσῃ,

28. και τα αγενη του κοσμου και τα εξουθενημενα εξελεξατο ο θεος και τα μη οντα ινα τα οντα καταργηση 28. kai ta agene toυ kosmoυ kai ta eksoυthenemena ekseleksato o theos kai ta me onta ina ta onta katargese

28 and God chose the ignoble things of the world and the things which have been scorned and the things which are not, in order that he might do-away-with the things which are;

28. And base things of the world, and things which are despised, hath God chosen, yea, and things which are not, to bring to nought things that are:

28. og det for Verden Uædle og det Ringeagtede udvalgte Gud, og det, som Intet var, for at tilintetgjøre det, som var Noget;

28. Och det, som var oädla, och föraktadt för verldene, hafver Gud utvalt, och det intet är; på det han skulle göra det till intet, som något är;

28. Ja mis ma-ilma ees alw ja ärrapöltud on, sedda on Jummal ärrawallitsenud, ja sedda, mis ühtegi ei olle, et ta piddi tühjaks teggema sedda, mis middagi on.

28. Ir kas pasaulyje žemos kilmės, kas paniekinta, kas yra niekas, Dievas išsirinko, kad niekais paverstų tai, kas laikoma kažkuo,­

28. und das Unedle vor der Welt und das Verachtete hat Gott erwählt, und das da nichts ist, daß er zunichte mache, was etwas ist,

28. Et Dieu a choisi les choses viles du monde et les plus méprisées, même celles qui ne sont point, pour anéantir celles qui sont,

28. Y las cosas viles del mundo, y las menospreciadas escogió Dios; y hasta las que no son, para deshacer las que son:

28 En het onedele der wereld, en het verachte heeft God uitverkoren, en hetgeen niets is, opdat Hij hetgeen iets is, te niet zou maken;

28. A podłego rodu u świata i wzgardzone wybrał Bóg, owszem te rzeczy, których nie masz, aby te, które są, zniszczył.

28. És a világ nemteleneit és megvetettjeit választotta ki magának az Isten, és a semmiket, hogy a valamiket megsemmisítse:

28 и незнатное мира и уничиженное и ничего не значащее избрал Бог, чтобы упразднить значащее, –

28. і незначне сьвіту і погорджене вибрав Бог, і те чого нема, щоб те, що є, в нїщо обернути,

29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.

29 jottei mikään liha kerskaisi *Hänen edessään*.

29. Ettei hänen edessänsä yksikään liha kerskaisi.

29. Ettei hänen edesäns yxikän liha kerscais.

29. Senpäle/ ettei henen edesens yxiken Liha mahdais kerskata. (Senpäälle/ ettei hänen edessänsä yksikään liha mahtaisi kerskata.)

29. ὅπως μὴ καυχήσηται πᾶσα σὰρξ ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

29. οπως μη καυχησηται πασα σαρξ ενωπιον αυτου 29. opos me kaυchesetai pasa sarks enopion aυtoυ

29 *that every flesh should not boast in God’s sight.

29. That no flesh should glory in his presence.

29. paa det intet Kjød skal rose sig for ham.

29. På det intet kött skall kunna berömma sig för honom;

29. Et ükski lihha temma ees ei pea kiitlema.

29. kad joks kūnas nesigirtų prieš Dievą.

29. auf daß sich vor ihm kein Fleisch rühme.

29. Afin que nulle chair ne se glorifie devant lui.

29. Para que ninguna carne se jacte en su presencia.

29 Opdat geen vlees zou roemen voor Hem.

29. Aby się nie chlubiło żadne ciało przed obliczem jego.

29. Hogy [39†] ne dicsekedjék ő előtte egy test sem.

29 для того, чтобы никакая плоть не хвалилась пред Богом.

29. щоб не величалось нїяке тїло перед Ним.

30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,

30 Mutta *Hänen armostaan* te olette Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, jotta — niin kuin on kirjoitettu

30. Mutta te olette hänestä Kristuksessa Jesuksessa, joka meille on Jumalalta tehty viisaudeksi, ja vanhurskaudeksi, ja pyhitykseksi ja lunastukseksi:

30. Joista te myös oletta Christuxes Jesuxes joca meille on Jumalalda tehty wijsaudexi ja wanhurscaudexi ja pyhydexi ja lunastuxexi.

30. Joista te mös oletta Christusesa Iesusesa/ ioca meille ombi Jumalalda techty Wijsaudhexi/ ia Wanhurskaudhexi/ ia Pyhydhexi/ ia Lunastuxexi. (Joista te myös olette Kristuksessa Jesuksessa/ jotka meille ompi Jumalalta tehty wiisaudeksi/ ja wanhurskaudeksi/ ja pyhyydeksi/ ja lunastukseksi.)

30. ἐξ αὐτοῦ δὲ ὑμεῖς ἐστε ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ, ὃς ἐγενήθη ἡμῖν σοφία ἀπὸ Θεοῦ, δικαιοσύνη τε καὶ ἁγιασμὸς καὶ ἀπολύτρωσις,

30. εξ αυτου δε υμεις εστε εν χριστω ιησου ος εγενηθη ημιν σοφια απο θεου δικαιοσυνη τε και αγιασμος και απολυτρωσις 30. eks aυtoυ de υmeis este en christo iesoυ os egenethe emin sofia apo theoυ dikaiosυne te kai agiasmos kai apolυtrosis

30 But you° are from him, in Christ Jesus, who has become to us wisdom and righteousness and holiness and redemption from God;

30. But of him are ye in Christ Jesus, who of God is made unto us wisdom, and righteousness, and sanctification, and redemption:

30. Men ved ham ere I udi Christus Jesus, hvilken er bleven os Viisdom fra Gud, og Retfærdighed, og Helliggjørelse, og Forløsning;

30. Af hvilkom I ock ären i Christo Jesu, den oss af Gudi är gjord till visdom, och till rättfärdighet, och till helgelse, och till förlossning;

30. Agga tem̃ast ollete teie Kristusse Jesusse sees, kes meile Jummalast on sanud tarkusseks, ja öigusseks ja pühhitsemisseks, ja lunnastamisseks.

30. Jo dėka jūs esate Kristuje Jėzuje, kuris mums tapo išmintimi iš Dievo, teisumu, pašventinimu ir atpirkimu,

30. Von ihm kommt auch ihr her in Christo Jesu, welcher uns gemacht ist von Gott zur Weisheit und zur Gerechtigkeit und zur Heiligung und zur Erlösung,

30. Or, c'est par Lui que vous êtes en Jésus-Christ, qui nous a été fait de la part de Dieu, sagesse, justice, sanctification et rédemption;

30. De él empero sois vosotros en Cristo Jesús, el cual es hecho para nosotros de Dios sabiduría, y justicia, y santificación, y redención;

30 Maar uit Hem zijt gij in Christus Jezus, Die ons geworden is wijsheid van God, en rechtvaardigheid, en heiligmaking, en verlossing;

30. Lecz z niego wy jesteście w Chrystusie Jezusie, który się nam stał mądrością od Boga i sprawiedliwością, i poświęceniem, i odkupieniem,

30. Tőle vagytok pedig ti a Krisztus Jézusban, ki bölcseségül lőn nékünk Istentől, és igazságul, [40†] szentségül [41†] és váltságul:

30 От Него и вы во Христе Иисусе, Который сделался для нас премудростью от Бога, праведностью и освящением и искуплением,

30. З Него ж і ви в Христї Ісусї, що став ся нам премудростю від Бога, і праведностю, і освяченнєм, і викупленнєм,

31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".

31 — ”joka kerskaa, se kerskatkoon Herrassa.”

31. Että niinkuin kirjoitettu on: joka itsiänsä kerskaa, hän kerskatkaan itsiänsä Herrassa.

31. Nijncuin kirjoitettu on: joca idziäns kersca hän kerscatcan händäns HERrasta.

31. Senpäle (ninquin kirioittu on) ette ioca itzense kerska/ hen kerskakan henens HERRASA. (Senpäälle (niinkuin kirjoitettu on) että joka itsensä kerskaa/ hän kerskatkaan hänens HERRASSA.)

31. ἵνα, καθὼς γέγραπται, ὁ καυχώμενος ἐν Κυρίῳ καυχάσθω.

31. ινα καθως γεγραπται ο καυχωμενος εν κυριω καυχασθω 31. ina kathos gegraptai o kaυchomenos en kυrio kaυchastho

31 that*, just-as it has been written, ‘He who boasts, let him boast in the Lord.’ {Jer 9:24}

31. That, according as it is written, He that glorieth, let him glory in the Lord.

31. saa at, som skrevet er: hvo sig roser, rose sig i Herren.

31. På det, som skrifvet står: Den som berömmer sig, han berömme sig i Herranom.

31. Et se olleks nenda, kui kirjotud on: Kes kiitleb, se kitelgo Issanda sees.

31. kad, kaip parašyta: ‘‘Kas giriasi, tesigiria Viešpačiu’‘.

31. auf daß (wie geschrieben steht), "wer sich rühmt, der rühme sich des HERRN!"

31. Afin que, comme il est écrit, celui qui se glorifie, se glorifie dans le Seigneur.

31. Para que, como está escrito: El que se gloría, gloríese en el Señor.

31 Opdat het zij, gelijk geschreven is: Die roemt, roeme in den Heere.

31. Aby, jako napisano: Kto się chlubi, w Panu się chlubił.

31. Hogy, a mint meg van [42†] írva: A ki dicsekedik, az Úrban dicsekedjék.

31 чтобы было , как написано: хвалящийся хвались Господом.

31. щоб, яко ж писано: Хто хвалить ся, в Господї хвалив ся.