Jobin kirja
1099
8 Mutta sinä olet sanonut kor-
vieni kuullen, minä olen kuullut
sinun sanojesi äänen:
9 'Puhdas minä olen, rikoksesta
vapaa; olen viaton, eikä minussa
ole vääryyttä.
10 Katso, hän keksii vihan syitä
minua vastaan, hän pitää minua
vihollisenansa;
11 hän panee minun jalkani jal-
kapuuhun, vartioitsee kaikkia mi-
nun polkujani.'
12 Katso, siinä et ole oikeassa -
niin minä vastaan sinulle - sillä
Jumala on suurempi kuin ihmi-
nen.
13 Miksi olet riidellyt häntä vas-
taan, jos hän ei vastaa kaikkiin
ihmisen sanoihin?
14 Sillä Jumala puhuu tavalla ja
puhuu toisella; sitä vain ei huo-
mata.
15 Unessa, öisessä näyssä, kun
raskas uni valtaa ihmiset ja he
nukkuvat vuoteillansa,
16 silloin hän avaa ihmisten
korvat ja sinetillä vahvistaa hei-
dän saamansa kurituksen,
17 kääntääkseen ihmisen pois
pahasta teosta ja varjellakseen
miestä ylpeydestä,
18 säästääkseen hänen sielunsa
haudasta ja hänen henkensä
syöksymästä peitsiin.
19 Myös kuritetaan häntä tuskal-
la vuoteessansa, kun hänen luis-
saan on lakkaamaton kapina,
20 ja hänen henkensä inhoaa
leipää ja hänen sielunsa herkku-
ruokaa.
21 Hänen lihansa kuihtuu näky-
mättömiin, ja hänen luunsa, en-
nen näkymättömät, paljastuvat.
22 Näin lähenee hänen sielunsa
hautaa ja hänen henkensä kuo-
lonvaltoja.
23 Jos silloin on hänen puolel-
lansa enkeli, välittäjä, yksi tu-
hansista, todistamassa ihmisen
puolesta hänen vilpittömyyttään,
24 niin Jumala armahtaa häntä
ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei
hän mene hautaan; minä olen
saanut lunastusmaksun.'
25 Silloin hänen ruumiinsa taas
uhkuu nuoruuden voimaa, hän
palajaa takaisin nuoruutensa
päiviin.
26 Hän rukoilee Jumalaa, ja
Jumala mielistyy häneen ja an-
taa hänen riemuiten katsella hä-
nen kasvojaan; niin hän palaut-
taa ihmiselle hänen vanhurskau-
tensa.
