Jobin kirja
1095
nuhteettomasti ja on valmis as-
tumaan Jumalan eteen todis-
taakseen syyttömyyteensä.
1 Minä olen tehnyt liiton silmäini
kanssa: kuinka voisinkaan katsoa
neitosen puoleen!
2 Minkä osan antaisi silloin Ju-
mala ylhäältä, minkä perintöosan
Kaikkivaltias korkeudesta?
3 Tuleehan väärälle turmio ja
onnettomuus väärintekijöille.
4 Eikö hän näkisi minun teitäni
ja laskisi kaikkia minun askelei-
tani?
5 Jos minä ikinä valheessa vael-
sin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
6 punnitkoon minut Jumala oi-
kealla vaa'alla, ja hän on huo-
maava minun nuhteettomuuteni.
7 Jos minun askeleeni poikkesi-
vat tieltä ja minun sydämeni
seurasi silmiäni tahi tahra tarttui
minun käsiini, 31:8 niin syököön
toinen, mitä minä kylvän, ja mi-
nun vesani revittäköön juurinen-
sa.
9 Jos minun sydämeni hullaantui
toisen vaimoon ja minä väijyin
lähimmäiseni ovella,
10 niin jauhakoon oma vaimoni
vieraalle, ja halailkoot häntä
muut;
11 sillä se olisi ollut ilkityö ja
raskaasti rangaistava rikos,
12 tuli, joka kuluttaisi manalaan
saakka ja hävittäisi kaiken saa-
tuni.
13 Jos minä pidin halpana pal-
velijani ja palvelijattareni oikeu-
den, kun heillä oli riita minun
kanssani,
14 niin mitä minä tekisin, jos
Jumala nousisi, ja mitä vastaisin
hänelle, jos hän kävisi tutki-
maan?
15 Eikö sama, joka äidin koh-
dussa loi minut, luonut häntäkin,
eikö sama meitä äidin sydämen
alla valmistanut?
16 Olenko minä kieltänyt vaivai-
silta heidän toivomuksensa ja
saattanut lesken silmät sammu-
maan?
17 Olenko syönyt leipäpalani
yksinäni, orvonkin saamatta syö-
dä siitä?
18 En, vaan nuoruudestani
saakka minä kasvatin häntä
niinkuin oma isä ja äitini koh-
dusta asti minä holhosin häntä.
19 Jos minä näin menehtyväisen
vaatteetonna ja köyhän verhoa
vailla,
