APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
2294
sen kuulevat.
29. Ja kuin hän näitä puhunut
oli, läksivät Juudalaiset pois ja
riitelivät paljo keskenänsä.
30. V. Mutta Paavali oli täyttä
kaksi ajastaikaa omassa palkka-
huoneessansa ja otti kaikki vas-
taan, jotka hänen tykönsä tuli-
vat,
31. Ja saarnasi Jumalan valta-
kunnasta, ja opetti Herrasta Je-
suksesta Kristuksesta kaikella
uskalluksella, ja ei häntä yksi-
kään kieltänyt.
Apostolitten Tekoin loppu.
P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
Tämä Epistola on oikia pääkap-
pale Uudesta Testamentista, ja
kaikkein selkein evankeliumi, joka
olis kelvollinen, että jokainen
kristitty ihminen ei ainoasti sitä
sana sanasta muistaisi, vaan
myös sitä joka päivä harjoittelisi,
niin kuin sielun jokapäiväistä lei-
pää; sillä ei sitä taideta koskaan
täydellisesti eli kohtuullisesti lu-
kea eikä pitää. Ja jota enemmän
sitä luetaan, sen kauniimmaksi
se tulee. Sentähden on tämä
Esipuhe tehty, jolla niinkuin ovi
tähän Epistolaan valmistetaan,
että sitä sen paremmin ymmär-
rettäisiin. Sillä tähän asti on sitä
moninaisilla selityksillä pimitetty,
joka kuitenkin itsestänsä on kir-
kas paiste ja voi Raamatun va-
laista ja selittää.
Ensin tulee meidän ymmärtää
puheenparren ja tietää, mitä py-
hä Paavali ajattelee näillä sanoil-
la: laki, synti, armo, vanhurskaus,
liha, henki, ja muut senkaltaiset:
ei siitä muutoin ole mitään hy-
vää sille, joka sitä lukee.
Sanaa; laki ei pidä tässä niin
ymmärrettämän, kuin se merkit-
sis jonkun opetuksen, mitä ihmi-
sen tekemän eli jättämän pitää,
niinkuin maailmallisessa laissa
tapahtuu, jossa laki töillä täyte-
tään,, vaikkei se sydämestä ta-
pahtuisi; mutta Jumala tuomitsee
sydämen pohjan jälkeen. Sen-
tähden myös hänen lakinsa vaa-
tii sydämen pohjaa, eikä tyydy
töihin, mutta pikemmin laittaa
niitä töitä, joita ei sydämestä
tehdä, niinkuin se on ulkokullai-
