Pyhän Marcusen evankelium
asioissa/ ja kernaasti kuunteli häntä.
6:21 Ja coska souelias peiue tuli/ että Herodes Syndyme peiuens päle/
Echtolisen teki nijnen ylimeisten ia Pämiesten ia Sangariten Galileas/
Ja koska sowelias päiwä tuli/ että Herodes syntymäpäiwänsä päälle/
Ehtoollisen teki niiden ylimmäisten ja päämiesten ja sankarien
Galileassa/
6:22 ia quin Herodiasen tytter siselletuli/ ia hyppesi/ ia se kelpasi
Herodeselle ia ynne atrioitzeuille/ Nin sanoi Kuningas Picalle/ Ano
minulda mites tahdot/ ia mine annan sinulle.
ja kuin Herodiasen tytär sisälle tuli/ ja hyppäsi/ ja se kelpasi
Herodekselle ja ynnä aterioitsewille/ Niin sanoi kuningas piialle/ Ano
minulta mitäs tahdot/ ja minä annan sinulle.
6:23 Ja hen wannoi henelle yhden walan/ Mitkes minulda anot mine
annan sinulle/ haman poleen minun Waldakundani.
Ja hän wannoi hänelle yhden walan/ Mitkäs minulta anot minä annan
sinulle/ hamaa puoleen minun waltakuntani.
6:24 Hen vlgosmeni ia sanoi Eitillens. Mite minun pite anoman? Se sanoi.
Johannesen castaian pätä.
Hän ulos meni ja sanoi äitillensä. Mitä minun pitää anoman? Se sanoi.
Johannes Kastajan päätä.
6:25 Ja hen cochta kijruusti sisellemeni Kuningan tyge/ anoi ia sanoi/
Mine tahdo'/ ettäs minun cochta sillens annat Johannesen Castaian
pään yhden Fatin päle.
Ja hän kohta kiiruusti sisälle meni kuninkaan tykö/ anoi ja sanoi/ Minä
tahdon/ ettäs minun kohtasillens annat Johannes Kastajan pään yhden
wadin päällä.
6:26 Nin Kuningas tuli murehesens/ Quitengin Walans tähden ia ninen/
iotca ynne atrioitzit/ ei hen tachtonut hende poisaija.
Niin kuningas tuli murheeseensa/ Kuitenkin walansa tähden ja niiden/
jotka ynnä aterioitsit/ ei hän tahtonut häntä pois ajaa.
6:27 Ja cochta lehetti Kuningas sinne Böuelins/ ia käski hene' päens
