Pyhän Marcusen evankelium
4:33 Ja semmotoisille monella wertauxella puhui hen heille Sarnan/
semperäst quin he woisit cwlla/
Ja semmosilla monella wertauksella puhuin hän heille saarnan/ sen
perästä kuin he woisit kuulla/
4:34 mutta ilman werdauxita ei hen miten heille puhunut/ waan erinens
hen caiki Opetuslapsillens vlgostoimitti.
mutta ilman wertauksia ei hän mitäään heille puhunut/ waan erinänsä
hän kaikki opetuslapsillensa ulos toimitti.
4:35 Ja saman Peiuen Echtona sanoi hen heille/ Mengem ylitze toiseen
ra'taan.
Ja saman päiwän ehtoona sanoi hän heille/ Menkäämme ylitse toiseen
rantaan.
4:36 Ja he laskit Canssan/ ia otit henen Hahden cansa/ iosa hen io
sisell oli/ ia oli mös muita Haaxia henen cansans.
Ja he laskit kansan/ ja otit hänen haahden kanssa/ jossa hän jo sisällä
oli/ ja oli myös muita haaksia hänen kanssansa.
4:37 Ja nousi swri Tuulispä/ ia Aldhot löit siselle Hachten/ nin ette se
io teutettin.
Ja nousi suuri tuulispää/ ja aallot löit sisälle haahteen/ niin että se jo
täytettiin.
4:38 Ja hen oli Peräs ia macasi Penalaisen päle. Ja he heräytit henen
ia sanoit henelle/ Mestari etkös tottele että me hukuma?
Ja hän oli perässä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he heräytit hänen
ja sanoit hänelle/ Mestari etkös tottele että me hukumme?
4:39 Ja quin hen ylesherätetty oli/ nuchteli hen Tuulda/ ia sanoi
merelle/ Waickene ia asetu/
Ja kuin hän ylösherätetty oli/ nuhteli hän tuulta/ ja sanoi merelle/
Waikene ja asetu/
4:40 Nin Tuuli asettui ia tuli swri tyuen. Ja hen sanoi heille/ Mite te
oletta nin palio pelkeueiset? Quinga se tule ettei teille ole vsko?
Niin tuuli asettui ja tuli suuri tywen. Ja hän sanoi heille/ Mitä te olette
