Pyhän Marcusen evankelium
Perchelelda tapachtunut oli/ ia sighoista.
Ja ne sanelit heille jotka sen nähneet olit/ mitä sen riiwatun perkeleeltä
tapahtunut oli/ ja sioista.
5:17 Ja he rupesit hende rucoleman/ poismenemen heiden maaldans.
ja he rupesit häntä rukoileman/ pois menemän heidän maaltansa.
5:18 Ja quin hen astui Hachten/ nin se ioca oli Perchelelde riuattu
rucoli/ että hen mahdais henen cansans olla/
Ja kuin hän astui haahteen/ niin se joka oli perkeleeltä riiwattu rukoili/
että hän mahtaisi hänen kanssansa olla/
5:19 Mutta ei IesuS hende sallinut/ waan sanoi henelle/ Mene cotias
omais tyge/ ia ilmoita heille quinga swren hyuenteghon HERRA on
tehnyt sinun cansas/ ia on armachtanut sinu' päles.
Mutta ei Jesus häntä sallinut/ waan sanoi hänelle/ Mene kotiasi omiesi
tykö/ ja ilmoita heille kuinka suuren hywän teon HERRA on tehnyt sinun
kanssasi/ ja on armahtanut sinun päällesi.
5:20 Ja hen poismeni/ ia rupeis sarnaman nijsse Kymenes Caupungis/
quinga swren hyuentegon IesuS oli henelle tehnyt. Ja caiki imechtelit.
Ja hän pois meni/ ja rupeis saarnaaman niissä kymmenessä
kaupungissa/ kuinka suuren hywän teon Jesus oli hänelle tehnyt. Ja
kaikki ihmettelit.
5:21 Ja quin Iesus taas ylitzemeni Hahdella toiseen rantaan/ cokounsi
palio Canssa henen tygens/ ia oli lesse merta.
Ja kuin Jesus taas ylitse meni haadella toiseen rantaan/ kokoontui
paljon kanssa hänen tykönsä/ ja oli läsnä merta.
5:22 Ja catzo/ Nin tuli yxi Sinagogan Pämies/ Jairus nimelde/ ia quin
hen näki henen/ langesi hen henen ialcains tyge/
Ja katso/ Niin tuli yksi synagogan päämies/ Jairus nimeltään/ ja kuin
hän näki hänen/ lankesi hän hänen jalkainsa tykö/
5:23 ia rucoli hende palio sanoden/ Minun Tytteren wimeisillens ombi/
mine rucolen ettäs tulisit/ ia panisit Kätes henen pälens/ että hen
paranis ia eläis.
