Pyhän Marcusen evankelium
hänellä on/ se häneltä pois otetaan.
4:26 Ja hen sanoi/ Nin Jumalan Waldakunda on/ quin ios Inhiminen
heitteis siemenen mahan/
Ja hän sanoi/ Niin Jumalan waltakunta on/ kuin jos ihminen heittäisi
siemenen maahan/
4:27 ia macais/ ia ylesnousis öte ia peiue/ ia se Laiho wihottais/ ia
casuais coska ei hen tiedhecken.
ja makaisi / ja ylös nousisi yötä ja päiwää/ ja se laiho wihottaisi / ja
kaswaisi koska ei hän tiedäkään.
4:28 Sille ette maa mielellens hedhelmeitzepi/ ensin Oraxen/ sijtten
tehckepäen/ sijtte teudhen iyuen tehckepäes.
Sillä että maa mielellänsä hedelmöitsee/ ensin oraksen/ sitten
tähkäpään/ sitten täyden jywän tähkäpäässä.
4:29 Mutta coska hedhelme edhestulepi/ cochta hen sirpin Lehette/
sille että Elonaica ombi Lesse.
Mutta koska hedelmä edestuleepi/ kohta hän sirpin lähettää/ sillä että
elonaika ompi läsnä.
4:30 Ja hen sanoi/ Kelle me werdhoittamme Jumalan Waldakunnan?
Taicka minge wertauxen cansa me sen werdautam?
Ja hän sanoi/ Kelle me wertautamme Jumalan waltakunnan? Taikka
minkä wertauksen kanssa me sen wertautamme?
4:31 Se ombi ninquin Sinapin iyue/ coska se mahan kyluetän/ nin se
ombi wehin caikia siemenite iotca maasa ouat/
Se ompi niinkuin sinapin jywä/ koska se maahan kylwetään/ niin se
ompi wähin kaikkia siemeniä jotka maassa owat/
4:32 Ja quin hen kyluetty on/ nin hen ylesnouse/ ia tule swremaxi quin
iocu Caali/ ia teke swret Oxat/ nin ette Linnut Taiuas alla henen
warions alla pesiuet.
Ja kuin hän kylwetty on/ niin hän ylös nousee/ ja tulee suuremmaksi
kuin joku kaali/ ja tekee suuret oksat/ niin että taiwaan linnun
taiwasalla hänen warjonsa alla pesiwät.
