2 Samuelin Kirja
663
armoin/ v. 28.
14:1 JA cosca Joab ZeruJan poica
ymmärsi Cuningan sydämen
käändynen Absalomin puoleen/
14:2 Lähetti hän Thecoan/ ja andoi
tuotta yhden toimellisen waimon/ ja
sanoi hänelle: teeskele sinun
murhellisexi/ ja pue murhewaattet
päälles/ ja älä woitele sinuas öljyllä/
waan ole nijncuin jocu waimo joca jo
cauwan aica on murhettinut jotacuta
cuollutta.
14:3 Ja mene Cuningan tygö/ ja puhu
näin ja näin hänen cansans. Ja Joab
pani sanat hänen suuhuns.
14:4 JA cosca Thecoan waimo tahdoi
puhua Cuningan cansa/ langeis hän
maahan/ cumarsi/ ja sanoi: auta minua
Cuningas.
14:5 Cuningas sanoi hänelle: mikä
sinun on? hän sanoi: minä olen
murhellinen leskiwaimo ja minun
miehen on cuollut.
14:6 Ja sinun pijcallas oli caxi poica/ ne
rijtelit keskenäns kedolla/ ja ettei siellä
ollut joca heidän eroitti/ tappoi toinen
sen toisen.
14:7 Ja cadzo/ nyt nouse coco
sucucunda sinun pijcas wastan/ ja
sano: anna tänne se joca weljens
tappoi/ tapetta hänen weljens sielun
edest/ jonga hän tappanut on/ ja tehtä
händä perittömäxi. Ja he tahtowat
sammutta minun kipenäni/ joca wielä
on/ ettei minun miehelläni ensingän
nime pidhäis hänen jälkens oleman
maan päällä.
14:8 Cuningas sanoi waimolle: mene
cotias/ minä käsken sinun puolestas.
14:9 Ja Thecoan waimo sanoi
Cuningalle: minun Herran Cuningas/ se
pahateco olcon minun päällän/ ja
minun Isäni huonen päällä/ mutta
Cuningas ja hänen istuimens olcon
wiatoin.
14:10 Cuningas sanoi: joca sinua
wastan puhu/ tuo händä minun tygöni/
ei hänen pidä enämbi rupeman sinuun.
14:11 Hän sanoi: Cuningas/ ajattele
sinun HERras Jumalas päälle/ ettei
weren costaita ylön monda ole
cadottaman/ ja ettei minun poican
surmatais. Hän sanoi: nijn totta cuin
HERra elä/ ei pidä hiuscarwa langeman
sinun pojastas maan päälle.
14:12 JA waimo sanoi: anna sinun
pijcas sanoa jotakin minun Herralleni
Cuningalleni/ hän sanoi: sano.
14:13 Waimo sanoi: mixi sinulla on
sencaltainen ajatus Jumalan Canssa
wastan/ että Cuningas sencaltaisia
sanoja puhunut on/ että hänen pitä
tuleman wicaan/ ja ei anna tuotta
hänen culkiatans jällens:
14:14 Sillä me cuolem ja juoxem
nijncuin wesi maahan/ jota ei pidätetä/
ja ei Jumalacan henge ota pois/ waan
ajattele ettei culkia häneldä syöstäis
ulos.
14:15 Nijn olen minä nyt tullut
puhuman sencaltaisia minun Herralleni
Cuningalleni: sillä Canssa on peljättänyt
minua/ ja sinun pijcas ajatteli: minä