P. Johannexen Ensimäinen Epistola
2247
3:11 SIllä tämä on ilmoitus jonga te
algusta cuulitte että me toinen toistam
racastaisimme. Ei nijncuin Cain joca
pahasta oli ja tappoi weljens.
3:12 Mingätähden hän tappoi hänen?
Hänen työns olit pahat ja hänen
weljens oikiat.
3:13 Älkät ihmetelkö minun weljeni jos
teitä mailma wiha.
3:14 Me tiedämme että me olemme
cuolemasta elämään sijrtyt : Sillä me
racastamme weljiämme. Joca ei weljens
racasta se pysy cuolemasa
3:15 Jocainen cuin weljens wiha hän on
murhaja. Ja te tiedätte ettei murhajas
ole ijancaickinen elämä pysywä.
3:16 Sijtä me tunsimme rackauden että
hän on hengens meidän edestäm
pannut nijn pitä meidän weljeimme
edestä meidän hengemme paneman.
3:17 Mutta jos jollakin on tämän
mailman hywyttä ja näkis weljens
tarwidzewan ja sulke sydämens
häneldä cuingast Jumalan rackaus pysy
hänesä?
3:18 Lapsucaiseni älkäm racastaco
sanalla eli kielellä waan työllä ja
totudella.
3:19 SIitä me tiedämme että me
totudest olemma ja taidamme hänen
edesäns meidän sydämem hillitä
3:20 Että jos meidän sydämem meitä
duomidze nijn on Jumala suurembi
cuin meidän sydämem ja tietä caicki.
3:21 Te rackahimmat jos ei meidän
sydämem meitä duomidze nijn meillä
on turwa Jumalaan
3:22 Ja mitä me häneldä anomme nijn
me saamme että me hänen käskyns
pidämme ja teemme mitä hänelle
kelpa.
3:23 Ja tämä on hänen käskyns että me
hänen Poicans Jesuxen Christuxen
Nimen päälle uscoisim ja racastaisim
toinen toistam nijncuin hän käskyn
andoi.
3:24 Ja joca hänen käskyns pitä se pysy
hänes ja hän hänes. Ja sijtä me
tiedämme että hän meisä pysy sijtä
Hengestä jonga hän meille andoi.
Vers.3. Hän puhdista idzens) Se on hän
racasta puhtautta pyhyttä ja
wiattomutta. v. 7. Joca oikeutta teke se
on hurscas) Ei että hän tule hurscaxi
oikein tekemisest waan että hän oikein
teke näky että hän on hurscas :
Nijncuin puu hedelmistäns tutan ja 10.
versyst nähdän. v. 9. Ei hän syndiä tee)
Se on : ei hän anna synnille ohjia eikä
walda : waan caikella wäellä soti händä
wastan että hän ylönmielen syndiä teke
: Ja jos hän osa syndijn langeta nijn ei
hän cauwan sen alla maca waan nouse
jällens ja soti wastavdest hänen
cansans. v. 19. Sijtä) Nimittäin etten me
racasta ainoastans kielellä waan työllä
ja totudella. v. eod. Että me totudest
olemma) Se on että me olemma okiat
ja totiset Christityt ja en ulcocullatut
engä teeskeljät.
